YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 1(12) Nro A 1025 Dnro KAS-2008-Y-336-113 Annettu julkipanon jälkeen 6.5.2009 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee lihasikalan toiminnan laajennusta. LUVAN HAKIJA Maatalousyhtymä Montonen Markku ja Mika Salmelantie 17 53100 LAPPEENRANTA HAKEMUKSESSA TARKOITETTU LAITOS JA SEN SIJAINTI Ympäristölupahakemus koskee Lappeenrannan kaupungin Vilkjärven kylään toteutettavaa lihasikalan toiminnan laajennusta. Sikalarakennus sijaitsee tilalla Rantapelto 405-499-1-99. Laajennuksen jälkeen tilalla on 1 160 eläinpaikkaa. Eläinsuojan yhteydessä sijaitsevien lietelantasäiliöiden viereen rakennetaan uusi 2 000 m³:n lietelantasäiliö. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti. Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 11 a. YMPÄRISTÖKESKUKSEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohta 10 a. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on saapunut Kaakkois-Suomen ympäristökeskukseen 24.11.2008. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Lappeenrannan kaupungin 2.12.2005 antama rakennuslupa. Hakijalla on käytössä vuokrapeltoa 17 ha. Alue, jolle toiminta sijoittuu, on osayleiskaavassa merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Kauppamiehenkatu 4, 45100 Kouvola PL 1023, 45101 Kouvola www.ymparisto.fi/kas Kauppamiehenkatu 4 PB 1023, FI-45101 Kouvola, Finland www.miljo.fi/kas Laserkatu 6 53850 Lappeenranta www.ymparisto.fi/kas Laserkatu 6 FI-53850 Villmanstrand, Finland www.miljo.fi/kas
KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 6.5.2009 2 ELÄINSUOJAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN LÄHIYMPÄRISTÖ Yleistä Laajennettava eläinsuoja sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella alueella. Toiminta ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Ympäristökeskuksen selvityksen mukaan lähin vakituinen asuinrakennus on noin 150 metrin etäisyydellä eläinsuojasta ja lähin vapaa-ajanasunto noin 450 metrin päässä. ELÄISUOJAN TOIMINTA Tuotanto Hakemuksen mukaan nykytilanteessa eläinsuojassa on 330 lihasikapaikkaa. Laajennukseen tulee 840 lihasikapaikkaa, jolloin koko rakennuksessa on yhteensä 1 160 lihasikaa. Vedenhankinta Tilalla on oma lähdeperäinen maakaivo pelkästään sikalaa varten. Lannan käsittely ja varastointi Lihasikalan lannankäsittely toteutetaan lietelantamenetelmällä. Olemassa olevien 420 m 3 ja 320 m³ avolietesäiliöiden viereen rakennetaan noin 2 000 m 3 suuruinen avolietesäiliö. Noin 300 metrin päässä sikalasta tilan 1:88 pihapiirissä on lisäksi 220 m³ katettu maanalainen säiliö, jota ei kuitenkaan ole tarkoitus ottaa käyttöön tässä vaiheessa. Lisäksi sikalassa tulee olemaan lietekanavia yhteensä 65 m 3. Lietesäiliöiden ja lietekuilujen käyttöön tulevaksi yhteenlasketuksi varastointitilavuudeksi tulee hakijan mukaan 2 805 m 3. Lannan levitys pelloille Lietelanta levitetään lannoitteeksi pelloille. Lannan levitykseen on hakemuksen mukaan käytettävissä 17 ha omaa ja 17 ha vuokrapeltoa. Polttoaineet Tilalla on kaksi 2 500 litran ylitäytönestimellä varustettua polttoainesäiliötä, jotka on tarkoitus purkaa. Tilalle on tulossa kaksoisvaipalla varustettuja säiliöitä (luultavasti 2 kpl) yhteiskooltaan enintään 5 000 litraa. Luvan hakijan esittämä arvio parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Sikalan lietesäiliöt täytetään alta täyttönä. Lannan levitys tehdään urakointipalveluna letkulevittimellä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään kaudelle 2007 2012.
KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 6.5.2009 3 Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Eläinsuojan WC -vedet ja eläinsuojan muut pesuvedet johdetaan lietesäiliöön. Päästöt ilmaan Hajuhaitoista hakija toteaa vastineessaan näin: Lantasäiliöistä aiheutuu hajuhaittaa lietteen levityksen aikana, mutta ei juuri muulloin. Hajuhaittoja vähentää alta täyttö, joka on käytössä kaikissa lietesäiliöissä. Lisäksi lietesäiliöt katetaan haihtumista estävällä aineella (esim. leca-sora, tai muu kevytkate). Hakijan mukaan näin tilanne paranee nykyisestä. Melu ja liikenne Lantaa kuljetetaan 120 kuormaa, kooltaan 15 m³. Rehua ajetaan 30 rekkakuormaa vuodessa. Jätteet ja niiden käsittely Kuolleet eläimet kerätään raatokonttiin ja toimitetaan Honkajoelle käsiteltäviksi. Loisteputket ja muut ongelmajätteet viedään itse Toikansuon kaatopaikalle, yhdyskuntajätteet ja muoviset lannoitesäkit noudetaan tilalta ja toimitetaan asianmukaisiin paikkoihin. Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen Hakijan mukaan tilalla toimitaan sääntöjen ja lainsäädännön mukaan. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Hakijan mukaan toiminnasta ei ole haittaa ympäristölle. Lantavarasto kattaa 12 kk. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen ja Lappeenrannan kaupungin ilmoitustauluilla 16.12.2008-14.1.2009 sekä ilmoitettu Etelä-Saimaa - nimisessä lehdessä. Lisäksi ympäristölupahakemuksen vireille tulosta on kirjallisesti ilmoitettu lähikiinteistöjen haltijoille. Tarkastukset ja neuvottelut Ympäristöluvasta on neuvoteltu ja tilalla tehty tarkastus 10.3.2009. Neuvottelussa tuli esille, että rakennettava uusi lietesäiliö tulee olemaan kooltaan noin 2 000 m³ (hakemuksessa 1 705 m³). Pihapiirissä tilalla 1:88 olevaa 220 m³:n lietesäiliötä ei oteta käyttöön ollenkaan. Lausunnot Lappeenrannan seudun ympäristötoimi on 2.2.2009 antamassaan lausunnossa todennut, että Maatalousyhtymä Markku ja Mika Montosen sikalatoiminnan laajennukselle voidaan myöntää lupa, mikäli lupamääräyksissä huomioidaan seuraavat seikat:
KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 6.5.2009 4 Vanhojen lietesäiliöiden, erityisesti 320 ja 220 kuution säiliöt, tulee tarkastuttaa ennen laajennusosan käyttöönottoa, niiden tiiviyden ja muun soveltuvuuden varmistamiseksi. Uusi tai uudet lietesäiliöt tulee kattaa kiinteällä katteella haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Hakijalta tulee edellyttää selvitys sikarakennuksen ilmanvaihdosta aiheutuvien hajupäästöjen vähentämiseksi. Hakemuksessa esitetty peltopinta-ala ei ole riittävä laajennuksen jälkeisen eläinmäärän lannan levitykseen. Hakijan tulee esittää lupaviranomaiselle tarvittavat ja suunnitellut lisälevityspeltojen sijainnit ennen luvan myöntämistä. Em. täydennykset tulee antaa kommentoitavaksi myös Lappeenrannan seudun ympäristötoimeen. Lannan levityksessä tulee huomioida riittävät etäisyydet talousvesikaivoihin, ojiin ja vesistöihin. Pellot tulee muokata aina vähintään vuorokauden kuluessa lannan levityksestä. Toiminnan aiheuttamat mahdolliset yhteisvaikutukset, mm. hajuun ja liikenteeseen liittyen, alueella jo sijaitsevan sikalatoiminnan kanssa tulee lupamääräyksissä ottaa huomioon. Hakijan tulee esittää tarkemmat tiedot toiminnassa syntyvistä jätteistä ja niiden käsittelystä. Lappeenrannan kaupunginhallitus on 9.2.2009 antamassaan lausunnossa todennut, että se saattaa em. ympäristötoimen ja seuraavan teknisen toimen lausunnon ympäristökeskukselle tiedoksi ja huomioon otettavaksi. Teknisen toimen lausunto: Teknisellä toimella ei ole huomauttamista toimenpiteeseen. Eläinsuojan laajennus ei tuota haittaa alueen kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Toimenpiteen vaikutus kylämaisemaan tulee ottaa huomioon osayleiskaavan määräysten mukaisesti. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta on jätetty viiden yksittäisen muistutuksen lisäksi 54 nimeä sisältävä adressi. Kaikissa muistutuksissa vastustetaan sikalan laajennusta hajuhaittojen lisääntymisen takia. Hajuhaittojen minimoimiseksi esitetään kaikkien lietesäiliöiden kattamista. Huolissaan ollaan myös lietelannan levittämisestä aiheutuvista haitoista talousvesikaivojen ja pohjaveden vedenlaatuun sekä muun vesistön pilaantumisesta. Puutteita hakemuksessa esitettiin olevan jätteiden käsittelystä ja selvityksessä peltoalan riittämiseksi lietelannan levittämiseen. Lisäselvityksiä toivottiin myös laajennetun toiminnan aiheuttamiin liikennemääriin. Adressissa otettiin esille mahdollinen toimintakokonaisuus läheisen Lapor Oy:n sikalan kanssa ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarve. Adressissa esitetään myös, että perustuen toisen osakkaan saamaan tuomioon ympäristön turmelemisesta, ei toiminnan laajentamista nykyisestään tule hyväksyä. Yhdessä muistutuksessa halutaan toiminnan valvonnan olevan tehokasta. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija on 26.2.2009 päivätyssä vastineessaan todennut seuraavaa: Hajuhaitat: Muistutuksissa korostuvat toiminnasta aiheutuvat hajuhaitat. Lantasäiliöistä aiheutuu hajuhaittaa lietteen levityksen aikana, mutta ei juuri muulloin. Hajuhaittoja vähentää alta täyttö, joka on käytössä kaikissa lietesäiliöissä. Lisäksi lietesäiliöt katetaan haihtumista
KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 6.5.2009 5 estävällä aineella (Esim. leca-sora, tai muu kevytkate). Tämä parantaa tilannetta nykyisestä. Sikalarakennuksen laajennus tapahtuu olemassa olevaan yksikköön. Sikalan tuottama haju ei kasva lineaarisesti eläinmäärän noustessa, vaan vaikutukset tulevat olemaan entisen tasoiset tai vähäisemmät, koska lietesäiliöihin lisätään kelluva kate. Lietteen levittämisestä ja varastoinnista aiheutuva vesistökuormitus: Muistutuksissa on arveltu lietteenlevityksen ja varastoinnin pilaavan ympäröiviä vesistöjä. Liete sisältää samoja ravinteita kuin keinotekoisetkin lannoitteet, ja levitysmääriä säätelevät ympäristötuen ehdot. Tukiehtojen mukaisesti toimittaessa ei valumia esiinny eikä ko. pinta/pohjavesien laatu vaarannu. Pohja- ja pintavesien hyvä laatu on myös hakijan etujen mukaista, sillä sikala tarvitsee toimiakseen puhdasta vettä. Levityksessä tullaan käyttämään joko letkulevitintä tai suoraan multaavaa kalustoa. Lietteen levitys tehdään urakoitsijan toimesta. Säiliöiden ja sikalan tiiviyttä tarkastellaan rakennelmien alle sijoitettujen salaojien kautta. Mikäli vuotoja havaitaan, korjataan ne välittömästi. Kuolleet eläimet: Maatalousyhtymä hankkii raatojen säilytykseen soveltuvan kontin, jonka lämpötilaa voidaan säädellä. Kuolleet eläimet hävitetään Honkajoella EU -määräysten mukaisesti. Liikenne ja tiestö: Maatalousyhtymä parantaa olemassa olevaa tiestöä niin, että se kestää lietteenajosta aiheutuvat rasitukset, mikäli se jossakin on tarpeellista. Maatalousyhtymä vastaa niistä tieosuuksista, jotka sen toiminta tarvitsee. Ilmoitetut liikennemäärät ovat todellisia. Hankkeen jälkeisessä toiminnassa syntyy lietettä noin 2400 kuutiota vuodessa. Tämän kuljetuksesta syntyy 160 kuormaa, kun käytetään 15 kuution levitintä. Lisäksi on rehujen kuljetusta ja eläinten ajoa sikalaan ja sikalasta teuraaksi. Näitä kuormia tulee vuodessa noin 60-70 kappaletta. Liittyminen muihin hankkeisiin: Markku Montonen on Lapor Oy:n osakas ja yhtiösopimuksen mukaan saa sieltä porsaita kasvatettavaksi omassa sikalassaan. Lapor Oy on itsenäinen kokonaisuus eikä se muodosta osakkaidensa kanssa sellaista kokonaisuutta, joka edellyttäisi yva -menettelyä. Lisäksi todetaan, että Markku Montonen on Lapor Oy:ssä mukana vain omistajana ja ostaa sieltä porsaita maatalousyhtymän tarpeisiin. Markku Montonen ei vastaa Lapor Oy:n toiminnasta eikä hallinnosta, vaan yhtiöllä on toimiva hallitus ja työnjohto, joka vastaa yhtiön toiminnasta. Melu: Muistutuksissa on mainittu myös meluhaitta, mutta sitä ei ole mitenkään yksilöity. Sikalan toiminnassa ääniä syntyy ilmastoinnista ja rehujen valmistuksesta ja jaosta sekä liikenteestä. Häiritsevän melun syntyminen on epätodennäköistä. Ympäristöluvassa määritellään ne melutasot, joiden rajoissa toiminnan pitää olla. Toiminta järjestetään niin, että näissä normeissa pysytään.
KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 6.5.2009 6 YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Kaakkois-Suomen ympäristökeskus myöntää Maatalousyhtymän Montonen Markku ja Mika eläinsuojatoiminnalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan. Lupapäätös koskee jo toiminnassa olevaa eläinsuojatoimintaa sekä toiminnan laajentamista. Lupa myönnetään hakemuksen mukaisesti seuraavin lupamääräyksin: Lupamääräykset 1. Laajennettuun tuotantorakennukseen saa sijoittaa enintään 1 160 lihasikaa. 2. Eläinten pito, rehujen kuljetus ja varastointi sekä lannan käsittely, varastointi ja kuljetus on hoidettava ja järjestettävä siten, ettei toiminnoista aiheudu kohtuuttomia hajuhaittoja tai pölyhaittoja eikä haitallisia vaikutuksia pinta- tai pohjavesille tai haittoja vahinkoeläimistä. 3. Lietelantasäiliöiden ja lietekuilujen yhteenlasketun varastointitilavuuden tulee luvan mukaisilla eläinmäärillä olla yhteensä vähintään 2 320 m 3. Siihen saakka kunnes päätöksen sallima tuotantokapasiteetti on kokonaan käytössä, voi varastointitilavuus olla pienempi, kuitenkin suurimman olemassa olevan tuotantokapasiteetin mukaisesti 2 m 3 / eläinpaikka. Uusi n. 2 000 m³ säiliö on katettava kiinteällä katteella ja entiset säiliöt ainakin kelluvalla katteella. Ilman kiinteää katetta oleviin lietesäilöihin on lietetilavuuden lisäksi oltava varattuna vähintään 300 mm säiliökorkeutta sadevesiä varten. Vanhojen lietesäiliöiden tiiveydestä ja muusta soveltuvuudesta tulee varmistua. 4. Lietelanta on varastoitava vesitiiviissä lietelantasäiliöissä. Pesuvedet ja WC-vedet voidaan johtaa em. lietesäiliöihin tai ne on käsiteltävä muulla ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Uusi lietelantasäiliö ja lietekourut tulee rakentaa vesitiiviiksi. Säiliö tulee perustaa kantavalle routimattomalle pohjalle. Lietelantasäiliön pohjalaatta ja seinät on rakennettava teräsbetonirakenteisina tai muulla erikseen hyväksyttävällä tavalla. Rakenteissa käytetyn betonin tulee olla vähintään lujuusluokaltaan K 30 (MN/m²) ja rakenneluokaltaan 2 sekä säänkestävää ja vesitiivistä. Saumojen vesitiiveydestä on varmistuttava. Pohjarakenne on toteutettava siten, että mahdolliset lietesäiliön vuodot valuvat salaojakaivoon tai erilliseen havaintoputkeen. Lietelantasäiliöiden tiiveyttä on voitava tarkkailla jatkuvasti. Mikäli lietelantasäiliössä todetaan vuotoja, on säiliö tyhjennettävä ja vuotokohdat ym. puutteet korjattava viivytyksettä. Avoimet lietelantasäiliöt on varustettava riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 m korkealla suoja-aidalla. Lietelantasäiliöiden kuormauspaikat tulee tehdä tiivispohjaisiksi. Laitteiston ja kuljetuskaluston on oltava sellaista, ettei tyhjennysten, täyttöjen, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan lietevuotoja. Uuden lietelantasäiliön rakentamisen aloittamisesta on ilmoitettava Kaakkois- Suomen ympäristökeskukselle ja Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 2 viikkoa ennen rakentamisen aloittamista. Ilmoitukseen on liitettävä säiliön rakennesuunnitelmat. 5. Ympäristöministeriön (30.9.1998) kotieläintalouden ympäristönsuojelusta antaman ohjeen mukaisesti tulee tilalla olla lannan levitykseen käytettävissä olevaa peltoalaa 105,5 ha, kun sikalaan on sijoitettu 1 160 eläintä. Hakijan on vuosiyhteenvedon yhteydessä esitettävä valvontaviranomaisille selvitykset levitykseen käytettävästä peltoalasta lupamääräyksen 13 mukaisesti.
KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 6.5.2009 7 6. Lannanlevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. 7. Lietelannan levitystä I ja II luokan pohjavesialueella sijaitseville pelloille ei tule tehdä. Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille jätettävä vähintään 30 100 metrin suoja-alue. Lietelannan levityskuljetuksia ja siirtokuljetuksia säiliöstä toiseen tulee välttää lauantaisin, pyhäpäivinä ja muina yleisinä juhlapäivinä. 8. Toiminnanharjoittajan on tiedotettava lannan vastaanottosopimuksen tehneille ja uusia sopimuksia tekeville, että lantaa vastaanottavien tilojen tulee levittää lantaa lupamääräysten 6 ja 7 mukaisesti. 9. Toiminnanharjoittajan on seurattava lannan käsittelyyn ja levittämiseen sekä sikalarakennusten ilmanvaihtoon liittyvien tekniikkojen kehittymistä. Uutta käyttökelpoista tekniikkaa on otettava soveltuvin osin käyttöön, mikäli se vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa ja on kohtuullisin kustannuksin toteutettavissa hakemuksen mukaisessa eläinsuojatoiminnassa. 10. Eläinsuoja on rakennettava siten, että sairaat eläimet voidaan eristää mahdollisten tautitapausten yhteydessä siten, että kosketus muihin eläimiin tai niiden rehuihin tai juoma-astioihin on estetty. Kuolleet eläimet, jotka ovat jätettä, on hävitettävä pääsääntöisesti sivutuoteasetuksen mukaisen II luokan aineksen käsittelylaitoksessa tai hyväksytyssä polttolaitoksessa. Eläinsuojaan on eläinjätettä varten suunniteltava ja rakennettava asianmukainen jäähdytysjärjestelmällä varustettu välivarastointitila, josta eläinjäte voidaan kuljettaa hävitettäväksi. Välivarastointi ja käsittely on järjestettävä ja toteutettava siten, ettei siitä aiheudu vaaraa ihmisten eikä eläinten terveydelle. Varastossa on oltava asianmukaiset tilat ja välineet eläinjätteen varastointia ja käsittelyä varten. Käsittelemätön eläinjäte on pidettävä erillään rehun raaka-aineista siten, että eläintautien leviäminen estetään. Varaston tulee olla tiiviillä alustalla ja siten katettu ja suojattu, että ketut, rotat, lokit, ja muut eläimet eivät pääse sinne. Valumavesien pääsy ympäristöön on estettävä asianmukaisesti. 11. Toiminnassa muodostuvat tavanomaiset jätteet ja ongelmajätteet on toimitettava sijoitettavaksi tai käsiteltäväksi paikkaan tai laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisten jätteiden vastaanotto on hyväksytty. 12. Raaka-aineet, polttonesteet, kemikaalit, tuotteet sekä jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän tai pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. 13. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: tiedot eläinmääristä, tiedot lannan levitykseen käytetystä peltoalasta, tulevan kasvukauden aikana lannan levitykseen käytettävissä olevasta peltoalasta, jos se poikkeaa edellisestä vuodesta, tiedot lannan vastaanottosopimuksista, jos niissä on tapahtunut muutoksia, tiedot toteutuneista lantamääristä, tiedot kuolleitten eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista, tiedot laitoksen toiminnassa havaituista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista.
KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 6.5.2009 8 14. Eläinsuojan toiminnassa on etukäteen suunniteltava ja varauduttava tarpeellisiin toimenpiteisiin erilaisten poikkeuksellisten onnettomuus- ja häiriötilanteiden johdosta. Muun muassa tulipalon varalta on suunniteltava sammutusvesien ohjaaminen ja käsittely niin, ettei ympäristölle aiheudu vaaraa tai vahinkoa. Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille. 15. Eläinsuojatoiminnasta ja kiinteistöillä tapahtuvasta liikenteestä aiheutuva melu ei saa asumiseen käytettävillä alueilla ylittää päivällä (klo 7.00 22.00) ekvivalenttimelutasoa 55 db(l Aeq ) eikä yöllä (klo 22.00 7.00) ekvivalenttimelutasoa 50 db(l Aeq ). Loma-asumiseen käytettävillä alueilla melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 db(l Aeq ) eikä yöohjearvoa 40 db(l Aeq ). 16. Tuotannon muuttamisesta, keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ilmoitukseen on liitettävä asianmukaiset suunnitelmat tarvittavista ympäristönsuojelutoimista. 17. Eläinsuojan laajennuksen valmistuttua ja ennen sen käyttöönottoa on paikalla pidettävä käyttöönottotarkastus. Tarkastuksen ajankohdasta tulee ilmoittaa Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille ja Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen sen toteuttamista. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristökeskus on katsonut, että edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa, kun otetaan huomioon useat lupamääräykset, joilla ympäristöhaittoja ja niiden riskejä on vähennetty niin, ettei ympäristön merkittävää pilaantumista pääsisi tapahtumaan. Toiminta on suunniteltu ja lupamääräykset annettu nykyisin käytössä olevan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisesti. Ympäristökeskus katsoo, että toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti eläinsuojan toiminnasta ei pitäisi aiheutua terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Eläinsuojan laajennus sijoittuu maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle, jolla karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Laajennettavaa eläinsuojaa ja lietelantasäiliöitä lähinnä olevan naapurin asuinrakennus sijaitsee noin 150 metrin etäisyydellä. Eläinsuojan ympäristölupa koskee eläintenpitoa tuotantorakennuksessa. Eläinsuojaan kuuluu toiminnallisesti myös eläinten tuottaman lannan varastointi. Sen sijaan lannan levitys pelloille ei kuulu varsinaisesti eläinsuojaa koskevaan luvanvaraiseen toimintaan. Lannan levityksestä säädetään mm. nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa valtioneuvoston asetuksessa (931/2000). Lupamääräysten perustelut Eläinten enimmäismäärä on määrätty hakijan esittämän hakemuksen mukaiseksi, jota vastaavaksi eläinsuojan muut rakenteet ja muu toiminta on mitoitettu. (Lupamääräys 1)
KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 6.5.2009 9 Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta pysyvää rasitusta, hajun, kaasujen, melun tai pölyn muodossa. Lupamääräys on annettu tällaisten haitallisten seurausten torjumiseksi. (Lupamääräys 2) Lietelannan varastotilavuudet on määrätty maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. (Lupamääräys 3) Jätevedet (käsittäen tässä mm. lietelannan, lantaiset pesuvedet, WC-vedet) on johdettava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus. Ympäristönsuojelulain 8 :n mukaan ainetta ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua taikka toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää. Lietelantasäiliöiden kattaminen pienentää säiliöstä lähtevien hajukaasujen määrää (Lupamääräys 4) Lannan vähimmäislevitysala on määritetty ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 annetun ohjeen mukaisesti. Hakemuksessa esitetty peltoala ei ole riittävä, siksi joka vuosi on esitettävä tiedot lannan levitykseen käytettävästä peltoalasta. Lietteen levityksestä ei ympäristölupamenettelyssä pääsääntöisesti tarvitse vaatia seikkaperäisiä selvityksiä, koska lannan levitys ei ole ympäristöluvanvaraista toimintaa. Kysymys on ennen kaikkea lietelannan levitystä koskevasta valvonta-asiasta siinä vaiheessa kun sikalan toiminta on käynnissä. (Lupamääräykset 5, 13) Lupamääräyksessä on muistutettu toiminnanharjoittajaa siitä, että maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn estämistä koskeva valtioneuvoston asetusta (931/2000) on noudatettava, ellei lupamääräyksissä ole asetettu ankarampia vaatimuksia. Mikäli asetusta tullaan muuttamaan luvan voimassaoloaikana, uuden asetuksen määräyksiä on noudatettava. (Lupamääräys 6) Määräys ovat tarpeen pintavesien- ja pohjavesien suojelemiseksi. Ympäristönsuojelulain 8 kieltää pohjaveden pilaamisen. Suositus lannan levitys- ja kuljetusrajoituksille on esitetty hajuhaitan minimoimiseksi naapurustolle. (Lupamääräys 7) Lantaa vastaanottavien muiden viljelijöiden tulee olla tietoisia lupamääräyksistä. Tällä pyritään varmistamaan se, että myös lannan vastaanottosopimuksen tehneet käsittelevät ja levittävät lantaa ympäristön kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. (Lupamääräys 8) Ympäristönsuojelulain mukaan (4, 43 ) luvanvaraisessa toiminnassa on periaatteena, että käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Eläinsuojien parhaan käyttökelpoisen tekniikan määrittelyyn on valtakunnallisella tasolla meneillään useita tutkimus- ja kehittämishankkeita. Vaikka ympäristölupa ei suoraan koske lannan käsittelyn ja varastoinnin lisäksi sen levitystä pelloille, voidaan eläinsuojan toiminnalta edellyttää kuitenkin sellaisia parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia tekniikoita, jotka tähtäävät lietelannan levitysvaiheessa syntyvien haittojen vähentämiseen. Tällaisia tekniikoita osaltaan ovat mm. erilaiset lietteen käsittelyt kuten ilmastus sekä mädätys ja muut biologiset käsittelyt, joilla vähennetään lietteen levityksessä syntyviä ammoniakki- ja hajuainepäästöjä. Sikäli, kun parhaan tekniikan käyttöönotosta annetaan yksityiskohtaisempia määräyksiä, ne annetaan ensisijaisesti lupamääräyksien tarkistamisvaiheessa uutta päätöstä tehtäessä. Tällöin voi tulla esille mm. kysymys lietteen mädättämisestä ja hajukaasujen käsittelemisestä, jos tekniikoita voidaan tuolloin pitää käyttökelpoisina. Mädätyksessä on lisäksi
KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 6.5.2009 10 mahdollista saada osa lietteen sisältämästä energiasta talteen polttokelpoisena kaasuna, mikä täyttää osaltaan energian tehokkaan käytön vaatimuksen, jota ympäristönsuojelulain 43 :ssä edellytetään. Eläinsuojia varten ei vielä toistaiseksi ole saatavissa käyttökelpoista ja kustannustehokasta menetelmää poistoilman hajukaasujen suodattamiseksi. (Lupamääräys 9) Jätelain 6 :n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätettä ei saa hylätä tai käsitellä hallitsemattomasti. Eläinjätteen käsittelystä säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) eli ns. sivutuoteasetuksessa. Sikojen raadot ovat sivutuoteasetuksen viidennen artiklan mukaista sivutuotteiden luokkaan II kuuluvaa ainesta, joka on pääsääntöisesti viipymättä hävitettävä joko suoraan jätteenä polttamalla hyväksytyssä polttolaitoksessa tai käsiteltävä hyväksytyssä II luokan aineksen käsittelylaitoksessa. (Lupamääräys 10) Määräyksellä varmistetaan, että ongelmajätteiden varastointi ja käsittely sekä jätehuolto hoidetaan asianmukaisesti, eikä näistä aiheudu pinta- tai pohjavesien pilaantumisen vaaraa. (Lupamääräykset 11 ja 12) Raportointia ja kirjanpitoa koskeva määräys on tarpeen valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi. (Lupamääräys 13) Häiriötilanteista tiedottaminen on tarpeen päästöjen valvonnan toteuttamiseksi. (Lupamääräys 14) Melutason raja-arvot perustuvat valtioneuvoston päätökseen melutason ohjearvoista 993/1992. (Lupamääräys 15) Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet poistetaan. (Lupamääräys 16) Tarkastus on tarpeen, jotta voidaan todeta, että eläinsuojan rakenteet ovat hakemuksen ja tämän päätöksen mukaisia ja, että rakenteet täyttävät asianomaiset maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet, MMM-RMO C 4. (Lupamääräys 17) Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on ottanut huomioon lausunnoissa ja muistutuksissa esiintuodut asiat siten kuin lupamääräyksistä ja päätöksen perusteluista ilmenee. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi tulee toimittaa Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle 31.12.2019 mennessä. Mikäli laitoksen toiminnassa tapahtuu olennaisia muutoksia, tulee laitoksen hakea uutta ympäristölupaa. (YSL 55 )
KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 6.5.2009 11 Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Päätöksestä peritään suoritemaksua ympäristöministeriön asetuksen (1387/2006) mukaisesti. Sen mukaan eläinsuojan toiminnasta perittävä suoritemaksu on 1 570. Maksu suoritetaan erillisellä laskulla. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös saantitodistuksella Maatalousyhtymä Montonen Markku ja Mika Salmelantie 17 53100 LAPPEENRANTA Jäljennös päätöksestä Lappeenrannan kaupunginhallitus Lappeenrannan ympäristö- ja rakennuslautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Rajanaapurit Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Kaakkois-Suomen ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä Lappeenrannan kaupungin ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti sekä ilmoittaa siitä laitoksen vaikutusalueella yleisesti leviävässä sanomalehdessä. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen ja maksua koskevaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle.
KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 6.5.2009 12 Valitusoikeus on: sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; alueellisella ympäristökeskuksella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusosoitus on liitteenä Ympäristönsuojelupäällikkö Jaakko Vesivalo Tarkastaja Tuula Räsänen
Liite Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen päätökseen 6.5.2009 nro A 1025, Dnro KAS-2008-Y-336-113 V A L I T U S O S O I T U S Valituksen toimittaminen Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta valittamalla. Kirjallisesti tehtävä valitus on osoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle ja se on toimitettava liitteineen valitusajassa Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös (sähkö)postitse tai lähetin välityksellä. Postiin asiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen käyntiosoite Kauppamiehenkatu 4, 45100 KOUVOLA postiosoite PL 1023, 45101 KOUVOLA puhelinvaihde 020 610 105 asiakaspalvelu 020 690 165 telekopio 020 610 1300 aukioloaika klo 8.00-16.15 sähköposti kirjaamo.kas@ymparisto.fi Valitusaika Päätös on annettu julkipanon jälkeen 6.5.2009. Valitusaika on 30 päivää päätöksen antopäivästä sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tämän päätöksen valitusaika päättyy 5.6.2009. Valituksen sisältö ja allekirjoittaminen Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan sekä postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on mainittava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä ympäristökeskuksen päätös, johon muutosta haetaan alkuperäisenä tai jäljennöksenä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisajankohdasta asiamiehen valtakirja. Asianajajan tai yleisen oikeusavustajan tulee esittää valtakirja ainoastaan, jos valitusviranomainen niin määrää. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa (701/93) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Vaasan hallinto-oikeuden yhteystiedot käyntiosoite postiosoite puhelin 0100 86360, 010 364 2611 telekopio 010 364 2760 Korsholmanpuistikko 43, 65100 VAASA PL 204, 65101 VAASA aukioloaika klo 8.00-16.15 sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi LUV01