Enkelit välittävät viestejä taivaasta s. 8 R A D I O L Ä H E T Y S T Y Ö N. Radiojohtaja Satyanand Samuel Intian Gujaratista:

11 MARRASKUU 2006 R A D I O L Ä H E T Y S T Y Ö N L E H T I Radiojohtaja Satyanand Samuel Intian Gujaratista: Saavuttamattomat kansanryhmät haasteenamme s. 11 Enkelit välittävät viestejä taivaasta s. 8 Mirja Lassila: Laulut syntyneet vuoropuheluna Jumalan kanssa s. 7

P ä ä k i r j o i t u s Jos kerron, minua kohtaa kuolema... on monenlaisia vaikeuksia. Jos kerron muille olevani kristitty, minua kohtaa kuolema. En tiedä mitä tehdä. Pitäisikö minun salata uskoni ja Meillä harjoittaa julkisesti maani uskontoa? Tavoitteeni on ymmärtää Jumalan tahto elämässäni ja luulen, että Kristuksen kautta voin elää sellaista elämää kuin hän haluaa minun elävän. Keski-Aasiassa elävän radiokuuntelijan kaltaisia on paljon. Kaikki eivät kuitenkaan osaa tai voi kirjoittaa tilanteestaan. Maailmassa on arviolta yli 200 miljoonaa ihmistä, joiden oikeutta harjoittaa vapaasti kristillistä uskoa rajoitetaan. Pahoinpitelyt, uhkailu, vangitsemiset sekä sanan- ja kokoontumisvapauden rajoitukset ovat arkipäivää monien kristittyjen elämässä. Uskonnonvapautta loukkaaviin maihin kuuluvat muiden muassa Eritrea, Irak, Iran, Kiina, Pakistan, Pohjois-Korea, Saudi-Arabia ja Vietnam. Kristittyjä vainotaan yli 60 maassa ympäri maailmaa. Koko maailman kristityistä noin joka kymmenes kärsii uskonsa tähden. Joissakin maissa viranomaiset sallivat uskovien vainot, toisissa järjestävät niitä itse. Nämä vainot pohjautuvat usein kristittyjä syrjiviin ja sortaviin lakeihin. Näissä maissa ei kunnioiteta uskonnonvapautta, vaikka se kuuluu ihmisen perusoikeuksiin. YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 18. artiklan mukaan Jokaisella ihmisellä on ajatuksen, omatunnon ja uskonnon vapaus; tämä oikeus sisältää vapauden uskonnon tai vakaumuksen vaihtamiseen sekä uskonnon tai vakaumuksen julistamiseen yksin tai yhdessä toisten kanssa, sekä julkisesti että yksityisesti, opettamalla sekä harjoittamalla hartautta ja uskonnollisia menoja. Monissa valtioissa pidätykset, kidutukset, vankeusrangaistukset ja jopa murhat ovat yleisiä. Toisaalla taas vainot ovat passiivisia ja tapahtuvat yhteisötasolla, joskin usein valtaapitävien puuttumatta tilanteeseen. Kristittyjä saatetaan syrjiä kieltämällä heiltä terveydenhuolto, opiskelu- ja työpaikat tai muilla tavoin kohtelemalla heitä alempiarvoisina kansalaisina. Parhaillaan vietetään kansainvälistä rukousviikkoa vainotun seurakunnan puolesta. Tarkoituksena on kiinnittää huomiota kristittyjen ihmisoikeuskysymyksiin. Viikko haastaa jokaisen hyvinvoinnin turvassa elävän kristityn rukoilemaan kärsivien sisarien ja veljien puolesta. Tehtävämme on toimia oikeudenmukaisuuden ja uskonnonvapauden hyväksi kaikkialla maailmassa. Tämä velvoittaa meitä mahdollistamaan sen, että uskonsa tähden kärsivät lähimmäisemme saavat tarvitsemaansa rohkaisua. Sellaiset vallanpitäjät, uskonnolliset johtajat tai ääriryhmät, jotka rajoittavat vapautta, haluavat estää ihmisiä tekemästä elämässään itsenäisiä valintoja. Maailma kuitenkin muuttuu avoimemmaksi. Globalisaatio ja viestintäteknologian kehitys Internet, radio, satelliitti ja matkapuhelimet tekevät avoimuuden lisääntymisestä mahdottoman estää. Tämä avoimuus paljastaa vallanhaluiset poliittiset ja uskonnolliset johtajat ja ryhmät, joiden ideologiat eivät kestä kriittistä tarkastelua tai vapaan yhteiskunnan tarjoamia vaihtoehtoja. Tämä uhka puolestaan laukaisee entistä voimakkaamman maallisen ja hengellisen taistelun ihmisoikeuksia puolustavia vastaan. Vaikka keskiaasialainen radiokuuntelija on kasvotusten elämän ja kuoleman kysymyksen kanssa, hän ei tahdo luopua uskostaan. Päinvastoin. Hän kirjoittaa: Haluan oppia lisää Jeesuksesta. En kaipaa ainoastaan tietoa vaan haluan oppia tuntemaan hänet henkilökohtaisesti. Minulla on niin syvä halu tuntea Jeesus, että ohjelmannekaan ei voi janoani sammuttaa. Häntä ja miljoonia hänen kaltaisiaan rohkaisee se, että Kristus on itse käynyt läpi kärsimyksen ja kiusaukset. Siksi hän kykenee auttamaan heitä, joita koetellaan. Juha Auvinen lähetysjohtaja Ilkka Kastepohja R e p l i i k k i I k I k k u u n n a a Maalta vai ilmasta? Joka tapauksessa: Vaikka huiput putkahtavatkin pilvistä, tarkennus osoittaa, ettei kuvaaja suinkaan ole ollut pilvessä. Maailma usein on! Monimutkaisuudessaan yksinkertaista ja yksinkertaisuudessaan monimutkaista. Vai!? Jouko Tukiainen Piirros Aura Karjalainen 2 ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA

Lähde 11/2006 2 Pääkirjoitus Repliikki Ikkuna 3 Uutisia Marjaana Kotilainen: U u t i s i a KYLLÄ NUORIIN SANA KOLAHTAA LÄHDE 17.11.2006 4 Kuuntelijat kirjoittavat maailmalta Uutisia 5 Putiikin sivu Joulukortteja, kirjoja, äänitteitä... 6 Lähteellä Rukous 7 Kulttuuri Pastori, muusikko Mirja Lassilasta ei tullut lähettiä Aasiaan, vaan Kiinassa syntyneiden lasten äiti Suomeen ja Hanna-työn henkilökohtainen tukija. Hän antaa sille kymmenyksensä uusimman levynsä tuotosta. 8 9 Keskiaukeama Enkelit kulkevat ihmisten rinnalla läpi kirkkovuoden. 10 Teologia Kuukauden lähetysteksti 11 Haastattelu TWR-Intian Gujaratin alueen radiotyön johtaja Satyanand Samuel on aina kuulunut kirkkoon, mutta nuorelle Satyanandille usko oli sivuseikka kodin ovien ulkopuolella. Laittomuudetkin houkuttivat. 12 Radio nyt Naisten nurkka 13 Elämän värit Lehdessämme 30 v. sitten Kolumni 14 Radioraamattukoulun ohjelmat ja taajuudet Naiset toivon lähteellä -aiheet ja -taajuudet 15 Lähde mukaan Tapahtumakalenteri 16 Takasivun juttu Lehtori Raili Tena Pieksämäeltä urakoi Radiolähetystyön kesäpäivillä myyjäispöydän takana. Hänen mielestään lähetysjärjestöjen runsaus on rikkaus, eikä esimerkiksi tuhlausta. Kaksi kolmasosaa suomalaisnuorista uskoo Jumalaan ja kaksi viidestä pitää itseään uskonnollisena. Viidennes nuorista kertoo uskovansa Jumalaan kirkon oppien mukaan. Nämä tiedot käyvät ilmi Valtion nuorisoasiain neuvottelukunnan (Nuora) tuoreesta nuorisobarometrista, jonka pääteemana on nuorten uskonnollisuus. Tutkimuksen mukaan vain harvat suomalaisnuoret osallistuvat aktiivisesti kirkon toimintaan ja uskonnon harjoittamiseen. Moni olisi kuitenkin periaatteessa halukas osallistumaan seurakuntien toimintaan nykyistä enemmän. Nuorisobarometri 2006 heittää pallon ilmaan kaikille niille yhteisöille ja seurakunnille, jotka tekevät kristillistä nuorisotyötä: Mitä tarjota nuorelle, joka pohtii elämän suuria kysymyksiä, mutta kokee vastausten löytämisen kirkosta vaikeaksi? Pohjoismaiden suurin kristillinen nuorisotapahtuma, Maata Näkyvissä vastaa haasteeseen tarjoamalla kattavan paketin kristillistä nuorisokulttuuria. Maata Näkyvissä täyttää Turkuhallin ja Turun messukeskuksen festarikansalla alkavana viikonloppuna 17. 19.11. Maata Näkyvissä -festareiden johtaja, Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen (SLEY) nuori- Maata Näkyvissä on Pohjoismaiden suurin kristillinen nuorisotapahtuma. Se kerää Turkuun nykyisin vuosittain noin 11 000 kävijää tapaamaan toisiaan, juttelemaan, kuuntelemaan musiikkia, kuulemaan Sanaa, ehtoolliselle... sotyönjohtaja Juha Heinonen uskoo nuorten hakevan Maata Näkyvissä -festareilta kestäviä vastauksia elämän suuriin kysymyksiin. - Nuoret elävät armottoman maailman puristuksessa. Suorittamisesta lähtevien paineiden keskellä myös uskonnollinen etsintä ja kysely on aina vain runsaampaa. Kristillisen nuorisokulttuurin haaste on vastata nuorten kyselijöiden huutoon. Maata Näkyvissä -festareilla kuuluu musiikin ja valojen seassa kirkkaana sanoma Jeesuksesta. Hänessä meillä on kestävä vastaus uskonnolliseen kysyntään. Nuoret pitää osata vetää mukaan Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien (SANSA) naistyön koordinaattori Marjaana Kotilainen kuuluu myös lähes kalustoon Maata Näkyvissä -festareilla. Hän on vuosia vetänyt tapahtumassa nuorille yhtä kanavaa tai työpajaa, jos vain on muilta kiireiltään ehtinyt ja useimmiten on ehtinyt. Tämänvuotisilla festivaaleilla Kotilaisen kanavalla käsitellään ylisuorittamista ja lepoa. Onko pakko jaksaa kaikki pänttäys ja kestää jokapäiväinen treenaus? Vai voisiko välillä levätäkin? Muutoinkin levon merkitys on esillä Turussa. Päälavalla sunnuntaina Kotilainen sitten tulee sivunneeksi nuorisobarometrinkin esiin nostamia aiheita. Hän kyselee, miten seurakunta voisi olla nuorelle kuin koti tai perhe. Ja omalta osaltaan vastaileekin: - Se voi alkaa toteutua siten, että nuori ja nuorisotyö ovat mukana muussakin seurakunnan toiminnassa kuin omassaan. Se toteutuu esimerkiksi ehtoollisyhteydessä. - Nuorisotyön tulee olla kiinteässä yhteydessä seurakunnan muuhun toimintaan, kiinteä osa seurakunnan toimintaa, yhteisöllisyyttä. Olla mukana muun muassa jumalanpalveluselämässä. - Nuorisotyön työmuodoissa pitäisi sitten ottaa huomioon, että jokainen nuori tulee kohdatuksi omana itsenään ja saa kasvaa ryhmän jäsenenä. Pidän pienryhmiä hyvin tärkeinä, Kotilainen jatkaa. Kaikkeen terveeseen kasvuun ja liittymisen kuuluu myös vastuun opettelu, kuten kansainväliseen diakoniaan ja lähetystyöhön osallistuminen. Maata Näkyvissä esittelee vuosittain suomalaisen gospelmusiikin koko kirjon kattavammin kuin yksikään toinen tapahtuma. Runsaan musiikkitarjonnan lisäksi festareiden järjestäjät pitävät tärkeänä, että tapahtuman ohjelma sisältää kaikki kristillisen seurakunnan tunnusmerkit: Raamattu, rukous, yhteys ja ehtoollinen. Oman värinsä festareille tuovat monenlaisen esittävän taiteen taitajat sekä suositut keskustelukanavat. Maata Näkyvissä -festareita vietetään tänä syksynä jo 22. kerran. Kesken koulupäivän äkilliseen sairauskohtaukseen kuolleen Timo Vainion muistoksi järjestetty tapahtuma kerää vuosittain 11 000 kävijää eri puolilta maata. Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys järjestää Maata Näkyvissä -festarit yhteistyössä Turun evankelis-luterilaisten seurakuntien kanssa. (SLEY/ Lähde) Osmo Jylhä ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA 3

Kansainvälisestikin merkittävä hanke: Uusi rippikoulukirja kotouttaa Suomeen Tuorein rippikoulukirja julkaistaan suomen lisäksi arabiaksi, englanniksi, espanjaksi, kiinaksi, ranskaksi ja venäjäksi. Kuudella kielellä ilmestyvä Kristittynä Suomessa on rippikoulukirja maahanmuuttajille ja ulkosuomalaisille. Se on kansainvälisestikin poikkeuksellinen hanke. - Suomen evankelis-luterilainen kirkko haluaa palvella pieniäkin vähemmistöjä. Kirja on myös panostusta tulevaisuuteen. Maahanmuuttajien ja ulkosuomalaisten määrä kasvaa jatkuvasti, vaikka se vielä ei olekaan suuri. He ovat kuitenkin tärkeitä nyt ja vielä enemmän tulevaisuudessa, sanoo rippikoulutyöstä vastaava seurakuntakasvatussihteeri Jarmo Kokkonen Kirkkohallituksesta. Kristittynä Suomessa - kirja palvelee ennen kaikkea tutustumista Suomeen, suomalaiseen uskonnollisuuteen ja kulttuuriin. Johtaako rippikoulun käyminen luterilaisen kirkon jäsenyyteen, on toinen asia. - Rippikoulu avaa suomalaisen kristinuskon tulkinnan. Jos se tuntuu hyvältä ja sopivalta, rippikoulua voi seurata kirkon jäsenyys, Kokkonen hahmottelee. Ulkosuomalaisista monet ovat jo luterilaisen kirkon jäseniä. Heille rippikoulu on tutustumista omiin juuriin, uskonnolliseen perintöön ja kulttuuriin. Puolet muuttajista on kristittyjä Yhteensä rippikoulun käy vuosittain joitakin satoja maahanmuuttaja- ja ulkosuomalaisnuoria. - On hyvä muistaa, että yli puolet Suomeen muuttavista on kristittyjä, vaikka mielikuva voi olla erilainen. Heidän mielenkiintonsa kirkkoon kanavoituu usein rippikoulun kautta, joka on vahva ja elävä toimintamuoto, Jarmo Kokkonen muistuttaa. Rippikoulu voi auttaa erityisesti maahanmuuttajanuoria kotoutumisessa, kun he voivat käydä rippikoulun niin kuin muutkin. Toisaalta aikuiset saattavat tarvita rippikoulua Kokkosen mukaan kotoutumiseensa enemmän, sillä nuoret sopeutuvat ja oppivat kielen heitä nopeammin. Kristittynä Suomessa -kirja sopii myös itseopiskeluun. Sen kaikki kieliversiot julkaistaan myös verkossa. Lisäksi kirjaan kuuluu opettajan opas, joka julkaistaan vain verkossa. Rippikoulussa käytetään yleensä myös Katekismusta, jota suomen ja ruotsin lisäksi voi lukea arabiaksi, englanniksi, espanjaksi, kiinaksi, ranskaksi ja venäjäksi. Lisäksi Katekismus on olemassa latinaksi sekä rajoitettuna painoksena unkariksi. (KT) KYLLÄ KIITOS, haluan tilata Lähde-lehden! kestotilauksena 27 euroa/vuosi vuositilauksena 32 euroa/vuosi opiskelijatilauksena 17 euroa/vuosi kestotilauksena Pohjoismaiden ulkopuolelle 37 euroa/vuosi vuositilauksena Pohjoismaiden ulkopuolelle 42 euroa/ vuosi Kyllä kiitos, haluan tutustua Lähde-lehteen. Lähetättekö minulle: ilmaisen näytenumeron Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin K u u n t e l i j a t k i r j o i t t a v a t MAAILMALTA: Olin kaivannut vastauksia kysymyksiini jo kauan Eri puolilta maailmaa kertyvien palautteiden perusteella kristillisten radio-ohjelmien kuuntelijoita yhdistää muun muassa Sanan nälkä. Kun kerran on ohjelman löytänyt, ei siitä enää malta luopua, vaan haluaa oppia lisää Isästä, Pojasta ja Pyhästä Hengestä. Algeriasta: Koin hiljattain sen ilon, että sain teiltä Raamatun. Kiitos myös siitä, että vastasitte kysymyksiini. Olin kaivannut niihin vastauksia jo kauan. Nyt sydämessäni on rauha, koska käsitin, että Jeesus Kristus kärsi syntiemme rangaistuksen vapauttaakseen meidät synnin kahleista. Ette voi kuvitella sitä iloa, joka minussa syntyi, kun ymmärsin, että Jeesus Kristus on ainoa tie, totuus ja elämä. Haluan teidän tietävän, että näytän kaikki lähettämänne vastaukset monille algerialaisille ystävilleni. He tuntevat teidät hyvin, mutta eivät voi turvallisuussyistä olla yhteydessä kanssanne. (arabia, Sydämen puhetta) Gujaratista Intiasta: Perheemme kuuntelee ohjelmaa säännöllisesti ja pidämme siitä kaikki. Pidän sekä puheista että lauluista. Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat maksaa postimaksun Tunnus 5005165 05003 VASTAUSLÄHETYS Matti Korpiaho Arabiankieliset kristilliset radio-ohjelmat Armon hetki ja Sydämen puhetta kuuluvat Pohjois-Afrikassa, varsinkin Sydämen puhetta laajasti Lähi-idässäkin. Armon hetkestä palautetta kertyy myös Euroopasta ja keskisestä Afrikasta. Tuntuu aivan siltä kuin puhuja puhuisi juuri minulle henkilökohtaisesti. (kutchi) Keniasta: Olen ollut uskollinen kuuntelijanne vuodesta 1998. Ostin pienen taskuradion voidakseni pitää sen aina mukanani, jotta yksikään ohjelma ei jäisi kuulematta. Kiitän Jumalaa siitä, mitä hän on tehnyt elämässäni, sillä olen syntynyt sellaisen uskonnon piirissä, jossa ei uskota pelastukseen Jeesuksen Kristuksen kautta. Rukoilkaa perheeni ja naapureideni puolesta, että he voisivat tulla tuntemaan Jumalan sanan totuuden, joka voi vapauttaa heidät. (swahili) Kiinasta: Olen kuunnellut lastenohjelmianne yli vuoden ajan. Olen Davidin isoäiti ja Jeesuksen seuraaja. Nuorin lapsenlapseni on viisivuotias. Hän on hyvin energinen, eikä jaksa istua pitkään paikallaan. Hän kuuntelee mielellään kertomuksianne ja pitää englannin puhumisesta. Kaikki lastenohjelmanne ovat hyviä. Ne houkuttelevat lapsia kuuntelemaan, ja sisältö on hyödyllistä lasten kehitykselle. Käytätte raamatunkertomuksia opettaaksenne heille, kuinka rakastaa toisia ja huolehtia heistä, ja kuinka pitää yllä läheistä suhdetta Jumalaan rukouksen avulla. Kiitän Jumalaa teistä ja radioasemastanne ja siitä, että kerrotte evankeliumia lapsille, jotka ottavat sen vastaan yksinkertaisella uskolla ja rakkaudella. Voisitteko auttaa minua saamaan materiaalia lapsia varten: raamatunkertomuksia lapsille, englanninkielistä materiaalia ja kuvakirjoja. Olisiko teillä jokin cd-levy, jossa olisi luettuna Raamattua sekä englanniksi että mandariinikiinaksi? Siunatkoon Herra teitä yhä enenevällä viisaudella. Toivon, että ohjelmistanne tulee lasten paras ystävä heidän hengellisessä kasvussaan. Länsi-Bengalista Intiasta: Olen kuunnellut ohjelmaanne vuodesta 2001. Ilman sitä elämäni tuntuisi tyhjältä. Olin hyvin köyhä ja elämä oli vaikeaa. Minulla on tytär ja neljä poikaa, jotka ovat kaikki kokeneet samaa köyhyyttä. Usein en edes pystynyt ruokkimaan heitä. Se ei kuitenkaan ollut suurin ongelmistamme. Vaimoni mielenterveys petti ja minut piti sekä huolehtia hänestä että yrittää ansaita perheen elatus. Olin monesti hyvin masentunut ja ajattelin, että kaikki on turhaa, parempi lopettaa elämänsä. Mutta katsoin kuitenkin lapsiamme ja totesin avuttomuuteni. Olin epätoivoinen, mutten silti kyennyt päättämään elämääni. Tällaisessa tilanteessa ohjelmanne tuli avukseni sain siitä uutta voimaa. Aloin kuunnella ohjelmaa säännöllisesti. Puhuitte kerran: Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon. (Matt. 11:28) Se rohkaisi minua suuresti. Kun rukoilitte kaltaisteni ihmisten puolesta, yhdyin rukoukseen. Siitä lähtien aloin rukoilla kanssanne ja otin esille omia asioitani. Sittemmin Jumala on siunannut minua. Olen nykyään urakoitsija ja liikemies. Myös vaimoni tila on parempi kuin ennen. Kiitos ohjelmastanne. Rukoilettehan puolestamme. (maithili) 4 ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA

Äänitteitä Raamattu kannesta kanteen -ohjelmista CD-levyt MP3-muodossa tai DVD-levyt MP3-muodossa: Uusi testamentti (624 luentoa) hinta 130, Vanha testamentti (810 luentoa) hinta 140. TARJOUS: Uusi ja Vanha testamentti yhdessä ostettuina 240. Kirjoja Juha Auvinen (toim.) Kirkkojen Eurooppa sid. 2 TARJOUS! Jukka Norvanto Opi historiasta 13 UUTUUS! 1. ja 2. Aikakirja SYKSYN JA JOULUN LAHJAT NYT PUTIIKISTA! Jukka Norvanto Onnellisten saari 19 UUTUUS! Kirja jakautuu kolmeen osioon: Kypros raamatunhistorian lehdillä, Kyproksen kiehtovan kasvikunnan sanomaa ja Ihmisiä kansojen sulatusuunista. Jukka Norvanto Iloa armosta 5 1. Joulukirkko 2. Riemuviesti 3. Ristikuusi 4. Lahja 5. Pyhä perhe 6. Pimeydestä valoon Juha Vähäsarja Toivon rakennuspuita 5 Keijo Rainerma Pois pelko 5 Martti Luther Mannaa Jumalan lapsille 24 Johanna Al-Sain & Ernst Schrupp Taistelin Allahin puolesta 10 Pia Ruotsala Arabiäitien matkassa 21 Päivän Tunnussana 2007 3,50 (muovikantinen) Anna-Mari Kaskinen Minna L. Immonen Lämpöä ja valoa 24,90 Runoja iltojen hämärään Anna-Mari Kaskinen Marleena Ansio Sydämessä Joulu 19,40 Sarah Toulmin - Kristina Stephenson Pikku Piplia 19,80 UUTUUS! SANSAn uudet joulukortit Hinta: 1-osaiset 2-osaiset 1 kpl 0,70 1 kpl 1 10 kpl 5,50 10 kpl 7 25 kpl 10 25 kpl 14 50 kpl 18 50 kpl 25 100 kpl 30 100 kpl 36 1-osaiset: 1. Joulukirkko: Rauhallista Joulua, Onnellista Uutta Vuotta, kortin takana: Nyt Jumalalle kunnia, kun antoi ainoon Poikansa... (virsi 21:10). 2. Riemuviesti: Riemuviestin enkeli kertoi paimenille... (virsi 17:2), kortin takana: Iloista Joulua ja Valoisaa Uutta Vuotta. 3. Ristikuusi: Sun ristis olkoon ainoa tienviittaajani matkalla... (virsi 79:12), kortin takana: Siunattua Joulua ja Valoisaa Uutta Vuotta. 4. Lahja: Oi kiitos lahjoista, joita suot... (virsi 490:3), kortin takana: JOULUILOA ja Siunattua Uutta Vuotta. 2-osaiset: 5. Pyhä perhe, kortin sisällä jouluevankeliumi ja teksti: Rauhallista Joulua ja Siunattua Uutta Vuotta. 6. Pimeydestä valoon, kortin sisällä: En ollut vielä syntynyt, kun synnyit auttajaksi... (virsi 25:2 3) ja teksti: Siunattua Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta. 7. SANSAn omat 1-osaiset kortit 0,70 /kpl, 5 /10kpl TARJOUS! Meri-, onnittelu-, kukka-, lapsi-, lammas- ja taidekortit 8. SANSAn pakettikortit 1 /10 kpl (nippu) Lapsille Raamatunkertomuksia lapsille Joulukertomus 7 Tarrakirja ja cd Raamatunkertomuksia lapsille Jeesus ratsastaa Jerusalemiin 7 Tarrakirja ja cd Ben Alex - Gustavo Mazali Tapahtui jouluna 11 Kuvakertomus ensimmäisestä joulusta Musiikkia Mirja Lassila Jotain aivan muuta cd 22 UUTUUS! Osa tuotosta SANSAn Hanna-työhön! Pirkko ja Terttu Välimäki Kristallivirta cd/kasetti 18 /12 UUTUUS! Pirkko ja Terttu Välimäki Soi kiitoslaulumme cd/kasetti 18 /12 Sisältää mm. SANSAn tunnuslaulun Jeesuksen rakkaus Jari Kekäle Tommi Kalenius Ihmeellisesti tehty cd 20 UUTUUS! Psalmimessu on nuorille aikuisille suunnattu jumalanpalvelus. Äänite sisältää messun koskettavimmat ja kauneimmat laulut. Tommi Kalenius Anna-Mari Kaskinen Olipa kerran laulu cd 18 Pekka Simojoen joululaulut Niityllä lunta cd 21 Kirjekynttilä 6,90 /kpl Aiheet: enkeli tai joulukuusi, värit: sininen tai punainen. Pirjo Wariksen 1-osaisia joulukortteja 0,50 /kpl TARJOUS! 9. Violetti enkeli, kortin takana: Joulurauhaa ja Onnellista Uutta Vuotta! 10. Lumihiutalekuusi: Joulu on tie toivoon, kortin takana: Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! 11.Vanamokuusi: Tuokoon Joulu elämääsi uutta voimaa, ihanuutta, kortin takana ei tekstiä. 12. Lumikukkia: Hoosianna, Daavidin Poika, kiitetty olkoon hän..., kortin takana: Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Pirjo Wariksen 2-osaiset joulukortit 1,70 /kpl 13. Violetti enkeli, ilman tekstiä tai tekstillä: Kiitos hyvästä yhteistyöstä! Joulurauhaa ja Onnellista Uutta Vuotta! 1,70 /kpl. 14. Vanamokuusi, Tulkoon Joulu elämääsi uutta voimaa, ihanuutta. 1,00 /kpl TARJOUS! 10. Lumihiutalekuusi 12. Lumikukkia LÄHDE 17.11.2006 Tim Dowley Sylvia Ward Kokoa palat - Raamattu aukeaa 14 Kovakirja, jossa 5 hauskaa palapeliä lapsille Jesslyn DeBoer Nancy Munger Jouluyö Betlehemin tallissa 4,90 Jesslyn DeBoer Nancy Munger Kuului laulu enkelten 4,90 Muita tuotteita Seinäkalenteri 7 Päivä Oy:n vuosikalenteri 2007, jossa pyhäpäivien tekstit ja kuukausittain raamatunlause. Joulusanoma 4,50 Suomen Raamattuopiston Säätiön joululehti Ekoradio 50 FM/AM, kaksi erittäin laajaa lyhytaaltoaluetta. Veivigeneraattorilla ladattava akusto. Mukana kantolaukku. Serviettejä Jouluservietit 4,20 /pak. Värit: tummanpunainen, -vihreä, -sininen. Tekstit: Joulurauhaa, Teille on syntynyt Vapahtaja, Jouluiloa. Muut servietit 4,20 /pak. Värit: vaaleansininen, -punainen, persikka, vihreä, samppanja, viininpunainen. Tekstit: Kiva, kun tulit, Iloitaan yhdessä, Ole Jeesus kansamme. Värit: vaaleansininen tai vihreä, teksti: Siunaus matkassasi. Lautasliinat 5,90 /pak. Teksti: Siunaa Jeesus ruokamme, värit: joulunpunainen, viininpunainen, tummanvihreä, keltainen, valkoinen ja persikka. Tarjoukset voimassa niin kauan kuin tavaraa riittää. Postikulut lisätään hintoihin. Tilaukset: puhelimitse (019) 457 7747/Putiikki, postitse Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat/Putiikki, PL 13, 05801 Hyvinkää, s-postitse pirjo.hyovalti@sansa.fi tai kotisivumme kautta www.sansa.fi /putiikki 9. + 13. Violetti enkeli 11. + 14. Vanamokuusi ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA 5

Anna meille anteeksi, niin kuin mekin anteeksi annamme... Pirjo Juntunen Lähteellä Rukous Yksikään meistä ei ole täydellinen. Tarvitsemme anteeksiantoa toisilta ihmisiltä, mutta ennen kaikkea tarvitsemme sitä Jumalalta. Jumala antaa anteeksi, kun pyydämme sitä Herran Jeesuksen sovitustyöhön vedoten. Syntien suuruus ei ole este. Pyhän Hengen pilkka on ainoa synti, jota ei anneta anteeksi. Se tarkoittaa, ettemme ota vastaan Jeesuksen sovitustyötä, vaan yritämme taivaaseen omassa varassamme eli omiin ansioihin turvaten. Taivasnäkökulmasta ihmisten ero ei ole siinä, ketkä ovat hyviä ja ketkä pahoja, vaan kenen synnit ovat anteeksiannetut ja kenen eivät. Jumalan edessä anteeksiantoa ei voi hankkia, sen me saamme armosta Kristuksen tähden. Jumala haluaa myös meidän, armahdettujen, armahtavan ja antavan anteeksi toisillemme. Ihmisten välisessä anteeksiannossa osapuolet keskustelevat, kunnes rikkonut osapuoli ymmärtää, mitä on tehnyt ja osoittaa olevansa pahoillaan. Vastaavasti toinen osapuoli haluaa antaa anteeksi ja unohtaa tapahtuneen. Yleisin tilanne lienee kuitenkin se, että molemmat osapuolet ovat sekä loukattuja että syyllisiä. Syyllisen anteeksipyynnöstä ja loukatun anteeksiannosta syntyy sovinto, jossa syyllinen vapautuu syyllisyyden ja häpeän tunteista ja loukattu vihasta ja katkeruudesta. Tavallisesti tämä riittää aivan kuin kyseessä olisi haava, joka on desinfioitu ja sidottu. Mutta joskus paranemisprosessi ei lähdekään toivotusti liikkeelle. Vaikka rupi kasvaisi haavan päälle, saattaa katkeruus-bakteeri jäädä muhimaan. Pian se saastuttaa koko ihmisen ja alkaa vaikuttaa muihinkin Syöpä, kolari, itsemurha... Lyhyitä sanoja, ytimekkäitä sanoja, koviakin sanoja, Herra. Jokaisessa sisältö käsittämättömän suuri. Toivo ja epätoivo, elämä tai kuolema, elämä ja kuolema. Auta ymmärtämään, auta auttamaan, auta, Herra! Aamen Leena Punkari Hilpi Jenu ihmissuhteisiin: luottamus katoaa, ja ihmisen on vaikea päästää enää ketään lähelleen. Hyvin vahvan katkeruuden aiheuttama stressi voi alkaa näkyä jopa fyysisinä oireina. Oman etummekin tähden meidän on siis opittava antamaan anteeksi. Askelin kohti anteeksiantoa Anteeksiantoa voidaan kuvata prosessina, viiden askeleen tapahtumaketjuna. Ensimmäinen askel on omien tunteiden tiedostaminen ja kohtaaminen. Loukatun normaali reaktio on viha, joka on myös merkki terveestä persoonallisuudesta. Tukahdutettu, sisälle padottu viha syö ihmistä henkisesti ja ajaa masennuksen tielle. Tunteet eivät ole oikeita tai vääriä, mutta meidän on opittava ymmärtämään itseämme ja reaktioitamme. Vihan tunteesta ei pidä kokea syyllisyyttä, vaan Raamatun henkilöiden tavoin voimme turvallisesti viedä sen Jumalalle. Toinen askel on todentaa tapahtunut: selvittää faktat eli mitä todella tapahtui ja miksi. Kolmanneksi on pyrittävä ymmärtämään, miksi toinen toimi niin kuin toimi ja mitkä tekijät häneen vaikuttivat. Tämän läpikäyminen ei tarkoita toisen vastuusta vapauttamista, vaan auttaa näkemään asiaa vastapuolen kannalta. Jokaisessa meissä on sekä hyvää että pahaa. Jokainen meistä taapertaa täällä elämässä saamiensa eväiden varassa. Esivanhempiemme valinnat vaikuttavat siihen, mitä me olemme, samalla tavoin kuin meidän omat valintamme. Silti jokainen haluaa elää elämänsä niin hyvin kuin millaiseksi sen pystyy luomaan. Ja epäonnistuneinakin olemme arvokkaita, Jumalan hyvän luomistyön hedelmiä. Neljäs vaihe on anteeksi pyytäminen. Siihen kuuluu katuminen ja katumiseen liittyvien tunteiden kohtaaminen. Syyllisyys ja häpeä ovat yhtä polttavia kuin loukkaantuminen ja viha. Usein onkin helpompaa tunnustaa epäonnistuminen ensin rukouksessa Jumalalle ja vasta sen jälkeen pyytää anteeksi loukatulta. Katuminen merkitsee myös sen ymmärtämistä, miksi toinen loukkaantui, vaikkakaan tapahtuma ei koskaan näytä samalta eri osapuolten silmin. Vähättely on väärin, sillä silloin syyllinen ei myönnä loukatun tunteille oikeutusta. Katumiseen kuuluu myös vahingon korjaaminen mahdollisuuksien mukaan. Viimeinen eli viides askel on anteeksianto: luopuminen vihasta ja katkeruudesta sekä kaikista korvausvaatimuksista. Sovinto on helpotus molemmille osapuolille ja rakkaus valtaa tilan syyllisyyden ja häpeän sekä loukkaantumisen ja vihan tunteilta. Mutta mitä silloin, jos näin ei tapahdukaan? Ennemmin tai myöhemmin joudumme tekemään tahdon valinnan, mikäli emme halua jäädä katkeruuden syntiin. Ihminen ei onneksi ole tunteittensa vanki. Vaikka tunteet eivät aina hetkessä muutu, niiden kahleet ovat murrettavissa. Anteeksianto on Jumalan mielen mukainen teko, ja silloin voi luottaa siihen, että tahdon valinnan jälkeen Pyhä Henki jatkaa meissä työtään. Tahdon valinta on sitä, että haava on puhdistettu ja sidottu. Paranemisprosessi voi alkaa. Keskitysleirin kauheudet kokenut hollantilainen Corrie ten Boom on Anteeksi pyytämisellä ja anteeksi antamisella on suuri hoitava vaikutus. Kun itse olemme saaneet anteeksi, on myös meidän oltava valmiit antamaan toisille anteeksi. Taivasten valtakunnan sääntöihin kun kuuluu jakaa toisille sitä, mitä itse ensin on Jumalalta saanut. kertonut, kuinka hän tapasi vuosien kuluttua yhden leirin raaoista vartijoista. Tämä oli saanut Jumalalta anteeksiannon ja halusi tavata Corrien. Hetkessä kaikki leirin kauhut ja leirillä kuolleen Betsie-sisaren kärsimykset vyöryivät Corrien mieleen. Kun mies ojensi kätensä ja pyysi anteeksi tekojaan, Corrie tunsi, ettei voi antaa anteeksi, mutta ojensi kuitenkin vastahakoisesti kätensä samalla rukoillen Jumalaa. Silloin hän tunsi Pyhän Hengen kosketuksen. Teko voitti tunteen! Jos anteeksi ei ole pyydetty Entä, jos syyllinen ei pyydä anteeksi? Tai kun hän ei koe tehneensä mitään väärää? Voiko yksipuolinen anteeksianto toimia? Ilman toisen osapuolen yhteistyötä emme saa suhdettamme korjatuksi. Voimme kyllä yksin käydä läpi anteeksiantoprosessia ja tehdä Pyhän Hengen avulla tietoisen valinnan anteeksiannosta. Sillä ilman anteeksi antamista on vaarana, että jäämme koko elinajaksi kiinni katkeruuden siteellä tuohon ihmiseen. Toisen nöyrtymisen odottaminen maksaa silloin itselle liian paljon. Entä anteeksi antaminen vainajalle? Anteeksiantoprosessia kannattaa tässäkin tilanteessa käydä läpi ja jättää sen jälkeen taakka Jumalan käsiin. Kannattaa myös yrittää palauttaa mieleen myönteisiä muistoja tästä ihmisestä. Entä kun loukkaaminen jatkuu? Anteeksi antaminen ei tarkoita pahojen tekojen hyväksymistä tai lupaa niiden jatkamiseen. Silloin on oikein etsiä apua ja oikeutta itselleen pahantekijää vastaan. Anteeksi pyytämisellä ja anteeksi antamisella on suuri hoitava vaikutus. Kun itse olemme saaneet anteeksi, on myös meidän oltava valmiit antamaan toisille anteeksi. Taivasten valtakunnan sääntöihin kun kuuluu jakaa toisille sitä, mitä itse ensin on Jumalalta saanut. 6 ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA

K u l t t u u r i LÄHDE 17.11.2006 Mirja Lassila on tähän mennessä tehnyt parisataa laulua, sanoituksia enemmän kuin sävellyksiä. Kaikkien julkistamista tai esittämistä hänen itsekritiikkinsä ei kestä. Mimmu arvelee herätyskristillisestä taustastaan johtuvan, että gospelmusiikkiin liittyy hänen mielestään aina myös julistusta. Mutta ei sen silti synkkää tarvitse olla. USKON MUKANA ALKOI TULLA MYÖS LAULUJA Leena Punkari - Oli monien asioiden summa, että sain tulla uskoon 15-vuotiaana. Luin paljon Raamattua vuoden verran ja mietin, onko minulla pelastusvarmuus. Samalla alkoi syntyä lauluja sanoja ja säveliä. Siinä ohessa opettelin soittamaan kitaraa, pastori, muusikko Mirja Lassila (41) kertoo. Silloinen kotkalaistyttö Niemisen Mirja tai oikeastaan Mimmu, joksi häntä monet vieläkin kutsuvat, kuului Langinkosken seurakuntaan ja kävi rippikouluikäisenä innokkaasti jumalanpalveluksissa. - Tähtäyspisteeni oli selkeästi Kristuksessa, ja kirkkoherra Raimo Vänskän saarnat vaikuttivat voimakkaasti. Kymenlaaksossa oli nuorten keskuudessa 80-luvun alussa paljon hengellistä herätystä ainakin viidesläisten piirissä ja seurakunnassamme innostavia nuorisotyöntekijöitä. Esa Pyöriä soitti kitaraakin ja teki lauluja. Olipa Mimmukin väittänyt jo kahdeksanvuotiaana tarinatyttönä opettajalleen, että lauluja kyllä syntyy. Yhden esityskerran jälkeen viisas opettaja oli todennut, ettei taitaisi toista kertaa mennä ihan samalla tavalla. Mimmun Martti-isä työskenteli konemestarina laivoissa, Mirjami-äiti taas teki kolmivuorotyötä pakkaajana Enso-Gutzeitilla. Nelilapsisen perheen elämä ei aina ollut kovinkaan helppoa, ja vanhemmilla tekemistä riitti. - Koska isä oli pitkiä jaksoja merillä, lapsuuteni oli jotenkin isätön ja kaipausta riitti. Palatessaan hän oli ventovieras, ja ensin piti tutustua uudelleen. Jotenkin hänelläkin taisi olla pallo hukassa. - Erityisen uskonnollinen ei lapsuudenkotini ollut, mutta iltarukouksen äiti kyllä opetti ja vastasi kysymyksiin. Pyrkimys armon ammattilaiseksi Ylioppilasvuonna Mimmulle alkoi kirkastua, että hän haluaa Jumalan työhön nuorisotyönohjaajaksi. Toki kulttuuri, luovuuden areenakin kiinnosti, mutta silti. Mirja Lassila mietiskeleekin, että hänestä olisi voinut tulla näyttelijä, kirjailija, kokki, tekstiilisuunnittelija, tietysti kokoaikainen muusikko... Miksei opettajakin, mutta pappihan myös opettaa, joten... - Luulen, että isän ikävästä purkautui aika vahvasti tietty kyky leikkiä, mikä luovuudessa on aina jossakin määrin tarpeen. Mimmu valmistui Suomen Raamattuopistosta nuorisotyönohjaajaksi, työskenteli kaksi vuotta seurakunnissa, kiersi noin vuoden vapaana muusikkona ystävänsä kanssa seurakunnissa esiintymässä. SRO:n valtakunnallisessa työssä nuorisosihteerinä hän viihtyi seitsemän vuotta, kunnes lähti Helsingin teologiseen tiedekuntaan suorittamaan jatko-opintoja, valmistui teologian maisteriksi 2002 ja sai ottaa pappisvihkimyksen vastaan 2003, jolloin oli tiedossa evankelioimistyöstä vastaavan papin sijaisuus Riihimäen seurakunnassa. Sittemmin Mimmu on tehnyt sijaisuuksia Hämeenlinna-Vanajan seurakunnassa: ensin diakoniatyöstä, nyttemmin lapsityöstä vastaavana pappina. Radiolähetysjärjestö Sanansaattajienkin oto-työntekijänä Mirja Lassila toimi jonkin aikaa, sillä hän tunsi aikaisemmilta ajoilta SANSAn työntekijöitä. Mimmulle ja Marjaana Kotilaiselle oli kertynyt yhteisiä työvuosia SRO:ssa, ja kun Marjaana alkoi vetää Hanna-työtä, Mimmu kiinnostui. Nyt Lassilat lahjoittavat osan kunnianhimoisesti omakustanteena tehdyn Mirjan neljännen Jotain aivan muuta -levyn tuotosta Hanna-työn tukemiseen. Oma perhe ohitti lähettihaaveet Sitten Kotkan-vuosien onkin ehtinyt tapahtua paljon. Mirja ja evijärveläissyntyinen rakennusmestari Harri Lassila ovat avioituneet, muuttaneet Janakkalaan, käyneet läpi rankat lapsettomuushoidot ja saaneet Kiinasta kaksi adoptiolasta. Kaksi kiinalaista joululahjaa: Roosa (Xiao Si Jia) tuli viisi vuotta sitten, Emmi (Mei Xiu Mi) pari vuotta myöhemmin. - Tulla vanhemmaksi on ihmisessä hirveän voimakas perustarve. Olla perhe, tulla äidiksi ja isäksi. Adoptoiminen ei ole mitään hyväntekeväisyyttä, vaan tekee hyvää heille, jotka saavat kasvaa vanhemmiksi! SRO-aikoina Mimmulla oli selkeästi ajatus lähteä lähetystyöhön Kaakkois-Aasiaan, lähinnä mielessä pyörivät Kiina ja Thaimaa. Hän kävi 80-luvun lopussa musiikkiryhmä Jakarandan mukana Taiwanissa, Hongkongissa ja Thaimaassa. Matkan aikana tehtiin myös lähetystyötä, osallistuttiin muun muassa luterilaisten seurakuntien perustamiseen Taiwanissa. - Otin paljon kuvia lapsista. Kai se Jumalan johdatusta oli, kun nyt kotona katson ja rakastan joka päivä aasialaisia kasvoja, Mirja Lassila sanoo ääni pehmeten. - SANSAn tukema Hanna-työ Indonesiassa liittyy luontaisesti tähän Aasia-kiinnostukseeni. Elämä on ollut yhtä järistystä Sujuvapuheista Mirja Lassilaa haastatellessa ei ensimmäiseksi tule mieleen, että hänen elämänsä olisi voinut vaikeaakin olla. Mutta kun kuuntelee Aivan jotakin muuta -äänitettä, korvat avautuvat. Levyssä kuuluvat surumielisyys, pelko, ahdistus, mutta myös ymmärrys armosta, ilo lapsista, kiitollisuus Jumalalle... Mimmun mukaan äänitteen kappaleet ovatkin syntyneet vuoropuheluna Jumalan kanssa. - Siinä näkyy tavallaan kriisin päättyminen, valoa tunnelin päässä. Vaikeassa elämäntilanteessahan ihminen usein asettuu Jumalan eteen ja alkaa puhua hänen kanssaan. Jumala pysäyttää. - Ainakin minut Jumala on vienyt tilanteisiin, joissa on ollut pakko punnita, mikä tässä elämässä on todella tärkeätä. Prosessissa, johon muun muassa kipeä lapsettomuus liittyy, ymmärsin, että jotain aivan muuta (myös äänitteen nimi) voi olla parempaa kuin älysin alkujaan ajatella. - Jumala puhuu sanansa kautta. Sanan läsnäolo, Pyhän Hengen asuminen Jumalan sanassa tekee hengellisestä laulusta erilaisen. En kuitenkaan halua nostaa itseäni miksikään oikeaoppisen gospelin jumalattareksi. Tekijöitä on monia ja tekotapoja erilaisia, Mimmu korostaa. Jotain aivan muuta on Mimmun neljäs levy. Kaksi ensimmäistä Tuntematon maa sekä Kutsua ja kaipausta hän teki Avoin lähde -duona Elina Koivusaaren (nyk. Ruppert) kanssa 80- ja 90-lukujen taitteessa. Ensimmäinen soololevy Yön varjosta syntyi Mirja Lassilan mielestä aika lailla 29-vuotiaan veljen kuolemaa seuranneesta surutyöstä. Veli oli aikaisemmin sairastunut kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön, alkoholisoitunutkin välillä ja päätynyt myös vankilaan. Ennen tapaturmaista kuolemaansa hän oli kuitenkin pääsemässä jaloilleen, aloittanut hitsauskurssinkin. - Se mitä veljelleni tapahtui, horjutti kyllä ensin uskoani. Masennuin. Kyselin, että oliko hän kuullut riittävästi evankeliumia. Itseäni syyllistäen mietin, olisinko voinut jotenkin estää tapahtuneen. - Lopulta aloin ajatella sitäkin, miten aion oman elämäni elää, ja uskalsin muun muassa avioitua. Usko Jeesukseen sai minut hyväksymään itseni, koska Jeesus on hankkinut minulle hyväksynnän ristinpuulla. Leena Punkari ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA 7

ENKELIT OHJAAVAT OIKEAAN LÄPI KOKO KIRKKOVUODEN Enkelit välittävät viestejä taivaasta. Mutta eivät ylhäältä huudellen, vaan vierelle laskeutuen. Jumala auttaa ja varjelee ihmisiä enkeliensä avulla koko kirkkovuoden. Raamattu kertoo sen kerta toisensa jälkeen. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Pelko valtasi paimenet, mutta enkeli sanoi heille: Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra. (Luuk. 2:9 11) Luukkaan välittämän jouluevankeliumin tärkeimpiä hahmoja ovat enkelit. Ilman enkelin ilmoittamaa viestiä paimenet eivät olisi voineet mitenkään tietää, että pienen matkan päässä heidän vartiointipaikastaan on nähtävillä kauan Kirkkojen alttaritauluissa on kuvattu Kristuksen elämä ja kuolema, kuten kirkastuminen ja taivaaseenastuminen. Maalauksissa saattaa olla enkeleitä, vaikka heistä ei kyseisessä kohdassa Raamattua puhuttaisikaan. Pia Tiusanen Enkelit ja kynttilät yhdistetään kodeissa varsinkin adventtiin ja jouluun. Oma päivänsä kirkkovuodessa enkeleillä on syksyllä, mikkelinpäivänä. odotettu Messias, Vapahtaja. Enkelin välittämä sana sai paimenet liikkeelle, että he saattoivat omin silmin nähdä ihmeistä suurinta, ihmiseksi syntyneen Herran Jumalan. Evankeliumin kertoma tapaus on ikuistettu moneen joulukorttiin ja tauluun. Aika usein niissä enkeli piirretään jonnekin taivaan ja maan välille. Kuitenkin Raamattu kertoo enkelin seisseen paimenten edessä. Hän ei siis huutanut heille jostakin korkeuksista, vaan tuli aivan heidän lähelleen kertomaan Jeesuksesta. Evankeliumin välittäminen toiselle edellyttää nykyäänkin rinnalle tulemista. Emme mekään voi välittää iloista uutista lähimmäisillemme, jos välitämme sellaista kuvaa, että olemme heidän yläpuolellaan. Tulihan Jumalakin ihmiseksi ja asettui meidän ihmisten rinnalle, jotta ymmärtäisimme, millainen Jumala on. Hän ei tyydy vain huutamaan yläilmoista käyttäytymisohjeita meille maan matosille, vaan hän tuli niin kuin enkeli jouluevankeliumissa, paimenten vierelle. Se, mitä jouluevankeliumista Ilmestyskirjassa kerrotaan, miten seitsemän enkeliä seisoi Jumalan edessä, ja heille annettiin seitsemän torvea. voi lukea enkelien toiminnasta, on nähtävillä myös monessa muussa kirkkovuoden tärkeässä tapahtumassa. Rohkaisemassa Mariaa ja Joosefia Messiaan tuloon Maaliskuussa marianpäivänä kerrotaan enkeli Gabrielin ilmestymisestä nuorelle, teini-ikäiselle naiselle. Enkeli kertoi tuon neitsyen tulevan raskaaksi ja synnyttävän maailmaan kauan odotetun Messiaan, Jumalan Pojan, jonka kuninkuudella ei ole loppua. Nuoresta naisesta tulisi näin Herran äiti. Maria, vaikka olikin koskematon, oli kuitenkin kihlattu Joosefille. Miten tämä voisi vakuuttua siitä, ettei Maria ollut ollut hänelle uskoton, vaan että hänelle oli tapahtunut jotakin ainutlaatuista? Jumala otti huomioon Joosefin hankalan tilanteen ja lähetti enkeli Gabrielin hänenkin luokseen kertomaan asian oikean laadun. Ilman enkelin ilmoitusta Joosef olisi purkanut kihlauksen, mutta enkelin tuoma sana auttoi häntä ottamaan vastuun sekä raskaana olevasta Mariasta että myöhemmin syntyvästä lapsesta. Ilman miehen antamaa suojaa Marian elämä yksinhuoltajana olisikin ollut tuon ajan maailmassa äärimmäisen vaikeaa. Näitä Marian tuntoja olen koettanut tuoda esiin Marian laulussa (sanat erikseen tällä aukeamalla). Se kertoo kuvitellusta tilanteesta, jossa hän Betlehemiin päästyään purkaa sydäntään hänet ja Joosefin luokseen ottaneelle emännälle. Laulu liittyy usealla paikkakunnalla Kainuussa esittämäämme joulunäytelmään Erilainen joulu, jonka on kirjoittanut Kenneth Bailey. Ilman rinnalleen tullutta Joosefia Marian ja hänen lapsensa osa olisi todellakin voinut olla ennenaikainen kuolema. Siksikin Jumala lähetti enkelin Joosefin luokse. Ankarana Johannes Kastajan syntymää epäilleelle isälle Juhannuksen evankeliumissa kerrotaan saman enkeli Gabrielin vierailusta myös Sakariaan luona, josta oli tuleva Johannes Kastajan isä. Sakarias oli tuossa vaiheessa jo vanha mies, eikä hänellä ja hänen vaimollaan Elisabetilla ollut yhtään lasta. Kovasti he lasta olivat vuosien varrella rukoilleet, mutta pyytämäänsä he eivät olleet saaneet. Sakarias oli ammatiltaan pappi, jonka tehtävänä oli vuorollaan palvella Jerusalemin temppelissä. Sellaisen palveluvuoron aikana enkeli Gabriel ilmestyi hänelle ja kertoi, että heidän pitkään odottamaansa rukoukseen oli nyt tulossa vastaus. He saisivat pojan. Sakariaksen vastaus kertoo oivalla tavalla, millaisia me niin kovin usein olemme. Kun hän lopulta sai ilmoituksen taivaalliselta 8 ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA

Seimiviritelmiä on yhtä monta kuin tekijääkin. Pyhän perheen lisäksi mukana voi olla enkeleitä, paimenia, tietäjiä... Hahmot kanarialaisilla rappusilla Teneriffalla olivat ihmisen kokoisia. Marian laulu Sanoit: Älä pelkää. En käännä selkää, Maria. Niin kertoi kerran myös viesti Herran: Älä pelkää, Maria. Pyysin lohdun tuojaa, maan, taivaan Luojaa kuulemaan. Jää pienokainen pian tulevainen vaille suojaa, kuolemaan. Herran armo riittää, saan häntä kiittää yhä näin. Hän tiemme johti kotia kohti. Voin vain kiittää häntä näin. viestintuojalta siitä, että hänen ja hänen vaimonsa pitkäaikaiseen rukoukseen on vastattu, hän ei ottanut viestiä todesta. Hän asetti kyseenalaiseksi enkelin viestin. On mielenkiintoista lukea, mitä enkeli vastaa ihmiselle, joka epäilee häntä valehtelijaksi. Siitä kerrotaan Raamatussa (Luuk. 1:19 20) näin: Minä olen Gabriel, yksi niistä, jotka seisovat Jumalan edessä. Minut on lähetetty puhumaan sinulle ja tuomaan tätä iloista sanomaa. Mutta sinun suusi mykistyy nyt, etkä kykene puhumaan ennen kuin sinä päivänä, jona tämä tapahtuu, koska et uskonut sanojani, jotka aikanaan käyvät toteen. Gabriel sanoi olevansa yksi niistä, jotka seisovat Jumalan edessä. Jumalan edessä seisovista enkeleistä kerrotaan Raamatussa (Ilm. 8:2) näin: Minä näin, kuinka niille seitsemälle enkelille, jotka seisoivat Jumalan edessä, annettiin seitsemän torvea. Kun Gabriel sanoi Sakariaalle olevansa yksi niistä, jotka seisovat Jumalan edessä, hän on voinut tarkoittaa jopa sitä, että hän on yksi näistä seitsemästä torven saaneesta Jumalan edessä seisovasta enkelistä. He seisoivat siis mahdollisimman pyhällä paikalla eli paikalla, jossa kaikenlainen vilpistely on mahdotonta. Se näköala auttaa ymmärtämään, miksi Gabriel suhtautui niin ankarasti Sakariaan epäilyyn. Ei sellainen olento, joka seisoo Kaikkivaltiaan edessä taivaan kirkkaudessa, todellakaan lähde liikkeelle puhuakseen palturia ihmiselle. Sakariaan, joka oli sentään pappi, olisi pitänyt asia ymmärtää. Tukena ahdistuneelle Jeesukselle, yllätetyille naisille ja opetuslapsille Enkelit ovat esillä myös Jeesuksen kärsimyksen ja ylösnousemuksen yhteydessä. Luukas kertoo enkelin ilmestyneen taivaasta vahvistamaan Jeesusta Getsemanen ahdistuksen keskellä (Luuk. 22:43). Pääsiäispäivän evankeliumit puolestaan kertovat siitä, kuinka enkelit kertoivat hämmentyneille naisille Jeesuksen nousseen kuolleista. Elävää ei tule etsiä kuolleiden joukosta, oli heidän viestinsä (Luuk. 24:5). Ilman enkeleiden välittämää sanomaa naiset eivät olisi ymmärtäneet tyhjän haudan merkinneen myös ylösnousemusta. He olisivat voineet ryhtyä kehittelemään teoriaa ruumiin varastamisesta. Myöhemmin Jeesus vielä vahvisti enkelien ilmoituksen ilmestymällä itsekin hämmentyneille naisille ja myös opetuslapsille. Hämmennyksen vallassa näyttivät opetuslapset olleen siinäkin vaiheessa, kun Jeesus astui taivaaseen. Luukas kertoo Apostolien teoissa näiden jääneen vielä katselemaan taivaalle. Ja kun he Jeesuksen astuttua taivaaseen jäivät vielä tähyilemään yläilmoihin, heidän vieressään seisoi yhtäkkiä kaksi valkopukuista miestä. Nämä Anne Rajala sanoivat: Galilean miehet, mitä te siinä seisotte katselemassa taivaalle? Tämä Jeesus, joka otettiin teidän luotanne taivaaseen, tulee kerran takaisin, samalla tavoin kuin näitte hänen taivaaseen menevän. (Ap. t. 1:10 11) Tälläkään kerralla enkelit eivät huutaneet viestiä ylhäältä, vaan tulivat epätietoisten ihmisten vierelle ohjaamaan heitä elämässään oikeaan suuntaan. Enkelit viittasivat Jeesuksen toiseen tulemiseen. Kun Jeesus itse puhuu paluustaan, hän kertoo enkeleiden tekevän silloinkin tärkeää työtä. Viimeisestä tuomiosta puhuessaan Jeesus ilmoittaa tulevansa kirkkaudessaan kaikkien enkeliensä kanssa (Matt. 25:31). Silloin näkymätön maailma paljastuu ennennäkemättömällä tavalla. Auttamassa käsittämään Jumalan valtakunnan lainalaisuuksia Enkelit kulkevat siis kirkkovuoden alusta aina sen loppuun vierellämme ohjaamassa meitä oikeaan suuntaan eli ymmärtämään entistä paremmin, mihin suuntaa Jumala tahtoo omiensa kulkevan. Enkelit ovat Heprealaiskirjeen mukaan palvelevia henkiä, jotka lähetetään palvelemaan niitä, jotka saavat osakseen autuuden (Hepr. 1:14). Siksi enkeleitä ei palvota eikä rukoilla, mutta heidän palvelutyönsä saa meidät ymmärtämään entistä paremmin Jumalan valtakunnan lainalaisuuksia. Jumala on luonut maailman siten, että jokaiselle on varattu tehtävä palvella toisia. Kun uskonpuhdistaja Martti Luther pohti tätä kysymystä, hän kirjoitti: Tottahan Jumala ilman enkelien palvelusta voi varjella meidät perkeleeltä ja kaikesta kurjuudesta. Sitä hän ei kuitenkaan tahdo, vaan on säätänyt, että toisen luodun on palveltava toista. Oppikaamme siis, että Jumala varjelee ja auttaa meitä enkeliensä kautta ja olkaamme siitä kiitollisia. Jumalahan on elämän Jumala, joka tahtoo auttaa, kun apua tarvitsemme. Enkeleiden tuomasta avusta Luther kirjoitti näinkin: - - meitä lohduttaa se, että Jumala on perkeleen raivoa vastaan luonut rakkaat enkelit meitä palvelemaan. He ovat näet ystävällisiä, armeliaita ja hyväntahtoisia henkiä, jotka antautuvat käytettäviksi perkeleen pahuutta torjuttaessa. Oppikaamme siis, että Jumala ei ole lähettänyt jokaista kristittyä varjelemaan vain yhtä enkeliä vaan monia. Varo siis elämästä pakanoiden tavoin, jotka luulevat kaiken tapahtuvan sattumalta. Älä siis sano onnenpotkuksi, kun joku esimerkiksi pelastuu vedenvaarasta tai jotakuta kolhaistaan kivellä hänen saamatta siitä mitään vahinkoa. Se on rakkaiden enkelien tointa. Nimeltä Raamatussa mainitaan enkeleistä kaksi: Gabriel ja Mikael Kirkkovuodessa on aivan syystä omistettukin yksi päivä enkeleille. Syksyllä, mikkelinpäivänä, ajattelemme ennen muuta suurta enkeliruhtinas Mikaelia. Päivähän on saanut nimensä arkki- eli ylienkeli Mikaelista. Hän on enkeli Gabrielin ohella toinen enkeleistä, jotka Raamatussa mainitaan nimeltä. Heidän lisäkseen Raamatussa kyllä puhutaan lukemattomista muistakin enkeleistä, mutta heidän nimiään ei mainita. Vaikka mikkelinpäivää alettiinkin alun perin eli jo 400-luvulla viettää enkeli Mikaelin mukaan, myöhemmin päivää on ryhdytty pitämään kaikkien enkeleiden päivänä. Nykyään mikkelinpäivänä ajatellaan enkelien lisäksi myös lapsia, sillä Jeesus yhdisti enkelit ja lapset mielenkiintoisesti toisiinsa: Katsokaa, ettette halveksi yhtäkään näistä vähäisistä. Sillä minä sanon teille: heidän enkelinsä saavat taivaissa joka hetki katsella minun taivaallisen Isäni kasvoja. (Matt. 18:10) Jeesus siis muistuttaa meitä siitä, että sellaistenkin lasten, joihin suhtaudumme vähätellen, enkelit näkevät taivaallisen Isän kasvot joka hetki. Eikö sitä miettiessä sinunkin mieleesi tule jonkinlainen pyhä kunnioitus, kun ajattelet pientä lasta. Häntä ei voikaan kohdella miten tahansa. Jukka Norvanto teksti Leena Punkari kuvat Opetuslapset nukahtivat, kun tuskainen Jeesus rukoili Öljymäellä. Taivaasta laskeutui enkeli häntä vahvistamaan. ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA 9

Hindulaisuus uuvuttaa runsaudellaan: jumalia on lukemattomia, kuten pyhiä kaupunkia ja jokia. Monista jumalista ja jumalattarista huolimatta ajatellaan kuitenkin, että kaiken takana on perimmiltään yksi jumalallinen alkuperusta. Keskeinen teologinen erimielisyys koskee sitä, onko jumaluus persoonallinen vai persoonaton. Jyri Komulainen Suomalaiselle yleisölle hindulaisuus on tullut viime aikoina tutuksi Äiti Amman ympärille syntyneen uususkonnollisen liikkeen myötä. Amma-liike juurtuu tiiviisti intialaisesta perinteestä, mutta tulkitsee sitä samalla monin tavoin uusiksi. Liikettä voisikin luonnehtia uushindulaiseksi, koska sen toiminta suuntautuu Intian ulkopuolelle. Useiden muiden lännessä toimivien Matti Korpiaho T e o l o g i a MONIMUOTOINEN HINDULAISUUS hindulaisten liikkeiden lailla Ammaliike poikkeaa klassisesta hindulaisuudesta. Perinteisen käsityksen mukaan hinduksi synnytään ja itse kunkin uskonnollisuuden luonteen määrittelee kasti. Konservatiivisimpien tulkintojen mukaan jo ulkomaille matkustaminen saatetaan nähdä rituaalisesti saastuttavana. Amma-liike nostaa esiin kysymykset siitä, mitä on hindulaisuus ja millainen uskonnollisuus voidaan sen piiriin lukea. Kaikista maailmanuskonnoiksi luokitelluista traditioista hindulaisuus on ehkä monisyisin ja rajoiltaan epämääräisin. Viime aikoina uskonnontutkimuksessa onkin yhä enemmän korostettu, että hindulaisuuden sijasta tulisi puhua monikossa hindulaisuuksista. Hindu-käsite on alun perin ulkopuolisten antama nimitys, joka viittasi Indus-virran itäpuolella avautuvan alueen asukkaisiin. Näiden uskontoa on sittemmin alettu kutsua hindulaisuudeksi. Yhä edelleen hindulaisuudeksi niputetaan kaikki intialainen uskonnollisuus, jota ei voi lukea jonkin muun uskonnon piiriin. Näin syntynyt hindulaisuus sulkee sisäänsä valtaisan määrän keskenään jännitteisiä traditioita, perinteitä. Toisaalta hindulaisuus on käsitteenä niin vakiintunut, että on epärealistista ajatella sen korvautuvan jollain muulla. Olennaista onkin tiedostaa, että hindulaisuus ei ole monoliitti, saumaton kokonaisuus, vaan sulkee sisäänsä erilaisia koulukuntia ja perinteitä. Uushindu voi yhdistää luterilaisuuden ja hindulaisuuden Huolimatta moninaisuudesta hindutraditioilla on yhdistäviä tekijöitä. Erilaiset hindulaiset koulukunnat ja traditiot ovat historian kuluessa kietoutuneet toisiinsa. Ne jakavat samantyyppisen kysymyksenasettelun. Yhtenäisyyttä on tuonut brahmanistisen sanskritinkielisen tradition leviäminen kaikkialle Intiaan. Tämän myötä useat alueelliset jumaluudet on samastettu hindulaisen pantheonin suuriin jumaliin: Vishnuun, Shivaan ja Jumalattareen (Devi). Hindulaisuus piirtyy monin tavoin pluralistiseksi uskonnoksi. Tarkoitan tässä yhteydessä käsitteellä sitä, että moninaisuutta arvostetaan. Hindulaisuus uuvuttaa runsaudellaan: jumalia on lukemattomia kuten pyhiä kaupunkeja ja jokia. Kiinnostavaa kyllä, monista jumalista ja jumalattarista huolimatta ajatellaan, että kaiken takana on perimmiltään yksi jumalallinen alkuperusta. Se vain ilmenee monin eri tavoin. Keskeinen teologinen, jumaluusopillinen erimielisyys koskee sitä, onko jumaluus persoonallinen vai persoonaton. Moninaisuuden korostaminen näkyy myös yksilötason uskonnonharjoituksessa, mikä ilmenee käsitteessä svadharma. Sen mukaan jokaisella on oma uskonnollinen polkunsa, joka määrittyy syntymän mukaan. Kastien monilukuisuudesta seuraa uskonnonharjoituksen moninaisuus. Toisaalta syntymän määräämissä raameissa on tiettyä liikkumavaraa. Varsinkin yläkastisilla on mahdollisuus valita itselleen sopivat keinot tavoitella lopullista vapautusta (moksa). Päämäärään pyrkimisen keinot (sadhana) vaihtelevat omaksutun koulukunnan ja tradition mukaan. Kaikkiaan hindulaisuuden piirissä ei ole yhtä ainoata uskonnonharjoituksen muotoa, vaan se vaihtelee yksilön syntymän ja elämänvaiheen mukaan. Yksi tapa jäsentää erilaisia uskonnonmuotoja on tekojen tien (karmamarga), tiedon tien (jñanamarga) sekä palvonnan tien (bhaktimarga) erottelu. Tekojen tie viittaa rituaaleihin, jotka määrittelevät yläkastisten elämää aina kohdusta polttoroviolle. Tiedon tiellä viitataan hindulaisuuden filosofiseen puoleen. Palvonnan tie edustaa uskonnonmuotoa, jossa omistaudutaan kokosydämisesti jumalalle tai jumalattarelle. Useimmiten bhaktissa jumaluus ymmärretään persoonalliseksi. Myös gurulle kohdistettava palvonta kuuluu bhaktiin. Hindulaisuuden periaatteellisessa joustavuudessa on syy siihen, että useat uushindulaiset liikkeet eivät edellytä kokopäiväistä omistautumista uskonnon harjoittamiseen. Niiden mukaan on myös mahdollista, että harjoittaa uskontoa hindulaisin keinoin ja pysyy vaikkapa luterilaisen kirkon piirissä. Esimerkiksi Ammaa voi palvoa ja hänen opetuksiaan seurata ilman, että pitäisi itseään hinduna. Tässä on haaste, jonka kohtaaminen on kirkolle väistämätöntä lähetystyössä ja postmodernissa, pirstaloituneessa suomalaisessa yhteiskunnassa. Kirjoittaja on Helsingin yliopiston dogmatiikan dosentti. Matti Korpiaho Vietämme adventtia laulaen Hoosianna-laulua. Jeesus tuli luoksemme aasilla ratsastaen, eli ihmisen elämän, koki kaiken kärsimyksen ja ihmisten tuskan kuolemaa myöten. Riemuviesti kiiri läpi maan adventtina. Jumala puhui silloin Jeesuksen kautta hänen opetuksissaan, teoissaan ja tässä ratsastamisessa. Monet tunnistivat Jeesuksen Jumalan lähettämänä Messiaana. Eräs merkittävimmistä hengellisistä hetkistä oli Jeesuksen kuninkaallinen ratsastaminen Jerusalemiin, pyhään kaupunkiin. Hän tuli lempeänä välittäen Jumalan suuren armoviestin taivaasta. Uskon, että se painui lähtemättömästi monien mieliin. Suuri kansanjoukko otti hänet laulaen ja riemuiten vastaan Jerusalemin porteilla: Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä! Näin täyttyi Jumalan sanan lupaus. K u u k a u d e n l ä h e t y s t e k s t i Kuninkaasi tulee nöyränä Vuosia sitten vierailimme Saksassa Hampurissa eräässä diakoniakodissa, jonka historiaa meille esiteltiin. Diakoniakodin erikoisuuksiin kuului adventtikranssi. Se oli pyöreä kynttelikkö kehä, joka ripustettiin kattoon. Jokaisena adventin päivänä sytytettiin yksi kynttilä, adventtisunnuntaina iso kynttilä erotukseksi arkipäivästä. Sieltä poikien orpokodista lähti aikoinaan liikkeelle koko Keski-Euroopassa tunnettu adventtikranssiperinne. 1. adventtisunnuntai Matt. 21:1 9 Kun diakoniakodissa aikoinaan sytytettiin kynttilä, se tapahtui Raamatun lupauksen lukemisen yhteydessä. Näin valo liitettiin Jumalan sanan valoon. Kynttilä kuvasi Jumalan lupausta ja ilmensi toivoa pimeässä maailmassa. Maailma oli silloin elänyt vaikeat sodat. Kristilliseen nöyryyteen, rakkauteen ja hoivaamiseen perustui se diakonianäky, jonka vallassa työtä tehtiin. Kynttilän sytyttämisellä haluttiin korostaa Jumalan huolehtivaa rakkautta sekä Sanasta ihmisten elämään tulevaa valoa ja toivoa. Saman koulukodin kasvatti, orpo juutalaispoika, palveli myöhemmin silloisen Jugoslavian alueella ja perusti useita nykyisin toiminnassa olevia seurakuntia, muun muassa Osijekin. Jeesuksen valtikka oli Jumalan sanan antama arvovalta. Se oli sisäistä jumalayhteydestä tulevaa voimaa. Sisäinen tasapaino Jumalan kanssa teki hänestä tyynen ja nöyrän. Suuruus oli hänessä Jumalan läsnäolon todellisuutta. Tutkiskelkaamme nyt enemmän Jumalan sanaa, hiljentyen ja kooten voimia elämän taakkojen kantamiseen. Kun sytyttelemme adventtikynttilöitä, antakaamme Jumalan sanan valaista ja luoda toivoa uskon vahvistukseksi. Sanassa Jeesus kohtaa meidät lempeänä ja armollisena Vapahtajana. Tätä evankeliumia saamme välittää maailmalle. 10 ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA

Radiotyön johtaja Satyanand Samuel: Intian radio-ohjelmissa EVANKELIUMI JA OPETUS KULKEVAT RINNAKKAIN - Good morning, nice to meet you! Hyvää huomenta, hauska tavata teitä! Lempeät ja ystävälliset aasialaiskasvot tarkastelevat Sanansaattajien toimistoon kokoontuneita vastaanottajia. Tropiikin lämmöstä Suomen syksyyn laskeutunut, lämpimästi hymyilevä vieras on Gujaratin alueen radiotyön johtaja Satyanand Samuel Intiasta. Trans World Radio (TWR) Intian palveluksessa jo 15 vuotta työskennellyt Samuel vieraili Suomessa lokakuun alussa Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien (SANSA) kutsumana. Tiukkatahtiseen kahden viikon ohjelmaan sisältyi laaja kierros seurakuntavierailuja eri puolilla maata yhteyden siltaa rakennettiin 50 miljoonan asukkaan Gujaratin ja pohjolan näkökulmasta Intian radiotyötä katselevien välille. Työn tukijoille tuttu työsarka sai havainnolliset ja mieleen jäävät kasvot. Kahden tien kulkijasta elävään uskoon Nyt 38-vuotiaan Samuelin tie sydämensä todellista tilaa peittelevästä koulupojasta työlleen antautuneeksi kristillisen radiotyön ammattilaiseksi ei ollut niitä kaikkein sileimpiä. - Vaikka olen kasvanut kristityssä perheessä, minusta tuli todellinen sydämen kristitty vasta 19-vuotiaana. Isoisäni oli kääntynyt kristityksi 1950-luvulla; myös vanhempani olivat Jeesukseen uskovia. Erityisesti äitini kuunteli säännöllisesti erästä kristillistä radio-ohjelmaa. Osallistuin kahden sisareni kanssa seurakunnan nuorten toimintaan, mutta vain miellyttääkseni vanhempiani. Kotona käyttäydyin kuin moitteeton kristitty, mutta sen ulkopuolella elin täysin omaa elämääni. Kahdella tiellä kulkiessa oikean ja väärän rajat hämärtyivät, Samuel kertaa parinkymmenen vuoden takaista aikaa kotikaupungissaan Ahmedabadissa. Hän oli sekaantunut esimerkiksi erilaisten tavaroiden salakuljetukseen eräiden muslimikaveriensa kanssa. Lopulta nuoren miehen menon pysäyttänyt elämänmuutos tuli vastaan ennalta arvaamattomasti. - Olimme matkalla nuorten leirille Hyderabadiin ja jouduimme junassa tappeluun erään toisen nuorten ryhmän kanssa. Tulin perille niin pahasti pieksettynä, etten pysynyt jaloillani. Leirillä saarnanneen evankelistan sanat pysäyttivät: Muista Luojaasi nuoruudessasi, ennen kuin pahat päivät tulevat. Kukaan ei sinä iltana kuullut, kun pyysin hiljaa Jeesusta elämääni. Salassa käynnistynyt suunnanmuutos oli asia, josta piti seuraavana päivänä uskaltaa kertoa myös muille. Aika näytti, että oikea raide oli löytynyt siitä huolimatta, että jotkut epäilevät tuomaat uskalsivat kyseenalaistaa muutoksen aitouden. Myös perheeseen laskeutui uudenlainen rauha. - Minusta tuli uusi ihminen. Halusin innokkaasti löytää elämäntehtäväni ja antaa itseni Jumalan käyttöön. Hän ohjasi minut Operaatio Mobilisaation ja Raamatunlukijain Liiton kautta Trans World Radio Intian työhön. Jumala on siunannut elämääni myös hyvällä Evangelina-puolisolla ja komealla 10-vuotiaalla Sereth-pojalla. Saavuttamattomat kansat haasteena Raili Paul - Ennen vanhempani kuuntelivat radiosta kristillisiä ohjelmia, joissa joku muu puhui. Nyt he voivat kuulla minun ääneni ja julistukseni ja ovat tietysti onnellisia, TWR-Intian Gujaratin alueen radiotyön johtaja Satyanand Samuel kertoo. Hän on kuulunut TWR:n henkilökuntaan vuodesta 1991. - Kun lähetystyöntekijät aikoinaan joutuivat lähtemään Intiasta, Jumala laski evankelioimistehtävän kansallisten kristittyjen harteille. Varsinkin monet nuoret syttyivät tälle näylle. Nyt ilosanoma leviää maan sisällä, eikä sitä voi kukaan estää, Samuel iloitsee. Intian länsirannikolla sijaitsevassa teollistuneessa, mutta vielä suurelta osin maatalousvaltaisessa Gujaratissa tehtävää riittää. Alueella puhutaan lähes 60 kieltä, ja siellä on yli 18 500 kylää. TWR-Intian radioimia kristillisiä ohjelmia lähetetään Gujaratiin tällä hetkellä 12 vähemmistökielellä, joista Sanansaattajat tukee kymmentä. - Tärkein tehtävämme on radion välityksellä saavuttaa oman alueemme saavuttamattomat kansanryhmät. Samalla meidän tulee opettaa niitä, jotka ovat jo kuulleet evankeliumin. Se on kaikkineen valtava haaste koko TWR-Intian työlle, radiotyön johtaja toteaa. Ohjelmissa nousevat kristillisen opetuksen ohella esiin myös monet maaseutukylien hyvinvointia koskettavat asiat, kuten aids-valistus, naisten ja lasten tarpeet ja kyläyhteisöjen kehittäminen. Oman osansa sisällöstä saavat seurakuntien työntekijät ja vastuunkantajat. Erityinen ilonaihe Samuelin mukaan on se, että lähetykset kuuluvat koko laajan osavaltion alueella ilman häiriöitä. Kääntymisen kieltävä laki valmisteilla Työtään uskonvaraisesti tekevät radiotyöntekijätkään eivät aina tiedä, missä ja milloin kylvetty siemen putoaa hyvään maahan. Samuel kertoo innostuneena useita rohkaisevia esimerkkejä: yksi niistä tuli jälkihoitokeskukseen lähetettynä kirjeenä eräästä Gujaratin vankilasta. Yhteydenottajana oli mies, jonka olemassaolosta kukaan ei ollut enää vuosiin kiinnostunut. Mies vetosi: Perheeni ei ole enää pitkiin aikoihin käynyt minua katsomassa. Mutta te vierailette joka päivä. Tiedän, että tulette luokseni kello puoli viisi, kun avaan radion. Rukoilkaa puolestani Jumalaa, että pääsisin täältä pois. Haluaisin elää niin kuin muutkin kristityt. Eräs toinen kuuntelija halusi päästä tapaamaan ohjelman tekijöitä. Ohjelmissa ei kuitenkaan koskaan annettu mitään muita yhteystietoja kuin jälkihoitokeskuksen postilokero-osoite. Kekseliäs kuuntelija tuli aamuisin postitoimiston eteen odottamaan nähdäkseen, kuka lokeron postin tyhjensi. - Lopulta sitkeä mies onnistui aikeissaan ja pääsi keskustelemaan mieltään vaivanneista kysymyksistä, Samuel kertoo. Kysymykseen Gujaratin työn tämänhetkisistä tarpeista radiotyön johtaja vastaa aasialaisen hienotunteisesti. Hetken tuumailun jälkeen esiin nousee kaksi käytännön asiaa: - Jos meillä olisi ensi vuoden maaliskuun loppuun mennessä kylliksi varoja, voisimme jakaa 2 000 radiovastaanotinta niitä tarvitseville. Monista kylistä kuuntelijoilta on tullut pyyntöjä saada oma, kuusi dollaria maksava radio. Sen lisäksi tarvitsemme rukouksianne. Gujaratin osavaltioon valmistellaan lakia, joka kieltää kääntymisen uskonnosta toiseen. - Onneksi kukaan ei voi pysäyttää radiota. Se saavuttaa ihmiset siellä missä he ovat: yhtä hyvin hindutemppelissä, vankilassa kuin armeijan leirilläkin, Satyanand Samuel tiivistää. Raili Paul Tämän Lähde-numeron kannessa Satyanand Samuel on pukeutunut Intian Gujaratissa asuvan kutchiheimon asuun. ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA 11

LYHYTAALTORADIO murrosvaiheessa Matti Jokisalo Lyhytaaltoradio on ollut aktiivisessa käytössä nykyisessä analogisessa AM-muodossaan jo 1920-luvun lopulta lähtien. Kotimaassaan asuva nykyeurooppalainen ei välttämättä edes tiedä lyhyiden aaltojen mahdollisuuksista, mutta siirtolaisina elävät henkilöt muodostavat melko laajan kuuntelijajoukon. Euroopassa ja yleensä teollistuneissa maissa monet yleisradioyhtiöt ovat vähentäneet tai lopettaneet lyhytaaltolähetyksiä ja siirtyneet ohjelmiensa välittämisessä Internetin, satelliittien tai paikallisten FM-lähettimien käyttöön. Lisäksi uutisia lähetetään myös kännykkäverkkojen kautta. Monissa yleisradioyhtiöissä asiaa harkitaan. Myös Suomesta lähetettävät Yleisradion lyhytaaltolähetykset päättyvät vuodenvaihteessa. Lyhytaaltolähetykset ovat maailmanlaajuisesti vähentyneet noin 15 prosenttia vuodesta 2004 vuoteen 2006. Lyhyille, keskipitkille ja pitkille aalloille on kehitetty digitaalinen radiojärjestelmä DRM (Digital Radio Mondiale), joka mahdollistaa digitaalisen äänen pakkaamisen ja virheenkorjauksen. Niiden avulla äänen laatu saadaan lähes FM-radion tasoiseksi ja signaalin häipymisestä osa korjattua. Tällä tekniikalla lähetetään jo huomattavan paljon erilaisia koe- ja testilähetyksiä, lähinnä Euroopassa, mutta uutta järjestelmää testataan myös muun muassa Australiassa ja Brasiliassa. Tunnetun pohjoisamerikkalaisen NAB2006-näyttelyn aikana huhtikuussa Las Vegasiin suunnattiin DRM-lähetyksiä Chilestä, Kanadasta, Yhdysvalloista sekä kristillisen HCJBlähetysjärjestön asemalta Ecuadorista. Digitaaliset radiot vasta tulossa markkinoille Uuden järjestelmän leviämisen kannalta oleellisen tärkeä asia on kohtuuhintaisten vastaanottimien saatavuus. Ensimmäiset kuluttajavastaanottimet ovat nyt tilattavissa Internetin välityksellä ja maksavat noin 200 euroa. Sitä voi verrata analogisten AM-lyhytaaltoradioiden hintaan esimerkiksi Kiinassa (10 20 euroa) tai Nigeriassa (noin 5 euroa). Samalla kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että kyseessä ovat vasta ensimmäiset kuluttajakäyttöön saatavissa olevat DRM-vastaanottimet, jotka eivät vaadi tietokoneen käyttöä, ja näissä laitteissa on myös sellaisia ominaisuuksia, joita mahdollisesti voidaan karsia pois, kuten DAB-vastaanotin. Jos tuotanto pääsee hyvin käyntiin, hinnat todennäköisesti laskevat. DRM-autovastaanottoa on testattu ainakin Saksassa. Maaseudulla kuuluvuus on ollut hyvä, mutta teolli- R a d i o n y t Lyhyille, keskipitkille ja pitkille aalloille on kehitetty digitaalinen radiojärjestelmä (DRM). Mutta kuluttajavastaanottimia voi ostaa vasta Internetin kautta, ja valikoima on vielä vaatimaton. suus- ja kaupunkialueilla esimerkiksi 6 MHz:n taajuusalueella häiriötaso haittasi vastaanottoa. Toisin kuin kehittyneissä teollisuusmaissa analoginen lyhytaaltoradio on Afrikassa ja Aasiassa käytössä myös omaan maahan suunnattujen ohjelmien välittämisessä. Se johtuu pienistä kustannuksista laajan alueen peittämisessä verrattuna esimerkiksi FM-radioverkon rakentamiseen tai siitä, ettei omaan maahan saada lähetyslupaa. Kriisitilanteissa lyhytaaltoradion etuna on laajan alueen peittäminen kaukana ongelma-alueesta olevan lähettimen avulla. Esimerkiksi Ruotsin Radio lisäsi jonkin verran lyhytaaltolähetyksiään Lähi-itään Libanonin ja Israelin kriisin aikana loppukesästä, samoin tapahtui tsunamikatastrofin aikana pari vuotta sitten. Toisentyyppisestä lyhytaaltoradiotoiminnasta esimerkkinä voisivat olla Japani ja Yhdysvallat, jotka tukevat Pohjois- Koreaan ulkopuolelta suunnattuja lähetyksiä. Toisaalta Japanin yleisradioyhtiö NHK:n omia lähetyksiä Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan on ilmoitettu supistettavan lokakuussa 2007. Teollistuneilla mailla on varaa, kehitysmailla ei Lyhytaaltolähetysten tulevaisuutta harkitaan monessa maassa, mistä Slovakia on mielenkiintoinen esimerkki. Radio Slovakia International (RSI) lopetti analogiset lyhytaaltolähetykset 30. kesäkuuta, mutta aloitti ne uudelleen 29. lokakuuta, kun valtio päätti tukea toimintaa. Radio Prague, naapurimaa Tsekin kansainvälinen radiopalvelu, aloitti digitaaliset DRM-lyhytaaltolähetykset 13. lokakuuta. Italiaan on syyskuun lopulla perustettu DRM-liitto, jollainen on jo Saksassa, Ranskassa, Venäjällä ja Espanjassa. Mikäli DRM alkaa laajentua ja saada jalansijaa vastaanottimien laajamittaisen hankkimisen myötä Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, Etelä-Amerikka ja Aasia saattavat seurata, mutta Afrikkaa ei pidetä ensimmäisen vaiheen mukaanlähtijänä. Tämän takia varsinkin Euroopan, mutta myös Pohjois-Amerikan, tilanteen seuraaminen on mielenkiintoista vähemmän kehittyneidenkin maiden DRM-tulevaisuutta arvioitaessa. Kirjoittaja on koulutukseltaan diplomiinsinööri ja toimii radioverkkosuunnittelun ryhmäesimiehenä Digita Oy:ssä. Lähteitä: http://blogs.rnw.nl/medianetwork/ http://www.iht.com/articles/2006/09/24/ business/radio25.php http://www.drm.org/ http://www.digitalradioportal.de/ N a i s t e n n u r k k a Nuket apuna lähetystyössä Yksi Ruokolahden lähetyspiiriläisten tekemistä kuudesta nukesta. Jokainen niistä on saanut omannäköisensä koltun ja kengät. Olen viime aikoina kiinnostunut nukeista. Halusin viedä vuosia laatikossa lojuneen nukkeni korjattavaksi. Rikki mennyt Riitta-nukkeni sai nukketohtorilta uuden pään. Alkuperäinen hiukseton pää muuttui nukketohtorin käsissä vaaleatukkaiseksi kiharapääksi. Nukella on ikää 42 vuotta, minulla yhdeksän vuotta enemmän. Myös minä olen muuttunut. Lapsuuden valkoinen tukka tummui ja muuttuu vähitellen harmaaksi. Lapsuuden onnelliset leikit ovat palautuneet mieleeni. Minussa on tallella kaikki kerran koettu, lapsuuden leikeistä lähtien. Äitini osti nuken minulle, kun olimme Helsingissä tutkimuksissa tulevaa leikkaustani varten. Vaikka äidillä oli paljon työtä karjanhoidossa ja isossa perheessä, hän ehti kuitenkin valmistaa nukelleni vaatteita. Mieleeni muistuu tilanne, jossa äiti oli ompelemassa mekkoa nukelleni. Olin itse toipumassa leikkauksesta. Naapurin Maija saapui kyläilemään ja ihmetteli, mitä äitini ompeli. Poljettavan ompelukoneensa takaa tämä vastasi ompelevansa tokan vaatteita. Naapuri säikähti, kun kuuli ja luuli äidin sanoneen ompelevansa sotavaatteita. Ei onneksi sentään! Sanaleikki lopulta nauratti makeasti naisia. Sota oli näillä naisilla vielä tuoreessa muistissa, minä taas olen saanut elää vain rauhan aikaa. Kiitollisuus täytti muutoinkin äidin mielen. Hänen rukouksensa oli kuultu, kun Taivaan Isä varjeli perheen kuopusta sairaalareissulla ja toipuminen oli lähtenyt hyvin käyntiin. En ole ainut, joka on kiinnostunut nukeista. Meillä Ruokolahdella toimii lähetyspiiri, jossa on käsillä tekemisen lahja. Syksyn aikana piiriläiset kokoontuivat joka viikko saaden aikaiseksi puolen tusinaa nukkea myytäväksi lähetystyön hyväksi. Nämä vanhan muotin mukaan valmistetut nuket ovat saaneet ylleen kauniit mekot ja pitsilahkeiset alusasut. Ostetut, muoteissa valetut päät on hiottu ja maalattu. Vartalot lähetyspiirin naiset ompelivat kankaasta ja täyttivät vanulla. Nuket olivat myynnissä lähetystyön osastolla paikallisilla markkinoilla. Toimme näytille myös joukon omia vanhoja nukkejamme. Ne herättivät katsojissa monenlaisia muistoja. Mieleen nousi muistikuvia lapsuudesta ja omasta rakkaasta nukesta. Ajasta, jolloin oli saanut kuulla Taivaallisesta Isästä ja hänen turvallisesta huolenpidostaan. Airi Ruokonen Airi Ruokonen Kirjoittaja työskentelee Ruokolahden seurakunnan lähetyssihteerinä. Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien (SANSA) naistyön koordinaattori Marjaana Kotilainen ihastui nukkeideaan varainhankinnan muotona esitellessään seurakunnassa Hanna-työtä ja neuvotellessaan tulevista naistenpäivistä. www.projecthannah.org www.sansa.fi 12 ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA

Matti Korpiaho Vielä ei VAI jo nyt!? Tuula Korpiaho Odottaminen on usein vaikeaa. Odottamisessa on se vaara, että siinä voi hukata Nyt-hetken merkityksen. Voi tuntua siltä, että todellinen onni alkaa vasta, kun tuo odottaminen on päättynyt ja on siirrytty Vielä ei -ajasta Jo nyt -hetkeen. Sitten kun olen valmistunut ammattiin, löytänyt aviopuolison tai ystävän, saanut mieleiseni työpaikan, parantunut vaivastani sitten elämä alkaa. Odotusaika näyttää olevan hukkaan heitettyä aikaa, jota elämme puolella sydämellä. Odotusajoilla on kuitenkin tarkoituksensa. Niissä punnitaan todelliset motiivimme, ne karsivat pois turhaa, kehällistä, auttavat meitä keskittymään olennaiseen, vähentävät luottamustamme itseemme ja saavat meidät turvautumaan vahvemmin Jumalaan. Jälkeenpäin saatamme todeta, että jokainen tuon odotusajan vaiheista Herätys Indonesiassa jatkuu Menkää siis -lehden marraskuun numerossa 10/1976 on esillä evankeliumin leviäminen Indonesiassa: Sen mukaan Timor-saarella on äskettäin pidetty suuri herätyskokoussarja, ja Indonesian Lähetysseuran presidentti, pastori Petrus Octavianus sanoo: Ne olivat herätystä kaikkein parhaimmassa mielessä. Jumalan Pyhä Henki on jälleen kerran vieraillut Timorin seurakunnissa. Aihe on etusivun pääjuttuna ja jatkuu vielä lehden sisäsivullekin. Tekstissä kerrotaan muun muassa: Pastori Octavianus ja tri Stanley Mooneyham toimivat kokoussarjojen johtajina Kupangin ja Timorin asutuskeskuksissa. Evankelisten kristittyjen määrä näissä provinsseissa on nyt noin 650.000 henkeä. on ollut tärkeä. Niiden kautta olemme oppineet jotakin, mitä emme olisi voineet oppia mitenkään muuten. Kun koittaa tuo odotettu Nyt-hetki, voi joutua yllättäen huomaamaan, että alkavat uudet ongelmat ja uudet odotuksen aiheet. Eikä se suuri onni ja autuus kohdannutkaan minua, kuten olin olettanut. Ahdistuneena vai kiitollisena? E l ä m ä n v ä r i t L e h d e s s ä m m e 30 v. s i t t e n Timor-saaren kokouksiin tultiin monilla eri kulkuvälineillä. Härkävankkurit ovat osa indonesialaista liikennekulttuuria. Tuula Korpiaho ja pyhäkoululaisia ensimmäisen Osijekin-kodin olohuoneessa 1986. Kroatiassa työskennellessämme käytössämme oli kirkkorakennuksen lisäksi Osijekissa pitkään 54 neliön asunto, joka oli sekä kotimme että seurakunnan kokoontumispaikka. Meillä oli toiveita saada isompi asunto samasta, kirkon aiemmin omistamasta rakennuksesta, joka toisen maailmansodan jälkeen oli takavarikoitu valtiolle. Jouduimme käymään asiasta pitkällistä oikeustaistelua ja yhä uudestaan lopputulos oli kielteinen. Se oli aikaa, jolloin aloin tosissani epäillä, onko Jumala todella olemassa. Miten Hän voi hylätä meidät tällaiseen ahdinkoon? Päästyämme lopulta muuttamaan suurempaan asuntoon, alkoi Kroatian sota ja kaupungistamme tuli sotatoimialuetta. Jouduimme alinomaa juoksemaan kellariin, joka onneksi oli juuri tuon uuden asunnon yhteydessä. Vasta jälkeenpäin olen ymmärtänyt, miten onnellista ja hyvää aikaa elimme pienessä, ensimmäisessä asunnossamme. Luonamme oli lähes kaiken aikaa seurakuntalaisia kylässä. Väsyimmekin siihen, mutta se oli hyvä tapa tutustua heihin ja jakaa asioita heidän kanssaan. Mitä opin? Opin, miten tärkeää olisi elää joka hetki vahvasti Tässä ja nyt -hetkessä. Tähän hetkeen sisältyy Jumalan hyvä johdatus ja siunaus elämässäni. Vaikka vielä ei viikunapuu ole kukassa, viiniköynnöksissä ei ole rypäleitä, vielä ei oliivipuu kanna hedelmää eikä pelloilla kypsy vilja, vaikka vielä emme ymmärrä, miksi joudumme odottamaan niin silti jo nyt saamme riemuita Herrasta, iloita Jumalastamme, joka pelastaa (Hab. 3:17 18). Jos vastaus odotukseemme tuntuu viipyvän, älkäämme menettäkö toivoamme vaan odottakaamme sitä. Pelastajamme tulee varmasti ja ajallaan. Apuaan odottavalle Hän sanoo: Miksi olet masentunut, sieluni, miksi niin levoton? Odota Jumalaa! Vielä saan kiittää häntä, Jumalaani, auttajaani. (Ps. 42:6,12) Ihmisiä tuli kaikkialta kokouksiin, erittäinkin meren saarilta, kuten Rotista, Semausta, Alorista ja Floresista. Päivä päivän jälkeen kaikenlaisia kalastusveneitä saapui hiekkarannikolle Kupangin (Indonesian Timor-saaren pääkaupungin) rannikkosatamaan. - -. Viimeisen vuosikymmenen aikana Jumalan Henki on vaikuttanut erityisesti Indonesian saarien asukkaiden keskuudessa. Erittäinkin Timorissa. Mutta yhä uusia ihmeitä tapahtui tämän viikon aikana ulkoilmakokouksissa. - -. Kuulijakunta kasvoi alkuiltojen 35.000:sta 50.000:een. - -. Meille kerrottiin, että loppupäivinä maakunnan kuvernööri El Tari oli mukana useimmissa kokouksissa. Hän tuli tarkoituksella myöhästyneenä, ilmoittamatta tulostaan ja istui tuntemattomana ihmisten joukossa. Halusin ihmisten katseiden olevan kiinnitettynä Jumalaan, eikä johonkin poliittiseen persoonaan, kertoi hän myöhemmin eräälle ystävälleen. Sellainen oli ristiretken henki. Jumala, ei ihminen. LÄHDE 17.11.2006 K o l u m n i Oikeaan aikaan Meidän nykysuomalaisten arvokkain omaisuus ei näytä olevan raha eikä tavara, vaan yllättävää kyllä käytettävissä oleva aikamme. Tämän huomasin jokin aika sitten, kun yritin koota elämäni tärkeitä ihmisiä viettämään yhteistä iltapäivää. Monet puhelinsoitot, tekstiviestit ja sähköpostit kertoivat samansävyisen viestin: Kiitos kutsusta! Tulisin mielelläni Mutta juuri silloin olen muualla, eikä minulla ole aikaa. Tuttu kysymys minullekin, monen kilparadan juoksijalle, joka niin usein oman ajankäyttöni kanssa kipuilen. Elämä on kieltämättä monien samanaikaisten tapahtumien risteysasema. Tuon jatkuvasti uusia lähtökuulutuksia tuottavan aseman lippuluukulla joutuu miettimään, mihin junaan nousee ja kuinka monta asemanväliä aikoo ajaa. Yksi suunta sulkee pois toisen, kiirehtivä voi lähteä vikasuuntaan. Näin kävi eräälle ystävälleni, joka tiukkatahtisen työpäivän jälkeen uppoutui töihinsä vielä kotimatkallakin. Hetken päästä hän huomasi istuvansa väärässä junassa, matkalla väärään suuntaan! Sen sijaan, että olisi ruvennut harmittelemaan hukkaan kuluvaa kolmituntista, ystäväni alkoikin kysellä: Herra, miksi olen tällä matkalla? Vastaus selvisi junan jolkutellessa Tampereelta kohti pohjoista. Hetken päästä kännykkäni soi: Jumala muistutti, että sinä olet siellä Seinäjoella. Ehditkö asemalle, niin tavataan? Ehdinhän minä, iloissani ja ymmälläni odottamattomasta tilaisuudesta! Seisoimme 15 minuuttia asemalaiturilla ennen kuin pohjoisesta tullut juna kiidätti ystäväni takaisin Tampereelle. Kohtaamisen hetki ei ollut pitkä, mutta siinä oli kolmantena rakkauden Jumala. Rukoilimme. Tunsin, miten valtava rauha ja lohdutus laskeutuivat senhetkiseen hätääni. Ystäväni viestitti paluumatkaltaan: Muista, kuinka paljon Jumala sinua rakastaa. Tämä oli elämäni ensimmäinen kerta, kun astuin väärään junaan. Pieni kohtaamisen hetki. Oikeassa paikassa, oikeaan aikaan. Jumalan suunnitelmissa. Siinä on hyvä elämän ja ajankäytön yhtälö, jota ei tarvitse aina ymmärtää. Raili Paul Kirjoittaja työskentelee Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien va. tiedottajana. ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA 13

puh. 020 133 433 deikauppa@radiodei.fi www.deikauppa.fi Voimassa 18.12.2006 saakka Äänikirja UUSI TESTAMENTTI Sisältää 17 cd-levyä ja yhteensä 21 tuntia kuunneltavaa. Vuoden 1992 raamatunkäännös. Lukijoina Paavo Liski, Mikko Lammi, Mikko Huttunen ja Arto Myllärinen. 1 kpl 49 (norm. 59 ) 2 kpl 95 Eero Junkkaala FAKTAA VAI FIKTIOTA? Mitä arkeologia kertoo Raamatun historiallisuudesta? Onko Raamattu tarua vai totta? Mitä Raamatusta voidaan tietää historiatutkimuksen keinoin? 22,50 Martti Luther SYTYTÄ SYDÄMEMME Valikoima Martti Lutherin rukouksia Anna-Maija Raittilan suomentamana. 19,00 Marsha Marks 101 IHMEELLISTÄ ASIAA JUMALASTA Kaikenikäisille kaunis lahjakirja, joka toimii päivittäisenä muistutuksena Jumalan rakkaudesta ja todellisuudesta arkielämässämme. 13,00 Raimo Mäkelä MURTUNUTTA HÄN EI MUSERRA Kirjoittaja pohtii terveen ja sairaan hengellisyyden rajalinjaa; ahdistuksen, pelon, kansantautimme masennuksen syitä ja kohtaamiskeinoja. 22,00 Lahjaksi PIKKUVÄEN PIPLIA Tuhti eepos hauskasti kuvitettuja raamatunkertomuksia lapselle ymmärrettävällä kielellä. 500 sivua. 24,90 (norm. 28,50 ) Anna-Mari Kaskinen ENSIMMÄINEN RUKOUSKIRJANI Rukouksia, jotka soveltuvat pienille lapsille: iltarukouksia, ruokarukouksia sekä tekstejä lapsen elämästä. Kaunis kuvitus. 18,90 Ikuisia tarinoita Jeesuksen ihmeteot. Viisi Raamatun tarinaa. Kesto 130 min. DVD 13,90 Ikuisia tarinoita Tarina maailman luomisesta. Kahdeksan Raamatun tarinaa. Kesto 180 min. DVD 13,90 Daavid ja Goljat DVD 6,00 Yhteishintaan 24,00 Laupias Samarialainen DVD 6,00 Mooses DVD 6,00 Jumalan Poika DVD 6,00 R a d i o r a a m a t t u k o u l u Raamattu kannesta kanteen -ohjelmaotsikot Raamattu kannesta kanteen -radio-ohjelmassa käydään runsaan viiden vuoden aikana läpi koko Raamattu, lähes jae jakeelta. Raamattua opettaa teologian lisensiaatti Jukka Norvanto, ja juontajana on Inga-Lill Rajala. Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien Radioraamattukoulussa voit olla mukana seuraavasti: Radio Deissä ma pe klo 21 21.30 (uusinnat klo 6 6.30). Järviradiossa ma klo 17.30 18, ti klo 18 18.30, ke to klo 6.30 7 ja su klo 9.25 9.55. Radio Kajauksessa su to klo 21 21.30. Opetukset ovat kuultavissa myös Internetin kautta Sanansaattajien omilta audiosivuilta www.rkk-sansa.net. Viikko 47 ma 20.11. Kuolema kapinallisille (1. Kun. 2:1 46) ti 21.11. Salomon tuomio (1. Kun. 3:1 6:8) ke 22.11. Jumala ei käytä pakkoa (1. Kun. 5:9 6:7) to 23.11. Temppeliä sisustetaan (1. Kun. 6:8 7:51) pe 24.11. Rukoile temppeliin päin! (1. Kun. 8:1 9:9) Viikko 48 ma 27.11. Saban kuningatar (1. Kun. 9:10 10:13) ti 28.11. Voi, Salomo, minkä teit? (1. Kun. 10:14 11:43) ke 29.11. Jerobeamin synti (1. Kun. 12:1 13:34) to 30.11. Alamäki alkaa (1. Kun. 14:1 15:14) pe 1.12. Vallankumoukset syövät lapsiaan (1. Kun. 15:16 16:34) Viikko 49 ma 4.12. Pidätkö korpeista? (1. Kun. 17:1 18:16) ti 5.12. Valinnan aika (1. Kun. 18:17 40) ke 6.12. Masentuneen lohduttaja (1. Kun. 18:41 19:21) to 7.12. Jumala kutsuu myös rajusti (1. Kun. 20:1 21:29) pe 8.12. Enemmistö erehtyy (1. Kun. 22:1 54) Viikko 50 ma 11.12. Elisa Elian sijaan (2. Kun. 1:1 2:22) ti 12.12. Elisa hämmästyttää (2. Kun. 2:23 4:37) ke 13.12. Usko sanaa ja puhdistu! (2. Kun. 4:38 5:27) to 14.12. Mitä silmämme näkevät? (2. Kun. 6:1 31) pe 15.12. Spitaaliset elämän välittäjinä (2. Kun. 6:32 8:15) Radioraamattukoulun osoite: Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat Raamattu kannesta kanteen PL 88, 88601 Sotkamo S-posti: radioraamattukoulu@sansa.fi Kuuntele: www.rkk-sansa.net Taajuudet: Raamattu kannesta kanteen -ohjelmat kuuluvat Radio Deissä: Helsinki 89,0 MHz, Oulu 106,9 MHz, Tampere 97,2 MHz, Lahti 106,4 MHz, Turku 107,3 MHz, Hämeenlinna 105,9 MHz, Jyväskylä 94,1 MHz, Lapua 89,4 MHz, Kuopio 106,1 MHz, Kokkola 104,3 MHz, Pori 95,7 MHz, Rovaniemi 93,4 MHz, Mikkeli 87,8 MHz ja Joensuu 107,4 MHz. Järviradiossa: Jyväskylä 91,3 MHz, Lehtimäki 107,9 MHz, Lestijärvi 99,1 MHz, Alajärvi 89,7 MHz, Pihtipudas 87,9 MHz ja Viitasaari 89,6 MHz. Radio Kajauksessa: Kajaani 95,7 MHz, Sotkamo 95,4 MHz, Kuhmo 103,2 MHz, Ylä-Kainuu 90,9 MHz, Kuusamo 101,8 MHZ ja Kostamus 104,7 MHz. Ruotsissa sekä Boråsin että Södertäljen lähiradioissa (närradio): Borås 92,5 MHz, ohjelmaa suomeksi su klo 9 9.30, ma 19.30 20 ja ti 19.30 20. Södertälje 88,4 MHz, ohjelmaa suomeksi la klo 18 19 parittomilla viikoilla. Norjassa Kaarasjoella sijaitsevan lähiradion, Radio DSF:n, kautta ma pe klo 21: Kaarasjoki 104,5 MHz ja 106,8 MHz, Koutokeino 103,5 MHz sekä Tana 106,3 MHz, 104,2 MHz ja 104, 9 MHz. N a i s e t t o i v o n l ä h t e e l l ä Naiset toivon lähteellä -ohjelma-aiheet Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien (SANSA) suomenkielinen Naiset toivon lähteellä on näillä näkymin 52 radio-ohjelman sarja. SANSAn naistyön koordinaattori Marjaana Kotilainen on ohjelman tuottaja ja keskustelijoista toinen. Sen toimittaa Merja Kauppinen. Naiset toivon lähteellä on kuultavissa ke klo 17.30 17.45 Järviradion taajuuksilla: Jyväskylä 91,3 MHz, Lehtimäki 107,9 MHz, Lestijärvi 99,1 MHz, Alajärvi 89,7 MHz, Pihtipudas 87,9 MHz ja Viitasaari 89,6 MHz. Radio Mantassa ke klo 18 18.15 (uusinnat alustavasti la klo 15.05, su klo 9.05 ja ti klo 3) taajuuksilla: Kokemäki 98,7 MHz, Vammala 101,2 MHz ja Nokia 107,4 MHz. Radioinnin jälkeen keskustelun voi myöhemmin kuunnella myös Internetissä SANSAn kotisivun kautta: www.sansa.fi ja sieltä Naiset toivon lähteellä. Viikot 47 50 ke 22.11. Nainen ja perheen hyvinvointi, Intian haaste. Terveyskeskuslääkäri, draamaohjaaja Anumari Väistö, Punkaharju. ke 29.11. Isättömän lapsen lähtö maailmalle ja itsetunnon rakennuspalikat, Indonesian haaste. Oopperalaulaja, kouluttaja Margareta Brandt-Haverinen, Helsinki. Lähde jaossa kolehtipyhänä ke 6.12. Kun äiti menettää tyttärensä. Sairaalasielunhoitaja Leena Lehtinen, Saksa. ke 13.12. Kun läheinen menehtyy epämääräisissä olosuhteissa, luottamusrakenteet horjuvat. Kiihtyvän kasvun maissa itsemurha on yleinen. Pappi, muusikko Mirja Lassila, Janakkala. Tätä Lähde-lehden marraskuun numeroa jaetaan Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien (SANSA) virallisena kolehtipyhänä 10. joulukuuta eri puolilla Suomea seurakunnissa ja kirkoissa. Lehteä on lähetetty automaattisesti kaikkiin Sanansaattajien kanssa yhteistyösopimuksen tehneisiin seurakuntiin. Samoin kaikille muillekin, jotka ovat tilanneet kyseistä numeroa jaettavaksi. Kolehtipyhää edeltävänä perjantaina 8. joulukuuta ehtii ilmestyä Lähde-lehden joulukuun numero, mutta sen suuret nippupostitukset olisivat saattaneet ehtiä seurakuntiin liian myöhään. LUKEMISIIN! 14 ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA

L ä h d e m u k a a n Turku/Martinseurakunta 17.11. Srk-talossa klo 18 naistenilta Naisen arkea ja juhlaa, Marjaana Kotilainen. Yli 2-v. lapsille omaa ohjelmaa. Kajaani 17.11. Karoliinan Kammarissa klo 18 Kainuun alueen pikkujoulu, Pirjo Juntunen. Turku 17. 19.11. Turku-hallissa ja messukeskuksessa Maata näkyvissä -festarit, mukana Marjaana Kotilainen. Kerava 19.11. Kirkossa klo 10 messu, jonka jälkeen alasalissa lähetysvartti Ilosanomaa Intiassa, Matti Korpiaho. Tampere/Kalevan srk 19.11. Järvensivun srk-kodissa klo 14 radiolähetyspiiri, Martti Poukka. Toijala/Akaa 19.11. Kirkossa klo 10 sanajumalanpavelus, saarna Kari Eskelinen. Srk-talossa kirkkokahvit ja lähetystilaisuus Rauhan ääni Balkanilla, Eskelinen. Vilppula 19.11. Kolhon kirkossa klo 13 messu, saarna Mirja-Liisa Koivisto. Kirkkokahvit ja lähetystilaisuus Radiolla evankeliumia yli rajojen, Koivisto. Sotkamo 19.11. Kirkossa klo 18 Tuomasmessu, Pirjo Juntunen. Mikkeli/Tuomiokirkkoseurakunta 20.11. Laajalammen srk-kodissa klo 12.30 lähetyspiiri, Hilveliisa Ukkonen. Naiset toivon lähteellä alkaa kuulua myös Radio Mantasta Vammalalainen Radio Manta alkaa lähettää Naiset toivon lähteellä -ohjelmaa keskiviikkoisin 22. marraskuuta alkaen kello 18 18.15. Uusintapäiviä tulevat olemaan lauantai (kello 15.05 15.20), Hyvinkää 21.11. Mummonkammarissa, Helenenk. 34 pääty, klo 13 tiistaituokio, Martti Poukka. Savonlinna 21.11. Srk-keskuksen pikkusalissa klo 18 lähetysilta Ilosanomaa Intiassa, Matti Korpiaho. Hyvinkää 25.11. SANSAn toimistossa, Munckink. 67, klo 10 14 perinteiset joulumyyjäiset torttukahvitarjoiluineen. Turku/Tuomiokirkkoseurakunta 26.11. Srk-salissa, Eerikink. 3, klo 15 lähetyksen iltapäivä, Juha Auvinen. Helsinki/Alppila 26.11. Kirkossa klo 10 messu, saarna Kari Eskelinen. Srk-talossa kirkkokahvit ja lähetystilaisuus Rauhan ääni Balkanilla, Eskelinen. Posio 26.11. Kirkossa klo 10 messu, saarna Jukka Norvanto. Kirkkokahvit ja Raili Tapion lähtöjuhla, Norvanto. Helsinki/Pakila 26.11. Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1, klo 17 VT:n uhrit kristityn näkökulmasta, Jukka Norvanto. Helsinki/Munkkivuori 26.11. Kirkossa klo 18 kansainvälisen diakonian ja lähetyksen ilta, Martti Poukka. Vantaa/Tikkurila 26.11. Kirkossa klo 10 messu, saarna Timo Reuhkala. Kirkkokahvit ja lähetystilaisuus, Reuhkala. Tervetuloa tilaisuuksiimme Paikalliset seurakunnat Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat sunnuntai (kello 9.05 9.20) ja tiistai (kello 3-3.15). Uusintaajat ovat alustavia. Ohjelmia voi kuunnella kolmelta taajuudelta: Kokemäki 98,7 MHz, Vammala 101,2 MHz ja Nokia 107,4 MHz. Naiset toivon lähteellä on Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien (SANSA) tuottama 52-osainen radio-ohjelma- Isokyrö 26.11. Kirkossa klo 10 messu, saarna Matti Korpiaho. Kirkkokahvit ja lähetystilaisuus Ilosanomaa Intiassa, Korpiaho. Evijärvi 26.11. Srk-talossa klo 19 lähetysilta Ilosanomaa Intiassa, Matti Korpiaho. Lahti/Keski-Lahden srk 27.11. Ristinkirkossa klo 13.30 raamattupiiri, Jukka Norvanto. Pudasjärvi 27.11. Srk-keskuksessa klo 18 Intia-lähetysilta, Harri Eronen. Kuopio 29.11. Radiopiiri klo 18 NNKY:llä, Myllyk. 5, Harri Eronen. Rauma 1.12. Nuortentalossa klo 12 KRELLin kerho, Martti Poukka. Espoo/Tuomiokirkkoseurakunta 3.12. Auroran kappelissa klo 12 messu, saarna Matti Korpiaho. Myyjäiset, puuro ja lähetystyön tuokio, mukana Korpiaho. Juva 3.12. Kirkossa klo 10 messu, saarna Hilveliisa Ukkonen. Kirkkokahvit ja tulojuhla, Ukkonen. Helsinki/Roihuvuoren srk 10.12. Laajasalon kirkossa klo 12 messu, saarna Kari Eskelinen. Kirkkokahvit ja lähetystilaisuus, Eskelinen. Kaarina 10.12. Kirkossa klo 10 messu, saarna Matti Korpiaho. Srk-salissa kirkkokahvit ja lähetystilaisuus Pelastuksen ääni Israelissa, Korpiaho. sarja. Sitä on lähetetty syyskuun puolivälistä Järviradion kuudella taajuudella Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla, Jyväskylän ympäristössä ja osassa muuta Keski-Suomea. Radio Manta aloittaa samassa lähetysrytmissä Järviradion kanssa. Järviradiossa jo lähetetyt ohjelmat se radioi syksyllä 2007. (Lähde) Vantaa/Vantaankoski 11.12. Myyrmäen kirkossa klo 15 lähetyspiiri, Martti Poukka. Kuopio 13.12. Radiopiiri klo 18 NNKY:llä, Myllyk. 5, Harri Eronen. Lahti/Keski-Lahden srk 13.12. Mukkulan kirkossa klo 18 Kauneimmat joululaulut, Kari Eskelinen. JOULUJUHLAT Jyväskylän kaupunkiseurakunta 9.12. Pappilassa, Vapaudenk. 26, klo 15 SANSAn Jyvässeudun joulujuhla, Eila Murphy, Mirja- Liisa Koivisto, Marjaana Kotilainen, Ilkka Kastepohja, Matti Korpiaho. Helsinki/Taivallahden srk 10.12. Kirkossa klo 10 messu, saarna Martti Poukka. Srk-salissa SAN- SAn joulujuhla, Poukka, Juha Auvinen, Tuula Korpiaho. Lahti/Keski-Lahden srk 16.12. Juhlasalissa, Kirkkokatu 5, klo 15 SANSAn ja Kylväjän yhteinen joulujuhla. Maarika Laakso-Helle ja SANSAsta Matti Korpiaho, Kari Eskelinen, Kylväjästä Pekka Savolainen. Tampere/Kaleva 17.12. Järvensivun srk-kodissa klo 14 SANSAn joulujuhla, Timo Reuhkala, Matti Korpiaho. Hannele Repo siirtolaispapiksi Viroon Kirkkohallituksen virastokollegio on valinnut Viron siirtolaispapiksi teologian tohtori, pastori Hannele Revon (49) ensi vuoden alusta. Repo siirtyy uuteen virkaansa Helsingin yliopiston uskonnondidaktiikan lehtorin tehtävästä. Hän on toiminut uskonnondidaktiikan opettajana myös Teologisessa Instituutissa Tallinnassa ja Tarton yliopistossa. Viron siirtolaispappi toimii lähetettynä työntekijänä Viron evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvan Tallinnan suomalaisen Pyhän Pietarin seurakunnan papin tehtävissä ja siirtolaispapin tehtävissä myös muualla Virossa. (KT) Kannen kuva: Raili Paul LÄHDE 17.11.2006 Lähde Radiolähetystyön lehti 32. vuosikerta Ilmestynyt aiemmin nimellä Menkää siis Julkaisija: Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat r.y. Päätoimittaja: Juha Auvinen Toimitussihteeri: Leena Punkari leena.punkari@sansa.fi Taitto: Pirkko Valtonen pirkko.valtonen@leipapuu.fi Lehden ja yhdistyksen postiosoite: PL 13, 05801 Hyvinkää vaihde (019) 457 7700 faksi (019) 457 7780 Käyntiosoite: Munckinkatu 67, Hyvinkää Toimisto on auki arkisin (ei la) klo 9 16 Sähköpostiosoite: sansa@sansa.fi WWW-kotisivun osoite: http://www.sansa.fi/ Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Auli Lehto auli.lehto@sansa.fi (019) 457 7744 Tilaushinnat: Kotimaassa ja Pohjoismaissa: Vuositilaus 32 euroa/vuosi Kestotilaus 27 euroa/vuosi Opiskelijatilaus 17 euroa/ vuosi Pohjoismaiden ulkopuolella: Vuositilaus 42 euroa/vuosi Kestotilaus 37 euroa/vuosi, lentokuljetus Kestotilaus on voimassa vuoden kerrallaan. Ellei peruutusta tehdä ennen tilausjakson päättymistä, tilaus jatkuu vuoden eteenpäin ilman erillistä tilausuudistusta. Tilaus voidaan sanoa irti milloin tahansa. Ilmoitukset: lehden toimitukseen Ilmoitushinta: 1 euro/pmm + alv 22 % Lähde ilmestyy: 12 numeroa vuodessa Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat r.y. (SANSA) on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähetysjärjestö, joka on erikoistunut radiolla tapahtuvaan evankeliumin julistukseen. Yhdistyksellä on toimintaa kotimaassa vuosittain noin 200 seurakunnan alueella sekä ulkolähetystyötä Kauko- ja Lähi-idässä, Etelä- ja Keski-Aasiassa sekä Afrikassa ja Euroopassa. Vuosittain yhdistys kustantaa noin 6 000 hengellistä radioohjelmaa lähetyskentillä 40 kielellä. Työn huomattavimmat kohdealueet ovat Kiina, muslimimaat ja Intia. Sanansaattajilla on lähetystyöntekijöitä radiotyössä Ranskassa. Yhdistyksen työntekijöitä on myös Inkerin, Kroatian ja Slovakian kirkkojen työyhteydessä. Kaksi lähettiä tekee radiolähetystyötä asemapaikkanaan Suomi. Pankki: Keski-Uudenmaan Osuuspankki, tilinro 506203-232018. Sampopankki, tilinro 800019-1427899. SANSAn kanssa voi nyt tehdä myös suoraveloitussopimuksen, yhteydenotot: Pirjo Hyövälti, (019) 457 7747 tai pirjo.hyovalti@sansa.fi Painopaikka: Lehtipaino Keski-Uusimaa, Riihimäki, 2006 ISSN 1457-9413 Seuraava numero ilmestyy 8.12.2006. Lehteen tarkoitetun aineiston tulee olla toimituksessa 22.11.2006. ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA 15

T a k a s i v u n j u t t u - Mottoni on nykyisin, että tämä päivä on tärkeä päivä. Olen oppinut ajattelemaan, ettei itsestään selviä asioita ole, vaan jokainen päivä on lahja, ainutkertainen. Varsinkin, koska ikäiselläni niitä ei enää rajattomasti ole jäljellä. Tärkeintä on nyt elää, eikä vain olla! Sellaisiakin aikoja on nimittäin ollut, jolloin päivät vain jotenkin ovat lipuneet pois, lehtori Raili Tena (75) Pieksämäeltä sanoo. Pieksämäelle kaksitoista vuotta sitten Keuruulta eläkepäiviä viettämään muuttanut Raili Tena korostaa, että niin kauan pitää liikkua ja tavata ihmisiä, kun vielä kulkeminen sujuu. Koska eihän sekään välttämättä jatku loputtomiin. - Rivitalossa on vaara jäädä neljän seinän sisälle. Meillä tosin on tapana tässä pihapiirissä silloin tällöin kokoontua yhteen. Kesällä lähes kaikki saattavat tulla pihakeinun ympärille, mutta toistensa kodeissa eivät kaikki kutsuttuinakaan kyläile. Vuokra-asuntoja talossa on parikymmentä. Lähietäisyydellä toimii lisäksi palvelukeskus vanhainkoteineen. Jotkut tarvitsevat palveluja päivittäin, jotkut eivät vielä lainkaan. Ja jokainen voi tietysti itse päättää, maksaako esimerkiksi siivoamisesta, ruuasta tai päivittäisistä pistoksista vai selviääkö niistä itse. - Meistä pidetään täällä hyvää huolta, Tena kehuu. Rivitalo, jossa Tenakin asuu, sijaitsee Pieksämäellä Sisälähetysseuran oppilaitoksen välittömässä läheisyydessä. Opiston auditorio, jossa pääosa Radiolähetystyön kesäpäivien tilaisuuksista vuosina 2004 2006 pidettiin, on Tenan mukaan hänen kotitalonsa lähin naapuri. Leena Punkari TÄRKEINTÄ ON ELÄÄ, EIKÄ VAIN OLLA! - Oli etuoikeus, että Radiolähetystyön kesäpäivät tulivat kolmena vuonna pihapiiriini Pieksämäelle. Sananmukaisesti. Talkoolaisena sain sitten palvella myyjäispöydän ääressä. Tarjolla oli monenlaisia taidokkaita töitä, joista itsekin ostin kaulassani olevan, ohuesta helmilangasta punotun korun, lehtori Raili Tena kertaa. - Juhlat olivat siis pihapiirissämme, mistä olin todella iloinen. Oikeastaan koin itseni etuoikeutetuksi ja saatoin sitten palvella talkoolaisena myyntipöydän ääressä. Raili Tena ehti ihastella monet taidokkaat virkkaukset, puutyöt ja muut, joita oli myynnissä. Radiolähetystyön tukijoissa on selvästi sekä taitavia naisia että miehiä. Viime kesältä Tenan mieleen jäi erityisesti vanhempi mies, joka toi myyntipöydälle kassillisen valmistamiaan kaarnaveneitä. Kesäpäivien päättyessä jokainen vene oli saanut uuden, onnellisen omistajan. Koulunkäynti muuttui kärsimykseksi Raili Tena syntyi Oulun lähellä sijaitsevaan Rantsilan pappilaan, jota hänen Veikko-isänsä kirkkoherrana silloin isännöi. Laila-äiti piti huolta lapsista ja taloudesta. Rantsilasta perhe muutti isän työn perässä ensin Ouluun, sitten Sotkamoon ja lopulta Leppävirralle. Kansakoulua Raili onnistui käymään kotoa sekä Oulussa että Sotkamossa, mutta oppikoulun takia hän joutui yksitoistavuotiaana muuttamaan Sotkamosta Nurmekseen. Siihen loppui iloa käydä koulua, ja siitä alkoi jatkuva koti-ikävä. - Kotona pääsi käymään vain kerran kuussa. Itkin, kun soitin kotiin. Jo kun olin menossa vanhan ajan höyryjunalla viettämään kotiviikonloppua surin, että kohta pitää taas lähteä. - Ei asuinpaikassa mitään vikaa ollut, ja yksi siskoistanikin asui yhtä aikaa Nurmeksessa. Mutta minusta tuli aika huono oppilas ja pelkäsin monia opettajia. - Sairastin paljon. Korkeiden kuumeiden takia saatoin olla viikkoja sairaalassa, tulin allergiseksi sekä sulfalle että penisilliinille. Nyt sopii jo kysyä, mikä oli syy ja mikä seuraus. Näen vieläkin kouluajoista painajaisunia! Vanhemmat yrittivät Raili Tenan mielestä kuitenkin tehdä parhaansa. He katsoivat, että ainoa perintö, jonka virkamiesperhe kykenee lapsilleen antamaan, on koulutus. Kuuntelijakirjeet koskettavat yhä Ja vaikka katsookin pärjänneensä huonosti koululaisena, Raili Tena valmistui kuitenkin Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta teologian kandidaatiksi ja toimi sittemmin lähes kolmekymmentä vuotta Keuruulla seurakuntalehtorin virassa. Ennen Keuruuta hän oli viisi vuotta uskonnonopettajana, mutta koki omaksi alakseen seurakuntatyön. - Pappisvihkimystä en kuitenkaan ottanut, eikä lehtorinvirkoja ollut tarjolla kovinkaan paljon. Keuruulla tulin olleeksi ensimmäinen ja viimeinen seurakuntalehtori vakinaisessa virassa. Minun jälkeeni se muutettiin papin viraksi. Sisäisessä työnjaossa Tenan vastuulle tuli lähetystyö. Näin hän tutustui Keuruun aikoinaan sekä eri lähetysjärjestöihin että niiden lehtiin, muun muassa Lähde-lehden edeltäjään Menkää siis -lehteen. Myös Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien (SANSA) edustajat, kuten Harri Eronen, kävivät pitämässä Keuruulla jo Tenan virkavuosina radiolähetystyöhön liittyviä tilaisuuksia eri puolilla laajaa pitäjää. Lähetystyöntekijät Eila ja Patrick Murphy vierailivat, kun tulivat kotimaanjaksolle. Suurimman lähetyskannatuksen Keuruulla kuitenkin keräsivät Suomen Lähetysseura, Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys ja Suomen Pipliaseura. Pieksämäen kaupunkiseurakunnan, jonka jäsen Tena nykyisin on, alueella Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys ohittaa suosiossa SLEY:n. - Koen, että lähetysjärjestöjen runsaus on rikkaus. Että jokaisella on paikkansa ja erityisosaamisensa, jota mikään toinen järjestö ei voi korvata. - Onhan esimerkiksi SANSAn erityisalue radioineen ja muine sähköisine viestimineen aivan omanlaisensa. Ja radiolähetystyö, jos mikä, on tämän päivän työtä tavoittavuudessaan, Tena toteaa. - Erityisen koskettavia olivat ja ovat tietysti vieläkin kuuntelijoiden eri maista lähettämät kirjeet ja kertomukset siitä, miten he ovat radion välityksellä kuulleet ensimmäistä kertaa Jumalasta. Niitäkin luettiin jo vuosikymmeniä sitten Keuruulla. Jumalan varassa ja kiittäen Raili Tena muutti Pieksämäelle heti eläkkeelle jäätyään, koska yksi hänen sisaristaan asuu Heinävedellä, yksi Leppävirralla. Hän arvelee, ettei vähän ajan päästä olisi enää kyennyt lähtemään entisestä kotikunnastaan. Pieksämäellä Tena meni mukaan seurakunnan toimintaan, muun muassa vapaaehtoisena diakoniatyöhön. - Kuitenkin ajattelen, että lähetystyö on elinikäinen tehtävä, eikä virkaan kuuluva, Tena korostaa. Mielivirttään lainaten hän iloitsee, että Jumalan lupaukset kantavat päivästä toiseen: Siitä, Herra, tahdon kiittää yli kaiken tänäänkin, että uusi armo riittää, kantaa sanoin siunaavin... (VK 470:4) Leena Punkari Opeta meille, miten lyhyt on aikamme, että saisimme viisaan sydämen. - -. Ravitse meitä armollasi joka aamu, niin voimme iloita elämämme päivistä. Niin kuin annoit murheen, anna meille ilo yhtä monena vuotena kuin vaivamme kesti. Ps. 90:12, 14 15 Kari Eskelinen