Perinteiset Valtakunnalliset järjestetään 32. kerran Kotkassa 6. 8.3.2009. Järjestelyistä vastaavat Suomen Sukututkimusseuran ja Kymenlaakson Sukututkimusseura. Sukututkimuspäivien näyttämönä on Eliel Saarisen suunnittelema ja vuonna 1907 valmistunut Konserttitalo. Sukututkimuspäivien seminaari pidetään Konserttitalon upeassa juhlasalissa. Runsas esitelmäohjelma on sijoitettu kahteen eri saliin, Solotrioon ja Seiskaan. Sukututkimuspäivien näyttely sijoittuu eri puolille Konserttitalon aulatiloja. Kotkan Sukututkimuspäivillä on paljon ohjelmaa monenlaiseen makuun. Tutustu seminaarin ja esitelmien tarkkaan ohjelmaan internetissä www.genealogia.fi (Tapahtumia Seurassa). Tule Kotkaan viihtymään korkeatasoisen ohjelman ja yhdessäolon merkeissä! Sukukirjatyöpaja Perjantaina klo 10 16 Seiskassa. Ennakkoilmoittautuminen. Näyttely Lauantaina klo 9.00 17.00 ja sunnuntaina 9.00 16.00 Konserttitalon aulatiloissa. Tiedustelut: seura@genealogia.fi. Avajaisjuhla Lauantaina klo 10.00 10.45 Juhlasalissa. avaa puolustusministeri Jyri Häkämies. Kotkan kaupungin tervehdys. Vuoden Sukukirja 2008 kilpailun palkintojen jako. Seminaari Lauantaina klo 10.45 16.45 ja sunnuntaina klo 9.00 16.00 Juhlasalissa. Ks. erillinen ohjelma. Vapaa pääsy. Esitelmäohjelma Solotriossa ja Seiskassa lauantaina klo 11.00 15.00 ja sunnuntaina klo 10.00 16.00. Ks. erillinen ohjelma. Vapaa pääsy. Paneelikeskustelu Lauantaina klo 15.00 16.30 Solotriossa. Aiheena Sukututkija ja laki. Vapaa pääsy. Opastettu tutustuminen Suomen merimuseoon Lauantaina klo 17.00 18.00 merikeskus Vellamossa. Pääsylippu 12 (tilaus: seura@genealogia.fi). Ohjelmallinen juhlaillallinen Lauantaina klo 19.30 Sokos Hotel Seurahuoneella. Illalliskortti 29 (tilaus: seura@genealogia.fi). Tervetuloa Kotkaan sukututkijoiden valtakunnalliseen suurtapahtumaan!
S E M I N A A R I O H J E L M A Teema: Vanhan Suomen aika 1743 1811 10.45 11.45 Fil. lis. Riikka Myllys: Mellakoista murhapolttoon. Talonpoikaislevottomuudet Viipurin läänin lahjoitusmailla 1700 ja 1800 luvuilla 11.45 13.15 Lounas 13.15 14.15 Prof. (emer.) Yrjö Kaukiainen: Meren leipä: Itäisen Suomenlahden saaristolaisten elämänpiiri 1700 luvulla 14.15 14.45 Kahvi 14.45 15.45 Fil. maist. Ulla Riitta Kauppi: Elämää Kaakonkulmalla suurten linnoitustöiden aikaan 1790 1809: Ivan Brant leipurin pojasta kenraalimajuriksi 15.45 16.45 Fil.maist. Eeva Liisa Oksanen: Rajatematiikkaa Kymenlaakso kahden kruunun alla Teema: Saha ja metsäteollisuuden suku ja henkilöhistoriaa 9.00 10.00 Ph.D. Niklas Jensen Eriksen: Apteekkareita, kreivejä ja kauppiaita: Uusi teollisuusaristokratia ja Kymenlaakson modernin metsäteollisuuden synty 10.00 11.00 Fil. maist. Merja Nummi: Norjalaisista perheistä suomalaisiin sukuihin 11.00 12.30 Lounas 12.30 13.30 Fil. lis. Seija A. Niemi: Tärkeät naiset Rudolf Elvingin, Kymiyhtiön "tulivuoripatruunan" takana: äiti ja vaimo 13.30 14.00 Kahvi 14.00 15.00 Dos. Pirkko Leino Kaukiainen: Koulutusta sahateollisuuden varjossa 15.00 16.00 Tietopalvelu ja kehittämispäällikkö Jarmo Luoma aho (Suomen Elinkeinoelämän keskusarkisto): Yritysarkisto sukututkimuksen ja henkilöhistorian lähteenä Seminaarin puheenjohtaja fil. tri Kari Matti Piilahti, Suomen Sukututkimusseura. Katso luentojen esittelyt www.genealogia.fi > Tapahtumia Seurassa. Seminaari pidetään Kotkan Konserttitalon Juhlasalissa. Luennoille on vapaa pääsy. Tervetuloa!
E S I T E L M Ä O H J E L M A Kotkan Konserttitalon Solotrio salissa 11.00 12.00 Marianne Peri: Karhulan hovin henkilöhistoriaa 12.00 13.00 Jouni Kaleva: DNA tutkimus sukututkimuksen apuna 13.00 14.00 Eeva Liisa Oksanen: Vehkalahden knaapit 14.00 15.00 Kuinka aloitan sukututkimuksen? 15.00 16.39 Alustus (P. T. Kuusiluoma) ja paneelikeskustelu aiheesta Sukututkija ja laki. Puheenjohtajana Teppo Ylitalo 10.00 11.00 Jari Ropponen: Karjala tietokannan nettiversio 11.00 12.00 Raili Helin: Presidentti Martti Ahtisaaren sukutausta ja Adolfsen suku 12.00 13.00 Kuinka aloitan sukututkimuksen? 13.00 14.00 Sami Lehtonen: HisKi Digiarkisto yhteiskäyttö 14.00 15.00 Tiina Miettinen: Sukututkimuksen lähteitä internetissä 15.00 16.00 Robert Clayhills: Clayhills suvun taustaa ja vaiheita Kymenlaaksossa Kotkan Konserttitalon Seiska salissa 11.00 12.00 Markku Kuorilehto: Kauppalaivaston merimiehiä koskevat lähteet purjelaivakaudella 12.00 13.00 Marjatta Kerttola: Kirjoittajan ja taittajan yhteistyö sukukirjahankkeessa 13.00 14.00 Teppo Ylitalo: Millainen on hyvä sukukirja? 14.00 15.00 P. T. Kuusiluoma: Sukuseurat ja Suomen Sukututkimusseura 11.00 12.00 Markku Kuorilehto: Kaupunkilaisia koskevat lähteet 1700 ja 1800 luvuilla 12.00 13.00 Juhani Saarinen: Painotekniikan ja paperin valinta sukukirjaan 13.00 14.00 Kymenlaakson maakuntahistorian ennakkoesittely 14.00 15.00 Erik Guttormsen: Norjalaiset lähdeaineistot. Esimerkkinä Guttormsen suvun tutkimus 15.00 16.00 Mirja Turunen: Veripellot vuoden 1918 sodan lähteistä Esitelmiin ja paneeliin on vapaa pääsy. Tervetuloa!
S E M I N A A R I L U E N T O J E N E S I T T E L Y : Vanhan Suomen aika 1743 1811 10.45 11.45 Fil. lis. Riikka Myllys: Mellakoista murhapolttoon. Talonpoikaislevottomuudet Viipurin läänin lahjoitusmailla 1700 ja 1800 luvuilla Esityksessä tarkastellaan lahjoitusmailla esiintynyttä talonpoikaisvastarintaa 1700 luvulta 1830 luvulle asti. Tarkastelun pääpaino on väkivaltaisissa yhteenotoissa ja laajaa kannatuspohjaa saaneissa talonpoikien edesottamuksissa. Talonpoikaislevottomuuksia oli paljon 1700 luvun jälkipuoliskolla, jolloin lahjoitusmaaisäntien vaatimat verokontrahdit aiheuttivat konflikteja useilla lahjoituksilla. 1800 luvulla levottomuuksia oli erityisesti vuoden 1826 lahjoitusmaaukaasin antamisen jälkeen, koska talonpojat protestoivat näkyvästi isäntiensä rälssioikeuksia vastaan. 13.15 14.15 Prof. (emer.) Yrjö Kaukiainen: Meren leipä: Itäisen Suomenlahden saaristolaisten elämänpiiri 1700 luvulla Esityksessä tarkastellaan Kaakkois Suomen rannikon ja ulappasaarten elinkeinoja ja saaristolaisväestön yhteyksiä Inkerinmaalle ja Pohjois Viroon. Liikkuvan elämäntavan myötä syntyi sekä pysyviä taloudellisia suhteita (esim. seprakauppa) ja myös sukulaisuussuhteita. Näillä suhteilla oli jo 1700 luvulla takanaan muutaman vuosisadan perinteet, eikä Vanhan Suomen aika tässä mielessä merkinnyt murrosta. Talonpoikaispurjehduksen puitteet se kuitenkin muutti täysin: 1600 luvulle tyypilliset yhteydet länteen katkesivat ja niiden tilalle nousi Pietarin purjehdus. 14.45 15.45 Fil. maist. Ulla Riitta Kauppi: Elämää Kaakonkulmalla suurten linnoitustöiden aikaan 1790 1809: Ivan Brant leipurin pojasta kenraalimajuriksi Venäjän keisarinna Katariina Suuri päätti 1790 solmitun Värälän rauhan jälkeen, että pääkaupungin Pietarin turvaksi oli rakennettava suojavyöhyke. Räävelissä, nykyisessä Tallinnassa syntynyt leipurin poika Ivan Brant eli tapahtumien keskellä Kustaan sodasta linnoitustöiden päättymiseen. Sittemmin hänen uransa päättyi Helsingissä 1830 kenraalimajurina. Hän ehti nähdä kuinka suomalaiset ja venäläiset sopeutuivat elämään yhteistä arkipäivää ja juhlahetkiä. Avioliitot ja lemmensuhteet olivat yleisiä kansallisuudesta, uskonnosta, sosiaalisesta ja sotilaallisesta asemasta riippumatta. Moni suomalainen venäläistyi, moni Venäjän armeijan mukana tullut kuten Ivan Brant lähes suomalaistui. 15.45 16.45 Fil.maist. Eeva Liisa Oksanen: Rajatematiikkaa Kymenlaakso kahden kruunun alla Turun rauhassa 1743 Ruotsin ja Venäjän raja vedettiin Kymijokeen. Se halkaisi kahtia Kymenkartanon läänin ja liitti sen itäpuolen asukkaat Venäjän hallitsemaan Vanhaan Suomeen. Raja poistettiin vuonna 1812, mutta olot sen eri puolilla olivat kuudessa vuosikymmenessä ehtineet kehittyä eri suuntiin. Esitelmä käsittelee Kymenlaaksossa tänä aikana tapahtuneita muutoksia ja niiden vaikutusta ihmisten elämään.
: Saha ja metsäteollisuuden suku ja henkilöhistoriaa 9.00 10.00 Ph. D. Niklas Jensen Eriksen: Apteekkareita, kreivejä ja kauppiaita: Uusi teollisuusaristokratia ja Kymenlaakson modernin metsäteollisuuden synty Esitelmässä pureudutaan Kymenlaakson modernin metsäteollisuuden synnyttäneiden teollisuudenharjoittajien vaiheisiin sekä heidän toiminnalleen tärkeisiin sukulaisuus, ystävyys ja yhteistyöverkostoihin. Keitä olivat ne miehet, joiden toiminnan myötä Kymenlaakso nousi Suomen tärkeimpien teollisuusalueiden joukkoon? Miten heidän toimintansa muutti maan taloudellista ja yhteiskunnallista rakennetta? 10.00 11.00 Fil. maist. Merja Nummi: Norjalaisista perheistä suomalaisiin sukuihin Kotkaan muutti 1870 luvulla suuri joukko norjalaisia saha ammattilaisia perheineen. He muodostivat oman yhteisönsä, joka kuitenkin pikku hiljaa alkoi sulautua suomalaiseen yhteiskuntaan. Prosessia tarkastellaan yhden esimerkkisuvun kautta. 12.30 13.30 Fil. lis. Seija A. Niemi: Tärkeät naiset Rudolf Elvingin, Kymiyhtiön tulivuoripatruunan takana: äiti ja vaimo Miten varatuomari Rudolf Elving päätyi teollisuusjohtajaksi 1800 luvun lopulla? Äidin, elimäkeläisen Matilda af Forsellesin ja vaimon, helsinkiläisen Anna von Bonsdorffin suvuilla on oma osuutensa tapahtuneeseen. Heidän sukujuuriensa kautta avautuu mielenkiintoisia yhteyksiä Suomen yrityselämän historiaan. 14.00 15.00 Dos. Pirkko Leino Kaukiainen: Koulutusta sahateollisuuden varjossa Yleissivistävä koulutus oli yksi suomalaisen kansallisuusliikkeen kulmakivi, ja sen tarjonta alkoi ennen mainittavaa kysyntää. 1800 luvun lopulla monelle riitti vielä jokunen viikko kiertokoulua ja välttävä lukutaito. Kirjoitustaitoakaan ei arjen töissä juuri tarvittu. Yhteiskunnan muutokset kuitenkin edellyttivät kansalaisten perustaitojen kohennusta, joka vietiin läpi kansakoulun avulla. Ammattien eritytyminen ja työelämän muutokset vaativat monipuolisen koulutusjärjestelmän kehittämistä. 15.00 16.00 Tietopalvelu ja kehittämispäällikkö Jarmo Luoma aho (Suomen Elinkeinoelämän keskusarkisto): Yritysarkisto sukututkimuksen ja henkilöhistorian lähteenä Työntekijän työsuhteesta yrityksessä on kirjattu paljon erilaista tietoa.palkkakirjoista ja korteista, henkilökorteista, työtodistuksista ja työnhakuasiakirjoista selviää työntekijän työsuhteen kesto, ammatti, maksettu palkka mutta useasti myös syntymäpaikka, perheenjäsenet, koulutus, aikaisemmat työpaikat jne. Myös yksittäisistä tapaturmista on säilynyt asiakirjoja tehtaan ja tapaturmavakuutusyhtiöiden arkistoissa. Yhtiö huolehti työntekijöistä kehdosta hautaan ei ole kulunut ilmaisu kun puhutaan vanhoista työyhteisöistä. Työntekijöiden käytössä oli tehtaan järjestämänä kansa tai ammattikouluja, sairaaloita, säästökassoja, asuntoja, harrastustoimintaa sekä hautaus ja avustuskassoja. Näiden kaikkien toiminnan tuloksena on syntynyt paljon erilaista henkilöhistoriallista asiakirja aineistoa. Menneisyyden henkilöiden vaiheita selvittävä tutkija voi käyttää lähteinä myös kuvaa ja ääntä. Yritysarkistoissa on työväenasuntojen piirustuksia, paljon henkilövalokuvia sekä haastatteluja ääninauhoilla ja videoilla.