2011 LC TORNIO PUDAS UUTISIA 3.11.2011 SYKSY Tornion kaupungin alueella on vuonna 2002 julkaistun muistomerkkioppaan mukaan yli 60 erilaista henkilöstä, tapahtumasta, taistelusta tai kaatuneista kertovaa muistomerkkiä tai laattaa. Ne kertovat osaltaan rajan pinnassa sijaitsevan kaupungin historiaa aina Suuren Pohjan sodan ajoista 1700 luvun alkupuolelta Ruotsin ja Venäjän valtakausista ja niiden näkymisestä Tornion kaupunkikuvassa. Yksi näistä muistomerkeistä oli jäänyt pahasti kasvillisuuden suojaan kokonaan näkymättömiin. LC Tornio Putaan leijonat päättivät raivata talkoillla muistomerkin ympäristön kaupunginpuutarhurin ohjeiden mukaisesti ja saada Tornion taistelun muistomerkki näkyville. TIETÄMÄT LC Tornio Putaan raivaustalkoilla TORNION TAISTELUN MUISTOMERKKI ESILLE Tornion taistelun muistomerkki asema-aukion pohjoisreunalla palauttaa mieliin vuoden 1918 alun traagiset tapahtumat Suomessa. Sen jälkeen kun Suomi oli 6.12.1917 itsenäistynyt ja Venäjä sen 31.12.1917 myös tunnustanut, ei kansallista yksimielisyyttä enää ollut. Suomen sisäisen kahtiajaon enteet olivat jo pitkään olleet näkyvissä, mutta tosi siitä tuli tapahtumaketjun 12.- 28.1.1918 kautta. Oli syttynyt sota kahden kansanosan, valkoisten ja punaisten, kesken. Maassa vielä olleiden venäläisten asettuessa punaisten puolelle, se merkitsi samalla sotaa venäläisiä vastaan. Sodan varsinainen päänäyttämö helmikuun loppupuolesta alkaen oli eteläisessä Suomessa, rautatielinjan Pori- Haapamäki-Pieksämäki eteläpuolella. Ennen ratkaisevaa rintamataistelua riisui kumpikin osapuoli vastustajansa aseista omalla puolellaan eli punaiset valkoisia etelässä ja valkoiset venäläisiä ja punaisia pohjoisessa. TORNION TAISTELUN MUISTOMERKKI Tornion rautatieaseman luona suunnittelija: P. Riihimaa paljastettu: 1938 paljastaja: Sotilasmuistomerkkitoimikunta Episodi Toista maailmansotaa seuranneina vuosina liittoutuneiden valvontakomissio tarkkaan seurasi elämänkulkua Suomessa, sitäkin, mistä puhuttiin ja mistä kirjoitettiin. Tähän tarkkaan seulaan takertui myös muistomerkin tasanteella oleva kivi, jonka teksti verivihollisista mainitessaan ei miellyttänyt. Kivi piti hävittää ja se kaivettiin maahan, josta se olojen normalisoiduttua, saatettiin nostaa paikalleen. Tornion asema-alueen raiteilla 6.2.1918 iltapäivällä käyty taistelu tapahtui kapt. M.F. Jacobsonin johtamien suojeluskuntalaisten ja lähtöaikeissa olleen venäläisosaston välillä. Tämä taistelu oli lyhyt. Se päättyi suojeluskuntalaisten voittoon. He menettivät yhdeksän miestä kaatuneena, joukossa osaston johtaja. Venäläisten tappiot virallisten tietojen mukaan olivat samansuuruiset. Venäläisten Torniossa oleva osasto, n. 360 miestä, antautui suuremmitta taisteluitta. Vähäinen yhteenotto suojeluskuntalaisten ja pienen venäläisen varuskunnan kesken käytiin vielä 7.2.1918 Linnaisten kartanossa. Toukokuun 16. päivänä 1918 päättyneen sodan uhrien määrä valkoisten sekä punaisten puolella oli suuri. Hautamuistomerkit kaatuneiden valkoisten haudoilla Alatornion, Tornion ja Karungin hautausmailla kertovat myös tästä.
TÄLTÄ SE NÄYTTI ALOITETTAESSA Eipä tuon pensikon taakse kätkeytyneestä merkistä voinut tehdä minkäänlaista havaintoa. Tilanteen oli havainnut mm. Pehr-Olof, jonka aloite saikin miehet liikkeelle. Sitten alkoi kuitenkin tapahtua. Talkoihin osallistui kahden päivän aikana kymmenkunta klubimme lionia omien työvälineittensä kanssa. Paikalla touhusivat Seppo, Matti M, Reino, Tuomo, Risto (+ traktori), Per-Olof, Miikka ja Simo, jolla oli mukana tärkeä ikuistamisen väline - kamera varusteenaan. Itse työn kannalta tärkeinä kaluina oli moottorisahaa, raivaussahaa traktori ja lastausvälineistöä. Tietenkin huoltojoukkoina keittiöpuolella talkooväen hyvinvoinnista huolehtivat ladyt Ritu, Marja-Liisa ja Inkeri.. SITTEN ALKOIVAT MOOTTORISAHAT JA RAIVAUSSAHAT LAULAA
Orapihlajat ja muut pensaat saivat uuden osoitteen ja muistomerkki tuli esiin piilostaan Eihän talkoot ole mitään ilman emäntien tarjoilemia välipaloja - taas jaksaa sedät heilua!
Ja sitten vain kaikki karsitut piikkipensaat traktorin lavalle
Hyväksi lopuksi koko alue haravoitiin ja nyt kelpaa turistien ja oman kaupungin ihmistenkin käydä katsomassa historiallista paikkaa joka kertoo omaa tarinaansa itsenäisen maan kovista vaiheista Tämän TIETÄMÄT julkaisun kuvasi Simo Loman ja kuvasadon sivuille siirteli ja tekstitti Kari Heikkilä