Reittiönharju 08 534 03 23.6.2015
Kuopion kaupunki 1 (25) Sisällys KUVAT JA TAULUKOT... 3 LIITTEET... 3 ALUKSI... 4 1 SUUNNITELMA-ALUEEN KUVAUS... 4 1.1 Pohjavesialueen kallio- ja maaperä sekä hydrogeologia... 4 1.2 Pohjavesimuodostumasta riippuvaiset pintavesi- ja maaekosysteemit sekä luonnonsuojelualueet... 5 1.3 Vedenotto ja vedenkäsittely sekä suojavyöhykkeet... 5 1.4 Pohjaveden pinnankorkeus ja laatu sekä tarkkailu... 6 1.5 Pohjavesialueen maankäyttö... 9 1.5.1 Kaavatilanne ja kunnallisten määräysten maankäyttörajoitukset... 9 1.5.2 Nykyinen maankäyttö... 13 2 SUUNNITELMA-ALUEEN TOIMINNAT JA NIIDEN AIHEUTTAMAT RISKIT...14 2.1 Asutus...14 2.1.1 Nykytilanne...14 2.1.2 Asutuksen riskien arviointi... 15 2.2 Maatalous... 15 2.2.1 Nykytilanne... 15 2.2.2 Maatalouden riskien arviointi... 15 2.3 Metsätalous...16 2.3.1 Nykytilanne...16 2.3.2 Metsätalouden riskien arviointi...16 2.4 Öljy- ja polttoainesäiliöt sekä sähkönjakelumuuntajat... 17 2.4.1 Nykytilanne... 17 2.4.2 Öljy- ja polttoainesäiliöiden sekä sähkönjakelumuuntajien aiheuttamien riskien arviointi... 17 2.5 Tie- ja vesiliikenne... 18 2.5.1 Nykytilanne... 18 2.5.2 Liikenteen riskien arviointi...19 2.6 Maa-ainesten otto... 20 2.6.1 Nykytilanne... 20 2.6.2 Maa-ainesten oton riskien arviointi... 21 2.7 Pilaantuneet tai mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet... 21 2.7.1 Nykytilanne... 21 2.7.2 Pilaantuneiden tai mahdollisesti pilaantuneiden maa-alueiden riskien arviointi... 22
Kuopion kaupunki 2 (25) 2.8 Muut toiminnot... 22 2.8.1 Nykytilanne... 22 2.8.2 Muiden toimintojen riskien arviointi... 22 2.9 Tulvat... 22 3 SUUNNITELMA-ALUETTA KOSKEVAT TOIMENPIDESUOSITUKSET... 23 4 LÄHTEET... 24
Kuopion kaupunki 3 (25) KUVAT JA TAULUKOT Kuvat Kuva 1. Vedenottomäärien kehitys vuosina 2009 2013. Kuva 2. Ote Pohjois-Savon maakuntakaavasta. Kuva 3. Ote Tahkovuoren osayleiskaavasta. Kuva 4. Valtion ympäristöhallinnon pohjavesialuerajaus. Kuva 5. Maankäyttömuodot Reittiönharjun pohjavesialueella. Kuva 6. Pohjavesialueelle mahdollisesti suunnitellut hakkuut vuosille 2013 2023. Taulukot Taulukko 1. Pohjaveden pinnankorkeuden vaihtelu vuosien 2003 2008 välisenä aikana. Taulukko 2. Reittiön vedenottamon raakaveden laatu 2001 2007 (valvontatutkimusohjelma). Taulukko 3. Pohjaveden laatu vuosina eri vuosina (Oiva). Taulukko 4. Reittiönharjun pohjavesialueella sijaitsevat muuntajat. Taulukko 5. Alueella olevien teiden hoitoluokitus ja ominaistiedot. Taulukko 6. Vaarallisten aineiden kuljetukset vuonna 2012 seututiellä 577 (Varpaisjärventie). Taulukko 7. Reittiönharjun pohjavesialueella voimassa olevat (1/2014) maaainesten ottoluvat. Taulukko 8. Pohjavesialueen riskitoimintoja koskevat toimenpide-ehdotukset ja toimintasuositukset. LIITTEET Liite 1. Sijaintikartta pohjavesialueesta. Liite 2. Yleiskartta pohjavesialueesta. Liite 3. Pohjavesialueen kallioperäkartta. Liite 4. Pohjavesialueen maaperäkartta. Liite 5. Pohjavesialueen hydrogeologia. (Viranomaiskäyttö) Liite 6. Pohjavesialueelle sijoittuvat riskitoiminnot. Reittiönharjun pohjavesialueen suojelusuunnitelman laatimisesta ovat vastanneet Kuopion kaupunkiympäristön palvelualueelta Päivi Rissanen, Linda Niskanen, Jenni Ikonen ja Jermu Pehkonen.
Kuopion kaupunki 4 (25) ALUKSI Tämä Reittiönharjun pohjavesialueen suojelusuunnitelma sisältää tiedot alueen pohjavesioloista, pohjaveden laatuun ja määrään vaikuttavista toiminnoista sekä aluekohtaiset suositukset toimenpiteistä, joilla toimintojen vaikutuksia pohjaveteen voidaan ehkäistä tai vähentää. Suunnitelma on tarkoitettu käytettäväksi yhdessä Kuopion pohjavesialueiden suojelusuunnitelman yleisen osan kanssa. Yleinen osa sisältää koonnin pohjavesiä koskevasta lainsäädännöstä, Kuopion kaupungin paikallisista määräyksistä sekä yleiskuvaukset pohjavedelle riskiä aiheuttavista toiminnoista ja tekijöistä. Yleisen osan loppuun on koottu kaikille Kuopion pohjavesialueille yhteiset toimenpideehdotukset ja toimintasuositukset. 1 SUUNNITELMA-ALUEEN KUVAUS Reittiönharjun vedenhankinnan kannalta tärkeä (I-luokka) pohjavesialue on osa luodekaakko-suuntaista Nilsiä-Varpaisjärvi-Sonkajärvi -harjujaksoa. Pohjavesialue sijoittuu harjujakson eteläosaan Kuopion kaupungin Nilsiän Reittiön kylään noin 45 kilometriä Kuopion keskustasta koilliseen. Sijaintikartta pohjavesialueesta on esitetty suunnitelman liitteenä 1. Reittiönharjun pohjavesialueen pituus on noin 6,6 kilometriä. Pohjavesialue on leveimmillään Syvähaudan alueella leveyden ollessa noin 870 metriä ja kapeimmillaan noin 170 metriä pohjavesialueen pohjoisosassa. Pohjavesialueen pohjoisosa rajautuu osittain Lapinlahden kunnan puolelle. Länsipuoli rajautuu lampiketjuun Reittiönjärvi, Matala-, Keski- ja Syvä-Salminen sekä etelässä Herekäs- Mustalampi- Kuikkalampi- Haaralampi alueisiin. Itäpuoli rajautuu noin 200 500 metrin päähän tiestä 577, Varpaisjärventie. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on noin 3,67 km 2. Pinta-alasta varsinaista pohjaveden muodostumisaluetta on noin 2,15 km 2. Yleiskartta Reittiönharjun pohjavesialueesta on esitetty suunnitelman liitteenä 2. 1.1 Pohjavesialueen kallio- ja maaperä sekä hydrogeologia Kallio- ja maaperä Pohjavesialueen kallioperä on noin 3,1 2,6 miljardia vuotta sitten syntynyttä arkeeista kallioperää, jonka pohjagneissikompleksiin kuuluvia kivilajeja ovat tonaliitti-, trondhjemiitti-, granodioriittigneissi ja migmatiitti. Alueen länsilaidalla on kvartsiittia ja itälaidalla kvartsiittia sekä gabroa. Pohjavesialueen kallioperäkartta on esitetty suunnitelman liitteenä 3. Pohjavesialueella maaperän kerrospaksuudet vaihtelevat suuresti. Kerrospaksuus on parhaimmillaan pohjavesialueen pohjaosissa noin 30 metriä. Pohjavesialueen eteläosissa harjun pääselänne on soraa ja hiekkaa. Etelä- ja itäosan reunoilla esiintyy hienoainesmoreenia ja kallioita. Alueen pohjoisosassa harjun pääselänne on hiekkaa. Reunaosat ovat pääosin hietaa ja turvetta. Reittiönharjun maaperäkartta on esitetty suunnitelman liitteenä 4.
Kuopion kaupunki 5 (25) Hydrogeologia Reittiönharjun pohjavesialue on ympäristöönsä vettä purkava harju. Pohjaveden virtausolosuhteet ovat hyvät. Pohjaveden päävirtaussuunta on alueen eteläosasta luoteeseen ja pohjoisosasta kaakkoon. Pohjavesi purkautuu ympäröiviin puroihin ja lampiin sekä luoteisosassa Reittiönjärveen ja Rahaseen. Pohjavedenpinta on korkeimmillaan Kummunmäen alueella noin tasolla +129,70 m mpy ja matalimmillaan Rahasen rannalla noin tasolla +100,00 m mpy (korkeusjärjestelmä ei ole tiedossa). Alueen käyttökelpoisuus vedenhankintaan on hyvä. Pohjois-Savon ELY-keskus on arvioinut Reittiönharjun pohjaveden määrälliseltä ja kemialliselta tilaltaan hyväksi. Pohjaveden laatu vaihtelee harjun eri osissa. Haittana on mm. rauta- ja mangaanipitoisuus. Riskitoimintojen vaikutus ei näy laadunmuutoksina pohjavedessä. Alueen arvioitu antoisuus on 2 120 m 3 /vrk, kun vuotuisesta sademäärästä (600 mm) imeytyy 60 % pohjavedeksi. Pohjavesialueen hydrogeologia on esitetty suunnitelman liitteenä 5. 1.2 Pohjavesimuodostumasta riippuvaiset pintavesi- ja maaekosysteemit sekä luonnonsuojelualueet Reittiönharjun pohjavesialueella sijaitsee useita kirkasvetisiä lampia. Lammet ja niiden keskimääräinen vedenpinta (metriä merenpinnan yläpuolella) ovat seuraavat: Reittiönjärvi (+103,9), Rahanen (+98,7), Hiidenlampi (+110,8), Matala-Salminen (+111,4), Keski-Salminen (+111,7), Syvä-Salminen (+111,7), Haaralampi (+140,3) ja Heräkäs (+145,7), korkeusjärjestelmä ei ole tiedossa. Pohjavesialueella virtaa kaksi puroa: alueen keskiosalla kaakosta pohjoisen suuntaan virtaava Malipuro sekä Lapinlahden ja Kuopion kuntarajalla virtaava Reittiönjoki. Molemmat purot laskevat Rahaseen. Kuikkalammen, Haaralammen ja Kokkolammen välinen alue on luonnonsuojelullisesti merkittävä. Alueelle sijoittuu sekä soidensuojelun perusohjelmaan kuuluva Haaralammensuon-Kuikkasuon alue että lehtojen suojeluohjelmaan kuuluva Haaralammen purolehto, josta tosin vain pieni osa on pohjavesialueella. Molemmat kohteet kuuluvat Natura 2000 -ohjelmaan. Osa ohjelmakohteista on rauhoitettu luonnonsuojelualueiksi. Pohjavesialueelle sijoittuvista suokohteista on rauhoitettu pari hehtaaria (Ellenin ja Eeron lehto). Haaralammen kaakkoispuolella sijaitseva Haaralammen purolehto rajoittuu pohjavesialueeseen. Myös Kuikkasuon luonnonsuojelualueet ovat pohjavesialueen tuntumassa. 1.3 Vedenotto ja vedenkäsittely sekä suojavyöhykkeet Vedenottamon kulutusalue ja ottolupa Reittiönharjun pohjavesialueella sijaitsee Kuopion Vesi Liikelaitoksen Reittiön vedenottamo. Reittiön ottamo palvelee Tahkovuoren aluetta sekä toimittaa vettä Piek-
Kuopion kaupunki 6 (25) sänkosken ja Lukkarilan seudun vesiosuuskunnille sekä Purolan vesiyhtymälle. Veden kuluttajia alueella on noin 4 500 12 300 lomasesongista riippuen. Vedenottamo ja käsittelylaitos on rakennettu vuonna 1997 ja sen toiminta perustuu Itä- Suomen vesioikeuden vuonna 1996 myöntämään vedenottolupaan. Reittiön vedenottamon kapasiteetti on 1 600 m 3 /vrk. Vedenottoluvan mukainen enimmäisottomäärä on 1 000 m 3 /vrk kuukausikeskiarvona laskettuna. Vedenottamon vesioikeudellinen lupa kattaa alueella muodostuvasta pohjavesimäärästä noin 47 %. Ottamolle ei ole ollut tarvetta hakea vesilain (587/2011) 4:12 :n mukaisia suojaalueita. Vedenotto ja vedenkäsittely Vedenottamona toimii kaksi siiviläputkikaivoa. Vedenottamon vesi alkaloidaan kalkkiliuoksella erillisessä vedenkäsittelylaitoksessa. Vesi johdetaan laitokselta ylävesisäiliöön josta lähtevä vesi desinfioidaan uv-valolla. Vedenottamolla on mahdollisuus klooraukseen siirrettävällä kalustolla. Vuoden 2013 ottomäärä oli noin 290 m 3 /vrk eli noin 106 000 m 3 vuodessa. Reittiön vedenottamolta otetut vuotuiset vesimäärät vuosina 2009 2013 on esitetty kuvassa 1. 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 2009 2010 2011 2012 2013 Kuva 1. Vedenottomäärien kehitys vuosina 2009 2013. m3/vrk 1.4 Pohjaveden pinnankorkeus ja laatu sekä tarkkailu Pohjaveden pinnankorkeus ja tarkkailu Pohjavesialueella on yhteensä 12 havaintoputkea, joista kahdeksan havaintoputkea on vedenottoon liittyvässä tarkkailussa. Pohjaveden määrän (pinnankorkeuden) tarkkailuohjelma on päivitetty vuonna 2004, jolloin tarkkailuohjelmaan ei tehty muutoksia. Pohjois- Savon ympäristökeskus on hyväksynyt tarkkailuohjelman 28.1.2004. Tauluk-
Kuopion kaupunki 7 (25) koon 1. on kerätty Oiva ympäristö- ja paikkatietopalvelusta saatuja pohjaveden pinnankorkeuksien vaihteluvälit (N 2000) vuosina 2003 2008 Taulukko 1. Pohjaveden pinnankorkeuden vaihtelu vuosina 2003 2008. Oiva- tunnus Vedenkorkeus [m mpy] 16.2.2008 Vaihteluväli 2003 2008 [m mpy] P2 103,36 102,64 103,4 P3 102,91 102,07 103,03 P5 102,87 102,19 103,03 P8 103,25 102,43 103,26 P12 106,78 105,91 106,82 P13 109,07 107,58 109,67 P14 102,98 102,15 103,13 P9701 103,4 102,44 103,53 VOKA2 103,66 102,3 104,56 Valvontatutkimusohjelman mukainen tarkkailu ja tulokset Reittiön vedenottamon raakaveden laatua tarkkaillaan terveydensuojeluviranomaisen kanssa yhteistyössä laaditun valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Valvontatutkimusohjelma on päivitetty 3.3.2010 ja se on voimassa vuoden 2014 loppuun. Raakaveden valvonta ei kuulu viranomaisvalvontaan, vaan se kuuluu vesihuoltolaitoksen omaan käyttötarkkailuun. Raakaveden laatu vuosina 2001 2007 on esitetty taulukossa 2. Vedenottamon raakavesi on hygieenisesti hyvälaatuista, pehmeää ja lievästi hapanta. Parametri, yksikkö Reittiön vedenottamo n Ka Min Max Lämpötila, C 10 6,2 2 9,1 Sameus, FNU 16 0,27 0,1 0,65 Väriluku, mg Pt/l 16 5 <5 5 STMA 461/2000 vaatimus*/ suositus ph 36 6,8 6,5 7,1 6,5 9,5 Rauta, µg/l 19 47 <40 64 200 Mangaani, µg/l 16 16 <10 29 Taulukko 2. Reittiön vedenottamon raakaveden laatu 2001 2007 (valvontatutkimusohjelma). Ympäristölaatunormit pohjavedelle, VNA (341/2009) Ammonium (NH4-N), mg/l 20 0,05 0,039 0,08 0,4 0,2 Nitriittityppi 19 167 21 253 Nitraattityppi 20 5 <1,5 <5 Sähkönjohtavuus, µs/cm 34 10 9,2 11 2500 Alkaliteetti, mmol/l 29 0,78 0,72 0,96 COD Mn 16 <1 <1 <1 5,0 Hiilidioksidi 36 14,9 9,6 19
Kuopion kaupunki 8 (25) Kovuus, mmol/l 32 0,42 0,4 0,46 Kloridi, mg/l 20 3,4 2,4 4,9 250 25 Taulukkoon 3 on kerätty Oiva-rekisteristä saatuja vedenlaatutietoja vuosilta 1995, 1998, 2001 2007 (kaivo, P8) sekä 2012 ja 2014 (ottamon hana). Vuoden 2012 näytteestä oli analysoitu 197 erilaista torjunta-aineyhdistettä, joista mm. bronopoli, imatsaliili ja pentaklooribentseeni ylittivät ympäristölaatunormeissa edellä mainituille aineille annetut raja-arvot. Taulukko 3. Pohjaveden laatu eri vuosina (Oiva). Parametri, yksikkö Alkaliteetti, mmol/l 9 0,82 0,74 1,1 Ammonium typpenä (NH4-N), mg/l Kaivo (P8) Hana STMA 461/2000 vaatimus*/ n Ka Min Max n Ka Min Max suositus Ympäristölaatunormit pohjavedelle, VNA (341/2009) 4 0,005 0,003 0,006 2 0,005 0,004 0,005 0,4 0,2 Antimoni, µg/l 1 0,5 0,5 0,5 5,0* 2,5 Arseeni, µg/l 1 1 1 1 10 * 5 Asiditeetti, mmol/l 5 0,34 0,32 0,37 Elohopea, µg/l 1 0,1 0,1 0,1 1,0 * 0,06 Escherichia coli, kpl/100 ml 5 0 0 0 0 Fosfaatti fosforina, µg/l 1 12 12 12 Hapen kyllästysaste, kyll.% 1 41 41 41 1 70 70 70 Happi, liukoinen, mg/l 1 5,2 5,2 5,2 2 7,6 6,8 8,4 Heterotrofiset bakteerit, kpl/ml 8 22,3 0 142 Hiilidioksidi, mg/l 11 14,8 4,2 23,2 Kadmium, µg/l 1 0,1 0,1 0,1 5,0 * 0,4 Kalsium + magnesium, mmol/l Kemiall. hapen kulutus CODMn, mg/l 11 0,45 0,42 0,63 4 0,88 0,52 1 1 0,5 0,5 0,5 5 Kloridi, mg/l 4 3,5 3,3 4 1 2,1 2,1 2,1 250 25 Koboltti, µg/l 1 0,5 0,5 0,5 2 Kokonaisfosfori, µg/l 1 6 6 6 Kokonaistyppi, µg/l 2 200 180 220 Koliformiset bakteerit, kok.määrä, kpl/100ml 7 0 0 0 0 Kromi, µg/l 1 1 1 1 50 * 10 Kupari,mg/l 1 0,001 0,001 0,001 2,0 * 0,02 Lyijy, µg/l 1 0,5 0,5 0,5 10 * 5 Lämpötila, C 4 5,6 5,8 6,6 2 6,2 5,2 7,2 Mangaani, µg/l 5 21,2 14,5 33 50 Nikkeli, µg/l 1 1 1 1 20 * 10 Nitraatti typpenä, mg/l 3 0,15 0,1 0,19 11 * Nitriitti typpenä, mg/l 4 0,004 0,004 0,005 0,15 *
Kuopion kaupunki 9 (25) Nitriitti-nitraatti typpenä, mg/l 1 211 211 211 1 190 190 190 ph 9 6,9 6,7 7,8 2 7,1 7 7,2 Rauta, µg/l 3 46,7 44 50 1 16 16 16 200 Sameus, FNU 3 0,29 0,18 0,39 2,16 0,12 0,2 Sinkki, µg/l 1 5 5 5 60 Sulfaatti, mg/l 3 5,2 5,2 5,3 1 4,8 4,8 4,8 250 150 Sähkönjohtavuus, µs/cm 8 1023 965 1158 2 1050 1000 1100 2500 Väriluku, mg Pt/l 4 5 5 5 1 5 5 5 Torjunta-aineet yhteensä, µg/l 1 9 7 0,014 0,005 0,1 0,50 Bronopoli, µg/l 1 0,2 0,2 0,2 0,1*** Imatsaliili, µg/l 1 0,2 0,2 0,2 0,1*** Pentaklooribentseeni, µg/l 1 10 10 10 1,2 *** Torjunta-aineiden vaikuttavat aineet ja niiden (merkitykselliset) aineenvaihdunta-, hajoamis- tai reaktiotuotteet. 1.5 Pohjavesialueen maankäyttö 1.5.1 Kaavatilanne ja kunnallisten määräysten maankäyttörajoitukset Kaavoituksella ohjataan rakentamista ja maankäytön sijoittumista. Reittiönharjun pohjavesialue sisältyy Pohjois-Savon maakuntakaavaan 2030. Pohjavesialueen eteläosa sisältyy Tahkovuoren osayleiskaavaan. Maakuntakaava Reittiönharjun pohjavesialueella on voimassa ympäristöministeriön 7.12.2011 vahvistama Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 (kuva 2). Siinä pohjavesialue on osoitettu ohjeellisena erityisominaisuutta osoittavalla merkinnällä Tärkeä pohjavesialue, pv 1 654. Suunnittelumääräyksenä on, että Aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pohjaveden määrällinen ja laadullinen tila ei heikkene. Pohjavesialueeseen sisältyy Natura verkostoon kuuluvat kohteet Haaralammensuo ja Kuikkasuo (N) sekä maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja 8MY1 295 Reittiönharju). Alueen tai kohteen erityisominaisuutta kuvaavilla merkinnöillä on osoitettu Etelä-Reittiön harju-, moreeni- tai kallioalue (ge 661). Alueen pituussuunnassa on osoitettu ohjeellinen ulkoilureitti. Alue kuuluu Kuopio-Tahko matkailun kehittämiskäytävään.
Kuopion kaupunki 10 (25) Kuva 2. Ote Pohjois-Savon maakuntakaavasta. Yleiskaava Pohjavesialueen eteläosa ja pieni osa itäreunasta sisältyvät Tahkovuoren alueen osayleiskaavaan (kuva 3), joka on hyväksytty 1.4.2003 Nilsiän kaupunginvaltuustossa. Pohjavesialuetta ei ole merkitty kaavaan ja kaavassa ei ole pohjaveden suojelua koskevia määräyksiä. Alueen pääkäyttömuoto on maa- ja metsätalous (M). Yleiskaavassa on osa-alueena osoitettu maa-ainesten ottoalue (eo) sekä kolme suojelualuevarausta (SL- 1). Haaralammen rannalla on kaavassa osoitettu kaksi loma-asunnon (RA) sekä yksi pientalon rakennuspaikka (AP). Alueen sisälle on osa-alueena osoitettu arvokas harjualue (ge). Pohjavesialueen pituussuunnassa kulkee seudullinen tie ja itäosassa moottorikelkkareitti.
Kuopion kaupunki 11 (25) Kuva 3. Ote Tahkovuoren osayleiskaavasta. Kuvassa 4 on esitetty valtion ympäristöhallinnon rajaus, jossa pohjavesialue on merkitty sinisellä katkoviivalla ja varsinainen muodostumisalue yhtenäisellä viivalla. Maakuntakaavassa rajaus on yhtenevä ympäristöhallinnon rajauksen kanssa. Suurin osa valtion ympäristöhallinnon mukaisesta pohjavesialuerajauksesta sijoittuu alueelle, jolla ei ole yleiskaavaa.
Kuopion kaupunki 12 (25) Kuva 4. Valtion ympäristöhallinnon pohjavesialuerajaus. Asema- ja ranta-asemakaavat Alueella ei ole asema- tai ranta-asemakaavoja.
Kuopion kaupunki 13 (25) Kunnallisten määräysten maankäyttörajoitukset Kuopion ympäristönsuojelumääräyksiin sisältyy seuraava Reittiönharjun pohjavesialuetta koskeva erityismääräys: Yhtenäinen hakkuuaukio saa pohjavesialueilla olla tilakohtaisesti enintään kolmen hehtaarin suuruinen. Hakkuuaukioon luetaan kaikki sellaiset alueet, joilla ei ole varttunutta taimikkoa. Maaperän muokkauksissa on käytettävä mahdollisimman kevyttä muokkausmenetelmää, jossa paljastettavan mineraalimaan osuus voi olla korkeintaan 20 % (11.2 ). Reittiönharjun pohjavesialuetta koskevat kaikilla Kuopion pohjavesialueilla voimassa olevat kunnalliset pohjavesialuemääräykset. Ko. määräysten sisällöstä on kerrottu tarkemmin suojelusuunnitelman yleisessä osassa kohdassa 6.2. 1.5.2 Nykyinen maankäyttö Reittiönharjun pohjavesialue on pääosin metsämaata, noin 79 % pinta-alasta. Asutusta sekä maataloutta alueella on yhteensä noin 5 % pinta-alasta. Muut alueet käsittävät mm. maa-ainesten ottoalueet sekä pohjavesialuerajauksen sisään jäävät vesistöt. Maankäyttömuodot ovat esitetty kuvassa 5. 2 % 3 % 16 % Metsämaa (296 ha) Maatalous (12,3 ha) Asutus (6,7 ha) Muut (59,7 ha) 79 % Kuva 5. Maankäyttömuodot Reittiönharjun pohjavesialueella. Reittiönharjun pohjavesialue on yksityisessä maanomistuksessa. Vedenottamoalue sijaitsee Kuopion kaupungin omistamalla maa-alueella.
Kuopion kaupunki 14 (25) 2 SUUNNITELMA-ALUEEN TOIMINNAT JA NIIDEN AIHEUTTAMAT RISKIT Tähän lukuun on koottu tiedot Reittiönharjun pohjavesialueelle sijoittuvasta toiminnasta sekä arvioitu niiden aiheuttamia riskejä pohjaveden muuttumis- ja pilaantumisvaaran sekä vedenoton kannalta. Toimintojen kartoitukset on tehty osittain vuonna 2012 päättyneen Pohjois-Savon pohjavesien suojelusuunnitelma -hankkeen yhteydessä. Kartoituksia on lisäksi täydennetty ja riskinarviointia yhdenmukaistettu Kuopion pohjavesialueiden suojelusuunnitelmahankkeen yhteydessä kesällä 2013 ja keväällä 2014. Toiminnat on esitetty kartalla suunnitelman liitteenä 6. 2.1 Asutus 2.1.1 Nykytilanne Rakennuskanta ja rakentaminen Pohjavesialueella sijaitsee 13 ympärivuotista ja yhdeksän loma-asuinrakennusta sekä yksi eläinsuoja. Asutus on keskittynyt pääosin Reittiön ja Etelä-Reittiön kyläkeskuksiin. Ympärivuotisia asuinrakennuksia alueelle on rakennettu eniten 1930- ja 1940-luvuilla sekä 1990-luvulla. Vapaa-ajanasutusta alueelle on rakennettu pääosin 1980- ja 1990- luvuilla. Vedenottamokaivoja lähimmät ympärivuotiset asuinrakennukset sijaitsevat noin 200 metrin etäisyydellä. Vedenhankinta ja jätevesien käsittely Osalla Reittiönharjun pohjavesialuetta toimii kolme vedenjakelusta vastaavaa vesiosuuskuntaa: Lukkarilan seudun vesiosuuskunta, Purolan vesiyhtymä sekä Pieksänkosken vesiosuuskunta. Pohjavesialueella on vesiosuuskuntien ja Kuopion Veden omistamaa vesijohtoverkostoa noin 4 730 metriä. Suurin osa alueen kiinteistöstä on liittynyt johonkin edellä mainitun osuuskunnan vesijohtoverkostoon. Lopuilla kiinteistöillä vedenhankinta toteutetaan kiinteistökohtaisesti. Alueen jätevesienkäsittely on hoidettu kiinteistökohtaisesti. Haja-asutusalueiden sakoja umpikaivolietteiden muodostumista koskevan kyselyn (2009) mukaan kyselyyn vastanneista kiinteistöistä kahdeksalla on vesikäymälä ja kuudella on kuivakäymälä. Vesikäymälä- ja harmaiden jätevesien käsittelyjärjestelmänä yhdellä kiinteistöllä on umpisäiliö. Lopuilla kiinteistöillä käymälä- ja harmaiden jätevesien käsittelyjärjestelmänä on 2- tai 3-osainen saostuskaivo ja käsitellyt jätevedet johdetaan maaimeyttämöön. Kolmella kiinteistöllä ei käsitellä muodostuvia harmaita jätevesiä lainkaan tai kiinteistöjen käsittelyjärjestelmästä ei ole tietoa. Suurin osa kiinteistöjen jätevesijärjestelmistä ei täytä Kuopion ympäristönsuojelumääräysten mukaisia vaatimuksia. Reittiönharjun pohjavesialueella ei ole kunnallista viemäriverkostoa eikä siellä sijaitse jätevedenpuhdistamoita. Pohjavesialueen pohjoisosassa on kuitenkin Lapinlahden Vesi Oy:n omistama siirtoviemäri, johon on mahdollista rakentaa ja liittää jätevesiverkosto Reittiönharjun pohjavesialueella sijaitsevien kiinteistöjen viemäröimiseksi.
Kuopion kaupunki 15 (25) Lämmitysjärjestelmät Tiedot kiinteistöjen maalämpökaivoista ja öljylämmityksistä on saatu rakennusvalvontaviranomaisen myöntämistä rakennus- ja toimenpideluvista. Maalämpökaivojen osalta tiedot alkavat vuodesta 2011, jolloin maalämpöjärjestelmän rakentaminen tuli toimenpideluvanvaraiseksi. Tietojen mukaan alueella ei sijaitse öljylämmitystä, energiakaivoja tai muita maalämpöjärjestelmiä käyttäviä kiinteistöjä. 2.1.2 Asutuksen riskien arviointi Reittiönharjun pohjavesialueen nykyisen asutuksen aiheuttama pohjaveden pilaantumisvaara on vähäinen. Asutuksen jätevesien käsittely lietekuljetuksineen sekä asutuksen käytössä olevien alueiden käyttö ja hoito voivat vaikuttaa paikallisesti pohjaveden laatuun. Alueen nykyiset lämmitysjärjestelmät eivät ennalta arvioiden aiheuta pohjaveden pilaantumisvaaraa. Lisärakentaminen ja sen myötä tapahtuva asutuksen lisääntyminen lisäisi Reittiönharjun pohjavesialueella pohjaveden pilaantumis- ja muuttumisvaaraa. Asutuksen mahdollinen laajentuminen tulisi ohjata pohjavesialueen ulkopuolelle tai pohjavesialueen reunavyöhykkeelle. 2.2 Maatalous 2.2.1 Nykytilanne Sydän-Savon Maaseutupalvelulta saatujen tietojen mukaan Reittiönharjun pohjavesialueella on yhteensä kolmen maatilan peltoalueita. Maatilojen tilakeskukset eivät sijaitse pohjavesialueella. Tilojen tuotantosuunnat ovat muu kasvintuotanto, lypsykarjatalous sekä lihanautojen kasvatus. Viljelyksessä olevaa peltopinta-alaa alueella on noin 12,3 hehtaaria. Viljeltäviä kasveja alueella ovat mm. monivuotiset heinänurmet ja kaura. Lannoitteina alueella käytetään sekä karjanlantaa että keinolannoitteita. Torjuntaaineiden käytöstä ei ole ollut käytettävissä tietoa. Alueen viljelijät ovat sitoutuneet noudattamaan maatalouden ympäristötuen perustukiehtoja. 2.2.2 Maatalouden riskien arviointi Reittiönharjun pohjavesialueella maatalouden aiheuttama pohjaveden pilaantumisvaara on vähäinen. Pohjavesialueen peltoalasta suurin osa sijaitsee alueen kaakkoisosassa. Vedenottamoa lähimmät peltolohkot sijoittuvat Rahasenlammen lounaispuolelle, alle 100 metrin etäisyydelle vedenottamokaivoista varsinaisen pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolelle. Tarkkailuun liittyvässä seurannassa ei ole havaittu maatalouden aiheuttavan pohjaveden laadussa muutoksia, kuten kohonneita nitriitti- ja nitraattipitoisuuksia.
Kuopion kaupunki 16 (25) 2.3 Metsätalous 2.3.1 Nykytilanne Metsäkeskukselta saatujen tietojen mukaan Reittiönharjun pohjavesialueella on metsämaata yhteensä noin 296 hehtaaria. Alue on pääosin maastotyypiltään kangasmaata ja pääpuulajit ovat mänty ja kuusi. Kehitysluokaltaan eniten on nuorta ja varttunutta kasvatusmetsää. Kuvassa 6 on esitetty Reittiönharjun pohjavesialueella olevan puuston hakkuumahdollisuudet vuosille 2013 2023. Mahdollisten hakkuualueiden pinta-ala on yhteensä noin 48 hehtaaria, josta arvioituja avohakkuita on noin 13,4 hehtaaria, harvennushakkuita noin 30,8 hehtaaria ja ylispuun poistoja 3,4 hehtaaria. Toteutuvien hakkuiden määrä riippuu metsänomistajista. Hakkuita suunniteltaessa on huomioitava myös Kuopion kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä annettu määräys metsänhoitotöistä pohjavesialueilla. Määräyksen mukaan tilakohtaista yhtenäistä hakkuuaukiota ei saa olla kolmea hehtaaria enempää. 3 % 84 % 7 % 5 % 1 % Ensiharvennus (8,3 ha) Harvennushakkuu 22,5 ha) Avohakkuu (13,9 ha) Ylispuuhakkuu (3,4 ha) Ei toimenpiteitä (248 ha) Kuva 6. Pohjavesialueelle mahdollisesti suunnitellut hakkuut vuosille 2013 2023. Maanmuokkaustavoista, ojituksen tarpeellisuudesta, lannoitustavoista ja torjuntaaineiden käytöstä ei ole tietoa. 2.3.2 Metsätalouden riskien arviointi Metsätalouden aiheuttama pohjaveden pilaantumisvaara pohjavesialueella on vähäinen. Alueella arvioitu päätehakkuiden pinta-ala seuraavan kymmenen vuodenaikana on noin 4 % (n. 14 ha) koko pohjavesialueen pinta-alasta. Tasaisesti vuosittain jakaantuvat puuston harvennus- ja päätehakkuut eivät aiheuta ko. alueella todennäköistä pohjaveden pilaantumisvaaraa. Hakkuuajankohdan valinnassa, mahdollisessa maapoh-
Kuopion kaupunki 17 (25) jan käsittelyssä, torjunta-aineiden ja lannoitteiden käytössä on otettava ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti huomioon pohjaveden suojelutarve. Metsätalouden toiminnoista pohjaveden pilaantumisvaaraa aiheuttavat päätehakkuut, mahdolliset kunnostusojitukset, lannoitukset ja muu maanmuokkaus. Nämä vaikuttavat ravinteiden huuhtoutumiseen, valumavesien lisääntymiseen sekä pohjaveden määrän muutoksiin. Hakkuutähteiden korjuu pienentää hakkuun ravinnehuuhtoumia, mutta toisaalta kantojen nosto kasvattaa eroosioriskiä ja saattaa lisätä kuormitusta. Lisäksi metsätyökoneiden käyttöön liittyy öljyvahingon vaara ja sitä kautta pohjaveden pilaantumisvaara. Mahdollisissa vuototilanteissa pohjaveden pilaantumisvaara on suuri. 2.4 Öljy- ja polttoainesäiliöt sekä sähkönjakelumuuntajat 2.4.1 Nykytilanne Öljy- ja polttoainesäiliöt Pohjois-Savon pelastuslaitoksen ja Kuopion kaupungin rakennusvalvonnan tietojärjestelmän mukaan pohjavesialueella sijaitsee yksi muovinen 5 m 3 öljysäiliö. Mahdollisista muista pohjavesialueella sijaitsevista öljy- tai polttoainesäiliöistä (farmisäiliöistä) ja niiden käytöstä tai kunnosta ei ole tietoa. Sähkönjakelumuuntajat Pohjavesialue sisältyy Savon Voima Oy:n sähkönjakelun toiminta-alueeseen. Yhtiöltä saadun tiedon mukaan pohjavesialueella sijaitsee yksi sähköyhtiön omistama pylväsasenteinen sähkönjakelumuuntaja sekä yksi pylväs- ja koppimuuntamo. Pylväsmuuntaja sijaitsee pohjaveden muodostumisalueella noin 1 470 metrin etäisyydellä Reittiön vedenottamosta. Puisto- ja koppimuuntamot sijaitsevat noin 150 ja 540 metrin etäisyydellä ottamosta. Reittiönharjun pohjavesialueella sijaitseva muuntamot tyyppitietoineen on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4. Reittiönharjun pohjavesialueella sijaitsevat muuntajat. Tunnus Rakenne Rakentamisvuosi öljysuojaus Muuntaja (kva) Öljymäärä (noin kg) Etäisyys vedenottamolle (m) 15441 Pylväs 1980 Ei 50 110 1470 15675 Puisto 2011 On 100 110 150 15063 Koppi 2011 On 100 140 540 2.4.2 Öljy- ja polttoainesäiliöiden sekä sähkönjakelumuuntajien aiheuttamien riskien arviointi Pelastuslaitoksen tiedossa oleva öljysäiliö on tarkastettu asiamukaisesti ja kuuluu luokkaan A, joten siitä aiheutuva pohjaveden pilaantumisvaara on kohtalainen. Mikäli Reittiönharjun pohjavesialueella on öljysäiliöitä, jotka eivät ole pelastuslaitoksen tiedossa eikä tarkastuksia ole suoritettu, voi niistä aiheutua paikallisesti suurta pohjaveden pi-
Kuopion kaupunki 18 (25) laantumisvaaraa. Erityisesti suoja-altaattomat öljysäiliöt ja maanalaiset öljysäiliöt muodostavat suuren riskin pohjavedelle. Pohjavesialueella sijaitseva muuntaja on ilmaverkon pylväsmuuntaja, eikä sille ole tehty suojavarustuksia tai maaperäsuojausta. Pohjavesi virtaa alueella Reittiön muuntajan alueelta vedenottamolle päin. Suojaamattoman pylväsmuuntajan aiheuttama riski pohjavedelle on paikallisesti suuri. Yleisin syy muuntajan rikkoutumiseen on salamanisku, jolloin suoja-altaattoman muuntajan öljy tai suuri osa siitä pääsee valumaan maaperään. Mahdollisessa vuototilanteessa ne voivat aiheuttaa pohjaveden pilaantumisriskin sekä tulipalon vaaraa öljyn mahdollisesti syttyessä ja roiskuessa maastoon. 2.5 Tie- ja vesiliikenne 2.5.1 Nykytilanne Tieliikenne Pohjavesialueella sijaitsee luode-kaakko-suuntainen seututie 577 (Varpaisjärventie). Tien pituus pohjavesialueella on noin 5,4 kilometriä. Tie on asfalttipäällysteinen ja sillä on 80 km/h nopeusrajoitus kesäisin sekä talvisin. Lähimmillään Varpaisjärventie sijaitsee noin 100 metrin etäisyydellä vedenottamokaivosta. Alueella sijaitsevat myös itä-länsi suuntainen yhdystie 16 378 (Jouhilahdentie) ja lounas-koillinen-suuntainen yhdystie 16 387 (Eitikantie). Yhdysteiden yhteispituus on noin yksi kilometri ja tiet ovat sorapintaisia. Nopeusrajoitukset teillä ovat 80 km/h kesäisin ja talvisin. Jouhilahdentien etäisyys vedenottamosta on noin 80 metriä. Pohjois-Savon ELY-keskuksen liikenne-vastuualueelta saatujen tietojen mukaan seututien kunnossapitoluokka on II ja yhdysteiden kunnossapitoluokka on III. Teitä ei suolata liukkaudentorjunta- tai pölynsidontatarkoituksessa. Talvisin teiden liukkautta torjutaan hiekoittamalla. Vesakkoa raivataan kesäaikaan joka kolmas vuosi noin kuuden metrin etäisyydeltä ja tien laidan nurmikot niitetään vuosittain. ELY-keskukselta saadut teiden liikennemäärät ja luokitukset ovat esitetty taulukossa 5. Taulukko 5. Alueella olevien teiden hoitoluokitus ja ominaistiedot. Tien nimi Varpaisjärventie Jouhilahdentie Tie nro Tieluokka Talvihoitoluokka KVL* kaikki (ajon/vrk) KVL* raskas (ajon/vrk) Tien pituus pvalueella (km) Talvi-/ kesäsuolaus (t/km/v) 577 Seututie II 755 50 5,4 Ei/ Ei 16 378 Yhdystie III 40 0,6 Ei/ Ei Eitikantie 16 387 Yhdystie III 74 0,4 Ei/ Ei *KVL = Keskimääräinen vuorokausiliikenne Muita yksityis- ja tonttiteitä alueella on yhteensä noin neljä kilometriä. Mahdollisista yksityis- ja tonttiteiden suolauksista ei ole tietoa.
Kuopion kaupunki 19 (25) Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin laatiman vaarallisten aineiden kuljetukset 2012 - selvityksen mukaan vaarallisia aineita, kuten hapettavia ja syövyttäviä sekä palavia nesteitä, Varpaisjärventiellä (577) kuljetettiin yhteensä noin 0 1200 tonnia viikossa. Vaarallisten aineiden kuljetusmäärät on koottu taulukkoon 6. Taulukko 6. Vaarallisten aineiden kuljetukset vuonna 2012 seututiellä 577 (Varpaisjärventie). Luokka 1 Räjähteet 0 2 Kaasut 0 tn/vko 3 Palavat nesteet (mm. öljyt ja polttoaineet) 0 500 4.1 Helposti syttyvät kiinteät aineet, itsereaktiiviset aineet ja flegmatoidut kiinteät räjähdysaineet 4.2 Helposti itsestään syttyvät aineet 0 4.3 Aineet, jotka veden kanssa kosketukseen joutuessaan kehittävät palavia kaasuja 0 5.1 Sytyttävästi (hapettavat) vaikuttavat aineet 0-200 5.2 Orgaaniset peroksidit 0 6.1 Myrkylliset aineet 0 6.2 Tartuntavaaralliset aineet 0 8 Syövyttävät aineet 0-500 9 Muut vaaralliset aineet ja esineet 0 Reittiönharjun pohjavesialueella sijaitseville teille ei ole rakennettu pohjavesisuojauksia. Reittiönharjun pohjavesialueella ei ole tapahtunut raskaanliikenteen onnettomuuksia vuosina 1998 2008. Pohjavesialueella olevien teiden varsiin on asennettu pohjavesialue-kylttejä. Pohjavesialue-kyltit tien 577 varressa ovat haalistuneet auringonpaisteessa eikä teksti ole helposti luettavissa. 0 Vesiliikenne Alueella on useita lampia, joista ei ole vesiliikenneyhteyttä isompiin vesistöihin. Alueella tapahtuva vesiliikenne on vapaa-aikaan liittyvää veneilyä. 2.5.2 Liikenteen riskien arviointi Reittiönharjun vedenottamolla liikenteestä ja tienpidosta aiheutuva pohjaveden pilaantumisvaara on kohtalainen. Vedenottamokaivot sijaitsevat lähellä tiestöä ja onnettomuus vedenottamon läheisyydessä voisi pahimmillaan vaarantaa ottamotoiminnan. Harjulla sijaitsevilla tiellä 577 on paikoin tehty suojakaiteita, joilla pyritään lähinnä turvaamaan liikenne, ei niinkään suojaamaan raskaanliikenteen onnettomuuksilta.
Kuopion kaupunki 20 (25) 2.6 Maa-ainesten otto 2.6.1 Nykytilanne Pohjavesialue on huomioitu pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamista Pohjois-Savossa koskevassa selvityksessä (POSKI-projekti). Alueella on kolme harjuluontoluokituksessa mukana oleva aluetta, Suuri Kuikkamäki, Keski-Salminen- Kummunmäki sekä Reittiönharju-Repohauta. Alueiden hiekka- ja soramuodostumat ovat luokiteltu paikallisesti (Suuri Kuikkamäki) ja maakunnallisesti (Keski-Salminen- Kummunmäki sekä Reittiönharju-Repohauta) arvokkaiksi luonnon- ja maisemansuojelun kannalta. Suuri Kuikkamäki on osittain maa-ainesten ottoon soveltuvaa aluetta. Keski-Salminen-Kummunmäki sekä Reittiönharju-Repohauta eivät sovellu maaainesten ottoon. Reittiönharjun pohjavesialue on POSKI-luokituksen mukaan maaainesten ottoon osittain soveltuvaa aluetta. Yleiskaavassa pohjavesialueen keskiosaan on merkitty maa-ainesten ottoon soveltuva alue (eo). Alueella on voimassa kolme maa-ainesten ottolupaa. Luvat on haettu aiemmin käytössä olleille maa-ainesten ottoalueille. Voimassa olevat luvat on esitetty taulukossa 7. Taulukko 7. Reittiönharjun pohjavesialueella voimassa olevat (1/2014) maa-ainesten ottoluvat. Tunnus Lupa myönnetty Voimassaoloaika Kokonaisottomäärä (m 3 ktr) Ottoala (ha) 7.8.2006 10 300 000 4,0 15.10.2007 10 102 000 1,4 9.10.2009 10 100 000 2,5 Aineslaji Sora/ hiekka Sora/ hiekka/ kalliokivi Sora/ hiekka Pohjaveden pinnankorkeus(n2000) Alin ottotaso (N2000) +121,0 122,0 +126,27 +122,27 +132,27 +129,75 130,44 Toimija Nilsiän Sora Oy Yksityinen toiminnanharjoittaja +135,27 Destia Oy Maa-ainesten otto Reittiönharjun pohjavesialueella on koko pohjavesialueen pintaalaan nähden varsin vähäistä. Otto on keskittynyt pohjavesialueen eteläosassa sijaitsevan harjun karkeaan ydinosaan, jossa materiaali on pääosin soraa. Reittiönharjun pohjavesialueella on voimassa olevia maa-aineslupia kolme, joiden yhteen laskettu ottoala on noin 7,9 hehtaaria. Ottoalueet sijaitsevat noin 2,4 3,2 kilometrin etäisyydellä pohjavedenottamosta. Pohjaveden virtaussuunta on ottoalueilta vedenottamolle päin. Maa-ainesten ottoluvissa on velvoitettu toiminnanharjoittajia seuraamaan säännöllisesti pohjaveden pinnan korkeutta sekä pohjaveden laatua. Vanhimmassa luvassa vedenlaadun seurantaa on tehtävä toiminnan alussa ja lopussa. Muissa luvissa pohjaveden laadun seurantaa on tehtävä myös toiminnan aikana. Pohjaveden laaduntarkkailuun kuuluvat analyysit ovat kaikille toimijoille samat: väri, sameus, happi, ph, sähkönjohtavuus, hiilidioksidi, kovuus, COD Mn/ TOC, nitraatti, kloridi, sulfaatti, rauta, mangaani ja mineraaliöljy. Yksityisen toiminnanharjoittajan soranottoalueella harjoitetaan myös kiviainesten murskaustoimintaa. Toiminta tarvitsee aina ympäristöluvan.
Kuopion kaupunki 21 (25) Pohjois-Savon soranottoalueiden kartoitus ja kunnostustarve hankkeessa (SOKKAhankkeen osa, 2009) on kartoitettu alueella sijaitsevia maa-ainesten ottoalueita (6) ja selvitetty niiden tila ja kunnostustarve. Tarkastelussa mukana olleiden kohteiden osuus pohjavesialueen muodostumisalueen pinta-alasta Reittiönharjun pohjavesialueella on ollut noin 4 % (8,1 ha). Voimassa olleita maa-ainesten ottolupia alueella oli tuolloin kolme. Alueet olivat suurimmaksi osaksi toiminnassa olevia tai jälkihoidettuja. Kaksi kohdetta oli jälkihoitamatonta ja niiden kunnostustarve on todettu suureksi. Jälkihoitamattomien ottoalueiden yhteispinta-ala on noin 1,7 ha. Muilla ottoalueilla kunnostustarve on arvioitu luvanmukaiseksi tai vähäiseksi. Yhdeksi vähäisen kunnostuksen kohteeksi on arvioitu Reittiön vedenottamon alue. 2.6.2 Maa-ainesten oton riskien arviointi Pohjavesialueella sijaitsevien nykyisten ja vanhojen maa-ainesten ottoalueiden aiheuttama pohjaveden pilaantumisvaara on kohtalainen. Maa-ainesten otto voi kohottaa pohjaveden typpiyhdisteiden pitoisuuksia sekä sähkönjohtokykyä kohottamalla kalsium-, magnesium-, natrium-, sulfaatti- ja kloridipitoisuuksia. Maa-ainesten oton aiheuttama suurin uhka pohjavesien laadulle liittyy kuitenkin maa-ainesten oton oheistoimintoihin eli lähinnä öljytuotteiden käsittelyyn. Osalla maa-ainesten ottoalueista ei ole luotettavia pohjavedenhavaintoputkia, joten pohjaveden määrällistä ja laadullista tarkkailua ja ei voi suorittaa luotettavasti. Pohjavesialueella tapahtuvien kotitarveottojen muodostama riski pohjaveden laadulle on kohtalainen. Maa-ainesten kotitarveotosta voi aiheutua pohjaveden pilaantumisvaaraa, sillä kotitarveotto voi olla valvonnan puuttuessa suunnittelematonta. Kotitarveottoalueet voivat myös olla avaamisen jälkeen pitkään jälkihoitamattomia ja lisäksi otossa käytettyjen koneiden kunto voi vaihdella suurestikin. Kotitarveottojen luvanvaraisuudet tulee arvioida ja huolehtia alueiden jälkihoidosta. Ottoalueilla sitovien ja suodattavien maakerrosten paksuudet ovat luonnontilaista ohuempia, jolloin alueet ovat pitkään herkempiä mahdollisissa häiriö- ja onnettomuustilanteissa. Etenkin vanhoilla jo käytöstä poistetuilla ottoalueilla on paikoitellen noin kahden metrin suojakerrospaksuus pohjavedenpinnan päällä. Asia tulee huomioida ottoalueiden jatkokäyttöä suunniteltaessa. Kalliokiviainesten louhinta voi aiheuttaa muutoksen pohjaveden virtaukseen ja näin aiheuttaa riskin etenkin pohjaveden määrälliselle tilalle. 2.7 Pilaantuneet tai mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet 2.7.1 Nykytilanne Pohjavesialueella sijaitsee ympäristöhallinnon ylläpitämän maaperän tilan tietojärjestelmän (MATTI-rekisteri) mukaan yksi pilaantuneeksi maa-alueeksi luokiteltu alue eli OSL Kallan polttonesteiden jakelupiste. Jakelupiste on ollut toiminnassa vuosien 1965 ja 1982 välisen ajan. Maaperän ja pohjaveden laatua alueella ei ole tutkittu. Etäisyys pohjavedenottamolle on noin 360 metriä.
Kuopion kaupunki 22 (25) 2.7.2 Pilaantuneiden tai mahdollisesti pilaantuneiden maa-alueiden riskien arviointi Pohjavesialueelle sijoittuvien pilaantuneiden maa-alueiden aiheuttama pohjaveden pilaantumisriski on paikallisesti kohtalainen. Vedenottotoiminnassa ei ole havaittu pilaantuneesta maa-alueesta peräisin olevia pohjaveden laatuun vaikuttavia muutoksia. Maaperän tilaa ja kunnostustarvetta tulisi alueella selvittää tarkemmin. 2.8 Muut toiminnot 2.8.1 Nykytilanne Pohjavesialueella sijaitsee Tahkon leirikeskus, joka tarjoaa majoitustilaa ympärivuoden sekä matkailuauto- ja telttapaikkoja. Majoituspaikkoja on yhteensä 44 kappaletta ja kahdeksan sähköistettyä matkailuauto- tai matkailuvaunupaikkaa. Alueella on oma kemiallisten vessojen tyhjennyspiste. 2.8.2 Muiden toimintojen riskien arviointi Alueen muista toiminnoista aiheutuva pohjaveden pilaantumisvaara on paikallisesti kohtalainen, koska Tahkon leirikeskus sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä vedenottamosta. Pilaantumisvaaraa voi aiheutua leirikeskuksen jätevesienkäsittelystä sekä alueen liikennöinnistä ja pysäköinnistä. 2.9 Tulvat Pohjavesialue ei sijaitse Pohjois-Savon ELY-keskuksen tekemän tulvariskikartoituksen mukaan tulvariskialueella.
Kuopion kaupunki 23 (25) 3 SUUNNITELMA-ALUETTA KOSKEVAT TOIMENPIDESUOSITUKSET Seuraavaan taulukkoon (taulukko 8) on koottu Reittiönharjun pohjavesialueen toimintoja koskevat toimenpide-ehdotukset ja toimintasuositukset. Lisäksi Reittiönharjun pohjavesialueetta koskevat yhteiset toimenpide-ehdotukset ja toimintasuositukset, jotka on esitetty suojelusuunnitelman yleisen osan kohdassa 7. Lisäksi pohjavesialueita koskevat sitovat kunnalliset määräykset, joista on selostettu yleisen osan kohdassa 6.2. Taulukko 8. Pohjavesialueen riskitoimintoja koskevat toimenpide-ehdotukset ja toimintasuositukset. Toiminta Toimenpide-ehdotus/toimintasuositus Vastuutaho Aikataulu Selvitykset ja Torjunta-aineiden päästölähteiden selvittäminen ottamalla esim. uusintanäyte ja Kuopion Vesi / POSELY/Y / 2016 seurannat tekemällä tarvittaessa jatkoseuranta. KYP/ympäristönsuojelupalvelut Maankäyttö Pohjavesialueelle tulee laatia osayleiskaava, jossa yhteen sovitetaan maaainesten otto, maiseman ja pohjavedensuojelu sekä ulkoilun tarpeet. KON/strateginen maankäytönsuunnittelu seuraava kaavan tarkistus Öljysäiliöt ja Reittiönharjun pohjavesialueella sijaitseva pylväsmuuntaja tulee öljysuojata. KYP/ympäristösuojelupalvelut 1.1.2015 mennessä. muuntajat (tiedottaminen) ja Savon Voima Oy (toteuttaminen) Liikenne Pohjavesisuojausten tarpeellisuus alueella selvitetään erityisesti Varpaisjärven- POSELY/L 2014- Pilaantuneet maa-alueet tieosuudella, joka sijaitsee lähellä vedenottamoa. Pohjavesialueella sijaitsevalle vanhalle huoltoasemalle tehdään kunnostustarveselvitys. POSELY/Y ja KYP/ympäristönsuojelupalvelut 2015-
Kuopion kaupunki 24 (25) 4 LÄHTEET Selvitykset ja suunnitelmat Nilsiän kaupunki, SKVSY. 16.6.2012. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma, 0853403 Reittiönharju I-luokan pohjavesialue. Pohjois-Savon ympäristökeskus. 1995. PSANIL1803963, Pohjavesiselvitys, Nilsiä, Reittiönharju. Pöyry Finland Oy, Nilsiän kaupunki. 11.4.2011. Vesihuollon kehittämissuunnitelma. Kuopion Vesi. Valvontaohjelma, LUONNOS. Nuortimo E, Strengell, M. 2009. Pohjavesialueilla sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve. SOKKA-projekti. Pohjois- Savon ympäristökeskus. Tiljander Mia (toim.). 2007. Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen -Pohjois-Savon loppuraportti. Pohjois-Savon ympäristökeskuksen raportteja 4/2007 ISBN:978-952-11-2833-2 (PDF). Kumpulainen A., Ryynänen E., Oja L., Sorasahi H., Raivio T. ja Gilbert Y. 2013. Trafin julkaisuja 20/2013, Vaarallisten aineiden kuljetukset 2012. Gaia consulting Oy, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Helsinki. ISSN-L 1799-0157, ISSN 1799-0157 (verkkojulkaisu) Maankäyttösuunnitelmat Ympäristöministeriö. 7.12.2011. Pohjois-Savon maakuntakaava 2030, Maakuntakaavaselostus. Pohjois-Savon liitto. A:67, ISBN 978-952-5759-36-5, ISBN (pdf) 978-952- 5759-37-2, ISSN 1797-4402 Ympäristöministeriö. 7.12.2011. Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 Nilsiän kunta. Vuotjärven rantayleiskaava. Maa-ainesten ottoluvat, pohjaveden pinnankorkeus ja laaduntarkkailun tulokset. Tietojärjestelmät ja aineistot Ympäristöhallinto. Ympäristö- ja paikkatietopalvelu OIVA, www.ymparisto.fi/oiva Ympäristöhallinto. Maaperän tilan tietojärjestelmä MATTI, https://tyvi.elma.fi/ Ympäristöhallinto. Vesihuoltolaitosrekisteri VELVET
Kuopion kaupunki 25 (25) Kuopion kaupungin paikkatietopalvelu TAAVI Geologian tutkimuskeskuksen maaperä- ja kallioperätutkimusaineistot, http://www.gtk.fi/