Suomen Turusta joulurauhaa kaikkiin koteihin Keskiaukeama Rauhaa jouluun. Ajatus rauhasta elää Betlehemin joulussa Sivu 6

R- Suomen Posti Oyj KYRKAN OCH VI TURUN JA KAARINAN SEURAKUNTAYHTYMÄ Nro 11 www.turunseurakunnat.fi Suomen Turusta joulurauhaa kaikkiin koteihin Keskiaukeama Rauhaa jouluun Ajatus rauhasta elää Betlehemin joulussa Sivu 6 Seimikurssilla matkattiin hitaasti jouluun Sivu 7 Enkel ekvation för fredsarbete Sidan 4

KIRKKO JA ME 20.12.2006 24.1.2007 SANA OIKEAAN AIKAAN SANOTTU Kirje on kiireettömyyden manifestaatio. Sitä aikaako ei enää ole, vai puuttuuko jaettava? Pelottaako käsiala vai henkilökohtaisuus, kielioppi vai oikeiden sanojen puute. Vääriä sanoja ei olekaan silloin, kun ne vilpittömyydellä matkaan saatetaan. Toimittaja Risto Lindstedt kolumnissaan Suomen Kuvalehdessä 49/2006 Vaikka lähiö mielletäänkin useissa yhteyksissä negatiiviseksi termiksi, ei työttömyyden mukanaan tuoma syrjäytymisen pelko ole ainakaan minun kohdallani juontunut asuinpaikasta. Lähiö päinvastoin on täynnä syrjäytymisen estoon kelpaavia virikkeitä; ystäviä, naapureita, lähelle sijoitettuja palveluita ja liikenneyhteyksiä. Marko Kitti, Turun Seudun Työttömien Tärppi-lehdessä 4/2006 Mitä ihminen tarvitsee elääkseen? Parit housut, kalsarit, pari paitaa, yhden puseron, talvipusakan, kintaat, lätsän päähän, vähän ruisleipää, silakkaa ja perunaa sekä lämpimän asunnon. Kalastaja, kirjailija Pentti Linkola, Kodin kuvalehti 24/2006 Kuollessaan keskiverto ihminen jättää jälkeensä neljä litraa tuhkaa riippumatta siitä, onko hän ostanut hyvännäköisen takamuksen vai tavalliset farkut. Jos ihmiset haluavat samaistua brändeihin, pitäisikö kirkonkin brändätä itsensä uudelleen? Tuskin, face-lift riittää. Päätoimittaja Antti Siukonen, Fleim talvi / 2007 Avoimin mielin jouluun Parhaillaan monissa perheissä tongitaan vaatekaappien pohjat ja etsitään esiin raidalliset pyyheliinat ja kylpytakit: lapset on puettava päiväkodin ja koulun joulukuvaelmiin. Joulun tarina kerrotaan niissä niin aidosti, että kyynisimmänkin katsojan sydän sulaa. Maria puristaa vauvanukkea sylissään, Joosef on hämillään kuin lumiukko, suloinen enkeli kertoo kirkkaalla äänellä ilosanoman ja pienet hartaat paimenet kuulevat uutisen ensimmäisinä. Joulun lahjasta, Jeesus-lapsesta, muistuttaa myös kodin seimiasetelma. Sen äärelle, paimenten ja tietäjien joukkoon, kuvittelen itseni kumartamaan Kuningasta. Mitä toisin lahjaksi Jeesus-lapselle? Toisinko tietokonepelin, rosollia, suklaakonvehteja vai legorobotin? Vai plasmatelevision, mutkamäkisukset ja kultasormuksen? Ja sukujuhlan päätteeksi kunnon perheriidan, päänsäryn, ähkyn, kankkusen ja luottokorttilaskun? Joulun perinteet tuovat iloa ja lohtua pimeään vuodenaikaan ja rakkaita on mukava muistaa. Ilon ja rauhan sanoma ei vain tahdo ulottua meidän aikuisten mieliin. Emme KUUKAUDEN SANA anna itsemme lasten tavoin iloita joulusta, vaan uuvumme jouluna-pitää-olla-kaikkeataakan alle. Ihanasta juhlasta tulee odotusten painostavaa pakkoa ja aatoksi rakennetaan minuuttiaikataulu, joka uuvuttaa kovakuntoisimmankin. Emmekä sittenkään, tänäkään vuonna, muistuta mainosten täydelliseksi pyntättyä tavarataloperhettä. Pieter Bruegel oivalsi sen jo vuonna 1566: hänen Betlehemin verollepanoa esittävässä maalauksessaan Maria ratsastaa viimeisillään raskaana flanderilaisessa talvimaisemassa, Joosefin ohjatessa aasia. Keskellä elämänmakuista menoa, kauppoja ja kapakoita. Tuo maalaus on totta myös meille. Jeesus syntyi huomaamatta keskelle epätäydellistä maailmaa. Joulun lapsi ei kaipaa syntymäpäiväänsä väkinäistä pingotusta. Hän toivoo meiltä vain yhtä lahjaa: että viemme seimen äärelle avoimen mielen, annamme aikaamme ja rauhoitumme. Kirkossa saamme kuulla joulun sanoman, hiljentyä ja levätä. Turun ja Kaarinan kauniit kirkot on valaistu kuusin ja kynttilöin. Joulurauha laskeutuu maisemaan ja mieleen. Joulun suosikkilahja ALUKSI Tervetuloa joulukirkkoon! Paula Heino MERKINTÖJÄ MAAILMALTA EL SALVADOR. Minulla on raskas tuskan tunne, joka on syntynyt tilanteesta, jossa elämme ja joka on masentava. Maamme on täynnä väkivaltaa, köyhyyttä, keskiluokan taloudellista kriisiä, kansalaisten exodusta pois maasta, rikollisuutta ja rankaisematta jättämistä. Olemme kansa keskellä toivottomuutta ja epätoivoa, surun ja tuskan täyttämiä. * * * Kirkon miesten ja naisten kokemus on samanlainen kuin profeetta Jeremiaan, kun hän vaikeroi ja sanoo: Miksi minun pitikään tulla äidinkohdusta näkemään pelkkää vaivaa ja tuskaa! Koko elämäni kuluu häpeässä. Jer.20:18. Mutta Jeremiaan vaikerrus ei tarkoita sitä, että hyvän tahdon miehet ja naiset haluaisivat vaipua voimattomuuteen etsimättä vastauksia, jotka innoittavat elämää. Nämä valitukset ja vaikerrukset ovat kuitenkin vähempiarvoisia kuin luottamus Jumalaan, joka meitä valaisee ja antaa meille inhimillisen ja kristillisen herkkyyden toteuttaa Jumalan rakkauden käskyä. Tämä johtaa meidät uskonkokemukseen ja Jumalan palvelijoiden sitoutumiseen vastustamaan järjestelmiä, jotka tappavat ja nöyryyttävät. Se on Pyhän Hengen siunaava teko: siellä, missä on paljon kärsimystä, on myös paljon toivoa. * * * Tulkoon joulu 2006 uudistamaan luottamuksen elämään ja siten ilmoittamaan loistavasta tähdestä, joka valaisee koko maailmankaikkeuden rauhalla ja rakkaudella Luojaan ja joka antaa ilon ja onnen hyväntahdon miehille ja naisille. Täten ottakaamme Jeesus-lapselta vastaan vapautus ja tietäjien henki viettääksemme uudistavaa ja hengellistä joulun juhlaa. Kaikkivaltiaan siunaus seuratkoon sinua elämässäsi ja toimissasi. Onnellista joulua ja siunattua vuotta 2007! Veljellisesti Kristuksessa, Medardo E. Gómez El Salvadorin luterilaisen kirkon piispa Kansi Pallivahan kirkon jouluseimi valmistui yhteisvoimin seimikurssilla. Kuva Eeva Henttu. Maisema Beetlehemistä. Kuva Miska Puumala. Joka syksy tulee aina sama tunne, varaslähtö jouluun otetaan aina vain aikaisemmin. Ainakin kaupat ovat joka vuosi varhaisemmin liikkeellä. Joulupukit ja tontut pällistelevät vitriineissään ennen kuin puutkaan ovat kerinneet lehtiään varistaa. Joulun tulevat suosikkilahjat: taulutelevisiot, digiboxit ja kamerakännykät yms. tuntuvat olevan jo lokakuun lopulla kauppiaiden tiedossa. Myös meillä kuluttajilla, ainakin osalla meistä, taitaa olla muun muassa veronpalautusten ansiosta joulukuussa tavallista enemmän pelimerkkejä syydettävänä jouluostoksiin. Asetelma takaa arvokkaat ja arvostetut lahjat jaettavaksi monissa perheissä. Mitä sinä haluaisit saada tänä jouluna lahjaksi, ihan aikuisten oikeasti? Mikä sinulle joulussa todella on tärkeää? Kuinka paljon maksaa aito joulutunnelma? Joulua on meillä suomessa totuttu valmistelemaan huolella. Monessa perheessä tehdään suursiivous. Jos ei eteisen matto hymyile puhtauttaan, kun anoppi saapuu vieraisille ja jos lauteiden alta pilkistää villakoiran kuono ennen joulusaunaa, moni ahdistuu. Jouluna on huushollin oltava järjestyksessä. Myös Kirkko ja me Kyrkan och vi 20.12.2006 41. vuosikerta Julkaisija Utgivare Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Åbo och S:t Karins kyrkliga samfällighet Ilmestyy 11 kertaa vuodessa seuraava 25.1.2007 Kustantaja Förläggare Suomen Kirkko-Mediat Oy Toimitusneuvosto Redaktionskomitté Leena Winter, Jarkko Elo, Päivi Leppänen, Yrsa Lindroos, Ann-Mari Rannikko, Petri Sirén Päätoimittaja Chefredaktör Paula Heino paula.heino@evl.fi Toimitussihteeri Redaktionssekreterare Mervi Syrjänen mervi.syrjanen@evl.fi Toimittajat Redaktörer Patricia Bruun Annika Saarikko Rita Suhonen Minna Vesanto Ilmoitukset Annonser Pirjo Seppälä pirjo.seppala@evl.fi Taitto ja kuvankäsittely Ombrytning och fotoarbetning Erkki Kiiski; Suomen Kirkko-Mediat Oy juhlapöydän antimia aletaan suunnitella ja kokata jo viikkoja ennen aattoa. Sinappisilakat ja suutarin lohi purkitetaan perinteisten reseptien mukaan ja joulukaljaa on ehdottomasti oltava tarjolla muuten ei tule joulua. Joulusta, jos mistä on tullut suorittamisen aikaa. Aikaa, josta on usein kaikki armollisuus kaukana. Juokse, tungeksi ja kuluta joulun ajan verbit. Kuulinko jonkun puhuvan jotain joulurauhasta? Toisaalta joulu on, tai ainakin sanomansa puolesta sen pitäisi olla, rauhoittumisen ja hiljentymisen juhla. Silloin useat perheet vaeltavat hautausmaalle sytyttämään kynttilän omaisten haudoille. Jouluna moni löytää tiensä kirkkoon hiljentymään joulun sanoman äärelle: Teille on syntynyt Vapahtaja hän on Jeesus Kristus. Kaikille tällä ilouutisella ei ole erityistä merkitystä. Joku pitää sitä jopa hullutuksena. Pieni ja heikko talliin syntynyt lapsiko olisi sekä mielen- että maailmanrauhan takuumiehenä maailmassa? Jeesusko voisi minut pelastaa? Me ihmiset luotamme niin mielellämme eniten omaan järkeemme sekä omiin kykyihimme ja taitoihimme luovia tässä elämässä. Joku viisas ihminen on joskus sanonut, että täällä länsimaissa suurin tulevaisuuden uhkamme on meidän oma sisäinen tyhjyytemme. Myös kirkkoisä Augustinus oli samoilla linjoilla, kun hän totesi, että sydämemme on levoton niin kauan kunnes löytää levon sinussa, Herra. Jospa tänä jouluna voisimme vähemmän yrittää itse tehdä ja rakentaa jouluamme, jotta näkisimme, että itse asiassa kaikki on jo valmista. Jeesus-lapsi syntyy taas uudelleen tänäkin jouluna tuodakseen meille rauhan. Se on Jumalan joululahja meille! Toimitus Redaktion Tiedotustoimisto, Eerikinkatu 3 PL 922, 20101 Turku puhelin (02) 261 7111 faksi (02) 261 7289 turku.tiedotus@evl.fi www.turunseurakunnat.fi Painopaikka Tryckeri Hansaprint, Turku/403021/2002 Jakelu Distribution Suomen Posti Oy Tuomas Antola Maarian seurakunnan pappi Jakeluhuomautukset Suomen Kirkko-Mediat Oy Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki puhelin 0207 54 2000 asiakaspalvelu@kirkkomediat.fi

Toimitukset ja tilaisuudet koskettavat Seurakuntayhtymä tutki jäsentensä kokemuksia ja odotuksia Keskivertoseurakuntalainen muistelee rippikoulua hyvillä mielin, on jossakin määrin uskonnollinen ja rukoilee tiukan paikan tullen. Hän on tyytyväinen seurakuntien palveluihin ja kirkollisveron suuruuteen eikä suunnittele eroavansa kirkosta. Muun muassa tällaisia tutkimustuloksia saatiin kolmesta Taloustutkimuksen Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymälle tekemästä tutkimuksesta. Taloustutkimus selvitti kuluneen vuoden aikana sekä kirkosta eronneiden että seurakuntalaisten kokemuksia ja odotuksia. Kesäkuussa haastateltiin 300 reilun vuoden aikana kirkosta eronnutta turkulaista ja kaarinalaista. Lähes puolet eronneista oli alle 30-vuotiaita, miehiä ja naisia oli saman verran. Kolme neljästä kirkosta eronneesta asui yksin tai toisen aikuisen kanssa. Haastatelluista 40 prosenttia luonnehti itseään uskonnolliseksi, mutta ainoastaan 5 prosenttia oli liittynyt johonkin toiseen uskonnolliseen yhteisöön. Valtaosa eronneista oli kuulunut kirkkoon lapsuudestaan saakka ja muuttanut seurakuntayhtymän alueelle vasta aikuisiällä. Kirkosta eroaminen oli suurimmalle osalle pitkän harkinnan tulosta. Puolet eronneista nimesi eroamisen syyksi uskon puutteen ja sen ettei kirkko kosketa. Kirkollisvero oli pääasiallinen syy vajaalle neljännekselle. Sen sijaan henkilökohtaiset pettymykset olivat syynä ainoastaan muutamissa tapauksissa. Paluu kirkon jäseneksi ei ollut kaikkien mielestä mahdoton ajatus. Joka neljäs piti sitä mahdollisena ja muutama prosentti jopa todennäköisenä, esimerkiksi kirkolliset toimitukset tai kummius saattaisivat olla syynä uudelleen liittymiselle. K a t r i S a a r e l a Susanna Holmbergin ja Juha-Pekka Villan avioliittoon vihkiminen Kakskerran kirkossa oli tärkeä tapahtuma hääparin lisäksi myös omaisille ja ystäville. Rippikoulu nuorisotyön lippulaiva Rippikoulututkimuksessa haastateltiin 100 rippikoululaisen vanhempaa. Kolme neljästä vanhemmasta kuvasi perhettään seurakuntaan myönteiseksi suhtautuvaksi, joskin harvakseltaan toimintaan osallistuvaksi. Suurin osa nuorista teki päätöksen rippikouluun osallistumisesta itsenäisesti, osa kaverien esimerkin kannustamana. Riparista onkin muodostunut koko ikäluokan kokoava toimintamuoto, sillä rippikouluun osallistuu myös kirkkoon kuulumattomia. Kirkon lippulaivaksi kutsuttu toimintamuoto lunasti odotukset myös tässä kyselyssä, sillä se oli täyttänyt tai jopa ylittänyt kaikkien vastaajien odotukset. Osa vanhemmista toivoi rippikoulun tulevaisuudessa huomioivan enemmän myös vanhempia, toiset taas toivoivat seurakunnilta suurempaa panostusta riparin jälkeiseen nuorisotyöhön. Yhdeksän kymmenestä kävi kirkossa Seurakuntien jäsenten tyytyväisyyttä toimintaan tutkittiin marraskuussa ennen seurakuntavaaleja. Yli 900 seurakuntalaisen ajatuksia seurakuntien toiminnasta kartoitettiin puhelimitse. Neljä viidestä seurakuntien jäsenestä luonnehti itseään uskonnolliseksi. Yli 90 prosenttia haastatelluista olikin osallistunut johonkin seurakunnalliseen tilaisuuteen viimeisen kahden vuoden aikana. Näistä suosituimpia olivat kirkolliset toimitukset ja musiikkitilaisuudet sekä jumalanpalvelukset. Seurakuntien muu toiminta oli monille vastaajille melko vierasta. Parhaiten mieleen muistuivat haastattelutilanteessa lasten ja nuorten kerhot. Eri toimintamuodot olivat naisille tutumpia kuin miehille, mutta eroa ikäluokkien välillä ei ollut. Yli puolet vastaajista löysi toimintamuotojen joukosta itselleen mieluisan, kolmannes ei. Toimintaa toivottiin lisää niin lapsiperheille, työikäisille kuin vanhuksillekin. Vähiten itselleen sopivaa toimintaa olivat löytäneet miehet ja nuoret. Lukuisista toiveista ja kehittämisehdotuksista huolimatta 60 prosenttia vastaajista oli tyytyväisiä seurakuntien toimintaan. Ainoastaan 6 prosenttia haastatelluista ilmoitti olevansa melko tai erittäin tyytymättömiä. Tyytyväisimpiä olivat naiset, iäkkäät ja toimintamuotoihin osallistuvat. Pohjaa tuleville suunnitelmille Suurimmalle osalle seurakuntalaisista kirkosta eroaminen on epätodennäköinen vaihtoehto. Puolet vastaajista pitää eroamista epätodennäköisenä ja vajaa kolmannes ei eroaisi missään olosuhteissa. Kirkosta eronneiden tapaan kirkollisvero harmittaa myös osaa jäsenistä. Enemmistö haastatelluista piti veroa sopivan kokoisena. Kriittisimmin kirkollisveroon suhtautuivat hyvätuloiset seurakuntalaiset. Kolmen tänä vuonna toteutetun tutkimuksen tuloksia aiotaan hyödyntää seurakuntien tulevan toiminnan ja sen painopisteiden suunnittelussa. - Seurakuntayhtymän strategia uudistetaan ensi vuonna. Näiden tutkimusten avulla saamme toiminnan suunnittelulle vankan pohjan. Voimme lähestyä tulevaisuuden haasteita tosiasioiden pohjalta. Myös ensi vuonna aloittavat uudet luottamushenkilöt saavat työskentelynsä pohjaksi ajantasaista tietoa kirkon merkityksestä turkulaisten ja kaarinalaisten elämässä, hallintojohtaja Hannu Kallio perustelee tutkimuksien merkitystä. Mervi Syrjänen Tiedotuspäällikkö Paula Heino kannustaa vuorovaikutukseen Seurakuntayhtymän tiedotus sai joulukuun alussa uuden tiedotuspäällikön, kun FM Paula Heino siirtyi Turun yliopiston viestinnästä joen toiselle puolelle uusien haasteiden pariin. Heino pitää uutta tehtäväänsä mielekkäänä ja samalla myös haasteellisena. - On hienoa, että voin työni avulla välittää tietoa kirkon sanomasta ja seurakuntien toiminnasta. Uusi tiedotuspäällikkö haluaa panostaa seurakuntayhtymän kaikkien viestintäkanavien kehittämiseen. Hän uskoo, että viestintä voi osaltaan madaltaa kynnystä seurakuntaan ja sen toimintamuotoihin. Sekä lehdellä, radiolla, televisiolla että verkkoviestinnällä on kaikilla tässä oma tärkeä roolinsa. - Parhaimmillaan seurakuntien viestintä voi synnyttää ja ylläpitää aitoa keskusteluyhteyttä erilaisten ihmisten kanssa. Sekä seurakuntaan kuuluvien että siihen kuulumattomienkin tavoittaminen on tärkeää, Heino toteaa. Ensimmäisinä työpäivinä uuden tiedotuspäällikön aika on kulunut pääasiassa perehtyessä uuteen työkenttään ja sen toimintamuotoihin. Paula Heino kertoo olevansa erittäin vaikuttunut siitä, miten monipuolista toimintaa seurakunnat tarjoavat eriikäisille ihmisille. - Seurakunta voi parhaimmillaan olla mukana ihmisen matkalla läpi koko elämän. Toiminnan ja harrasteiden ohella se tarjoaa ihmiselle samalla myös tukea ja apua vaikeinakin aikoina. Paula Heino haluaakin korostaa, että jokaisella on yhtäläinen oikeus seurakuntien tarjoamien palveluiden hyödyntämiseen. - Kirkon ovella ei kysytä jäsenkirjaa tai asiakaskorttia. Jokainen seurakuntien toiminnasta kiinnostunut on tervetullut mukaan, hän muistuttaa. Rita Suhonen Tuomiokirkkoaukion valtaisa joulukuusi kynttilöineen valaisee tänäkin vuonna turkulaisten joulua. Marraskuun lopussa Tuomiokirkon eteen tuotu kuusi on kasvanut liki 25 metrin mittaansa Hirvensalon Illoisissa. Turun kaupungin viherlaitos on saanut pitkin vuotta useampia kuusitarjouksia, mutta ainoastaan Illoisten kuusen mitat täyttivät vaatimukset. Kuusen lahjoittaja haluaa pysyä nimettömänä. Tuomiokirkon edessä kuusen korkeus on 23 metriä pari metriä tyvestä upotettiin maan alle ja painoa sen vahvalle rungolle ja tuuhealle oksistolle on kertynyt 4,7 tonnia. Kaadon yhteydessä kuusesta sahattu kiekko kertoo, että kuusi on 74 vuotta vanha. Tämän vuoden joulukuusessa erityisen silmiinpistävää on sen runsas käpymäärä latvustossa. Kuusi valaistiin seurakuntayhtymän lahjoittamilla yli 700 lampulla ja tähdellä. Valot kuuseen sytytti kaupunginjohtaja Mikko Pukkinen Joulukaupungin avajaisissa ensimmäisen adventin aattona. Joulukuusen valot tuikkivat nuutinpäivään asti. Valtakunnan ykköskuusella on pitkä perinne takanaan. Ensimmäistä kertaa kuusen sähkölamput valaisivat Tuomiokirkon seutua vuonna 1900. Joulukaupunki sai kuusensa Annika Saarikko H a r r i F a l c k / Tu r u n k a u p u n k i Muutoksia Kirkko ja me -lehden jakeluun Suomen suoramarkkinointiliitto ry ja Suomen Posti Oyj ovat täsmentäneet osoitteettoman suorajakelun pelisääntöjä. Ensi vuoden alusta lähtien Kirkko ja me lehteä ei enää jaeta talouksiin, joilla on postiluukussaan tai laatikossaan mainostai ilmaisjakelukielto. Jos olet kieltänyt ilmaispostin, mutta haluat jatkossakin Kirkko ja me lehden, ilmoitathan nimesi ja osoitteesi seurakuntayhtymän tiedotustoimistoon, puh. (02) 261 7271 tai pirjo.seppala@evl.fi. Vakituinen verkkotiedottaja yhtymälle Seurakuntayhtymän tiedotus saa vuodenvaihteesta vakituisen verkkotiedottajan. Kirkkovaltuusto päätti asiasta kokouksessaan marraskuussa osana vuoden 2007 virkapakettia. - Verkkoviestinnän osuus on koko ajan kasvava, eikä se näytä vähentävän muun tiedotustyön tarvetta ja työmääriä, perusteli hallintojohtaja Hannu Kallio esityksessään viran tarpeellisuutta. Uuteen tiedottajan virkaan valittiin VTM Rita Suhonen, joka on hoitanut kuluvan vuoden ajan toimea määräaikaisena tiedottajana.

KYRKOHERDEN Hans namn är Fredsfurste Julen är vår Herres och Frälsares födelsefest. Varje jul firar vi en händelse som inträffade för länge sedan långt borta i ett annat land. Vilket år och vilken dag allt detta hände vet vi inte ens med säkerhet. Det viktigaste är dock att Jesus föddes. Och julens egentliga budskap är enkelt men samtidigt ofattbart: Gud kom till oss i ett litet barn. Ordet blev människa och bodde bland oss, Ordet blev kött för att använda Johannesevangeliets ord. A n n i k a S a a r i k k o Julens under upprepas i våra liv Ordet blir kött mitt ibland oss också i dag. Det sker i den kristna kyrkans gemenskap bland annat då evangeliet predikas och nattvarden firas. Det sker på ett hemlighetsfullt sätt varje gång vi firar jul. Betlehem är plötsligt nära, tvåtusen år har plötsligt försvunnit. Guds ord skall vi kött, bli verklighet också i oss. Det sker då vi hälsar julens Herre välkommen. Han vill födas i vårt hjärta. Martin Luther uttrycker detta i en vers i sin kända julpsalm Av himlens höjd jag kommen är: Ack Herre Jesus, hör min röst. Gör dig en bädd uti mitt bröst, uti mitt hjärta bliv och bo, så har jag tröst och evig ro! Julen skall påverka vår omgivning Kristen tro får inte enbart vara en privatsak, något mellan Gud och mig, mellan Gud och den enskilda människan. Det är viktigt att komma ihåg vad änglarna sjöng den första julnatten: Ära i höjden åt Gud och på jorden fred åt dem han har utvalt. Änglarnas sång var en lovsång som riktades till Gud, men sången innehöll också ett budskap om hopp. Med Jesu Kristi födelse bröt en ny tid in fredens tid. Då vi firar jul inbjuds vi att ta detta budskap på allvar. Vi är kallade att vara fridens och fredens människor, som för något av julens verklighet till vår omgivning. Mitt i vår vardag möter vi julens Herre i hans minsta systrar och bröder. Vår Herre och Frälsare finns alltid mitt ibland oss. Han kommer till oss på många olika sätt: I församlingens gudstjänster, i kyrkans högtider samt i våra medmänniskor. Ett hopp om fred Änglarnas lovsång innehåller ett hoppfullt budskap om fred på jorden. Vi vet mycket väl att det inte råder fred överallt i dagens väld. Mer eller mindre meningslösa krig utkämpas på olika håll i vår värld. Många människor lever i en ständig fruktan. Nyheter om krig och terrordåd uppskakar oss och gör att vi känner oss maktlösa. Har vi ens rätt att fira jul i dagens värld och är det kanske rentav skenheligt att tala om Fredsfursten? Jag tror att vi behöver mer än någonsin Fredsfursten och att vi skall bli stilla inför det lilla värnlösa barnet i krubban. Detta barn påminner oss om att Gud kommer till oss i vardagens små händelser. Och detta barn ger oss ett nytt hopp om fred på jorden. Vi läser vid våra julgudstjänster följande ord ur profeten Jesajas bok: Det folk som vandrar i mörkret ser ett stort ljus. Över dem som bor i mörkrets land strålar ljuset fram Ty ett barn har fötts, en son är oss given. Väldet är lagt på hans axlar, och detta är hans namn: Allvis härskare, Gudomlig hjälte, Evig fader, Fredsfurste. Med önskan om en fridfull julhelg Eero Sepponen Julafton kl. 12.15 Familjegudstjänst i Domkyrkan, Sepponen, Forsman, gosskören CCI, dir. Heikki Rainio. kl. 14 Musikandakt i Uppståndelsekapellet, Lundström, Ellfolk, Petter Andersson (barytonsolo) kl.17.30 Julbön i Domkyrkan, Mullo, Forsman, Ellfolk och Kyrkokören. Juldagen kl. 8.30 Julotta i Domkyrkan, Mullo, Forsman, Ellfolk och Kyrkokören. kl. 8.30 Julotta i Kustö kyrka, Sepponen kl. 10.30 Julgudstjänst i Nådendals kyrka, Mullo, Forsman. kl. 23 Julmusik i Domkyrkan, Forsman och Kammarkören Tolvan. Annandag jul kl. 12 Högmässa i S:ta Katarina kyrka, Sepponen, Ellfolk Visioner och vardag kan gå hand i hand Fredrik Portin har en övertygelse. Visioner om fred kan tillämpas. Det lönar sig att jobba för en bättre värld, säger han. Det lönar sig definitivt i alla sammanhang och den enskilda individen är inte maktlös. Det handlar om ett arbete på många plan i en tid då individualismen plöjer upp djupa fåror. Samma mantra om och om igen: sköt- dig- själv- och- skiti- andra. Portin ser spåren i sitt arbete som ungdomsledare och ungdomsteolog i församlingen. Det bara stärker honom i hans övertygelse. Enskilda kan påverka. Ja, ja, ja, säger han. - Bara att prata om till exempel fred är viktigt, att visa att man har nånting man tror på, att man bryr sig. - Det finns medel och det finns resurser. Man kan demonstrera öppet, man kan visa beslutsfattarna vad man tycker genom att rösta på de som har samma värderingar. - Och visst ändrar saker och ting, säger Portin. Han talar om rapporteringen och reaktionerna mot kriget i Irak. Det är viktigt att signalera "vi köper inte det här". - Man ska helt enkelt inte gå med på att svälja vad som helst. - Att bry sig kan handla om att skicka e-post till redaktörer eller redaktioner i protest mot en viss typs nyhetsrapportering som vill glorifiera krig och kriser. Man kan också handla konkret genom att ge hjälp till krisdrabbade i andra länder, via Kyrkans utlandshjälp eller via Amnesty eller Röda korset. Det lönar sig att jobba för en bättre värld. Det lönar sig i alla sammanhang och den enskilda individen är inte maktlös, tror Fredrik Portin. - Det finns många sätt att bryta apatin. Nånting gott kommer alltid ur reaktionerna, protesterna och det kritiska tänkandet. Idealen ställs på prov Steget mellan vision och vardag behöver inte vara långt. Genom att jobba med unga i församlingen ställs idealen dagligen på prov. Här handlar det inte om vare sig agitation eller protest, utan om diskussion och bemötande. - Vi försöker förmedla insikten om att alla människor har ett värde, att det är viktigt att bli sedd och att se andra. - De unga vi möter ska kunna känna att de är respekterade, att de är värdefulla. Bara på det sättet kan de föra den kunskapen och känslan vidare. Visst är det en utmaning i dag, säger Portin. Osäkerheten tar sig olika uttryck, den syns i sättet att fokusera på ytan, den syns hos både pojkar och flickor. Där finns en längtan att höra till, att få vara med det mest populära gänget. Man gör vad som helst. Men långt inne ekar rösten: se mig. Enkel ekvation Portins ekvation är enkel: den som blir sedd lär sig att se andra - istället för att vända sig bort "angår inte mig, så långt borta, inte mitt problem". Portin letar efter ett beskrivande ord. Han provsmakar det ena efter det andra, hittar (med redaktörens hjälp) ett som visserligen är litet skamfilat och förtalat, men som ändå sammanfattar själva grundtanken: "solidaritet". - Ok, accepteras. Fredrik Portin arbetar med unga i Åbo svenska församling. Visionerna har sin givna plats i det arbetet. Finns det nån solidaritet när julen står för dörren? Vad skulle Jesus från Nasaret säga? Vad skulle han göra i till exempel Irak? Portin blir först tyst. Han vill inte sätta ord i Jesu mun. Han funderar. - Jag tror att han skulle möta människorna, han skulle prata med dem, han skulle gå till de familjer som förlorat sina hem och han skulle tala med makthavarna och världens ledare och kanske fråga: hur kan ni göra på detta viset? Han skulle bry sig, helt enkelt. Ungdomsverksamheten växer Portin kom till Åbo år 2000 från Pedersöre i Österbotten för att studera teologi. Han hade haft en bra religionslärare, men han var skeptisk och inte helt säker på vad han skulle möta. Han blev positivt överraskad. Han hittade många gelikar. Nu återstår en del tenter och pro gradun. Just nu studerar han bara vid sidan om jobbet, eftersom arbetet inom församlingen är heltid. Han började för några år sedan som eftisledare på deltid inom församlingen. Han tycker om att laga mat och fick förfrågan om han ville leda en av matgrupperna för unga. Han sade ja - på den vägen är det. Ungdomsverksamheten inom församlingen fortsätter växa. * * * Efter intervjun på Gadolnias morgontysta kafé ska han träffa ett fyrtiotal unga. Han kastar en snabb blick på klockan, snart elva, bråttom. Han tar sin väska, sin övertygelse och skyndar mot Aurelia genom den novembergråa staden. Patricia Bruun

POSTIA LUKIJOILTA Tällä sivulla voit kertoa mielipiteesi ja osallistua keskusteluun. Kirjeitten enimmäispituus on 25 konekirjoitusriviä. Voit kirjoittaa myös käsin tai lähettää sähköpostia. Voit kirjoittaa erityistapauksessa myös nimimerkillä, kunhan lähetät nimesi ja yhteystietosi lehden toimitukseen. Toimituksella on oikeus tarvittaessa muokata ja lyhentää tekstejä. Toimituksen postiosoite: Kirkko ja me, PL 922, 20101 Turku faksi (02) 2617 289 mervi.syrjanen@evl.fi Seuraavaan eli 25.1.2007 ilmestyvään lehteen tarkoitettujen tekstien tulee olla perillä viimeistään ti 9.1.07. Vaalien jälkeinen elämä Turun ja Kaarinan seurakuntavaalien korkein äänestysprosentti oli Paattisilla (18,1%) ja matalin Henrikinseurakunnassa (9,2). Kun ottaa huomioon, että seurakuntalaiset tuoreen selvityksen mukaan ovat yleensä seurakuntiinsa tyytyväisiä, voi todeta demokratian vaaleissa toimineen. Kirkon hallinnossa on kolme juonnetta. Näistä seurakuntavaalit toteuttavat yhtä välittömästi ja muita välillisesti. Välittömästi toteutuu demokraattinen juonne, välillisesti synodaalinen ja episkopaalinen. Synodaalisen välillinen toteutuminen tarkoittaa, että nyt valitut luottamushenkilöt valitsevat aikanaan kirkolliskokouksen jäsenet. Kirkolliskokous säätää kirkkolakia ja -järjestystä, jotka ohjaavat seurakuntien, hiippakuntien ja koko kirkon toimintaa. Episkopaalisen juonteen toteuttaminen tarkoittaa, että luottamushenkilöt osallistuvat piispan, hiippakuntavaltuuston ja tuomiokapitulin maallikkojäsenen vaa- RÄTY liin. Nämä ovat hiippakunnan ylin hallinnollinen taso. Suomen kirkkoa voi luonnehtia itsenäisten hiippakuntien liitoksi ja hiippakuntaa seurakuntien liitoksi. Paikallisen seurakunnan itsenäisyyttä korostava idea on kirkosta siirtynyt myös kunnallishallintoon. Äkkinäinen saattaa kuvitella, että kirkollinen hallinto kolmine juonteineen on kunnallishallintoa monimutkaisempi. Ei ole, sillä kunnallishallintoon vaikuttaa enemmän kuin kaksi välittömän demokratian toteuttamisen ulkopuolista juonnetta puhumattakaan sopimusten ja sitovien päätösten viidakosta, jonka keskellä toimitaan. Hallinnon välittömän demokraattisen osan toteuttamiseen on aikojen saatossa kehittynyt menettelytapoja, joilla pyritään turvaamaan se, että äänestäjien tahto tulisi mahdollisimman hyvin otetuksi huomioon. Vaalit toteutetaan suhteellisen menettelyn mukaisesti, ja on luonnollista, että samaa periaatetta on noudatettava myös vaalien jälkeen tehtävissä valinnoissa. Kirkkovaltuuston kontolle lankeaa tärkein: asioita valmistelevan kirkkoneuvoston valinta. Jotta äänestäjien tahto näkyisi, on paikat jaettava valtuustopaikkoja saaneiden ryhmien kesken voimasuhteiden mukaisesti. Turun ja Kaarinan valtuustossa on suurin ryhmä kokoomuksen ja sitoutumattomien listoilta valitut, toiseksi suurin sosiaalidemokraattien ja sitoutumattomien listoilta valitut, kolmanneksi suurin partiolaisten ryhmä, neljänneksi Yhteinen kirkkomme -ryhmä, viidenneksi ruotsalaisen seurakunnan ryhmä, kuudenneksi Paattisten seurakunnan ryhmä ja seitsemänneksi vain tuomiokirkkoseurakunnassa vaaleihin osallistunut Tuomiokirkon ystävät-ryhmä. Kirkkoneuvostossa on yhdeksän jäsentä. Valtuustopaikkojen määrien mukaisesti jaettuna niistä 4 tulee kokoomukselle, 2 sosiaalidemokraateille, 1 partiolaisille, 1 Yhteinen kirkkommeryhmälle ja 1 ruotsalaiselle seurakunnalle. Tätä teoreettista jakoa mutkistaa kolme seikkaa: Ruotsalaiselle seurakunnalle on säännöllä turvattu paikka, jokaisella seurakunnalla pitäisi olla edustaja, ja tasa-arvolain perusteella kumpaakin sukupuolta tulee olla vähintään 40 prosenttia jäsenistä. Sovittelemista siis piisaa. Sen tulee tapahtua äänestäjää kunnioittaen. Miksi ihmiset äänestävät vaaleissa, jos heidän tahtoaan ei noudateta? Harri Raitis Kirjoittaja on turkulainen kirjailija Grace and Peace FROM THE INTERNATIONAL CONGREGATION Close to the Father s heart Viime vuonna kaupunkilaiset kulkivat seimikävelyllä Kirkko ja Me -lehden kartta kädessään. Seimikävelylle kartan kanssa Seimet ovat jälleen löytäneet sijansa liikkeiden ikkunoissa Turun keskustassa. Kauppatori on saanut seimensä, samoin Turun Linna, Vanha Raatihuone ja tietysti Turun tuomiokirkko. Ja verovirasto ja Marina Palace verollepanoahan varten Maria ja Joosef majapaikkaa etsivät. Vanhan Suurtorin ikkunoilla seimiä on useampia. Joulun sanoma avautuu seimikävelyllä vaikkapa jouluvalmistelujen päätteeksi tai kinkun jälkeen kartta kädessä. Tämän vuotiseen seimikarttaan on koottu lähetysjärjestöjen eri mantereilta Turkuun lähettämien seimien lisäksi myös Turussa tehdyt seimet Kauppatorin seimikokonaisuudesta alkaen. Karttaan on merkitty myös kirkkojen seimet. Näyteikkunoiden eri mantereilta tuodut seimet kertovat paikallisesta elämäntavasta Afrikan maissa, Kaukoidässä ja Aasiassa. Paikallisuus näkyy paitsi seimien materiaaleissa maissin ja banaanin lehdissä, poltetussa savessa ja saippuakivessä myös siinä, miltä hahmot näyttävät. Maria onkin puettu thaimaalaisiin vaatteisiin. Aasi on taiteiltu banaanin lehdistä. Tansanialainen Jeesus-lapsi on musta ja eebenpuinen. Puolalaiseen seimeen on liitetty musikantti ja puunhakkaaja ja bangladeshilaiseen kuormahärkä. Sanoma on sama ja universaali mutta saa ulkoasunsa kulttuurista. Oma seimiperinteemme on kasvanut keskieurooppalaisesta elämäntavasta. Pyhän perheen tutuissa kasvonpiirteissä näkyy Euroopan taidehistorian mestarien kädenjälki. Kauppatorin seimi kertoo vahvoilla symboleilla koko tarinan syntymästä ristinpuuhun. Monikohan tietää, että pieni poika Marian jalkojen juuressa on Johannes Kastaja? Että Marian sininen viitta tähtineen muistuma EU-lipusta on Taivaan kuningattaren värinen? Tai että pullapitko kuvaa Jeesus-lasta? Tai että apostoleita symboloivista lampaista se musta lammas viittaa Juudakseen? Toki seimet ovat täynnä symboliikkaa ja sen tuntemus saa seimet puhumaan, mutta samalla ne on tarkoitettu vain koettaviksi ja ihmeteltäviksi. Seimikarttaa on jaossa Turun tuomiokirkossa, matkailuneuvonnassa Aurakadulla, Kulttuurikeskuksessa, kauppahallissa ja liikkeissä. Seimikartta on osa Turku Suomen Joulukaupunki -projektia. S a s k i a S y r j ä n e n No one has ever seen God. It is God the only Son, who is close to the Father s heart, who has made him known. The Son is close to the Father s heart. A sweet expression of intimacy and love. One is not without the other. They are intertwined. What I see as the red thread throughout all of Christmas season is this intimacy. The intimacy of the mother and her husband and their first born, her baby boy. The intimacy of the Father and the Son. And most amazingly the intimacy that is revealed to the world in Christ. God becoming mortal. God being born as a tiny baby in need of care, affection, love. God becoming one with human kind. God could not really get more GALLUP Rakkain joululaulu Saskia Syrjänen Johanna Kaskinen: Sylvian joululaulu. Se on lapsuudesta tuttu ja sanat koskettavat. intimate with us, could he? From the intimacy of the Father and the Son - some theologians think - the Holy Spirit is born. It is as if the love that flows between the Father and the Son is so powerful and so all encompassing that it cannot just stay between the two. And, thus, the Holy Spirit rushes into the world to fill the hearts of humans. So that not only the Son is close to the Father s heart but we are, too. God is no longer somewhere outside of us but in us. In our heart. Just like we are and always were in His heart. Christmas season is also about community. About returning home. In our congregation Susan Vikström: Heinillä härkien kaukalon. Laulun sanat ovat kauniit. Se on joskus ollut myös pianoläksynä. it may mean returning to our countries of origin but it may also be about returing home in the sense of looking for that place in our hearts which is where God lives and which is our true home. Weather we travel or not home is in actual fact always with us because it is in us. The challenge and the blessing of Christmas is in finding our way there. As we prepare our services for Christmas Day and St. Stephen s Day and in fact for any Sunday this is what is in my mind. God is in the midst of us and in Him we come close to one another. We become a family. This prayer by Robert Louis Stevenson: Per-Erik Sundman: När juldagsmorgon glimmar, jag vill till stallet gå on minulle rakas joululaulu. Sitä on laulettu aina jouluisin. Loving God, Help us remember the birth of Jesus, that we may share in the song of the angels, the gladness of the shepherds, and worship of the wise men. Close the door of hate and open the door of love all over the world. Let kindness come with every gift and good desires with every greeting. Deliver us from evil by the blessing which Christ brings, and teach us to be merry with clear hearts. May the Christmas morning make us happy to be thy children, and Christmas evening bring us to our beds with grateful thoughts, forgiving and forgiven, for Jesus' sake. Amen. May God bless you with every good gift and may you find peace, joy and boundless love in the New Year to come. Mia Pusa Jadena Arvola ja Jenna Helle: Tip tap -laulu. Siinä on kiva leikki ja hyvät sanat. Sitä leikitään myös koulussa.

rukoillaan jouluna rauhan puolesta Betlehemin kaupunki, sen asukkaat ja sinne joulua viettämään tulleet turistit hiljentyvät pian joulunviettoon. Joulurauhan ilmapiiri vallitsee myös eri uskontokuntien välillä suuren joulujuhlan ajan. M i s k a P u u m a l a Betlehemissä joulua on valmisteltu jo lokakuusta asti. Tänä vuonna kaupungin koristeluun käytettiin rahaa noin 15 000 dollaria. - Jouluvaloja on joka puolella ja Jeesuksen syntymäkirkolle on tuotu iso joulukuusi, hotelli Betlehemin vastaanotossa työskentelevä Rawan Al Sha er kertoo. Joulunvietto huipentuu Betlehemissä Jeesuksen syntymäkirkossa jouluaattona pidettävään yömessuun. - On hienoa nähdä, kun ihmiset ympäri maailmaa tulevat rukoilemaan Jeesuksen syntymäkirkkoon ja osallistuvat samalla kanssamme yömessuun. Jeesuksen syntymäkirkossa pidettävä yömessu täyttää kirkon joka vuosi ääriään myöten täyteen. Perhevierailuja Jeesuksen syntymäjuhlan lisäksi joulu on Betlehemissä myös suuri perhejuhla, jota vietetään yhdessä perheen ja sukulaisten kesken. Yömessun jälkeen joulupäivänä perheet ja suvut vierailevat toistensa luona toivottamassa kaikille hyvää joulua. - Joulupäivänä kokoonnumme kaikki yhteen syömään arabialaisia perinneruokia ja juhlimme yhdessä. Jos emme voi juhlia yhdessä, vierailemme ensiksi perheeni kanssa sukulaisteni luona, jonka jälkeen he tekevät vastavierailun meidän luoksemme. Turistioppaana työskentelevän Bassam Canavatin mielestä joulun ilmapiiri Betlehemissä on muuttunut paljon siitä millainen se oli, kun hän oli lapsi. - Joulun iloa ei enää tunne kaduilla samoin kuin ennen. Joulu on mennyt kaupalliseksi myös täällä Betlehemissä. Koko kaupunki on joulun aikana aivan ylösalaisin. Ainoastaan kirkossa käymällä voimme tuntea joulun todellisen ja uskonnollisen merkityksen. S a n n a P i t k ä n e n Rauhan ilmapiiri laskeutuu Betlehemin ylle joulun ajaksi. - Joulu ei ole samanlainen kuin ennen, kun kaupunki oli vielä täynnä turisteja. Voimme juhlia joulua, mutta emme ole onnellisia, koska emme voi viettää sitä niin kuin haluamme. En esimerkiksi voi mennä Jerusalemiin toivottamaan ystävilleni hyvää joulua, koska minulla ei ole lupaa mennä sinne, Rawan kertoo. - Voinhan aina soittaa ystävilleni Jerusalemiin, mutta se ei ole sama asia kuin toivottaa heille hyvää joulua kasvotusten, nähdä ja juhlia yhdessä. Se etten voi juhlia kaikkien läheisteni kanssa, tekee minut joskus hyvin surulliseksi, hän jatkaa. - Poliittisen nykytilanteemme lisäksi myös taloudellinen tilanteemme vaikuttaa joulun viettoon, Bassam lisää. Toinen kansannousu vaikutti huomattavasti turismilla pääosin eläneen Betlehemin kaupungin arkeen jättämällä suuren osan paikallisista työttömiksi. Joulurauha yhdistää Joululla on suuri merkitys Jeesuksen syntymäkirkon vieressä asuvalle Bassamille. - Joulu merkitsee minulle iloa, rauhaa ja rakkautta. Niitä tunnen sydämessäni, Bassam kuvailee. - Jouluna tunnen oloni paremmaksi ja samalla jo odotan seuraavaa vuotta ja sitä mitä se tuo tullessaan, Rawan jatkaa. Joulurauha vallitsee Betlehemissä jouluna myös paikallisten ihmisten välillä uskontokunnasta riippumatta. - Ihmiset, jotka juhlivat joulua voivat tuntea aidon joulurauhan ilmapiirin. Jouluna kaikki ovat ystävällisiä toisilleen ja tekevät yhteistyötä yhteisen joulunvieton eteen, Bassam toteaa. Erityinen joulurauha vallitsee myös perheenjäsenten välillä. - Jouluna kaikki ovat yhdessä erimielisyyksistä ja riidoista huolimatta. Joulu kokoaa kaikki ihmiset yhteen, Rawan iloitsee. Rauhan toivossa Rauha on asia, joka on kaikkien mielessä ja rukouksissa jouluna. - Toivon, että voin rukoilla jouluna rauhan puolesta ja, että saamme osaksemme myös joulurauhaa. Erityisesti toivon, että voimme kaikki elää rauhassa yhdessä, tulla sekä mennä niin kuin haluamme ja juhlia yhdessä, Rawan sanoo. Hän uskoo, että joku päivä rauha tulee vielä kansojen välille. - Se vie vain paljon aikaa. Varmasti enemmän kuin kymmenen vuotta. Kukaan ei tiedä milloin rauha tulee ehkä huomenna tai ylihuomenna tai vasta vuosien päästä. Bassam ei usko rauhaan, mutta toivoo kuitenkin, että se tulisi joku päivä. - Ihmiset eivät osaa vielä arvostaa toisiaan. Tämä maa on pieni ja tärkeä kaikille, jotka uskovat Jumalaan. Kaikki haluavat saada maan itselleen eivätkä kunnioita tai edes yritä ymmärtää toisiaan. Ilman ymmärrystä ja kunnioitusta elämä on vain loputonta kamppailua ja tappelua varsinkin fanaatikkojen kesken. Pelkkä rukoilu ei Bassamin mielestä riitä rauhan saavuttamiseen. - Rauhan eteen täytyy tehdä töitä. Uuden sukupolven tulee istua yhdessä alas ja yrittää puhua ja ymmärtää toisiaan. Täytyy ymmärtää, että toiset ovat myös ihmisiä, joilla on samat tarpeet kuin muillakin. Sanna Pitkänen Nykytilanne vaikuttaa Joulunvietto muuttui Betlehemissä palestiinalaisten toisen kansannousun jälkeen. Nykyisen poliittisen tilanteen ja miehityksen takia paikalliset eivät pääse viettämään joulua haluamallaan tavalla. Poliittisen tilanteen lisäksi myös taloudelliset ongelmat vaikuttavat betlehemiläisten joulunviettoon, sanoo Bassam Canavati.

hiljennytään pohtimaan omaa elämää Ensimmäisenä adventtina Pallivahan kirkkoon pystytetty seimi valmistui Maarian seurakunnan järjestämällä seimikurssilla. Asetelmaan jätti kätensä jäljen kymmenkunta seurakuntalaista. E e v a H e n t t u - Tätä rakentaessa tulee iloisemmaksi kuin kesällä vesilätäköissä hyppiessä. Ja mikä parasta jälkiä ei tarvitse siivota, kuvailee Marja Iivonen hymyillen ja iskee samalla kätensä selluvillamassaan jatkaen seimiasetelman alustan rakentamista. Kivaa seimikurssilla on ollut myös Marjan tyttärellä, 8-vuotiaalla Katariinalla, joka askarteli seimimateriaaleista muutakin kuin yhteisen seimiasetelman hahmoja. - Näin hienon puun oksan ja tein siitä mammutin. Maalasin sen sitten ruskeaksi. Se maalaaminen oli kyllä raskainta. Vien sen nyt tällä kertaa kotiin ja laitan sen johonkin koristeeksi. Ehkä sitten myöhemmin otan sen mukaan myös leikkeihin, Katariina tuumii valkoista lammasta maalatessaan. Pallivahan kirkon seimiase- telma rakennettiin luonnonmateriaaleista ja keräystarvikkeista kuten sanomalehdistä, heinistä, oksista, naruista ja langoista. - Luonto ja varsinkin puiden oksat ovat määränneet sen minkälaisia seimihahmoja ja asentoja hahmoille tulee. Selluvillamassalla olemme lisänneet lihaa hahmojen luiden eli puiden oksien päälle ja sitten lopuksi olemme vielä maalanneet ja pukeneet hahmoille erilaisia kangasvaatteita, kurssin ohjaajana toiminut kuvataiteilija Eija Tähkäpää kertoo. - Tämä on suomalainen asetelma, joka on lähellä luontoa, mutta kuitenkin siitä löytyy myös yleismaailmallisia piirteitä. Tämä sopii tänne Suomeen. Katolisista maista löytyy sitten niitä prameampia asetelmia. Seimikurssilla palattiin omien kokemusten ja muistojen kuljetettavaksi. Kädet muovasivat seimen lampaisiin kesäpäivien lämpöä. Kädenjäljet näkyviin Pallivahan kirkkoon pystytettyyn seimiasetelmaan syntyi seurakuntalaisten käsistä monenlaisia persoonallisia hahmoja, jotka olivat aivan tekijöidensä kaltaisia. - Oma sen hetkinen tilanne ja elämänkokemus siirtyvät helposti siihen mitä käsillään tekee. Nämä hahmot eivät ole mielestäni nukkeja vaan eläviä hahmoja, sillä puu, joka on niiden sisällä määrää hahmon muodon. Kun ihmiset valitsevat puun, antavat he samalla muodon, johon tulee myös omat kokemukset mukaan. Esimerkiksi pieni karitsa voi syntyä, kun tuntee halua olla turvassa ja sylissä, Eija analysoi. - Tästä piti tulla Joosef, mutta en tiedä onko se sopivankokoinen. Jos siitä ei tule Joosefia, se voi olla vaikka paimen, Tuija-Kaisa Lindberg miettii esitellessään tekemäänsä seimihahmoa. - Kai näihin jotakin omaa näköäkin tulee mukaan. En kyllä tiedä millä tavalla tämä Joosef on minun näköinen. Tai taitaa olla kovastikin minun näköinen, kun on tuollainen vanha ja ryppyinen, naurahtaa Tuija-Kaisa katsoessaan tekemäänsä Joosef-kokelasta. Välillä hahmojen onnistumisessa on ollut mukana jopa pieni onnenkantamoinen. - Ei ikinä tiedä, mihin päin tuolla pohjalla oleva oksa vinksahtaa. Tälle vasikalle sattui tulemaan polvi ihan oikeaan paikkaan samoin kuin tuli myös tuo kantapää, Tuija-Kaisa ihmettelee. Seimiasetelman rakentaminen ei ollut kurssilaisille vakavan taiteen tekemistä. - Tämä on ollut yhdessä tekemistä, terapeuttista ja huumori on kukkinut, Marja toteaa. - Ja tämä aihe on todella viehättävä ja käsillä tekeminen on valtavan ihanaa. Kiva nähdä lopulta sitten se valmis työ ja tietää olleensa mukana sitä rakentamassa, Tuija-Kaisa iloitsee. Seimien historia tutuksi Seimen rakentamisen lomassa kurssilaiset tutustuivat myös seimien historiaan ja erilaisiin seimiin vanhojen kuvien ja joulukorttien kautta. Kuvista ja korteista saatiin paljon apua myös itse rakentamiseen. Seimet ovat yleistyneet viime vuosina Suomessa ja varsinkin suomalaisissa kodeissa. - Ihmiset haluavat oman kotialttarin, jonka edessä he voivat hiljentyä. Nykypäivänä ihmiset lukevat myös yhä enemmän kuvia. Toivon, että tämän asetelman äärellä voidaan kertoa esimerkiksi päiväkerholaisille paremmin asioista kuin pelkästään puhumalla tai kirjasta katsomalla, Eija sanoo. Tuija-Kaisan tärkein joulukoriste on Jerusalemista aikoinaan ostettu oliivipuinen seimi. - Olen täysin tympääntynyt tonttuihin ja kaikkeen kimallukseen. Seimi kuuluu olennaisesti kristilliseen juhlaan. Seimen lisäksi joulukellot ja enkelit kuuluvat joulukoristeisiini. - Seimi merkitsee paljon myös minulle. Se on yksi osa historiaa ja se kertoo siitä, että Jeesus on syntynyt maan päälle. Tämän seimen rakentaminen on ollut minulle myös henkinen prosessi. Kuin huomaamatta olen ajatellut joitakin asioita, joita en ole itsekään tajunnut ajatelleeni kuin vasta myöhemmin, Marja pohtii. Pallivahan kirkkoon rakennetun seimiasetelman lisäksi kurssilaiset rakensivat myös pieniä seimihahmoja kotiin vietäviksi omaa seimiasetelmaa varten. Sanna Pitkänen Joosef vai paimen? Sitä Tuija-Kaisa Lindberg ei tiennyt vielä hahmoa muovatessaan. Lokakuussa alkaneella seimikurssilla oli aikaa valmistautua jouluun hissun kissun.

Korvat tarkkana, jotta joulu voi alkaa. Parhaimpina vuosina noin 15.000 turkulaista on tullut paikan päälle kuuntelemaan joulurauhan julistusta. S t u d i o V i z u a l i s, E s k o K e s k i - O j a / Tu r u n k a u p u n k i Ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha kehottamalla kaikkia tätä juhlaa asiaankuuluvalla hartaudella viettämään. Valtaa pitävät halusivat menneinä aikoina varmistaa, että joulu voi olla kansalle ja myös viranomaisille ilon, levon ja hiljentymisen juhla. Siksi Suomen Turussa alettiin julistamaan erityistä joulurauhaa. Nykyisellään Brinkkalan talon parvekkeelta julistettavan sanoman merkitys on kuitenkin enemmälti kulttuuriperinteen vaalimista kuin poliisitointa. Keskiajalla aloitettu joulurauhanjulistusperinne on elänyt lähes katkeamattomana meidän päiviimme asti. Julistus on tiettävästi jätetty lukematta ainoastaan isonvihan aikana 1700-luvun alkupuolella, Turun piirityksen aikana 1809 sekä kansalaissodan aikana, jolloin Brinkkalan parvekkeella oli kuularuisku eikä maistraatin sihteeri mahtunut sinne. Talvisodan aikana jouluna 1939 pelättiin ilmapommitusta ja tilaisuus peruutettiin. Turun ohella Raumalla ja Porvoossa joulurauhanjulistus tiedetään varmuudella luetun jo vuosisatoja sitten. Muissa Suomen kaupungeissa tapahtuman juuret ulottuvat vain lähivuosikymmeniin. Aika, ihmiset ja historian tapahtumat ovat muokanneet julistuksen sanamuotoa. Sanotaan, että nykyisen jou- Pian alkaa joulurauha. Jouko K. Lehmusto vilkaisi rannekelloa odotellessaan Tuomiokirkon puolenpäivän lyöntejä. V i l l e S a n t a l a h t i / Tu r u n k a u p u n k i Mitään ei sa Joulurauhan julistus on Suom Välillä turkulaisten joulu on julistettu rauhaisaksi keskellä lumipyryä, välillä taas vesisateen ropistessa. Vaihtelevat säät edes tulipalopakkaset eivät ole estäneet turkulaisten Leena ja Harry Suomisen joulutradition toteutumista. - Pikkutyttönä, silloin 1940-luvulla, olin paikalla ensimmäisen kerran isän ja siskojen kanssa. Muistiini Brinkkalan pihalta on painunut kuva arvokkaasta vanhasta herrasta parvekkeella, joka melkein kuin pelotteli puheellaan, Leena Suominen muistelee. Harryn ensimmäinen käynti joulurauhanjulistuksessa oli vuonna 1967. Sitä ennen hän seilasi joulut merillä, milloin Afrikassa, milloin Amerikassa. - Leena minut silloin tänne Turkuun sai rantautumaan. Se oli ensimmäinen jouluni maissa pitkään aikaan. Leena ja Harry Suominen kävivät ottamassa tuntumaa Brinkkalan pihamaahan jo hitusen ennakkoon. Pariskunta kuvattiin kohdassa, jonka liepeillä he ovat tavanneet seistä jo useamman vuoden joulurauhan julistusta kuuntelemassa.

Joulurauhan julistuksen televisiointi työllistää kymmenisen yleläistä jouluaatoksi Turkuun. Kuva on vuodelta 1986, jolloin julistus lähetettiin kolmatta kertaa koko kansalle nähtäväksi. a muuttaa isten joulun kohokohta Kiireellä, muttei myöhässä Siitä lähtien Suomisten joulutraditiot ovat olleet katkeamattomia. Tai ainakin melkein. Leenan työ sairaanhoitajana kun on määritellyt perheen jouluaikatauluja. - 60- ja 70-lukujen taitteessa olin parina aattona työssä aamuvuorossa emmekä päässeet paikalle. Toisaalta, sairaalan joulussa on oma tunnelmansa ja kuuntelimmehan sielläkin joulurauhan julistuksen radiosta. Myöhemmin taas ylihoitajana työskennellessäni menin aattoaamuna osastokierrokselle viemään joulutervehdystä, sitten kipaisin Harryn, tyttären ja koiran kanssa joulurauhan julistukseen ja sen jälkeen vielä hetkeksi takaisin sairaalaan emännöimään kuoron vierailua. - Se oli joskus varsinaista kilpajuoksua se meidän meno julistukseen, kun Leena tuli kotiin viime tipassa, Harry naurahtaa. Tähän Leena toteaa napakasti: - Mutta koskaan ei olla myöhästytty. lurauhan teksti perustuisi kuningatar Kristiinan 1640-luvun käskykirjeeseen. Vanhemmat rauhanjulistukset olivat ankarampia kuin nykyiset ja koskivat koko joulunaikaa aatosta nuutinpäivään. Turun palossa vuonna 1827 tuhoutuivat maistraatin arkistot ja niiden mukana silloinen joulurauha. Siksi vanhin säilynyt sanamuoto on luultavasti vasta vuodelta 1834, ja sekin perustuu osin yhden virkamiehen muistiin. Nykyisin julistajan käsissään pitelemä arvokkaan näköinen pergamenttikäärö sisältää joulurauhanjulistuksen taiteilija Tauno Torpon tekstaamana. Kääröä säilytetään nahkalieriössä, joka talletetaan visusti kansliapäällikön kassakaappiin. Joulurauhan julistus onkin taatusti Turun kaupungin kansliapäällikön valtakunnallisesti tunnetuin työtehtävä. Aluksi julistus luettiin yksinomaan ruotsiksi, mutta 1700-luvun alkupuolella ainakin kerran vähän niin kuin vahingossa myös suomeksi. Nykyisen se luetaan molemmilla kielillä. Sen sijaan Odotuksen ja jatkumon tuntua Moni muualla asuva tuttu on bongannut myös Suomisen pariskunnan televisiosta. - Vaikkei olla kyllä oltu lähelläkään eturiviä. Ainakin silloin kun meillä oli koira, jäimme visusti taka-alalle koira kun tuppasi haukkumaan melko lailla. Tutuista puheen ollen, Harry ja Leena ovat yhtä mieltä siitä, että tapahtuman melkeinpä paras anti on ystävien ja tuttavien tapaaminen. - Joskus saattaa sattumalta kohdata vanhoja tuttuja, joita ei ole vuosiin nähnyt. Varsinaisia treffejä emme kuitenkaan sovi kenenkään kanssa, se olisi aika mahdotonta siinä väkiruuhkassa. Yleisömeressä näkyy yhteiskunnan muutos Väkiruuhkaa Brinkkalan talon kulmilla todella riittääkin poliisin arvion mukaan 10 000 15 000 ihmistä tulee paikan päälle seuraamaan tilaisuutta. tilaisuuden musiikkiosiossa kielikysymykset ovat edenneet toisinpäin. Maamme-laulua ryhdyttiin laulamaan isänmaallisen hengen vallassa jo 1800-luvun puolivälissä, kun taas toisella kotimaisella kansallislaulu kajahteli ensi kerran vasta vuonna 1989 kiivaan kielipoliittisen keskustelun tuloksena. Tekstin lähteenä on käytetty Finepress Oy:n julkaisemaa Joulurauhaa-vihkosta sekä FM Tarja-Tuulikki Laaksosen joulurauhan perinteestä kokoamaa materiaalia. - Yleisesti ottaen inhoan ihmisruuhkia ja pyrin välttämään niitä viimeiseen asti. Tämä tekee poikkeuksen periaatteesta, Leena kertoo. Jotakin erityislaatuista joulurauhanjulistuksessa siis todellakin täytyy olla. - Se on se traditio. Jatkumo ja kokonaisuus. Odottamisen tunne, herkkä hetki Tuomiokirkon kellojen lyödessä kahtatoista, he luettelevat. Siksi Suomisista onkin tärkeää, että mitään ei muuteta. Jokaiselle sanalle, laululle ja hatun päästä pois ottamiselle on tarkkaan sovittu ja totuttu järjestys. - Ihmiset tradition ympärillä toki muuttuvat ja niin sen pitääkin olla. Esimerkiksi yleisön pukeutumisessa huomaa yhteiskunnan muutoksen selvästi. Lapsuuden jouluissa kaikki pukeutuivat tummiin vaatteisiin, nykyään taas ihmisistä muodostuu alueelle värikäs yleisömeri. Annika Saarikko Y L E k u v a - a r k i s t o / B o S t r a n d é n Kamera käy! Tv jatkaa radion aloittamaa perinnettä Turkulaisten ansiokas tapa julistaa joulurauhaa asukkailleen on tiedotusvälineiden avulla levinnyt myös muualle Suomeen ja jopa myös muualle maailmaan. Joulurauhan julistus kuultiin radiosta ensimmäisen kerran vuonna 1935. Tilaisuuden televisioinnin Yleisradio aloitti reilu parikymmentä vuotta sitten. - Kunnian televisiolähetysten alkamisesta antaisin Leo Lehdistölle. Turkulaislähtöisen miehen kotiseuturakkaus ajoi hänet ihmettelemään, miksei julistusperinnettä voisi näyttää muullekin Suomelle. Niin asia alkoi edetä yhteistyössä kaupungin päättäjien kanssa, joulurauhan julistus - ohjelman tuottaja Paras keikkapaikka Mieskuoro kajauttaa kappaleet tottumuksella Musiikki on liittynyt Turun joulurauhanjulistukseen ainakin 1600-luvulta asti. Nykyisin sävelistä huolehtii Laivaston soittokunta yhdessä mieskuoro Laulun ystävien kanssa. Mieskuoroa johtaa Timo Lehtovaara. - Meitä on paikalla noin seitsemänkymmentä laulajaa, osa myös kuoromme veteraaniveljiä. Tämä esiintyminen on ehdottomasti laulajiemme keskuudessa suosituin ikinä ei ole tarvinnut haalia miehiä paikalle väen väkisin, kuorolainen Tuomo Räsänen kertoo. Laulun Ystävät ovat olleet mukana turkulaisten joulutradition vaalimisessa jo useita vuosikymmeniä. Pitkään perinteeseen ei kuorolaisilta kauaa tarvitse odottaa selitystä. Paula Lehdistö valottaa taustoja. Pian eläkkeelle jäävä Lehdistö on vastannut ohjelman onnistumisesta viimeisen kymmenen vuoden ajan. - Ilmiselvästi on haluttu painottaa laatua kuorovalinnassa, kuoron kunniapuheenjohtaja Hannu Merikallio virnistää. Joulu Turusta, uusi vuosi Helsingistä Turussa järjestettävän tapahtuman televisiointi on Lehdistöstä myös tasapuolisuuden osoitus. - Kun kerran uusi vuosi vaihtuu Ylen kanavalla Helsingin maisemissa, on ihan luontevaa, että joulutapahtuma televisioidaan Turusta. Onhan teidän Turkunne myös Suomen entinen pääkaupunki, Lehdistö perustelee työpöytänsä takaa Helsingistä. Joulurauhan julistuksen kuulee ja näkee Lehdistön arvion mukaan useampi miljoona ihmistä. - Katsoja- ja kuuntelijapalautetta ei kuitenkaan juuri tule. Mutta sitten kyllä olisi röörit tukossa, jos jostakin syystä se päätettäisiin jättää lähettämättä. Ihmiset eivät halua luopua tutusta traditiosta. Eikä onneksi tarvitsekaan. YLE TV1-kanava on tehnyt sopimuksen, jossa sille luvataan televisiointioikeus tapahtumaan niin kauan kuin perinne ikinä säilyykään. Mutta hetkinen. Miten sitten sama kuvamateriaali voi näkyä myös MTV3-kanavalla? - Se on meidän joululahjamme Maikkarille, Lehdistö vastaa ylpeänä. Edustavimmat eturiviin Mieskuoro valmistautuu kunniatehtäväänsä kertaamalla tilaisuuden yhteislaulut vuosittain harjoituksissaan vaikka kyllä ne ulkomuistista taitavat sujua muitta mutkitta. Enemmän päänvaivaa tuottaa pukeutuminen. - Joulurauhan julistukseen on pukeuduttava siististi ja toisaalta myös lämpimästi. Asusteisiin kuuluvat tumma takki, valkoinen kaulaliina ja asiallinen päähine. Yksi kuorolaisistamme tarkastaa porukan ennen tapahtuman alkua. Eturiviin pääsevät pukineiltaan edustavimmat, paljastaa Merikallio. Miehet ehtivät paremmin Tilaisuuden musiikki on jo reippaan sadan vuoden ajan ollut hyvin patrioottista ja jylhää kenties jonkun mielestä jopa sotaa ja väkivaltaa lietsovaa. Lieneekö syynsä sillä, että soitannosta ja laulusta vastaavat yksin miehet? - Näin saattaa hyvinkin olla. Naiskuorojen olisi ehkä vaikeaa myös päästä tilaisuuteen niin sankoin joukoin, monessa perheessä kun käytäntö on sellainen, että naiset vastaavat jouluaaton kiireisestä keittiövuorosta, Tuomo ja Hannu pohdiskelevat. "Lopuksi toivotetaan kaupungin kaikille asukkaille riemullista joulujuhlaa." AS AS

10 kertovat kipeitä tarinoita Jokaisella joululaululla on oma syntyhistoriansa. Kirkoissa ja kodeissa kaikuvista kauneimmista joululauluistamme moni kätkee sisäänsä koskettavan tarinan. Nykyajan yltäkylläisen joulunvieton keskellä tulee harvoin ajatelleeksi, että rakkaimmat kotimaiset joululaulumme syntyivät varsin toisenlaisissa joulunodotustunnelmissa. Useat kirkoissamme ja kodeissamme tänäänkin eniten lauletuista joululauluista kertovat kaipuusta, murheesta ja kylmyydestä, jotka joulun valo ja lämpö voivat poistaa hetkeksi ihmissydämistä. Monen tutuimman joululaulumme taustalta löytyy sama sanoittajanimi, koko kansan rakastama satusetä Sakari Topelius. Venäjän-vallan, katovuosien ja korkean lapsikuolleisuuden keskellä Topelius hukutti romanttisiin runoihinsa suruaan ja vapaudenkaipuutaan. Syvän tunnepitoisuutensa ansiosta hänen sanoittamansa joululaulut kuuluvat yhä tänäkin päivänä lauletuimpiin ja soitetuimpiin jouluklassikoihimme. Se häkki, mi sulkee mun sirkuttajain Sakari Topeliuksen sanoittama ja Karl Collanin säveltämä Sylvian joululaulu on vuosien saatossa moneen kertaan äänestetty rakkaimmaksi joululauluksemme. Vastoin yleistä perimätietoa vuonna 1855 ilmestynyt laulu ei kuitenkaan syntynyt karkumatkalla Sisilian auringon alla, vaan Topelius oli Sylvian joululaulua kirjoittaessaan tukevasti Suomen kamaralla. Nälän ja epävarmuuden täyttäminä vuosina syntynyt teksti kuvaa kerttusiin kuuluvan muuttolintu Sylvian maailmaa. Muuttolintu suree puolisonsa joutumista vangiksi häkkiin ja ajattelee kaiholla Suomea, kaukaista maata, jossa sen oli hyvä olla. Sä tähdistä kirkkain, nyt loisteesi luo sinne Suomeeni kaukaisehen, lintunen visertää. K a t r i S a a r e l a Sylvian joululaulun sanoituksessa on usein tulkittu olevan myös suurempaa symboliikkaa. Häkkiin sidottu lintu on tunnistettu Suomi-neidoksi, joka on vangittuna suureen tsaarin valtakuntaan. Jouluaikaan Suomikin saattoi unohtaa murheensa ja yhtyä riemulauluun muiden kerttusten kanssa. Joululaulun teksti kuuluu alun perin kolmen sylvia-runon sarjaan. Topeliuksen sylvia-runoista lauluksi on taipunut myös Kesäpäivä Kangasalla. Tutuksi käyneen suomenkielisen tekstin Sylvian joululauluun laati Martti Korpilahti. Olen pieni veljesi, tulin taivahasta Yhtä haikea tausta on myös lasten rakastamalla jouluklassikolla Varpunen jouluaamuna. Topeliuksen kirjoittamat säkeet pikkuvarpusesta kertovat oman lapsen yllättävästä menetyksestä korkean lapsikuolleisuuden aikoina. Topeliukset menettivät yhden tyttäristään ja molemmat poikansa heidän ollessaan aivan pieniä. Nuorempi pojista, pieni Rafael, kuoli isänsä syliin ollessaan vasta vuoden ikäinen. Laulussa pikku-rafael ilmestyy sisarelleen linnun hahmossa. Pienen mökin portailla istuva sisko ruokkii varpusta siemenillä ja kuulee samalla, että pikkulintu onkin taivaasta tullut veli. Siemenen pienoisen, jonka annoit köyhällen, pieni sai sun veljesi enkeleiden maasta, varpunen visertää siskokullalleen. Topeliuksen ruotsinkielinen jouluruno ilmestyi ensi kertaa Eos-lehden joulunumerossa vuonna 1859. Suomenkielisen asunsa se sai K.A.Hougbergin kynästä vuonna 1874. Otto Kotilaisen säveltämänä versiona laulu julkaistiin Joulupukki-lehdessä vuonna 1913, ja se on siitä lähtien kuulunut lauletuimpiin joulusävelmiimme. Vaan rauhaa päälle maan 1880-luvulla muotoutuneen joulurunon En etsi valtaa, loistoa syntyaikaan Suomen kansaa koetelleet raskaat kato- ja nälkävuodet olivat jo takanapäin. Kiitos ja ylistys näkyvät myös Topeliuksen tuotannossa. Sakari Topelius innostui uskonnollisista aiheista vähitellen 1860-luvun lopulta lähtien ja sanoitti muun muassa monia tuttuja virsiä. Samalla hän muutti myös runoilmaisuaan yhä raamatullisemmaksi perinteisen kansallisromanttisen tyylin sijaan. Sakari Topeliuksen kirjoittama komea jouluruno on eräänlainen jouluevankeliumin toisinto, joka kertoo siunatusta joulunajasta, Jumalan kunniasta, enkelivartiosta ja omantunnonrauhasta. Riimit Sua halajan, sua odotan, sa herra maan ja taivahan muistuttavat kuulijaansa joulun tärkeimmästä asiasta: siitä, miksi joulujuhlaa kristikunnassa yhä tänäkin päivänä vietetään. En etsi valtaa, loistoa on kuin nöyrä rukous, jossa sanoittajamestari toivoo joulurauhaa ja Jumalan sanan valoa suomalaisten sydämiin ja koteihin. Luo köyhän niin kuin rikkahan saa, joulu ihana! Pimeytehen maailman tuo taivaan valoa, Topelius pyytää ja toivoo samalla pyhitettyä ja rauhaisaa jouluaikaa kaikille ihmisille. Tämä Jean Sibeliuksen vuonna 1905 säveltämä joululaulujen kultainen klassikko on puhutellut suomalaisia kaikkina aikoina. Juuri tällä joululaululla oli erityisasema myös Sibeliuksen perheen omassa joulunvietossa 1900-luvun alussa. Isä-Jeanin säveltämää laulua esitettiin joka joulu Ainolassa. Poikkeuksellisesti laulun säesti aina Aino-äiti, kun kaikkien muiden joululaulujen säestämisestä vastasi säveltäjämestari itse. Rita Suhonen Lisätietoa joululauluista: Reijo Pajamo: Taas kaikki kauniit muistot. Joululaulujen taustat ja tarinat. WSOY 1982. Kauneimpien joululaulujen verkkosivut http://www. kauneimmatjoululaulut.fi Rakkaimmat joululaulut siirtyvät sukupolvelta toiselle. Menneen maailman tarinat soivat tämänkin joulun lauluissa.

11 aatosta tapaninpäivään Jouluaatto 24.12. KUSTÖ KYRKA kl. 8.30 Julotta, Eero Sepponen TUOMIOKIRKKO klo 10 Jouluaaton sanajumalanpalvelus Anna-Liisa Varhiala, Jani Kairavuo, Jukka Pietilä, Markku Hietaharju klo 16 Jouluaaton hartaus, Rauno Heikola, arkkipiispa Jukka Paarma, Pietilä, Hietaharju. klo 22 Jouluyön messu, Pete Hokkanen, Heikola (runosaarna), Pietilä, Hietaharju. TARKK AMPUJAN KAPPELI klo 12.30 Kuurojen seurakunnan joulukirkko NÅDENDALS KYRKA kl. 10.30 Julgudstjänst, Mullo, Forsman. THE TARKK AMPUJA CHAPEL OF THE CATHEDRAL at 4 p.m. Christmas Day Service DER SCHARFSCHÜTZENKAPELLE DES DOMS 14.30 Weihnachtsgottesdienst, danach Kirchkaffee im Gemeindezentrum, Kaskenkatu 1 MIKAELINKIRKKO Puistokatu 16 klo 16 Jouluaaton jumalanpalvelus, Pekka Ahlamo, Pentti Kokko, Heikki Seppänen, Marko Hakanpää, Mieskuoro Laulun Ystävät, Leena Kotka, laulu klo 22 Jouluaaton kauneimmat joululaulut, Niittynen, Luokkakallio, Hakanpää, Seppänen MARTINKIRKKO, Huovinkatu klo 16 Jouluaaton hartaus, Ilona Hägglund-Viljanen, Jukka Kuninkaanniemi HIRVENSALON KIRKKO Honkaistentie 85 klo 23 Jouluyön messu, Jukka Hildén, Ritva Nieminen, Kuninkaanniemi KAKSKERRAN KIRKKO Kakskerran kirkkotie 110 klo 15 ja 16 Jouluaaton hartaus, Liisa Kuusela, Pekka Elo Tapaninpäivä 26.12. TUOMIOKIRKKO klo 10 Tapaninpäivän messu, Anneli Rantalaiho, Hokkanen, Anu Åbergl, Markku Hietaharju MIKAELINKIRKKO Puistokatu 16 klo 10 Tapaninpäivän messu, Jouni Lehikoinen, Pekka Ahlamo, Eeva Paajanen, Kuoro Mikaelin Laulajat HÄRKÄMÄEN SRK-KOTI Säkäkuja 1 klo 18 Kauneimmat joululaulut, Ahlamo, Paajanen MARTINKIRKKO Huovinkatu klo 10 Tapaninpäivän sanajumalanpalvelus, Ritva Nieminen, Jukka Hildén, Jukka Kuninkaanniemi PYHÄN KATARIINAN KIRKKO Kirkkotie 46 klo 14.30 Perheiden joulukirkko, Outi Toljamo, Sirpa Kiviniemi-Rosqvist, Markku Lautjärvi, Visa Turunen, huilu klo 16 Armas Maasalon jouluvesper, Antero Paatere, Karmen Kelk, Lautjärvi, Pyhän Katariinan kuoro VARISSUON KIRKKO Kousankatu 6 klo 14 Lasten kauneimmat joululaulut, Johanna Viirros, Kelk MAARIAN KIRKKO Maunu Tavastinkatu 2 klo 16 Jouluaaton hartaus, Lassi Rajamäki, Meeri Kokkola, Marja Haikka klo 22 Jouluyön messu, Tuomas Antola, Leena Sirén, Tero Niemi PALLIVAHAN KIRKKO Paltankatu 2 klo 14 Jouluaaton perhehartaus, Ari Suominen, Ulla Vuola HENRIKINKIRKKO Peltolantie 2 klo 10 Messu, Anssi Miettinen, Anna- Kaisa Kallio, Olli-Pekka Laakkonen klo 16 Aattokirkko, Kristiina Saloniemi, Petri Laitinen, Laakkonen, Henrikin kuoro PAATTISTEN KIRKKO Paattistentie 847 klo 16 Jouluaaton perhekirkko, joulunäytelmä KAARINAN KIRKKO Voudinkatu 2 klo 16 Aattohartaus, Pirjo Vahtola, Riikka Lautjärvi KUUSISTON KIRKKO Linnanrauniontie 157 klo 17 Aattohartaus, Terhi Laakkonen, Riikka Lautjärvi klo 22 Jouluyön hartaus, Eero Heino, Olli-Heikki Husso DOMKYRKA kl. 12.15 Familjegudstjänst, Eero Sepponen, Birgitta Forsman, gosskören CCI, dir. Heikki Rainio. kl.17.30 Julbön, Johan Mullo, Forsman, Maria Ellfolk och Kyrkokören. KÄRSÄMÄEN KAPPELI klo 15 Jouluaaton hartaus, Ari Suominen YLÖSNOUSEMUSKAPPELI Hautausmaatie 21 klo 15 Jouluaaton hartaus, Eija Kalliala, Olli-Pekka Laakkonen, Henrikin kuoro klo 16 Jouluaaton hartaus, Tatu Kuoppala, Olli-Heikki Husso UPPSTÅNDELSEKAPELLET kl. 14 Musikandakt, Anders Lundström, Maria Ellfolk, Petter Andersson (barytonsolo) Joulupäivä 25.12. TUOMIOKIRKKO klo 7 Joulukirkko, Jani Kairavuo, Anna-Liisa Varhiala, Anu Åberg, Markku Hietaharju klo 10 Joulupäivän sanajumalanpalvelus, Toni Pätsi, Åberg klo 16 Lasten joulukirkko, Anneli Rantalaiho, Åberg. klo 17 Joulurunojen sanomaa klo 21 Jouluyön musiikki MIKAELINKIRKKO Puistokatu 16 klo 7 Jouluaamun jumalanpalvelus, Pasi Jaakkola, Lena Hildén, Marko Hakanpää, Heikki Seppänen TURUN LINNANKIRKKO Linnankatu 80 klo 9 Jouluaamun jumalanpalvelus, Jaakkola, Hildén, Seppänen SUIKKILAN SRK-KOTI Konstanzankatu 1 klo 10 Joulupäivän jumalanpalvelus, Ville Niittynen, Hakanpää, Mieskuoro Laulun Ystävät MARTINKIRKKO Huovinkatu klo 7 Jouluaamun sanajumalanpalvelus, Martinkirkon kuoro, Lasse Mustonen, Tuomo Norvasuo, Mikko Salakari KAKSKERRAN KIRKKO Kakskerran kirkkotie 110 klo 8 Jouluaamun sanajumalanpalvelus, Seppo Riihimäki, Pekka Elo UITTAMON SRK-KOTI Rusthollinrinne 1 klo 9 Jouluaamun sanajumalanpalvelus, Hannu Jaatinen, Mikko Salakari PYHÄN KATARIINAN KIRKKO Kirkkotie 46 klo 7 Jouluaamun sanajumalanpalvelus, Rauno Vesti, Martti Hirvonen, Markku Lautjärvi, Pyhän Katariinan kuoro VARISSUON KIRKKO Kousankatu 6 klo 9 Jouluaamun sanajumalanpalvelus, Vesti, Hirvonen, Karmen Kelk, glögit, piparit, konvehdit, joululauluja MAARIAN KIRKKO Maunu Tavastinkatu 2 klo 7 Jouluaamun sanajumalanpalvelus, Salme Ahlamo, Kimmo Loukiala, Heikki Rainio. PALLIVAHAN KIRKKO Paltankatu 2 klo 8 Jouluaamun sanajumalanpalvelus, Lassi Rajamäki, Ari Suominen, Marja Haikka HENRIKINKIRKKO Peltolantie 2 klo 7 Joulukirkko, Eija Kalliala, Petri Siren, Olli-Pekka Laakkonen, Henrikin kuoro PAATTISTEN KIRKKO Paattistentie 847 klo 8 Jouluaamun sanajumalanpalvelus, kirkkokuoro KAARINAN KIRKKO Voudinkatu 2 klo 9 Joulupäivän jumalanpalvelus, Milla Mäkitalo, Mika Ostela, Kaarina Peltonen, Avainteatteri esittää jouluevankeliumin KUUSISTON KIRKKO Linnanrauniontie 157 klo 7 Jouluaamun jumalanpalvelus, Mäkitalo, Ostela, Kaarina Peltonen DOMKYRKA kl. 8.30 Julotta, Johan Mullo, Birgitta Forsman, Maria Ellfolk och Kyrkokören. kl. 23 Julmusik, Forsman och Kammarkören Tolvan. PYHÄN KATARIINAN KIRKKO Kirkkotie 46 klo 10 Tapaninpäivän messu, Annika Forsström, Jari Laaksonen, Karmen Kelk VARISSUON KIRKKO Kousankatu 6 klo 12 Tapaninpäivän messu, Annika Forsström, Jari Laaksonen, Kelk MAARIAN KIRKKO Maunu Tavastinkatu 2 klo 10 Tapaninpäivän messu, Kimmo Loukiala, Salme Ahlamo, Tero Niemi PALLIVAHAN KIRKKO Paltankatu 2 klo 18 Tapaninpäivän messu, Tuomas Antola, Heikki Rainio HENRIKINKIRKKO Peltolantie 2 klo 18 Tapaninpäivän iltamessu, Anna-Kaisa Kallio, Anssi Miettinen, Virpi Metsätähti LAUSTEEN SRK-KOTI Maistraatinpolku 1 klo 14 Joulukirkko, Petri Siren, Virpi Metsätähti PAATTISTEN KIRKKO Paattistentie 847 klo 10 Tapaninpäivän sanajumalanpalvelus KAARINAN KIRKKO Voudinkatu 2 klo 10 Tapaninpäivän jumalanpalvelus, Terhi Laakkonen, Merja Auer, Markku Lautjärvi S:TA KATARINA KYRKA Kyrkavägen 46 ti 26.12 kl. 12 Högmässa, Eero Sepponen, Maria Ellfolk THE TARKK AMPUJA CHAPEL OF THE CATHEDRAL at 4 p.m. A carol service

MAARIAN KIRKKO Maunu Tavastinkatu 2 su 7.1. klo 15 Heprealaisten laulujen konsertti, Col Simcha -kuoro, joht. Heli Hagmark, ohjelma 5, vapaa pääsy, kahvitarjoilu tallissa. su 14.1. klo 18 Turun musiikkiakatemian ja Sibelius-akatemian Timo Hanhisen sello-oppilaat: Larimatti Punelpuro, Ida- Vilhelmiina Laine, Jarmo Paloniemi, Jaakko Pulakka ja Tiia Makkonen esittävät Johann Sebastian Bachin soolosellosarjat MIKAELINKIRKKO la 6.1. klo 18 Loppiaiskonsertti, Therese Karlsson, sopraano, Dan Karlström, tenori, Heikki Seppänen, urut. Ohjelma 5 su 7.1. klo 12-12.30 Keskipäivän urkutuokio, Marko Hakanpää. Kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina. PYHÄN KATARIINAN KIRKKO Kirkkotie 46 su 21.1. klo 15 Cantio Sacra konsertti, vanhan musiikin yhtye Ride la terra, vapaa pääsy, ohjelma 5 VARISSUON KIRKKO, Kousankatu 6 la 6.1. klo 14 Lasten konsertti, orkesteri Ristera Moskovasta, vapaa pääsy PYHÄN HENRIKIN EKUMEENINEN TAIDEKAPPELI Seiskarinkatu 35 pe 22.12. klo 18.30 Talviyön aurinko-joulukonsertti, Aurinkokuoro. Ohjelma 7 TUOMIOKIRKKO ke 20.12. klo 19 Tuomiokirkon kuoro NOVAn joulukonsertti, joht. Jukka Pietilä. ma 25.12. klo 21 Jouluyön musiikki ti 2.1. klo 19 "Valoksi maan päälle"; uutta joulumusiikkia kuorolle kantaesityksenä. Laukaan seurakunnan kamarikuoro. Kuoronjohto ja sovitukset, Jouni Vaaja Urkuimprovisaatiot, Olli Linjama. Vapaa pääsy, ohjelma 5 Joulurunojen sanomaa RUNOTUOKIO joulupäivänä 25.12. klo 17 Tuomiokirkossa. Joulurunojen näyttely Pyhän Ristin kuorissa kirkon aukioloaikoina. Tervetuloa hiljentymään ja löytämään joulun sanomaa. Tähyän tähteä taivaalla Joulurunoja Kakskerran kirkossa, Kakskerran kirkkotie 110 loppiaisena 6.1. klo 15 Kauneimmat joululaulut Kuusiston kirkko, Linnanrauniontie 157 ke 20.12. klo 19, Pirjo Vahtola, Olli-Heikki Husso Hurttivuoren seurakuntakoti, Punatulkunkatu 1 to 21.12. klo 16, Martti Hirvonen, Karmen Kelk Varissuon kirkko, Kousankatu 6 to 21.12. klo 18, Hirvonen, Kelk, Katariinanseurakunnan lapsikuoro Suikkilan seurakuntakoti, Konstanzankatu 1 to 21.12. klo 18, Niittynen, Seppänen Pyhän Henrikin ekum. taidekappeli, Seiskarintie 35 to 21.12. klo 18, Mikko Salakari, Ritva Nieminen Mikaelinkirkko, Puistok.16 su 24.12. klo 22, Jouluaaton kauneimmat joululaulut, Ville Niittynen, Anneli Luokkakallio, Marko Hakanpää, Heikki Seppänen Härkämäen seurakuntakoti, Säkäkuja 1 Tapaninpäivänä 26.12. klo 18, Pekka Ahlamo, Eeva Paajanen Patterinhaan seurakuntakoti, Kanslerintie 10 to 28.12. klo 17, Luokkakallio, Hakanpää Kupittaan seurakuntakoti, Sirkkalankatu 4 La 6.1. klo 14, Pete Hokkanen, Jukka Pietilä. Kahvitarjoilu Lasten kauneimmat joululaulut Varissuon kirkko, Kousankatu 6 jouluaattona 24.12. klo 14, Johanna Viirros, Karmen Kelk Henrikinkirkko, Peltolantie 2 la 6.1. klo 15, Anna-Kaisa Kallio, Sirkka Selin, Virpi Metsätähti, lapsikuoro Keskiviikkona 20.12. klo 18 Mikaelinkirkossa Liturgi: Ville Niittynen. Saarnaaja: Lena Hildén. Musiikki: Värinä ja Gospel Angels. Kirkkokaffet God s Gasissa. Nuorten Tammimessu 18.1.2007 klo 18 Tuomiokirkossa Järjestetään Martin-, Mikaelin- ja Tuomiokirkkoseurakunnan nuorisotyön yhteisvoimin. Esiintyjät: Tita Kaila, Hilkka Marjatta Karhu, Hanna Korpi- Hyövälti, Sirkka Korpi-Hyövälti, Oili Kouvo, Pirkko Mattila, Maaret Perälä, Aila Ristisuo, Kaisa-Leena Tuominen Ohjaus: Hilkka Marjatta Karhu Järj. Turun Martinseurakunta ja Turun Lausuntakerho ry 12 Muusikko Valtteri Lipasti kääntää mielet joululle ystäviensä kanssa jo kuudetta kertaa. Muusikkojoukko järjestää Mielen mullistus - hyvän mielen joulukonsertin Pyhän Katariinan kirkossa aatonaattona perjantaina 22.12. klo 19. Mukana ovat yhdessä ja erikseen Martti Parkkari, Sauli Luttinen, Marko Valtonen, Jussu Pöyhönen ja Hissipojat sekä Lipastin sisarusparvesta Valtterin lisäksi Veera ja Sakari. Uusi vuosi otetaan vastaan Tuomiokirkossa Valtteri Lipasti & ystävät jälleen Tervetuloa uusi vuosi Hyvän mielen joulukonsertissa on luvassa omaan tyyliin rennoin ottein tulkittuja joululauluja ja klassisia säveliä. "Taidokasta, suloista, vaikuttavaa hyvän mielen musiikkia", Valtteri Lipasti maistelee illan ohjelmaa. Tulossa on siis tunnelmallinen ja iloisen persoonallinen ilta. Hyvän mielen joulukonserttiin on vapaa pääsy. Ohjelman (9 / 7 euroa) tuotto menee hyväntekeväisyyteen. Valtteri Lipasti musisoi hyvää joulumieltä aatonaattona Pyhän Katariinan kirkossa. Petri Laaksonen tapanina Tuomiokirkossa Joulun tunnelmointia voi jatkaa tapaninpäivänä 26.12. Tuomiokirkossa Petri Laaksosen joulukonsertissa. Kello 18 alkava Saa joulun ihme koskettaa -konsertti koostuu pääasiassa taiteilijan omista joululauluista. - Joululaulut ovat aina olleet lähellä sydäntäni. Omissa lauluissani ovat läsnä yhtä aikaa tämän ajan ihmisen arkiset kysymykset sekä joulun vuosituhantinen sanoma, kaksi joululevyä julkaissut Laaksonen kertoo. Laulaja-lauluntekijä Petri Laaksosen omien joululaulujen lisäksi konsertin ohjelmassa on luvassa myös tutumpia joulun klassikkosävelmiä. - Odotettavissa on koskettava ja tunnelmallinen konsertti-ilta kauniiden joululaulujen parissa, Laaksonen lupaa. Liput 15 e Lippupalvelusta tai ovelta tuntia ennen konsertin alkua. perinteisin menoin. Uuden vuoden aattona 31. joulukuuta vietetään hartaushetkeä Tuomiokirkossa kello 23 alkaen. Tilaisuudessa puhuu pastori Jani Kairavuo. Musiikista vastaavat Mieskuoro Laulun Ystävät yhdessä Laivaston soittokunnan kanssa. Hartaushetkestä siirrytään puoli kahdeksitoista kirkon portaille odottamaan vuoden vaihtumista. Vastaanottotilaisuuden musiikista vastaavat niin ikään Laulun Ystävät ja Laivaston Soittokunta. Puheita portailla kuullaan tuomiorovasti Rauno Heikolalta sekä kaupunginjohtaja Mikko Pukkiselta. Uusi vuosi vastaanotetaan juhlallisesti Maamme-laulua yhdessä laulaen. AS AALLON PITUUKSILLA tv netti radio Seurapuheita elämän varrelta Miten on eloa eletty ja kohtaloa koettu? Mitä aatoksia elämä ja toimiminen ihmisten keskellä synnyttää joulun alla? Seurapuhe kuullaan Turun Radiossa 94,3 MHz torstaisin noin klo 13.15 ja uusintana lauantaisin 7.20. Toivoa pyhäaamuun Toivo2000 -makasiiniohjelma vie pyhäpäivään Radio Majakassa 89,0 MHz sunnuntaisin aamuyhdeksältä. Huppe Hurme avaa näkökulmia kuluvan kirkkovuoden teemoihin. Ajankohtaispaketti lähetetään uusintana keskiviikkoisin klo 11.40 ja Toivon vieras tavataan jälleen perjantaina klo 11.40. Toimittajina Johanna Kemppainen ja Sanna Joronen. Henrikinkirkosta jouluna ja loppiaisena Joulupäivänä 25.12. YLE Radio 1 lähettää Kauneimmat joululaulut -yhteislaulutilaisuuden Henrikinkirkosta klo 18. Yhteislauluja ja Henrikin kuoroa johtaa Olli-Pekka Laakkonen. Urkurina on Virpi Metsätähti. Kolmantena adventtina 17.12. klo 18 taltioidun tilaisuuden juontaa kirkkoherra Heikki Mäntylä. Loppiaisena 6.1. YLE Radio 1:ssä kuullaan sanajumalanpalvelus Henrikinkirkosta. Suora lähetys alkaa kirkonkellojen soitolla klo 9.55. Liturgina on Kristiina Saloniemi. Heikki Mäntylä saarnaa. Kanttorina ja urkurina toimii Virpi Metsätähti. Erilaisesta Toivon iltapäivä Näkökulmia uutisviikkoon tarjoillaan Maininkeja -sarjassa Radio Dein107,3 Mhz Erilainen iltapäivä -makasiinissa maanantaina klo 15.45 ja uusintana perjantain paikallistunnilla klo 17.15. Maija Hangisto arvioi uutuusleffoja Kinoteekissä perjantaisin klo 15.45 sekä paikallisuusintana samana päivänä klo 17.45. Uuden vuoden vaihteessa luterilaisten seurakuntien yhteinen Erilainen iltapäivä -makasiini vaihtaa nimensä Toivon iltapäiväksi. Samalla Maininkien ja Kinoteekin lähetysajat muuttuvat hieman. Maininkeja-ohjelma kuullaan tulevana vuonna maanantaisin klo 16.15 ja uusintana perjantaisin klo 17.50. Kinoteekki pysyy tutulla paikallaan perjantaissa klo 15.45 mutta uusinta alkaa hiukan aikaisemmin klo 17.40. Seurakuntien tapahtumiin kutsutaan Radio Dein 107,3 MHz menovinkeissä tiistaisin ja perjantaisin klo 17 jälkeen. Vuoden vaihteesta menovinkkejä kerrotaan maanantaisin ja perjantaisin klo 17.30. Väliviikolla menovinkkejä ei kuulla - Radio Dein aluetoimitus tekee tuolloin muuttoa Kauppatorin laidalta Kalastajankadulle. Myös Maininkien ja Kinoteekin paikallisuusinnat siirtyvät väliviikolla: Mainingit kuullaan uusintana Erilaisen iltapäivän makasiinissa jo viikolla ja Kinoteekki uudenvuodenpäivänä 1.1. Radio Dein päivittäiset ohjelmatiedot löytyvät internetosoitteesta www.radiodei.fi. Taidekappelille oma kuoro Uusi kamarikuoro aloittaa toimintansa Hirvensalon Pyhän Henrikin taidekappelissa tammikuussa. Kuoro etsii uusia nuoria laulajia. Laulajilta edellytetään nuotinlukutaitoa. Kuoron ohjelmisto tulee koostumaan kirkkomusiikista useilta vuosisadoilta, muun muassa kantaateista ja moteteista. Kuoronjohtajana toimii Martinseurakunnan kanttori, musiikin maisteri Mikko Salakari. Hän lupaa myös antaa henkilökohtaisia laulutunteja kuorolaisilleen. Kuoro ensimmäinen kokoontuminen on 11.1.2007 klo 18.45. Jatkossa kuoro tulee harjoittelemaan torstai-iltaisin klo 18.45-21.00. Lisätietoja Mikko Salakarilta p. 040-341 7416. AS

13 PERHE- JA AVOIMET KERHOT Kerhot alkavat Maarian ja Martinseurakunnissa viikolla 3, muissa seurakunnissa viikolla 2 Henrikinseurakunta Ispoisten srk.koti, Kaarlent. 3 ma klo 9.30-11; Henrikinkirkko, Peltolant. 2 to klo 9.30-11; Lausteen srk-koti (Maistraatinp. 1) to 10-11.30; Koivulan srk-koti, Sävelkuja 3 pe klo 9.30-11. Lisätietoja: perhetyön sihteeri Sirkka Selin, puh. 040-3417459 Kaarinan seurakunta Kaarinan kirkko, Voudink. 2 to klo 9.30-11; Littoisten srk-talo, Kampakuja 1. to klo 9.30-11. Lisätietoja: Lapsi- ja perhetyönsihteeri Jaana Engström puh. 040-3417138 Katariinanseurakunta Hannunniityn srk-talo, Virmunt. 2 to klo 9.30-11; Varissuon srk-keskus, Kousank. 6 to klo 9.30-11. Lisätietoja: Pastori Outi Toljamo puh. 431 4061/ Perhetyöntekijä Laura Virtanen puh. 2617173 (Varissuon kirkko) Maarian seurakunta Hepokullan srk-koti, Varkkavuorenk. 23 ti klo 9.30-11; Maarian pappilan talli, Sorolaisenk. 4 to klo 9.30-11; Pallivahan srk.keskus, Paltant. 2 to klo 9.30-11; Halisten srk-koti, Gregorius IX:n t. joka toinen pe klo 9.30-11 alkaen 19.1.; Kotimäen srk-koti, Arkeologink. 1 pe klo 9.30-11. Lisätietoja: Pyhäkoulu- ja perhetyönsihteeri Anne Saarni puh. 040-341 7156 Martinseurakunta Merimiehenkatu 7 kerhohuone ma klo 9.30-11; Hirvensalon srk-keskus, Honkaistent. 85 ti klo 9.30-11; Hennalan srk-koti, Hennalant. 10 ke klo 10-12; Martin srk-talo, Temppelik. 1 to klo 9.30-11; Uittamon srk-koti, Rusthollinrinne 1 to klo 9.30-11. Lisätietoja: Perhetyöntekijä Marjaana Erkamaa puh. 040-341 7427 Mikaelinseurakunta Mikonmökki, Puutarhak. 24 joka toinen to klo 9.30-11 alkaen 18.1.; Vienolan srk-koti, Vienolanrinne 2 joka toinen to klo 9.30-11 alkaen 11.1.; Suikkilan srk-koti, Konstanzank. 1 to klo 9.30-11; Härkämäen srk-koti, Säkäkuja 1 joka toinen pe klo 9.30-11 alkaen 19.1.; Paakarlan srk-koti, Laivateollisuudenk. 28 joka toinen pe klo 9.30-11 alkaen 12.1. Lisätietoja: Diakoniatyöntekijä Marita Heinonen puh. 040-341 7398 Paattisten seurakunta Paattisten srk-koti, Paattistent. 857 ti klo 9.30-11 Lisätietoja: Lastenohjaaja Sirpa Salminen puh. 040-341 7352 Tuomiokirkkoseurakunta Kupittaan srk-koti, Sirkkalank. 4 to klo 9.30-11; Nuortentalo, Eerikink. 1, to klo 9.30-11. Lisätietoja: Lähetys- ja perhetyönsihteeri Helena Pihl puh. 040-341 7310 Lisätietoja myös: Kasvatusasiainkeskus/Laura Ratia puh. 261 7620 Tervetuloa mukaan toimintaan! Yhteinen lapsi- ja perhetyö Henrikin- ja Kaarinan seurakunnan yhteinen HIIHTOLOMALEIRI 7-14 -vuotiaille 20.-23.2.2007 Kunstenniemessä. Luvassa mm. pulkkailua, askartelua, Raamattutoimintaa ja uusia kavereita. Leirin hinta on 35 euroa (sis. matkat, majoituksen, ohjelman materiaaleineen ja tapaturmavakuutuksen). Ilm. viim. 19.1. kasvatusasiain keskukseen p. 02 2617220. Tied.: nuorisotyönohjaajat Lilli Jussila p. 040 341 7380 ja Monika Hakala p. 040 341 7584 Tervetuloa mukaan! Lähetyspysäkin kevät 2007 Kupittaan srk-kodissa, Sirkkalankatu 4 * joka toinen torstai klo 13-14.30 (pariton viikko) * Sanaa, seuraa, päiväkahvi, lähetystietoutta, esirukousta * nimikkokohteena Huovisen perhe Japanissa * emäntinä Marja Tuomola, Irja Pihlaja ja Saimi Räihä 18.1. Nyt minä todella käsitän, Apt 10:34-48, Rauno Heikola 2.2. Kun Pietari sitten tuli Jerusalemiin, Apt 11:1-18, Erkka Nurmi 15.2. Herran käsi oli heidän tukenaan, Apt 11:19-30, Toni Pätsi 1.3. Pietari kolkutti talon portille, Apt 12:1-19, Kyllikki TalviOja 15.3. Herodes oli vihoissaan, Apt 12:20-25, Pete Hokkanen 29.3. Erottakaa Barnabas ja Saul minun työhöni, Apt 13:1-12, Eeli Vuola 12.4. Me julistamme teille ilosanoman Apt:13:13-40, Tuula Vainio 26.4. Herran sana levisi yli koko maakunnan, Apt 13:42-52, Elna Seppänen 10.5. Kaupungin väki jakautui kahtia, Apt 14:1-7, Anna-Liisa Varhiala 24.5. monen ahdingon kautta, Apt 14:8-28, Liisi Jokiranta ja Pete Hokkanen Tuomiokirkkoseurakunta EHJÄ LAPSEN MIELI Yhteisvastuukerääjien koulutusilta keskiviikkona 24.1. klo 17.30-20.00 Tuomiokirkkoseurakunnan kokoussalissa Eerikinkatu 3, II krs. Yhteisvastuukeräys 2007 tukee lapsia, joiden vanhemmilla on mielenterveyden ongelmia. Keräyskohteista ja keräyksestä kertovat lähetyssihteeri, Kirkon Ulkomaanavun yhdyshenkilö Hilkka Ruuti ja diakoniasihteeri Sari Leppälä. Tervetuloa sekä vanhat että uudet kerääjät! Kahvia tarjolla klo 17.30-18.00. Järjestää diakoniakeskus Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän 3 -vuotiaiden kerhot ja 4-6 -vuotiaiden päiväkerhot jatkavat toimintaansa viikolla 2. Mahdollisia vapaita paikkoja voi tiedustella kerhopisteistä tai kasvatusasiain keskuksesta puh. 2617 217. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän ja yhteistyössä Turun konservatorion kanssa toimivat MUSKARIT jatkavat toimintaansa viikolla 2. Lisätietoja ja tiedustelut mahdollisista vapaista paikoista puh. 2617 620. www.turunseurakunnat.fi > Toimintaa > Lapset ja lapsiperheet. PERHEMUSKARIT Mikaelinseurakunnassa Mikaelin seurakuntakodissa, Puistokatu 13 ma klo 16.30 (alk. 15.1.) Suikkilan seurakuntakodissa, Konstanzankatu 1 ti klo 15.25 (alk. 16.1.) Johannesmessu sunnuntaina 31.12. klo 17 Pallivahan kirkossa, Paltankatu 2 Mukana Turun katulähetyksen lauluryhmä sekä Raili Kauhaniemi, Mikko Laurén, Matti Vuolanne, Sirkka Vehanen ja Kanasanlähetys Kahvitarjoilu. www.johannesmessu.com Maarian seurakunta MAARIAN SEURAKUNNAN DIAKONIAPIIRIT JA RYHMÄT KEVÄÄLLÄ 2007 Ystävän Tupa, Runosmäen srk-koti, Munterinkatu 15 Maanantaisin klo 13-15, alk. 8.1. Torstaisin klo 10-12, hartaus klo 11.30 Omaishoitajat, Runosmäen srk-koti, maanantaisin klo 11 kerran kuussa, alk. 8.1. Juttutupa entisille leafiläisille Maarian Pappilassa, Sorolaisenkatu 4, alk. 9.1. joka tiistai klo 10-14 Tuolijumppaa Hepokullan srk-kodissa, Varkkavuorenkatu 23 joka toinen tiistai klo 12.30, alk. 9.1. Raunistulan päiväpiiri, Raunistulan srk-koti, Murtomaantie 12 joka toinen tiistai klo 13, alk. 9.1. Pallivahan diakonia- ja lähetyspiiri, Pallivahan srk-keskus, Paltankatu 2 joka toinen tiistai klo 13, alk. 16.1. Pappilan päiväpiiri, Maarian pappila, Sorolaisenkatu 4 joka toinen tiistai klo 13, alk. 16.1. Hepokullan päiväpiiri, Hepokullan srk-koti, Varkkavuorenk. 23 joka toinen torstai klo 13, alk. 18.1. Taskulan päiväpiiri, Taskulan srk-koti, Mullintie 16 joka toinen torstai klo 13, alk. 18.1. Kotimäen naistenpiiri, Kotimäen srk-koti, Arkeologinkatu 1 joka maanantai klo 18, alk. 22.1. Kahvitupa Kotimäen srk-kodissa, Arkeologinkatu 1 tiistaisin klo 14-15.30, alk. 23.1. Muuttolinnut maahanmuuttajille ja suomalaisille suunnattu ryhmä Pallivahan seurakuntakeskuksessa, Paltankatu 2 alk. 25.1. joka toinen torstai klo 13 Kotimäen päiväpiiri, Kotimäen srk-koti, Arkeologinkatu 1 joka toinen keskiviikko klo 13, alk. 31.1. CITY-KINKERIT 2007 SUKUPOLVELTA TOISELLE Keskustelusarja Henrikinkirkolla, Peltolantie 2 alustuksia, pohdintaa, musiikkia Tilaisuudet alkavat klo 15. Kahvitarjoilu alkaen klo 14.30 Sunnuntai 14.1. NARSISTIN MONET KASVOT - alistajat ja alistetut kuinka auttaa ja itse selviytyä Pastori, kirjailija Raimo Mäkelä, Kristiina Saloniemi, Anne-Marie Odell. Sunnuntai 21.1. RIIPPUVUUDET RASITTEENA - elämän ilosta, kivusta, riippuvuudesta ja levosta Perheneuvoja Kalervo Aromäki, Heikki Mäntylä. Sunnuntai 28.1. KILTTEYDESTÄ KIPEÄT - uskallanko olla oma itseni vai elänkö vain miellyttääkseni muita. Lehtori Anna-Liisa Valtavaara, Anne-Marie Odell. Lastenhoito järjestetty. Tilaisuudet järjestävät Turun Henrikinseurakunta ja Kristillinen Opintokeskus Suuri yksinäinen 1 Profeetallisen Sanan päivät 20.-21.1. Pallivahan seurakuntakeskuksessa, Paltankatu 2 Lauantaina klo 13.30 Aloitushetki klo 14 Miksi vainoat minua? klo 15 Kahvi klo 16 Pakanain apostoli klo 17 Päivällinen klo 18 Iltatilaisuus + Teltantekijä Jumalan armosta Yhteyden messut 2007 Parilliset viikot, alkaen 14.1. klo 17 Varissuon kirkossa, Kousankatu 6 14.1. mukana mm. evankelista Eila Forsberg ja NoStatus- yhtye. Lapsille ja varhaisnuorille omaa ohjelmaa. Ehtoollinen ja iltapala. Katariinansrk & Kansanlähetys S1NKKUTOIMINTAA Kohti Kirkkopäiviä! Sunnuntaina klo13.30 Sidottu Kristukseen klo 15 Minä vanha Paavali klo 16 Kahvi klo 16.45 Minut jo uhrataan, + Päätös Mukana Outi Cappel, Tommi Cappel ja Pirkko Mesihää Maarian seurakunta ja Suomen Karmel-yhdistys Neljä kertaa "Pyhä yksinkertaisuus" -teeman parissa. Yksinkertainen usko, yksinkertainen elämä, arjen pyhyys... Kerran kuukaudessa tiistaisin. Alkaa 13.2. klo 18.30. Paikkana Kabinetti, Aninkaistenkatu 1. Tied. ja ilm.: p. 2328 807 tai anna-liisa.varhiala@evl.fi SINKKUILTA ma 8.1. klo 18.30 Illan aiheena on: Työn merkitys ihmiselle, Sakari Ojanen. Taiteesta kertoo Göran Torkulla. Illan aluksi yhteiset kahvit (2 e), sitten luento ja luennon jälkeen iltahartaus sekä jälkikahvit. MONIRYHMÄILTA ma 15.1. klo 18.30 Eerikink. 3. Moniryhmäillassa voi valita useammasta pienryhmästä itselleen parhaiten sopivan. Pienryhmiä vetävät vapaaehtoiset ohjaajat. Aluksi yhteinen aloitus, jossa hartaushetki. Ryhmät alkavat n. 19. Tunnin kestävien ryhmien jälkeen kahvit (1,50 ). Illan aiheita: uskallanko uuteen suhteeseen (Kaisa), hengellinen ryhmä Luemme Raamattua -vihkosen mukaan (Timo), onko opittu kouluruotsi ruosteessa? (Mona), keskustelua ajankohtaisista aiheista (Marja), yhteislaulua kitaran säestyksellä (Santeri) Seuraavat Moniryhmäillat ma 29.1, 12.2. ja 26.2. klo 18.30 LEIRI SINAPIN LEIRIKESKUKSESSA 26. -28.1. Hinta 33 euroa. Leirin vetäjänä Kaija Jokinen. Leirihakemuksia saa diakoniakeskuksesta (Puutarhakatu 22) sekä internetistä www.turunseurakunnat.fi>diakonia>sinkkutoiminta Leirihakemukset tulee palauttaa viim. pe 22.12. diakoniakeskukseen, Puutarhakatu 22, 20100 Turku Tammikuussa 2007 aloittaa uusi vakituinen työntekijä Kaija Jokinen. Vastuualueena on työikäiset yksinasuvat. Yhteystiedot: puh. 02-2617338 ja 040-3417338, kaija.jokinenvl.fi

14 TUOMIOKIRKKO Pappi tavattavissa rippiä ja sielunhoitoa varten maanantaisin klo 16-18, torstaisin klo 12 keskipäivän ehtoollisen jälkeen ja lauantaisin klo 18 alkavan iltakirkon jälkeen. Tapaamisesta voidaan sopia erikseen myös puhelimitse. Lähetyskahvila Domcafé Tuomiokirkon porrastasanteella on avoinna sunnuntain jumalanpalveluksen jälkeen. Ryhmätilaukset p. 040 3417 310. Jumalanpalvelukset ja hartaudet: Su 31.12. klo 10 Sanajumalanpalvelus, Hokkanen, Rantalaiho, Åberg ja Hietaharju klo 23 Uudenvuodenaaton hartaus. Kairavuo ja Åberg. Ma 1.1. klo 10 Uudenvuodenpäivän sanajumalanpalvelus, Varhiala, Bäckman ja Hietaharju. La 6.1. klo 10 Loppiaisen messu, Hokkanen, Heikola, Pietilä ja Åberg. Su 7.1. klo 10 Sanajumalanpalvelus, Kairavuo ja Jokinen, Pietilä ja Åberg. Su 14.1. klo 10 Sanajumalanpalvelus, Bäckman, Hokkanen, Pietilä ja Hietaharju. klo 18 Nuorten iltakirkko. Kairavuo. To 18.1. klo 18 Nuorten tammimessu. Pe 19.1. klo 18 Pyhän Henrikin muistopäivä, Heikola, Pietilä ja Åberg. Su 21.1. klo 10 1. rukouspäivän messu, Heikola, Tallinnan tuomiokirkkoseurakunnan khra Jaak Salumäe, Åberg ja Hietaharju. CCIkuoro, joht Heikki Rainio klo 18 Tuomasmessu, saarnaa Heikola. Viikkomessut: Aamuehtoollinen keskiviikkoisin klo 8. Keskipäivän ehtoollinen torstaisin klo 12. 20.12.2006-25.1.2007 22.12. Talvipäivänseisaus 24.12. Jouluaatto 25.12. Joulupäivä 26.12. Tapaninpäivä 28.12. Viattomien lasten päivä 1.1. Uudenvuodenpäivä 6.1. Loppiainen Iltaehtoollinen lauantaisin klo 18. Musiikkia ja muita tapahtumia: Tuomiokirkko Ke 20.12. klo 19 Tuomiokirkon kuoro NOVAn konsertti, ks. s.12 Ma 25.12. klo 17 Joulurunojen sanomaa - klo 21 Jouluyön musiikki. Ke 17.1. klo 17 Virsistä voimaa virsilauluhetki Toimitalossa, Eerikink 3A Su 14.1. klo 16 Herännäisseurat Juhlasalissa, kahvit klo 15.30. Ke 24.1. klo 18.15 Agricola luento, prof. Simo Heininen ja tutkija Anu Lahtinen. (Juhlasali). Pienryhmiä: Raamattu- ja keskusteluryhmät Ti klo 18.30 Tiistaipiiri (Raamattupiiri) Yläsalissa, Aninkaistenk 1. 2. krs. (joka viikko), Juha Hyrsky - alkaa 9.1. To klo 10 Naisten raamattu- ja keskustelupiiri Kabinetissa (parilliset viikot). Aiheena Johanneksen evankeliumi, Varhiala alkaa to 11.1. Kirjallisuutta ja matkakumppanuutta Ti klo 9.30 Lyhdyn luova kirjoittajapiiri Kabinetissa (joka tiistai), Hilkka Pulli alkaa 16.1. Ke klo 17 Kirjallisuuspiiri Salongissa, Aninkaistenk 1. 2. krs. (parill. viikot), Harri Raitis alkaa 10.1. To klo 13 Runo- ja keskustelupiiri, Kupittaan seurakuntakoti, Sirkkalank 4. (joka toinen torstai, parillisilla viikoilla), Raila Räty ja Ulla Puranen alkaa to 11.1. Ke klo 19 Hengellinen matkakumppanuuden ryhmä Kabinetissa (ei uusia jäseniä), Varhiala alkaa ke 18.1. Lisätietoja pienryhmistä ja Kupittaan seurakuntakodin toiminnasta: pastori Anna-Liisa Varhiala, p. 2328 807, 040 3417 591 tai anna-liisa.varhiala@evl.fi Diakonian kerhotoimintaa: Ke 10.1. klo 13 Keskiviikkokerho Juhlasalissa (Eerikik 3A) klo 13 Keskiviikkokerho Vuorikodissa, Vuorikoti (Vuorik 8) Ke 17.1. klo 13 Eläkeläisten tuolijumppa Juhlasalissa (Eerikink 3A). Perhetyö: Nuortentalo, Eerikink 1 To 9.30 11 Avoin päiväkerho (joka viikko) alkaa to 11.1. Kupittaan seurakuntakoti, Sirkkalankatu 4 Su klo 12 Pyhäkoulu, alk. su 14.1. To klo 9.30 Perhekerho, alk. to 11.1. Tuomiokirkkoseurakunnan perheleiri Sinapissa 16. 18.2. Lisätietoja antavat Heidi Jokinen ja Helena Pihl. Lähetystyö: Toimitalo, Eerikink 3: Pe 19.1. klo 18 Lähetystyön teemailta. Marjaana Kotilainen, Merja Viro, Varhiala. Puhetta, musiikkia, rukousta ja tarjoilua. Ti klo 13 Eerikinkadun lähetyspiiri (parillisilla viikoilla), vetäjänä Soile Ahlqvist - alkaa ti 23.1. La 27.1. klo 13 Lähetyksen iltapäivä Kokoussalissa. Mukana lähetti Pirkko Nummela ja lähetyspastori Pete Hokkanen. Musiikkia ja kahvitarjoilu. Kupittaan seurakuntakoti, Sirkkalank 4: La 6.1. klo 14 Kauneimmat Joululaulut vielä kerran. Hokkanen ja Pietilä. Kahvitarjoilu. To klo 13 14.30 Lähetyspysäkki (joka toinen torstai), yhteyshenkilönä Saimi Räihä alkaa to 18.1., jolloin vieraana tuomiorovasti Rauno Heikola ja musiikista vastaavat Seija ja Reino Merikallio. Ota kevään ohjelma talteen s. 13. To klo 18.30 Lähetystiimi Hannat (joka toinen torstai, parill. vko) alkaa to 25.1. Huom! Kupittaan raamis Tammikuussa ei kokoontumisia Kupittaalla, vaan osallistumme TT Eero Junkkaalan luennoilla 17.1.; 24.1.; 31.1. klo 18.30 Sinitaivassalissa, Rauhankatu 15. Luentojen aiheena on Kolme kuvaa Jeesuksesta. Nuorten toimintaa: Tuomiokirkko: Su 14.1. klo 18 Nuorten iltakirkko, Kairavuo. To 18.1. klo 18 Nuorten Tammimessu. MIKAELINKIRKKO, Puistokatu 16 Torstaisin klo 12 Keskipäivän esirukoushetki (21.12., 28.12., 4.1., 11.1., 18.1.) Ke 20.12. klo 18 Nuorten joulumessu, Niittynen, Hildén Ke 27.12. klo 18 Iltamessu, Jaakkola, Paajanen Su 31.12. klo 10 Uudenvuodenaaton jumalanpalvelus, Paakkanen, Kokko, Hakanpää, Seppänen Ma 1.1. klo 10 Uudenvuodenpäivän jumalanpalvelus, Jaakkola, Lehikoinen, Paajanen Ke 3.1. klo 18 Iltamessu, Paakkanen, Hakanpää Pe 5.1. klo 19 Loppiaisaatto Mikaelissa, Mikaelin Laulajat, joht. Eeva Paajanen, Marko Hakanpää, urut La 6.1. klo 10 Loppiaisen messu, Ahlamo, Seivästö, Hakanpää, Seppänen. Kirkkokahvit lähetystyön hyväksi. Kimppabussi: klo 9.15 Kans.palv.talo-Vakka-Suomentie- Kustavintie-Talin-korventie- Suikkilantie- n. klo 9.20-Artukaistentie-Hyrköistentie-Pernontie n. klo 9.30-Messukentäntie-Vienola- Suikkilantie-Pansiontie-Kanslerintie n. klo 9.35 Iso-Heikkilän ymp.- Nuutinkatu-Mikaelinkirkko. Kyytiin kaikilta pysäkeiltä. Paluu samaa reittiä klo 11.45 - klo 13 Israel-juhla - klo 15 Lasten ja varhaisnuorten loppiainen, Hildén, Luokkakallio, Lundén - klo 18 Loppiaiskonsertti, ks. s. 12 Su 7.1. klo 10 Sanajumalanpalvelus, Luokkakallio, Paakkanen, Hakanpää, Seppänen - klo 12 Keskipäivän urkutuokio, Hakanpää - klo 15 Vauvakirkko, Hildén, Seppänen Ke 10.1. klo 18 Iltamessu, Hanttu, Seppänen Su 14.1. klo Messu, Hildén, Jaakkola, Paajanen, Seppänen. Pyhäkoulu lapsille Kryptassa Su 21.1. klo 10 Sanajumalanpalvelus (Gideonit), Seivästö, Paakkanen, Hakanpää, Seppänen. Pyhäkoulu lapsille Kryptassa. Kirkkokahvit Inkerin työn hyväksi Ke 24.1. klo 18 Iltamessu, Hildén, Hakanpää MIKAELIN SRK-KOTI, Puistokatu 13 Ke 10.1. klo 13 Yhteislauluhetki Ke 24.1. klo 11-12.30 Lihakeittoa lähetyksen hyväksi CBSI- avoin Raamattupiiri (klubi) ke klo 18.30-20.30 (alk.10.1.) SUIKKILAN SRK-KOTI, Konstanzankatu 1 To 21.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut, Niittynen, Seppänen HÄRKÄMÄEN SRK-KOTI, Säkäkuja 1 Su 7.1. klo 18 Kevätkauden aloitus, Ahlamo PAAKARLAN SRK-KOTI, Laivateollisuudenk. 28 Naistenpiiri joka kk:n toinen ti klo 19 (alk. 9.1.) PATTERINHAAN SRK-KOTI, Kanslerintie 10 To 28.12. klo17 Kauneimmat joululaulut, Luokkakallio, Hakanpää Su 14.1. klo 15 kevätkauden avaus, Luokkakallio, Seppänen VIENOLAN SRK-KOTI, Vienolanrinne 2 Torstaisin klo 17 Kotinurkan askartelukerho aikuisille Ke 24.1. klo 14 Eläkeläispiiri RUISSALON LEIRIKIRKKO ke 20.12. klo 18. Jouluhartaus, Lehikoinen, Seppänen Seurakunnan viikkotoiminta jatkuu viikolla 2. Tervetuloa mukaan! PERHEKERHOT Härkämäen srk-koti: joka toinen pe klo 9.30-11, alk. 19.1. Paakarlan srk-koti: joka toinen pe klo 9.30-11, alk. 12.1. Mikonmökki: joka toinen to klo 9.30-11, alk. 18.1. Vienolan srk-koti: joka toinen to klo 9.30-11, alk. 11.1. Suikkilan srk-koti: joka to klo 9.30-11, alk. 11.1. (avoin kerho) MIKONMÖKKI, Puutarhakatu 24 Nuorisotyö: Ke klo 15-17 Varkkarikahvila 5.-6. luokkalaisille (kerran kk:ssa, 24.1., 28.2., 21.3., 25.4., 16.5.) To klo 16-19 Nuorisokahvila (alk. 11.1.) Pe klo 18 Nuorten ilta (alk.12.1.) - klo 20-23 Nuorisokahvila Nuorisotyön tietoja osoitteessa www.turungg.net Nuoret aikuiset: NAMI-ilta God's Gasissa joka toinen la klo 18-21, alk.6.1. - Keskustelua ja pientä ohjelmaa nuorille aikuisille YLEISÖLUISTELU Turkuhallissa Lauantaisin klo 14-15. Sisään pääovesta. Ei mailoja kentälle. 30.12., 6.1., 20.1., 27.1. jne SAUNAILLAT Merimieskirkolla, Suikkilantie 2 Iltapala, keskustelua. Miesten saunailta ma 18, Lehikoinen (alk.15.1.) TUOLIJUMPPA: Maksu 2 Suikkilan srk-koti: To klo 13 MARTINKIRKKO, Huovinkatu Su 31.12. klo 10 Messu, Hannu Jaatinen, Liisa Kuusela, Salakari Ma 1.1. klo 10 Uudenvuodenpäivän messu, Norvasuo, Hägglund- Viljanen, Kuninkaanniemi La 6.1. klo 10 Loppiaisen sanajumalanpalvelus, Seppo Riihimäki, Sanna Lehtinen, Pekka Elo, Salakari Su 7.1. klo 10 Messu, Kuusela, Riihimäki, Elo, Salakari Su 14.1. klo 10 Messu, Lehtinen, Mustonen, Elo, Jukka Kuninkaanniemi Su 21.1. klo 10 Messu, Hägglund- Viljanen, Kuusela, Salakari, Kuninkaanniemi Ei pyhäkoulua 24.12. ja 31.12. Pyhäkoulu alkaa joulutauon jälkeen 7.1. klo 10 Martinkirkon tornikappelissa. Tervetuloa entiset ja uudet pyhäkoululaiset. KAKSKERRAN KIRKKO, Kakskerran kirkkotie 110 La 6.1. klo 15 Runohartaus, Turun Lausuntakerho ry, Salakari (katso erillinen ilmoitus s. 12) UITTAMON SRK-KOTI, Rusthollinrinne 1 Pyhäpäivän messu kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina: klo 15 Su 31.12. ei pyhäpäivän hartautta Su 7.1. Messu, Lehtinen, Elo, kahvihetki YRJÄNÄN SRK-KOTI, Itäinen Pitkäk. 49 La 20.1. klo 12-13 Diakoniaruokailu (työttömille ja muille tarvitseville). Ruokailun (ruoka, juoma, leipä, kahvi/tee) hinta on 1, lapset ilmaiseksi PERHETYÖ Perhekahvila Haarlan koululla alkaa viikolla 2: Pe klo 9.30-12 Muut perhekerhot viikolla 3: Ma klo 9.30-11 Merimiehenkatu 7 Ti klo 9.30-11 Hirvensalon srkkeskus Ke klo 9.30-11 Hennalan srk-koti To klo 9.30-11 Martin srk-talo To klo 9.30-11 Uittamon srk-koti Muskarit alkavat viikolla 3 maanantaisin: vauvamuskari alle 1 v klo 9.15-9.45 perhemuskari I yli 1 v klo 9.45-10.15 perhemuskari II yli 1 v klo 10.15-10.45 DIAKONIATYÖ Eläkeläiskerhot alkavat keskiviikkona 10.1. klo 13 Martin srk-talolla, klo 13.30 Hirvensalossa ja klo 14 Uittamolla. PYHÄN KATARIINAN KIRKKO, Kirkkotie 46 pe 22.12. klo 19 Mielen mullistus hyvän mielen joulukonsertti, ks. s. 12 su 31.12. klo 10 Messu, Kiviniemi- Rosqvist, Toljamo, Lautjärvi ma 1.1. klo 10 Uudenvuodenpäivän Turun seudun ekumeeninen piiri kokoontuu tiistaina 9.1. klo 8.30-10.30 Suomen Lähetysseuralla, Rauhankatu 17. Lähetysjohtaja Seppo Rissanen alustaa. Tervetuloa! Hiljaisuuden Rymättylän Tammilehdossa 12.-14.1. AA-kerholaiset ja Al Anon ilm. Pirjo Lehtonen 040 8178238 9.-11.2. Arjen pyhyys Aiju von Schöneman, Salme Penttilä 13.-15.2. Retriitti työttömille Pirjo Lehtonen 16.-18.2. Tuomasretriitti yrittäjille Antero Aaltonen, Varpu Ruohonen, Kyllikki Krapinoja 23.-25.2. Rukoushelmet Eeva-Stiina Snellman,Paula Hartman Katso kevätkauden retriitit www.turunseurakunnat.fi Hinta 63/50,- turkulaiset ja kaarinalaiset Tied. ja ilm. p. 02 2617 207 tai auli.hynonen-rinne@evl.fi KOHTI PAREMPIA IHMISSUHTEITA Ryhmä jatkuu tammikuussa. Tarkastelemme suhdetta sisaruksiin. Helmikuussa on vuorossa suhde ystäviin. tiistaisin 16., 23. ja 30.1. klo 18-20 MARTIN seurakuntatalolla, Temppelikatu 1. Ryhmässä keskustellaan ja tehdään käytännöllisiä harjoituksia pastori Hannele Turkin sekä työnohjaaja Amy Spiikin ohjaamana. Ilmoittautumiset: Hannele Turkki 040-341 7368. Tervetuloa! VAPAAEHTOISTYÖN PERUSKURSSI maanantaisin 29.1., 5.2., 12.2., 19.2. klo 13-15 diakoniakeskuksessa, Puutarhakatu 22. Ilmoittautuminen puh 261 7238 tai anja.raty@evl.fi Tulisitko lähimmäiseksi yksinäiselle vanhukselle laitokseen tai kotiin ulkoiluystäväksi saatto- tai asiointiavuksi Huom mies! Sinua tarvitaan yksinäisen miesvanhuksen kaveriksi tai vetämään vanhainkotiin ukkopiiriä. Ekumeenisen rukousviikon tuomasmessu Tuomiokirkossa sunnuntaina 21.1. klo 18 Palveleva puhelin 10071 klo 18-24 www.palvelevanetti.fi Lyhdyn tammikuu Kahvio avoinna 10.1. alkaen ma-pe klo 11-15 Lähimmäisavun välitys (saatto- ja asiointiapua, ei sairaanhoidollisia eikä kodinhoidollisia tehtäviä) 8.1. alkaen puh. 261 7330 ma-to klo 10-12. Luova kirjoittajapiiri 16.1. alkaen ti klo 10-12. Uudet tervetuloa, puh. 244 0065 / Hilkka Pulli Asianajoneuvonnasta voi kysyä puh. 261 7340. Vapaaehtoistyön peruskurssi alkaa ma 29.1. Puutarhakatu 22, Diakoniakeskus (käynti sisäpihalta) Puh. 261 7238, toiminnanohjaaja anja.raty@evl.fi

15 messu, Hirvonen, Laukkanen, Lautjärvi la 6.1. klo 10 Loppiaisen messu, Viirros, Vesti, Lautjärvi su 7.1. klo 10 Messu, Laaksonen, Kiviniemi-Rosqvist, Lautjärvi su 14.1. klo 10 Messu, Forsström, Viirros, Kelk su 21.1. klo 10 Messu, Vesti, Paatere, Lautjärvi su 21.1. klo 15 Cantio Sacra konsertti, ks. s. 12 VARISSUON KIRKKO, Kousank.6 tiistaisin klo 13 Varttuneen väen kerho; 16.1. ke 20.12. klo 18 Raamattu- ja rukouspiiri to 21.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut, Hirvonen, Kelk pe 29.12. klo 18 Rukousta itä-turun puolesta su 31.12. klo 12 Messu, Kiviniemi- Rosqvist, Toljamo, Kelk ma 1.1. klo 12 Uudenvuodenpäivän messu, Hirvonen, Laukkanen, Kelk la 6.1. klo 12 Loppiaisen messu, Viirros, Vesti, Kelk la 6.1. klo 14 Lasten konsertti, s. 12 su 7.1. klo 12 Messu, Laaksonen, Kiviniemi-Rosqvist, Kelk su 14.1. klo 17 Yhteyden messu, Forsström, Laukkanen, Hirvonen su 21.1. klo 12 messu, Vesti, Paatere, Kelk HANNUNNIITUN SEURAKUNTATALO, Virmuntie 2 sunnuntaisin klo 10.30 pyhäkoulu: 14.1. keskiviikkoisin klo 13 Varttuneen väen kerho; 17.1. la 6.1. klo 12 Loppiaisen messu, Olli, Koskenniemi (SLEY), Lautjärvi la 6.1. klo 14 SLEY:n päiväjuhla, Olli Koskenniemi, Vesti, Lautjärvi NUMMEN SEURAKUNTAKOTI, Papinkatu 2 tiistaisin klo13 Varttuneen väen kerho; 9.1., 23.1. torstaisin klo 13 Noomit; 18.1. HURTTIVUOREN SEURAKUNTATALO, Punatulkunkatu 2 tiistaisin klo 13 Varttuneen väen kerho; 9.1., 23.1. to 21.12. klo 16 Kauneimmat joululaulut,hirvonen, Kelk ti 16.1. klo 18 Raamattuopetusta 2.Kor.kirje ; Heikki Suomi MAARIAN KIRKKO, Maunu Tavastinkatu 2 Su 31.12. klo 10 messu, K.Rinne, Rajamäki, Haikka. Ma 1.1. klo 10 uudenvuodenpäivän messu, H.Rinne, Helvi Klemetti, Rainio-kirkkokahvit ja lähetystilaisuus pappilassa, Riitta Pyykkö ja Klemetit La 6.1. klo 10 loppiaisen messu, Kokkola, Ahlamo, Haikka. Su 7.1. klo 10 sanajumalanpalvelus, Kokkola, Niemi - klo 15 heprealaisten laulujen konsertti, ks. s. 12 Su 14.1. klo 10 messu, K.Rinne, Törmä, Vuola Su 21.1. klo 10 messu, Suominen, H.Rinne, Rainio su 16 rauhanyhdistyksen seurat PALLIVAHAN KIRKKO, Paltankatu 2 La 30.12. uudenvuodentapahtuma alk. klo 17 Su 31.12. klo 11 sanajumalanpalvelus, Suominen, Niemi su 12 kirkonmäellä - klo 17 Johannes-messu, Raili Kauhaniemi, Sirkka Vehanen, Leo Louhivuori, Matti Vuolanne, Laurén. klo 19 aattojuhla, Leo Louhivuori, Tuukka Salmenkorva, Matti Vuolanne, Anja ja Matti Paavonperä Ma 1.1. klo 17.15 uudenvuodentapahtuma jatkuu. Su 7.1. klo 11 messu, Rajamäki, Loukiala, Haikka su 12 kirkonmäellä su 16 rauhanyhdistyksen seurat Su 14.1. klo 11 messu, Kokkola, Sirén, Rainio su 12 kirkonmäellä su 18 iltamusiikki, Timo Hanhisen sello-oppilaat, ks. s. 12 Ke 17.1. klo 19 nuorten messu, Antola. La 20. ja su 21.1. klo 13.30 profeetallisen sanan päivät, Outi Cappel Karmel-seurasta, ks. s. 13 Su 21.1. klo 11 messu, Törmä, Loukiala, Vuola su 12 kirkonmäellä KÄRSÄMÄEN KAPPELI, Su 24.12. klo 15 jouluaaton hartaus, Suominen. RAUNISTULAN SRK-KOTI, Murtomaankatu 12 Ma 8.1. klo 13 raamattu- ja keskustelupiiri To11.1. klo 19 partioäidit RUNOSMÄEN SRK-KOTI, Munterinkatu 15 Ma 22.1. klo 17.30 raamattupiiri HENRIKINKIRKKO Peltolantie 2 Päivähartaus tiistaisin klo 13, 9.1 alkaen Aamurukous keskiviikkoisin klo 7.30, 10.1 alkaen Perhekerho torstaisin klo 9.30, 11.1 alkaen Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10 Kirkkokuoro keskiviikkoisin klo 18, 10.1 alkaen Lapsikuoro keskiviikkoisin klo 17, 10.1 alkaen To 28.12 klo 18 Enkelikirkko (MLL), Kallio, Sirkka Selin, Helena Markula Su 31.12 klo 10 Messu, Saloniemi, Anne-Marie Odell, Metsätähti Ma 1.1 klo 10 Sanajumalanpalvelus Heikki Mäntylä, Kalliala, Laakkonen La 6.1 klo 10 Loppiaisen sanajumalanpalvelus (radiointi) Saloniemi, Mäntylä, Metsätähti, kirkkoauto lähtö Ispoinen 9.30, Lauste 9.30, paluu jumalanpalveluksen jälkeen. La 6.1 klo 15 Lasten kauneimmat joululaulut, lapsikuoroa johtaa Virpi Metsätähti, Kallio, Selin Su 7.1 klo 10 Messu, Odell, Laitinen, Markula. Ti 9.1. klo 18 Nuorten messu, Laitinen. To 11.1 klo 19 Rukousilta, Kalliala, rukousryhmä. Rukouslaulua klo 18.30 alkaen Su 14.1 klo 10 Messu, Siren, Miettinen, Mäntylä, Laakkonen, diakoniatyöntekijät, Henrikin kuoro. Diakoniassa Aira Putkosen virkaan siunaaminen. Su 14.1 klo 15 Citykinkerit, katso ilmoitus s. 13! Su 21.1 klo 10 Rippikoulumessu, Miettinen, Kalliala, Metsätähti. Messuun kutsutaan erityisesti Henrikin seurakunnan vuoden 2007 rippikoululaisia. Su 21.1. klo 17 Sohvalla on tilaa! Ja naisenergiaa! Aihe: Mitä rakkaus on? Vastarakastuneiden haastattelu. Houseband. Ehtoollinen. Lastenhoito järjestetty. Tervetuloa koko perhe! KOIVULAN SRK-KOTI Sävelkuja 3 Perhekerho perjantaisin klo 9.30 alkaen 12.1. La 13.1 klo 18 Sanan ja rukouksen ja ylistyksen ilta, Esa Keuru, Esa Aarnio LAUSTEEN SRK-KOTI Maistraatinpolku 1 Kaikenmaailmankerho maahanmuuttajanaisille- ja lapsille tiistaisin klo 17 alkaen 9.1. Perhekerho torstaisin klo 10 alkaen 11.1 Su 26.12 klo 14 Joulukirkko, Siren, Metsätähti YLÖSNOUSEMUSKAPPELI Su 24.12 klo 15 Hartaus, Kalliala, Laakkonen, Henrikin kuoro. ISPOISTEN SRK-KOTI, Kaarlentie 2 Su 14.1.klo 14 Laulun ja sanan hetki, Miettinen, Matti Jarvansalo. PAATTISTEN KIRKKO Su 31.12. klo 10 Sanajumalanpalvelus Ma 1.1. klo 10 Uudenvuodenpäivän sanajumalanpalvelus La 6.1. klo 18 Loppiaisen iltakirkko Ullaisten Heikkilässä, Paattistentie 790 (ei jumalanpalvelusta kirkossa) Su 7.1. klo 10 Messu ja luottamushenkilöiden tehtävään siunaaminen Su 14.1. klo 10 Sanajumalanpalvelus Su 21.1. klo 10 Sanajumalanpalvelus SEURAKUNTATALO viikko-ohjelma Ma klo 17.30 näytelmäkerho, alk.15.1. - klo 19 kirkkokuoro, alk. 8.1. Ti klo 9.30 avoin kerho Ma-pe klo 11-17 iltapäiväkerho Ma ja pe klo 8.30 päiväkerho PAPPILA viikko-ohjelma Ma klo 16.30 tyttökerho, alk. 15.1. Ke klo 18 kuutoskerho kuudesluokkalaisille, alk. 10.1. Ke klo 10-12 diakonin päivystys Ke 10.1. klo 13 seniorikahvila Ke 17.1. klo 14 laulun ja lähetyksen piiri Ke 24.1. klo 13 seniorikahvila KAARINAN KIRKKO, Voudinkatu 2 su 31.12. klo 10 ei messua - klo 23 Uuden vuoden yömessu, Auer ma 1.1. klo 10 Uudenvuodenpäivän jumalanpalvelus, Haataja-Hynynen, Vahtola la 6.1. klo 10 Loppiaisen jumalanpalvelus, Vahtola, Ostela su 7.1. klo 10 Messu, Heino, Haataja-Hynynen ke 10.1. klo 8 Rukouspiiri to 11.1. klo 18 Miestenpiiri su 14.1. klo 10 Messu, kevätkauden avaus, Merja Auerin kappalaiseksi virkaanasettaminen, luottamushenkilöiden tehtävään siunaaminen, arkkipiispa Jukka Paarma, Laakkonen, Auer (saarna), kirkkokahvit - klo 10.30 Pyhäkoulu ma 15.1. klo 13 Diakoniapiiri ti 16.1. klo 9 Äiti Teresan peittopiiri ke 17.1. klo 8 Rukouspiiri - klo 13 Eläkeläisten opintopiiri to 18.1. klo 13 Hovirinnan lähetyspiiri - klo 18.30 Cantilena-kuoro su 21.1. klo 10 Messu, Mäkitalo, Laakkonen, piparikahvit - klo 10.30 Pyhäkoulu ti 23.1. klo 9 Äiti Teresan peittopiiri ke 24.1. klo 8 Rukouspiiri KUUSISTON KIRKKO ke 20.12. klo 19 Kauneimmat joululaulut, Vahtola, Husso ma 1.1. klo 10 ei messua su 7.1. klo 10 Messu, Kuoppala su 21.1. klo 10 Messu, Vahtola LITTOISTEN SRK-TALO su 14.1. ja 21.1. klo 10.30 Pyhäkoulu HARTAUDET JA PIIRIT ti 9.1. klo 13.30 Hartaus, Hovirinnan palvelukeskus to 11.1. klo 13 Kuusiston lähetyspiiri Mutasella, Rinnetie 12 - klo 13 Hartaus, Värttinä ti 16.1. klo 13.30 Hartaus, Kuovinkadun toimintakeskus (huom. poikkeusaika) to 21.12 kl. 19 Mässa i Skarpskyttekapellet, Sepponen to 28.12 kl. 19 Mässa i Skarpskyttekapellet, Sepponen sö 31.12 kl. 12 Högmässa i Domkyrkan, Sepponen, Forsman må 1.1 kl. 12 Gudstjänst i Martinskyrkan, Sepponen, Forsman to 4.1 kl. 19 Mässa i Skarpskyttekapellet, Sepponen lö 6.1 kl. 12 Högmässa i S:t Marie kyrka, Mullo (lit), Lundström (pred), Ellfolk. Efter högmässan samkväm med de vackraste julsångerna i S: t Marie prästgård. Kyrkbuss startar kl. 11.30 från Ortodoxa kyrkan och kör längs Eriksgatan, Martinsbron, Österlånggatan, Nylandsgatan, Aningaisgatan, Raunistulaallén till S: t Marie kyrka. Påstigning kan ske vid busshållplatser längs rutten. Returtransport efter kyrkkaffet c: a kl. 14.15. sö 7.1 kl. 10.30 Gudstjänst i Aurelia, Mullo, Ellfolk - kl. 12 Högmässa i Henrikskyrkan, Lundström (lit), Mullo (pred), Ellfolk to 11.1 kl. 19 Mässa i Skarpskyttekapellet, Sepponen sö 14.1 kl. 12 Högmässa i Domkyrkan, Lundström (lit), Sepponen (pred), Ellfolk, Forsman ons 17.1 kl. 9.30 Familjegruppen i Aurelia - kl. 13 Onsdagsträffen för äldre i Aurelia to 18.1 kl. 19 Mässa i Skarpskyttekapellet, Sepponen sö 21.1 kl. 12 Högmässa i Domkyrkan, Sepponen (lit), Mullo (pred), Ellfolk, Forsman - kl. 16 Familjemässan Människa kom fram! i Aurelia ti 23.1 kl. 19 Ekumenisk lovsångskväll i Aurelia ons 24.1 kl. 17.30 Kyrkvärdarnas sammanträde i Aurelia, III vån. Su 24.12. klo 12.30 Joulukirkko Tuomiokirkon Tarkk ampujan kappeli Su 7.1. klo 12 Messu Tarkk`ampujan kappeli, kirkkokahvit ja kirkonkokous, jossa valitaan kuurojen seurakuntaneuvoston jäsenet, Eerikinkatu 3 kokoushuone. Su 14.1. klo 14 Tilaisuus Pyhän Henrikin taidekappelissa, Seiskarintie 35, viittomakielen tulkkaus Ke 17.1. Klo 19 Viikkomessu Naantalin kirkossa, kirkon esittely, viittomakielen tulkkaus Su 21.1. klo 14 Lähetyksen kummipiiri Puutarhakatu 22 To 25.1. klo 12 Lähetyksen askartelupiiri Puutarhak. 22 YHTEINEN LEIPÄ -ehtoolliskirkkoa vietetään lukukausien aikana Pyhän Katariinan kirkossa keskiviikkoisin klo 20.15. Oppilaitospapit ovat koko oppilaitosyhteisön - opiskelijoiden ja henkilökunnan käytettävissä. Kun etsit ihmistä, jonka kanssa keskustella luottamuksellisesti elämän iloista ja suruista ja kaikesta sillä välillä, kun harkitset väliin jääneen rippikoulun käymistä, kun tarvitset pappia kasteeseen, vihkimiseen tai muuhun kirkolliseen toimitukseen - ota yhteys! OPPILAITOSPASTORI Atte Airaksinen ammatillisissa oppilaitoksissa p. 040 3417 349, 261 7349, atte.airaksinen@evl.fi YLIOPISTOPAPPI Peter Gustavson p. 040 3417 296, peter. gustavson@evl.fi, ti klo 11.30-13.30 Kårenin kansliassa, Hämeenk. 22, 3. krs, p. 215 4139, to klo 13-15 Ylioppilastalo B 206, Rehtorinpellonkatu 4-6 B, p. 233 2516. YLIOPISTOPAPPI Mia Pusa p. 040 3417 308, mia. pusa@evl.fi, ti klo 14-15 Ylioppilastalo B 206, Rehtorinpellonkatu 4-6 B, ke klo 11-13 Kasvatusasiain keskus, Eerikink. 3 A, 5. krs, p. 261 7308. HOLY COMMUNION SERVICE or EVENSONG every Sunday at 4 p.m. in the Tarkk ampuja Chapel of the Cathedral. Sundays Dec 25th (Christmas Day), Dec 31st (New Year s Eve), Jan 7th (with Epiphany readings), Jan 14th and Jan 28th Lutheran Holy Communion Service. Sunday Dec 21st Anglican Holy Communion Service. ST. STEPHEN S DAY Dec 26th. A carol service in the Tarkk ampuja Chapel at 4 p.m. ANGLICAN EVENSONG in the Tarkk ampuja Chapel Jan 18th. No Evensong on Jan 4th. Please check the notice board at the Cathedral for other program. WELCOME. Vanhusten tuki- ja kohtaamispaikka Humalistonkatu 7b avoinna ma pe klo 10-16 (suljettu 27.12.06-5.1.07) VAMMAISTYÖ MS- ja näkövammaisten seurakuntapiiri kokoontuu diakoniakeskuksessa, Puutarhakatu 22 (käynti sisäpihalta) keskiviikkona 24.1. klo 14.30-16, kahvit klo 14 Vilkussa. Diakoniatyöntekijän puhelinaika torstaisin klo 14-16, ei 28.12. Helvi Lähteenmäki, Puutarhakatu 22, puh. 02-2617244 KEHITYSVAMMAISTYÖ Musiikkikerho nuorille ja aikuisille kehitysvammaisille ma 8.1. klo 17.30-18.30 Mikaelin srk-kodissa. Seuraava kerta ma 5.2. Tunteiden tupa -keskusteluryhmä kotona-asuvien aikuisten kehitysvammaisten vanhemmille ti 16.1. ja 30.1. klo 12-13.30 Diakoniakeskuksessa. Ma 15.1. klo 18.30 Iltakirkko ja messu Kakskerran kirkossa, Kakskerran kirkkotie 110, Järj. Kirkon kehitysvammaistyöntekijät Pertti Arolan johdolla Kehitysvammaisten kirkkopyhä su 28.1. klo 10 Kaarinan kirkossa, Voudinkatu 2. Talvinen ulkoilupäivä lauantaina 27.1. klo 10-15 lasten perheille Heinänokan leirikeskuksessa. Ohjelmassa mm. lounas, ulkoilua, pelejä, eikkejä, laavulla makkaranpaistoa ja nokipannukahvit. Mukana on avustajia. Päivän hinta 10 /hlö. Ilmoittautumiset viim.10.1. Tarja Mäntyvaaralle. Vammaistyön diakoni Tarja Mäntyvaara p.(02) 261 7280 tai 040-341 7280. MARTINKIRKOSSA tiistaisin klo 19 myös tapaninpäivänä 26.12 Nimekkäitä vierailijoita eri seurakunnista sekä Tuula Ekbom ja Lassi Erpiö. Illan päätteeksi rukouspalvelua. Kuuntele Radio Deissä 107,3 MHz maanantaisin 19 nauhoitettuja iltoja. 15.1. jne. (paritt.vkot) www.ilpoistenpiiri.net For more information please call Rev. Mia Pusa tel. 2617 308 or 040 34 17 308 or write email to mia.pusa@evl.fi. Office hours starting Jan 9th Tuesday 2-3 p.m. Yo-talo B room 206, Wednesday 11 a.m. - 1 p.m. Kasvatusasiain keskus, Eerikinkatu 3 (5th floor). Mia s regular days off are Friday and Saturday. Dec 21st 24th and Dec 27th Dec 30th Mia is on holiday. 28.1. 14.30 Gottesdienst in der Scharfschützenkapelle des Doms, danach Kirchkaffee im Gemeindezentrum, Kaskenkatu 1

16 K a t r i S a a r e l a Vähänkin on enemmän kuin ei mitään Turun kaupunginteatterin näyttelijä Petri Rajala uskoo, että pienillä hyvillä teoilla on merkitystä. Petri Rajala on turkulaisille tuttu hahmo: ennen kaikkea tietysti teatterinlavalta, mutta usein mies ja kitara nähdään myös muualla. Trubaduuri-Rajala nimittäin heittää keikkaa pitkin vuotta joskus myös ihan korvauksetta. - Minulla on ollut alusta asti sellainen henkilökohtainen periaate, että koska olen kaupunginteatterilla työssä, olen samalla myös kaupunkilaisten palveluksessa ja jos sitten minua pyydetään esiintymään, niin mahdollisuuksien mukaan lähden joskus palkalla, joskus palkatta. Sellainen palkatta oleva juttu oli esimerkiksi yhteisvastuukeräyksen aikana keväällä, jolloin Rajala ja kollegansa J.P. Mikkola kiertelivät vanhusten kotona sekä palvelutaloissa esiintymässä. Yhteisvastuukeräyksen aihehan oli kuluvana vuonna ihmisarvoinen vanhuus, joten rahan sijaan viihdyttäjät luovuttivat aikaa ja ammattitaitoaan. - Nyt sattui olemaan ylimääräistä aikaa ja energiaa. Se lähti liikkeelle ihan siitä, kun kir- kon diakoniatyöstä otettiin yhteyttä. Esitykset olivat sellaista laulelmallista jutustelua ja viihdyttämistä muutaman viikon ajan, vähän niin kuin taiteellinen sissi-isku. Se oli hieno mahdollisuus ja asia. Työ jota taiteilijat voisivat tehdä ihan säännöllisesti. Toki organisoidusti ja asiallisella korvauksella, Rajala sanoo. Joulukonsertti Tyksissä Rajala ei ollut Yhteisvastuukeräyksessä ensimmäistä kertaa pappia kyydissä, sillä yhteisvastuu on asia, joka ylipäänsä on miehen sydäntä lähellä ei niinkään uskonnollisista syistä kuin ihan vain inhimillisistä. - Tulee mieleen kasku ulkoministeri Erkki Tuomiojasta. Tällä oli rauhanliikkeen tunnus rintapielessään, jolloin Göran Persson kysyi, että ai, sinä kannatat rauhanaatetta. Johon Tuomioja: Etkö sinä sitten? Solidaarisuuden, rauhan aatteen, yhteisvastuun, ylipäänsä muista ihmisistä välittämisen pitää nimittäin Rajalan mielestä olla asia, joka on itsestään selvä, arkipäiväinen juttu. Ja saahan siitä aina jotain myös itselle: - On mukavaa tuntea olevansa tarpeellinen ja ajattelen, Petri Rajalan uudenvuodentoive: Että rohkeammin puolustamme inhimillisyyttä, totuutta ja oikeudenmukaisuutta. että jos voin ilahduttaa ihmisiä, se pitää tehdä. Ja olen kokenut, että tuollaiset esiintymiset otetaan hyvin vastaan. Yksi tällainen Rajalan vuositraditio on käynti TYKSin dialyysiosastolla. Hän esittää lähinnä joululauluja niille ihmisille, jotka ovat sidottuja koneisiin. - Siinä on sekin hyvä puoli, ettei yleisö pääse karkuun, Rajala nauraa. Toisaalta dialyysipotilaat eivät pysty myöskään kunnolla aplodeeraamaan, joten siinä mielessä puntit ovat tasan. Tämä joulutraditio lähti liikkeelle siitä, kun eräs paikan entinen potilas aikanaan soitti Rajalalle ja ehdotti moista. Yhteisvastuu kuuluu arkeen Rajalan mielestä varsinkin kaupungeissa ihmiset puuttuvat nykyään aivan liian harvoin hyvässä mielessä toistensa elämään ja välittävät toisistaan aivan liian vähän. Siitä kertovat ne ääritapaukset, kun joku voi olla kuolleena kotonaan kuukausikaupalla. - Siinäkin on tietysti kovasti eroja: oma kokemukseni on se, että esimerkiksi saaristossa mentaliteetti on ihan toinen. Siellä tuntuu auttaminen ja toisista välittäminen tulevan ihan luonnostaan. Saaristossa on sellaista yhteenkuuluvuuden ja avuliaisuuden kulttuuria, jota myös pidetään itsestään selvänä. Eikä kyse ole Rajalan mielestä pelkästään siitä, että merellä täytyy pitää yhtä. - Välittäminen kuuluu pikemmin koko elämäntapaan. Turhan usein nykyään hyvät teot tehdään ikään kuin kertarysäyksenä, vaikka sitten jouluna. Mutta mielestäni juuri se jokapäiväisyys on koko homman juju. Joka päivä voi auttaa toisia ihmisiä, tehdä niin sanottu päivän hyvä työ. Jos niukkuus on sitä, että on vähemmän kuin mitä tarvitsee ja toisaalta ylellisyys sitä, että on enemmän kuin tarvitsee, niin tästä ylellisyydestä voisi kyllä jakaakin. On se sitten rahaa, aikaa tai huolenpitoa. Eikä niitä tilanteita tarvitse etsiä, kyllä niitä löytää jos haluaa löytää. Henkilökohtaista aseistariisuntaa Vuonna 1950 syntynyt Rajala on sikäli 1960-luvun lapsi, että sen aikainen kollektiivinen kamppailu esimerkiksi Vietnamin sodan lopettamiseksi on piirtynyt mieleen koko elämää sävyttämänä kokemuksena. - 1970-luvun alussa olin mukana Vietnamin sodan vastaisissa mielenosoituksissa. USA vetäytyi 1975 ja kun kolme vuotta myöhemmin Havannan nuorisofestivaalin avajaisissa vietnamilaiset tulivat stadionille, oli tunnelma jotain uskomatonta. Oli hieno kokemus olla mukana omalla hyvin pienellä panoksella sellaisessa suuressa asiassa. Se oli sellaista konkreettista yhteisöllisyyttä, Rajala muistelee. Sittemmin vastaavia kokemuksia ei Rajalan elämään ole siunaantunut, vaikka hän onkin mukana ei kovin aktiivisesti tosin esimerkiksi PANDissa, taiteilijoiden rauhanjärjestössä. - Nyttemmin sitä on tullut keskityttyä enemmän henkilökohtaiseen aseistariisumiseen: että jos pystyisi elämään rauhassa heidän kanssa, joiden kanssa on päivittäin tekemisissä. Että pystyisi elämään ystävällistä elämää, hän miettii. Ja tokihan rauhantyötä voi tehdä myös nousematta itse barrikadeille. Voi vaikka äänestää ihmisiä, jotka puolustavat rauhaa ja ihmisoikeuksia, kuten Rajala tekee hän jopa muistaa koko ihmisoikeuksien julistuksen ulkoa se on tullut joskus opeteltua erästä Unicefin juttua varten. - YK:n ihmisoikeusjulistuksen ohella hyvä ohjenuora elämälle voisi olla vuorisaarna. Se on muuten julistus jonka luen joka vuosi joulun alla en lue jouluevankeliumia, mutta vuorisaarnan. Ne molemmat ovat sellaisia julkilausumia, että sillä tavoin eläen maailma olisi parempi paikka kaikille elää. Roope Lipasti JUKKA ME JA