TUTKIMUSRAPORTTI Metsolan koulu Allintie 9 48220 KOTKA Työ nro T10067 Kotka 20.1.2012 Insinööri Studio Oy OY INSINÖÖRI STUDIO, TORNATORINTIE 3, PL 25, 48101 KOTKA PUH. 05-2255 500 FAX. 05-2184 562 E-MAIL ETUNIMI.SUKUNIMI@INSINOORISTUDIO.FI
T10067 Tutkimusraportti 1 (8) Metsolan koulu 20.1.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1 TUTKIMUKSEN PERUSTIEDOT... 2 2 KOHTEEN PERUSTIEDOT JA TAUSTA... 3 3 TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 3.1 Yleistä... 3 3.2 Sisäilman olosuhteet... 3 3.3 Sisäilman VOC-yhdisteet... 3 3.4 Merkkiainemittaukset... 4 4 MITTAUSTULOKSET, HAVAINNOT JA TULOSTEN TULKINTA... 4 4.1 Sisäilman olosuhteet... 4 4.1.1 Havainnot ja johtopäätökset... 4 4.1.2 Toimenpide-ehdotukset... 5 4.2 Sisäilman VOC-yhdisteet... 5 4.2.1 Tulokset... 5 4.2.2 Johtopäätökset... 6 4.2.3 Toimenpide-ehdotukset... 7 4.3 Merkkiainemittaukset... 7 5 YHTEENVETO JA JATKOTOIMENPITEET... 7
T10067 Tutkimusraportti 2 (8) Metsolan koulu 20.1.2012 1 TUTKIMUKSEN PERUSTIEDOT Tutkimusajankohta VOC-näytteenotto 1.12.2011 Merkkiainemittaus 13.1.2012 Tutkijat Henna Kantola Erik Halsas Tutkimuksen tilaaja Kotkan kaupunki, Tilapalvelukeskus Risto Oksanen Kauppakatu 3 A 48100 Kotka Tutkimuksen kuvaus Rakennuksen käyttäjillä on esiintynyt oireilua, joka viittaa sisäilmaongelmaan. Tavoitteena oli selvittää sisäilman laatua VOCnäytteiden avulla, sekä arvioida epäpuhtauksien kulkeutumista luokkiin merkkiainemittausten avulla. Tutkimusten perusteella annetaan ehdotuksia jatkotoimenpiteiksi.
T10067 Tutkimusraportti 3 (8) Metsolan koulu 20.1.2012 2 KOHTEEN PERUSTIEDOT JA TAUSTA Tutkimuskohde Metsolan koulu Allintie 9 48220 Kotka Rakennuksen käyttötarkoitus Koulu Rakentamisvuosi 1940 Saadut tiedot Rakennuksen käyttäjillä on esiintynyt oireilua, joka viittaa sisäilmaongelmaan. Muut tutkimukset ja kartoitukset Esiselvitysraportti (Oy Insinööri Studio 3.12.2010) Tutkimusraportti (Oy Insinööri Studio 14.6.2011) Käytettävissä olleet asiakirjat Pohjapiirustukset 3 TUTKIMUSMENETELMÄT 3.1 Yleistä Tilojen ja rakenteiden kuntoa sekä sisäilman laatua arvioitiin aistinvaraisesti paikan päällä. Rakenteiden kuntoa tutkittiin VOC-mittausten avulla ja vuotoilmareittejä selvitettiin merkkiainemittausten avulla. Tässä raportissa terveyshaitalla tarkoitetaan terveydensuojelulain 1 mukaan ympäristöstä tai olosuhteista johtuvaa sairautta tai sairauden oiretta. Lain tarkoittamana terveyshaittana pidetään myös altistumista terveydelle haitalliselle aineelle tai olosuhteelle siten, että sairauden tai sen oireiden ilmeneminen on mahdollista. 3.2 Sisäilman olosuhteet VOC-mittausten yhteydessä tiloista mitattiin sisäilman lämpötilat ja suhteelliset kosteudet käyttäen mittalaitetta Rotronic Hygrolog. 3.3 Sisäilman VOC-yhdisteet Kemiallisten, sisäilmassa esiintyvien aineiden määrää kuvataan haihtuvien orgaanisten aineiden pitoisuuksien määrällä VOC eli Volatile Organic
T10067 Tutkimusraportti 4 (8) Metsolan koulu 20.1.2012 Compounds. Kokonaistulos ilmoitetaan termillä TVOC, joka kuvaa aineiden kokonaismäärää (Total VOC). Tulos kertoo mitattavien aineiden kokonaismäärän mittaushetkellä. VOC-pitoisuuksille ei ole olemassa rajaarvoja, eikä tulosta voida sellaisenaan käyttää terveyshaitan arvioinnissa, koska orgaanisten yhdisteiden terveysvaikutuksista, varsinkin aineiden alhaisissa pitoisuuksissa, on vähän tutkittua tietoa. Rakenteiden kuntoa tutkittaessa yksittäisten VOC-yhdisteiden avulla voidaan löytää mahdollisia epätyypillisiä rakennusperäisiä päästöjä ja sitä kautta mahdollisia sisäilmahaitan aiheuttajia. Sisäilman VOC-pitoisuuksia tutkittiin ottamalla näytteitä sisäilmasta. Näytteet kerättiin pumpulla Tenax-adsorbentilla täytettyyn putkeen. Lisäksi lattiapinnoitteiden kuntoa tutkittiin ottamalla suunnattuja VOC-näytteitä lasikupumenetelmällä ehjältä lattiapinnalta. Näytteet analysoitiin Työterveyslaitoksen kemian laboratoriossa. 3.4 Merkkiainemittaukset Rakenteiden tiiveyttä ja rakenteissa olevia vuotoilmareittejä selvitettiin merkkiainemenetelmällä. Merkkiaineena käytettyä typpi-vety -seoskaasua laskettiin kellaritiloista hormeihin. Merkkiaineen kulkeutumista hormien kautta 2. kerroksen luokkatiloihin 10 (210) ja 11 (212) tutkittiin vetypitoisuutta suoraan osoittavalla mittalaitteella. Lisäksi tutkittiin merkkiaineen kulkeutumista yläpuolisiin tiloihin 2. kerroksen tiloista 10, 11 ja kirjasto (211). 4 MITTAUSTULOKSET, HAVAINNOT JA TULOSTEN TULKINTA 4.1 Sisäilman olosuhteet Tämän tutkimuksen aikana mitattiin lämpötila ja suhteellinen kosteus hetkellisenä mittauksena neljästä tilasta. Olosuhdemittausten tulokset on esitetty taulukossa 1. TAULUKKO 1. Hetkelliset olosuhdemittaukset 1.12.2011 Paikka Lämpötila ( o C) RH (%) Vesisisältö (g/m 3 ) Ulkoilma 4,7 88,1 5,9 Luokka 4 (101) 19,8 34,9 6,0 Luokka 11 (212) 20,1 32,2 5,6 Luokka 14 (306) 18,8 34,3 5,5 Luokka 15 (307) 19,6 35,5 6,0 4.1.1 Havainnot ja johtopäätökset Sisälämpötilassa tulisi pyrkiä sisäilmastoluokituksen tavoitearvoon, joka parhaassa S1 -luokassa on talvella 21...22 C ja tyydyttävässä S3 -luokassa 20...23 C.
T10067 Tutkimusraportti 5 (8) Metsolan koulu 20.1.2012 Liian korkea sisäilman lämpötila lisää materiaalien pölyävyyttä ja saa aikaan tuntemuksia ilman tunkkaisuudesta ja likaisuudesta. Yksittäisinä oireina korkea lämpötila voi aiheuttaa mm. väsymyksen tunnetta ja keskittymisvaikeuksia. Liian matala sisäilman lämpötila saattaa aiheuttaa työntekijöille vedon tuntemuksia ja heikentää viihtyvyyttä ja suorituskykyä. Vedon tuntemukset ovat yksilöllisiä. Mitatuista luokista kolmessa (luokat 4, 14 ja 15) lämpötila oli mittausten perusteella alhainen. Mittaustulosten tulkinnassa tulee ottaa huomioon, että mittaukset on tehty hetkellisinä mittauksina. 4.1.2 Toimenpide-ehdotukset Lämpötilojen seuranta jatkuvatoimisena mittauksena noin viikon jaksolla on suositeltavaa. Tilojen lämpötiloja tulisi pyrkiä nostamaan vastaamaan sisäilmaluokituksen tavoitearvoja. 4.2 Sisäilman VOC-yhdisteet 4.2.1 Tulokset Sisäilmanäytteiden VOC-pitoisuudet riippuvat sekä päästöjen voimakkuudesta että ilmanvaihdon tehokkuudesta. Näytteenottopaikat on esitetty liitteessä 1. Analyysivastaukset ovat liitteinä 2 ja 3. Luokka 4 (101) Luokasta 4 otetun ilmanäytteen TVOC-pitoisuus oli 50 µg/m 3. Pääkomponenttina esiintyi 1,2-propaanidiolia eli propyleeniglykolia (11 µg/m 3 ) ja 2-etyyli-1-heksanolia (5 µg/m 3 ). Yhdisteryhmistä korostuneesti esiintyi aldehydejä. Lattiamateriaalista otetun suunnatun ilmanäytteen TVOC-pitoisuus oli 60 µg/m 3. Suurimpina pitoisuuksina esiintyi 6-metyyli-5-hepten-2-onia (9 µg/m 3 ), 2-etyyli-1-heksanolia (8 µg/m 3 ). Yhdisteryhmistä näytteessä esiintyi korostuneesti aldehydejä. Luokka 11 (212) Luokasta 11 otetun ilmanäytteen TVOC-pitoisuus oli 50 µg/m 3. Pääkomponentteina näytteessä esiintyi 2-etyyli-1-heksanolia (9 µg/m 3 ) ja alkeeneja C8** (9 µg/m 3 ). Lattiamateriaalista otetun suunnatun ilmanäytteen TVOC-pitoisuus oli 110 µg/m 3. Pääkomponentteina esiintyi asetonia (18 µg/m 3 ), heksanaalia (13 µg/m 3 ) ja 2,2,4,6,6-pentametyyliheptaania (10 µg/m 3 ). Näytteessä esiintyi korostuneesti aldehydejä.
T10067 Tutkimusraportti 6 (8) Metsolan koulu 20.1.2012 Luokka 14 (306) Luokka 14 ei ole käytössä huonoksi koetun sisäilman vuoksi. Luokasta otetun ilmanäytteen TVOC-pitoisuus oli 40 µg/m 3. Pääkomponentteina esiintyi 2-(2-butoksietoksi)etanolia (5 µg/m 3 ) ja 2-etyyli-1-heksanolia (4 µg/m 3 ). Lattiamateriaalista otetun suunnatun ilmanäytteen TVOC-pitoisuus oli 80 µg/m 3. Näytteessä esiintyy pääkomponenttina 2-etyyli-1-heksanolia (32 µg/m 3 ) ja aldehydejä. Luokka 15 (307) 4.2.2 Johtopäätökset Luokasta 15 otetun ilmanäytteen TVOC-pitoisuus oli 40 µg/m 3. Pääkomponenttina esiintyi 2-(2-butoksietoksi)etanolia (5 µg/m 3 ). Lattiamateriaalista otetun suunnatun ilmanäytteen TVOC-pitoisuus oli 70 µg/m 3. Pääkomponentteina esiintyi asetonia (16 µg/m 3 ), 2-(2- butoksietoksi)etanolia (10 µg/m 3 ), 2-etyyli-1-heksanolia (7 µg/m 3 ) ja n- butanaalia (7 µg/m 3 ). Yhdisteryhmistä aldehydit esiintyivät näytteessä korostuneesti. Luokkien sisäilmasta otettujen ilmanäytteiden kokonaispitoisuudet eivät ole suuria, näytteissä esiintyy kuitenkin normaalista sisäilmasta poikkeavia yhdisteitä. Lattiamateriaalista otetuissa suunnatuissa ilmanäytteissä esiintyy myös poikkeavia yhdisteitä. Mikäli lattiapinnoitteissa on alkanut hajoamisprosessi, se ei lakkaa vaikka lattiapinnoitteen alusta ajan saatossa kuivuisi. Kosteus voi aiheuttaa mikrobikasvua lattiapinnoitteen alla. VOC-yhdisteiden pitoisuuksille ei ole olemassa viranomaisten määrittämiä raja-arvoja. Näiden tulosten perusteella lattiapinnoitteiden päästöt saattavat aiheuttaa sisäilman tunkkaisuutta ja oireilua herkemmille ihmisille. Luokan 4 (101) näytteissä esiintyneet aldehydit (nonanaali, oktanaali, pentanaali, bentsaldehydi, dekanaali, heksanaali) viittaavat vanhetessaan hajoavaan linoleumiin. Aldehydeillä on usein hyvin matala hajukynnys. 6- metyyli-5-hepten-2-oni on mikrobiologiseen lähteeseen viittaava yhdiste (MVOC), jonka päästölähteenä voi toimia hartsit, liimat ja mineraalivilla. 1,2- Propaanidioli voi olla peräisin rakennusmateriaaleista (liimat, tasoitteet, laastit) tai pesuaineista. 2-Etyyli-1-heksanoli on peräisin muovimatoista ja liimoista. 1,2-Propaanidiolin ja 2-Etyyli-1-heksanolin esiintyminen viittaa lattiamateriaalin, liimojen tai tasoitteiden hajoamiseen. Luokan 11 (212) suunnatussa ilmanäytteessä esiintyvä asetoni voi olla peräisin näytteenottovälineiden desinfioinnista tai herkän haihtuvuutensa takia yhdiste voi kulkeutua kuvun ulkopuolella kosmetiikkatuotteista. Runsaasti esiintyneet aldehydit (nonanaali, oktanaali, pentanaali,
T10067 Tutkimusraportti 7 (8) Metsolan koulu 20.1.2012 bentsaldehydi, dekanaali, heksanaali) viittaavat vanhetessaan hajoavaan linoleumiin. Aldehydeillä on usein hyvin matala hajukynnys. Luokan 14 (306) näytteissä esiintyvät yhdisteet viittaavat huonokuntoiseen lattiamateriaaliin tai lattiamateriaalin hajoamiseen kosteuden vaikutuksesta. TVOC-pitoisuudet olivat alhaisia, mutta 2-etyyli-1-heksanolin runsas esiintyminen suunnatussa ilmanäytteessä viittaa vahvasti vaurioon. 2-Etyyli- 1-heksanoli viittaa lattiamateriaalin, liimojen tai tasoitteiden hajoamiseen ja se voi aiheuttaa ärsytysoireita sekä allergisia oireita. Näytteessä esiintyneet aldehydit (nonanaali, oktanaali, pentanaali, bentsaldehydi, dekanaali, heksanaali) viittaavat vanhetessaan hajoavaan linoleumiin. 2-(2- Butoksietoksi)etanolia esiintyy pesuaineissa, maaleissa ja musteissa. Luokan 15 (307) suunnatussa ilmanäytteessä esiintynyt asetoni voi olla peräisin näytteenottovälineiden desinfioinnista tai herkän haihtuvuutensa takia yhdiste voi kulkeutua kuvun ulkopuolella kosmetiikkatuotteista. 2-(2- Butoksietoksi)etanolia esiintyy pesuaineissa, maaleissa ja musteissa. 2- Etyyli-1-heksanolin esiintyminen viittaa lattiamateriaalin, liimojen tai tasoitteiden hajoamiseen. TXIB:n esiintyminen ilmanäytteessä ja suunnatussa ilmanäytteessä viittaa huonokuntoisesta lattiamateriaalista peräisin olevaan päästöön. 4.2.3 Toimenpide-ehdotukset Lattiapinnoitteet suositellaan uusittavaksi alueilla, joissa pinnoitteen vaurio on todennäköinen. 4.3 Merkkiainemittaukset Merkkiaineena käytettyä typpi-vety -seoskaasua laskettiin rakenteisiin epäpuhtauksien kulkeutumisen selvittämiseksi. Merkkiainetta laskettiin kellaritiloista hormeihin ja samanaikaisesti tutkittiin merkkiaineen kulkeutumista 2. kerroksen luokkatiloihin 10 (210) ja 11 (212). Merkkiaineen ei havaittu kulkeutuvan huoneilmaan toisessa kerroksessa. Lisäksi tutkittiin merkkiaineen kulkeutumista 2. kerroksen tiloista 3. kerrokseen. Merkkiainetta laskettiin luokkiin 10 ja 11 sekä kirjastohuoneeseen (211) mahdollisten vuotoilmareittien läheisyyteen ja samanaikaisesti tutkittiin vuotoilmareittejä 3. kerroksen luokissa 14 (306) ja 15 (307). Vuotoilmareittejä kerrosten välillä ei havaittu. 5 YHTEENVETO JA JATKOTOIMENPITEET Lattiapinnoitteista otetuissa VOC-näytteissä esiintyy viitteitä pinnoitteen vaurioitumiseen alkalisen kosteuden vaikutuksesta. Vaurioituneista lattiapinnoitteista sisäilmaan vapautuvat haihtuvat orgaaniset yhdisteet voivat aiheuttaa ärsytysoireita sekä allergisia oireita herkille ihmisille. Yleisesti lattiapinnoitteiden vauriot aiheuttavat sisäilman tunkkaisuutta.
T10067 Tutkimusraportti 8 (8) Metsolan koulu 20.1.2012 Lattiapinnoitteet tulee uusia alueilla, joissa pinnoitteen vaurio on todennäköinen. Korjauksessa tulee huomioida betonirakenteisiin kertyneet VOC-yhdisteet. Korjaustarvetta arvioitaessa tulee arvio perustaa rakennuksen käyttäjien kokemiin oireisiin, aistinvaraiseen ilman laadun arvioon sekä mittaustuloksiin. Liian matala sisäilman lämpötila saattaa aiheuttaa tilojen käyttäjille vedon tuntemuksia ja heikentää viihtyvyyttä ja suorituskykyä. Vedon tuntemukset ovat yksilöllisiä. Sisäilman lämpötilan tulisi lämmityskaudella olla Sisäilmaluokituksen SL 2008 parhaan S1- luokan suositusarvon mukaan 21 22 C. Vuotoilmareittejä kerrosten välillä ei havaittu. Myöskään hormien kautta ei havaittu kulkeutuvan ilmaa kellaritiloista ylempiin kerroksiin. Oy Insinööri Studio Rakentamisen palvelut Henna Kantola Tutkimusinsinööri Merk. Petri Lönnblad Merk. Petri Lönnblad RI, rakennusterveysasiantuntija Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Näytteenottopaikat VOC-analyysivastaus 184729 ilmanäytteistä VOC-analyysivastaus 184729 suunnatuista ilmanäytteistä