Lisää 1. Kor 11:stä? www.sley.fi/luennot/raamattu/ut/ 1Kor/11EK.htm Hyvä Sisärengaslainen, Luvussa 11 Paavali siirtyy opettamaan, miten yhteisissä jumalanpalveluksissa tulee toimia. Kysymyksiä, esirukousaiheita yms. voit lähettää osoitteeseen pastori@tunti.com. Seuratkaa minun esimerkkiäni, niin kuin minäkin seuraan Kristusta. Kiitän teitä siitä, että aina muistatte ja noudatatte niitä opetuksia, jotka olen välittänyt teille. (1. Kor. 11:1-2) Paavali asettaa itsensä rohkeasti kristityn ihmisen esikuvaksi. Hän tietää elävänsä oikeassa uskossa Kristukseen ja opettavansa evankliumia totuudenmukaisesti. Siksi hänen esimerkkiään ja opetuksiaan voi ja tuleekin seurata. Teidän tulee kuitenkin tietää, että jokaisen miehen pää on Kristus, naisen pää on mies ja Kristuksen pää on Jumala. Jos miehellä on päähine päässään, kun hän rukoilee tai profetoi, hän häpäisee päänsä. Sen sijaan jos nainen on avopäin, kun hän rukoilee tai profetoi, hän häpäisee päänsä, sillä sehän on samaa kuin hän olisi antanut ajaa hiuksensa pois. Ellei nainen peitä päätään, hän voi yhtä hyvin leikkauttaa hiuksensa. Mutta jos kerran hiusten leikkaaminen tai pois ajaminen on naiselle häpeällistä, hänen tulee peittää päänsä. Miehen ei pidä peittää päätään, koska hän on Jumalan kuva ja heijastaa hänen kunniaansa. Nainen taas heijastaa miehen kunniaa. Miestä ei ole luotu naisesta vaan nainen miehestä, eikä miestä luotu naisen takia vaan nainen miehen takia. Naisen tulee siis pitää päässään arvonsa merkkiä enkeleiden takia. (1. Kor. 11:3-10) Jumalan olemuksessa ja siksi myös hänen luomassaan maailmassa vallitsee tietty järjestys. Kyse ei kuitenkaan ole arvojärjestyksestä. Kun Paavali sanoo, että Kristuksen pää on Jumala, se ei tarkoita, että Isä Jumala olisi jotenkin Poikaa korkeampi, vaan ainoastaan sitä, että Kristus on lähtöisin Jumalasta. Vastaava järjestys liittyy miehen ja naisen väliseen suhteeseen. Mies on naisen pää, koska mies luotiin ensin. Merkkinä miehen ja naisen välisestä luomisjärjestyksestä oli Paavalin aikana lyhyet tai pitkät hiukset, tai vastaavasti pään peittäminen tai paljastaminen. Kun Paavali puhuu rukoilemisesta tai profetoimisesta hän tarkoittaa julkista esiintymistä jumalanpalveluksessa. Paavalin opetuksen
taustana on ilmeisesti tilanne, jossa Korintin naiset normaalisti kyllä käyttivät huivia, mutta jumalanpalveluksessa rukoillessaan tai profetoidessaan ottivat huivin pois ja siten ikäänkuin halusivat luopua luomisjärjestyksen mukaisesta asemastaan. Tällaisen Paavali kieltää. Herran edessä ei kuitenkaan ole naista ilman miestä eikä miestä ilman naista, sillä niin kuin nainen on luotu miehestä, myös mies on syntynyt naisesta. Mutta kaikki on saanut alkunsa Jumalasta. (1. Kor. 11:11-12) Paavali selventää vielä sitä, että kyse ei ole eriarvoisuudesta miehen ja naisen välillä. Vaikka ensimmäisistä ihmisistä puhuttaessa nainen luotiin miehestä, niin sen jälkeen kuitenkin jokainen mies on syntynyt naisesta. Mies ja nainen ovat Jumalan edessä samanarvoisia vaikkakin erilaisia. Sekä tasaarvoisuuden että erilaisuuden tulee näkyä myös käytännössä. Päätelkää itse, onko naisen sopivaa rukoilla Jumalaa avopäin. Opettaahan jo luontokin teille, että pitkä tukka on miehelle häpeäksi mutta naiselle kunniaksi. Pitkät hiukset on annettu naiselle hunnuksi. Jos joku kuitenkin väittää vastaan, niin sanon hänelle, ettei meillä ole sellaista tapaa eikä yleensäkään Jumalan seurakunnilla. (1. Kor. 11:13-16) Paavali vetoaa vielä korinttilaisten terveeseen harkintakykyyn kyseessäolevassa asiassa. Nyt käy myös selvästi ilmi, että pään peittämisessä on kyse käytössä olleesta yleisestä tavasta. Tavalla on aina joku merkitys, joka ei välttämättä ole tuttu sille, joka ei tapaa tunne. Siksi tavat voivat myös vaihdella ajasta ja paikasta riippuen, vaikka niiden pohjana oleva itse asia olisikin muuttumaton. Siksi tässäkin kohdassa meidän on mietittävä, mitä pään peittäminen merkitsi Paavalin ajan kreikkalaisessa kulttuurissa, ja miten samaa asiaa voisi ilmaista meidän aikanamme. Näitä ohjeita antaessani minun on moitittava teitä siitä, että yhteiset kokoontumisenne ovat teille pikemmin vahingoksi kuin hyödyksi. Olen ensinnäkin kuullut, että teillä seurakunnan kokouksissa ilmenee hajaannusta, ja osittain sen myös uskon. Täytyyhän teillä ollakin keskuudessanne ryhmäkuntia, jotta nähtäisiin, ketkä teistä osoittautuvat luotettaviksi. Teidän kokoontumisenne eivät ole oikeaa Herran aterian viettämistä, koska jokainen syö omia ruokiaan, niin että toinen on nälissään ja toinen juovuksissa. Ettekö voi syödä ja juoda kotonanne? Vai halveksitteko te Jumalan seurakuntaa niin että häpäisette niitä, joilla ei ole ruokaa? Mitä minun pitäisi sanoa teille? Kiittääkö teitä? Tässä asiassa en teitä kiitä. (1. Kor. 11:17-22) Paavali siirtyy nyt toiseen korinttilaisten yhteisissä jumalanpalveluksissa ilmenevään ongelmaan. Hajaannuksesta ja ryhmäkuntaisuudesta Paavali on moittinut jo kirjeen alkupuolella (1. Kor. 1:10-17; 3:1-9).
Herran ateria oli ja on yhä yhteisen jumalanpalveluksen ydin. Aivan kirkon alkuaikoina ehtoollista vietetiin kunnon aterian yhteydessä, mutta Korintissa tämä aiheutti ongelmia. Tarkoitus oli, että Herran aterialla jaetaan yhteisestä hyvästä toisillekin, niin että myös köyhät saavat syödä. Näin toteutuisi oikea rakkaus. Korintissa toimittiin kuitenkin itsekkäästi, ja lopputuloksena toiset joivat itsensä juovuksiin ja toiset taas saivat olla nälissään. Näin Kristuksen rakkaus ei tullut näkyviin yhteisessä kokoontumisessa, ja samalla häpäistiin pyhä ehtoollinen. Ehkä juuri tällaisten tilanteitten takia varsinainen ehtoollisen vietto erotettiin rakkauden aterioista. Olen saanut Herralta tiedoksi tämän, minkä olen myös opettanut teille: Herra Jeesus sinä yönä, jona hänet kavallettiin, otti leivän, kiitti Jumalaa, mursi leivän ja sanoi: Tämä on minun ruumiini, joka annetaan teidän puolestanne. Tehkää tämä minun muistokseni. Samoin hän otti aterian jälkeen maljan ja sanoi: Tämä malja on uusi liitto minun veressäni. Niin usein kuin siitä juotte, tehkää se minun muistokseni. (1. Kor. 11:23-25) Paavali muistuttaa korinttilaisten mieliin, mistä ehtoollisen vietossa on kyse. Hän lainaa seurakuntalaisille tuttuja ehtoollisen asetussanoja, joissa tulee esiin Herran aterian merkitys. Siunatussa leivässä ja viinissä saadaan osallisuus Jeesuksen ruumiiseen ja vereen, jotka hän antoi ja vuodatti meidän puolestamme. Siksi ehtoollinen on anteeksiantamuksen ateria. Edelleen ehtoollinen on uuden liiton ateria, liiton, joka ei perustu meidän tekoihimme vaan yksin Jumalan armoon. Jeesus kehottaa viettämään ehtoollista muistokseen. Tämä ei tarkoita vain hänen ja hänen kuolemansa muistelemista, vaan sitä, että muisteltu itse tulee konkreettisesti kohdattavaksi muistoaterialla. Jeesus itse on jokaisessa ehtoollisen vietossa isäntänä ja hän jakaa uhrinsa ehtoollisvieraille. Niin usein kuin te syötte tätä leipää ja juotte tästä maljasta, te siis julistatte Herran kuolemaa, siihen asti kun hän tulee. Niinpä se, joka arvottomalla tavalla syö tätä leipää ja juo Herran maljasta, tekee syntiä Herran ruumista ja verta vastaan. Jokaisen on tutkittava itseään, ennen kuin syö tätä leipää ja juo tästä maljasta. Se, joka syö ja juo ajattelematta, että kysymys on Kristuksen ruumiista, syö ja juo itselleen tuomion. Sen vuoksihan teidän joukossanne on paljon heikkoja ja sairaita ja monet ovat jo nukkuneet pois. Jos me itse tutkisimme itseämme, emme joutuisi tuomittaviksi. Rangaistessaan Herra kuitenkin kurittaa meitä, jotta meitä ei yhdessä maailman kanssa lopullisesti tuomittaisi. (1. Kor. 11:26-32) Ehtoollisen vietto on osallisuutta Jeesuksen sovituskuolemaan ja siten myös sen julistamista, että Herra on kuollut meidän puolestamme. Herran kuolemaa me julistamme ja ehtoollista nautimme aina siihen päivään asti, jolloin hän tulee takaisin. Ehtoollisvieraan on ymmärrettävä, että ehtoollinen ei ole vain leipää ja viiniä eikä tavallista syömistä ja juomista. Paavalin kehotus itsensä tutkimiseen ja varoitus tuomion syömisestä ja juomisesta saa monet epäröimään ehtoolliselle tulemista. Kukaan ei kuitenkaan ole liian huono ehtoolliselle
päin vastoin. Itsensä tutkiminen ja oikella mielellä tuleminen ovat nimenomaan sitä, että tunnemme ja tunnustamme syntimme ja Paavali ajattelee, että Korintin seurakunnan monet sairaudet ovat Jumalan kuritusta kelvottoman Herran aterian viettämisen johdosta. Kurituksen tarkoitus on saada seurakuntalaiset ymmärtämään oma tilansa, tahdomme ehtoollisessa kohdata Jeesuksen, joka antaa synnit anteeksi. jotta he voisivat tehdä parannuksen eivätkä joutuisi tuomittavaksi kadotukseen. Veljeni, kun siis kokoonnutte aterioimaan, odottakaa toisianne. Se, jolla on nälkä, syököön kotonaan, jotteivät kokoontumisenne tuottaisi teille rangaistusta. Muusta annan ohjeet sitten kun tulen. (1. Kor. 11:33-34) Paavali antaa vielä käytännön ohjeen, miten Herran aterian vietto voisi Korintissa olla Jumalan tahdon mukaista. Pähkäiltävää Mikä tänään voisi vastata pään peittämistä? Kenelle ehtoollinen on tarkoitettu? Miksi ehtoollisella käyminen on uskovalle hyvin tärkeää? Ramattuopetus: Ville Auvinen SLEYN NUORISOTYÖSSÄ TAPAHTUU KARKKUGOSPEL Kesän avajaiset pidetään Karkun rannassa 5. 6. Mukana mm. Terapia, Turvakytkin, Dad s Hello, The Road, Minna ja Jussi Pyysalo, Linko sekä Signifer. Kysele lisää Sleyn nuorisotoimistosta 03 2237056. VALTAKUNNALLINEN EVANKELIUMIJUHLA JÄMSÄSSÄ 2.-4.7. Nuortenjuhlassa konsertteja, keskustelukanavia, iltamessuja, siikkarijamit ym. Mukana menossa mm. MoG, KaTuMa, Think Twice, the Rain, On C, Skybird, the Road, Juha Tapio band,
Random Eyes, Laajakaistaliittymä, Paljon Kipua, Iikka Viitanen duo, Juha Heinonen, Tero Huvi, Matti-Pekka Piirainen, Anne Hopeavuori, Musti Lähteenmaa, Turkka Aaltonen, Antti Saarenketo, Ville Auvinen, Päivi Niemi, Matti Rusama, Juha-Pekka Järvinen, Erkki Pitkäniemi. Lisäinfoa http://www.jamsa-kuorevesisrky.fi/evankeliumijuhla2004/nuoret.html Terveisin Heinosen Juha