SOSIALISAATIO JA POLIITTINEN KIINNITTYMINEN Poliittinen osallistuminen, Helsingin yliopisto 8.11.2017 Lauri Rapeli Åbo Akademi
SISÄLTÖ 1. Poliittinen sosialisaatio 2. Kiinnostus politiikkaa kohtaan 3. Kansalaispätevyys 4. Keskustelu 2
POLIITTINEN KIINNITTYMINEN Yksilön suhde poliittiseen järjestelmään Demokratian legitimiteetti edellyttää kansalaisten tukea Toisaalta myös oltava kritiikkiä Onko hyvä että osa ei ole vahvasti kiinnittynyt? Psykologinen selitysmalli & resurssiteoria Kiinnittyminen parantaa osallistumisen edellytyksiä ja tuloksia 3
POLIITTINEN SOSIALISAATIO Prosessi, jossa yksilö omaksuu yhteiskunnallisia toimintatapoja, arvoja ja asenteita (Hyman, 1959) Tapahtuu tietoisesti ja tiedostamatta kasvuiässä / nuorella aikuisiällä Koulu, koti, ystävät Mahdollista myös aikuisiällä työpaikalla erityinen merkitys 4
POLIITTINEN SOSIALISAATIO Horisontaalinen: saman ikäryhmän sisällä tapahtuvaa (kavereilta oppimista) Vertikaalinen: sukupolvelta seuraavalle tapahtuvaa opettamista Puoluekiinnittyminen, äänestämässä käynti, poliittinen kiinnostuneisuus Myös osallistumiseen vaikuttavat resurssit periytyvät 5
POLIITTINEN SOSIALISAATIO Fokus edelleen ydinperhemallissa Valtaosa lapsista/nuorista kasvaa toisenlaisessa perhemallissa Sisarusten tai muiden sukulaisten kautta tapahtuva sosialisaatio Perhe kuitenkin tärkein sosialisaatiotekijä Politiikasta keskustelu kotona Vanhempien samanmielisyys kasvattaa vaikutusta 6
VANHEMPIEN PUOLUEKANNAT 7
PUOLUEKANNAN PERIYTYVYYS 8
PUOLUEKANNAN PERIYTYVYYS 9
KANSALAISPÄTEVYYS Kansalaisten 1) itsearviot omista valmiuksista osallistua politiikkaan sekä 2) empiirisesti todennetut tiedot politiikasta Sisäinen ja ulkoinen pätevyyden tunne, kiinnostus Politiikkatietämys Yhteys demokraattisen päätöksenteon laatuun 10
SISÄINEN JA ULKOINEN KANSALAISPÄTEVYYS Sisäinen = joskus politiikka vaikuttaa niin monimutkaiselta, että en oikein ymmärrä, mitä on tekeillä Ulkoinen = minulla ei ole mitään sananvaltaa siihen, mitä maan hallitus ja eduskunta päättävät 11
POLIITTINEN KIINNOSTUS Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Indikoi motivaatiota Hyvän kansalaisen ominaisuus Survey-mittausten luotettavuus? 12
KIINNOSTUS VAKIINTUNEISSA DEMOKRATIOISSA 13
KIINNOSTUS UUSISSA DEMOKRATIOISSA 14
KIINNOSTUS JA PÄTEVYYS SUOMESSA 1991-2015 (FNES) 15
PÄTEVYYDEN TUNNE EUROOPAN MAISSA (ESS 8) 16
POLITIIKKATIETÄMYS Faktatietoa, ei asenteita tai käsityksiä Jotain pitäisi tietää, mutta mitä? Keskeiset toimijat, heidän tavoitteensa ja järjestelmän pelisäännöt Tyypillinen tutkimustulos: kansalaisten tiedot ovat heikkoja, vain muutama prosentti vastaa odotuksia Paradoksi: Jos demokratia edellyttää hyvin perillä olevia kansalaisia, miten demokratia sitten elää ja voi hyvin? 17
SELITYKSIÄ Oikopolkuhypoteesi: vähemmälläkin tiedolla pärjää Condorcet n selitys: suuressa joukossa huonot mielipiteet menettävät merkityksensä Survey-metodin ongelmat Entäs jos demokratia ei tarvitsekaan tietäviä kansalaisia? 18
MITÄ KANSALAISET TIETÄVÄT? 2008: 38 % osasi nimetä hallituspuolueet 40 % osasi valita vaihtoehdoista pääministerin tehtävät 26 % osasi valita vaihtoehdoista eduskunnan tehtävät 2015: 71 % osasi valita vaihtoehdoista Antti Rinteen valtiovarainministeriksi 77 % osasi valita vaihtoehdoista PS:n eduskunnan (tuolloin) toiseksi suurimmaksi ryhmäksi 19
KV-VERTAILU Table 1 Factual political knowledge in 36 countries. Percentage correct responses to four factual knowledge questions, CSES IV (percent, average correct responses). Country Name of Finance Minister Employment rate Second largest party Name of UN president Average correct responses Ireland 88 88 Canada 78 92 85 Sweden 93 53 90 64 75 Austria 74 49 89 53 67 Germany 85 37 94 43 65 New Zealand 83 34 85 52 64 Norway 72 54 69 57 63 Republic of 38 23 81 93 59 Korea Israel 68 29 83 54 58 Finland 71 30 76 51 57 Great Britain 78 26 81 42 57 Greece 62 37 86 41 57 Poland 47 36 84 8 43 Taiwan 32 32 86 18 42 Slovakia 38 36 45 29 37 United States 35 50 48 14 37 of America Kenya 30 9 75 27 35 Bulgaria 28 17 69 22 34 South Africa 8 72 16 32 Romania 24 15 69 5 28 Brazil 34 14 16 9 18 Mexico 19 12 24 8 16 Philippines 23 14 4 14 14 Thailand 29 0 4 10 11 20
KUKA TIETÄÄ? Miehet Korkeasti koulutetut (myöhäis)keski-ikäiset Poliittiseen oikeistoon itsensä sijoittavat Voidaanko (näihinkään) havaintoihin luottaa? 21
TIETO JA POLIITTISET MIELIPITEET Eniten tietävät ovat usein vahvimmin resistenttejä uudelle informaatiolle myös korrektille Motivated reasoning Hakeutuminen omia ennakkokäsityksiä vahvistaville tiedonlähteille Mielipiteiden polarisoituminen 22
TIEDON MERKITYS Yksilötasolla: Tiedolla ja oikein äänestämisellä vahva yhteys Erityisen merkittävää monimutkaisissa järjestelmissä kuten Suomi Aggregaattitasolla: Kansalaismielipiteet ja vaalitulokset olisivat toisenlaisia, jos kansa tietäisi enemmän Poliittinen vasemmisto saattaisi hyötyä hieman enemmän 23
KERTAUS Yhteiskunnallinen identiteetti kehittyy sosialisaation kautta Kodin merkitys on suurin, nuori aikuisikä on erityisen merkityksellinen Kiinnittymisen tärkeimmät indikaattorit ovat kiinnostus, sisäinen ja ulkoinen pätevyydentunne ja tietotaso Korkea tietotaso saattaa hankaloittaa informaation vastaanottoa ja käsittelyä Tietotaso on kuitenkin yhteydessä esim. omien preferenssien mukaiseen äänestämiseen 24
KESKUSTELU Voidaanko kansalaiselta vaatia jotain tietoa tai osaamista esim. äänestämisen edellytyksenä? Kansalaisuuden saamiseksi tehtävät testit Saako myös muita koskevaan päätöksentekoon vaikuttaa ymmärtämättä mistä siinä on kyse? Entä päättäjien kompetenssi? Kiinnostus on korkeaa, mutta vaaliosallistuminen laskee miksi? 25