13.10.2000 FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti C 291/1 I (Tiedonantoja) KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO Suuntaviivat vertikaalisista rajoituksista (2000/C 291/01) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) SISÄLTÖ Kohta Sivu I. JOHDANTO.... 1 7 3 1. Suuntaviivojen tarkoitus.... 1 4 3 2. Perustamissopimuksen 81 artiklan soveltaminen vertikaalisiin sopimuksiin 5 7 3 II. PERUSTAMISSOPIMUKSEN 81 ARTIKLAN 1 KOHDAN SOVELTAMISALAN ULKOPUOLELLE YLEENSÄ JÄÄVÄT VERTIKAALISET SOPIMUKSET...... 8 20 4 1. Vähämerkityksiset sopimukset ja pk-yritykset... 8 11 4 2. Edustussopimukset.... 12 20 4 III. RYHMÄPOIKKEUSASETUKSEN SOVELTAMINEN..... 21 70 6 1. Ryhmäpoikkeusasetukseen perustuva oikeusvarmuus...... 21 22 6 2. Ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamisala...... 23 45 6 3. Ryhmäpoikkeusasetuksessa vakavimmiksi katsottavat rajoitukset.... 46 56 11 4. Ryhmäpoikkeusasetuksen mukaiset edellytykset..... 57 61 13 5. Ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamisalan ulkopuolelle jääminen ei merkitse lainvastaisuutta.... 62 14 6. Ilmoitusta ei tarvitse tehdä varmuuden vuoksi.... 63 65 14 7. Rajoitusten irrottaminen sopimusyhteydestään.... 66 67 15 8. Erilaisten hyödykkeiden jakelu saman jakelujärjestelmän kautta...... 68 69 15 9. Siirtymäaika...... 70 15
C 291/2 FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 13.10.2000 IV. RYHMÄPOIKKEUKSEN PERUUTTAMINEN JA SOVELTAMATTA JÄTTÄMINEN. 71 87 16 1. Peruuttamismenettely...... 71 79 16 2. Ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamatta jättäminen.... 80 87 17 V. MARKKINOIDEN MÄÄRITTELEMINEN JA MARKKINAOSUUKSIEN LASKEMI- NEN... 88 99 18 1. Komission tiedonanto merkityksellisten markkinoiden määritelmästä... 88 18 2. Ryhmäpoikkeusasetuksessa säädetyn 30 prosentin markkinaosuuden kynnysarvon laskemisen kannalta merkitykselliset markkinat...... 89 95 18 3. Merkitykselliset markkinat yksittäistapausten arvioinnin kannalta.... 96 19 4. Markkinaosuuden laskeminen ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisesti...... 97 99 20 VI. TÄYTÄNTÖÖNPANOPOLITIIKKA YKSITTÄISTAPAUKSISSA... 100 229 20 1. Arviointipuitteet...... 103 136 21 1.1. Vertikaalisten rajoitusten kielteiset vaikutukset... 103 114 21 1.2. Vertikaalisten rajoitusten myönteiset vaikutukset.... 115 118 22 1.3. Vertikaalisten rajoitusten arviointia koskevat yleiset säännöt...... 119 24 1.4. Arviointimenetelmät... 120 136 26 1.4.1. 81 artiklan 1 kohdan mukaisesti tehtävän arvioinnin kannalta merkitykselliset tekijät..... 121 133 26 1.4.2. 81 artiklan 3 kohdan mukaisesti tehtävän arvioinnin kannalta merkitykselliset tekijät..... 137 229 28 2. Erilaisten vertikaalisten rajoitusten arviointi..... 137 229 28 2.1. Yhden tuotemerkin määräämistä koskevat rajoitukset.... 138 160 28 2.2. Yksinmyynti..... 161 177 32 2.3. Yksinomaisten asiakkaiden määrääminen...... 178 183 35 2.4. Valikoiva jakelu... 184 198 36 2.5. Luvakesopimukset...... 199 201 39 2.6. Yksinomainen toimitusvelvoite..... 202 214 40 2.7. Sitominen... 215 224 42 2.8. Ohjevähittäishinta ja enimmäishinta..... 225 228 44 2.9. Muut vertikaaliset rajoitukset... 229 44
13.10.2000 FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti C 291/3 I. JOHDANTO sesti. Jokainen tapaus on arvioitava sille ominaisten tosiseikkojen perusteella. Komissio soveltaa suuntaviivoja kohtuullisella ja joustavalla tavalla. 1. Suuntaviivojen tarkoitus (4) Nämä suuntaviivat eivät rajoita ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen mahdollisia tulkintoja 81 artiklan soveltami- (1) Näissä suuntaviivoissa vahvistetaan periaatteet vertisesta vertikaalisiin sopimuksiin. kaalisten sopimusten arvioimiseksi perustamissopimuksen 81 artiklan mukaisesti. Näissä suuntaviivoissa tarkoitetaan vertikaalisilla sopimuksilla EY:n perustamis- sopimuksen 81 artiklan 3 kohdan soveltamisesta tiettyihin vertikaalisten sopimusten ja yhdenmukaisvertikaalisiin sopimuksiin 2. Perustamissopimuksen 81 artiklan soveltaminen tettujen menettelytapojen ryhmiin komission asetuksen N:o 2790/1999( 1 ) 2 artiklan 1 kohdassa määriteltyjä sopimuksia (ryhmäpoikkeusasetus, ks. 23 45 koh- (5) Perustamissopimuksen 81 artiklaa sovelletaan sellaita). Suuntaviivat eivät rajoita perustamissopimuksen siin vertikaalisiin sopimuksiin, jotka ovat omiaan 82 artiklan mahdollista samanaikaista soveltamista vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja vertikaalisiin sopimuksiin. Suuntaviivat on jäsennelty joiden tarkoituksena on estää, rajoittaa tai vääristää seuraavasti: kilpailua, jäljempänä vertikaaliset rajoitukset ( 2 ). Perustamissopimuksen 81 artikla tarjoaa vertikaalisten II jaksossa (8 20 kohta) käsitellään 81 artiklan rajoitusten arvioinnille tarkoituksenmukaiset oikeu- 1 kohdan soveltamisalan ulkopuolelle yleensä delliset puitteet, joissa tehdään ero kilpailunvastaisten jääviä vertikaalisia sopimuksia; ja kilpailua edistävien vaikutusten välillä: 81 artiklan 1 kohdassa kielletään sopimukset, jotka tuntuvasti rajoittavat tai vääristävät kilpailua, ja 81 artiklan III jaksossa (21 70 kohta) käsitellään ryhmäpoik- 3 kohdassa mahdollistetaan poikkeuksen myöntämikeusasetuksen soveltamista; nen sellaisille sopimuksille, joiden tehokkuusedut ylittävät kilpailunvastaiset vaikutukset. IV jaksossa (71 87 kohta) käsitellään ryhmäpoikkeusasetuksen peruuttamista ja sen soveltamatta jättämistä koskevia periaatteita; (6) Useimmat vertikaaliset rajoitukset voivat aiheuttaa kilpailuongelmia vain, jos tuotemerkkien välinen kilpailu on riittämätöntä, eli jos esimerkiksi toimittajalla V jaksossa (88 99 kohta) käsitellään markkinoiden tai ostajalla taikka molemmilla on jonkin verran määrittelemiseen ja markkinaosuuksien laskemi- markkinavoimaa. Jos tuotemerkkien välinen kilpailu seen liittyviä seikkoja; on riittämätöntä, sekä tuotemerkkien välisen että sisäisen kilpailun suojeleminen tulee tärkeäksi. VI jaksossa (100 229 kohta) käsitellään arvioinnissa sovellettavia yleisiä puitteita sekä komission (7) Kilpailun suojeleminen on EY:n kilpailupolitiikan täytäntöönpanopolitiikkaa vertikaalisten sopimustärkein tavoite, koska kilpailu lisää kuluttajien hyvinten yksittäistapauksissa. vointia ja johtaa resurssien tehokkaaseen kohdentamiseen. Soveltaessaan EY:n kilpailusääntöjä komissio (2) Näissä suuntaviivoissa esitetty analyysi koskee aina ottaa käyttöön taloudelliset edellytykset huomioon sekä tavaroita että palveluita, vaikka tiettyjä vertikaalimarkkinoilla; vertikaalisia sopimuksia on tutkittava ottavan lähestymistavan, joka perustuu vaikutuksiin sia rajoituksia käytetäänkin pääasiassa tavaroiden jakeniiden oikeudellisessa ja taloudellisessa yhteydessä. luun. Vertikaalisia sopimuksia voidaan tehdä väli- ja lopputuotteiden ja väli- ja loppupalveluiden osalta. Ryhmäpoikkeusasetuksen 4 artiklassa lueteltujen sopi- Jos ei toisin mainita, tekstissä esitetyt analyysit ja musten osalta, joiden tarkoituksena on kilpailun rajoitperustelut koskevatkin kaikkia tavara- ja palvelulajeja taminen, komission ei kuitenkaan edellytetä arvioivan ja kaikkia kaupan portaita. Käsitteellä hyödyke tarkoiden yhdentyminen on EY:n kilpailupolitiikan lisätavoi- niiden todellisia vaikutuksia markkinoilla. Markkinoitetaan sekä tavaroita että palveluita. Käsitteitä toimitte, joka vahvistaa kilpailua yhteisössä. Yrityksiä olisi taja ja ostaja käytetään kaikilla kaupan portailla. estettävä luomasta uudelleen yksityisiä esteitä jäsenvaltioiden välille silloin kun julkiset esteet on onnistuttu (3) Antamalla nämä suuntaviivat komissio pyrkii auttamaan yrityksiä tekemään oman arvionsa vertikaalisista sopimuksista EY:n kilpailusääntöjen mukaisesti. Suuntaviivoissa esitettyjä vaatimuksia on kuitenkin sovelletpoistamaan. ( 2 ) Ks. esimerkiksi Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomio tava tapauskohtaisesti. Niitä ei pidä soveltaa mekaani- yhdistetyissä asioissa 56 ja 58/64, Grundig-Consten v. komissio (Kok. 1966, s. 229); asia 56/65, Technique Minière v. Maschinenbau Ulm GmbH (Kok. 1969, s. 235); ja Euroopan yhteisöjen ensimmäisen asteen tuomioistuimen asia T-77/92, Parker Pen v. ( 1 ) EYVL L 336, 29.12.1999, s. 21. komissio (Kok. 1994, s. 549).
C 291/4 FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 13.10.2000 II. PERUSTAMISSOPIMUKSEN 81 ARTIKLAN 1 KOH- (11) Komissio katsoo, että jollei vakavimmista rajoituksista DAN SOVELTAMISALAN ULKOPUOLELLE YLEENSÄ ja kasautuvasta vaikutuksesta muuta johdu, komission JÄÄVÄT VERTIKAALISET SOPIMUKSET suosituksen 96/280/EY( 4 ) liitteessä määriteltyjen pienten 1. Vähämerkityksiset sopimukset ja pk-yritykset ja keskisuurten yritysten väliset sopimukset tuskin vaikuttavat tuntuvasti jäsenvaltioiden väliseen kauppaan tai rajoittavat tuntuvasti kilpailua 81 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla eivätkä siten yleensä kuulu 81 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan. Jos tällaiset sopimukset kuitenkin täyttävät 81 artiklan 1 kohdan soveltamisedellytykset, komissio ei yleensä aloita (8) Sopimukset, jotka eivät voi vaikuttaa tuntuvasti jäsen- menettelyä, koska asiaan ei liity riittävää yhteisön etua, valtioiden väliseen kauppaan taikka joiden tarkoitus ellei kyseisillä yrityksillä ole yhdessä tai erikseen tai seuraus ei voi olla kilpailun tuntuva rajoittaminen, määräävää markkina-asemaa merkittävällä osalla yheivät kuulu 81 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan. teismarkkinoita. Ryhmäpoikkeusasetusta sovelletaan vain 81 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan kuuluviin sopimuksiin. Nämä suuntaviivat eivät rajoita nykyisen tai mahdollisen tulevan vähämerkityksisiä sopimuksia koskevan tiedonannon soveltamista( 1 ). 2. Edustussopimukset( 5 ) (9) Jollei vähämerkityksisistä sopimuksista annetun tiedonannon 11, 18 ja 20 alakohdassa määritellyistä vakavimpia rajoituksia ja kasautuvaa vaikutusta koske- vista ehdoista muuta johdu, 81 artiklan 1 kohtaa ei yleensä sovelleta vertikaalisiin sopimuksiin, jos sopi- mukset tehneiden yritysten markkinaosuudet merkityksellisillä markkinoilla ovat enintään 10 prosenttia. Vaikka yritysten markkinaosuus ylittää 10 prosentin kynnysarvon, niiden välisten vertikaalisten sopimusten ei automaattisesti oleteta rikkovan 81 artiklan 1 koh- taa. Vaikka sopimuksen tehneiden yritysten markkina- osuus ylittää 10 prosenttia, ei sopimuksilla välttämättä ole tuntuvaa vaikutusta jäsenvaltioiden väliseen kaup- paan eivätkä ne välttämättä rajoita kilpailua tuntuvasti( 2 ). Sellaisia sopimuksia on arvioitava niiden oikeudellisessa ja taloudellisessa yhteydessä. Perusteet yksittäisten sopimusten arvioimiseksi esitetään 100 229 kohdassa. (12) Kauppaedustajien kanssa tehtävistä yksinoikeudellisis- ta sopimuksista vuonna 1962 annetun tiedonannon korvaavat 12 20 kohta. Ne on luettava huomioon ottaen 18 päivänä joulukuuta 1986 annettu neuvoston direktiivi 86/653/ETY( 6 ). Edustussopimukset kattavat tapaukset, joissa oikeus- henkilölle tai luonnolliselle henkilölle (kauppaedustajalle) annetaan valtuudet neuvotella sopimuksista ja/tai neuvotella ja tehdä sopimuksia toisen henkilön (päämies) lukuun joko kauppaedustajan omissa nimissä tai päämiehen nimissä, kun tarkoituksena on: tavaroiden tai palveluiden ostaminen päämiehen lukuun (10) päämiehen toimittamien tavaroiden tai palvelui- Vähämerkityksisistä sopimuksista annetussa tiedonanden myynti. nossa määriteltyjen vakavimpien kilpailunrajoitusten tapauksessa 81 artiklan 1 kohtaa sen sijaan voidaan soveltaa myös 10 prosentin kynnysarvon alapuolella, jos jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja kilpailuun (13) Aitojen edustussopimusten tapauksessa kauppaeduskohdistuu tuntuva vaikutus. Tässä yhteydessä on otettujen tajalle asetetut velvoitteet päämiehen lukuun neuvotel- tava huomioon yhteisöjen tuomioistuimen ja ensimmäisen ja/tai tehtyjen sopimusten suhteen eivät kuulu oikeusasteen tuomioistuimen oikeustekijä arvioitaessa, sovelletaanko 81 artiklan 1 kohtaa, 81 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan. Ratkaiseva käytäntö( 3 ). Lisäksi viitataan uuden hyödykkeen markon kinoille saattamisen ja uusille markkinoille pääsyn kauppaedustajan rahallinen tai kaupallinen riski erityistilanteisiin, joita käsitellään näiden suuntaviivokauppaedustajan niiden toimintojen osalta, joita hoitamaan päämies on jen 119 kohdan 10 alakohdassa. nimittänyt. Arvioinnin kannalta ei ole merkitystä sillä, onko kauppaedustajalla yksi vai useampi päämies. Muut kuin aidot edustussopimukset voivat kuulua 81 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan, jolloin niihin sovelletaan ryhmäpoikkeusasetusta ja ( 1 ) Ks. tiedonanto vähämerkityksisistä sopimuksista, EYVL C 372, 9.12.1997, s. 13. näiden suuntaviivojen muita kohtia. ( 2 ) Ks. ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio asiassa T-7/93, Langnese-Iglo Gmbh v. komissio, Kok. 1995, s. II-1533, 98 kohta. ( 3 ) Ks. yhteisöjen tuomioistuimen tuomiot asiassa 5/69, Völk v. Vervaeke (Kok. 1969, s. 295); asiassa 1/71, Cadillon v. Höss ( 4 ) EYVL L 107, 30.4.1996, s. 4. (Kok. 1971, s. 351) ja asiassa C-306/96, Javico v. Yves Saint ( 5 ) EYVL 139, 24.12.1962, s. 2921/62. Laurent (Kok. 1998-I, 16 17 kohta). ( 6 ) EYVL L 382, 31.12.1986, s. 17.
13.10.2000 FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti C 291/5 (14) On kaksi rahallisen ja kaupallisen riskin lajia, joilla on osallistu sopimustavaroiden tai -palveluiden tarmerkitystä arvioitaessa edustussopimuksen aitoutta joamiseen/ostoon liittyviin kustannuksiin, mukaan 81 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Ensimmäisen lajin lukien kuljetuskustannukset. Tämä ei estä kaupmuodostavat riskit, jotka liittyvät suoraan sopimukpäämies paedustajaa suorittamasta kuljetuspalveluita, jos siin, jotka kauppaedustaja on tehnyt ja/tai neuvotellut päämiehen lukuun, esimerkiksi varaston rahoittamiseen liittyvät riskit. Toisen lajin muodostavat riskit, vastaa niiden kustannuksista; jotka liittyvät markkinakohtaisiin investointeihin. Tällaisia ovat investoinnit, jotka ovat tarpeen sen ole velvollinen osallistumaan suoraan tai välillisesti toiminnan hoitamiseksi, jota varten päämies on kaupbudjetteihin; myynnin- edistämiseen, kuten päämiehen mainos- paedustajan nimittänyt, eli ne ovat tarpeen, jotta kauppaedustaja voisi tehdä ja/tai neuvotella kyseisen sopimuksen. Tällaiset investoinnit katsotaan yleensä uponneiksi, jos toiminnan loputtua investointia ei voida myydä ilman suuria tappioita. pidä sopimustavaroita varastossa omalla kustannuksellaan tai riskillään, mukaan lukien varaston rahoituksesta ja varaston menetyksestä aiheutuvat kustannukset, ja voi palauttaa myymättä jääneen tavaran päämiehelle ilman korvausta, ellei kauppaedustaja sitten ole vastuussa vahingosta (jos se esimerkiksi ei ole ryhtynyt riittäviin turvatoimiin estääkseen varaston menetyksen); (15) Edustussopimusta pidetään todellisena edustussopimuksena ja se jää näin ollen 81 artiklan 1 kohdan soveltamisalan ulkopuolelle, jos kauppaedustajan riski päämiehen lukuun tehtyjen ja/tai neuvoteltujen sopikorjauspalveluita taikka takuupalvelua, ellei se saa luo ja/tai hoida kaupan jälkeisiä kunnossapito- tai musten suhteen ja kyseisen toiminnan lajin edellyttätästä päämieheltä täyttä korvausta; mien markkinakohtaisten investointien suhteen on olematon tai merkityksetön. Tällaisessa tapauksessa myynti- tai ostotoiminta on osa päämiehen toimintaa, vaikka kauppaedustaja onkin erillinen yritys. Siten päämies vastaa rahallisista ja kaupallisista riskeistä tee investointeja kyseisille markkinoille tyypillisiin eikä kauppaedustaja harjoita itsenäistä taloudellista laitteisiin, tiloihin tai henkilöstön koulutukseen. toimintaa niiden toimintojen suhteen, joihin päämies Tällaisia ovat esimerkiksi polttoainetankit polttoaion nimittänyt sen kauppaedustajakseen. Päinvastaineohjelmat vakuutusten myyntiä varten, jos ky- neen vähittäismyyntiä varten tai erityiset tietokosessa tilanteessa edustussopimusta ei pidetä todellisena seessä on vakuutusasiamies; edustussopimuksena ja se saattaa kuulua 81 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan. Kun kauppaedustaja vastaa riskeistä ja häntä kohdellaan itsenäisenä kauppiaana, jonka on voitava vapaasti päättää markkinointistrategiastaan saadakseen takaisin sopimus- tai markkinamasta vahingosta (tuotevastuu), ellei se ole kaup- vastaa myydyn hyödykkeen kolmansille aiheuttakohtaiset investoinnit. Riskeillä, jotka liittyvät kauppaedustajana vastuussa vahingosta; paedustajan palveluiden tarjoamiseen yleisesti, kuten riski, että kauppaedustajan tulot riippuvat edustustoiminnan onnistumisesta tai esimerkiksi toimitiloihin tai henkilöstöön tehdyistä investoinneista, ei ole arvi- ota vastuuta tapauksissa, joissa asiakas ei noudata oinnin kannalta merkitystä. sopimusta, lukuun ottamatta kauppaedustajan provision menetystä, ellei kauppaedustaja sitten ole vastuussa vahingosta (jos se esimerkiksi ei ole noudattanut riittäviä turva- tai varkauden estotoimia taikka ei ole ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin ilmoittaakseen varkaudesta päämiehelle tai poliisille taikka ei ole välittänyt päämiehelleen kaikkea saatavissaan olevaa tarpeellista tietoa asiakkaan (16) Riski on arvioitava tapauskohtaisesti taloudellisten taloudellisesta luotettavuudesta). realiteettien eikä niinkään oikeudellisten seikkojen perusteella. Komissio katsoo kuitenkin, että 81 artiklan 1 kohtaa ei yleensä sovelleta kauppaedustajalle asetettuihin velvoitteisiin päämiehen lukuun neuvoteltujen ja/tai tehtyjen sopimusten suhteen, jos ostettujen (17) Luettelo ei ole tyhjentävä. Jos kauppaedustajaan kohtai myytyjen sopimustavaroiden omistusoikeus ei siir- distuu yksi tai useampi edellä luetelluista riskeistä tai ry kauppaedustajalle tai kauppaedustaja ei itse tarjoa kustannuksista, 81 artiklan 1 kohtaa voidaan soveltaa sopimuspalveluita eikä kauppaedustaja: kuten mihin tahansa vertikaaliseen sopimukseen.
C 291/6 FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 13.10.2000 (18) Jos edustussopimus ei kuulu 81 artiklan 1 kohdan III. RYHMÄPOIKKEUSASETUKSEN SOVELTAMINEN soveltamisalaan, kaikki velvoitteet, joita kauppaedustajaan kohdistuu päämiehen lukuun tehtyjen ja/tai neuvoteltujen sopimusten perusteella, jäävät 81 artiklan 1 kohdan soveltamisen ulkopuolelle. Seuraavassa lueteltuja kauppaedustajaan kohdistettuja velvoitteita voi- 1. Ryhmäpoikkeusasetukseen perustuva oikeusvardaan yleensä pitää erottamattomana osana edustusso- muus pimusta, koska jokainen niistä koskee päämiehen mahdollisuutta päättää kauppaedustajan toiminnan laajuudesta sopimustavaroiden tai -palveluiden suhteen, mikä on olennaista, jos päämies vastaa riskeistä (21) Ryhmäpoikkeusasetuksen mukaan vertikaaliset sopija voi sen vuoksi päättää kaupallisesta strategiasta: mukset oletetaan lainmukaisiksi toimittajan tai ostajan markkinaosuuden perusteella. Ryhmäpoikkeusasetuksen 3 artiklan mukaisesti ryhmäpoikkeuksen sovellettavuuden ratkaisee yleensä toimittajan markkinaosuus sen alueen rajoittaminen, jolla kauppaedustaja saa markkinoilla, joilla se myy sopimustavaroita tai -palmyydä kyseisiä tavaroita tai palveluita veluita. Jotta ryhmäpoikkeusta sovellettaisiin, kyseinen niiden asiakkaiden rajoittaminen, joille kauppa- markkinaosuus ei saa ylittää 30 prosentin kynnysarvoa. Jos sopimus kuitenkin sisältää ryhmäpoikkeusasetuksen 1 artiklan c alakohdassa määritellyn yksin- omaisen toimitusvelvoitteen, ryhmäpoikkeuksen so- veltaminen edellyttää, että ostajan markkinaosuus markkinoilla, joilla se ostaa sopimustavaroita tai -palveluita, ei ylitä 30 prosentin kynnysarvoa. (Markkinaosuudet, ks. 88 99 kohta.) edustaja voi myydä kyseisiä tavaroita tai palveluita hinta ja ehdot, joilla kauppaedustajan on myytävä tai ostettava kyseiset tavarat tai palvelut. (22) Taloudelliselta kannalta katsottuna vertikaalisella sopimuksella voi olla toimittajan ja ostajan välisten markkinoiden lisäksi vaikutuksia myös ostotoimintaan (19) Sen lisäksi, että edustussopimuksissa määrätään ehdot, joilla kauppaedustaja myy tai ostaa sopimustavaroita myöhemmässä markkinavaiheessa. Ryhmäpoikkeustai -palveluita päämiehen lukuun, sopimukset usein asetuksen yksinkertaistettu lähestymistapa, jossa ote- sisältävät kauppaedustajan ja päämiehen välistä suhtai ostajan markkinaosuus niiden välisillä markkinoil- taan huomioon tapauksen mukaan vain toimittajan detta koskevia määräyksiä. Edustussopimukset voivat erityisesti sisältää määräyksen, joka estää päämiestä la, on perusteltu, koska markkinaosuuden jäädessä alle nimittämästä muita kauppaedustajia hoitamaan tiettyä 30 prosentin kynnysarvon, vaikutukset myö- liiketoimintaa, asiakasta tai maantieteellistä aluetta hemmässä markkinavaiheessa ovat yleensä vähäiset. (yksinoikeudellista edustusta koskevat määräykset), Tarkastelussa on siis otettava huomioon vain toimittaja/tai määräyksen, joka estää kauppaedustajaa toimipoikkeusasetuksen soveltamista ja parantaa oikeusvar- jan ja ostajan väliset markkinat, mikä helpottaa ryhmämasta päämiehen kanssa kilpailevien yritysten kaupmuutta samalla kun mahdolliset ongelmat muilla paedustajana tai jakelijana (kilpailukieltomääräykset). Yksinoikeudellista edustusta koskevat määräykset liitavulla (ks. 71 87 kohta). markkinoilla voidaan korjata peruuttamismenettelyn tyvät vain tuotemerkin sisäiseen kilpailuun eivätkä ne yleensä johda kilpailunvastaisiin vaikutuksiin. Kilpailukieltomääräykset, mukaan lukien sopimuksen voimassaoloajan päätyttyä jatkuvat kilpailukieltomääräykset, koskevat tuotemerkkien välistä kilpailua ja voivat rikkoa 81 artiklan 1 kohtaa, jos ne sulkevat merkitykselliset markkinat, joilla sopimustavaroita tai -palveluita 2. Ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamisala myydään tai ostetaan. i) Vertikaalisten sopimusten määritelmä (20) Jos edustussopimus helpottaa kilpailijoiden välistä kilpailunvastaista yhteistyötä, se voi kuulua 81 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan, vaikka päämies vastaisi (23) Vertikaaliset sopimukset määritellään ryhmäpoikkeusasetuksen kaikista merkityksellisistä rahallisista ja kaupallisista 2 artiklan 1 kohdassa sopimuksiksi tai riskeistä. Tällaisesta voi olla kyse, jos esimerkiksi yhdenmukaistetuiksi menettelytavoiksi, joihin sitoutuneet useampi päämies käyttää samoja kauppaedustajia ja kaksi tai useampaa yritystä toimivat sopimuksen samalla yhdessä estää muita käyttämästä niitä tai kannalta eri tuotanto- tai jakeluportaalla ja jotka käyttää kauppaedustajia markkinointistrategiaa tai arkaluonteisten markkinatietojen vaihtoa koskevaan kilpailunvastaiseen yhteistyöhön. koskevat osapuolille asetettuja tiettyjen tavaroiden ja palveluiden ostoon, myyntiin ja jälleenmyyntiin sovellettavia ehtoja.
13.10.2000 FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti C 291/7 (24) Määritelmä sisältää kolme keskeistä osaa: ostajan välisiä vuokra- ja leasing-sopimuksia sellaisenaan, koska niissä toimittaja ei myy tavaraa tai palvelua ostajalle. Ryhmäpoikkeusasetus ei myöskään kata sellaisia rajoituksia tai velvoitteita, jotka eivät liity osto-, sopimuksesta tai yhdenmukaistetusta menettelytapuolten myynti- tai jälleenmyyntiehtoihin, esimerkiksi osavasta on sovittu kahden tai useamman yrityksen itsenäisen tutkimus- ja kehitystoiminnan välillä. Asetus ei kata vertikaalisia sopimuksia, estävät velvoitteet, vaan jotka osapuolet ovat sisällyttä- jotka on tehty sellaisten loppukuluttajien kanssa, neet muuten vertikaaliseen sopimukseen. Lisäksi jotka eivät ole yrityksiä. Loppukäyttäjien kanssa ryhmäpoikkeusasetuksen 2 artiklan 2 5 kohdassa ii) tehdyt sopimukset eivät kuulu 81 artiklan 1 koh- dan soveltamisalaan, koska kyseinen artikla koskee vain yritysten välisiä sopimuksia, yritysten yhteenliittymien päätöksiä ja yhdenmukaistettuja menettelytapoja. Tämä ei vaikuta perustamis- sopimuksen 82 artiklan mahdolliseen soveltamiseen. jätetään tietyt vertikaaliset sopimukset joko suoraan tai välillisesti ryhmäpoikkeusasetuksen ulkopuolelle. Kilpailijoiden väliset vertikaaliset sopimukset sopimuksesta tai yhdenmukaistetusta menettelyta- (26) Ryhmäpoikkeusasetuksen 2 artiklan 4 kohdassa vasta on sovittu kahden tai useamman, sopimuk- jätetään kilpailevien yritysten väliset vertikaaliset sosen kannalta eri tuotanto- tai jakeluportaalla toimi- pimukset asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Kilvan yrityksen välillä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi pailevien yritysten välisiä vertikaalisia sopimuksia ja sitä, että toinen yritys tuottaa raaka-ainetta, jota niihin liittyvää mahdollista kilpailunvastaista yhteistoinen yritys käyttää tuotannossaan, tai että yksi työtä käsitellään tulevissa suuntaviivoissa 81 artiklan yritys on valmistaja, toinen tukkukauppias ja kol- soveltamisesta horisontaaliseen yhteistyöhön( 2 ). Kymas vähittäiskauppias. Tämä ei estä yritystä toimi- seisten sopimusten vertikaalisia näkökohtia tulee kuimasta useammalla tuotanto- tai jakeluportaalla. tenkin arvioida näiden suuntaviivojen perusteella. Ryhmäpoikkeusasetuksen 1 artiklan a alakohdassa määritellään kilpailevat yritykset samoilla tuotemarkkinoilla toimiviksi todellisiksi tai mahdollisiksi toimit- sopimukset tai yhdenmukaistetut menettelytavat tajiksi siitä riippumatta, ovatko ne kilpailijoita samoilkoskevat ehtoja, joiden mukaisesti sopimuspuolet la maantieteellisillä markkinoilla. Kilpailevat yritykset eli toimittaja ja ostaja ostavat, myyvät tai jälleen- ovat yrityksiä, jotka ovat sopimustavaroiden tai -palmyyvät tiettyjä tavaroita tai palveluita. Tämä veluiden taikka sopimustavaroita tai -palveluita kuvastaa ryhmäpoikkeusasetuksen tarkoitusta kat- korvaavien hyödykkeiden todellisia tai mahdollisia taa osto- ja jakelusopimukset. Kyseiset sopimukset toimittajia. Mahdollinen toimittaja on yritys, joka ei koskevat toimittajan toimittamien tavaroiden tai tuota kilpailevaa hyödykettä, mutta voisi tuottaa sitä palveluiden osto-, myynti- tai jälleenmyyntiehtoja ja ilman sopimusta todennäköisesti tuottaisikin, jos ja/tai ehtoja, joilla ostaja myy kyseiset tavarat tai suhteellisissa hinnoissa tapahtuisi pieni ja pysyvä palvelut sisältäviä tavaroita tai palveluita. Ryhmä- korotus. Tämä merkitsee sitä, että yritys pystyisi poikkeusasetuksen soveltamisen kannalta sekä toi- toteuttamaan ja todennäköisesti toteuttaisi tarvittavat mittajan toimittamat tavarat tai palvelut että tulok- lisäinvestoinnit ja alkaisi toimittaa markkinoille vuosena olevat tavarat tai palvelut katsotaan sopimus- den kuluessa. Arvioinnin on perustuttava realistisiin tavaroiksi tai -palveluiksi. Ryhmäpoikkeusasetus odotuksiin; pelkkä teoreettinen mahdollisuus tulla kattaa kaikkia loppu- ja välituotteita ja -palveluita markkinoille ei riitä( 3 ). koskevat vertikaaliset sopimukset. Ainoa poikkeus on moottoriajoneuvoala niin kauan kuin alaan sovelletaan komission asetuksella (EY) N:o 1475/95( 1 ) myönnettyä erityistä ryhmäpoikkeusmukset jäävät ryhmäpoikkeuksen ulkopuolelle, tästä (27) Vaikka yleissääntö on, että kilpailijoiden väliset sopita. Ostaja voi jälleenmyydä toimittajan tarjoamat tavarat tai palvelut taikka käyttää sitä omien voidaan poiketa kolmessa tapauksessa, jotka kaikki tavaroidensa tai palvelujensa tuottamiseen. määritellään asetuksen 2 artiklan 4 kohdassa ja koske- vat muita kuin vastavuoroisia sopimuksia. Muu kuin vastavuoroinen tarkoittaa esimerkiksi sitä, että yhden valmistajan tullessa toisen valmistajan hyödykkeiden (25) Ryhmäpoikkeusasetusta sovelletaan myös tavaroihin ja palveluihin, jotka on hankittu niiden vuokraamiseksi kolmansille. Asetus ei kuitenkaan koske toimittajan ja ( 1 ) EYVL L 145, 29.6.1995, s. 25. ( 2 ) Luonnos julkaistu EYVL C 118, 27.4.2000, s. 14. ( 3 ) Ks. komission tiedonanto merkityksellisten markkinoiden määritelmästä yhteisön kilpailuoikeuden kannalta (EYVL C 372, 9.12.1997, s. 5, 20 24 kohta), komission XIII kilpailukertomus, 55 kohta ja komission päätös 90/410/ETY asiassa IV/32.009 Elopak/Metal Box-Odin (EYVL L 209, 8.8.1990, s. 15).
C 291/8 FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 13.10.2000 kuten päätös, jolla velvoitetaan jäsenet ostamaan yhteenliittymältä, tai päätös jakaa jäsenille yksinoikeu- teen perustuvat alueet, on ensiksi arvioitava horisontaalisena sopimuksena. Vain jos tämän arvioinnin tulos on myönteinen, on arvioitava myös yhteenliittymän ja sen jäsenten tai yhteenliittymän ja sen toimittajien väliset vertikaaliset sopimukset. jakelijaksi, tästä toisesta valmistajasta ei tule ensin mainitun valmistajan hyödykkeiden jakelijaa. Ryhmäpoikkeusasetus kattaa kilpailijoiden väliset muut kuin vastavuoroiset sopimukset, kun 1) ostajan vuotuinen kokonaisliikevaihto ei ylitä 100 miljoonaa euroa tai 2) toimittaja on tavaroiden valmistaja ja jakelija, ja ostaja on tavaroiden jakelija, joka ei valmista kilpailevia tavaroita taikka 3) toimittaja tarjoaa palveluita kaupan eri portailla, mutta ostaja ei tarjoa kilpailevia palveluita samalla kaupan portaalla, jolta se ostaa sopimuksessa tarkoitetut palvelut. Poikkeuksista toi- seksi mainittu kattaa kaksoisjakelun eli tilanteet, joissa tiettyjen tavaroiden valmistaja toimii myös niiden jakelijana kilpaillen saman tavaroiden riippumattomien jakelijoiden kanssa. Jos jakelija antaa valmistajalle eritelmät tiettyjen tavaroiden valmistamiseksi jakelijan tuotenimellä, jakelijaa ei pidetä kyseisten omalla mer- killä valmistettujen tavaroiden valmistajana. Kolmas poikkeus kattaa samanlaiset kaksoisjakelutilanteet palveluiden osalta, jolloin toimittaja on palveluiden tar- joaja sillä kaupan portaalla, jolla ostaja toimii. iv) Immateriaalioikeuksia koskevia määräyksiä sisältävät vertikaaliset sopimukset (30) Ryhmäpoikkeusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan sovel- tamisalaan kuuluvat vertikaaliset sopimukset, jotka sisältävät immateriaalioikeuksien luovutusta ostajille tai ostajan omaa käyttöä koskeviin ehtoihin liittyviä määräyksiä. Siten kaikki muut immateriaalioikeuksia koskevia määräyksiä sisältävät vertikaaliset sopimukset jäävät ryhmäpoikkeusasetuksen ulkopuolelle. Ryhmäpoikkeus- asetusta sovelletaan immateriaalioikeuksia koskevia määräyksiä sisältäviin vertikaalisiin sopimuksiin, kun seuraavat viisi ehtoa täyttyvät: iii) Vähittäiskauppiaiden yhteenliittymät immateriaalioikeuksia koskevat määräykset ovat osa vertikaalista sopimusta eli sopimusta, joka koskee ehtoja, joiden mukaisesti sopimuspuolet voivat ostaa, myydä tai jälleenmyydä tiettyjä tavaroita tai palveluita; (28) Ryhmäpoikkeusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan soveltamisalaan kuuluvat vain tietyt edellytykset täyttävien yritysten yhteenliittymien tekemät vertikaaliset sopi- immateriaalioikeuksissa on kyse oikeuksien luovumukset, joten kaikkien muiden yhteenliittymien te- tuksesta ostajalle tai ostajan omasta käytöstä; kemät vertikaaliset sopimukset jäävät ryhmäpoikkeusasetuksen ulkopuolelle. Ensinnäkin vertikaaliset sopi- mukset yhteenliittymän ja sen jäsenten välillä tai yhteenliittymän ja sen toimittajien välillä kuuluvat ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamisalaan vain, jos yhteenliittymän kaikki jäsenet ovat tavaroiden (ei palve- immateriaalioikeuksia koskevat määräykset liit- tyvät suoraan ostajan tai sen asiakkaan suorittamaan tavaroiden tai palveluiden käyttöön, myyn- tiin ja jälleenmyyntiin. Luvaketoiminnassa, jossa immateriaalioikeuksien käytön tarkoituksena on markkinointi, tavaroiden ja palveluiden jakelusta huolehtii pääluvakkeensaaja tai luvakkeensaajat; luiden) vähittäiskauppiaita ja jos minkään jäsenen liikevaihto ei ylitä 50 miljoonaa euroa. Vähittäiskauppiaat ovat jakelijoita, jotka jälleenmyyvät tavaroita loppukuluttajille. Jos vain yhteenliittymän muutaman jäsenen liikevaihto ylittää jonkin verran mutta ei merkittävästi 50 miljoonan euron kynnysarvoa, tämä ei yleensä muuta 81 artiklan mukaisesti tehtävää arviointia. immateriaalioikeuksia koskevat määräykset eivät muodosta sopimuksen päätarkoitusta; immateriaalioikeuksia koskevat määräykset eivät saa sopimustuotteisiin tai palveluihin liittyen sisältää sellaisia kilpailunrajoituksia, joilla on sama (29) Yritysten yhteenliittymään voi sisältyä sekä horison- tarkoitus tai seuraus kuin vertikaalisilla kilpailunrataalisia että vertikaalisia sopimuksia. Horisontaaliset sopimukset on arvioitava noudattaen periaatteita, jotka määritellään 81 artiklan soveltamisesta horisontaaliseen yhteistyöhön annettavissa suuntaviivoissa. Jos arviointi johtaa päätelmään, että yritysten välinen (31) Nämä ehdot varmistavat, että ryhmäpoikkeusasetusta yhteistyö ostojen tai myynnin alalla on hyväksyttävää, tarvitaan lisäarviointi, jossa tutkitaan yhteenliittymän toimittajiensa tai yksittäisten jäsentensä kanssa tekemät vertikaaliset sopimukset. Jälkimmäisessä arvioinnissa noudatetaan ryhmäpoikkeusasetuksen ja näiden suuntaviivojen sääntöjä. Esimerkiksi yritysten yhteenliittymän jäsenten väliset horisontaaliset sopimukset tai yhteenliittymän hyväksymät päätökset, joituksilla, jotka eivät hyödy ryhmäpoikkeusase- tuksen mukaisesta poikkeuksesta. sovelletaan vertikaalisiin sopimuksiin, joilla tavaroiden tai palveluiden käyttö, myynti tai jälleenmyynti voidaan hoitaa tehokkaammin luovuttamalla tai siirtämällä immateriaalioikeudet ostajan käytettäviksi. Toisin sanoen immateriaalioikeuksien luovuttamista tai käyttöä koskevat rajoitukset voivat kuulua ryhmäpoikkeuksen piiriin, kun sopimuksen päätarkoitus on tavaroiden tai palveluiden osto tai jakelu.
13.10.2000 FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti C 291/9 (32) Ensimmäinen ehto varmistaa, että immateriaalioikeuk- den markkinointia. Tästä on kyse esimerkiksi luvakesopimuksessa, sia tarjotaan osana sopimusta, joka koskee tavaroiden jossa luvakkeenantaja myy luvakkeensia tai palveluiden ostoa tai jakelua, eikä osana sopimusta, saajalle tavaroita jälleenmyyntiä varten ja lisäksi antaa joka koskee immateriaalioikeuksien luovuttamista tai tälle käyttöluvan, jonka perusteella tämä voi käyttää lisensointia tavaroiden valmistamista varten, tai osana luvakkeenantajan tavaramerkkiä ja taitotietoa tavaroiden puhdasta käyttölupasopimusta. Ryhmäpoikkeusasetus markkinoimiseksi. Asetus kattaa myös sellaisen ei esimerkiksi kata: tapauksen, jossa juomatiivisteen toimittaja antaa ostajalle käyttöluvan tiivisteen laimentamiseksi ja pullottamiseksi sopimuksia, joilla toinen sopimuspuoli antaa toiselle valmistusohjeen ja käyttöluvan virvoitusjuoman ennen lopullisen juoman myyntiä. valmistamiseksi kyseisen valmistusohjeen avulla; (36) Viides ehto merkitsee erityisesti sitä, että immateriaali- oikeuksia koskevilla määräyksillä ei saa olla samaa sopimuksia, joilla toinen sopimuspuoli antaa toisen 4 artiklassa luetelluilla vakavimmilla tarkoitusta tai seurausta kuin ryhmäpoikkeus- asetukselle matriisin tai ensikopion ja lisensioi tämän kilpailunra- joituksilla tai ryhmäpoikkeusasetuksen 5 artiklalla ase- tuksen soveltamisalan ulkopuolelle suljetuilla rajoituksilla (ks. 46 61 kohta). valmistamaan ja jakelemaan kopioita; tavaramerkin tai tunnuskuvan lisensointi puhtaasti myynninedistämistä varten; sponsorointisopimuksia, jotka koskevat oikeutta mainostaa itseään jonkin tapahtuman virallisena tukijana; tekijänoikeuksien lisensointia, kuten tietyn tapahtuman nauhoitus- ja/tai lähetysoikeuksia koskevia sopimuksia. (37) Ryhmäpoikkeusasetuksen 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut vertikaalisten sopimusten täytäntöönpanoa palveleviksi katsottavat immateriaalioikeudet koskevat yleensä pääasiassa kolmea aluetta: tavaramerkit, tekijänoikeudet ja taitotieto. Tavaramerkit (33) Toinen ehto merkitsee, että ryhmäpoikkeusasetusta ei sovelleta ostajan antaessa immateriaalioikeudet toimittajalle, vaikka immateriaalioikeudet koskisivat valmisliittyä (38) Jakelijalle myönnetty tavaramerkin käyttölupa voi tus- tai jakelutapaa. Sopimus, joka koskee immateriaatietyllä käyttöluvan antajan hyödykkeiden jakeluun lioikeuksien siirtoa toimittajalle ja sisältää ehkä toimitkäyttölupa, alueella. Jos kyseessä on yksinoikeuden antava tajan myyntiä koskevia rajoituksia, ei kuulu ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamisalaan. Tämä merkitsee sitä, että alihankinta, johon liittyy taitotiedon luovuttamista alihankkijalle( 1 ), ei kuulu ryhmäpoikkeus- asetuksen sopimuksesta on tuloksena yksinmyynti. soveltamisalaan. Ryhmäpoikkeusasetus kattaa Tekijänoikeus kuitenkin sopimukset, joiden perusteella ostaja antaa toimittajalle vain eritelmät, joissa esitetään toimitettavat tavarat tai palvelut. (39) Tekijänoikeuden haltija voi velvoittaa jälleenmyyjät, jotka myyvät tekijänoikeuksien alaisia hyödykkeitä (kirjoja, tietokoneohjelmia jne.), myymään niitä vain (34) Kuten kolmannesta ehdosta ilmenee, jotta sopimuksillä ehdolla, että ostaja, joko toinen jälleenmyyjä tai seen voitaisiin soveltaa ryhmäpoikkeusasetusta, immaloppukäyttäjä, ei loukkaa tekijänoikeutta. Jos tällaiset teriaalioikeuksien luovuttaminen tai lisensointi ei saa jälleenmyyjiä koskevat velvoitteet kuuluvat 81 artiklan olla sen päätarkoitus. Sopimuksen päätarkoituksena 1 kohdan soveltamisalaan, niihin sovelletaan ryhmäon oltava tavaroiden tai palveluiden osto tai jakelu, poikkeusasetusta. ja immateriaalioikeuksia koskevien määräysten on ainoastaan palveltava vertikaalisen sopimuksen täytäntöönpanoa. (40) Sopimukset, joiden mukaisesti tietokoneohjelman kirjoitteet toimitetaan jälleenmyyntiä varten ja joissa (35) Neljäs ehto edellyttää, että immateriaalioikeuksia koskevat jälleenmyyjä ei saa käyttölupaa tietokoneohjelmaan määräykset helpottavat ostajaa tai sen asiakkaita liittyviin oikeuksiin vaan ainoastaan oikeuden myydä käyttämään, myymään tai jälleenmyymään tavaroita kirjoitetta, katsotaan ryhmäpoikkeusasetusta sovellet- tai palveluita. Käyttöön tai jälleenmyyntiin tarkoitetut taessa sopimuksiksi tavaroiden toimittamisesta jälleenmyyntiä tavarat tai palvelut toimittaa yleensä käyttöluvan antaja, varten. Tämäntyyppisessä jakelussa ainoa mutta käyttöluvan saaja voi ostaa ne myös kolman- käyttölupajärjestely on tekijänoikeuden haltijan ja ohjelman käyttäjän välillä. Käyttöluvan antaminen voi- daan toteuttaa siten, että ohjelmapaketti sisältää myös käyttöä koskevat ehdot ja avaamalla paketin loppukäyttäjä hyväksyy ehdot (niin kutsuttu shrink wrap -käyttölupa). nelta toimittajalta. Immateriaalioikeuksia koskevat määräykset koskevat yleensä tavaroiden tai palvelui- ( 1 ) Ks. alihankintaa koskeva tiedonanto, EYVL C 1, 3.1.1979, s. 2.
C 291/10 FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 13.10.2000 (41) Tekijänoikeuden haltija voi vaatia, että ostajat, joiden b) luvakkeensaaja ei saa hankkia kilpailevasta yrityksestä ostama tietokonelaitteisto sisältää tekijänoikeuksilla pääomaosuuksia, joiden ansiosta sen voisi suojatun ohjelman, eivät loukkaa tekijänoikeutta eli vaikuttaa kyseisen yrityksen taloudelliseen käyttäytymiseen; esimerkiksi eivät kopioi ja myy ohjelmaa tai eivät kopioi ohjelmaa ja käytä sitä muissa tietokonelaitteistoissa. Jos tällaiset käyttöä koskevat rajoitukset kuuluc) luvakkeensaaja ei saa paljastaa kolmansille luvakvat 81 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan, niihin keenantajalta saamaansa taitotietoa niin kauan sovelletaan ryhmäpoikkeusasetusta. kuin kyseinen taitotieto ei ole yleisesti tunnettua; Taitotieto d) luvakkeensaajan on välitettävä luvakkeenantajalle kaikki luvaketoiminnan hoitamisessa hankkimansa kokemus ja myönnettävä tälle ja muille luvakkeensaajille yksinoikeudeton käyttölupa kokemuksesta seuraavaan taitotietoon; e) luvakkeensaajan on ilmoitettava luvakkeenantajalle lisensoitujen immateriaalioikeuksien louk- (42) Luvakesopimukset (lukuun ottamatta teollisia luvakekaamisesta, ryhdyttävä oikeustoimiin loukkaajia sopimuksia) ovat selvin esimerkki tapauksesta, jossa ostajalle siirretään taitotietoa markkinointia varten. vastaan tai autettava luvakkeenantajaa loukkaajia Luvakesopimukset sisältävät tavaramerkkeihin tai tunnuskuviin ja taitotietoon liittyviä immateriaalioikeuk- vastaan aloitetuissa oikeustoimissa; sien käyttölupia tavaroiden tai palveluiden myyntiä ja f) luvakkeensaaja ei saa käyttää luvakkeenantajan jakelua varten. Immateriaalioikeuksien käyttöluvan lisensoimaa taitotietoa muuhun kuin luvaketoilisäksi luvakkeenantaja yleensä antaa luvakkeensaajalle minnan harjoittamiseen; sopimuksen voimassaoloajan kaupallista tai teknistä apua, kuten hankintapalveluja, koulutusta, kiinteistög) luvakkeensaaja ei saa luovuttaa luvakesopimukneuvontaa, rahoitussuunnittelua jne. Käyttölupa ja apu ovat erottamaton osa luvakesopimuksen kohteena sen mukaisia oikeuksia ja velvollisuuksia ilman olevaa liiketoimintaa. luvakkeenantajan suostumusta. v) Suhde muihin ryhmäpoikkeusasetuksiin (43) Luvakesopimuksiin sisältyvät käyttöluvat kuuluvat ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamisalaan, jos kaikki kohdassa 30 luetellut ehdot täyttyvät. Näin käy yleensä (45) Ryhmäpoikkeusasetuksen 2 artiklan 5 kohdassa todeuseimmissa luvakesopimuksissa, mukaan lukien taan, että asetusta ei sovelleta vertikaalisiin sopimukpääluvakesopimukset, koska yleensä luvakkeenantaja siin, joiden sisältö kuuluu muun ryhmä- poikkeusasetarjoaa luvakkeensaajalle tavaroita ja/tai palveluita, tuksen soveltamisalaan. Tämä tarkoittaa, että ryhmäerityisesti kaupallista tai teknistä apua. Immateriaalioisiin, jotka kuuluvat seuraavien asetusten sovel- poikkeus- asetusta ei sovelleta vertikaalisiin sopimukkeudet auttavat luvakkeensaajaa jälleenmyymään lutamisalaan: perustamissopimuksen 85 artiklan 3 kohvakkeenantajan tai sen nimittämien toimittajien toidan soveltamisesta tekniikansiirtosopimusten ryhmiin mittamat hyödykkeet taikka käyttämään kyseisiä hyöannettu dykkeitä ja myymään tästä seuraavat tavarat tai palvemissopimuksen komission asetus (EY) N:o 240/96( 1 ), perustadykkeitä lut. Jos luvakesopimus koskee vain tai pääasiassa 85 artiklan 3 kohdan soveltamisesta pelkkää immateriaalioikeuksien lisensointia, se ei moottoriajoneuvojen jälleenmyyntiä ja huoltopalvelua kuulu ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamisalaan, koskevien sopimusten ryhmiin annettu komission mutta sitä käsitellään samalla tavalla kuin ryhmäpoiksen asetus (EY) N:o 1475/1995( 2 ) tai perustamissopimukkeusasetuksen soveltamisalaan kuuluvia luvakesopisopimusten 85 artiklan 3 kohdan soveltamisesta erikoistumis- muksia. ryhmiin annettu komission asetus (ETY) N:o 417/85( 3 ) ja perustamissopimuksen 85 artiklan 3 kohdan soveltamisesta tutkimus- ja kehityssopimusten ryhmiin annettu komission asetus (ETY) N:o 418/85( 4 ), sellaisena kuin ne ovat muutettuina (44) Seuraavia immateriaalioikeuksiin liittyviä velvoitteita asetuksella (EY) N:o 2236/97( 5 ) taikka tällaiset tulevat pidetään yleensä välttämättöminä luvakkeenantajan asetukset. immateriaalioikeuksien suojelemiseksi, ja jos ne kuuluvat 81 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan, ne kuuluvat myös ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamisalaan: ( 1 ) EYVL L 31, 9.2.1997, s. 2. ( 2 ) EYVL L 145, 29.6.1995, s. 25. ( 3 ) EYVL L 53, 22.2.1985, s. 1. a) luvakkeensaaja ei saa harjoittaa samanlaista liike- ( 4 ) EYVL L 53, 22.2.1985, s. 5. toimintaa suoraan tai epäsuorasti; ( 5 ) EYVL L 306, 11.11.1997, s. 12.
13.10.2000 FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti C 291/11 3. Ryhmäpoikkeusasetuksessa vakavimmiksi katsot- (48) Edustussopimuksen tapauksessa päämies yleensä tavat rajoitukset määrää myyntihinnan, koska kauppaedustajasta ei tule tavaroiden omistajaa. Jos edustussopimus kuuluu 81 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan (ks. 12 20 kohta), velvoite, joka estää kauppaedustajaa jakamasta provisiotaan tai rajoittaa sen jakamista asiakkaan kanssa, olipa provisio sitten kiinteä tai muuttuva, (46) Ryhmäpoikkeusasetuksen 4 artikla sisältää luettelon kuuluu ryhmäpoikkeus- asetuksen 4 artiklan a alakohvakavimmista rajoituksista, jotka johtavat koko verti- dassa tarkoitettuihin vakavimpiin kilpailu- rajoituksiin. kaalisen sopimuksen sulkemiseen ryhmäpoikkeusasekaan maksamaa todellista hintaa tämän alentamatta Kauppaedustajan olisi saatava vapaasti alentaa asiak- tuksen ulkopuolelle. Luetteloa vakavimmista rajoitukpäämiehen tuloja( 1 ). sista sovelletaan vertikaalisiin sopimuksiin, jotka koskevat kauppaa yhteisössä. Vientiä yhteisön ulkopuolelle tai tuontia/jälleentuontia yhteisön ulkopuolelta koskevat vertikaaliset sopimukset, ks. tuomio asiassa Javico v. Yves Saint Laurent. Yksittäispoikkeuksen myöntäminen tällaisia vakavimpia rajoituksia sisältämainittu vakava rajoitus koskee sopimuksia tai yhden- (49) Ryhmäpoikkeusasetuksen 4 artiklan b alakohdassa ville vertikaalisille sopimuksille on sekin epätodennämukaistettuja menettelytapoja, joiden suorana tai epäköistä. suorana tavoitteena on rajoittaa ostajan myyntiä, koska rajoitukset koskevat alueita tai asiakkaita, joille ostaja voi myydä sopimuksessa tarkoitettuja tavaroita tai palveluita. Tällainen vakava rajoitus liittyy markkinoiden jakamiseen alueittain tai asiakkaittain. Rajoitus voi johtua suorista velvoitteista, kuten velvoitteesta (47) Ryhmäpoikkeusasetuksen 4 artiklan a alakohdassa olla myymättä tietyille asiakkaille tai asiakkaille tietyillä mainittu vakava rajoitus koskee jälleenmyyntihinnan alueilla taikka velvoitteesta ohjata tällaisilta asiakkailta määräämistä eli sopimuksia tai yhdenmukaistettuja saadut tilaukset muille jakelijoille. Se voi johtua myös menettelytapoja, joiden suorana tai epäsuorana tarkoiepäsuorista toimenpiteistä, joilla jakelijaa kannustetuksena on määrätä kiinteä jälleenmyyntihinta tai taan olemaan myymättä tällaisille asiakkaille, ja joita vähimmäisjälleenmyyntihinta taikka kiinteä hinta- tai ovat esimerkiksi kieltäytyminen myöntämästä bonukvähimmäishintataso, jota ostajan on noudatettava. Jos sia tai alennuksia tai niiden vähentäminen, kieltäytymikyseessä ovat sopimusmääräykset tai yhdenmukaistenen toimittamasta, toimitusmäärien vähentäminen tai tut menettelytavat, joissa selkeästi määrätään jälleenniiden rajoittaminen alueelle tai asiakasryhmälle johon myyntihinta, rajoitus on selvä. Jälleenmyyntihinnasta jakelijalla on yksinoikeus, sopimuksen irtisanomisella voidaan kuitenkin määrätä myös epäsuorasti. Esimerkuhkaaminen tai velvoitteet siirtää osa voitosta toimittakejä tästä ovat sopimukset, joissa määrätään jakelukate jalle. Se voi myös perustua siihen, että toimittaja ei tai enimmäisalennus, jonka jakelija voi myöntää etukätarjoa yhteisönlaajuista takuuhuoltoa vaan maksaa teen määrätystä hintatasosta, taikka joissa alennusten tästä palvelusta korvauksen jakelijoille, jolloin jakelisaaminen tai myynnin- edistämiskustannusten takaijoiden on tarjottava takuuhuolto myös hyödykkeille, sinsaanti toimittajalta edellyttää määrätyn hintatason joita muut jakelijat ovat myyneet niiden alueelle. noudattamista, kuten myös etukäteen määrätyn Tällaisia käytäntöjä pidetään vielä varmemmin ostajan jälleenmyyntihinnan sitominen kilpailijoiden jälleenmyynnin rajoittamisena, jos niihin yhdistyy toimittamyyntihintoihin, uhkaukset, pelottelut, varoitukset, jan valvontajärjestelmä, jolla pyritään varmistamaan sopimussakot, toimitusten viivästyminen tai keskeyttätoimitettujen tavaroiden todellinen kohde, esimerkiksi minen taikka sopimusten irtisanominen ellei tiettyä erilaisten pakkausmerkintöjen tai sarjanumerojen hintatasoa noudateta. Suorat tai epäsuorat keinot käyttö. Kaikkia jakelijoita koskevaa kieltoa olla hinnan vahvistamiseksi voivat olla tehokkaampia, jos myymättä tietyille loppukäyttäjille ei kuitenkaan ne yhdistetään toimenpiteisiin, joilla pyritään saamaan pidetä vakavimpiin rajoituksiin kuuluvana, jos sille selville hintoja alentavat jakelijat, kuten hintaseuranon objektiiviset perusteet. Tällainen on esimerkiksi tajärjestelmän luominen tai vähittäiskauppiaiden velyleinen kielto olla myymättä vaarallisia aineita tietyille voittaminen ilmoittamaan, jos jakeluverkon muut jäseasiakkaille turvallisuussyistä tai terveydellisistä syistä. net poikkeavat annetusta hintatasosta. Suoraa tai epä- Tämä merkitsee sitä, että myöskään toimittaja ei myy suoraa hinnan vahvistamista voidaan tehostaa yhkyseisille asiakkaille. Toimittajan tuotenimen esillepadistämällä se toimenpiteisiin, jotka vähentävät ostajan noon liittyviä jälleenmyyjän velvoitteita ei myöskään halua alentaa jälleenmyyntihintaa. Tällaisesta on kyse, pidetä vakavimpiin rajoituksiin kuuluvina. jos toimittaja esimerkiksi painaa ohjevähittäishinnan valmiiksi hyödykkeeseen tai velvoittaa ostajan soveltamaan siihen suosituimmuuslauseketta. Samanlaisilla epäsuorilla ja kannustavilla toimenpiteillä voidaan saada enimmäishinnat tai ohjehinnat toimimaan kuten jälleenmyyntihinnan määrääminen. Jos toimittaja antaa ostajalle ohjehinnastot tai enimmäishinnastot, tämän ei yksinään katsota johtavan jälleenmyyntihin- ( 1 ) Ks. esimerkiksi komission päätös 91/562/ETY asiassa IV/32.737 nan määräämiseen. Eirpage, EYVL L 306, 7.11.1991, erityisesti 6 kohta.
C 291/12 FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 13.10.2000 (50) Ryhmäpoikkeusasetuksen 4 artiklan b alakohdan va- koska sitä pidetään kohtuullisena välineenä kaikkien kavimmista rajoituksista on neljä poikkeusta. Ensimmäinen asiakkaiden tavoittamiseksi. Se, että Internetin vaiku- poikkeus sallii toimittajan rajoittaa suorien tukset voivat ulottua jakelijan oman myyntialueen tai ostajiensa aktiivista myyntiä alueelle tai asiakasryhmälle, asiakasryhmän ulkopuolelle, johtuu teknologiasta eli johon toisella ostajalla on yksinoikeus tai jonka siitä, että Internetiin on kaikkialta helppo pääsy. Jos toimittaja on varannut itselleen. Ostajalla on yksioikeus asiakas käy jakelijan WWW-sivuilla ja ottaa yhteyttä alueeseen tai asiakasryhmään silloin kun toimitta- jakelijaan ja tämä johtaa myyntiin ja toimitukseen, ja sopii myyvänsä tuotettaan vain yhdelle jakelijalle tämä katsotaan passiiviseksi myynniksi. WWW-sivuil- myytäväksi tietyllä alueella tai tietylle asiakasryhmälle la tai yhteydenpidossa käytetyllä kielellä ei tavallisesti ja yksinmyyjä on suojattu toimittajan ja muiden ole merkitystä. Jos WWW-sivuja ei ole ensisijaisesti ostajien aktiiviselta myynniltä hänen alueelleen tai suunnattu tavoittamaan toiselle jakelijalle nimettyjen asiakasryhmälleen yhteisössä. Toimittaja voi yhdistää yksinmyyntialueiden tai asiakasryhmien asiakkaita esi- yksinmyyntialueen ja yksinoikeuteen perustuvan asia- merkiksi sijoittamalla mainospainikkeita tai linkkejä kasryhmän esimerkiksi nimittämällä tietylle asiakasryhmälle tällaisten asiakkaiden saatavilla oleville palveluntarjoaalueen tietyllä alueella yksinmyyjän. Yksinmyynti- jan sivuille, WWW-sivuja ei pidetä aktiivisen myynnin tai yksinoikeuteen perustuvan asiakasryhmän muotona. Sähköpostin lähettäminen yksittäisille asiak- suojelun on kuitenkin mahdollistettava passiivinen kaille tai asiakasryhmille sen sijaan katsotaan aktiiviseksi myynti kyseisille alueille tai asiakasryhmille. Ryhmäpoikkeusasetuksen myynniksi, jos asiakkaat eivät ole tätä pyytäneet. 4 artiklan b alakohtaa soveltaes- Sama pätee postimyyntiin. Toimittaja voi kuitenkin saan komissio tulkitsee aktiivisen ja passiivisen myynnin asettaa tavaroidensa jälleenmyynnille Internetissä tie- seuraavasti: tyt laatuvaatimukset, aivan kuten toimittaja voi vaatia laatuvaatimusten noudattamista kaupassa tai mainonnassa ja myynninedistämisessä yleensä. Viimeksi mainitulla voi olla merkitystä erityisesti valikoivassa jakelussa. Internetin tai postimyynnin suoranainen kieltä- aktiivisella myynnillä tarkoitetaan aktiivista yhminen edellyttää, että tälle on objektiiviset perustelut. teydenottoa yksittäisiin asiakkaisiin toisen jakelijan yksinmyyntialueella tai yksinoikeuteen perustumyydä ja/tai mainostaa Internetin kautta. Toimittaja ei kuitenkaan voi varata itselleen oikeutta vassa asiakasryhmässä esimerkiksi suoramainonnan tai asiakaskäyntien kautta, aktiivista yhteydenottoa johonkin asiakasryhmään tai asiakkaisiin toisen jakelijan yksinmyyntialueella harjoittamalla mainontaa tiedotusvälineissä tai muuta myynninedistämistä, joka on suunnattu nimenomaan kyseiselle asiakasryhmälle tai asiakkaille kyseisellä alueella, tai varaston tai myyntipisteen perustamista toisen jakelijan yksinmyyntialueelle; (52) Ryhmäpoikkeusasetuksen 4 artiklan b alakohdan va- kavimmista rajoituksista on kolme muutakin poikkeusta. Kaikki kolme poikkeusta mahdollistavat sekä aktiivisen että passiivisen myynnin rajoittamisen. Siten on sallittua kieltää tukkukauppiasta myymästä loppu- passiivisella myynnillä tarkoitetaan vastaamista käyttäjille, valtuutettua jälleenmyyjää myymästä valiyksittäisten asiakkaiden omasta aloitteestaan tekekoivassa jakelujärjestelmässä muille kuin valtuutetuille miin tiedusteluihin, mukaan lukien tavaroiden jälleenmyyjille kaupan portaasta riippumatta (markkitai palveluiden toimittaminen näille asiakkaille. noilla joilla sellainen järjestelmä toimii) sekä ostajaa Yleistä mainontaa tai myynninedistämistä tiedojälleenmyymästä toimittajan kilpailijoille komponenttusvälineissä tai Internetissä pidetään passiivisena teja, jotka on tarkoitettu sisällytettäviksi hyödykkeisiin. myyntinä silloin kun se tavoittaa asiakkaat muiden Komponentilla tarkoitetaan kaikkia välituotteita ja jakelijoiden yksinmyyntialueilla tai niiden asiakassisällyttämisellä tarkoitetaan minkä tahansa tuotantoryhmissä, mutta se on kohtuullinen keino tavoittaa panoksen käyttöä hyödykkeiden tuottamista varten. asiakkaat noiden myyntialueiden tai asiakasryhmien ulkopuolella, esimerkiksi muualla kuin muiden jakelijoiden yksinmyyntialueilla tai omalla alueellaan. (51) Jokaisen jakelijan on voitava vapaasti käyttää Internetiä hyödykkeiden mainostamista tai myyntiä varten. Internetin käytön rajoittaminen voi olla ryhmäpoikkeusasetuksen mukaista vain, jos myynninedistäminen Internetissä tai myynti Internetin kautta johtaa aktiiviseen myyntiin toisen jakelijan yksinmyyntialueelle tai asiakasryhmille. Internetin käyttöä ei yleensä pidetä aktiivisena myyntinä tällaisille alueille tai asiakasryhmille, (53) Ryhmäpoikkeusasetuksen 4 artiklan c alakohdassa tarkoitettu vakava rajoitus koskee toimintaa, jolla rajoitetaan valikoivan jakelujärjestelmän jäsenten aktiivista tai passiivista myyntiä loppukäyttäjille, olivat nämä sitten ammattitoimintaa harjoittavia loppukäyttäjiä tai -kuluttajia. Tämä merkitsee sitä, että valikoivan jakelujärjestelmän, sellaisena kuin se määritellään ryhmäpoikkeusasetuksen 1 artiklan d alakohdassa, kauppiaille ei voida asettaa rajoituksia sen suhteen,