Uutelan luonnonhoidon toteutussuunnitelma Vuosille

1/96 Uutelan luonnonhoidon toteutussuunnitela Vuosille 2018 2027

2/96 Sisällysluettelo JOHDANTO... 3 1 VUOROVAIKUTUS... 4 2 LUONTO JA KULTTUURIYMPÄRISTÖ... 4 3 SUUNNITTELUALUEEN TAUSTATIETOA... 8 3.1 Hoitoluokkajakaua... 8 3.2 Puuston ikä, pääpuulajisto ja puuston kasupaikat... 9 4 LUONNONHOIDON TAVOITTEET... 10 5 LUONNONHOITOTÖIDEN TOTEUTUS... 12 LIITE 1. KUVIOTULOSTE... 15 LIITE 2 Helsingin kaupungin etsien hakkuutaat... 94 2.1 Yksittäisten puiden poisto taiikon päältä... 94 2.2 Nuoren etsän harennus... 94 2.3 Harennus... 94 2.4 Yksittäisten puiden poisto... 94 2.5 Uudistainen pienaukolla istuttaen... 94 2.6 Luontainen uudistainen harentaen... 94 2.7 Luontainen uudistainen yksittäisten puiden poistolla... 95 2.8 Näkyän aaus ja ylläpito... 95 2.9 Säästöpuista... 95 LIITE 3. Kartta alueen hakkuutöistä... 96 LIITE 4. Kartta alueen pienpuuston hoidosta... 96 LIITE 5. Kartta niittyjen, peltojen ja hakaaiden kunnostus- ja hoitotoienpiteistä... 96 LIITE 6. Kartta hoitoluokista... 96 LIITE 7. Kasupaikoista... 96 LIITE 8. Kartta pääpuulajeista... 96 LIITE 9. Kartta puuston ikäluokista... 96 LIITE 10. Palaute suunnitelaluonnoksesta......97

3/96 JOHDANTO Uutelan hoito- ja kehittäissuunnitelassa 2018 2026 on tarkasteltu alueen etsien ja aointen alueiden nykytilaa, reitistöä ja yhteyksiä, paleluita, kasillisuuden kehittäisperiaatteita sekä ulkoilu- ja irkistystoiintoja. Suunnitelassa esitetään alueittaiset aiseanhoitotaoitteet jotka ohjaaat luonnonhoidon toteutussuunnittelaa. https://www.hel.fi/helsinki/fi/asuinen-jayparisto/kaaoitus/kehittaissuunnitelat/uutelan_hks Hoito- ja kehittäissuunnitela koostuu seuraaista osista: - Suunnitelaselostus - Aluekortti, jossa. aiseanhoitotaoitteet - Vuoroaikutusraportti - Ypäristöselitys anhan arboretuin alueelta (Uutelan erikoispuustoalueen ypäristöhistoriallinen selitys ja puuston inentointi, 6.10.2018) Uutelan hoito- ja kehittäissuunnitela hyäksyttiin kaupunkiypäristölautakunnassa 28.11.2018. Tää raportti on siis osa laajepaa Uutelan hoito- ja kehittäissuunnitelaa ja tässä käsitellään pelkästään luonnonhoidon (etsät, niityt ja uut aoiet alueet) osa-aluetta ja niihin liittyiä kunnostus- ja hoitotoienpiteitä. Esierkiksi kaaatilanne, asukas- ja sidosryhäyhteistyö, laajeat alueen tareselitykset ja niiden pohjalta tehdyt suunnitelat koskien irkistyspaleluja kuten reitistöä, opastusta, alaistusta, aiseakuaa jne. löytyät aiein ainitusta Uutelan hoito- ja kehittäissuunnitelasta. Tää luonnonhoitosuunnitela perustuu hoito- ja kehittäissuunnitelassa esitettyihin linjauksiin ja taoitteisiin. Uutelaan tullaan lähiuosina perustaaan uusia luonnonsuojelualueita. Helsingin kaupungin luonnonsuojeluohjelan uudet alueet on rajattu tään suunnitelan ulkopuolelle lukuun ottaatta ulkoilureitteihin rajautuia reunayöhykkeitä (Helsingin luonnonsuojeluohjela 2015 2024 ja etsäerkostoselitys, 2015). Uutelan hoito-ja kehittäissuunnitela 2018 2026 on laadittu Helsingin kaupungin kaupunkiypäristön toiialan toieksiannosta. Suunnitelan on laatinut Maisea-arkkitehtitoiisto Näkyä Oy, jossa työhön osallistuiat aisea-arkkitehdit Yrjö Ala-Heikkilä ja Reeta Pellinen sekä aisea-arkkitehti yo. Katri Tikkanen. Työn ohjausryhään osallistuiat aluesuunnittelija Nina Mouhu, etsäsuunnittelija Antti Siuruainen, luontoasiantuntija Tuuli Ylikotila, projektipäällikkö Päii Islander, ypäristötarkastajat Tiia Sten ja Hanna Seitapuro sekä aseakaaa-arkkitehti Kaisa Karilas ja aisea-arkkitehti Meri Nicklen.

4/96 Projektipäällikkö Päii Islander, aluesuunnittelija Nina Mouhu, etsäsuunnittelija Antti Siuruainen ja luontoasiantuntija Tuuli Ylikotila oat olleet ukana luonnonhoitoa koskeassa työryhässä. 1 VUOROVAIKUTUS Suunnittelun pohjaksi laadittiin asukaskysely, johon kerättiin astauksia sekä Kerro kartalla -internetpalelussa että Uutelassa tehdyllä aastokyselyllä. Tään lisäksi kyselyyn pystyi astaaaan paperisella loakkeella, joita oli saatailla Vuosaaren lähiöasealla ja rakennusiraston asiakaspalelussa. Kerro kartalla - palelu oli aoinna 26.9. 31.10.2016 ja aastokysely toteutettiin 3. 31.10.2016. Kyselyyn astasi kaikkiaan 341 henkilöä. Karttakysyyksiin saatiin astauksia yhteensä 768 kappaletta. Käytännön järjestelyistä ja tulosten analysoinnista astasi Metsäylioppilaiden Osuuskunta Uniforst. Kyselyssä kartoitettiin lähiasukkaiden ja alueen uiden käyttäjien näkeyksiä ja toieita sekä tietoa alueen puutteista ja ahuuksista. 2 Edellä ainitun laajean uoroaikutuksen lisäksi luonnonhoidon toteutussuunnitelasta pidettiin erillinen koentointikierros, jossa Uudenaan luonnonsuojeluyhdistys, Lintutieteellinen yhdistys Tringa ja Helsingin luonnonsuojeluyhdistys antoiat koentteja suunnitelaluonnoksesta. Koentit koostuiat yleiskoenteista ja kuiokohtaisista koenteista. Suunnitelaan tehtiin uutoksia edellä ainittujen koenttien perusteella. Lisäksi tää suunnitelaluonnos on oli netissä nähtäillä 29.1 11.2.2018 Myös etsäsuunnittelija ja luontoasiantuntija oliat taattaissa Vuosaaren kirjastossa 6.2.2018, jolloin asukkailla oli ahdollisuus koentoida toteutussuunnitelaluonnosta. E. palaute on luettaissa liitteessä 10. Luonnonhoidon toteutussuunnitela hyäksyttiin kaupungin iranoaispäätöksellä 19.4.2018. LUONTO JA KULTTUURIYMPÄRISTÖ Uutelassa on lukuisia erkittäiä luontoaroja. Alueen itäosan luonnonsuojelualue, Särkkäniei, on rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi Uudenaan lääninhallituksen rauhoituspäätöksellä 224/26.8.1993 puoliaoiien erenrantaniittyjen ja aankohoaisen yötä erestä kuroutuneiden laguunilahtien säilyttäiseksi. Särkkänieessä on arokasta kasilajistoa ja anhapuustoista lahopuuetsää. Arokkaana lintukohteena se tarjoaa suojaisia pesiäpaikkoja onille lintulajeille. Lisäksi Helsingin luonnonsuojeluohjelassa 2015-2024 on esitetty rauhoitettaaksi Rudträsk, Uutelan koillisosassa olea harinaisen suurta ja yhtenäistä kosteikko-korpialuetta Helsingissä edustaa kosteikko, Uutelan etsä, alueen lounaisosassa olea lähes aarnioetsääinen alue sekä Skatannieen kallioinen kärki ja sitä pohjoisepana olea linnoitusalue. Särkkänieen luonnonsuojelualue on pinta-alaltaan 14,6 hehtaaria ja uusia

5/96 suojelualueita yht. n. 39 hehtaaria. Luonnonsuojelualueita ja luonnonsuojeluohjelassa oleia alueita on Uutelassa yhteensä 37 prosenttia koko alueen pinta-alasta. Uutelan nea ja Rudträsk oat arokkaita suo- ja kosteikkokohteita, joissa kasaa arokasta kasilajistoa. Monet lepakkolajit ruokaileat alueella ja kosteikossa taataan iitasaakoita. Nuottanieen kainalo on onipuolisuudessaan arokas erenrantakohde, jossa esiintyy rantaniittyjen, teraleppäluhdan ja reheän koren kasilajistoa. Arokkaita kasikohteita oat yös Skatankärjen rantaniitty ja Uutelan kalliosuo. Lähes koko Uutelan alue on tärkeä lepakkoalue sekä atelija- ja saakkoeläinkohde ja suuri osa alueesta on luokiteltu tärkeäksi lintukohteeksi. Alueella on runsaasti luonnonhoitosuunnitelan inentoinneissa tunnistettuja arokkaita etsäkohteita ja paljon luonnontilaisia, etsätaloustoiien ulkopuolella oleia etsiä. Uutelasta tunnetaan lähes 70 kääpälajia, joista puolet on arokkaita elinypäristöjä ilentäiä lajeja. Uutelassa ei ole Natura-alueita, luonnonsuojelulain ukaisia suojeltuja luontotyyppejä tai rauhoitettuja luonnonuistoerkkejä. Vuoden 2017 aikana käynnistettiin Helsingin uhanalaisten luontotyyppien inentointityö kaupunkiypäristön toiialan ypäristöpalelun toiesta. Inentoinneissa priorisoitiin ensiäisinä tiettyjä luontotyyppejä ja Helsingin osa-alueita, erityisesti sellaisia joissa tuoreille luontotiedoille oli alueen aankäytön tai uun suunnittelun uoksi suurinta taretta. Uutela kuului priorisoitaiin alueisiin. Uutelasta löytyi inentointien perusteella uutaia lehtoalueita ja erenrantaniittykohteita. Lähes kaikki e. alueet oat olleet jo lähtökohtaisesti hoidon ulkopuolella ja onet niistä oliat jo alunperin luokitettu luonnonarokohteiksi. Kahdella e. inentoinnin lehtokohteella hoitoa esitetään. lehdon elinypäristöarojen parantaiseksi (kuusen poisto). Alueen pohjoisosassa on Vuosaaren kartanoon liittyä, onilajista kulttuuriaikutteista kasillisuutta kasaa etsikkö. Nykyisellään kartanon reunaetsikköön istutetut puut oat hoidon puutteen uoksi osin häinneet uun etsäkasillisuuden sekaan ja sen puusto on joiltain osin yli-ikäistä ja osin yös huonokuntoista. Kyseisestä alueesta tehty Maisea-arkkitehtitoiisto Näkyä Oy:n toiesta tarkepi selitys, jossa alueen puusto on inentoitu ja sen pohjalta on laadittu hoitosuosituksia. Tähän selitykseen oi tutustua tarkein osoitteessa: https://www.hel.fi/static/hkr/hoito_ja_kehittaissuunnitelat/uutela_hks/ltk/liite_ 3_Yparistoselitys.pdf

6/96 Skatan tilakokonaisuuden rakennukset ja ypäröiä laidunaisea antaat kuan Vuosaaren aikaiseasta aatalousperinteestä. an anhiat rakennukset oat peräisin 1800-luulta. Rakennuskantaa on kunnostettu ja ylläpidetty, utta aaniljelyn päättyinen on aikuttanut ypäristön tilaan. Suurin Uutelan aiseassa tapahtunut uutos 1950-luulta tähän päiään on anhojen peltojen ja laidunalueiden etsittyinen sekä palstailjelyalueen ja koira-aitauksen perustainen Skatan tilan entisille niittyaille. Alueella on poikkeuksellisen runsaasti niittyalueita, yhteensä 20 hehtaaria, joka on 14 prosenttia koko alueen pinta-alasta. Osa näistä alueista on edelleen aoiia, osa etsittyässä ja osa jo pitkälle etsittynyttä. Esierkiksi Skatan tilan ypäristössä sijaitsee anhoja niitty- ja laidunalueita, joista osaa on niitetty ja osa on päässyt etsittyään karjatalouden, laidunnuksen ja säännöllisen niittäisen päätyttyä. Niittyalueet kärsiät paikoin liiasta kosteudesta. Vanhoihin sarkaojiin on kasanut puustoa, inkä uoksi ojat eiät enää johda esiä pois. Vettynyt ja peheä aapohja sekä puu- ja pensaskasillisuus estäät alueiden koneellisen niiton ja irkistyskäytön. Palstailjelyalueen ypäristössä kasaa jonkin erran palstoilta karannutta ieraslajistoa. Erityisesti jättipalsai on päässyt altaaaan ypäristöä ja sen torjunta on aikeaa tiheän esakon keskeltä. Yleisesti alueen luontoa on kuattu tarkein Uutelan hoito- ja kehittäissuunnitelassa ja alueelta laaditussa Aluekortissa.

Kartta Uutelan aisea-analyysista ja aiseanhoitotaoitteista. kartta tarkepana hoito-ja kehittäissuunnitelassa https://www.hel.fi/helsinki/fi/asuinen-jayparisto/kaaoitus/kehittaissuunnitelat/uutelan_hks 7/96

8/96 3 SUUNNITTELUALUEEN TAUSTATIETOA 3.1 Hoitoluokkajakaua Uutelan aluetta hoidetaan alla esitetyn hoitoluokkajakauan ukaisesti seuraaan kyenuotiskauden aikana. Kartta kuaa taoitteellista hoitoluokkajakauaa, ei nykytilaa. Suunnittelualueesta 36 prosenttia on hoitoluokitettu C2.1 ulkoiluetsäksi. Peräti 37 prosenttia alueesta, yhteensä 53 hehtaaria, on suojelussa tai suojeluohjelassa (Helsingin luonnonsuojeluohjela 2015 2024 ja etsäerkostoselitys 2015) hoitoluokassa S, jonka lisäksi kuusi prosenttia alueesta on C5 aroetsäluokassa. Niitty- ja hakaaa-ypäristöjä B2- B4 alueella on 13 prosenttia ja aroniittyjä B5 1 prosentti (1,46 hehtaaria). Katso isopi kartta hoitoluokista raportin lopusta (liite 6). Alueella on yös erityisalueiksi (E) erkitty Uutelan keskellä sijaitsea iljelypalsta-alue, sekä tonttialueet ja pohjoisosan etsäalueella sijaitsea anhan arboretuin alue. Vanhan arboretuin aluetta, kuioita 2,3,7,8 ja 9 hoidetaan jatkossa ypäristöselityksen perusteella oana hoitosuunnitelanaan. Hoitoluokkjakaua (%) B5 Aroniityt Muut C5 Aroetsä B3-B4 Niityt LS Suojelualue tai LSO-suojeluohjela C2.1 Ulkoiluetsä 0 5 10 15 20 25 30 35 40 Suunnittelualueen hoitoluokkajakaua prosenteissa

9/96 3.2 Puuston ikä, pääpuulajisto ja puuston kasupaikat Luonnonsuojelu- luonnonsuojeluohjelassa oleien alueiden ulkopuolinen puusto on yllättään nuorta errattuna keskiääräiseen puuston ikään Helsingissä. Tää johtuu alueen puuston oiallisesta uudistaisesta 50-luun lopun, 60-luun alun aihteessa. Tällöin tehtiin silloisen etsäsuunnitelan ukaan paljon aohakkuita, puusto siis uudistettiin sen aikaisten etsänhoitosuositusten ukaan. Seurauksena tästä alueella on paljon iljeleällä aikaansaatuja tasaikäisiä n. ajaa 60-uotiaita ännikköjä, jonkin erran kuusikkoja ja jopa teralepikköjä. Lisäksi osa nykyisistä puustoisista alueista on ollut suunnilleen saoihin aikoihin ielä puuttoia aoiia niitty- tai peltoalueita, joille on ajan saatossa syntynyt puustoa. Vanhepi puusto on pääosin kallioalueilla ja luonnonsuojelu- ja luonnonsuojeluohjelaan kuuluilla alueilla. Alueen pääpuusto on kokonaisuudessaan änty, se on tarkein ottaen pääpuustona alueen pohjoisosan karuilla ja yleisein kallioiseilla osilla. Kuusi on allitseana alueen keski- ja eteläosissa, jossa kasupaikat oat reheäpiä ja kosteapia. Koiu keskittyy lähinnä etsittyneille pelloille ja peltojen ierustoille. Lisäksi alueella on uutaa kostea, kuio, joiden pääpuulajina on teraleppä, osa niistäkin on 50 60 luun taitteessa istuttaalla aikaansaatuja. Alueella on yös jonkin erran seka- ja alispuustona jaloja lehtipuita kuten aahteraa, taea, saarnea ja lehusta. Lisäksi alueen pohjoisosan arboretu-alueella on erikoispuita kuten douglaskuusta ja akedonianäntyä. Suuri osa alueen reheiistä kasupaikoista on aikanaan raiattu pelloiksi ja niityiksi. Alueella on silti uutaia reheiä luonnontilaisen kaltaisiakin kasupaikkoja. Reheien kasupaikkojen astapainoksi yös kallioisia alueita, siis joko etsäisiä kallioita tai kallioisia etsiä on kohtuullisen paljon. Teeakartat kasupaikoista, pääpuulajeista ja puuston ikäluokista löytyät raportin lopusta (liitteistä 7, 8 ja 9).

10/96 4 LUONNONHOIDON TAVOITTEET -Alueen luontoarojen säilyttäinen ja elyttäinen -Luonnon oniuotoisuuden lisääinen. anhoja aatalouden perinnebiotooppeja, kuten niittyä, hakaaita ja lehdesniittyjä palauttaalla ja torjualla ieraslajeja -Asutuksen lähellä sijaitseien reunaetsien kenttäkerroksen elyttäinen kasillisuutta ja polkuerkostoa kehittäällä. - Ulkoiluetsien elinoiaisuuden, kerroksellisuuden ja sekapuustoisuuden turaainen - Näkyien aaainen - Metsien reunayöhykkeiden onipuolistainen - Reittien ja äylien turallisuudesta huolehtiinen Koska alueella on paljon eriasteisesti suojeltua luonnontilaista etsää, niiden ulkopuolisille ulkoiluetsäalueille kohdistuu käyttöpainetta, jonka uoksi on tarpeen tehdä osassa niistä hoitotoiia. Luonnonsuojelualueen ja luonnonsuojeluohjelassa oleien tiheiden hoitaattoien etsäalueiden astapainoksi niiden ulkopuolisilla alueilla etsien irkistysaroja tulee pitää yllä. Metsien turallisuudesta, elinoiaisuudesta, kerroksellisuudesta ja uudistuisesta tulee pitää huolta niin, että niissä oi astedeskin liikkua helposti tai aikka poiia arjoja ja sieniä. Lisäksi hoitotoiilla ylläpidetään irkistysalueiden tärkeitä lähi- ja kaukoaiseakyiä. Toienpiteillä yös lisätään oniuotoisuutta ja aihteleuutta pitäällä yllä. aloa aatiien kasien ja eläiistön kasuypäristöä. Niittyjen hoidolla onipuolistetaan alueen elinypäristöjä ja aoiista ja puoliaoiista riippuaisten eläinten ja eliöstöjen elinahdollisuuksia. Uutelan alueen luonnonsuojelualueille laaditaan aina kohdekohtaiset hoito- ja käyttösuunnitelat ja rauhoitussäädökset, jotka ohjaaat alueiden hoitoa ja käyttöä. Siksi Särkkänieen alueelle ja luonnonsuojeluohjelaan sisältyille kohteille ei tässä luonnonhoidon toteutussuunnitelassa esitetä toienpiteitä. Alueella on Helsingin uihin kaupunginosiin errattuna poikkeuksellisen runsaasti niittyalueita, yhteensä 20 hehtaaria. Erityisen arokkaita alueella oat kasilajistoltaan rikkaat kuiat kedot ja pitkään laidunnuksen piirissä olleet hakaaat. Nää alueet on luokiteltu hoitoluokkaan B5, aroniitty.

11/96 Osa niittyalueista on edelleen aoiia, osa etsittyässä ja osa jo pitkälle etsittynyttä. Alueen luonnonhoidon tärkeipiä taoitteita on näiden niittyalueiden ylläpito ja jo etsittyään päässeiden niitty- ja hakaaisten alueiden palauttainen takaisin puoliaoieksi tai aoieksi alueeksi. Osaa niittyalueista oi niittää jo nyt suoraan, utta altaosassa joudutaan poistaaan syntynyttä esakkoa tai isopaakin puustoa ennen kuin niitä päästään niittäään. Niittyjen ojat joudutaan onessa paikassa peruskunnostaaan ennen kun koneellinen niittotyö on ahdollista. Lehdesniittyäisiksi ennallistettaalla kohteella (kuio 53) ja hakaailla edetään kunnostustöissä aiheittain. Taoitteena on, että niittyjen ja hakaaiden kunnostuksen jälkeen aoiena pidettäien alueiden ylläpito turataan uosittain niittäällä tai laiduntaalla. Aroniittyjen kasilajisto inentoitiin tarkein kesän 2018 aikana ja niille laadittiin kuiokohtaiset hoitosuunnitelat (kuiot 121 ja 76). Yhtenä päätaoitteena luonnonhoidolla on pitää reittien, pääpolkujen, teiden ja niittyjen arsien etsät turallisina, iihtyisinä, kerroksellisina ja elinoiaisina. Lisäksi hoidolla pyritään ylläpitäään ja kehittäään lähi- ja osin kaukoaiseanäkyiä reiteiltä, pääpoluilta ja teiltä etsän sisään ja aoiille niittyalueille ja yös erelle. Vajaa iidesosa (16 %) Uutelan alueesta on tätä hoidettaaa ulkoiluetsien hoitoyöhykettä. Valtaosa ulkoilualueesta saa siis kehittyä luonnontilassaan. Alueen pohjoisosassa on anha Vuosaaren kartanon aikainen arboretu. Nykyisellään arboretuin aikana istutetut erikoispuut oat hoidon puutteen uoksi häinneet uun etsäkasillisuuden sekaan ja sen erikoispuusto on yös joiltain osin yli-ikäistä ja osin yös huonokuntoista. Luonnonhoidon yhtenä taoitteena onkin nostaa anha arboretualue esiin ja osin uudistaa anhipia erikoispuita uusilla kasupaikalle sopiilla lajeilla. Alueen hoito toteutetaan ypäristöselityksessä esitettyjen hoitosuositusten ukaisesti (suositukset kuioille 2, 3, 7,8 ja 9). Suunnittelun yhteydessä alueelle tehtiin kesällä 2017 ieraslaji-inentointi, jossa haaittiin ieraslajeja, lähinnä jättipalsaia. Palsaia esiintyy lähinnä uutailla reheillä paikoilla pisteäisesti, eikä koinkaan laajoina esiintyinä. Lisäksi parilta kohteelta iljelyspalstojen ierestä löytyi tatarta. Myös kanukkaa haaittiin yhdellä kohteella. Edellä ainitut ieraslajit erkittiin paikkatietopohjaiseen rekisteriin. Vieraslaji-inentoinnin tietoja käytetään hyäksi jatkossa, kun alueella tehdään ieraslajien torjuntaa.

12/96 5 LUONNONHOITOTÖIDEN TOTEUTUS Metsät Varsinaisia hakkuutoienpiteitä on esitetty reilulle 23 hehtaarille eli 15 prosentille suunnitelan piirissä oleasta pinta-alasta, joka on noin yhteensä 145 hehtaaria. Lisäksi ehdotetuista hakkuutöistä puolet on yksittäisten puiden poistoa, jossa tyypillisesti poiitaan isoltakin alueelta ain yksittäisiä puita. (Katso kartta hakkuista raportin lopusta, liite 3). Työt toteutetaan pääosin suunnitelan alussa, uosina 2018 2027 Osa hoitotöistä toteutetaan suunnitelakauden loppupuoliskolla uosina 2023 2027, jonka lisäksi tänä ajankohtana suoritetaan toiskertaiset hoitotyöt. Luonnonhoito kohdistuu Uutelassa sellaisille alueille, jotka oat olleet jo aieinkin hoidon piirissä. Esierkiksi harennukseen erkityille kuioille on jo aiein tehty kertaalleen ensiäinen harennus tai taiikonhoito edeltäillä hoitokierroksilla. Lisäksi alueen keskiosan uudistaiseen erkityn kuioryppään iereisiä kuioita on aikaisealla hoitokierroksella uudistettu ja tätä uudistaisprosessia on nyt tarkoitus jatkaa pienaukoin. Lisäksi esitetyt toienpiteet kohdistuat siten, että eriasteiset suojelualueet, arokkaat kasikohteet tai puustoltaan iäkkäät tai runsaslahopuutoiset kohteet jääät pääosin hakkuiden ulkopuolelle. Toienpiteet edesauttaat yös lepakoita, erityisesti iiksisiippoja, joiden on helpopi liikkua ja saalistaa paikoin äljennetyn puuston seassa. Myös kääpäkohteet oat lähes täysin toienpidekuioiden ulkopuolella (ks. hakkuukartta, liite 3), jossa kääpäesiintyät erkitty risti-pisteinä). Lisäksi toienpidekuoille jätetään lahopuuta kääpien kasualustaksi. Luontokohteita oi tarkastella tarkein luontotietojärjestelästä: http://www.hel.fi/www/helsinki/fi/asuinen-ja-yparisto/luonto-jaiheralueet/oniuotoisuus/tietojarjestela/luonto Taulukot Uutelan hakkuu- ja hoitotöistä: HAKKUUT -------------------------------------------------- Ensiharennus 1 Harennus 12 Yksittäisten puiden poisto 8.6 Uudistainen pienaukolla 0.3 Luontaisen uudistainen 0.4 Hakkuuala ha ------------------------------------------------- Yhteensä 23.3 ha

13/96 Työlajit (ha) Luontaisen uudistaisen alist. Uudistainen pienaukolla Yksittäisten puiden poisto Harennus Ensiharennus 0 5 10 15 Pyläsdiagrai hakkuulajeista (hehtaareissa) Noin puolet hoitotoienpiteistä on eriasteisia harennuksia. Vajaa puolet esitetyistä toienpiteistä on yksittäisten puiden poistoa, jota tehdään suuriaksi osaksi tonttien, teiden ja reittien arsilta. Alueelle on esitetty yös yhtä 0,3 hehtaarin kokoista pienaukkoa. Pienpuuston hoidolla pyritään aaaaan lähi- ja kaukonäkyiä etsän sisään. Lisäksi pienpuuston hoidolla pyritään poiiaan esakon seasta kasatuskelpoisia tulean puusukupolen yksilöitä sekä näyttäiä pensaita esiin. Pienpuuston hoitosektori reitistä etsään päin soitetaan kunkin kuion aaston, puuston, topografian ys. seikkojen ukaan. Ks. kartta pienpuuston hoidosta suunnitelan lopusta (liite 4). Hoitotöiden pinta-aloista on syytä uistaa, että suuriaksi osaksi toienpiteet eiät koske koko kuiota, aan osa kuiosta jää aihteleasti toienpiteiden ulkopuolella ja lopulla kuiolla hoidon intensiteetti aihtelee kuion puuston luonteen ukaan. Lisäksi pienpuuston hoito on aina aihteleaa, eli osa pensaskerroksesta jää koskeattoaksi. Näin pensaskerroksesta saadaan aihtelea ja siellä on näkyiä sekä lintujen ja uiden pensaskerroksen lajien elinypäristöt eiät aarannu. Lisäksi pienpuuston hoidolla poiitaan lehtipuuesakon seasta näyttäiät ja arokkaiat puuyksilöt sekä näyttäiät pensasryhät. Metsänhoitotoienpiteistä tiedotetaan Internetissä, paikallislehdissä ja aastossa aastokyltein ennen toienpiteiden toteutusta. Puunkaato tehdään p ä ä o s i n etsurityönä ja puunkorjuu koneellisesti. Hakkuutähteet korjataan haketettaaksi keskeisiiltä alueilta, kuten asutuksen

14/96 lähistöltä, ulkoilureittien arsilta ja uilta ilkkaan ulkoilukäytön alueilta. Osa hakkuutähteistä jätetään etsiin aatuaan siellä issä niistä ei ole haittaa alueiden käytölle. Hakkuutyöt tehdään aaperä, aasto ja puulajisto huoioiden ajankohtana, jolloin riski juuristo- tai aastoaurioiden syntyiselle on pienin. Jos aurioita kuitenkin syntyy, ne pyritään korjaaaan ahdollisian nopeasti, tai ainakin iieistään työaan alistuttua. Niityt Alueen pinta-alasta noin 20 hehtaaria on joko aointa peltoa, niittyä, eriasteisesti etsittyään päässyttä anhaa niittyaluetta tai hakaaista aluetta. Hoidettaat niittyalueet näkyät raportin lopussa oleasta kartasta, liite 5. Joillakin ielä aoiilla niityillä oidaan tehdä jo nyt koneellista niittoa, utta onet aatiat puuston ja kantojen poistoa ja esitalouden parantaista ennen kuin niitä oidaan niittää. Niittyalueiden hoitoon oi tutustua tarkein kuiokohtaisissa teksteissä liitteessä 1. Niittyalueiden perustainen, kunnostus ja hoito tehdään alistuneen niittyjen hoidon työohjeen ukaisesti, ks. linkki työohjeeseen: http://www.hel.fi/static/hkr/ohjeita_suunnittelijoille/tyoohje_niityt_ja_aiseapello t_web.pdf Tässä työohjeessa on tarkasti ääriteltynä erilaisten niittyjen hoitotaat ja kuiokohtaisissa teksteissä iitataankin suoraan työohjeen hoitotapaan. Yleisin iittaus on esi. Niityn hoitotapa D tai F. Tään iittauksen oi siis käydä tarkistaassa yllä ainitusta oppaasta. Aroniittykohteita hoidetaan kohdekohtaisten hoitosuunnitelien ukaan. Rannat ja ruoikot Alueella on jonkin erran luonnonsuojeluiden ulkopuolisia aoiia ranta-alueita, jotka koostuat kallioisista/kiisistä rantayöhykkeistä esi. Nuottanieessä ja Meriharjun edessä ja ruoikkoisista erenlahdista, kuten esi. Pitkälahden pohjukassa. Nää alueet on huoioitu hoitoluokituksessa oaksi ryhäkseen. Näille alueille ei ole esitetty toienpiteitä tässä suunnitelassa. Vuoden 2017 aikana käynnistettiin Helsingin uhanalaisten luontotyyppien inentointityö kaupunkiypäristön toiialan ypäristöpalelun toiesta. Inentoinneissa priorisoitiin ensiäisinä tiettyjä luontotyyppejä ja Helsingin osa-alueita, erityisesti sellaisia joissa tuoreille luontotiedoille oli alueen aankäytön tai uun suunnittelun uoksi suurinta taretta. Uutelassa kuului priorisoitaiin alueisiin. Uutelasta löytyi inentointien perusteella uutaia erenrantaniittykohteita. Kaikki e. kohteet oat olleet jo lähtökohtaisesti hoidon ulkopuolella.

15/96 LIITE 1. KUVIOTULOSTE 1 Pinta-ala: 0.62 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: Niittyalueen kunnostus 2018 2022 2018 B3 Maiseaniitty ja laidunalue. Monin paikoin etsittynyt ielä puoliaoin niittyalue. Reunoilla puustona koiua, äntyä, teraleppää ja aahteraa. Pensaskerroksessa pajua ys. Ojat tukkeutuneet ja kuion alailla kohdilla esitalousongela. Taoite: Aoin hoidettu niittyalue, jossa reitin arressa hoidettu ja siisti puustokujanne. Toienpiteet: Luodaan siisti puustokujanne reitin arteen puustoa äljentäällä. Kujannepuustoa lukuun ottaatta, uu puu puusto poistetaan, jotta niittyalue ei etsity. Ojien perkaus ja kunnostus. Ohjeellinen niityn hoitotapa D. 2 Pinta-ala: 0.09 Kasupaikka: Lehto Pääpuulaji: Kuusi E Erityisalue. Vaahteroita. Haupuuaita. Vuosaaren kartanon peruja olea yli-ikäinen ja huonokuntoinen kuusiaita, jonka ypärillä uutaia nuorepia koiuja ja aahteroita. Taoite: Ks. erillinen hoitosuunnitela. Toienpiteet: Hoidetaan erillisen hoitosuunnitelan ukaan. 3 Pinta-ala: 0.27 Kasupaikka: Lehto Pääpuulaji: Rauduskoiu 3/ha Teraleppä 50 1 10 33 24 10 Rauduskoiu 50 15 190 33 24 152 Tuoi 25 2000 3 5 5 Vaahtera 15 500 2 2 0 Vaahtera 30 3 310 12 12 17 Moniuotoisuus Toienpiteet: E Erityisalue. Toienpide Kiireellisyys Vuosi Harennus 2018 2022 2018 Pienpuuston hoito 2018 2022 2018 E Erityisalue. Teraleppiä. Tuoia. Vaahteroita. Järeähkö koiikko, jonka lisäksi uutaia teraleppiä. Rajautuu golfkentän harjoitusalueelle idän suunnalta ja Itäreiarintien keyenliikenteen äylälle pohjoisen suunnalta. Alla runsaasti runkoaisia aahteroita ja tuoia. Pensaskerroksessa tuoea ja ähän aahteraa.

16/96 Taoite: Ks. erillinen hoitosuunnitela. Toienpiteet: Hoidetaan erillisen hoitosuunnitelan ukaan. 4 Pinta-ala: 0.46 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: Niittyalueen kunnostus 2018 2022 2018 B3 Maiseaniitty ja laidunalue. Lähes aoin niittyalue tien ja reitin älissä. Puustona koiua, äntyä, teraleppää ja aahteraa. Taoite: Aoin hoidettu niittyalue, jossa reitin arressa hoidettu ja siisti puustokujanne. Toienpiteet: Luodaan puustokujanne reitin arteen puustoa äljentäällä. Kujannepuustoa lukuun ottaatta, uu puu puusto poistetaan, jotta niittyalue ei etsity ja koneellinen niitto on ahdollista. Ohjeellinen niityn hoitotapa D. 5 Pinta-ala: 0.51 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Rauduskoiu Mänty 60 2 30 30 22 20 Rauduskoiu 65 6 110 28 22 57 Kuusi 60 2 30 30 22 20 Raita 40 2 90 20 15 17 Haapa 40 1 30 22 22 10 Pihlaja 5 2000 2 2 1 Haapa 5 400 2 2 0 Kuusi 15 500 2 2 0 Vaahtera 15 200 2 2 0 Mänty 15 200 2 2 0 Yksittäisten puiden poisto 2018 2022 2018 Pienpuuston hoito 2018 2022 2018 3/ha C2.1 Ulkoiluetsä. Katajia. Taia. Vaahteroita. Tontin ja reitinieruskuio, jonka keskiosissa pieni ähäpuustoisepi kallioinen äki. Isoipana puustona äntyä, kuusta, koiua ja joitakin haapoja niityn puolella. Välijaksolla järeää aahteraa ja raitaa. Pensaskerroksessa äntyä, kuusta, koiua, pihlajaa ja aahteraa. Taoite: Elinoiainen, sekapuustoinen, jalopuustoinen ja iihtyisä tontin ja reitin reunaetsä. Toienpiteet: Yksittäisten puiden poisto ja pienpuuston hoito jalopuiden ja uun kasatettaaksi aiottujen puiden hyäksi.

17/96 6 Pinta-ala: 0.88 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: Niittyalueen kunnostus 2018 2022 2018 B2 Käyttöniitty. Aoin hoidettu niittyalue, jota niitetään kerran kesässä. Reunoilla puustona koiua, äntyä, teraleppää ja aahteraa. Niityn luoteiskulassa erkittää yksittäispuu, joka säilyy. Taoite: Alue säilyy aoiena hoidettuna niittyalueena. Niitylle oleskelualue ja polku. Toienpiteet: Estetään etsittyinen poistaalla niitylle yöryää reunapuustoa. Ojien kunnon tarkistus ja tarittaessa kunnostus. Ohjeellinen niityn hoitotapa B. 7 Pinta-ala: 0.42 Kasupaikka: Lehto Pääpuulaji: Rauduskoiu Vaahtera 40 3 50 28 23 30 Rauduskoiu 40 5 80 30 24 52 Mänty 40 1 20 30 24 12 Kuusi 40 2 30 30 24 25 Sebraänty 65 1 20 30 25 11 Douglaskuusi 65 1 20 30 25 11 Raita 40 2 40 28 23 20 Vuorijalaa 35 1 70 15 15 7 Vaahtera 35 2 130 15 15 14 3/ha E Erityisalue. Douglaskuusia. Saarnia. Vaahteroita. Vuorijalaia. Pähkinäpensas. Sekapuustoinen ja jalopuustoinen eri-ikäinen etsikkö, joka anhaa Vuosaaren kartanon aikaista arboretuia. Kuiolla koiun, haaan ja kuusen lisäksi ainakin jalaaa, saarnea, aahteraa, lehtikuusta, douglaskuusta, syreeniä ja akedonianäntyä. Pensaskerroksessa sekalainen lehtipuusto, jossa lisäksi pähkinäpensaita. Taoite: Ks. erillinen hoitosuunnitela. Toienpiteet: Hoidetaan erillisen hoitosuunnitelan ukaan. 8 Pinta-ala: 0.29 Kasupaikka: Lehto Pääpuulaji: Mänty Vaahtera 40 1 20 28 23 10 Rauduskoiu 40 1 20 28 20 9 Mänty 40 3 50 28 20 28 Douglaskuusi 40 2 40 28 20 19 Raita 40 1 20 28 23 10 Vaahtera 35 1 70 15 15 7 3/ha

18/96 E Erityisalue. Vaahteroita. Vanhaa arboretu-aluetta. Aara ähäpuustoinen kuio suurelta osin niittyyn ja golf-kentän uokra-alueeseen rajautuen. Väljästi äntyjä, joiden lisäksi uutaia douglaskuusia. Pensaskerroksessa sekalainen lehtipuusto. Taoite: Ks. erillinen hoitosuunnitela. Toienpiteet: Hoidetaan erillisen hoitosuunnitelan ukaan. 9 Pinta-ala: 0.43 Kasupaikka: Lehto Pääpuulaji: Douglaskuusi 3/ha Vaahtera 40 1 20 28 20 9 Rauduskoiu 60 1 10 33 25 11 Mänty 60 1 10 33 25 11 Kuusi 80 11 60 50 32 123 Raita 40 1 20 28 23 10 Douglaskuusi 80 18 100 50 32 190 E Erityisalue. Douglaskuusia. Vaahteroita. Vanhaa arboretu-aluetta. Järeä douglaskuusikko, jonka seassa yös taallista kuusta. Kuion koillis-itä puoli kalliota asten ähäpuustoisepi, siellä koillisosassa kole järeähköä taea. Suurialta osalta kuiota pensas- ja kenttäkerroksen lajisto puuttuu ja kuion pohja täysin kulunutta. Taoite: Ks. erillinen hoitosuunnitela. Toienpiteet: Hoidetaan erillisen hoitosuunnitelan ukaan. 10 Pinta-ala: 0.56 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Mänty Mänty 55 8 120 30 20 74 Kuusi 55 2 30 30 20 18 Rauduskoiu 50 5 110 25 18 40 Kuusi 20 400 4 5 2 Pihlaja 15 2000 2 2 1 Pienpuuston hoito 2018 2022 2018 3/ha C2.1 Ulkoiluetsä. Taia. Mäntyaltainen, osin kallioinen alue, ännyn lisäksi kuusta ja koiua. Lisäksi arttunut tai. Pensaskerroksessa, kuusta, pihlajaa ja taea ja uutaia katajia. Taoite: Sekapuustoinen ja eri-ikäinen ja jalopuustoinen kuio.

19/96 Toienpiteet: Pienpuuston hoito taen ja uun seuraaan puusukupolen puiden hyäksi. 11 Pinta-ala: 0.69 Kasupaikka: Kallioalue Pääpuulaji: Mänty Mänty 120 10 150 30 14 68 Kataja 35 500 2 3 1 3/ha C5 Aroetsä. Katajia. Kallioylänkö, jossa kituliasta äntyä. Runsaasti katajaa. Kallio- ja puustoisten kangasetsälaikkujen osaiikkiaista aihtelua. Taoite: Luontainen kalliokasillisuus ja puusto. Toienpiteet: Ei toienpiteitä. 12 Pinta-ala: 0.32 Kasupaikka: Kuiahko kangas Pääpuulaji: Mänty Mänty 120 12 200 29 18 102 Kuusi 65 1 70 15 15 8 Rauduskoiu 55 3 200 15 15 21 Mänty 15 200 2 2 0 Kuusi 15 200 2 2 0 Pienpuuston hoito 2018 2022 2018 3/ha C2.1 Ulkoiluetsä. Kallioinen ja kiinen äntyaltainen aloisa ja aara kuio. Taoite: Elinoiainen, aloisa ja aara kuio. Toienpiteet: Pienpuuston hoito. 13 Pinta-ala: 0.18 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Kuusi 3/ha Mänty 60 2 30 30 22 20 Rauduskoiu 65 1 20 28 22 10 Kuusi 60 10 150 30 22 100 Kuusi 15 500 2 2 0 Puuston uudistainen 2018 2022 2018 Männyn istutus 2018 2022 2018 Maan uokkaus 2018 2022 2018 Pienpuuston hoito 2018 2022 2018 C2.1 Ulkoiluetsä.

20/96 Huonokuntoinen kuusikko, jonka pohja täysin kulunutta. Taoite: Uusi puusukupoli. Toienpiteet: Puuston uudistainen. Poistetaan kaikki kuuset. Keyt aanuokkaus. Männyn istutus. 14 Pinta-ala: 0.23 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Kuusi 3/ha Mänty 60 2 30 30 22 20 Rauduskoiu 65 6 110 28 22 57 Kuusi 60 10 150 30 22 100 Raita 40 2 90 20 15 17 Haapa 40 1 30 22 22 10 Pihlaja 5 2000 2 2 1 Haapa 5 400 2 2 0 Kuusi 15 500 2 2 0 Vaahtera 15 200 2 2 0 Mänty 15 200 2 2 0 Yksittäisten puiden poisto 2018 2022 2018 Pienpuuston hoito 2018 2022 2018 C2.1 Ulkoiluetsä. Katajia. Taia. Kuusialtainen kuio reitin ja kallioisen ylängön älissä. Kuusen lisäksi äntyä ja koiua ja ähän haapaa. Kuion itäosassa huonokuntoisten (pihkauotoa, harsuuntuista) kuusten ryhä, joiden alta pohja täysin kulunutta. Muualla kuiolla pensaskerroksessa eri-ikäistä kuusta, pihlajaa ja uuta lehtipuuta. Taoite: Sekapuustoinen, kerroksellinen ja elinoiainen reitinarsietsä. Toienpiteet: Yksittäisten puiden poisto ja pienpuuston hoito. Kuion itäosassa olean huonokuntoisen kuusiryhän uudistainen eli poistetaan kyseinen kuusiryhä kerralla tai aiheittain ja istutetaan sen jälkeen paikalle sopiaa jaloa lehtipuuta. 15 Pinta-ala: 0.29 Kasupaikka: Kallioalue Pääpuulaji: Mänty 3/ha Mänty 95 7 80 34 13 57 C2.1 Ulkoiluetsä. Kalliokuio, jossa aokalliokohdat ja puustoiset kangaslaikut aihteleat. Taoite: Luontainen kalliokasillisuus ja puusto. Toienpiteet: Ei toienpiteitä.

21/96 16 Pinta-ala: 1.47 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Mänty Mänty 65 13 270 26 22 133 Kuusi 65 7 140 26 22 70 Rauduskoiu 65 2 50 24 20 19 Kuusi 30 5 520 12 10 26 Kuusi 10 1000 2 2 1 Pihlaja 10 1000 2 2 1 Mänty 10 200 2 2 0 3/ha C2.1 Ulkoiluetsä. Mänty-kuusialtainen kuio, jossa kuusta yös älijaksolla ja pensaskerroksessa. Jonkin erran yös koiua. Taoite: Eri-ikäinen ja sekapuustoinen ulkoiluetsä. Toienpiteet: Ei toienpiteitä. 17 Pinta-ala: 0.35 Kasupaikka: Lehto Pääpuulaji: Teraleppä 3/ha Mänty 80 1 10 38 25 15 Kuusi 80 1 10 38 25 15 Rauduskoiu 80 2 20 38 25 20 Teraleppä 80 19 180 38 25 192 Tuoi 25 2000 3 3 4 Kuusi 15 500 2 2 0 Saarni 50 0 0 27 23 2 Hieskoiu 50 1 10 35 22 9 Vaahtera 26 1 40 20 17 8 Pienesi (Muu arokas elinypäristö). C5 Aroetsä. Saarnia. Vaahteroita. Teralepikkö reheällä, ärällä ja alaalla kasupaikalla. Teralepän lisäksi järeitä aahteroita, uutaia saarneja ja jonkin erran koiua. Taoite: Luonnonaroiltaan oniuotoinen teraleppäkosteikko. Toienpiteet: Ei toienpiteitä. 18 Pinta-ala: 0.35 Kasupaikka: Kallioalue Pääpuulaji: Mänty 3/ha Mänty 120 12 430 20 7 46 C2.1 Ulkoiluetsä. Muuta ypäristöä korkeaalla olea kallioylänkö, jossa kituliasta äntyä. Taoite: Luontainen kalliokasillisuus ja puusto.

22/96 Toienpiteet: Ei toienpiteitä. 19 Pinta-ala: 0.41 Kasupaikka: Kuiahko kangas Pääpuulaji: Mänty Mänty 120 12 200 29 18 102 Kuusi 65 1 70 15 15 8 Rauduskoiu 55 3 200 15 15 21 Mänty 15 200 2 2 0 Kuusi 15 200 2 2 0 3/ha C2.1 Ulkoiluetsä. Valoisa ännikkö kallioisella ja kiisellä paikalla. Lisäksi jonkin erran kuusta ja koiua, etupäässä kuion alaalla osalla. Taoite: Eri-ikäinen, kerroksellinen ja aloisa ulkoiluetsä. Toienpiteet: Ei toienpiteitä. 21 Pinta-ala: 0.22 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Kuusi 3/ha Rauduskoiu 80 2 30 32 22 19 Mänty 80 1 10 32 22 10 Kuusi 80 12 150 32 22 112 Kuusi 15 3000 2 2 3 C2.1 Ulkoiluetsä. Kuusialtainen kuio alaassa painanteessa kallioalueiden älissä. Taoite: Elinoiainen, kerroksellinen ja sekapuustoinen ulkoiluetsä. Toienpiteet: Ei toienpiteitä. 23 Pinta-ala: 0.48 Kasupaikka: Kuiahko kangas Pääpuulaji: Mänty Mänty 65 14 410 22 18 119 Kuusi 35 1 70 15 15 8 Rauduskoiu 35 1 70 15 15 7 3/ha C2.1 Ulkoiluetsä. Valoisa ja aara ännikkö kallioisella ja kiisellä paikalla. Lisäksi jonkin erran kuusta ja koiua, etupäässä kuion alaalla osalla. Taoite: Eri-ikäinen, kerroksellinen ja aloisa ulkoiluetsä. Toienpiteet: Ei toienpiteitä.

23/96 24 Pinta-ala: 1.06 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Kuusi Kuusi 65 7 110 30 20 62 Rauduskoiu 55 1 20 30 20 13 Mänty 65 3 50 30 20 28 Mänty 30 2 130 15 12 12 Kuusi 30 5 320 15 12 29 Kuusi 10 1000 2 2 1 3/ha C2.1 Ulkoiluetsä. Taia. Eri-ikäinen pitkälti kuusialtainen ja osin kallioinen etsä. Kuion pohjoiskoilliskula golf-kenttää ja kalliota asten äntyaltaista. Kuusen lisäksi äntyä ja ähän koiua. Välijaksolla nuorepaa kuusta ja äntyä. Pensaskerroksessa kuusta, raitaa, pihlajaa ja jonkin erran taea. Kuusilahopuuta runsaasti aassa ja pystyssä. Taoite: Eri-ikäinen ja sekapuustoinen ja luonnonaroiltaan oniuotoinen ulkoiluetsä. Toienpiteet: Ei toienpiteitä. 25 Pinta-ala: 0.32 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Kuusi Kuusi 65 7 80 35 25 77 Rauduskoiu 55 1 10 35 25 10 Mänty 65 1 10 35 25 11 Mänty 30 2 130 15 12 12 Kuusi 30 5 320 15 12 29 Kuusi 10 2000 2 2 2 Hieskoiu 35 5 180 20 20 45 Hieskoiu 65 2 20 35 25 21 3/ha C2.1 Ulkoiluetsä. Taia. Kuusialtainen aihettuisyöhyke puoliaoien reheän alueen ja ylepänä olean kuiean äntyaltaisen alueen älissä. Taoite: Sekapuustoinen, eri-ikäinen ja elinoiainen reunayöhyke. Toienpiteet: Ei toienpiteitä. 26 Pinta-ala: 0.07 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: 3/ha Mänty 140 5 40 39 20 48 E Erityisalue. Golf-kentän jäteaiden (luaton?) läjityspaikka.

24/96 Taoite:? Toienpiteet:? 27 Pinta-ala: 0.24 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Mänty Mänty 80 2 20 38 23 20 Mänty 12 2000 3 3 5 Kuusi 5 1000 0 1 0 Rauduskoiu 15 2000 3 3 4 Pihlaja 15 500 3 3 1 Taiikonhoito 2018 2022 2018 3/ha C2.1 Ulkoiluetsä. Taia. Ylispuustoinen taiikko, jossa ylispuuna järeää äntyä ja taiikerroksessa äntyä, koiua, kuusta ja pihlajaa ja uutaia taia. Taoite: Elinoiainen, sekapuustoinen ja kerroksellinen nuori etsä. Toienpiteet: Taiikonhoito ännyn, koiun ja taen hyäksi. 28 Pinta-ala: 0.08 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Mänty Mänty 12 2000 3 3 5 Kuusi 5 500 0 1 0 Rauduskoiu 10 2000 3 3 4 Pihlaja 10 500 2 2 0 Taiikonhoito 2018 2022 2018 3/ha C2.1 Ulkoiluetsä. Taia. Taiikko, jossa äntyä, koiua, kuusta ja äheän pihlajaa ja uutaia taia. Taoite: Elinoiainen, sekapuustoinen ja kerroksellinen nuori etsä. Toienpiteet: Taiikonhoito ännyn, koiun ja taen hyäksi. 29 Pinta-ala: 0.21 Kasupaikka: Kuiahko kangas Pääpuulaji: Mänty Mänty 120 8 90 35 19 71 Mänty 15 500 3 3 1 Kuusi 15 500 3 3 1 Haapa 25 400 6 6 5 Kataja 25 500 3 3 1 3/ha

25/96 Pienpuuston hoito 2018 2022 2018 C2.1 Ulkoiluetsä. Katajia. Kallioinen ja kiinen kuio taiikon ja golf-kentän älissä. Järeää äntyä ja pensaskerroksessa äntyä, kuusta, haapaa ja katajaa. Taoite: Elinoiainen reunaetsä. Toienpiteet: Pienpuuston hoito. 30 Pinta-ala: 0.33 Kasupaikka: Kuiahko kangas Pääpuulaji: Mänty 3/ha Rauduskoiu 35 2 130 15 13 12 Kuusi 35 2 130 15 13 13 Mänty 55 25 730 22 20 233 Pihlaja 15 2000 3 3 4 Mänty 15 200 2 2 0 Kuusi 10 200 1 2 0 Tai 10 50 2 2 0 Harennus 2018 2022 2018 Pienpuuston hoito 2018 2022 2018 C2.1 Ulkoiluetsä. Taia. Kertaalleen harennettu ännikkö, jonka seassa ähän nuorepaa koiua ja kuusta. Pensaskerroksessa pihlajaa, äntyä, kuusta, koiua ja ähän taea. Taoite: Elinoiainen, sekapuustoinen ja kerroksellinen ulkoiluetsä. Toienpiteet: Tiheipien puustoryhien harennus ja pienpuuston hoito. 31 Pinta-ala: 0.42 Kasupaikka: Kallioalue Pääpuulaji: Mänty 3/ha Mänty 90 6 160 23 8 25 C2.1 Ulkoiluetsä. Katajia. Kalliokuio, jossa harahkossa kituliasta äntyä. Pensaskerroksessa näyttäää katajaa. Taoite: Luontainen kalliokasillisuus ja puusto. Toienpiteet: Ei toienpiteitä.

26/96 32 Pinta-ala: 0.08 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Kuusi Mänty 10 50 0 1 0 Pihlaja 10 500 1 2 0 Rauduskoiu 10 50 0 1 0 Kuusi 10 1000 0 1 0 Taiikonhoito 2018 2022 2018 3/ha C2.1 Ulkoiluetsä. Taia. Vanhaa aaraa linjanalustaa, jossa luontaisesti syntynyttä taiikkoa, pääasiassa kuusta ja äheän pihlajaa ja uutaia taia. Taoite: Elinoiainen, sekapuustoinen ja kerroksellinen nuori etsä. Toienpiteet: Taiikonhoito. 33 Pinta-ala: 0.51 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Mänty 3/ha Rauduskoiu 45 1 20 25 23 10 Kuusi 55 1 20 25 23 11 Mänty 55 18 400 25 23 187 Mänty 5 1000 0 1 0 Kuusi 5 2000 0 0 0 Pihlaja 10 1000 2 2 1 Harennus 2018 2022 2018 Pienpuuston hoito 2018 2022 2018 C2.1 Ulkoiluetsä. Taia. Kertaalleen aikanaan harennettu ännikkö, jonka seassa ähän koiua ja kuusta. Pensaskerroksessa pihlajaa, äntyä, kuusta, koiua ja ähän taea. Taoite: Elinoiainen, sekapuustoinen ja kerroksellinen ulkoiluetsä. Toienpiteet: Tiheipien puustoryhien harennus ja pienpuuston hoito. 34 Pinta-ala: 1.15 Kasupaikka: Kuiahko kangas Pääpuulaji: Mänty Mänty 90 5 90 28 23 51 Mänty 5 4000 0 1 0 Rauduskoiu 5 1000 0 1 0 Pihlaja 5 300 0 1 0 Taiikonhoito 2018 2022 2018 3/ha

27/96 C2.1 Ulkoiluetsä. Ylispuustoinen taiikko, jossa ylispuuna järeähköä äntyä ja pensaskerroksessa tiheästi nuorta luontaisesti syntynyttä ännyntaiikkoa. Taoite: Elinoiainen ja aara nuori reunaetsä. Toienpiteet: Taiikonhoito. 35 Pinta-ala: 0.35 Kasupaikka: Nea Pääpuulaji: Hieskoiu Hieskoiu 45 5 180 20 20 45 Hieskoiu 20 1000 2 2 1 3/ha Nea (Muu arokas elinypäristö). C5 Aroetsä. Uutelan nea. Keskiosa puutonta, reunoilla koiua. Taoite: Luonnontilainen suokasillisuus ja puusto Toienpiteet: Ei toienpiteitä. 36 Pinta-ala: 0.41 Kasupaikka: Kuiahko kangas Pääpuulaji: Mänty 3/ha Rauduskoiu 35 1 70 15 15 7 Kuusi 45 2 40 25 17 15 Mänty 45 13 290 25 17 104 Kuusi 20 500 4 5 3 Mänty 120 1 10 42 20 9 Yksittäisten puiden poisto 2018 2022 2018 C2.1 Ulkoiluetsä. Valoisa ja harahko äntyaltainen etsä, jonka pohja kulunut. Taoite: Valoisa ja aara ulkoiluetsä. Toienpiteet: Kuolleiden ja huonokuntoisten puiden poisto reitinarresta. 37 Pinta-ala: 0.43 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Mänty 3/ha Mänty 45 20 590 22 21 195 Kuusi 45 10 240 24 21 101 Hieskoiu 45 3 70 24 21 28 Raita 35 1 40 20 17 8 Haapa 30 1 20 24 21 9 Kuusi 25 2 480 8 8 9

28/96 Kuusi 15 1000 2 2 1 Harennus 2018 2022 2018 Pienpuuston hoito 2018 2022 2018 C2.1 Ulkoiluetsä. Uutelan nean osin soistunutta lähiyöhykettä. Puusto koillis-itäosaltaan tiheää kuusialtaista ja luoteis-pohjoisosiltaan tiheää äntyaltaista etsää. Uutelan nea on Luontotietojärjestelän arokkaita kasillisuuskohteita. Taoite: Uutelan nean suojayöhykettä. Toienpiteet: Kuion koillis-itäosan kuusikon ja luoteis-pohjoisosan tiheän äntyaltaisen puuston harennus. Hoitotöissä ja arsinkin puunkorjuussa huoioidaan arokas kasillisuuskohde. 38 Pinta-ala: 0.93 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Kuusi 3/ha Rauduskoiu 40 2 70 20 18 16 Kuusi 40 12 290 24 19 108 Mänty 40 5 120 24 19 45 Mänty 120 1 10 41 23 10 Kuusi 15 50 3 3 0 Pihlaja 10 100 2 2 0 Harennus 2018 2022 2018 Pienpuuston hoito 2018 2022 2018 C2.1 Ulkoiluetsä. Kuusialtainen etsikkö, jossa yös äntyä ja ähän koiua. Lisäksi uutaia ylispuuäntyjä. Pensaskerros hara. Kuiolla soistuneita läpäreitä siellä täällä. Uutelan nea on Luontotietojärjestelän arokkaita kasillisuuskohteita ja sijaitsee kuion länsilaidalla. Taoite: Viihtyisä, sekapuustoinen ja aloisa ulkoiluetsä. Toienpiteet: Tiheipien puustoryhien harennus ja pienpuuston hoito sinne, issä pensaskerrosta. Hoitotöissä ja arsinkin puunkorjuussa huoioidaan lähellä olea arokas kasillisuuskohde. 39 Pinta-ala: 0.23 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Mänty Mänty 120 2 20 38 22 20 Kuusi 40 7 450 15 15 53 Mänty 45 8 230 22 17 65 Rauduskoiu 35 2 130 15 15 14 Kuusi 15 500 3 3 1 3/ha

29/96 C2.1 Ulkoiluetsä. Pieni kuio reitin ja kallioalueen älissä. Kuiolla järeitä ylispuuäntyjä, joiden alla arttuneita äntyjä ja kuusia. Pensaskerroksessa ähän kuusta. Taoite: Elinoiainen, aloisa ja kerroksellinen reunaetsä. Toienpiteet: Ei toienpiteitä. 40 Pinta-ala: 0.92 Kasupaikka: Kallioalue Pääpuulaji: Mänty Mänty 120 7 110 29 15 51 Mänty 15 200 4 5 1 3/ha C2.1 Ulkoiluetsä. Aara kalliokuio, jossa aokalliokohdat ja puustoiset kangaslaikut aihteleat. Taoite: Luontainen kalliokasillisuus ja puusto. Toienpiteet: Ei toienpiteitä. 41 Pinta-ala: 1.13 Kasupaikka: Kuiahko kangas Pääpuulaji: Mänty 3/ha Mänty 15 1000 2 3 1 Mänty 50 17 420 24 17 139 Rauduskoiu 40 2 50 23 17 15 Pihlaja 15 1000 2 2 1 C2.1 Ulkoiluetsä. Kallioinen ja kiinen aara ännikkö, paikoin koiua seassa. Pensaskerroksessa harassa koiua, äntyä ja pihlajaa. Taoite: Aara ja iihtyisä ulkoiluetsä. Toienpiteet: Ei toienpiteitä. 42 Pinta-ala: 0.93 Kasupaikka: Metsäinen kallioalue Pääpuulaji: Mänty 3/ha Mänty 140 11 160 30 13 80 C5 Aroetsä. Kääpiä. Aara kalliokuio, jossa aokalliokohdat ja puustoiset kangaslaikut aihteleat. Taoite: Luontainen kalliokasillisuus ja puusto. Toienpiteet: Ei toienpiteitä.

30/96 43 Pinta-ala: 0.13 Kasupaikka: Kallioalue Pääpuulaji: Mänty 3/ha Mänty 140 5 70 32 11 33 C2.1 Ulkoiluetsä. Pieni kalliokuio. Taoite: Luontainen kalliokasillisuus ja puusto. Toienpiteet: Ei toienpiteitä. 44 Pinta-ala: 0.22 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Mänty Mänty 95 2 30 35 23 25 Mänty 10 1000 2 2 1 Kuusi 15 50 3 3 0 Rauduskoiu 10 500 2 3 1 Pihlaja 10 100 2 2 0 Männyn istutus 2018 2022 2018 Taiikonhoito 2018 2022 2018 3/ha C2.1 Ulkoiluetsä. Ylispuustoinen äntyaltainen taiikko, jonka pohjoisosa ajaakasuista. Ylispuuna järeää äntyä. Taiikerroksessa lisäksi kasatettaana lajina koiua. Muuna puuna pihlajaa. Taoite: Elinoiainen ja sekapuustoinen nuori etsä. Toienpiteet: Taiikonhoito. Männyn taiien istutus kuion pohjoispuoliskolle. 45 Pinta-ala: 0.16 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Kuusi 3/ha Mänty 95 4 40 35 23 41 Kuusi 95 12 130 35 23 118 Kuusi 20 500 4 5 3 Pihlaja 10 200 2 2 0 Reunakuusten poisto 2018 2022 2018 Männyn istutus 2018 2022 2018 Pienpuuston hoito 2018 2022 2018 C2.1 Ulkoiluetsä. Järeähkö kuusikko taiikon ja reitin älissä. Kuusen seassa ähän järeää äntyä ja koiua. Pensaskerroksessa kuusta ja pihlajaa.

31/96 Taoite: Uusi puusukupoli. Toienpiteet: Kuusten yörytys kuion pohjoisosasta taiikkokuion puolelta, sekä uiden huonokuntoisten ja kuolleiden puiden poisto. Istutetaan äntyä aoiiin kohtiin. 46 Pinta-ala: 0.10 Kasupaikka: Räe Pääpuulaji: Mänty Mänty 80 5 320 15 10 26 Hieskoiu 40 2 210 12 12 11 Kuusi 40 2 210 12 12 12 Paju 30 2000 3 3 4 3/ha Räe. C5 Aroetsä. Pieni räe, jonka ärin keskiosa puutonta. Kuion reunoilla eri-ikäistä kituliasta äntyä ja hiukan kuusta ja hieskoiua. Pensaskerroksessa pajua ja ähän kuusta ja äntyä. Taoite: Luontainen suokasillisuus ja puusto. Toienpiteet: Ei toienpiteitä. 47 Pinta-ala: 0.24 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Kuusi 3/ha Mänty 95 4 40 35 23 41 Kuusi 95 12 130 35 23 118 Kuusi 20 500 4 5 3 Pihlaja 10 200 2 2 0 Reunakuusten yörytys 2018 2022 2018 Männyn istutus 2018 2022 2018 Pienpuuston hoito 2018 2022 2018 C2.1 Ulkoiluetsä. Järeähkö kuusikko taiikon ja reitin älissä. Kuusen seassa järeää äntyä. Pensaskerroksessa paikoin kuusta ja ähän pihlajaa. Taoite: Uusi puusukupoli. Toienpiteet: Reunakuusikon poisto taiikon puolelta, sekä uiden huonokuntoisten ja aarallisten puiden poisto. Männyn istutus aukkoihin.

32/96 48 Pinta-ala: 0.23 Kasupaikka: Lehto Pääpuulaji: Kuusi Mänty 95 1 10 35 25 11 Kuusi 95 8 90 35 25 88 Kuusi 20 500 4 5 3 Pihlaja 10 200 2 2 0 Haapa 75 1 10 35 25 10 Hieskoiu 40 2 70 20 20 18 Rauduskoiu 75 1 10 35 25 10 Kuusi 45 4 140 20 20 40 Yksittäisten puiden poisto 2018 2022 2018 Metsälehuksen istutus 2018 2022 2018 Pienpuuston hoito 2018 2022 2018 3/ha C2.1 Ulkoiluetsä. Järeä kuusikko niityn ja reitin älissä. Kuusen seassa ähän järeää haapaa, koiua ja äntyä. Välijaksolla nuorepia kuusia ja hieskoiua. Pensaskerroksessa paikoin kuusta ja ähän pihlajaa. Taoite: Uusi puusukupoli. Toienpiteet: Yksittäisten anhipien ja huonokuntoisipien puiden poisto. Puustoa oidaan poistaa yös uudistaistarkoituksessa luoalla yksittäisten puiden poistosta uodostuia latusaukkoja. Lehuksen istutus aoiiin kohtiin. 49 Pinta-ala: 0.70 Kasupaikka: Kallioalue Pääpuulaji: Mänty 3/ha Mänty 140 12 180 29 11 83 C2.1 Ulkoiluetsä. Aara kalliokuio, jossa aokalliokohdat ja puustoiset kangaslaikut aihteleat. Taoite: Luontainen kalliokasillisuus ja puusto. Toienpiteet: Ei toienpiteitä. 50 Pinta-ala: 0.34 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Mänty Mänty 95 2 30 35 23 25 Mänty 10 2000 2 2 2 Kuusi 10 500 2 2 0 Rauduskoiu 10 500 2 2 0 Pihlaja 10 500 2 2 0 3/ha

33/96 Taiikonhoito 2018 2022 2018 C2.1 Ulkoiluetsä. Ylispuustoinen pääosin äntyaltainen taiikko, kuusentaiikko hallitseaa kuion alaosassa. Ylispuuna järeää äntyä. Taiikerroksessa lisäksi kasatettaana lajina koiu ja kuusi. Muuna puuna pihlajaa. Taoite: Elinoiainen ja sekapuustoinen nuori etsä. Toienpiteet: Taiikonhoito. 52 Pinta-ala: 0.23 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Kuusi Kuusi 95 10 110 35 23 99 Mänty 95 2 30 35 23 25 Rauduskoiu 75 2 20 35 23 19 Haapa 70 2 20 35 23 19 Vaahtera 30 1 100 12 12 6 Pihlaja 15 2000 2 2 1 Kuusi 15 200 3 3 0 3/ha C2.1 Ulkoiluetsä. Kuusialtainen kuio kallio- ja niittyalueen älissä. Lisäksi äntyä, haapaa ja koiua. Pensaskerroksessa aahteraa, pihlajaa ja kuusta. Kohtuullisen paljon aalahopuuta ja jonkin erran pystylahoa. Taoite: Eriikäinen, kerroksellinen, seka- ja lahopuustoinen ulkoiluetsä. Toienpiteet: Ei toienpiteitä. 53 Pinta-ala: 2.23 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: Niittyalueen kunnostus 2018 2022 2018 B3 Maiseaniitty ja laidunalue. Hakaaa. Perinneaisea-alue. Teraleppiä. Pajupensas. Merkitty aseakaaaan erkinnällä: MA Maiseallisesti arokas pelto- tai niittyalue. Metsittynyttä, ielä paikoin puoliaointa entistä sarkaojitettua peltoaluetta. Puusto ryhittäistä, kasaa pääasiassa entisten sarkaojien pientareilla ja sarkojen keskiosat puuttoia ajoittaista nuoren puuston ryhiä lukuun ottaatta. Puustona arttunutta koiua, jonka seassa raitaa, haapaa ja kuusta. Jonkin erran teraleppää ja tuoea kuion itälaidalla. Pensaskerroksessa sekalainen lehtipuusto,. pajua ja haapaa. Lisäksi jonkin erran kuusta. Taoite: Kuion palautus aiheittain kaaan ukaiseksi puoliaoieksi niittyaiseaksi. Kunnostuksen jälkeen taoitteena on saada alue laidunnuksen piiriin. Toienpiteet: Kunnostus toteutetaan aiheittain siten, että aloitetaan niityn ähiten upeenkasaneista osista.

34/96 Sarkojen keskiosien ähäpuustoisepien osien puuston poisto. Sarkaojien arsien runsaspuustoisepien puustoriien harennus. Puuston poiston jälkeen sarkaojien kunnostus ja niittyosuuksilta kantojen poisto, ikäli koneellinen niitto on niittyosuuksilla ahdollista, uutoin raiausniitto (niityn ohjeellinen hoitotapa D tai F). Pyritään saaaan alue laidunnuksen piiriin heti kunnostuksen jälkeen. 54 Pinta-ala: 0.40 Kasupaikka: Lehto Pääpuulaji: Kuusi Kuusi 55 34 490 31 25 394 Kuusi 5 4000 0 0 0 Pihlaja 10 100 0 1 0 Harennus 2018 2022 2018 Pienpuuston hoito 2018 2022 2018 3/ha C2.1 Ulkoiluetsä. Kapea lähes täysin kuusialtainen aikanaan kertaalleen harennettu kuio ännikön ja Rudträskin LSO-alueen älissä. Ylepi pensaskerros oleaton. Kenttäkerros-tasolla runsaasti pientä 20 30 kuusta. Kohtuu runsaasti kuusiaalahopuuta. Taoite: Elinoiainen, sekapuustoinen ja kerroksellinen ulkoiluetsä. Toienpiteet: Harennus ja pienpuuston hoito elinoiaisuuden, kerroksellisuuden ja sekapuustoisuuden parantaiseksi. 55 Pinta-ala: 0.64 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Mänty Mänty 55 27 610 25 23 281 Kuusi 55 2 40 25 23 23 Pihlaja 10 1000 0 1 0 Kuusi 10 200 5 5 2 Kuusi 5 5000 0 0 0 Harennus 2018 2022 2018 Pienpuuston hoito 2018 2022 2018 3/ha C2.1 Ulkoiluetsä. Taia. Kertaalleen harennettu ännikkö, jonka seassa ähän nuorepaa koiua ja kuusta. Pensaskerroksessa pihlajaa, äntyä, kuusta, koiua ja uutaia taia. Kenttäkerroksessa runsaasti 20-30 kuusta. Taoite: Elinoiainen, sekapuustoinen ja kerroksellinen ulkoiluetsä. Toienpiteet: Tiheipien puustoryhien harennus ja pienpuuston hoito.

35/96 56 Pinta-ala: 0.39 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Kuusi 3/ha Kuusi 58 38 1190 20 20 411 S Suojelualue. Luonnonsuojeluohjelan kohde Rudträsk. 57 Pinta-ala: 0.37 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Kuusi Kuusi 45 34 1230 20 20 341 Mänty 45 1 40 20 20 9 Rauduskoiu 30 2 130 15 15 14 Kuusi 15 500 3 3 1 Pihlaja 10 100 1 2 0 Kuusi 85 5 80 30 25 59 3/ha C2.1 Ulkoiluetsä. Kääpä. Kapea kuusialtainen kuio aseakaaoitetun alueen ja LSO-alueen älissä. Kuio kapenee kaakkoa kohti kapeaksi käytääksi. Eri-ikäisen kuusen seassa ähän koiua ja äntyä. Pensaskerros oleaton puuston tiheyden uoksi. Paikoin runsaasti pääosin pieniläpiittaista kuusilahoa. Taoite: Tulean luonnonsuojelualueen tukialue. Toienpiteet: Ei toienpiteitä. 58 Pinta-ala: 0.31 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Kuusi Kuusi 60 23 400 27 22 240 Rauduskoiu 60 10 170 27 20 94 3/ha S Suojelualue. Luonnonsuojeluohjelan kohde Rudträsk. 59 Pinta-ala: 0.12 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Mänty Rauduskoiu 80 1 10 35 24 10 Mänty 90 5 40 40 24 52 Kuusi 60 5 150 22 20 49 Rauduskoiu 35 2 130 15 15 14 Kuusi 35 2 130 15 15 15 Raita 35 1 70 15 15 7 Kuusi 10 200 2 2 0 3/ha

36/96 Haapa 15 200 3 4 0 Pihlaja 20 300 4 5 1 Yksittäisten puiden poisto 2018 2022 2018 Pienpuuston hoito 2018 2022 2018 C2.1 Ulkoiluetsä. Pieni parkkipaikan ja tien rajaaa kuio, jossa isoipana puustona järeää äntyä, joiden lisäksi pari isopaa koiua. Männyn alla huonokuntoista kuusta, nuorepaa koiua ja raitaa. Pensaskerroksessa kuusta, raitaa, haapaa ja pihlajaa. Taoite: Turallinen ja elinoiainen reunaetsä. Toienpiteet: Kaikkien kuusten ja uiden huonokuntoisten poisto. Pienpuuston hoito. 60 Pinta-ala: 0.71 Kasupaikka: Metsäinen kallioalue Pääpuulaji: Mänty Mänty 90 5 200 19 15 37 Kataja 35 200 2 3 0 Pihlaja 15 2000 2 2 1 Rauduskoiu 15 200 3 3 0 Pienpuuston hoito 2018 2022 2018 3/ha C2.1 Ulkoiluetsä. Katajia. Kääpiä. Metsäaan ja Metsäinen kallioalueen rajaailla olea kallioinen ja kiinen rinnekuio osin parkkipaikkaan ja reittiin rajautuen. Isoipana puustona kituliaasti kasanutta äntyä. Pensaskerroksessa sekalainen lehtipuusto. koiua ja pihlajaa ja lisäksi näyttäää katajaa. Taoite: Kerroksellinen, aloisa ja iihtyisä reunaetsikkö. Toienpiteet: Pienpuuston hoito, jossa poiitaan esiin katajat ja kasatettaaksi aiottu puusto. 61 Pinta-ala: 0.15 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Rauduskoiu Kuusi 60 1 20 28 22 10 Mänty 60 3 50 28 22 30 Rauduskoiu 60 5 90 28 22 48 Haapa 60 1 20 28 22 10 Haapa 15 2000 2 2 1 Pihlaja 15 1000 2 2 1 Rauduskoiu 15 500 2 2 0 Kuusi 10 1000 2 2 1 Yksittäisten puiden poisto 2018 2022 2018 3/ha

37/96 Pienpuuston hoito 2018 2022 2018 C2.1 Ulkoiluetsä. Koiualtainen kuio kallioalueen ja parkkipaikan älissä. Koiun lisäksi kuusta. äntyä ja haapaa. Pensaskerroksessa haapaa, pihlajaa, kuusta ja äntyä. Taoite: Turallinen ja iihtyisä reunaetsä. Toienpiteet: Yksittäisten puiden poisto ja pienpuuston hoito. 62 Pinta-ala: 0.55 Kasupaikka: Metsäinen kallio Pääpuulaji: Mänty Mänty 105 12 230 27 13 76 Kuusi 20 100 2 2 0 Kataja 25 100 2 2 0 Rauduskoiu 15 200 2 2 0 3/ha C5 Aroetsä. Katajia. Kääpä. Puustoinen kalliokuio, jossa kituliaasti kasanutta äntyä. Pensaskerroksessa koiua, kuusta ja katajaa. Paljon kuolleita äntyjä pystyssä ja jonkin erran aassa. Taoite: Luontainen kalliokasillisuus ja puusto. Toienpiteet: Ei toienpiteitä. 63 Pinta-ala: 0.47 Kasupaikka: Kuiahko kangas Pääpuulaji: Mänty 3/ha Mänty 120 5 50 38 16 38 Mänty 55 15 400 23 16 115 Mänty 30 2 130 15 15 15 Rauduskoiu 45 2 90 18 16 14 Mänty 20 1000 4 5 5 Mänty 10 990 1 2 0 C5 Aroetsä.. Kääpä. Kallioylängöllä sijaitsea puuntuotoskyyltään suuriaksi osaksi kuiahkoa kangasta astaaa kuio, jossa eri-ikäistä äntyä järeistä kilpikaarnapetäjistä nuoriin taiiin. Männyn lisäksi hiukan koiua ja kuusta. Taoite: Eri-ikäinen ja lahopuustoinen kallioetsä. Toienpiteet: Ei toienpiteitä.

38/96 64 Pinta-ala: 0.74 Kasupaikka: Kallio Pääpuulaji: Mänty 3/ha Mänty 140 18 450 23 12 129 C5 Aroetsä. Aara kalliokuio, jossa aokalliokohdat ja puustoiset kangaslaikut aihteleat. Taoite: Luontainen kalliokasillisuus ja puusto. Toienpiteet: Ei toienpiteitä. 65 Pinta-ala: 0.34 Kasupaikka: Kuiahko kangas Pääpuulaji: Mänty Rauduskoiu 80 4 40 35 22 37 Mänty 120 6 50 40 22 60 Kuusi 55 1 20 25 18 8 Pihlaja 15 2000 2 2 1 Mänty 10 2000 0 1 0 Kuusi 10 2000 0 1 0 Mänty 55 1 20 25 18 8 Taiikonhoito 2018 2022 2018 3/ha C2.1 Ulkoiluetsä. Järeä ja aloisa ännikkö-koiikko kallioalueen ja tien älissä, joka kapenee länteen päin entäessä. Lisäksi älijaksolla jonkin erran nuorepaa äntyä ja kuusta. Pensaskerroksessa tiheästi nuorta äntyä ja kuusta, joiden lisäksi koiua ja pihlajaa. Taoite: Elinoiainen nuori etsä järeän puuston alle. Toienpiteet: Pienpuuston hoito ännyn hyäksi. 66 Pinta-ala: 0.26 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Mänty 3/ha Mänty 120 2 20 42 21 19 Hieskoiu 30 5 520 12 12 28 Kuusi 30 2 130 15 10 10 Mänty 30 28 1860 15 10 143 Mänty 15 500 2 2 0 Kuusi 15 200 2 2 0 Hieskoiu 15 500 2 2 0 Pihlaja 15 2000 2 3 2 Kataja 30 300 2 2 0

39/96 Ensiharennus 2018 2022 2018 Pienpuuston hoito 2018 2022 2018 C2.1 Ulkoiluetsä. Katajia. Nuori soistunut äntyaltainen etsä kallioalueiden älissä. Männyn lisäksi nuorta kuusta ja koiua. Alain kohta kuiosta koiu-pihlajaaltainen. Muutaia ylispuuäntyjä. Pensaskerroksessa äntyä, kuusta, koiua ja katajaa. Taoite: Elinoiainen, sekapuustoinen ja kerroksellinen arttunut etsä. Toienpiteet: Ensiharennus ännyn hyäksi ja pienpuuston hoito. Kuion eteläisin osa käsitellään aroain. 67 Pinta-ala: 0.21 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Kuusi 3/ha Mänty 55 1 20 25 21 10 Kuusi 55 12 230 27 21 118 Pihlaja 15 990 1 2 0 Rauduskoiu 15 100 1 2 0 Kuusi 15 2000 2 2 2 C2.1 Ulkoiluetsä. Kuusialtainen, osin soistunut kuio. Kuusen lisäksi ähän äntyä. Pensaskerroksessa paikoin tiheitä kuusiryhiä. Lisäksi pihlajaa ja yksittäisiä kuusia. Taoite: Elinoiainen ja kerroksellinen ulkoiluetsä. Toienpiteet: Ei toienpiteitä. 68 Pinta-ala: 0.42 Kasupaikka: Kuiahko kangas Pääpuulaji: Mänty Mänty 110 17 300 28 16 131 Mänty 20 3000 3 3 7 Kuusi 20 990 1 2 0 Pienpuuston hoito 2018 2022 2018 3/ha C2.1 Ulkoiluetsä. Kapea kangasetsäsuikale kallioalueiden älissä, jossa kituliaasti kasanutta näyttäää lakkapäääntyä. Kuiolla yös pieniä kallioisia kohtia. Pensaskerroksessa paikoin tiheästi nuorta äntyä ja äheän kuusta. Taoite: Kerroksellinen ja aloisa äntyetsä. Toienpiteet: Pienpuuston hoito.

40/96 69 Pinta-ala: 0.23 Kasupaikka: Kallioalue Pääpuulaji: Mänty 3/ha Mänty 140 18 450 23 12 129 C2.1 Ulkoiluetsä. Aara kalliokuio, jossa kalliopinta kokonaan saalpeitteessä. Puustona suhteellisen nuorta kituäntyä. Taoite: Luontainen kalliokasillisuus ja puusto. Toienpiteet: Ei toienpiteitä. 70 Pinta-ala: 0.37 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Mänty 3/ha Rauduskoiu 55 1 20 25 18 8 Mänty 55 25 520 26 18 214 Kuusi 55 2 40 26 18 16 Mänty 120 1 10 37 24 11 Mänty 25 500 5 5 4 Kuusi 20 500 2 2 0 Harennus 2018 2022 2018 Pienpuuston hoito 2018 2022 2018 C2.1 Ulkoiluetsä. Mäntyaltainen aloisa kuio. Männyn lisäksi ähän kuusta ja koiua. Pensaskerros paikoin harahko, siellä pihlajaa, kuusta ja äntyä. Taoite: Kerroksellinen, aloisa ja elinoiainen ulkoiluetsä. Toienpiteet: Tiheipien puustoryhien harennus ja pienpuuston hoito. 71 Pinta-ala: 0.46 Kasupaikka: Kuia kangas Pääpuulaji: Mänty Mänty 80 8 520 15 15 60 Mänty 120 2 50 24 16 15 Mänty 20 200 4 4 1 3/ha C5 Aroetsä. Katajia. Kallioinen, kiinen ja karu kuio, jossa kituliaasti kasanutta eri-ikäistä äntyä. Kangasetsälaikut ja kalliopinnat aihteleat osaiikkiaisesti. Puustona suurelta osin kituliaasti kasanutta eri-ikäistä äntyä. Taoite: Luontainen kalliokasillisuus ja puusto. Toienpiteet: Ei toienpiteitä.

41/96 72 Pinta-ala: 0.53 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Kuusi 3/ha Mänty 55 7 120 28 20 65 Kuusi 55 13 230 28 20 117 Mänty 120 1 10 37 21 10 Pihlaja 15 1980 1 2 1 Rauduskoiu 15 100 1 2 0 Kuusi 10 200 2 2 0 Mänty 10 500 0 1 0 Yksittäisten puiden poisto 2018 2022 2018 Pienpuuston hoito 2018 2022 2018 C2.1 Ulkoiluetsä. Pääosin kuusialtainen kuio, änty allitseana kuion eteläosissa ja sen äärä ähenee kuion pohjoisosaan entäessä. Järeitä ylispuuäntyjä tien ieressä. Kuusen lisäksi ähän koiua ja haapaa. Pensaskerroksessa pääosin pihlajaa ja kuusta. Taoite: Kerroksellinen, sekapuustoinen ja aloisa ulkoiluetsä. Toienpiteet: Yksittäisten puiden poisto ja pienpuuston hoito reitin arteen. 73 Pinta-ala: 0.13 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Kuusi Kuusi 55 7 160 25 21 70 Mänty 55 1 20 25 21 10 Rauduskoiu 75 2 20 37 24 20 Kuusi 35 5 220 18 15 36 Rauduskoiu 25 2230 6 6 16 Kuusi 10 1000 2 2 1 Rauduskoiu 10 500 2 2 0 Pihlaja 20 1000 4 5 5 Yksittäisten puiden poisto 2018 2022 2018 Pienpuuston hoito 2018 2022 2018 3/ha C2.1 Ulkoiluetsä. Kuio ulkoilureitin ja kallioalueen älissä. Järeää koiua ylispuuna. Muuten pääasiassa eri-ikäistä kuusta, jonka seassa ähän uuta lehtipuuta. Taoite: Puuston elinoiaisuus, turallisuus ja iihtyisyys ja näkyä kuion läpi kallioalueelle. Toienpiteet: Yksittäisten puiden poisto ja pienpuuston hoito.

42/96 74 Pinta-ala: 0.37 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Mänty Rauduskoiu 55 2 40 25 18 16 Mänty 55 11 250 25 18 94 Kuusi 55 1 20 25 18 8 Mänty 120 1 10 37 24 11 Pihlaja 15 1980 1 2 1 Mänty 15 100 2 2 0 Pienpuuston hoito 2018 2022 2018 3/ha C2.1 Ulkoiluetsä. Katajia. Mäntyaltainen kuio, joka sisältää yös pieniä kallioalueita. Männyn lisäksi kuusta ja koiua. Pensaskerroksessa kuusta, äntyä, koiua, pihlajaa ja katajaa. Taoite: Kerroksellinen, sekapuustoinen ja aloisa ulkoiluetsä. Toienpiteet: Pienpuuston hoito. 75 Pinta-ala: 0.46 Kasupaikka: Lehto Pääpuulaji: Rauduskoiu Kuusi 60 4 40 35 25 44 Mänty 60 1 10 35 25 11 Rauduskoiu 60 6 70 35 25 62 Kuusi 35 5 320 15 15 38 Raita 35 3 130 18 17 23 Haraaleppä 35 1 40 18 17 8 Pihlaja 35 2 90 18 17 15 Kuusi 10 1000 2 2 1 Haapa 60 2 20 35 25 21 Niittyalueen kunnostus 2018 2022 2018 3/ha B3 Maiseaniitty ja laidunalue. Merkitty aseakaaaan erkinnällä: MA Maiseallisesti arokas pelto- tai niittyalue. Metsittynyttä entistä peltoa. Sekapuustoinen ja eri-ikäinen hakaainen sekä kiinen kuio ulkoilureitin ja aoien niittyalueen älissä. Isoipana puustona koiua, kuusta, haapaa ja äntyä. Välijaksolla nuorepaa kuusta, leppää, raitaa ja pihlajaa. Kuion pohjoisosan puusto äljepää. Taoite: Näkyät reitiltä niitylle. Niityn laidan etsittyisen estäinen. Puuston elinoiaisuus. Kuusettuisen estäinen. Toienpiteet: Kuusten poisto ja uun puuston äljennys. Kuion keskiosissa olea kuusikko jätetään toienpiteiden ulkopuolelle ja ennallistaistoienpiteet kohdistuat kuion etelä- ja pohjoispuolisille aoiille ja puoliaoiille alueille, ks. alla olea kuiointi, jossa hoidon ulkopuolelle jätettää kuusisaareke osoitettu punaisella nuolella ja rajattu kuiorajalla uusta kuiosta. Pienpuuston hoito, jossa poistetaan kaikki kuuset. Puuston poiston jälkeen niitto aoiille älipinnoille.

43/96 Ohjeellinen niityn hoitotapa D. 76 Pinta-ala: 0.17 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: Niittyalueen kunnostus 2018 2022 2018 B5 Aroniitty. Niitty/Lehdesniitty. Perinneaisea-alue. Katajia. Aroniitty Merkitty kaaaan S-1 erkinnällä. Väljä ja aloisa hakaainen koiikko etsittyneellä anhalla peltoalueella aoiien niittyalueiden älissä. Koiun lisäksi uutaa haapa, kuusi ja änty. Pensaskerroksessa pajua, pihlajaa ja katajaa. Taoite: Aara ja aloisa hakaainen alue. Estetään lisäksi puuston yöryinen iereisille aoiille niittyalueille. Toienpiteet: Hoidetaan erillisen hoitosuunnitelan ukaan. 77 Pinta-ala: 0.26 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: Niittyalueen kunnostus 2018 2022 2018 B3 Maiseaniitty ja laidunalue. Merkitty aseakaaaan erkinnällä: MA Maiseallisesti arokas pelto- tai

44/96 niittyalue. Väljä hakaainen koiikko etsittyneellä anhalla peltoalueella aoiien niittyalueiden älissä. Koiun lisäksi uutaa haapa, ja änty. Pensaskerroksessa pajua, pihlajaa ja uuta lehtipuuta. Taoite: Aara ja aloisa hakaainen alue. Estetään puuston yöryinen iereisille aoiille niittyalueille. Mahdollinen leähdyspaikka, reitin rakentainen iereisen niityn ja tään kuion läpi? Toienpiteet: Yksittäisten puiden poisto ja pienpuuston hoito, jolla aoiet älipinnat puuston loassa saadaan niitettäään kuntoon. Ohjeellinen niityn hoitotapa D. 78 Pinta-ala: 1.38 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: Niittyalueen kunnostus 2018 2022 2018 B3 Maiseaniitty ja laidunalue. Niitty/Lehdesniitty. Perinneaisea-alue. Merkitty aseakaaaan erkinnällä: MA Maiseallisesti arokas pelto- tai niittyalue. Vanhaa ojitettua peltoa, joka nykyisellään hoidettua(?) aiseaniittyä. Taoite: Aoin, niitetty aiseaniitty, jonka esitalous on kunnossa. Toienpiteet: Niityn reunojen etsittyneiden osien pienpuuston poisto. Ojien kunnostus. Yksittäispuiden poisto ja kantojen jyrsintä, jotta koneellinen niitto ahdollista. Niityn ohjeellinen hoitotapa D. 79 Pinta-ala: 0.23 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: Niittyalueen kunnostus 2018 2022 2018 B3 Maiseaniitty ja laidunalue. Niitty/Lehdesniitty. Perinneaisea-alue. Merkitty aseakaaaan erkinnällä: MA Maiseallisesti arokas pelto- tai niittyalue. Kosteapi ja esakoituneepi alue anhalla peltoalueella. Koiun lisäksi uutaa haapa, kuusi ja änty. Pensaskerroksessa tiheä lehtipuuesakko. Taoite: Palautetaan aoieksi alueeksi. Toienpiteet: Yksittäisten puiden poisto ja pienpuuston poisto. Niityn ohjeellinen niittotapa D. Vesoinen niillä alueilla itä ei pystytä koneellisesti niittäään. 80 Pinta-ala: 0.51 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: Niittyalueen kunnostus 2018 2018 2018 B3 Maiseaniitty ja laidunalue. Niitty/Lehdesniitty. Perinneaisea-alue. Merkitty aseakaaaan erkinnällä: MA Maiseallisesti arokas pelto- tai niittyalue. Vanhaa ojitettua peltoa, joka nykyisellään niitettyä aiseaniittyä.

45/96 Taoite: Aoin, niitetty aiseaniitty, jonka esitalous on kunnossa. Toienpiteet: Niityn reunojen ja pienten etsäsaarekkeiden etsittyneiden osien puuston poisto ja kantojen jyrsintä koneellisen niiton ahdollistaiseksi. Ojien kunnostus. Reunojen pitäinen aoiena esoalla. Niityn ohjeellinen hoitotapa D. 81 Pinta-ala: 0.09 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Kuusi Kuusi 55 2 30 29 22 20 Rauduskoiu 55 1 20 29 22 10 Mänty 55 1 10 33 22 10 Kuusi 25 2 210 12 12 12 Kuusi 95 2 10 44 26 21 Pihlaja 10 1500 0 1 0 Yksittäisten puiden poisto 2018 2022 2018 Pienpuuston hoito 2018 2022 2018 3/ha C2.1 Ulkoiluetsä. Pieni kuusialtainen kuio ännikön ja reitin älissä. Isoipana puustona järeää kuusta ja koiua. Lisäksi ähän nuorepaa kuusta. Pensaskerroksessa pihlajaa ja kuusta. Taoite: Turallinen reitinarsietsä. Toienpiteet: Yksittäisten puiden poisto ja pienpuuston hoito. 82 Pinta-ala: 0.18 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Rauduskoiu Rauduskoiu 55 10 160 29 22 96 Mänty 55 1 10 33 22 10 Hieskoiu 55 2 30 29 22 19 Kuusi 55 2 30 29 22 20 Kuusi 25 5 520 12 12 31 Hieskoiu 25 5 520 12 12 28 Harennus 2018 2022 2018 Pienpuuston hoito 2018 2022 2018 3/ha C2.1 Ulkoiluetsä. Paikoin ain uutaan etrin leyinen reunakuio järeän kuusikon ja aoien niityn älissä. Kuio rajattu osin yös toienpidetarpeen perusteella. Isoipana puustona järeähköä koiua, jonka lisäksi ähän kuusta, äntyä ja haapaa. Välijaksolla ja pensaskerroksessapääosin kuusta, jonka lisäksi ähän koiua ja uuta lehtipuuta. Taoite: Niittyalueen reunan etsittyisen estäinen.

46/96 Toienpiteet: Koiikon äljennys ja kaikkien kuusien poisto sekä älijaksolta, että pensaskerroksesta. 83 Pinta-ala: 0.56 Kasupaikka: Lehto Pääpuulaji: Kuusi 3/ha Mänty 90 2 20 40 26 22 Kuusi 90 17 130 42 26 181 Rauduskoiu 75 1 10 40 26 10 Haapa 65 1 10 40 26 10 Kuusi 65 5 80 30 22 50 Kuusi 20 500 2 2 0 Pihlaja 15 1500 2 2 1 Mänty 150 1 10 45 26 11 C2.1 Ulkoiluetsä. Järeä kuusikko Rudträskin luonnonsuojeluohjela-alueen ja niityn älissä. Kuusen lisäksi järeää äntyä, sekä ähän koiua ja haapaa. Välijaksolla nuorepaa kuusta. Pensaskerros paikoin oleaton puuston tiheyden uoksi, siellä pääosin kuusta ja pihlajaa. Taoite: Luonnonaroiltaan arokas anha etsä, joka toiii LSO-alueen tukialueena. Toienpiteet: Ei toienpiteitä. 84 Pinta-ala: 3.89 Kasupaikka: Korpi Pääpuulaji: Hieskoiu Hieskoiu 40 2790 8 33 62 Rauduskoiu 40 580 8 33 13 Teraleppä 40 2 200 10 30 8 3/ha S Suojelualue. Kääpiä. Luonnonsuojeluohjelan kohde Rudträsk. 85 Pinta-ala: 1.36 Kasupaikka: Kallioalue Pääpuulaji: S Suojelualue. Luonnonsuojeluohjelan kohde Rudträsk.

47/96 86 Pinta-ala: 0.36 Kasupaikka: Lehto Pääpuulaji: Kuusi Kuusi 80 8 50 45 27 85 Kuusi 60 2 30 33 25 23 Kuusi 40 2 40 27 23 22 Kuusi 25 2 210 12 12 12 Kuusi 10 200 2 2 0 Mänty 55 1 10 32 25 11 Hieskoiu 55 1 10 33 25 11 Hieskoiu 35 1 40 18 18 8 Luontaisen uudistaisen alistelu 2018 2022 2018 Pienpuuston hoito 2018 2022 2018 3/ha C2.1 Ulkoiluetsä. Merkitty aseakaaaan erkinnällä: MA-1: Maiseallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arokas aatilakokonaisuus. Järeä eri-ikäinen kuusikko, jossa luonnontuhojen tuottaia latusaukkoja. Tuhojen seurauksena kuiolla runsaasti aalahopuuta. Lisäksi puusto alkanut uudistuaan luontaisesti latusaukkoihin. Taoite: Kuion puuston uudistuinen. Toienpiteet: Tuetaan puuston luontaista uudistuista poistaalla yksittäisiä anhipia kuusia. Hoidetaan jo syntynyttä kuusialikasosta. 87 Pinta-ala: 0.22 Kasupaikka: Lehto Pääpuulaji: Metsälehus Kuusi 15 500 3 4 1 Rauduskoiu 15 3000 3 4 7 Hieskoiu 15 3000 3 4 7 Metsälehus 10 1000 0 1 0 Taiikonhoito 2018 2022 2018 3/ha C2.1 Ulkoiluetsä. Metsälehuksia. Merkitty aseakaaaan erkinnällä: MA-1: Maiseallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arokas aatilakokonaisuus. Taiikko, jossa kasatettaina puulajeina koiu, kuusi ja erityisesti lehus. Taoite: Elinoiainen ja sekapuustoinen nuori etsä. Toienpiteet: Taiikonhoito lehuksen, sen jälkeen koiun ja iieiseksi kuusen hyäksi suunnitelakauden lopussa.

48/96 88 Pinta-ala: 0.57 Kasupaikka: Lehto Pääpuulaji: Hieskoiu Hieskoiu 30 2 100 17 17 16 Raita 30 2 100 17 17 16 Hieskoiu 65 8 150 27 24 84 Kuusi 55 1 20 27 24 11 Kuusi 30 5 520 12 12 31 Kuusi 25 500 5 5 4 Kuusi 10 2000 2 2 2 Yksittäisten puiden poisto 2018 2022 2018 Pienpuuston hoito 2018 2022 2018 3/ha C2.1 Ulkoiluetsä. Merkitty aseakaaaan erkinnällä: MA-1: Maiseallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arokas aatilakokonaisuus. Vanhaa sarkaojitettua pellonpohjaa koirapuiston ja LSO-alueen älissä, joka pitkälti etsittynyttä. Isoipana puustona järeähköä koiua ja jonkin erran kuusta. Alajaksolla paikoin tiheästi eri-ikäistä kuusta. Taoite: Kerroksellinen, sekapuustoinen ja elinoiainen ulkoiluetsä. Toienpiteet: Poiitaan äljennysielessä yksittäisiä puita pois tiheiistä koiuryhistä. Harennetaan alajakson kuusitiheikköjä. 89 Pinta-ala: 3.05 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Kuusi Kuusi 80 23 270 32 23 236 Rauduskoiu 80 6 80 32 22 63 Hieskoiu 80 3 40 32 22 31 3/ha S Suojelualue. Suojeltu puu. Kääpä. Luonnonsuojeluohjelan kohde Rudträsk. 90 Pinta-ala: 6.68 Kasupaikka: Vesistö Pääpuulaji: S Suojelualue. Luonnonsuojelualueen rajaukseen kuulua esialue. Taoite: Ks. suojelualueen hoito- ja käyttösuunnitela. Toienpiteet: Ks. suojelualueen hoito- ja käyttösuunnitela.

49/96 91 Pinta-ala: 0.25 Kasupaikka: Lehto Pääpuulaji: Teraleppä 3/ha Kuusi 100 5 30 45 30 60 Rauduskoiu 80 4 30 40 27 43 Teraleppä 65 10 150 30 25 109 Tuoi 20 2000 3 4 5 Mänty 80 0 0 35 26 1 Pihlaja 15 500 2 2 0 Yksittäisten puiden poisto 2018 2022 2018 Pienpuuston hoito 2018 2022 2018 C2.1 Ulkoiluetsä. Rantaetsä. Teraleppiä. Teraleppäaltainen rantaetsä reitin ja rannan älissä ja yös tonttiin rajautuen. Kuion eteläpuoli kuusialtaista. Lisäksi koiua ja pari äntyä. Taoite: Reitin ja tontin arsiltaan turallinen ja uuten oniuotoinen rantaetsä. Toienpiteet: Huonokuntoisten ja iäkkäiden puiden poisto. Poistetaan lisäksi anhipia kuusia kuion keski- ja pohjoisosista. Pienpuuston hoito reitin ja tontin läheisyyteen, tuoet ja uut lehtopensaat säästetään. 92 Pinta-ala: 0.26 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Kuusi Mänty 90 3 50 30 22 30 Kuusi 65 8 90 35 25 88 Rauduskoiu 70 3 30 35 25 31 Kuusi 10 500 2 2 0 Pihlaja 10 2000 2 2 1 Kuusi 30 5 520 12 12 31 Yksittäisten puiden poisto 2018 2022 2018 Pienpuuston hoito 2018 2022 2018 3/ha C2.1 Ulkoiluetsä. Kääpä. Kuusialtainen tontin ja reitinierusetsä. Kuusen lisäksi äntyä ja koiua. Pensaskerroksessa pääosin kuusta. Taoite: Turallinen, elinoiainen ja iihtyisä reunaetsä. Toienpiteet: Huonokuntoisten puiden poisto ja pienpuuston hoito.

50/96 93 Pinta-ala: 0.18 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Lehtikuusi Lehtikuusi 20 1500 3 4 4 Mänty 10 200 1 2 0 Kuusi 10 990 1 2 0 Pihlaja 10 3000 2 2 2 Rauduskoiu 75 1 10 35 24 10 Mänty 75 1 10 35 20 9 Raita 40 1 20 30 18 8 Ylispuustoisen taiikon hoito 2018 2022 2018 Taiikonhoito 2018 2022 2018 3/ha C2.1 Ulkoiluetsä. Lehtikuusia. Ylispuustoinen taiikko reitin ja kallioalueen älissä. Kasatettaina puulajeina lehtikuusi, änty ja kuusi. Ylispuuna puolenkyentä koiua, pari järeää raitaa, kuusi ja uutaa änty. Taoite: Elinoiainen ja sekapuustoinen nuori etsä. Toienpiteet: Taiikonhoito lehtikuusen, ännyn ja kuusen hyäksi. Lisäksi huonokuntoisten ylispuiden poisto. 94 Pinta-ala: 1.77 Kasupaikka: Metsäinen kallioalue Pääpuulaji: Mänty 3/ha Mänty 140 14 210 29 12 97 S Suojelualue. Maakunnallisesti arokas aisea-alue. Kääpiä. Luonnonsuojelualue-ohjelassa kohteena Uutelan etsä. 95 Pinta-ala: 0.23 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Mänty 3/ha Mänty 90 5 60 33 20 46 Kuusi 35 20 1310 15 13 128 Pihlaja 10 500 2 2 0 Kuusi 10 500 2 2 0 Ensiharennus 2018 2022 2018 Pienpuuston hoito 2018 2022 2018 C2.1 Ulkoiluetsä. Pieni reunakuio kallioalueen ja pihan/eneparkin älissä. Ylispuuna äljästi järeää äntyä, alajaksolla paikoin tiheästi nuorta kuusta. Pensaskerroksessa kuusta ja pihlajaa.

51/96 Taoite: Elinoiainen, turallinen ja iihtyisä reunaetsä. Toienpiteet: Alajakson nuoren kuusikon harennus ja pienpuuston hoito. 96 Pinta-ala: 0.93 Kasupaikka: Lehto Pääpuulaji: Teraleppä 3/ha Hieskoiu 40 2 60 22 20 18 Teraleppä 60 25 280 35 28 292 Tuoi 30 1980 5 5 14 Tuoi 10 2000 2 2 1 Kuusi 60 1 10 33 25 11 Kuusi 20 200 3 4 1 Rauduskoiu 55 1 10 35 27 11 Kostea lehto (Muu arokas elinypäristö). C5 Aroetsä. Teraleppiä. Kääpiä. Vanhaa peltoa, jolle istutettu teralepikkö 1950-luun lopussa sen aikaisen etsäsuunnitelan ukaan. Teralepän lisäksi ähän koiua (arsinkin kuion länsipäässä tonttia asten) ja kuion reunoilla jonkin erran kuusta. Alla runsaasti eri kokoista tuoea ja jonkin erran aahteraa. Taoite: Luonnonaroiltaan oniuotoinen lehtoalue. Toienpiteet: Ei toienpiteitä. 97 Pinta-ala: 0.17 Kasupaikka: Metsäinen kallioalue Pääpuulaji: Mänty 3/ha Mänty 140 11 160 30 15 89 S Suojelualue. Maakunnallisesti arokas aisea-alue. Luonnonsuojelualue-ohjelassa kohteena Uutelan etsä. 98 Pinta-ala: 0.14 Kasupaikka: Lehto Pääpuulaji: Haapa 3/ha Teraleppä 65 1 10 35 27 11 Rauduskoiu 60 2 30 30 25 22 Haapa 65 3 20 49 28 31 Kuusi 60 20 310 30 25 235 Kuusi 40 5 180 20 20 50 Kuusi 15 1000 2 2 1 Pienpuuston hoito 2018 2022 2018 C2.1 Ulkoiluetsä. Pöllöt (Pesä/pesiäalue). Pieni reheä, kostea ja aloisahko kuio teralepikön ja kuusikon älissä. Isoipana puustona erittäin järeää haapaa, jonka lisäksi koiua ja kuusta.

52/96 Välijaksolla ja pensaskerroksessa eri-ikäistä kuusta. Taoite: Kuusettuisen estäinen. Toienpiteet: Pienpuuston hoito, jossa poistetaan kuusia. 99 Pinta-ala: 0.28 Kasupaikka: Lehto Pääpuulaji: Kuusi 3/ha Teraleppä 65 1 10 35 27 11 Rauduskoiu 60 3 50 30 25 33 Haapa 65 3 20 49 28 31 Kuusi 60 20 310 30 25 235 Kuusi 40 5 180 20 20 50 Kuusi 15 1000 2 2 1 Mänty 100 1 10 48 25 11 Harennus 2018 2022 2018 Pienpuuston hoito 2018 2022 2018 C2.1 Ulkoiluetsä. Kuusialtainen, paikoin tiheä kuio, jossa alon puutteen uoksi pensaskerros paikoin puuttuu. Muuna puustona järeää ylispuustoista haapaa ja uutaia äntyjä. Välijaksolla nuorepaa kuusta. Pensaskerroksessa paikoin kuusta ja sekalaista lehtipuuta. Taoite: Valoisa lehto ja elinoiainen reitinarsietsä. Toienpiteet: Kuusikon harennus lehtokasillisuuden ja puuston elinoiaisuuden parantaiseksi. Pienpuuston hoito kuusiryhiin. 100 Pinta-ala: 0.29 Kasupaikka: Lehto Pääpuulaji: Rauduskoiu Teraleppä 65 2 20 35 26 22 Rauduskoiu 65 3 30 37 26 32 Mänty 65 1 10 35 26 11 Haapa 55 2 20 35 26 22 Kuusi 15 2000 3 3 5 Tuoi 15 1500 3 3 3 Raita 15 1500 3 3 3 Vaahtera 20 200 4 5 1 Pihlaja 15 500 3 3 1 Hieskoiu 45 2 40 25 20 18 Yksittäisten puiden poisto 2018 2022 2018 Pienpuuston hoito 2018 2022 2018 3/ha C2.1 Ulkoiluetsä. Teraleppiä. Kapea kaista pääosin ulkoilureitin ja tien älissä. Isoipana puustona koiua, kuusta, teraleppää, haapaa ja äntyä. Välijaksolla kuusta. Pensaskerroksessa

53/96 aahteraa, tuoea, kuusta ja pihlajaa. Taoite: Turallinen ja iihtyisä reitin ja tien reunaetsä. Toienpiteet: Yksittäisten puiden poisto ja pienpuuston hoito. 101 Pinta-ala: 0.70 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Kuusi Kuusi 85 12 150 32 22 121 Mänty 85 5 80 30 21 58 Rauduskoiu 85 9 110 32 21 87 Teraleppä 85 3 40 32 21 29 3/ha S Suojelualue. Maakunnallisesti arokas aisea-alue. Kääpiä. 102 Pinta-ala: 0.20 Kasupaikka: Kallioalue Pääpuulaji: C2.1 Ulkoiluetsä. Katajia. Lähes puuton aara kalliokuio, jossa kalliopinta lähes kokonaan saalpeitteessä. Muutaia näyttäiä katajia. Taoite: Luontainen kalliokasillisuus ja puusto. Toienpiteet: Ei toienpiteitä. 103 Pinta-ala: 0.13 Kasupaikka: Lehto Pääpuulaji: Haapa Pihlaja 45 0 10 25 20 4 Raita 45 1 10 25 20 5 Haapa 45 3 70 25 20 27 Rauduskoiu 45 3 70 25 20 26 Niittyalueen kunnostus 2018 2022 2018 3/ha B4 Aoin alue ja näkyä. Paikoin puoliaoin aloisa haapaaltainen kuio. Haaan lisäksi koiua ja kuusta. Pensaskerros oleaton, siellä ähän kuusta. Taoite: Kuusettuisen estäinen ja heinäaltainen pohjakasillisuus. Toienpiteet: Kuusten poisto. Niityn ohjeellinen hoitotapa F.

54/96 104 Pinta-ala: 0.18 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Kuusi Mänty 65 3 40 33 24 32 Kuusi 65 7 90 33 24 74 Rauduskoiu 65 3 40 33 24 30 Rauduskoiu 35 2 70 20 20 18 Kuusi 35 1 40 20 20 10 Pihlaja 15 200 3 3 0 3/ha C2.1 Ulkoiluetsä. Sekapuustoinen kuio kallio- ja niittyalueen älissä. Isoipana puustona äntyä, kuusta ja koiua. Välijaksolla paikoin nuorepaa koiua Ja kuusta,sekä ähän raitaa. Pensaskerroksessa harahkossa pihlajaa. Taoite: Eri-ikäinen, kerroksellinen ja elinoiainen ulkoiluetsä. Toienpiteet: Ei toienpiteitä. 105 Pinta-ala: 0.39 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Kuusi 3/ha Mänty 55 1 20 25 21 10 Kuusi 55 12 230 27 21 118 Mänty 120 1 10 37 21 10 Pihlaja 15 1980 1 2 1 Rauduskoiu 15 100 1 2 0 Kuusi 10 200 2 2 0 Rauduskoiu 55 1 20 26 21 9 Yksittäisten puiden poisto 2018 2022 2018 Pienpuuston hoito 2018 2022 2018 C2.1 Ulkoiluetsä. Kuusialtainen kuio reitin ja parkkipaikan reunalla. Kuusen lisäksi ähän koiua ja äntyä. Pensaskerroksessa pääosin pihlajaa ja kuusta. Tien ieressä järeitä ylispuuäntyjä. Taoite: Kerroksellinen, sekapuustoinen ja iihtyisä reunaetsä. Toienpiteet: Yksittäisten puiden poisto ja pienpuuston hoito.

55/96 106 Pinta-ala: 0.23 Kasupaikka: Lehto Pääpuulaji: Rauduskoiu Rauduskoiu 65 15 170 35 25 155 Mänty 65 1 10 35 25 11 Kuusi 65 2 20 35 25 22 Haapa 60 1 10 35 25 10 Teraleppä 65 1 10 35 25 10 Hieskoiu 30 3 130 18 17 23 Haapa 15 2000 2 3 2 Kuusi 10 200 2 2 0 Harennus 2018 2022 2018 Pienpuuston hoito 2018 2022 2018 3/ha C2.1 Ulkoiluetsä. Metsittynyttä ja sarkaojitettua pellonpohjaa, jossa nyt järeähköä koiua, jonka lisäksi kuusta, haapaa ja ähän teraleppää. Välijaksolla ähän nuorepaa koiua. Pensaskerroksessa pääosin haapaa ja kuusta. Taoite: Elinoiainen, sekapuustoinen ja kerroksellinen ulkoiluetsä. Toienpiteet: Harennus tiheipiin puustoryhiin ja pienpuuston hoito. 107 Pinta-ala: 1.12 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: Niittyalueen kunnostus 2018 2022 2018 B3 Maiseaniitty ja laidunalue. Perinneaisea-alue. Laajahko pääasiassa aoin niittyalue, joka suurelta osin laidunnuksen ja niiton piirissä. Puustoa pääasiassa kuion etelä-kaakkoisosassa osassa olean ojan arrella ja kuion itäosassa. Puusto pääosin järeähköä koiua sekä uutaia raitoja. Taoite: Alue pysyy hoidettuna aoiena niittyalueena. Kuion reunojen etsittyisen estäinen. Toienpiteet: Etelä-kaakkoisosan ojanarren ja etsänreunan reunan puustoriin äljennys ja pienpuuston hoito. Ojien kunnostus, kunnostusta haittaaien puiden ja pensaiden poisto. Kantojen poisto tai jyrsintä. Ohjeellinen niityn hoitotapa D. 108 Pinta-ala: 0.27 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: Niittyalueen kunnostus 2018 2022 2018 B4 Aoin alue ja näkyä. Niitty/Lehdesniitty. Puoliaointa ja aointa anhaa pellonpohjaa, joka osin etsittynyttä. Isoipana arttunutta haapaa ja koiua. Pensaskerroksessa pääosin haapaa.

56/96 Taoite: Kuion puoliaoin ile pysyy, taoitteena yös näkyät tieltä ja reitiltä aoielle niittyalueelle. Toienpiteet: Yksittäisten puiden poisto ja pienpuuston hoito, jolla aoiet älipinnat puuston loassa saadaan niitettäään kuntoon. Ohjeellinen niityn hoitotapa F. 109 Pinta-ala: 0.35 Kasupaikka: Lehto Pääpuulaji: Teraleppä Teraleppä 35 31 1400 18 19 266 Hieskoiu 35 1 40 18 19 9 Rauduskoiu 55 1 20 30 23 10 Kuusi 10 50 1 2 0 Harennus 2018 2022 2018 Pienpuuston hoito 2018 2022 2018 3/ha C2.1 Ulkoiluetsä. Vanhalla pellonpohjalla kasaa arttunut teralepikkö, jonka seassa ähän erikokoista koiua. Pensaskerros harahko, siellä täällä kuusta ja sekalaista lehtipuuta. Taoite: Elinoiainen teralepikkö. Toienpiteet: Harennus ja pienpuuston hoito. 110 Pinta-ala: 1.01 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Mänty 3/ha Pihlaja 35 1 80 14 10 5 Rauduskoiu 55 3 70 25 19 25 Mänty 55 19 430 25 19 170 Haapa 50 1 20 25 19 8 Pihlaja 10 3000 2 2 2 Kuusi 55 2 40 25 19 18 Harennus 2018 2022 2018 Pienpuuston hoito 2018 2022 2018 C2.1 Ulkoiluetsä. Järeähkö ja aloisa ännikkö, seassa kuusta, koiua ja ähän haapaa. Tien arressa yös järeitä ylispuuäntyjä ja keloja. Yhdessä kelossa keäällä 2016 palokärjen pesäkolo, jossa kole poikasta. Pensaskerroksessa sekalainen lehtipuusto, pääosin pihlajaa. Kuion alaa länsiosa parkkipaikkaa asten reheäpi ja harepipuustoinen. Taoite: Elinoiainen, kerroksellinen ja sekapuustoinen reunaetsä.

57/96 Toienpiteet: Tiheipien puustoryhien harennus koiua ja haapaa suosien. Pienpuuston hoito. 111 Pinta-ala: 0.18 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: Haapa 45 5 110 25 23 52 Haapa 10 4950 1 2 1 Niittyalueen kunnostus 2018 2022 2018 3/ha B4 Aoin alue ja näkyä. Niitty/Lehdesniitty. Puoliaointa ja aointa anhaa pellonpohjaa, joka osin etsittynyttä. Isoipana puustona arttunutta haapaa ja jonkin erran koiua. Pensaskerroksessa tiheästi haapaa. Taoite: Kuio palautetaan kokonaan aoieksi alueeksi reitin arren puustokujannetta lukuun ottaatta. Toienpiteet: Kaikki puut poistetaan reitin arren puustokujannetta lukuun ottaatta. Ohjeellinen niityn hoitotapa F. 112 Pinta-ala: 0.18 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: Niittyalueen kunnostus 2018 2022 2018 B4 Aoin alue ja näkyä. Kapea kuio tien ja ulkoilureitin älissä isoipana puustona koiua ja haapaa. Välijaksolla raitaa ja pihlajaa. Pensaskerroksessa haapaa ja pihlajaa. Taoite: Puuston elinoiaisuus ja turallisuus. Näkyät niittyalueelle. Toienpiteet: Yksittäisten puiden poisto ja kaiken pienpuuston poisto. Ohjeellinen niityn hoitotapa F. 113 Pinta-ala: 1.08 Kasupaikka: Metsäinen kallioalue Pääpuulaji: Mänty Mänty 70 7 450 15 8 30 Mänty 40 3 150 17 15 22 Kataja 15 100 2 2 0 Rauduskoiu 15 100 2 2 0 3/ha C2.1 Ulkoiluetsä. Katajia. Kallioäki, jossa kangasetsälaikut ja kallioiset pinnat aihteleat osaiikkiaisesti. Puustona kituliasta erikokoista ja ikäistä kallioäntyä, kallion laella lyhyttä äntyä ja käyriä alaspäin entäessä ännyn järeys ja pituus nousee

58/96 ja ikä nuorenee. Pensaskerroksessa katajaa, koiua ja äntyä. Taoite: Luontainen kalliopuusto ja kasillisuus. Toienpiteet: Ei toienpiteitä. 114 Pinta-ala: 0.47 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Kuusi 3/ha Raita 35 1 80 15 15 8 Rauduskoiu 75 2 30 35 25 25 Mänty 75 7 70 37 25 76 Kuusi 75 12 130 35 25 131 Kuusi 35 2 130 15 15 15 Kuusi 10 990 1 2 0 Pihlaja 10 1000 0 1 0 Yksittäisten puiden poisto 2018 2022 2018 Pienpuuston hoito 2018 2022 2018 C2.1 Ulkoiluetsä. Kuusialtainen tienieruskuio, jota ulkoilureitti halkoo. Kuusen lisäksi äntyä, koiua, haapaa ja raitaa. Pensaskerroksessa pääosin pihlajaa ja kuusta. Taoite: Sekapuustoinen, kerroksellinen ja elinoiainen tien ja reitinarsietsä. Toienpiteet: Yksittäisten puiden poisto ja pienpuuston hoito. 115 Pinta-ala: 0.26 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Kuusi Kuusi 80 12 180 30 22 120 Rauduskoiu 75 2 30 30 22 19 Kuusi 40 5 320 15 15 38 Hieskoiu 40 1 70 15 15 7 Kuusi 15 1500 3 3 3 Hieskoiu 15 500 3 3 1 Pihlaja 15 1000 2 2 1 3/ha C2.1 Ulkoiluetsä. Kuusialtainen kuio niityn ja kallioalueen älissä. Eri-ikäisen kuusen lisäksi koiua. Pensaskerroksessa kuusta ja pihlajaa. Erittäin paljon kuusilahopuuta sekä aassa ja pystyssä. Taoite: Luontoarojen ylläpito ja kehittäinen. Toienpiteet: Ei toienpiteitä.

59/96 116 Pinta-ala: 2.12 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Kuusi Kuusi 90 31 360 33 23 320 Rauduskoiu 90 2 20 33 22 17 Hieskoiu 90 1 10 33 22 10 Raita 90 1 10 33 22 7 3/ha S Suojelualue. Kääpiä. Luonnonsuojeluohjelan kohde Rudträsk 117 Pinta-ala: 0.46 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: Niittyalueen kunnostus 2018 2022 2018 B4 Aoin alue ja näkyä. Niitty/Lehdesniitty. Perinneaisea-alue. Kuion alue aseakaaassa erkinnällä RP iljelyspalsta eli oi uuttua jatkossa iljelyspalstaksi. Puoliaointa, hiljalleen etsittyää anhaa pellonpohjaa, jonka läpi enee luontopolku. Lisäksi epäirallinen autojen pysäköintipaikka. Koiuja ryhittäin siellä täällä, pensaskerroksessa pääosin pajua. Taoite: Kuion aointa ilettä kehitetään. Pysäköintipaikan laajennus? Toienpiteet: Pienpuuston poisto. Niityn ohjeellinen hoitotapa D. 118 Pinta-ala: 0.24 Kasupaikka: Lehto Pääpuulaji: Haapa Pihlaja 30 1 50 15 15 5 Haapa 50 8 140 28 20 70 Rauduskoiu 55 3 30 35 25 31 Haapa 10 1000 2 2 1 Yksittäisten puiden poisto 2018 2022 2018 Pienpuuston hoito 2018 2022 2018 3/ha C2.1 Ulkoiluetsä. Perinneaisea-alue. Kuion alue aseakaaassa erkinnällä RP iljelyspalsta eli oi uuttua jatkossa iljelyspalstaksi. Kuio tien ja iljelyspalstan älissä. Luontopolku halkoo kuiota. Isoipana puustona haapaa ja koiua. Pensaskerroksessa pääosin haapaa. Taoite: Näkyät iljelyspalstalle. Turallisuus. Toienpiteet: Yksittäisten puiden poisto ja pienpuuston hoito.

60/96 119 Pinta-ala: 0.28 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: Niittyalueen kunnostus 2018 2022 2018 B4 Aoin alue ja näkyä. Perinneaisea-alue. Merkitty aseakaaaan erkinnällä: MA-1: Maiseallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arokas aatilakokonaisuus. Metsittynyt peltokuio tien ja aoien niityn älissä. Isoipana puustona koiua ja haapaa. Pensaskerroksessa pääosin haapaa ja ähän kuusta. Taoite: Näkyät niitylle. Turallisuus. Toienpiteet: Yksittäisten puiden poisto ja pienpuuston hoito. Ohjeellinen Niityn hoitotapa F. 120 Pinta-ala: 2.37 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: Niittyalueen kunnostus 2018 2022 2018 B3 Maiseaniitty ja laidunalue. Laidunaa. Perinneaisea-alue. B3 Maiseaniitty ja laidunalue. Laidunaa. Perinneaisea-alue. Merkitty aseakaaaan erkinnällä: MA-1: Maiseallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arokas aatilakokonaisuus. Aoin niittyalue, joka on tällä hetkellä ainakin osin niiton piirissä. Taoite: Niityn reunojen etsittyisen esto. Koko alue otetaan niiton piiriin. Toienpiteet: Niitylle leinneen puuston poisto. Niityn peruskunnostus ja sen jälkeen koneellinen ylläpitoniitto. Peruskunnostuksessa yksittäisten puiden ja pensaiden poisto, kantojen poisto tai jyrsintä ja koko niittyalueen ojien perusteellinen kunnostus. Maan tasoitus, jotta niitto ahdollista. Niityn ohjeellinen hoitotapa D. 121 Pinta-ala: 1.18 Kasupaikka: Muuntunut Pääpuulaji: Kuusi Kuusi 60 4 40 35 26 46 Rauduskoiu 60 1 10 35 26 11 Hieskoiu 40 1 40 20 20 9 Kuusi 20 50 4 5 0 Niittyalueen kunnostus 2018 2022 2018 3/ha B5 Aroniitty. Merkitty aseakaaaan erkinnällä Ma-1: Maiseallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arokas aatilakokonaisuus. Kuioon sisältyy puutoista hakaaata, niittyä ja entistä peltoa ja laidunta. Alueen länsi- ja koillisosa on puoliaointa hakaaata, ikä etsittyässä. Hakaaita on laidunnettu iieksi 2000 luun alussa. Kenttäkerroksessa esiintyy heinäaltaista niittykasillisuutta ja suuria kiiä. Hakaaan ja koira-aitauksen älissä on kostea notkela, issä kasaa esiangeroa, nuorta puustoa ja pensaita.

61/96 Niittykasillisuudeltaan onipuolisin alue sijoittuu Särkännieeen johtaan tien arteen. Tää paahteinen, etelään loiasti iettää rinne, jossa kasaa erkittää yksittäiskoiu ja arokasta niitty- ja ketokasillisuutta on yös aiseallisesti erkittää. Alue rajautuu reheäpään tuoreeseen niittyyn ja koira-aitaukseen. Taoite: Arokkaan perinneaisean ja niittykasillisuuden turaainen. Toienpiteet: Hoidetaan erillisen hoitosuunnitelan ukaan. 122 Pinta-ala: 0.63 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: Niittyalueen kunnostus 2018 2022 2018 B3 Maiseaniitty ja laidunalue. Perinneaisea-alue. Aoin niittyalue risteysalueen tuntuassa. Taoite: Aoin niittykuio. Toienpiteet: Niityn peruskunnostus. ojien kunnostus, anhojen laidunaitojen purku, niityn tasoitus. Niityn ohjeellinen hoitotapa D, koneellinen niitto. 124 Pinta-ala: 0.30 Kasupaikka: Tontti Pääpuulaji: E Erityisalue. Merkitty aseakaaaan erkinnällä: MA-1: Maiseallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arokas aatilakokonaisuus. Skatan tilan naettaa ja sen ypäristöä. Taoite: Kiinteistönhaltijan ukaan. Toienpiteet: Kiinteistönhaltijan ukaan. 125 Pinta-ala: 0.13 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: Niittyalueen kunnostus 2018 2022 2018 B5 Aroniitty. Laidunaa. Perinneaisea-alue. Merkitty aseakaaaan erkinnällä: MA-1: Maiseallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arokas aatilakokonaisuus. Aroniitty, joka ei ole tällä hetkellä niiton piirissä. Taoite: Alue otetaan niiton piiriin. Toienpiteet: Hoidetaan erillisen hoitosuunnitelan ukaan.

62/96 126 Pinta-ala: 1.26 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: Niittyalueen kunnostus 2018 2022 2018 B3 Maiseaniitty ja laidunalue. Perinneaisea-alue. Kääpä. Merkitty aseakaaaan erkinnällä: MA-1: Maiseallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arokas aatilakokonaisuus. Suuriilta osin aointa niittyaluetta. Pääosa puustosta kuion reunoilla, jonka lisäksi uutaia etsäsaarekkeita. Taoite: Kuio pysyy aoiena niittynä ja perinneaiseana. Toienpiteet: Kuion reunojen etsittyisen esto. Poistetaan syntynyttä puustoa, erityisesti kuusta. Kantojen poisto. Niityn peruskunnostus ennen koneellista niittoa. Ohjeellinen niityn hoitotapa D. 127 Pinta-ala: 0.20 Kasupaikka: Tontti Pääpuulaji: E Erityisalue. Maneesialue. Merkitty aseakaaaan erkinnällä: MA-1: Maiseallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arokas aatilakokonaisuus. 128 Pinta-ala: 0.25 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: Niittyalueen kunnostus 2018 2022 2018 B4 Aoin alue ja näkyä. Hakaaa. Katajia. Merkitty aseakaaaan erkinnällä: MA-1: Maiseallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arokas aatilakokonaisuus. Vanhaa peltoa, joka nyt etsittynyttä puoliaointa hakaaista aluetta. Isoipana puustona järeää koiua, jonka lisäksi iisi kuusta. Välijaksolla ähän raitaa ja pihlajaa. Pensaskerros harahko, tuoiryhä, uutaia katajia ja siellä täällä uutaia uita puita. Taoite: Aoin, aloisa hakaainen alue. Toienpiteet: Niityn ohjeellinen hoitotapa F. 129 Pinta-ala: 0.70 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: Niittyalueen kunnostus 2018 2022 2018 B3 Maiseaniitty ja laidunalue. Merkitty osittain aseakaaaan erkinnällä: MA-1: Maiseallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arokas aatilakokonaisuus. Vanhaa osin aointa pellonpohjaa, jossa äljästi järeää koiua ja äheän kuusta. Pensaskerroksessa

63/96 paikoin tiheä sekalainen lehtipuusto. Taoite: Puoliaoin, hoidettu ja aloisa hakaainen aoien niitynreuna ierusalue. Estetään puuston yöryinen iereiselle aoielle niittyalueelle. Toienpiteet: Yksittäisten puiden poisto ja pienpuuston hoito. Niityn ohjeellinen hoitotapa F. 130 Pinta-ala: 1.66 Kasupaikka: Lehto Pääpuulaji: Kuusi Kuusi 105 19 140 41 24 183 Rauduskoiu 105 6 50 41 24 60 Teraleppä 105 6 50 41 24 60 3/ha S Suojelualue. Luonnonsuojelualueen rajaukseen kuulua alue. Taoite: Ks. suojelualueen hoito- ja käyttösuunnitela. Toienpiteet: Ks. suojelualueen hoito- ja käyttösuunnitela. 131 Pinta-ala: 0.74 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Kuusi 3/ha Mänty 75 2 20 34 27 23 Kuusi 75 18 210 34 27 221 Kuusi 15 1000 2 2 1 Pihlaja 15 2000 2 2 1 Mänty 10 200 0 1 0 Rauduskoiu 70 1 10 33 26 11 Pienpuuston hoito 2018 2022 2018 C2.1 Ulkoiluetsä. Kääpä. Kuusialtainen äljä ja aloisa etsikkö. Kuusen lisäksi äntyä ja ähän koiua. Pensaskerroksessa kuusta, äntyä ja pihlajaa. Taoite: Kerroksellinen, sekapuustoinen ja aloisa ulkoiluetsä. Toienpiteet: Pienpuuston hoito. 132 Pinta-ala: 1.67 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: S Suojelualue. Tupa. Luonnonsuojelualueen rajaukseen kuulua alue. Taoite: Ks. suojelualueen hoito- ja käyttösuunnitela.

64/96 Toienpiteet: Ks. suojelualueen hoito- ja käyttösuunnitela. 133 Pinta-ala: 2.35 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: S Suojelualue. Luonnonsuojelualueen rajaukseen kuulua alue. Taoite: Ks. suojelualueen hoito- ja käyttösuunnitela. Toienpiteet: Ks. suojelualueen hoito- ja käyttösuunnitela. 134 Pinta-ala: 0.82 Kasupaikka: Kuiahko kangas Pääpuulaji: Mänty Mänty 95 16 150 37 18 157 Rauduskoiu 95 2 20 39 18 21 Teraleppä 95 2 20 39 18 21 Pihlaja 95 1 10 39 18 10 3/ha S Suojelualue. Luonnonsuojelualueen rajaukseen kuulua alue. Taoite: Ks. suojelualueen hoito- ja käyttösuunnitela. Toienpiteet: Ks. suojelualueen hoito- ja käyttösuunnitela. 135 Pinta-ala: 1.53 Kasupaikka: Kallioalue Pääpuulaji: Mänty Mänty 140 10 180 28 10 50 Mänty 15 50 0 1 0 3/ha C2.1 Ulkoiluetsä. Maakunnallisesti arokas aisea-alue. Katajia. Kalliokuio, jossa kuluneiden aokalliopintojen ja puustoisten kangasetsälaikkujen osaiikkia. Suosittu näköala- ja piknikpaikka. Taoite: Viihtyisä ulkoilu- ja oleskelualue. Toienpiteet: Ei toienpiteitä. 136 Pinta-ala: 0.56 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Mänty Mänty 80 10 110 35 19 89 Kuusi 55 2 70 20 17 16 Rauduskoiu 60 1 20 30 19 8 3/ha

65/96 Kuusi 20 500 3 4 1 Mänty 20 100 3 4 0 Pihlaja 20 200 3 4 0 C2.1 Ulkoiluetsä. Maakunnallisesti arokas aisea-alue. Kääpiä. Mäntyaltainen pitkä ja kapea kuio pääosin kallioalueen ja reitin älissä. Isoipana puustona äntyä, jonka alla nuorepaa eri-ikäistä kuusta. Lisäksi ähän koiua. Pensaskerroksessa äntyä, kuusta, raitaa, pihlajaa ja katajaa. Taoite: Viihtyisä ja turallinen reitinarsietsä. Toienpiteet: Ei toienpiteitä 137 Pinta-ala: 0.36 Kasupaikka: Metsäinen kallioalue Pääpuulaji: Mänty 3/ha Mänty 200 10 140 29 10 56 Nuotiopaikka. S Suojelualue. Maakunnallisesti arokas aisea-alue. Kääpiä. Luonnonsuojelualue-ohjelassa kohteena Uutelan etsä. 138 Pinta-ala: 2.69 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Kuusi Kuusi 170 15 130 39 24 136 Mänty 170 9 80 38 23 99 Rauduskoiu 170 5 40 39 23 41 Teraleppä 170 2 10 39 23 14 3/ha S Suojelualue. Maakunnallisesti arokas aisea-alue. Kääpiä. Luonnonsuojelualue-ohjelassa kohteena Uutelan etsä. 139 Pinta-ala: 2.04 Kasupaikka: Metsäinen kallioalue Pääpuulaji: Mänty 3/ha Mänty 150 11 140 32 13 78 S Suojelualue. Kalliojyrkänne. Maakunnallisesti arokas aisea-alue. Kääpiä. Luonnonsuojelualue-ohjelassa kohteena Uutelan etsä.

66/96 140 Pinta-ala: 1.43 Kasupaikka: Kuiahko kangas Pääpuulaji: Mänty Mänty 125 16 130 39 20 163 Kuusi 125 5 40 40 21 42 Rauduskoiu 125 2 20 40 21 21 3/ha S Suojelualue. Maakunnallisesti arokas aisea-alue. Kääpiä. Luonnonsuojelu-alueohjelassa kohteena Uutelan etsä. 141 Pinta-ala: 0.31 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Rauduskoiu Rauduskoiu 65 27 380 30 21 271 Haapa 65 5 70 30 21 50 Raita 65 1 10 30 21 10 Pihlaja 65 1 10 30 21 7 3/ha S Suojelualue. Luonnonsuojelu-alueohjelassa kohteena Uutelan etsä. 142 Pinta-ala: 0.73 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Kuusi Kuusi 85 18 250 31 21 181 Mänty 115 8 70 38 21 81 Rauduskoiu 85 3 40 33 21 29 3/ha S Suojelualue. Maakunnallisesti arokas aisea-alue. Haukat (Pesä/pesiäalue). Luonnonsuojelu-alueohjelassa kohteena Uutelan etsä. 143 Pinta-ala: 0.48 Kasupaikka: Kuiahko kangas Pääpuulaji: Mänty Mänty 170 12 140 34 19 121 Kuusi 170 6 70 35 20 53 Rauduskoiu 170 1 10 35 19 9 Haapa 170 1 10 35 19 9 3/ha S Suojelualue. Maakunnallisesti arokas aisea-alue. Luonnonsuojelu-alueohjelassa kohteena Uutelan etsä.

67/96 144 Pinta-ala: 0.28 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Mänty Haapa 65 2 20 35 23 19 Mänty 95 6 70 35 23 62 Kuusi 65 2 40 26 19 18 Haapa 15 1000 2 3 1 Pihlaja 15 1000 2 3 1 3/ha C2.1 Ulkoiluetsä. Mäntyaltainen, kuio, jossa yös lisäksi haapaa ja jonkin erran ielä eläiä kuusia. Suurin osa kuusista kuolleita. Pensaskerroksessa haapaa, pihlajaa ja ähän äntyä. Taoite: Lahopuustoinen, sekapuustoinen ja eri-ikäinen LSO-alueen tukialue. Toienpiteet: Ei toienpiteitä. 145 Pinta-ala: 0.15 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Kuusi 3/ha Rauduskoiu 35 2 170 13 13 12 Kuusi 35 30 2000 15 15 232 Ensiharennus 2018 2022 2018 Pienpuuston hoito 2018 2022 2018 C2.1 Ulkoiluetsä. Nuori ylitiheä istutettu kuusikko, jossa yös ähän koiua seassa. Kuiolla iso jätekasa. Taoite: Elinoiainen ja sekapuustoinen arttunut etsä. Toienpiteet: Harennus ja pienpuuston hoito. Jätteiden poisto. 146 Pinta-ala: 0.74 Kasupaikka: Lehto Pääpuulaji: Hieskoiu 3/ha Haapa 50 1 30 23 22 10 Raita 35 1 50 17 16 7 Rauduskoiu 55 10 120 34 26 109 Hieskoiu 35 15 540 20 20 137 Paju 20 2000 3 4 5 Harennus 2018 2022 2018 Pienpuuston hoito 2018 2022 2018 C2.1 Ulkoiluetsä.

68/96 Kuion alue aseakaaassa erkinnällä RP iljelyspalsta eli oi uuttua jatkossa etsäisestä alueesta iljelyspalstaksi. Metsittynyttä anhaa pellonpohjaa, jossa sarkaojat ielä nähtäillä. Puusto pääosin anhojen sarkaojien pientareilla, sarkojen keskiosissa äheän isoa puustoa. Isoipana puustona järeähköä eri-ikäistä koiua, jonka alla nuorepaa koiua. Lisäksi ähän haapaa. Pensaskerroksessa pajua, haapaa, pihlajaa ja uutaia kuusia. Runsaasti jättipalsaia. Taoite: Elinoiainen, aloisa ja kerroksellinen iljelyspalstan reunaetsä. Toienpiteet: Harennus (erityisesti iljelyspalstojen reunasta) ja pienpuuston hoito. Viljelyspalstojen oistajilta tullut erityisen paljon pyyntöjä arjostaien reunapuiden poistosta. Jättipalsain poisto. 147 Pinta-ala: 0.61 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Mänty Rauduskoiu 120 1 10 39 22 9 Mänty 120 5 40 39 22 49 Mänty 20 2000 4 5 11 Kuusi 10 1000 2 2 1 Rauduskoiu 20 100 4 5 0 Pienpuuston hoito 2018 2022 2018 3/ha C2.1 Ulkoiluetsä. Ylispuustoinen taiikko, jossa ylispuuna järeää äntyä ja uutaia koiuja. Niiden alla nuori änty-koiu-kuusi-alikasos. Taoite: Elinoiainen ja sekapuustoinen nuori etsä. Toienpiteet: Nuoren etsän/taiikonhoito. 148 Pinta-ala: 0.21 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: 3/ha Rauduskoiu 45 1 40 20 20 9 Niittyalueen kunnostus 2018 2022 2018 B4 Aoin alue ja näkyä. Niitty/Lehdesniitty. Perinneaisea-alue. Puoliaointa, hiljalleen etsittyää anhaa pellonpohjaa, jonka läpi enee luontopolku. Koiuja ryhittäin siellä täällä, pensaskerroksessa pääosin pajua. Taoite: Hoidettu hakaainen puoliaoin alue. Toienpiteet: Yksittäisten puiden poisto ja pienpuuston hoito. Niityn ohjeellinen hoitotapa F.

69/96 149 Pinta-ala: 0.27 Kasupaikka: Kuiahko kangas Pääpuulaji: Mänty Rauduskoiu 55 5 80 30 20 43 Mänty 115 3 30 40 20 27 Kuusi 45 2 50 23 18 17 Pihlaja 36 2 100 15 12 8 Mänty 25 50 5 4 0 Yksittäisten puiden poisto 2018 2022 2018 Pienpuuston hoito 2018 2022 2018 3/ha C2.1 Ulkoiluetsä. Katajia. Kallioinen ja kiinen kuio, jossa järeää hiean kituliaasti kasanutta äntyä, jonka lisäksi nuorepaa huonokuntoista ja kuollutta koiua ja kuusta. Pensaskerroksessa katajaa, pihlajaa ja ähän äntyä. Kuion läpi risteilee luontopolkuja. Taoite: Turallinen ja iihtyisä reunaetsä. Toienpiteet: Huonokuntoisten koiujen ja kuusten poisto. Pienpuuston hoito. 150 Pinta-ala: 0.48 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: Niittyalueen kunnostus 2018 2022 2018 B3 Maiseaniitty ja laidunalue. Tunnistaaton eläinlaji (Ruokintapaikka). Merkitty osittain aseakaaaan erkinnällä: MA-1: Maiseallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arokas aatilakokonaisuus. Puoliaoin, paikoin hakaainen kuio, joka ollut aikoinaan pihapiiriä. Kuiolla isoipana puustona äntyä, kuusta ja koiua. Välijaksolla haapaa, raitaa ja kuusta. Pensaskerroksessa pihlajaa, haapaa ja aahteraa. Taoite: Kuion puoliaoin hakaainen ile säilyy. Toienpiteet: Huonokuntoisten puiden poisto ja pienpuuston hoito. Niityn hoitotapa F. 151 Pinta-ala: 1.35 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: Niittyalueen kunnostus 2018 2022 2018 B3 Maiseaniitty ja laidunalue. Laidunaa. Perinneaisea-alue. Merkitty aseakaaaan erkinnällä: MA-1: Maiseallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arokas aatilakokonaisuus. Vanhaa sarkaojitettua peltoa. Taoite: Aoin niitetty alue.

70/96 Toienpiteet: Entisen laidunaan kunnostus: ojien peruskunnostus, yksittäisten puiden poisto, kantojen jyrsintä. Koneellinen niitto, hoitotapa D. 152 Pinta-ala: 0.26 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: Niittyalueen kunnostus 2018 2022 2018 B4 Aoin alue ja näkyä. Merkitty aseakaaaan erkinnällä: MA-1: Maiseallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arokas aatilakokonaisuus. Eniten etsittynyt anhan pellon pohjoispää. Isoipana puustona äljästi koiua. Pensaskerroksessa sekalainen lehtipuuesakko. Taoite: Hoidettu hakaainen alue, jonka läpi näkyä niittyalueelle. Toienpiteet: Poistetaan joitain isopia puita. Poistetaan kaikki syntynyt esakko. Kantojen poisto. Ojien kunnostus. Ohjeellinen niityn hoitotapa F. 153 Pinta-ala: 0.27 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: Niittyalueen kunnostus 2018 2022 2018 B4 Aoin alue ja näkyä. Piha-alue. Perinneaisea-alue. Merkitty aseakaaaan erkinnällä: MA-1: Maiseallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arokas aatilakokonaisuus. Aidattu niittyalue, joka etsittyässä. Pari isoa tuoea. Maiseallisesti keskeisellä paikalla tien risteyksessä Skatan tilalle saauttaessa. Taoite: Hoidettu aoin niittyalue. Toienpiteet: Syntyneen puuston poisto isoja tuoia lukuun ottaatta. Kantojen poisto. Niitto tai raiuriniitto kerran uodessa. Niityn ohjeellinen hoitotapa F. 154 Pinta-ala: 0.10 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: Niittyalueen kunnostus 2018 2022 2018 B5 Aroniitty. Merkitty aseakaaaan erkinnällä: MA-1: Maiseallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arokas aatilakokonaisuus. Kapea puustoinen aroniitty tien ja aoien peltoalueen älissä. Isoipana puustona koiua, äntyä ja kuusta. Taoite: Näkyä tieltä niittyalueelle. Niityn etsittyisen estäinen. Elinoiainen, äljä ja aloisa puusto. Toienpiteet: Hoidetaan erillisen hoitosuunnitelan ukaan.

71/96 155 Pinta-ala: 0.61 Kasupaikka: Tontti Pääpuulaji: Niittyalueen kunnostus 2018 2022 2018 E Erityisalue. Skatan tilan pihapiiri. Taoite: Metsittyisen esto. Toienpiteet: Kiinteistönhaltijan toieiden ukaan. Syntyneen epätoiotun puuston poisto. Niitto tai raiuriniitto kerran uodessa. 156 Pinta-ala: 0.32 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Kuusi Kuusi 90 2 20 35 25 22 Mänty 90 1 10 39 25 11 Rauduskoiu 80 3 40 31 25 32 Kuusi 50 10 240 24 2 8 Kuusi 10 500 2 2 0 Pihlaja 10 500 2 2 0 Yksittäisten puiden poisto 2018 2022 2018 Pienpuuston hoito 2018 2022 2018 3/ha C2.1 Ulkoiluetsä. Vaahteroita. Sekapuustoinen kuio tien ja pääosin ulkoilureitin älissä. Isoipana puustona äntyä, kuusta ja koiua. Lisäksi nuorepaa kuusta. Pensaskerroksessa pääosin kuusta ja pihlajaa, sekä ähän aahteraa. Taoite: Kerroksellinen, sekapuustoinen ja turallinen reunaetsä. Toienpiteet: Huonokuntoisten puiden poisto ja pienpuuston hoito. 157 Pinta-ala: 1.07 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Mänty 3/ha Kuusi 60 2 30 31 21 19 Mänty 60 10 150 31 21 100 Pihlaja 10 500 2 2 0 Rauduskoiu 10 100 2 2 0 C2.1 Ulkoiluetsä. Kääpiä. Mäntyaltainen aloisa ja aara kuio, ännyn lisäksi kuusta. Pensaskerroksessa pihlajaa, koiua, kuusta ja ähän katajaa. Taoite: Aara ja aloisa ulkoiluetsä.

72/96 Toienpiteet: Ei toienpiteitä. 158 Pinta-ala: 0.24 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: 3/ha Hieskoiu 65 2 20 35 26 22 Rauduskoiu 65 10 110 35 26 108 Kuusi 65 2 20 35 26 23 Muu lehtipuu 10 2000 2 2 1 Niittyalueen kunnostus 2018 2022 2018 B3 Maiseaniitty ja laidunalue. Kääpä. Vanhaa, osin aointa pihapiirialuetta, jossa äljästi järeää koiua ja äheän kuusta. Pensaskerroksessa onin paikoin tiheä sekalainen lehtipuusto. Taoite: Puoliaoin, hoidettu ja aloisa hakaainen pihapiirin ierusalue. Toienpiteet: Yksittäisten puiden poisto ja pienpuuston hoito. Niityn ohjeellinen hoitotapa F. 159 Pinta-ala: 0.16 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Kuusi 3/ha Mänty 55 2 20 34 27 23 Kuusi 55 18 210 34 27 221 Kuusi 15 1000 2 2 1 Pihlaja 15 2000 2 2 1 Mänty 10 200 0 1 0 Yksittäisten puiden poisto 2018 2022 2018 Pienpuuston hoito 2018 2022 2018 C2.1 Ulkoiluetsä. Kuusialtainen etsikkö. Kuusen lisäksi äntyä ja koiua. Pensaskerroksessa kuusta, äntyä ja pihlajaa. Taoite: Kerroksellinen, sekapuustoinen ja aloisa ulkoiluetsä. Toienpiteet: Yksittäisten puiden poisto tiheipiin puustoryhiin. Pienpuuston hoito.

73/96 160 Pinta-ala: 0.29 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Mänty 3/ha Rauduskoiu 45 2 70 21 16 16 Mänty 55 21 430 26 18 180 Pihlaja 15 4000 2 2 3 Kuusi 15 200 2 2 0 Kuusi 55 1 20 26 18 8 Harennus 2018 2022 2018 Pienpuuston hoito 2018 2022 2018 C2.1 Ulkoiluetsä. Järeähkö ännikkö, jonka seassa ähän koiua ja kuion reunoilla kuusta. Pensaskerroksessa pääosin pihlajaa, jonka seassa ähän kuusta ja koiua. Taoite: Elinoiainen, kerroksellinen ja sekapuustoinen ulkoiluetsä. Toienpiteet: Tiheipien puustoryhien harennus ja pienpuuston hoito. 161 Pinta-ala: 0.22 Kasupaikka: Korpi Pääpuulaji: Hieskoiu Mänty 60 1 20 30 25 11 Hieskoiu 60 2 30 30 25 22 Kuusi 60 2 30 30 25 24 Teraleppä 55 1 20 30 25 11 Muu lehtipuu 10 2000 2 2 1 3/ha C5 Aroetsä. Korpi (Muu arokas elinypäristö). Pieni korpipainanne/soistunut kangas. Kuiolla kuusta ja hieskoiua ja uutaia teraleppiä. Pensaskerroksessa pajua ja ähän kuusta. Taoite: Luontainen suokasillisuus ja puusto. Toienpiteet: Ei toienpiteitä. 162 Pinta-ala: 0.96 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Kuusi 3/ha Rauduskoiu 60 1 10 31 21 9 Mänty 60 2 30 31 21 19 Kuusi 60 12 160 32 21 109 Kuusi 15 200 2 2 0 C2.1 Ulkoiluetsä. Valoisa ja aara kuusikko, jonka seassa ähän äntyä ja koiua. Pensaskerros hara, siellä täällä ryhittäin kuusta, sekä ähän pihlajaa.

74/96 Taoite: Kerroksellinen, sekapuustoinen ja aloisa ulkoiluetsikkö. Toienpiteet: Ei toienpiteitä. 163 Pinta-ala: 0.46 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Rauduskoiu Rauduskoiu 35 15 1140 14 14 96 Mänty 35 5 370 14 14 35 Kuusi 35 2 150 14 14 14 Pihlaja 10 2000 2 2 1 3/ha C2.1 Ulkoiluetsä. Koiualtainen osin kallioinen kuio, jossa paikoin puuttoia kalliopintoja. Koiun lisäksi äntyä ja kuion laidoilla ähän kuusta. Pensaskerroksessa koiua, pihlajaa, äntyä ja kuusta. Taoite: Elinoiainen, sekapuustoinen ja eri-ikäinen ulkoiluetsä. Toienpiteet: Ei toienpiteitä. 164 Pinta-ala: 0.29 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Mänty Rauduskoiu 80 2 20 40 25 20 Mänty 125 5 40 41 25 54 Kuusi 90 5 50 36 25 55 Kuusi 60 10 220 25 2 8 Hieskoiu 45 3 200 15 15 21 Kuusi 30 5 320 15 15 38 3/ha Vanha hau- tai sekaetsä (Muu arokas elinypäristö). C5 Aroetsä. Suojeltu puu. Kääpä. Muusta ypäristöstä erottua kuio niin puustoltaan kuin pohjaltaankin. Isoipana puustona järeää äntyä, jonka lisäksi järeää kuusta ja koiua. Välijaksolla nuorepaa kuusta ja jonkin erran koiua. Pensaskerroksessa kuusta ja sekalaista lehtipuuta. Maaperä osin kosteaa, johtuen yläpuolisesta soistuasta. Lahopuuta runsaasti. Taoite: Luonnonaroiltaan oniuotoinen kuio. Toienpiteet: Ei toienpiteitä.

75/96 165 Pinta-ala: 0.19 Kasupaikka: Kallioalue Pääpuulaji: Mänty 3/ha Mänty 140 15 180 32 12 105 C2.1 Ulkoiluetsä. Pieni kalliokuio, joka rajautuu eteläosastaan piha-alueeseen. Taoite: Luontainen kalliokasillisuus ja puusto. Toienpiteet: Ei toienpiteitä. 166 Pinta-ala: 0.98 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Kuusi 3/ha Rauduskoiu 50 5 130 23 20 45 Kuusi 50 17 450 23 20 164 Mänty 50 2 40 25 20 19 Kuusi 15 200 2 2 0 Pihlaja 15 500 2 2 0 Kuusi 65 3 50 30 21 28 Harennus 2018 2022 2018 Pienpuuston hoito 2018 2022 2018 C2.1 Ulkoiluetsä. Kääpä. Kertaalleen harennettu kuusialtainen etsikkö, jossa yös äntyä ja koiua. Pensaskerros harahko, siellä täällä kuusta ja pihlajaa. Taoite: Elinoiainen, kerroksellinen ja sekapuustoinen ulkoiluetsä. Toienpiteet: Tiheipien puustoryhien harennus ja pienpuuston hoito. Suojelualueen lähiyöhyke jätetään toienpiteiden ulkopuolelle. 167 Pinta-ala: 0.84 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Kuusi Kuusi 90 15 160 34 23 149 Mänty 90 5 70 32 22 58 Teraleppä 90 4 50 34 22 42 Rauduskoiu 90 4 50 34 22 42 3/ha S Suojelualue. Luonnonsuojelualueen rajaukseen kuulua alue. Taoite: Ks. suojelualueen hoito- ja käyttösuunnitela. Toienpiteet: Ks. suojelualueen hoito- ja käyttösuunnitela.

76/96 168 Pinta-ala: 0.72 Kasupaikka: Kuiahko kangas Pääpuulaji: Mänty Mänty 95 11 390 19 16 98 Rauduskoiu 95 7 200 21 17 55 Pihlaja 95 2 60 21 16 18 3/ha S Suojelualue. Luonnonsuojelualueen rajaukseen kuulua alue. Taoite: Ks. suojelualueen hoito- ja käyttösuunnitela. Toienpiteet: Ks. suojelualueen hoito- ja käyttösuunnitela. 169 Pinta-ala: 0.25 Kasupaikka: Kuia kangas Pääpuulaji: Mänty Mänty 20 5000 3 4 14 Mänty 150 10 150 30 16 77 Rauduskoiu 20 50 3 4 0 Taiikonhoito 2018 2022 2018 3/ha C2.1 Ulkoiluetsä. Luontaisesti syntynyt ylispuustoinen taiikko, jossa pensaskerroksessa tiheästi luontaisesti syntynyttä äntyä, jonka seassa ähän koiua. Ylispuuna järeää, utta lyhyehköä näyttäää lakkapäistä kilpikaarnaista äntyä. Muutaia pystyyn kuolleita äntyjä. Taoite: Elinoiainen nuori äntyetsä. Lisäksi aiseat polulta erelle. Toienpiteet: Taiikonhoito, jossa äntytiheiköstä alitaan kehityskelpoisiat yksilöt koiua suosien esiin. 170 Pinta-ala: 1.20 Kasupaikka: Kallioalue Pääpuulaji: Mänty Mänty 120 10 140 31 15 72 Mänty 20 2000 2 2 2 Kataja 35 500 2 2 0 3/ha C2.1 Ulkoiluetsä. Maakunnallisesti arokas aisea-alue. Katajia. Kääpiä. Kalliokuio, jossa puuttoien aokalliopintojen ja etsäisten kangaslaikkujen osaiikkiaista aihtelua. Paikoin runsaasti pystyyn kuolleita äntyjä. Pensaskerroksessa äntyä ja paikoin runsaasti katajaa. Suosittu näköala- ja piknikpaikka. Polkuja ja kuluneisuutta. Taoite: Viihtyisä ulkoilu- ja oleskelualue.

77/96 Toienpiteet: Ei toienpiteitä. 171 Pinta-ala: 0.26 Kasupaikka: Kallioalue Pääpuulaji: C2.1 Ulkoiluetsä. Maakunnallisesti arokas aisea-alue. Rantakalliokkoa ja kiikkoa. Taoite:? Toienpiteet: Ei toienpiteitä. 172 Pinta-ala: 0.06 Kasupaikka: Tontti Pääpuulaji: E Erityisalue. Tupa. Grillikatos ypäristöineen. Taoite: Viihtyisä ulkoilu-ja oleskelualue. Toienpiteet: Ei toienpiteitä. 173 Pinta-ala: 0.12 Kasupaikka: Kallioalue Pääpuulaji: S Suojelualue. Luonnonsuojelualue-ohjelassa kohteena Uutelan etsä. 174 Pinta-ala: 1.19 Kasupaikka: Karukkokangas Pääpuulaji: Mänty Mänty 140 22 200 37 16 196 Rauduskoiu 140 1 10 38 16 10 Kuusi 140 1 10 38 17 10 3/ha S Suojelualue. Maakunnallisesti arokas aisea-alue. Luonnonsuojelualue-ohjelassa kohteena Uutelan etsä. 175 Pinta-ala: 0.89 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Rauduskoiu Rauduskoiu 25 26 1630 14 12 75 Lehtikuusi 25 4 420 12 11 12 Mänty 25 430 3 3 1 Pihlaja 25 3 290 11 10 7 Rauduskoiu 115 1 10 34 22 6 Mänty 115 1 10 33 22 6 3/ha

78/96 S Suojelualue. Luonnonsuojelualue-ohjelassa kohteena Uutelan etsä. 176 Pinta-ala: 6.04 Kasupaikka: Metsäinen kallioalue Pääpuulaji: Mänty 3/ha Mänty 200 14 250 27 8 72 S Suojelualue. Maakunnallisesti arokas aisea-alue. Suojeltuja puita. Kääpiä. Luonnonsuojelualue-ohjelassa kohteena Uutelan etsä. 177 Pinta-ala: 0.23 Kasupaikka: Räe Pääpuulaji: Mänty Mänty 170 27 370 30 15 216 Hieskoiu 170 3 40 31 15 22 3/ha S Suojelualue. Maakunnallisesti arokas aisea-alue. Kääpä. Luonnonsuojelualue-ohjelassa kohteena Uutelan etsä. 178 Pinta-ala: 0.45 Kasupaikka: Metsäinen kallioalue Pääpuulaji: Mänty 3/ha Mänty 200 5 50 34 11 28 S Suojelualue. Metsäpaloalue tai sitä astaaa kuloalue. Maakunnallisesti arokas aisea-alue. Kääpä. Luonnonsuojelualue-ohjelassa kohteena Uutelan etsä. 179 Pinta-ala: 1.51 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Kuusi Kuusi 115 15 160 34 22 140 Mänty 115 8 90 33 21 89 Rauduskoiu 115 6 60 34 22 54 3/ha S Suojelualue. Maakunnallisesti arokas aisea-alue. Kääpiä. Luonnonsuojelualue-ohjelassa kohteena Uutelan etsä.

79/96 180 Pinta-ala: 0.64 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Niittyalueen niitto 2018 2022 2018 B3 Maiseaniitty ja laidunalue. Perinneaisea-alue. Aoin niiton piirissä olea niitty LSO-alueen ja iljelyspalstan älissä, jossa äljästi yös isopaa puustoa. Taoite: Alue pysyy niiton piirissä. Toienpiteet: Niitto kerran uodessa. Niityn ohjeellinen hoitotapa D. 181 Pinta-ala: 0.52 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: Niittyalueen kunnostus 2018 2022 2018 B4 Aoin alue ja näkyä. Perinneaisea-alue. Paikoin puoliaoin hoitaaton Niitty LSO-alueen ja iljelyspalstan älissä, jossa äljästi koiua. Pensaskerroksessa onin paikoin tiheästi sekalaista lehtipuuta. Viljelyspalstalta karanneita ieraslajeja. Taoite: Puoliaoin äljä ja aloisa kuio, jossa aoiet älipinnat ja pensastiheiköt aihteleat osaiikkiaisesti. Toienpiteet: Pienpuuston hoito, jossa jätetään näyttäipiä pensaita ja pensasryhiä, näiden äliin luodaan aoiia älipintoja, joista poistetaan kaikki puusto. Niityn ohjeellinen hoitotapa F. Vieraslajien poisto. 182 Pinta-ala: 3.91 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: E Erityisalue. Viljelyspalstaa. 183 Pinta-ala: 0.32 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Niittyalueen kunnostus 2018 2022 2018 B4 Aoin alue ja näkyä. Kapea puustoyöhyke tien ja iljelyspalstan älissä. Taoite: Elinoiainen puustokujanne. Toienpiteet: Valitaan parhaiat puuyksilöt puukujanteen puiksi. Niiden ypäriltä poistetaan uu puusto. Pienpuuston hoito. Niityn ohjeellinen hoitotapa F.

80/96 184 Pinta-ala: 0.55 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Mänty Mänty 100 10 110 35 20 92 Kuusi 65 2 30 29 20 18 Rauduskoiu 55 2 40 27 20 18 Haapa 45 2 70 20 20 18 Mänty 45 2 70 20 20 19 Mänty 25 500 4 5 3 Kuusi 25 500 4 5 3 Haapa 25 500 4 5 2 Yksittäisten puiden poisto 2018 2022 2018 Pienpuuston hoito 2018 2022 2018 3/ha C2.1 Ulkoiluetsä. Kapea kuio tien ja kallioalueen älissä. Isoipana puustona järeää kilpikaarnaista äntyä. Lisäksi nuorepaa äntyä ja kuusta, koiua ja haapaa. Pensaskerroksessa kaikki puulajit toistuat ja lisäksi pihlajaa. Taoite: Turallinen ja elinoiainen tienarsipuusto. Toienpiteet: Yksittäisten puiden poisto ja pienpuuston hoito. 185 Pinta-ala: 1.98 Kasupaikka: Kallioalue Pääpuulaji: Mänty 3/ha Mänty 140 15 180 32 12 105 C5 Aroetsä. Laaja kallioylänkö, jossa puustoiset kangasetsälaikut ja puuttoat kalliopinnat aihteleat osaiikkiaisesti. Puustona kituliaista ja anhaa äntyä, sekä ähän koiua ja kuusta. Pensaskerroksessa ajoittain sekalaista lehtipuuta ja ähän katajaa. Taoite: Luontainen kalliokasillisuus ja puusto. Toienpiteet: Ei toienpiteitä. 186 Pinta-ala: 1.45 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Mänty Mänty 55 31 650 26 22 312 Kuusi 55 1 20 26 21 10 Rauduskoiu 50 1 20 26 21 9 Kuusi 15 500 2 2 0 Pihlaja 10 1000 0 1 0 3/ha

81/96 Harennus 2018 2022 2018 Pienpuuston hoito 2018 2022 2018 C2.1 Ulkoiluetsä. Istutettu ja hoidettu, nyt ylitiheä ännikkö, jonka seassa ähän kuusta ja koiua. Pensaskerroksessa kuusta ja pihlajaa. Taoite: Elinoiainen, sekapuustoinen ja kerroksellinen ulkoiluetsä. Toienpiteet: Harennus ja pienpuuston hoito. Harennuksessa suositaan koiua. 187 Pinta-ala: 0.32 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Mänty 3/ha Rauduskoiu 80 1 10 40 25 10 Kuusi 90 1 10 40 25 10 Mänty 105 10 80 42 25 109 Kuusi 50 10 210 26 22 105 Kuusi 30 10 1040 12 12 62 Kuusi 15 2000 2 3 2 C2.1 Ulkoiluetsä. Kuio, jossa ylispuustona järeää äntyä. Välijaksolla arttunutta kuusta ja alajaksolla tiheästi nuorta kuusta. Taoite: Sekapuustoinen, kerroksellinen ja elinoiainen ulkoiluetsä. Toienpiteet: Ei toienpiteitä. 188 Pinta-ala: 0.44 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Kuusi 3/ha Kuusi 60 5 80 29 23 54 Kuusi 40 15 400 23 20 144 Mänty 50 1 20 26 22 10 Rauduskoiu 50 1 20 26 23 10 Haapa 50 1 20 28 23 10 Harennus 2018 2022 2018 Pienpuuston hoito 2018 2022 2018 C2.1 Ulkoiluetsä. Kuusialtainen kuio niittyalueen ja ännikön älissä. Kuusen seassa äntyä, koiua ja haapaa. Pensaskerros oleaton alon puutteen uoksi. Kohtuullisesti runsaasti kuusilahopuuta aassa ja pystyssä. Taoite: Kerroksellisuus, sekapuustoisuus ja elinoiaisuus. Toienpiteet: Lähinnä kuuseen kohdistua harennus ja pienpuuston hoito.

82/96 Harennuksessa suositaan äntyä, haapaa ja koiua. 189 Pinta-ala: 0.51 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: 0 Hoidon ulkopuolella olea alue. Ruoikko. Taoite: Toienpiteet: Ei toienpiteitä. 190 Pinta-ala: 0.38 Kasupaikka: Lehto Pääpuulaji: Teraleppä 3/ha Kuusi 50 1 20 30 23 11 Mänty 50 1 20 30 23 10 Rauduskoiu 50 2 20 35 23 19 Teraleppä 50 13 200 30 23 131 Kuusi 15 500 3 3 1 Pihlaja 20 2000 2 2 1 Tuoi 20 500 2 2 0 Hieskoiu 40 2 70 20 20 18 Yksittäisten puiden poisto 2018 2022 2018 C5 Aroetsä. Teraleppiä. Merenlahden pohjukan ja pellon äliin jäää teraleppäaltainen reheä ja kostea kuio. Taoite: Maisea niityltä erelle. Muilta kohdin luonnontilainen rantaetsikkö Toienpiteet: Kapean näkeäkaistan aaus. 191 Pinta-ala: 0.21 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Rauduskoiu Rauduskoiu 80 5 50 37 25 51 Mänty 90 1 10 38 25 11 Kuusi 80 1 10 36 25 11 Kuusi 10 1400 2 2 1 Pihlaja 10 3000 2 2 2 Vaahtera 25 50 4 5 0 Yksittäisten puiden poisto 2018 2022 2018 Taiikonhoito 2018 2022 2018 3/ha C2.1 Ulkoiluetsä. Rinnekuio kallioalueen ja tien älissä. Isoipana ylispuustona koiua ja ähän

83/96 äntyä. Taiikerroksessa kasatettaana lajina kuusi, koiu ja aahtera. Taoite: Kerroksellinen, sekapuustoinen ja elinoiainen reunaetsä. Toienpiteet: Huonokuntoisten puiden poisto. Taiikonhoito kuusen, koiun ja aahteran hyäksi. 192 Pinta-ala: 0.78 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Kuusi 3/ha Rauduskoiu 75 3 30 38 23 28 Kuusi 55 16 330 26 20 149 Mänty 75 1 20 30 22 10 Kuusi 45 3 110 20 18 26 Kuusi 60 1 20 29 21 10 Kuusi 10 500 2 2 0 Yksittäisten puiden poisto 2018 2022 2018 Pienpuuston hoito 2018 2022 2018 C2.1 Ulkoiluetsä. Kuusialtainen etsikkö, jossa ei juurikaan pensaskerrosta, paitsi kuion aloisassa pohjoisosassa, jossa tiheä kuusialikasos. Kuusen lisäksi järeää ylispuukoiua ja äntyä. Taoite: Kerroksellisuus, sekapuustoisuus ja elinoiaisuus. Toienpiteet: Yksittäisten puiden poisto.. Kuusialikasoksen pienpuuston hoito. 193 Pinta-ala: 1.30 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: E Erityisalue. Piha-alue. Piha-aluetta. Taoite: Kiinteistönoistajan toieiden ukaan. Toienpiteet: Kiinteistönoistajan erillisohjeiden ukaan. 194.1 Pinta-ala:?.? Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Mänty 3/ha Rauduskoiu 80 2 20 40 22 18 Mänty 100 16 180 35 22 158 Kuusi 80 3 50 30 22 30 Kuusi 35 3960 5 6 36 Kuusi 15 2000 2 2 2 Mänty 15 300 2 2 0 Pihlaja 15 300 2 2 0

84/96 C2.1 Ulkoiluetsä. Kääpä. Merenrantakuio, jossa pääpuulajina näyttää kuusi ja kilpikaarnainen änty. Lisäksi koiua. Alajaksolla runsaasti eri-ikäistä kuusta. Taoite: Puuston elinoiaisuus, kerroksellisuus ja sekapuustoisuus. Näkyät erelle. Toienpiteet: Ei toienpiteitä. 194 Pinta-ala:?:? Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Mänty 3/ha Rauduskoiu 80 2 20 40 22 18 Mänty 100 16 180 35 22 158 Kuusi 80 3 50 30 22 30 Kuusi 35 3960 5 6 36 Kuusi 15 2000 2 2 2 Mänty 15 300 2 2 0 Pihlaja 15 300 2 2 0 Harennus 2018 2022 2018 Pienpuuston hoito 2018 2022 2016 C2.1 Ulkoiluetsä. Kääpä. Merenrantakuio, jossa pääpuulajina näyttää kilpikaarnainen änty. Männyn lisäksi kuusta ja koiua. Alajaksolla runsaasti eri-ikäistä kuusta, kuusen osuus lisääntyy kuion pohjoisosassa. Taoite: Puuston elinoiaisuus, kerroksellisuus ja sekapuustoisuus. Näkyät erelle. Toienpiteet: Poistetaan pääosin alajakson nuorepia kuusia, näin saadaan näyttäät ännyt esiin ja saalla saadaan Meriharjun kiinteistöltä erinäkyää. Rannan älitöntä lähiyöhyke jätetään toienpiteiden ulkopuolelle. 195 Pinta-ala: 0.41 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: 0 Hoidon ulkopuolella olea alue. Kääpä. Rantakiikkoa ja kalliota. 196 Pinta-ala: 0.33 Kasupaikka: Tontti Pääpuulaji: E Erityisalue. Mökkitontti Taoite: Kiinteistönhaltijan ukaan. Toienpiteet: Kiinteistönhaltijan ukaan.

85/96 197 Pinta-ala: 0.98 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Mänty Mänty 105 12 180 30 20 125 Rauduskoiu 105 8 110 31 20 74 Kuusi 105 3 40 31 21 25 Teraleppä 105 3 40 31 20 25 3/ha S Suojelualue. Nuotiopaikka. Luonnonsuojelualue-ohjelassa kohteena Uutelan etsä. 198 Pinta-ala: 1.55 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Kuusi Kuusi 135 13 100 40 23 116 Mänty 135 7 60 40 22 80 Rauduskoiu 135 5 40 40 23 47 3/ha S Suojelualue. Maakunnallisesti arokas aisea-alue. Kääpiä. Luonnonsuojelualue-ohjelassa kohteena Uutelan etsä. 199 Pinta-ala: 0.20 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Mänty Mänty 105 12 180 30 20 125 Rauduskoiu 105 8 110 31 20 74 Kuusi 105 3 40 31 21 25 Teraleppä 105 3 40 31 20 25 3/ha S Suojelualue. Kääpä. Luonnonsuojelualue-ohjelassa kohteena Uutelan etsä. 200 Pinta-ala: 0.08 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Mänty Mänty 105 12 180 30 20 125 Rauduskoiu 105 8 110 31 20 74 Kuusi 105 3 40 31 21 25 Teraleppä 105 3 40 31 20 25 3/ha S Suojelualue. Luonnonsuojelualue-ohjelassa kohteena Uutelan etsä.

86/96 201 Pinta-ala: 0.12 Kasupaikka: Metsäinen kallioalue Pääpuulaji: Mänty 3/ha Mänty 170 9 160 26 13 58 S Suojelualue. Luonnonsuojelualue-ohjelassa kohteena Uutelan etsä. 202 Pinta-ala: 0.15 Kasupaikka: Lehto Pääpuulaji: Teraleppä 3/ha Kuusi 50 1 20 30 23 11 Mänty 50 1 20 30 23 10 Hieskoiu 50 2 30 30 23 20 Teraleppä 50 13 200 30 23 131 Kuusi 15 500 3 3 1 Pihlaja 20 2000 2 2 1 Tuoi 20 500 2 2 0 C2.1 Ulkoiluetsä. Teraleppiä. Kapea teraleppäyöhyke rannassa. Seassa. koiua. Paljon roskaa. Taoite: Luontainen rantapuusto. Toienpiteet: Roskien siious. 203 Pinta-ala: 0.64 Kasupaikka: Lehto Pääpuulaji: Mänty Mänty 120 10 80 42 26 112 Rauduskoiu 75 5 50 38 26 53 Kuusi 75 1 10 35 26 11 Pihlaja 10 500 0 1 0 Mänty 5 50 0 0 0 Haapa 70 1 10 35 26 11 Tuoi 15 1500 2 2 1 3/ha C2.1 Ulkoiluetsä. Mäntyaltainen reheä ja kosteahko kuio. Männyn lisäksi koiua. Pensaskerroksessa sekalainen lehtipuusto. Kuiolla runsaasti roskaa Taoite: Sekapuustoinen, kerroksellinen ja elinoiainen etsikkö. Toienpiteet: Ei toienpiteitä.

87/96 204 Pinta-ala: 0.26 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Kuusi Kuusi 40 22 1450 14 14 130 Rauduskoiu 40 5 370 14 11 28 Rauduskoiu 115 2 10 44 25 20 Mänty 115 0 0 42 25 5 3/ha S Suojelualue. Luonnonsuojelualue-ohjelassa kohteena Uutelan etsä. 205 Pinta-ala: 0.32 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Mänty Mänty 120 10 80 42 24 106 Rauduskoiu 75 1 10 38 24 10 Kuusi 75 1 10 35 24 10 Pihlaja 10 500 0 1 0 Mänty 5 100 1 2 0 Yksittäisten puiden poisto 2018 2022 2018 Pienpuuston hoito 2018 2022 2018 3/ha C2.1 Ulkoiluetsä. Väljä tienierusännikkö Taoite: Turallinen, iihtyisä ja elinoiainen tienierusetsikkö. Toienpiteet: Huonokuntoisten puiden poisto ja pienpuuston hoito. 206 Pinta-ala: 0.20 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Mänty Mänty 120 6 50 42 24 64 Rauduskoiu 75 1 10 38 24 10 Kuusi 75 1 10 35 24 10 Pihlaja 10 500 0 1 0 Mänty 5 50 0 0 0 3/ha C2.1 Ulkoiluetsä. Väljä ännikkö, jonka lisäksi koiua ja ähän kuusta. Taoite: Uusi puusukupoli isoan puuston alle. Toienpiteet: Männyn istutus.

88/96 207 Pinta-ala: 0.15 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Rauduskoiu Rauduskoiu 65 3 30 35 22 27 Mänty 75 1 10 35 22 10 Haapa 65 2 20 35 22 18 Yksittäisten puiden poisto 2018 2022 2018 Pienpuuston hoito 2018 2022 2018 3/ha C2.1 Ulkoiluetsä. Pieni kuio luontopolun ja yksityisen aan älissä. Isoipana puustona koiua, kuusta, haapaa ja äntyä. Taoite: Turallinen ja iihtyisä reunakuio. Toienpiteet: Yksittäisten puiden poisto ja pienpuuston hoito. 208 Pinta-ala: 0.10 Kasupaikka: Kuia kangas Pääpuulaji: Mänty 3/ha Rauduskoiu 65 1 20 28 18 8 Mänty 120 24 370 30 18 204 Mänty 20 500 2 2 0 Kuusi 10 500 1 2 0 Yksittäisten puiden poisto 2018 2022 2018 C2.1 Ulkoiluetsä. Kallioalueen ja tien äliin jäää kuio, jossa näyttäää kilpikaarnaista äntyä. Taoite: Turallinen reunaetsä. Toienpiteet: Huonokuntoisten puiden poisto. 209 Pinta-ala: 0.68 Kasupaikka: Kallioalue Pääpuulaji: Mänty 3/ha Mänty 140 11 180 29 10 71 C2.1 Ulkoiluetsä. Kallioäki, jossa kituliaista äntyä. Pensaskerroksessa näyttäää katajaa. Taoite: Luontainen kalliopuusto ja kasillisuus. Toienpiteet: Ei toienpiteitä.

89/96 210 Pinta-ala: 1.36 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: E Erityisalue. Piha-alue. Piha-aluetta. Taoite: Kiinteistönoistajan toieiden ukaan. Toienpiteet: Kiinteistönoistajan erillisohjeiden ukaan. 211 Pinta-ala: 0.18 Kasupaikka: Lehto Pääpuulaji: Rauduskoiu Rauduskoiu 80 12 100 40 26 125 Teraleppä 45 10 360 20 18 80 Hieskoiu 45 2 70 20 20 18 Kuusi 25 3 730 8 8 13 Pihlaja 25 3 730 8 8 12 Tuoi 25 3 730 8 8 12 Vaahtera 25 2 480 8 8 8 Pihlaja 20 3000 3 4 7 Harennus 2018 2022 2018 Pienpuuston hoito 2018 2022 2018 3/ha C2.1 Ulkoiluetsä. Teraleppiä. Kapea kuio tien ja rannan älissä. Rantaiialla kapea teraleppäyöhyke. Leppien yllä järeää koiua. Alajaksolla sekalaista eri-ikäistä puustoa. Kuiolla leähdyspaikka ja anha laituri. Taoite: Puuston elinoiaisuus. Näkyät erelle. Toienpiteet: Alajakson nuoren puuston harennus teraleppää ja aahteraa suosien. Huonokuntoisten puiden poisto. Pienpuuston hoito tuoea, aahteraa ja leppää suosien. 212 Pinta-ala: 0.74 Kasupaikka: Karukkokangas Pääpuulaji: Mänty Mänty 100 17 340 26 20 175 Rauduskoiu 100 2 40 27 20 20 3/ha S Suojelualue. Linnoitusrakennelia. Kuio on luonnonsuojeluohjelassa. Skatanniei.

90/96 213 Pinta-ala: 0.74 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Mänty Mänty 120 7 60 40 23 72 Kuusi 75 2 30 33 23 20 Rauduskoiu 75 4 50 33 23 39 Haapa 55 1 10 33 23 10 Teraleppä 55 1 10 33 23 10 Mänty 25 500 3 5 2 Kuusi 35 4 610 10 10 21 Kuusi 15 500 2 3 1 Pihlaja 15 1000 2 2 1 Mänty 200 1 10 45 25 11 Yksittäisten puiden poisto 2018 2022 2018 Pienpuuston hoito 2018 2022 2018 3/ha C2.1 Ulkoiluetsä. Katajia. Mänty-koiualtainen kuio, lisäksi kuusta, haapaa ja teraleppää. Välijaksolla paikoin kuusiryhiä. Kuion keskellä anha änty. Puusto pienenee ja aartuu kuion kallioisessa yläosassa. Pensaskerroksessa äntyä, kuusta ja paikoin katajaa. Taoite: Turallisuus ja iihtyisyys. Näkyät tieltä erenlahdelle. Toienpiteet: Yksittäisten puiden poisto, jossa poistetaan huonokuntoiset puut. Sen lisäksi poistetaan kuusia ja uita näkyiä haittaaia puita anhojen äntyjen ypäriltä. Pienpuuston hoito, jossa suositaan äntyä. 214 Pinta-ala: 1.01 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Kuusi 3/ha Kuusi 145 15 170 33 22 137 Mänty 145 11 140 33 21 120 Rauduskoiu 145 3 30 33 21 26 S Suojelualue. Kääpä. Kuio on luonnonsuojeluohjelassa. Skatanniei. 215 Pinta-ala: 0.49 Kasupaikka: Kallioalue Pääpuulaji: Mänty Mänty 125 10 180 28 12 59 Kuusi 35 5 760 10 8 21 3/ha C2.1 Ulkoiluetsä. Katajia. Runsaspuustoinen kallioinen ylänkö. Puustona kituliaista ja anhaa äntyä, sekä sen alla kuusta. Pensaskerroksessa ajoittain sekalaista lehtipuuta ja katajaa.

91/96 Taoite: Luontainen kalliokasillisuus ja puusto. Toienpiteet: Ei toienpiteitä. 216 Pinta-ala: 0.18 Kasupaikka: Kallioalue Pääpuulaji: S Suojelualue. Linnoitusrakennelia. Kuio on luonnonsuojeluohjelassa. Skatanniei. 217 Pinta-ala: 0.12 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: 0 Hoidon ulkopuolella olea alue. Ruoikko. 218 Pinta-ala: 0.65 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: E Erityisalue. Piha-alue. Piha-aluetta. Taoite: Kiinteistönoistajan toieiden ukaan. Toienpiteet: Kiinteistönoistajan erillisohjeiden ukaan. 219 Pinta-ala: 1.21 Kasupaikka: Kallioalue Pääpuulaji: Mänty 3/ha Mänty 140 11 180 29 10 71 C2.1 Ulkoiluetsä. Kalliokuio, jossa aokalliopintojen ja puustoisten kangasetsälaikkujen osaiikkia. S Taoite: Luontainen kalliopuusto ja kasillisuus. Toienpiteet: Ei toienpiteitä. 220 Pinta-ala: 0.23 Kasupaikka: Kallioalue Pääpuulaji: C2.1 Ulkoiluetsä. Rantakalliokkoa ja kiikkoa. Taoite:? Toienpiteet: Ei toienpiteitä.

92/96 221 Pinta-ala: 0.28 Kasupaikka: Kuia kangas Pääpuulaji: Mänty 3/ha Rauduskoiu 65 1 20 28 18 8 Mänty 120 24 370 30 18 204 Mänty 20 500 2 2 0 Kuusi 10 500 1 2 0 C2.1 Ulkoiluetsä. Kallioalueen ja erenrannan ja osin yksityisen aan äliin jäää kuio, jossa näyttäää kilpikaarnaista äntyä. Taoite: Väljä, aloisa äntyetsä. Toienpiteet: Ei toienpiteitä. 222 Pinta-ala: 0.20 Kasupaikka: Kallioalue Pääpuulaji: S Suojelualue. Kuio on luonnonsuojeluohjelassa. Skatanniei. 223 Pinta-ala: 1.98 Kasupaikka: Kuiahko kangas Pääpuulaji: Mänty Mänty 120 20 210 36 20 185 Rauduskoiu 65 1 20 30 20 9 Mänty 15 2000 2 2 2 Rauduskoiu 15 500 2 2 0 3/ha C2.1 Ulkoiluetsä. Nuottasaari. Kiinen ja osin kallioinen saari, jossa järeää kilpikaarnaista äntyä, jonka lisäksi ähän koiua. Pensaskerroksessa äntyä ja koiua Taoite: Turallinen ja iihtyisä ulkoilusaari. Toienpiteet: Vaarallisten puiden kaato aapuiksi 224 Pinta-ala: 0.54 Kasupaikka: Kallioalue Pääpuulaji: S Suojelualue. Kuio on Skatannieen luonnonsuojeluohjelassa.

93/96 225 Pinta-ala: 0.16 Kasupaikka: Metsäinen kallioalue Pääpuulaji: Mänty 3/ha Mänty 145 7 80 34 18 68 S Suojelualue. Kuio on Skatannieen luonnonsuojeluohjelassa.

94/96 LIITE 2 Helsingin kaupungin etsien hakkuutaat 2.1 Yksittäisten puiden poisto taiikon päältä Taoitteena on turata luontaisesti aikaansaatujen taiikoiden jatkokehitys ähentäällä taiikon kehitystä haittaaaa ylispuustoa. Toienpide oidaan tehdä useaassa aiheessa ottaen huoioon ylispuiden ja kasatettaan nuoren puuston puulaji sekä taiikon kehitysasteesta riippua latusten tilan- ja alontare. Valoa aatiien nuorten koiikoiden, haaikoiden ja änniköiden päällä kasaaa ylispuustoa poistetaan taiikon kehityksen turaaiseksi, kuitenkin ain ikäli niitä on eneän kuin 30 60 kpl/ha. Taoiteltua aiseallista aihtelua saadaan jättäällä aiseallisesti näyttäiä, hahokkaita säästöpuita erityisesti reittien arsille ja näkyiin kohteisiin. Vanhan lehtiylispuuston (koiu ja haapa) kuoleinen ja pökkelöityinen antaa tilaa arjostusta kestään kuusitaiikon kehittyiselle. 2.2 Nuoren etsän harennus Nuoren etsän ensiäinen harennus 2.3 Harennus Tehdään tilaa kehitettäälle puustolle ja kehitetään puulajisuhteita toiottuun suuntaan. 2.4 Yksittäisten puiden poisto Poiitaan yksittäisiä huonokuntoisia ja aarallisia puita. Lähinnä reittien ja teiden arsilta sekä yleensäkin alueilta, jotka oat ilkkaassa ulkoilukäytössä. 2.5 Uudistainen pienaukolla istuttaen Metsä uudistetaan tekeällä puustoon enintään 0,3 hehtaarin aukko. Aukkoon perustetaan taiikko istuttaalla tai kyläällä. Tätä toienpidettä käytetään silloin kun luontaista taiikkoa ei ole ahdollista aikaansaada kohtuullisessa ajassa. Uudistusalalle jätetään kuitenkin aina useita puuyksilöitä / puuryhiä säästö- ja aiseapuustoksi. Lisäksi uudistusalalle jätetään huonokuntoisia puita kehittyään pökkelöiksi ja keloiksi taiikon keskelle. Uudistusalalta poistetaan yös taiien kehitystä haittaaa pienpuusto. Koneellista aanuokkausta ei käytetä laajassa ittakaaassa. 2.6 Luontainen uudistainen harentaen Luontaiseen uudistaiseen alistautuinen alkaa jo puuston iieisen harennuksen yhteydessä. Tällöin luodaan puustoa riittäästi harentaalla sieenten tuottaiselle, sieenten itäiselle ja taiien kasulle sopiat olosuhteet: aan pinnalle saadaan lisää aloa ja läpöä ja juuristokilpailu ähenee. Uudistaiseen alistaassa hakkuussa etsästä poistetaan yös tereitä ja elinoiaisia puita uuden taiiaineksen tieltä.

95/96 Uudistaisen alistelun sijaan oi joissain tapauksissa olla syytä iettiä onko kyse ielä harentaisesta tai äljentäisestä. Tää oi olla aiheellista sellaisissa etsiköissä, joissa korostetaan luonnontilaisen etsän kaltaisuutta ja kehitetään puustoa onijaksoisena. Tällöinhän ei issään aiheessa tehdä arsinaista uudistaista aan puustoa kehitetään jatkuasti ja kaikki toienpiteet oat ns. kasatushakkuita. Rajaneto näissä tapauksissa on usein aikeaa. 2.7 Luontainen uudistainen yksittäisten puiden poistolla Uuden puusukupolen aikaansaainen luontaista sieenainesta hyäksi käyttäen. Luontaisessa uudistaisessa oidaan aihtoehtoisesti käyttää ns. reikäenetelää, jossa anhasta etsästä poistetaan suuria puita taiiryhien ypäriltä. Menetelää käytetään erityisesti aiseallisesti herkiillä alueilla. Uudistainen tällä taoin kestää 20 30 uotta ja aatii usein toistuaa hoitoa. Reikiä suurennetaan taiettuisen edetessä. 2.8 Näkyän aaus ja ylläpito Maiseien ja näkyien aaaista. Hakkuukertyä on yleensä hyin pieni. Voi lisäksi olla esi. reitinarsien hoitoa, pienpiirteisiä harennuksia, huonokuntoisten puiden poistoa, yksittäisten puiden poistoa ääränlaiselta kasualustalta, jalopuuston ehdoilla tehtäiä toienpiteitä jne. 2.9 Säästöpuista Ulkoiluetsissä on aikea arioida keskiääräistä runkoäärää uudistaisen yhteydessä säästettäälle puustolle. Jopa raja uudistushakkuun kasatushakkuun älillä oi ajoittain häärtyä. Usein kehitetään talousetsän kannalta selkeästi uudistuskypsää etsikköä onijaksoisena kasatusetsänä tai uudistetaan aiseasyistä luontaisesti yös sellaisia alueita, jotka talousetsissä selkeästi päätehakattaisiin. Ulkoiluetsissä uudistaisen yhteydessä säästettäästä puustosta osaa ei poisteta taiikon kehityttyä aan sitä jätetään kehittyän nuoren etsän sekaan. Karuiilla kasupaikoilla säästetään pääasiassa äntyjä ja reheäillä alueilla koiuja, uita lehtipuita ja ahdollisesti kuusia. Erityisesti järeitä haapoja ja uitakin oniuotoisuuden kannalta arokkaita järeitä lehtipuita pyritään aina säästäään. Säästöpuiksi jätetään aiseaa hallitseien järeiden puiden lisäksi yös ns. toisaroista puustoa kehittyään lahopuuksi sekä yös nuorta puustoa, esi. lehtipuutiheiköitä

96/96 LIITE 3. Kartta alueen hakkuutöistä LIITE 4. Kartta alueen pienpuuston hoidosta LIITE 5. Kartta niittyjen, peltojen ja hakaaiden kunnostus- ja hoitotoienpiteistä LIITE 6. Kartta hoitoluokista LIITE 7. Kartta kasupaikoista LIITE 8. Kartta pääpuulajeista LIITE 9. Kartta puuston ikäluokista

LIITE 10. Uutelan luonnonhoidon toteutussuunnitelan uoroaikutus Uutelan luonnonhoidon toteutussuunnitelan luonnos oli netissä ja Vuosaaren kirjastossa nähtäillä 29.1 11.2.2018. Suunnitelan laatiisessa ukana olleet etsäsuunnittelija Antti Siuruainen ja luontoasiantuntija Tuuli Ylikotila oliat taattaissa Vuosaaren kirjastossa 6.2.2018 klo 17.00-19.00. Tässä tilaisuudessa käi n. 30 ihistä. Suurin osa tilaisuudessa saadusta palautteesta koski Uutelan alueen reitistöä, asukkaat tiedusteliat uusia reittiyhteyksiä ja reittien käytettäyyttä. pyöräilyn kannalta. aisuudessa annettiin lisäksi palautetta yös ieraslajien sijainnista ja niiden torjunnasta kysyttiin niittyjen hoidosta. Varsinaista kritiikkiä suunnitelassa esitettyjä toienpiteitä kohtaan ei tässä tilaisuudessa tullut. Alle on yös koostettu kirjallisesti saatu palaute (LIITE 10.). Kirjallinen palaute koski pääasiassa aastopyöräilyä. Lisäksi yksittäisiä koentteja tuli. luonnonhoidosta.

Siuruainen Antti Aihe: VL: VS: Uutela ja aastopyöräily Lähettäjä: XXXXXXXXXXXXXXX Lähetetty: 9. helikuuta 2018 9:11 Vastaanottaja: Ylikotila Tuuli <Tuuli.Ylikotila@hel.fi> Aihe: Re: VS: Uutela ja aastopyöräily Moi, Kiitos yllättään nopeasta astauksesta. Kiinnitin huoion aastopyöräilyn esiin ottaisen koska se on aina esilla eri alueiden uusissa hks:ssä. Tyypillisesti pyöräily kielletään tai rajoitetaan oletuksena. Perusteena luonnon kuluinen ja uhka jalankulkijoille. Kupaakaan ei perustella itenkään. Uusipana alueena Meiko. Tekstissä ainitaan aastopyöräilijöiden tekeät urat. Ja ainitsit että siellä näkyy renkaan jälkiä. Se että siellä näkyy renkaan jälkiä ei inun ielestä tarkoita sitä että pyöräily kuluttaa aaperää. Tai ainakaan enepää kuin uukaan ulkoilu. Toioisin että uutatte raportin sanauodon erilaiseksi jotta aastopyöräilyn aikutus ei korostu. Nyt se on ainoa ainittu laji. XXXXXXXXXXX 8.2.2018 12.53 ip. "Ylikotila Tuuli" <Tuuli.Ylikotila@hel.fi> kirjoitti: Hei, Kiitos palautteesta. Maastopyöräily ainitaan suunnitelaraportissa, koska uun kulutuksen ohella, yös pyöräily kuluttaa aastoa. Maastossa näkyy haaitsealla renkaiden aiheuttaia jälkiä siihen ei arsinaisesti tarita tutkiusta. Ei ollut tarkoitus korostaa inkään harrastusuodon osuutta aan todeta, että aastossa näkyy kenttäkerroksen selää kuluista ja asialle pitäisi yrittää keksiä ratkaisuja. Ja siksi ehdotetaan Uutelan pohjoisosaan uutta polkureittiä ja uusia yhteyksiä nykyisiin reitteihin. Reittien pääkäyttäjät oat käelijät ja juoksijat ja siten saae toion ukaan kulutusta äheneään tuleaisuudessa. Ystäällisin tereisin, Tuuli Ylikotila luontoasiantuntija -------------------------------------------------------------------- Kaupunkitila ja erkostot 1

Kaupunkitila ja aiseasuunnittelu Maankäyttö ja kaupunkirakenne Helsingin kaupunki eail: tuuli.ylikotila (a)hel.fi puh +358-9-310 38540, GSM +358-50 386 4297 Kansakoulukatu 3, HKI 10 PL 2100 00099 Helsingin kaupunki Lähettäjä: XXXXXXXX [ailto:xxxxxxxxxx@gail.co] Lähetetty: 8. helikuuta 2018 10:00 Vastaanottaja: Ylikotila Tuuli <Tuuli.Ylikotila@hel.fi> Aihe: Uutela ja aastopyöräily Moi Luin Uutelan hoito- ja kehittäissuunnitelan. Sen siulla 23 ainitaan aastopyöräily ja sen aikutukset luontoon. Pyöräilyn ainitaan kuluttaan kenttäkerrosta. Saassa kohdassa ainitaan yös aastopyöräilijöiden tekeät urat. Haluaisin tietää iten aastopyöräilyn aikutukset on osoitettu ja tutkittu. Kuten araat, inä harrastan aastopyöräilyä. Uutelassa olen liikkunut jalan ja pyörällä uodesta -98. Rohkenen äittää että suunnitelassa on liioiteltu aastopyöräilyn aikutuksia Uutelan luontoon. Niitä uusia polkuja aaaat jalankulkijat. Saoin koa kulutus johtuu heistä. Ja kulutukseen aikuttaa jatkuasti lisääntyä asutus. Viieisen iiden uoden aikana polkujen äärä on kasanut ja urat oat lyhentyneet. 2

Maastopyöräily on yös arsin ähäistä ersus käely. Veikkaan että sataa käelijää kohti Uutelassa käy korkeintaan yksi aastopyöräilijä. XXXXXXXXXXXXXXX Roihuuori 3

Siuruainen Antti Lähettäjä: XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX> Lähetetty: 11. helikuuta 2018 15:41 Vastaanottaja: Ylikotila Tuuli; Siuruainen Antti Aihe: Uutelan hoito/ ja kehittäissuunnitela Liitteet: Enironental_Ipacts_of_Mountain_Biking_Science_R.pdf Hei, On hienoa, että yhteisiä iheralueitae halutaan hoitaa, ja onn selää, että suosittujen luontoaluiden säilyttäinen aatii toienpiteitä. On kuitenkin sääli, että kehittäissuunnitela Uutelan kohdalla näyttää perustuan irheellisiin oletuksiin. Suunnitelassa aastopyörät halutaan ohjata "rakennetuille reiteille" perustuen äittäään, että altaosa polkuristikosta olisi niiden luoaa. Näyttää siltä, että asiaa ei ole arioitu Uutelassa sen tarkein, eikä itse lajia tunneta. Maastopyörä aatii käytännössä jo syntyneen polun alustakseen (pl koat pohjat eli kalliot), eli riittäästi uita ulkoilijoita alueella polkujen aaaiseen ja niiden aoinna pitäiseen: koiranulkoiluttajia, juoksijoita jne *jalkaisin* kulkeia ihisiä. Nyt kuitenkin siis ileisesti ain pyörät ollaan häätäässä poluilta kiituhkareiteille. Kiituhkareitit ain eiät alitettaasti enää ole aastopyöräilyä; lajin ydin on nienoaan tasapainoilu epätasaisella pohjalla. Ohessa uutaa linkki aiheeseen, josta keskustelu ja selitykset oat uualla eitä edellä. TKun uuallakaan ei ole yksikäsitteisen selää, että aastopyörät oat syy eroosioon ja kuluiseen (huoattaasti suureilla harrastajaäärillä) sen enepää kuin jalankulku, on syytä epäillä sitä täälläkin. Pyörälehti Brittein saarilta, artikkeli sisältää uutaan arsinaisiin tutkiuksiin: http://www.br.co.uk/news/research-reeals-walkers-do-ore-daage-to-trails-than-ountain-bikers- 335785 Kooste USA:sta (tutkiusiitteet osin uualtakin): "Very little research has been in done in an attept to answer this question, but the epirical studies that hae been conducted *do not support the notion that bikes cause ore natural-resource ipact*. What studies do deonstrate is that all fors of outdoor recreation including bicycling, hiking, running, horseback riding, fishing, hunting, bird watching, and offhighway-ehicle trael cause ipacts to the enironent. " http://www.aericantrails.org/resources/managemaintain/sprungipacts.htl Aerikkalaisen aastopyöräilyjärjestön tutkuuspohjainen opas liitteenä. Uutela jo lienee enetetty aastopyöräilyn suhteen. Jatkossa toiottaasti tällaisten alueiden suunnittelussa oidaan toiia yhteistyössä esi. pyöräily-yhdistystenkin kanssa, joiden kanssa oi kehittää uitakin kuin pelkästään poissulkeia ja "teollisille" reitelle perustuia suunnitelia. Ystäällisin tereisin, XXXXXXXXXXXXXXXXXXXX 1

Siuruainen Antti Lähettäjä: XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX> Lähetetty: 11. helikuuta 2018 18:13 Vastaanottaja: Siuruainen Antti Aihe: Uutelan luonnonhoidon toteutussuunnitelasta Hei, Laitan iestiini uutaia huoioita Uutelan luonnonhoidon toteuttaissuunnitelasta: 1) On hyä asia, ettei arokkaita luontoalueita ole tarkoitus hoitaa. 2) On erinoainen asia, ettei rannoille ole esitetty toienpiteitä. Luontaiset rannat oat eden ja aan rajayöhykkeenä luonnon oniuotoisuudelle keskeistä seutua. 3) Olisi hyä, että aapuuta jätettäisiin ahdollisian oniin kohteista, joista on tarkoitus harentaa tai kaataa isopia puita. 4) Kartoista saa hyin taustatietoa Uutelan luonnosta, istä kiitos! 5) Keskeistä on, että Uutelan luonto säilyy laajasti hyin kytkeytyneenä kokonaisuutena. Tätä taoitetta on hoitotyössä tärkeä korostaa. 6) On hyä, jos hoitotyössä otetaan osana kokonaisuutta huoioon Uutelan lintujen ja atelijoiden elinoloille tärkeät asiat. Ystäällisesti, XXXXXXXXXXX 1

Siuruainen Antti Lähettäjä: XXXXXXXXXXXXXX <XXXXXXXXX@hotail.co> Lähetetty: 11. helikuuta 2018 22:46 Vastaanottaja: Siuruainen Antti; Ylikotila Tuuli Aihe: Palaute - Uutelan hoito- ja kehittäissuunnitela Hei! Uutelan Hoito- ja kehittäissuunnitelassa ainitaan aastopyöräilystä seuraaanlaisesti: "Metsän kenttäkerros on onin paikoin kulunutta ja aastossa risteilee oikopolkuja sekä aastopyöräilijöiden tekeiä uria eri suuntiin. Toienpiteet: Osa-aluetta kehitetään luonnonukaisena etsäalueena. Taoitteena on parantaa ja yhtenäistää alueen reittierkostoa ja opastusta, jotta etsänpohjan kuluinen saataisiin pysäytettyä. Kenttäkerrosta kuluttaa aastopyöräily ohjataan rakennetuille reiteille ja poluille" Korjaisin näitä siltä osin että aastopyöräilijät eiät juuri tee uria eri suuntiin aan ajo tapahtuu poluilla, upietsässä ajelu ei onnistu. Kenttäkerrosta aastopyöräily ei kuluttane sen enepää kuin käelykään, tästä löytyy tietoa ja esi. Metsähallitus rinnastaa pyöräilyn kulutusaikutuksen käelyyn nyt kun tällekin ulkoiluuodolle taas aataan oia kansallispuistoihin. Jollain poluilla esi. Helsingissä oi tietenkin olla että suuri osa kulkijoista kulkee pyörällä jolloin pyörän jälkiä näkyy. Renkaan jälki tai jalanjälki, kauneus on katsojan silässä, utta kuluisesta tai kulutuksen erosta jäljet eiät ielä kerro itään. Pyöräilijä pysyy yös poluilla parein kuin esi. sienestäjä tai arjastaja. Jos pyöräily ohjataan kunnostetuille reiteille, on riskinä nopeuksien kasainen ja konfliktit jalan kulkeien kanssa, etsäpoluilla niitä ei juuri tule. Keskinopeudet lenkeillä pyöriät hölkän tuntuassa. Mielelläe kerroe lisää ja olee ukana keskustelussa kun näin tärkeää lähiirkistysaluetta ja sen käyttöä ietitään tuleillekin asukkaille! Olee tehneet yhteistyötä. Tiia Stenin ja Hanna Seitapuron kanssa näissä saoissa asioissa, he oat kollegoitanne Helsingin kaupungilla ja ehkä oitte kysellä heiltä yös pointteja tällaisen ulkoiluuodon osalta. Tässä on lyhyt laji- ja kerhoesittely joka siuaa yös kuluisasioita: https://sway.co/xmphfr4cmhoiejgt MTBCF - Maastopyöräily sway.co Mountain Bike Club Finland (MTBCF) ry on helsinkiläinen aastopyöräilyseura, joka edustaa pääkaupunkiseudun aastopyöräilyn harrastajia. Maastopyöräilylle on luonteenoaista ajaa pienissä ryhissä et 1

Ystäällisin tereisin, XXXXXXXXXXXXXXXXXX MTBCF ry, olosuhdeastaaa & hallituksen jäsen XXXXXXXXXXXXXXX 2

Siuruainen Antti Aihe: VL: Muistutus Uutelan luonnonhoidon suunnitelasta Lähettäjä: XXXXXXXXX [XXXXXXXX@gail.co] Lähetetty: 10. helikuuta 2018 16:21 Vastaanottaja: Kirjaao Helsinki <helsinki.kirjaao@hel.fi> Aihe: Muistutus Uutelan luonnonhoidon suunnitelasta Muistutus Uutelan luonnonhoidon suunnitelasta Perinneypäristöjen palauttainen ei saa toistaa Ison Kallahden puistossa tehtyjä irheitä Nyt nähtäillä olean Uutelan luonnonhoidon suunnitelan ukaan tarkoitus on palauttaa anhoja aatalouden ypäristöön kuuluia perinnebiotooppeja kuten niittyjä ja hakaaita. Alueilla, jotka oat ehtineet etsittyä jo uosikyenien ajan, tällainen palauttainen ei älttäättä ole hyä ratkaisu. Kokeukseni ukaan kaupungin käyttäät keinot "perinneypäristöjen" tekoon oat usein niin rajuja, että lopputulos poikkeaa toiotusta. Vuonna 2014 kaupunki kertoi tekeänsä Ison Kallahden puistoon perinneniittyä. Traktorilla rikottu aa alkoi kuitenkin kasaa lähinnä karhunköynnöstä ja uita ieraslajeja. Saassa yhteydessä alueella toteutettiin ittaat hakkuut kesäkuussa lintujen pesiäaikaan, jolloin pesissä ielä olleet poikaset tuhoutuiat. Aiein etsäisen alueen luontoa köyhdytettiin yös ieällä rungot pois ja kaiaalla kannotkin aasta. Muistutankin, että Uutelan tulee toiia niin, ettei tehdä saoja irheitä kuin Ison Kallahden puistossa. On siis huolehdittaa luonnonhoidon ajoituksesta ja siitä, että kaadetut rungot jätetään aapuiksi eikä kantoja poisteta. Kantojen on yös hyä olla ahdollisian korkeita, koska. tikkalinnut hyödyntäät niitä. Uutelassa on riittäästi reittejä ja aoiia näkyiä erelle Uutelassa jo oleassa oleat reitit paleleat irkistyskäyttöä riittäästi. Reittejä ei tule lisätä, koska niiden lisääinen haittaa. lintujen ja atelijoiden ahdollisuuksia selitä Uutelassa. Myöskään rantanäkyiä ei tule aata enää nykyistä enepää, sillä puuston poistainen heikentää elinypäristöjä sekä lisää tuulenkaatoja. Aoiista erinäkyistä ei nykyisinkään ole puutetta Uutelassa. Metsäluonnon oniuotoisuuden lisääinen onnistuu helpoiten hoitaattouudella Suunnitelassa kerrotaan, että etsäluonnon oniuotoisuutta lisätään. Moniuotoisuuden lisääinen ei kuitenkaan onnistu toienpiteillä, aan sitä tukee pikeinkin hallittu hoitaattouus. Esierkiksi aaston kuluista oidaan älttää jättäällä aapuita kulkeisen esteeksi. Saalla saadaan yös lisättyä oniuotoisuuden kannalta tärkeää lahopuuta. Helsingissä 10.2.2018 XXXXXXXX, Vuosaari 1

Siuruainen Antti Aihe: VL: Uutelan luonnonhoidon toteutussuunnitelasta Lähettäjä: XXXXXXXXXXXX [ailto:xxxxxxxxx@gail.co] Lähetetty: 11. helikuuta 2018 20:51 Vastaanottaja: Ylikotila Tuuli <Tuuli.Ylikotila@hel.fi> Aihe: Uutelan luonnonhoidon toteutussuunnitelasta Hei, Uutelan luonnonhoidon toteutussuunnitelasta haluaisin kiinnittää huoioita lähinnä ieraslajien torjuntaan ja poistoon On hyä, että ieraslajeja, lähinnä jättipalsaia poistetaan iljelypalstojen läheisyydestä (alueet 146 ja 181), utta palsaia esiintyy yös Uutelantien ierestä (alue 117), aikkakin ähäiseässä äärin. Alueella on yös pieni lupiini- esiintyä. Mielestäni huoiota tulisi yös kiinnittää siihen, että ieraslajeja, lähinnä jättipalsaia ja lupiinia leiää edelleen palsta-alueelta. Jättipalsain leittäinen on kielletty ieraslajilainsäädännössä ja kaupungilla on nähdäkseni puuttua asiaan, tarittaessa aikka siten, että iljelysopiuksia ei uusia. Jättipalsaia esiintyy yös käelytien arrella, särkkänieen luonnonsuojelualueella tai sen älittöässä läheisyydessä ja on todennäköistä, että se leiää Uutelan laguuneille ja Uutelan nealle elle torjuntatoiiin ryhdytä. Kolentena paikkana oitaneen ainita Nuottanieen kainalo, jossa on pieni esiintyä. Ter. XXXXXXXXXXXXXXX 1

Siuruainen Antti Aihe: VL: VL: Uutelan hoitosuunnitela Lähettäjä: eija autio [ailto:xxxxxx@hotail.co] Lähetetty: 9. helikuuta 2018 11:05 Vastaanottaja: Kirjaao Helsinki <helsinki.kirjaao@hel.fi> Aihe: Uutelan hoitosuunnitela Mielestäni kaikki Uutelaan kohdistuat toienpiteet tulee hoitaa niin hellällä otteella kuin ahdollista. Esi. ainittu aisean aaainen kuulostaa huolestuttaalta. Mielestäni paikka kokonaisuudessaan nykyisin luonnontilaisena on niin hieno, ettei sinne tulisi kohdistaa juuri inkäänlaisia toienpiteitä. Niityt ehkä oat poikkeus tähän. Luonto on aiseoijista hienoin. Ihisen toienpiteet pääsääntöisesti eiät yllä lähiainkaan saalle tasolle. Tereisin XXXXXXXXXXXX 1

Siuruainen Antti Lähettäjä: Anna-Maija Virta <irta.annaaija@gail.co> Lähetetty: 15. helikuuta 2018 17:58 Vastaanottaja: Siuruainen Antti Aihe: Uutelan luonnohoitosuunnkitela Hei, Keskustelie ielä eilen illalla Vuosaari-Seuran ja Vuosaari-toiikunnan Ypäristö- ja aankäyttötoiikunnassa Uutelan luonnonhoitosuunnitelasta. Mieliin uistuiat rajut hakkuut Kallahden harjulla ja Meri-Rastilassa. Siksi toioe, että Uutelassa hakkuut oat nyt ähäiset. Ystäällisin tereisin, Anna-Maija Virta Vuosaari-Seura ry arapuheenjohtaja puh. 040 546 1909 1