Varissuon elämänkangas

Varissuon elämänkangas Varissuon Antologiaryhmä

VARISSUON ELÄMÄNKANGAS

ISBN 978-952-67640-0-9 (nid.) ISBN 978-952-67640-1-6 (PDF) Painopaikka: X - COPY OY, Turku Kannet: Veikko Koskinen, Kirsti Vuolo-Äärilä Yhteystiedot: Kirsti Vuolo-Äärilä, Kraatarinkatu 3 A 4, 20610 Turku sp: vuoloaarila@saunalahti.fi Veikko Koskinen, Karvataskunkatu 10 I 108, 20610 Turku 2

VARISSUON ELÄMÄNKANGAS TURKU - ÅBO - 2011 EUROOPAN KULTTUURIPÄÄKAUPUNKI TURUN KULTTUURIVUOSI Varissuon kaupunginosaviikko 31.10. - 6.11. Toimittajat: Kirsti Vuolo-Äärilä Veikko Koskinen Varissuon Antologiaryhmä 3

SISÄLLYSLUETTELO 4 ESIPUHE, Varissuon Antologiaryhmä 6 JOHDATTELEVA ARTIKKELI Veikko Koskinen 8 ARTIKKELIT 12 Cataldo De Blasio ja Leena Hoffrén 13 Martti Hirvonen 16 Ensio Laine 19 Alpo Lähteenmäki 21 Eeva Pikkujämsä 24 Unelma Salamatina 26 Mertsi Ärling 32 AJATELMIA 37 Kaija Kiessling 38 PYHÄJÄRVI - VALSSI Kalevi Marttinen 40 4

RUNOT 42 Arja Hiltunen 43 Kaija Hämäläinen 47 Irma Kapanen 52 Veikko Koskinen 58 Käpälä ( nimimerkki ) 63 Aira Marttinen 65 Unelma Nurmela 72 Eeva Pikkujämsä 75 Marianne Rannila 77 Kauko Sunisto 80 Kirsti Tuulikki Vuolo-Äärilä 91 5

ESIPUHE Turkulaisuuden henki on vanhaa ja kultturellista. Se on tukenut yhteiskunnan henkistä kasvua yleisyhteisöllisesti ja luonut pohjan myös varissuolaisuudelle. Elämämme toiminta kulkee aikansa mukana. Voi havaita, että heikkous ja osaamattomuus voi julkisestikin olla elämässämme uutta ja vahvaa luova voima. Varissuolaiset ja muut antologiaan osallistuneet ovat kirjoituksissaan tarkastelleet elämää avoimesti ja inhimillisestä näkökulmasta. Varissuon Elämänkangas - antologia osoittaa, että tapamme elää pyrkii olemaan avoin, suvaitsevainen, älyllinen ja luomaan arjen kokemuksien pohjalta ymmärtämisen ja selviytymisen keinoja, tahtoa ja osaamista. Kun ajatellaan alueellista henkisen asennoitumisen tapakulttuuria, on selvästi havaittavissa ajan kuluessa elämäntapakäyttäytymisen muuttuminen. Aito inhimilliseen henkiseen kasvuun pyrkiminen demokratisoi väestön erilaisuutta. Kaikilla on oikeus harrastaa taidetta, uskoa kykyihinsä, tuoda esiin tunteitaan ja kokea itsensä arvokkaaksi. Myös maallinen ja hengellinen osallistuminen on osa ihmisenä olemisen oikeutta. Täällä elämässä meillä on oikeus valita omat tapamme toimia ja asennoitua. 6

Antologia luo kuvaa paikallisen elämänalueemme hengestä. Annamme arvoa toisillemme, kun olemme mukana yhteisessä tapahtumassa. Turku on kuluvana vuonna Euroopan kulttuurivuoden pääkaupunki ja Turun kulttuurivuosi on ollut antologian kokoamisen innoituksen lähde. Se on ollut juhlavuosi. Kirjoittajana on tuntenut itsensä juhlaan osallistuvaksi. Kirjoitukset kertovat paikallisesta toiminnasta, arjen elämästä, ihmisten ajatuksia, muistoja ja kannanottoja. Ne osoittavat toinen toisemme ja tavoitteittemme kunnioittamista. Olemme halunneet kannustaa toisiamme. Kiitämme Jorma Heikkistä, joka on ollut tukena ja avuksi teknisissä asioissa. Varissuon Antologiaryhmä haluaa kiittää kaikkia, jotka ovat osallistuneet antologiamme kokoamiseen ja toimittamiseen. VARISSUON ANTOLOGIARYHMÄ Kirsti Vuolo-Äärilä 7

JOHDATTELEVA ARTIKKELI MEIDÄN VARISSUOMME Varissuo on asukasmäärältään eräs Turun kaupungin suurimpia lähiöitä. Asuinalueena se vastaa suomalaista kaupunkia. Varissuo sijaitsee Kaarinan kaupungin rajalla. Alue kuuluikin vuoteen 1939 saakka Kaarinan pitäjän Littoisten kylään. Nimiarkiston mukaan Varissuo on ollut suon ja asuntotilan nimi. Kun alue aikoinaan kaavoitettiin, suon nimi otettiin alueen nimeksi. Muistikuvat Varissuosta ajoittuvat varhaisimmillaan 1930 -luvun jälkipuoliskolle. Kuormahevoset saattoivat kulkea Kirkkotietä pitkin. Rattaiden perään oli kytketty lehmiä ja niiden jäljessä vaelsi melkoinen lauma, monen talon karja. Naisväki hosui vitsoillaan yrittäessään estää lehmiä loikkimasta omille teilleen. Siinä oli maaseutumaista tunnelmaa, jos ei oteta huomioon sitä, että raitiovaunukin oli tulossa Nummenpakalta. Siitä selvittiin hyvällä onnella ja matka jatkui Littoistentielle. Marjamatkoilla saattoi käydä Pääskyvuorella saakka. Sen takana oli Nummen kylän talojen ja Pappilan maita. Siellä lienee ollut peltotilkkujakin, koska korjuutöissä käytiin pitkin kesää. Hevoskyydillä kuljettiin, korjuuväki rattailla, haravat ja viikatteet sojossa ja tietysti eväskorit mukana. Näin tapahtui useina kesinä. Syksyllä sitten oli karjan paluu kotinavettoihinsa. Varissuon lähiö on pitkän ja huolellisen suunnittelun tulos. Rakentamista edelsivät mittavat maanvaihtokaupat seurakuntien ja Turun kaupungin välillä. Ensimmäisten talojen 8

noustessa alueelle suunnittelijat olivat pohtineet uuden suurlähiön rakentamista kymmenisen vuotta. Pernon kartanolla oli merkittävä osa Varissuon syntyhistoriassa. Seurakuntayhtymä nimittäin osti sen vuonna 1963 ja aluetta käytettiin maanvaihtokaupoissa kaupungin ja seurakuntien välillä. Varissuon suunnittelu ja rakentaminen keskitettiin Turun Asunnontuotanto Oy:lle, nykyinen Sato-Rakentajat Oy. Se teki sopimuksen kuuden suuren rakennusliikkeen kanssa, jotka sitten rakensivat talot. Nämä olivat Urakoitsijat Oy, Kivikartio Oy, Rakennustoimisto Ruola Oy, Rakennus Oy, Rakennustoimisto R. Järvinen Oy ja Rakennustoimisto A. Puolimatka Oy. Työt aloitettiin Littoistentien eteläpuolelta elokuussa v. 1975. Ensimmäisenä rakennettiin Hintsa Knaapin- ja Nisse Kavonkadun talot. Turun keskiaika näkyy Varissuon nimistössä hyvin omaperäisenä nimistöratkaisuna. Lähes kaikki puistojen, katujen ja useiden taloyhtiöiden nimet perustuvat tavalla taikka toisella kaupungin keskiaikaiseen historiaan. Erilaisia palveluita alkoi Varissuolle tulla jo silloin, kun ensimmäiset asukkaatkin muuttivat uusiin asuntoihinsa. Tosin palvelut aluksi olivat vaatimattomia ja vaatimattomissa puitteissakin, pääasiassa parakeissa. Liikekeskus valmistui v. 1981 ja siitä muodostui Varissuolle kaupallinen keskus. Varissuon palvelut ovat saaneet runsaasti kiitosta vuosien varrella. Alueen kunnalliset ja kaupalliset palvelut ovatkin monipuolisuudessaan ja laajuudessaan tasokkaita. Muutama vuosi sitten Varissuo arvioitiin maamme kakkoslähiöksi. Eurooppalaisenkin mittapuun mukaan Varissuota pidetään myönteisesti erityisenä asuintaajamana. 9

Varissuolla on Turun Katariinanseurakuntaan kuuluva oma seurakuntakeskus, joka valmistui samanaikaisesti liikekeskuksen kanssa. Moderni kellotapuli rakennettiin v. 1997, jolloin seurakuntakeskukseen vihittiin kirkko. Monien varissuolaisten arjessa ne ovat tulleet tutuiksi. Seurakuntakeskus on antanut kodin monenlaiselle toiminnalle. Varsinkin itänaapuristamme tulleiden ikäihmisten kohtauspaikkana se on suosittu. Varissuolla sijaitsee kaksi koulua. Varissuon koulussa toimivat luokat 1-6 ja kaksi valmistavaa luokkaa maahan muuttajalapsille. Turun normaalikoulussa toimivat varsinaiseen opetukseen kuuluvat luokat 1-9 ja lukio. Erikoisesti on syytä mainita, että Turun Normaalikoulu on Turun Yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan opettajankoulutuslaitoksen harjoittelukoulu. Syyskuussa v. 1975 perustetulla Varissuon Huolto Oy:llä, nykyisin Akseli Kiinteistöpalvelut Oy:llä on ollut alusta saakka tärkeä tehtävä Varissuon alueella. Keskeisenä ovat olleet kiinteistöpalvelut, isännöinti ja lämmöntuotanto. Monella muullakin tavalla on huoltoyhtiö tullut tutuksi varissuolaisille. Kaupunkilehti Kulmakunta alkoi ilmestyä v. 1981. Lehti on kiitettävällä tavalla uutisoinut alueemme asioista ja tapahtumista. Kulmakunta-lehden ovat Varissuon asukkaat omaksuneet omaksi lehdekseen. Huomionarvoinen toimija Varissuolla on Varissuon Työttömät VT ry. Yhdistys tarjoaa työttömille motivoivaa työtä ja erilaisia työllistymisessä ja elämänhallinnassa tarvittavia palveluja. 10

Maahanmuuttajat toimivat Varissuolla eri tavoin ja ovat toimijoilleen tärkeä, tukea antava ryhmä. Ryhmätoiminta antaa vertaistukea ja luo yhteyksiä uudessa elämänympäristössä. Majanummen toimintakeskusta, entistä Majanummen koulua, hallitsee tällä hetkellä Varissuon Työttömät VT ry. Siellä on muillakin alueen yhdistyksillä mahdollisuus kokoontua. Varissuo-Seura ry on perustettu v. 1978. Se on kotiseutuyhdistys, jonka toiminnan perustana on edistää alueen asumisviihtyvyyttä ja toimia linkkinä kaupungin päättäviin elimiin. Seuran yhteydessä toimii Imago-ryhmä, tarkoituksenaan tukea seuraa erikoisesti Varissuon asumisviihtyvyyden lisäämisessä ja sen julkisuuskuvan kirkastamisessa. Varissuolle antaa oman värikkyytensä monikulttuurisuus. Sen havaitsee kaikkialla, mm. erikoisesti kauppakeskuksessa. Mikä merkitys sillä tulee olemaan Varissuon tulevalle kehitykselle ja kulttuurille, jää nähtäväksemme. Me yhdessä täällä Varissuolla luomme meidän Varissuomme. Luonnon helmaan, korpien kätköistä synnytetty Varissuo on tänään viihtyisä ja asukkaittensa rakastama. VEIKKO KOSKINEN Metallialan ammattimies, laitosasentaja, kotiseutu- ja ammattiyhdistysaktiivi, runouden ja kuvataiteen harrastaja, tunnustuksena myönnetty lehdistön Antti-patsas 11

12 ARTIKKELIT

KANSAINVÄLISYYDEN KÄDENPURISTUS KIITOS, ITALIALAINEN CATALDO JA SUOMALAINEN LEENA! VARISSUO italiaksi Insieme alla mia fidanzata viviamo nel quartiere di Varissuo dove ei siamo trasferiti in un appartamentino del TYS nel 2006. Da allora non abbiamo mai più voluto cambiare casa, il che è merito dei lati positivi della zona. Finora ci sembra che abitare qui sia una bellissima esperienza: tutto è pulito e vicino alla nostra casa c`è solo una strada aperta per le macchine e un`altra che circonda la zona. Per il resto, è tutta una zona pedonale con i campi da tennis e di calcio. Si possono praticare persino il beachvolley e il pattinaggio durante l`inverno, per esempio la mia ragazza ama andare a pattinare, invitando le sue amiche dalle altre parti della città. C`è un numero grande di abitanti provenienti dall`estero che usa fare delle passeggiate lungo le vie piccole soprattutio la sera, permettendo agli altri abitanti di Varissuo di sentire delle voci umane in tal modo che nessuno si senta disturbato o da solo. Inoltre, ei sono anche tanti studenti dal mondo intero che rendono il posto più colorato e allegro con le loro feste che continuano fino all`alba. E`molto triste sentire dai massmedia che Varissuo sia un quartiere pericoloso con tutti i suoi criminali ecc. Per quanto sappiamo, tutte queste voci che circolano sono del tutto sbagliate, avendo come obiettivo solo l`inoculazione del razzismo. 13

VARISSUO englanniksi Together with my girlfriend we live in the suburb of Varissuo where we moved in a small apartment belonging to the university office, TYS, in 2006; since then we never applied for changing our living place to a nearer one because of a series of reasons related to the area itself and different ones. So far we have a really good living experience of Varissuo, the area is clean and in proximity of our place there is only one road open to the car traffic and surrounding it. For the rest, it is all a walking area with tennis fields, soccer places and even it is possible to perform some beach volley and ice skating during wintertime, for instance my girlfriend loves it and does ice skating with her friends coming from all the Turku area. There is a large amount of foreign citizens who like to walk together among the small roads especially in the evening, allowing the people living in Varissuo to hear human noises in such a way that you don`t feel alone and don`t feel disturbed. Furthermore, there is a significant number of students from all around the world making the place even more colorful and happy with parties, music and fun until the first hours of the morning. It is really sad and strange to hear, from broadcast sources as well as newspapers, that Varissuo is a dangerous area with all kinds of criminals and so on. To my knowledge the rumors against the area are all absolutely false and aiming to inoculate a feel of racism. 14

VARISSUO suomeksi Asumme tyttöystäväni kanssa Varissuolla Turun ylioppilaskyläsäätiön asunnossa, jonne muutimme vuonna 2006. Siitä lähtien emme ole milloinkaan yrittäneet etsiä toista asuinpaikkaa, mikä on alueen hyvien puolien ansiota. Tähän asti meidän kokemuksemme Varissuosta ovat erittäin hyviä: kaikkialla on puhdasta ja kotimme lähellä on vain kaksi autotietä, joista toinen kiertää Varisuon ympäri ja toinen vie kerrostalomme lähelle. Koko muu alue on varattu jalankulkijoille. Täällä on tennis- ja jalkapallokenttiä, onpa täällä mahdollista pelata jopa rantalentopalloakin. Jäähallissa voi luistella talvisin, mitä esimerkiksi tyttöystäväni rakastaa. Hän luistelee siellä muualta Turusta tulevien ystäviensä kanssa. Täällä on paljon muualta tulleita maahanmuuttajia, jotka kävelevät mielellään iltaisin pitkin katuja. He antavat Varissuon asukkaille mahdollisuuden kuulla ihmisääniä, niin ettei tunne oloaan yksinäiseksi, mutta ei myöskään häirityksi. Kaiken lisäksi täällä asuu myös huomattava määrä ympäri maailmaa tulleita opiskelijoita, jotka tekevät alueesta värikkäämmän ja iloisemman juhlillaan, musiikillaan ja aamuun asti kestävällä hauskanpidollaan. On todella surullista ja kummallista kuulla tiedotusvälineistä, että Varissuo olisi vaarallinen alue, missä asuu kaikenlaisia rikollisia jne. Tietääkseni kaikki nämä huhut ovat täysin vääriä, ja niiden tarkoitus on vain lisätä rasistista ilmapiiriä. Cataldo De Blasio, TkD Leena Hoffrén, HuK 15

JEESUS VAATII PALJON JA ANTAA VIELÄ ENEMMÄN Puhutteleva näky avautui Varissuolla. Moottoripyöräpoliisi ajeli verkalleen Annikanpolulla. Hän katseli koululaisia, maahanmuuttajalapsia, joille hän heilautti kättään ja nämä juoksivat hänen peräänsä: Hei, katsokaa poliisi! Ajoin polkupyörällä poliisin jäljessä tuntien iloa ja turvallisuutta. Poliisi tekee hyvää työtä lasten ja aikuisten parhaaksi. Pyhä evankeliumi ohjaa meitä rakastamaan lähimmäistä omilla kotinurkillamme, olkoot he suomalaisia, maahanmuuttajia tai keitä tahansa. Vapahtaja ottaa lähimmäisenrakkauden ja vihollisen rakastamisen esimerkin luomakunnasta; auringosta ja sateesta. Aurinko nousee ja laskee, aurinko paistaa poutasäällä kaikille samanarvoisesti. Sade kostuttaa maan kaikenlaisille ihmisille ilman erotusta. Niin köyhille kuin varakkaille, maaseudulla ja kaupungeissa asuville sade ropisee niskaan. Ihmisen osa on tavallaan yhteinen. Synnyimme, kasvamme, kehitymme, vartumme, viisastumme, vanhenemme ja - kuolemme. Tosin ulkoisissa olosuhteissa on isoja eroja niin Suomessa kuin varsinkin muualla maailmassa; Aasiassa, Afrikassa, Etelä-Amerikassa. Mutta lopulta sama kohtalo on edessä: tämä maa ja maallinen elämä on kerran jätettävä, on pakko luopua siitä mikä joskus on ollut henki ja elämä, on irroitettava ote maallisista hyvyyksistä ja arvoista. Paljain käsin olen tullut maailmaan, vanhempiani en ole voinut valita, tyhjin käsin täältä lähden. Jeesus osoitti Vuorisaarnan puheensa opetuslapsilleen, jotka saivat koko ihmiskunnan historian parasta oppia 16

Jeesukselta. Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihamiehiänne ja rukoilkaa vainoojienne puolesta, jotta olisitte taivaallisen Isänne lapsia. Hän antaa aurinkonsa nousta niin hyville kuin pahoille ja lähettää sateen niin hurskaille kuin jumalattomille. Matt. 5:44-45. Vihollisrakkauden käsky on ainutlaatuinen kaikkien uskontojen, ideologioiden, maailmankatsomusten ja poliittisten näkemysten joukossa. Ohje on oikea, mutta samalla erittäin vaikea toteuttaa. Jo oman lähellä elävän ihmisen rakastaminen on työlästä ja vielä hankalampaa ja vaativampaa on rakastaa vihollista, sillä pelkästään rukous vihamiehen puolesta juuttuu kurkkuun ja pysähtyy paikoilleen. Katkeruus saa vallan, kun olemme kokeneet vääryyttä toisten taholta. Ei todellakaan tee mieli rukoilla kiukkuisten ja ilkeyksiä esittävien ihmisten puolesta! Juuri tässä on evankeliumin ydin. Vihollisrakkaus on jalointa ja suurinta mitä ihminen voi tehdä toisen hyväksi. Näin siitä huolimatta, että toinen on kavala, viekas ja käyttää hyväkseen vilpittömän ihmisen sydämellisyyttä. Turun Katariinanseurakunnassa tehdään paljon vapaaehtoistyötä, joka on lähimmäisen rakastamista käytännössä. Martat kokoontuvat, lähetyspiiri toimii, varttuneen väen kerhoja hoidetaan vapaaehtoisvoimin, Pikku Tupa Varissuon kirkolla toimii hyväntahtoisten auttajien varassa. Uusin hanke seurakunnassamme on Ghanan kuurojen päiväkodin ja koulun laajennuksen tukeminen niin Jaanissa kuin Varissuolla. Olen iloinnut PYHÄ KATARIINA Seurakunnan seitsemän vuosisataa -historiateoksen eteen tehdystä tieteellisestä 17

ja taiteellisesta työstä, johon historiatoimikunnan aktiiviset jäsenet ovat antaneet tietonsa ja taitonsa, elämänkokemuksensa ja paikallistuntemuksensa pyyteettömän ihailtavalla tavalla. Turun Katariinanseurakunnan ja sen edeltäjän Kaarinan seurakunnan vaiheet siirtyvät historiateokseen pitkäaikaisena ja pysyvänä dokumenttina, kunnes jonain päivänä jotkut toiset päättävät laatia uuden teoksen tai jatko-osan seitsemän sataa vuotta luotaavaan historiakirjaan. Olkaa siis täydellisiä, niin kuin teidän taivaallinen Isänne on täydellinen. Matt. 4:48. Syntiselle ja itsekeskeiselle ihmiselle Vuorisaarnan ohje täydellisyydestä on ylivoimainen tehtävä. Kristuksen esikuva velvoittaa meitä kuitenkin täydellisyyteen, jopa uhrautumaan lähimmäisen puolesta ja toimimaan hänen hyväkseen arkisissa toimissa. Tätä tapahtuu toki paljon, usein hiljaa ja huomaamattomasti. Katariinanseurakunnan alue tarjoaa tällaiseen rakkauteen hyvän harjoituskentän. Alueellamme asuvat ihmiset kaipaavat Kristuksen rakkautta ja me saamme olla tämän taivaasta tulevan rakkauden välikappaleita. Kristuksella on meidän kätemme ja jalkamme, meidän sielumme ja sydämemme. Meidän tulee olla valmiita auttamaan lähimmäisiä, rakastamaan heitä ja rukoilemaan kaikkien puolesta ilman ehtoja, tasapuolisesti ja myötäeläen. MARTTI HIRVONEN Kirkkoherra, Turun Katariinanseurakunta 18

Muisteleva kertomus. MITÄ NÄIN JA KOIN AHVENANMAAN RETKELLÄ? Saatuani tietää, että Turun Tapaturma- ja Sairausinvalidit r.y. järjestää tutustumis- ja virkistysmatkan Ahvenanmaalle 2.- 5.8.2011, päätin ilmoittautua retken osanottajaksi. Tuomiokirkkoa vastapäätä olevan puiston reunalla olleen suuren linja-auton täyttyessä iloisista matkalaisista totesin saaneeni erittäin mukavaa matkaseuraa. Hyvin moni matkalaisista oli Varissuon ja Pääskyvuoren asuma-alueelta. Kuljettaja ohjasi autonsa Kustavin Vuosnaisiin, josta ensimmäinen merimatkaosuus Brandöön kesti noin puoli tuntia. Nyt vaihdettiin lauttaa ja seuraava osuus hienoa merimatkaa kesti lähes puolitoista tuntia. Brandön saarella oli jo tutustuttu seudun nähtävyyksiin ja melko hyvin varustettuun kauppaan, josta useat matkalaiset ostivat mustaa limppua, joka kerrottiin valmistetun alkuperäisen reseptin mukaan. Hummelvikista jatkoimme matkaa kohti manner-ahvenanmaata kerta kaikkiaan hienossa säässä. Matkan aikana pysähdyimme Bomarsundin linnakkeelle, josta suuri osa on rauniona. Matkan aikana tutustuimme lukuisiin muihin turisteille tarkoitettuihin kohteisiin. Ohitimme kirjailija Salmisen kodin ja Kasteholman linnan näköetäisyydeltä. Kuljettaja apulaisineen keitti valituissa paikoissa kahvit. Mutta ostettiin me myös monen paikallisen kahvion tai ravintolan tuotteita. 19

Eräs viininvalmistaja tarjosi maistiaisia ja pienen suupalan jokaista pikaria kohti. Pari kolme päivää kotiinpaluumme jälkeen Suomen televisio kuvasi tuon viininmaistajaispaikan, mutta me olimme jo ehtineet pois. Maarianhaminassa tutustuimme mm. merimuseoon ja satamassa ankkuroituna olevaan Pommeriin, jonka jälkeen Isabella toi ryhmämme Turkuun. Muistorikas Ahvenanmaan retki oli päättynyt. Sen onnistumisesta kaunis kiitos kaikille matkalaisille ja erityisesti matkaemo Ritva Normastolle. ENSIO LAINE, yksi 46 osanottajasta Pitkäaikainen kansanedustaja, valtiopäiväneuvos 20

TOIMINTA OMAN LÄHIÖN HYVÄKSI ON OLLUT VÄLTTÄMÄTÖNTÄ JA SE ON TUOTTANUT TULOKSIA VARISSUOLLA. Vaikka se onkin ollut ajoittain mitä erilaisimpien vastustusten voittamista. Allekirjoittanut muutti Varissuolle 80-luvun puolenvälin paikkeilla. Johtuen siitä että muutto Turkuun oli tapahtunut vasta äskettäin ei ollut mitään tietoa siitä minkälaiselle asuinalueelle olin muuttamassa. Toki se aika pian sitten kyllä alkoi tulla selville.esimerkiksi tästä voisi kertoa kokemukset ensimmäisestä tutustumiskävelystä. Olin menossa Itäkeskukseen kun matkani keskeytti kypärin ja luotiliivein varustetut poliisit. Eräässä kerrostalossa oli jotain tapahtumassa ja alue oli kulkureittien suhteen täysin eristetty. Tuolloin ajattelin että mihinkäs sitä onkaan tultu. Sanomalehdistä sai tämän tästä lukea raflaavia juttuja Varissuon sosiaalisista ongelmista. Tilanne näytti koko ajan vaan huonontuvan. Tuli mieleen että itsekin voisi asialle jotain yrittää tehdä. Aktiivisena osallistujana huomasinkin suhteellisen pian olevani mukana Varissuo-seuran toiminnassa. Ja tuota pikaa myös seuran puheenjohtaja. Sitten tulivat lähiöprojekti sekä erilaisia lähiöhankkeita. Varissuo-seura oli tietenkin kaikissa näissä aktiivisesti mukana. Yleisesti näistä erilaisista lähiön kehitämiseksi viritetyistä hankkeista voi todeta valitettavasti että saavutetut tulokset eivät läheskään aina vastanneet odotuksia. Tämä ei tietenkään johtunut aktiivisista lähiötoimijoista. Tahtotila ei esimerkiksi Turun kaupungin suunnalla ole ollut aina paras mahdollinen. Lähiön oma huoltoyhtiö, tuolloin Varissuon huolto Oy, nykyään Akselipalvelut sekä toimitusjohtajansa Mauri Kivilaakso sen sijaan saa täydet kymmenen pistettä esimerkillisestä osallistumisesta. 21

Erikoisen hyvänä asiana voi näin jälkikäteen todeta Varissuon aluetyöryhmän toiminnan. Siinä oli mukana iso joukko aktiivisia varissuolaisia sekä eri paikallisten toimintatahojen edustajia. Työryhmä järjesti muun muassa kokouksia jotka käsittelivät ajankohtaisia Varissuon asioita. Kokouksiin kutsuttiin eri tahojen johtavia virkamiehiä, asiantuntijoita jne. Kaupunginjohtajista Armas Lahoniitty suhtautui vakavasti lähiön kehittämiseen ja tuli aina Varissuolle kun kutsuttiin. Vaikka selvät konkreettiset tulokset jäivätkin ehkä joskus melko vähäisiksi niin jotain merkittävää kuitenkin aktiivinen lähiötyö on Varissuolla tuottanut. Varissuo on tänä päivänä tasavertaisimpia asuinalueita muiden turkulaisten asuinalueiden joukossa. Se on ollut henkilökohtaisena tavoitteenani alusta alkaen. Erilaisten ns. virallisten tahojen tuottamat projektit ja hankkeet ovat suhteellisen lyhyen ajan kestettyään päättyneet. Aktiivinen asukastoiminta Varissuolla on siitä huolimatta jatkunut. On mielestäni erittäin merkittävää että ajankohtaisia asioita esille nostava aktiivinen toiminnan foorumi Varissuon yhdyskuntatyöryhmä on edelleen olemassa ja se toimii. Yhdyskuntatyöryhmän yli 25 vuotta jatkunutta yhtäjaksoista toimintaa voidaan pitää Varissuon kehittämisen näkökulmasta tuloksellisena. Tähän loppuun haluan kertoa erään 90 -luvun puolenvälin paikkeille sijoittuvan Varissuo -päivän järjestämiseen liittyvän tapahtumasarjan. Olin sopinut Turun kaupungin viheryksikön kanssa että he toimittavat tapahtumaa varten esiintymislavan. Sunnuntaina, tapahtumapäivän aamuna pari tuntia ennen tilaisuuden alkua lavaa ei paikalla näkynyt. Sain kiinni henkilön jonka piti lava toimittaa. Sain yhteyden henkilöön ja hän ilmoitti olevansa Tallinnan laivalla. Hän oli asian unohtanut. 22

Sain selville että lava on kaupungilla eräällä pihalla. Monen yrittämisen jälkeen sain liikkeelle kuorma-auton joka lähti lavaa hakemaan: Kuljettaja löytää paikan mutta ilmoittaa että lava on koodilukon takana eikä hän tiedä koodia. Kovan yrittämisen jälkeen saan koodin selville. Hetken päästä kuorma-auton kuljettaja ilmoittaa että lavan vetokoukku ei sovi hänen autoonsa. Ei muuta kuin etsimään uusi vetäjä jonka koukku sopii. Vihdoin saan kiinni sopivan vetokoukun ja traktorin omistajan Liedosta. Varissuo -päivän tapahtumat saadaan käyntiin silläkin kertaa. Vaikkakin hiukan myöhässä. Tämä lavaepisodi kuvaa oikeastaan aika hyvin sitä, minkälaista Varissuon lähiön kehittämistoiminta on saattanut joskus olla. ALPO LÄHTEENMÄKI Varissuon-Lausteen yhdyskuntatyöryhmän puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu 23

MUISTELOITA Muistatko, kun sanoit, että juomalasit pitää kuivata aina aurinkoonpäin ja valoon päin, että ei jää nukkaa eikä muutenkaan harmaaksi. Siitä on yli 50 vuotta aikaa. Yritin parhaani, mutta jossain vaiheessa kyllästyin, heitin pyyhkeen nurkkaan ja juoksin naapuriin. Sitten toisen kerran. Näytit tukkaasi ja kysyit, kiiltääkö? Sanoin, että kiiltää. Mitäpä muutakaan olisin sanonut. Vähän harmittaa nyt, kun en millään voinut sanoa ensin, että kylläpä sinun hiuksesi kiiltävät, ettei sinun olisi tarvinut kysyä. Ei olisi ollut paljon vaadittu. Toivoin kyllä joskus myöhemmin, että olisit välillä kehunut minun hiuksiani, vaikka en ollut kovin paljon tottunut kehumisiin. Nyt tuntuu, että jos olisi mahdollisuus, niin kehuisin joka päivä hiuksiasi, jos se tekisi sinut onnelliseksi. Terveisin tyttäresi. MUISTELEVA KIRJOITELMA Oli vuosi 1978 ja lapset 4 ja 3 -vuotiaita. Itse olimme noin 30 -vuotiaita vanhempia. Pääsimme muuttamaan Varissuolle kolmen huoneen ja keittiön asuntoon. Lapset olivat innoissaan, kun oli tilaa juosta eteinenkin päästä päähän. Me vanhemmat oltiin myös innostuneita, kun saatiin isompi asunto kuin entinen. Siihen aikaan täällä ei ollut niin paljon taloja kuin nyt, eikä tietenkään niin paljon ihmisiäkään kuin nyt. 24

Marjamaita ja metsää oli paljon. Käytiin poimimassa marjoja ihan talon lähellä. Ei ollut parkkihalleja. Omasta mielestäni täällä Varissuolla oli kotoisaa asua ja niin oli monen muunkin mielestä. Vuodet kuluivat ja lapset muuttivat omaan elämäänsä. Varissuolle alkoi tulla lisää taloja ja parkkipaikkoja. Itse muutin Varisuolta 16 vuoden jälkeen muualle ja sitten taas 15 vuoden jälkeen muutin takaisin Varissuolle ja täällä taas asun. Nyt on kaikki paljon muuttunut. Ihmisiä on nykyään paljon enemmän. Maahanmuuttajia on paljon. Aika paljon on muuttunut moni asia. Kaipaan vielä sitä tunnelmaa, mikä oli silloin, kun vuonna 1978 muutettiin tänne. Se aika säilyy parhaana aikana mielessä. Ystävällisin terveisin EEVA PIKKUJÄMSÄ 25

Muistelokirjoitus. ISÄ OTTI SYLIIN UNELMA -TYTTÄRENSÄ Tulimme Suomeen ensimmäisen maailmansodan lopulla. Suomi oli Venäjän vallan alla. Hallitsijana oli tsaari Aleksanteri 1. Isoisäni oli upseeri Matti Matinpoika Tikka. Matti oli nimi, joka periytyi suvussa perheen ensimmäiselle pojalle isältä toiselle. Isoäitini oli Maria Tikka. Heillä oli neljä lasta, kaksi tyttöä ja kaksi poikaa. Matti Matinpoika Tikka oli lapsista vanhin. 16-vuotiaana hän oli kaunis ja komea poika. Hänellä oli ruskea tukka ja hän oli urheilullinen, nuori mies. Voi sanoa, että kaikki perheen lapset olivat sopusuhtaisesti kehittyneitä. Toinen poika, Simo Matinpoika syntyi toisena lapsena. Hän oli vaaleatukkainen. Myöhemmin hän kuoli nälkään Leningradissa. Veljillä oli kaksi sisarta. Hilda Matintytär oli lahjakas nuori nainen. Muistaakseni hän opiskeli Aleksanteri 1. aikaan Leningradin metsäakatemiassa. Jossakin vaiheessa hänet vangittiin ja hän katosi. Toinen tytär, Anna-Maria lähti miehelle puolisoksi Venäjälle. Se elämänvalinta suojasi häntä elämässä ja pelasti hänet joistakin vaikeista tilanteista. Isäni pääsi jossakin vaiheessa Suomeen ja silloin Suomi oli Venäjän vallan alla. Stalin oli Aleksanteri 1. jälkeen vallassa Venäjällä. Silloin tulivat yhteiskuntaan kolhoosit. Kulakit, jotka olivat rikkaita ihmisiä, vietiin Siperiaan. Upseeri-isoisäni, oli Aleksanteri 1. vallassaolon loppuaikana sodassa ja haavoittui ja hänet tuotiin rintamalta kotiin kuolemaan. Hän kuoli. Ennen kuolemaansa isoisä antoi omaisuutensa isälleni Matti Matinpojalle. 26

Leningrad saarrettiin. Tytär Anna-Maria lähti miehelle puolisoksi Venäjälle. Anna-Maria oli hyvin kaunis nuori nainen. Hänen hiuksensa ulottuivat melkein polviin saakka ja ne olivat pitkät ja kullalta välkehtivät, kultaiset. Isoäiti Maria Tikka pakeni tyttärensä Anna-Marian luo, kun Leningrad saarrettiin. Isoäiti asui vähän aikaa tyttärensä Anna-Marian kanssa, jonka luona hän myös kuoli. Köyhyys oli vaikeata ja myös isoäiti kuoli nälkään. Anna-Marialla oli kolme pientä lasta. Matti-isä kasvoi lapsesta ja pojasta aikuiseksi. Hän oli elämänsä aikana viisas mies, osasi kaikkea, ihmiset pitivät hänestä, suorastaan rakastivat häntä. He valitsivat hänet moneen luottamustehtävään. Viimeisen kerran he valitsivat hänet kolhoosin puheenjohtajaksi. Kolhoosin nimi oli Adviet interventam. Kolhoosi sijaitsi Harpalassa Leningradin alueella. Muistelen, että kun olin pieni tyttö, ehkä noin neljä vuotta, veljeni Aarne oli varmaan noin kaksi vuotta. Myöhemmin syntyivät sisarukseni Alma ja Matti. Harpalassa asuessamme muistan, että oli jolloinkin maaliskuun loppukuu, kun olimme niin huonossa kunnossa, että äidillä näkyivät luut. Ja nahka oli päältä musta. Oli nälkä ja voimat pois. Pahimmillaan nälkään oli vain metsästä saatava ruoka. Söimme karpaloita, mustikoita, kaikenlaisia marjoja ja sieniä. Ja söimme suolaheinää. Harpalan asunto oli kylmä ja jopa asunto sisältä oli niin kylmä, että sisälläkin oli lunta ja jäätä. Äiti vaan oli voimaton ja lepäili, eikä kukaan tehnyt puita lämmitykseen. Miehiä ei ollut. Muistaakseni oli talvi vuonna 1943. Kun lähdin Harpalasta, olin 8, Aarne muistaakseni 5, Alma 3 ja Matti oli juuri syntynyt, kun isä teloitettiin, eikä hän ehtinyt nähdä nuorinta lastaan, poikaansa Mattia. Sitten meidät lapset vietiin lastenkotiin. 27

Isäni Matti Matinpoika tutustui Oulussa ratamestari Danielspark iin. Isäni ja ratamestarin tytär Lyyti eli neuvostoliittolaisittain Lidia, Lidia Antintytär tutustuivat. Lyyti oli pitkä, tummatukkainen, kaunis nainen. Aiemmin kerroin, että setäni Simo kuoli nälkään Leningradissa ja että tätini Anna-Maria meni naimisiin. Hänen puolisonsa Dimitri oli hyvä mies. Kun isoisäni tuli lähelle kuolemaa, hänet vietiin kuolemaan Harpalaan, kotiin. Me asuimme Harpalassa. Isäni ja kaunis Lyyti rakastuivat ja liittyivät yhteen. He saivat minut. Sukulaisilla oli nimiehdotuksia minua varten. Mutta isä sanoi, että tämä on minun ensimmäinen lapseni, tyttäreni ja minä annan itse hänelle nimen. Isäni otti syliin minut ja sanoi: tämä on minun unelmani. Isä antoi minulle nimen Unelma. Olin vanhempieni unelma. Sukulaiset sanoivat, että teille Matti ja Lyyti tulee vielä paljon lapsia, että riittää ehdottamiamme näitä muita nimiä annettavaksi niille muille lapsille. Heitä itketti. He itkivät, kun tunsivat itsensä silloin onnellisiksi, vaikka onnea ei kauan kestänytkään. Heidän tunteensa herkistyivät ja heidän mielensä olivat hyvin herkässä tilassa. Ja minä sain nimen Unelma. Lyyti-äitini sanoi, että hän on kristitty ja hän haluaa, että pappi kastaa tämän lapsen. Ja vaikka valtakunnassa virallista pappikastetta ei ollut mahdollista saada, minut pappi kuitenkin kastoi kuten kristityt kastetaan. Harpalassa oli kirkko Lempaalan kylässä. Ja sitten tapahtui niin, että kun Matti-veli syntyi, ammuttiin isä samana päivänä. Isä ei ehtinyt nähdä nuorinta 28