Eräiden jätteiden hyödyntäminen maarakentamisessa Ympäristörikosten torjunnan koulutusohjelma 2017-2018 Emmi Pajunen, Pirkanmaan ELY-keskus 6.11.2018
MARA-asetus ja sen tarkoitus MARA-asetus = valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (843/2017), tullut voimaan 1.1.2018 Aiempi asetus (VNa 591/2006) vuodelta 2006 sisälsi vähemmän hyödynnettäviä jätejakeita ja hyödyntämiskohteita kuin nykyinen Tarkoituksena edistää jätteiden hyödyntämistä määrittelemällä edellytykset, joiden täyttyessä asetuksen mukaisten jätteiden käyttö maarakentamisessa on mahdollista ilman ympäristölupaa Hyödyntämisestä on tehtävä ilmoitus ELY-keskukselle 2
Asetuksen soveltamisalaan eivät kuulu seuraavat maankäytöltään tai ympäristöolosuhteiltaan herkäksi arvioidut kohteet: Ravintokasvien viljelyalueet Sisämaan tulvavaara-alueet Asuinalueet Lasten leikkipaikat
Laitosmainen ja ammattimainen hyödyntäminen Asetus koskee asetuksen mukaisten jätteiden laitosmaista tai ammattimaista hyödyntämistä väylä-, kenttä- ja vallirakenteissa sekä teollisuus- ja varastorakennusten pohjarakenteissa asetuksen mukaisten edellytysten täyttyessä. Lainsäädännössä ei ole selkeää määritelmää laitosmaiselle tai ammattimaiselle jätteen hyödyntämiselle. Usein jätteen pienimuotoisen, ei-ammattimaisen hyödyntämisen ylärajana pidetään jätejakeesta riippuen 100-1000 t Osa kunnista on antanut jätteiden pienimuotoista, ei-ammattimaista hyödyntämistä koskevia määräyksiä kunnallisissa ympäristönsuojelumääräyksissään. Niissä voi olla tarkemmin määritelty esimerkiksi pienimuotoisen hyödyntämisen ylärajoista eri jätejakeilla. 4
Maarakentamiskohteiden määritelmät Väylä = kapeahko (pääosin leveydeltään alle 10 m) kulkuväylä, kuten yleinen tie, yksityistie, katu, pyörätie tai jalkakäytävä, metsäautotie sekä ulko- ja maastoliikuntareitti. Myös väylille sijoitettavat kunnallistekniset rakenteet (esim. putkikaivannot) luetaan väyliin. Kenttä = pääosin leveydeltään yli 10 m sekä pinta-alaltaan laaja maarakenne, esim. satama-, teollisuus-, jätteenkäsittely- ja lentoliikenteen alueiden varastointikenttä, pysäköintialue tai urheilukenttä Valli = Kokonaan maanpinnalla oleva rakenne, jonka harjan leveys enintään 5 m. Maankäytön kannalta tarpeelliseksi todettu rakenne, jonka rakentamista edellytetään mm. alueidenkäyttösuunnitelmassa, esim. meluvalli, maisemointipenger, maavallikatsomo ja ampumaradan taustavalli (asetuksen mukaisiksi valleiksi ei katsota maaainesten ottoalueiden maisemointipenkereitä, tulvapenkereitä tai puistojen muotoilutäyttöä). Teollisuus- ja varastorakennus = Teolliseen toimintaan tai esineiden tai aineiden varastointiin käytettävä rakennus, jota ei käytetä asumiseen. Teollisuus- ja varastorakennusten pohjarakenteilla tarkoitetaan ko. rakennusten alapohjan alapuolisia täyttöjä. Tuhkamursketie = metsäautotie, jonka pintakerros on rakennettu tuhkan ja kiviaineksen seoksesta 5
Kalkit Tiilimurske Asfalttimurske ja -rouhe Valimohiekat Asetuksen soveltamisalaan kuuluvat jätteet Kokonaiset renkaat Kivihiilen, turpeen ja puun polton lentotuhkat, pohjatuhkat ja leijupetihiekka Käsitelty jätteenpolton kuona 6 Betonimurske sekä kevytbetoni ja kevytsorajätteet Rengasleike (rengasrouhe)
Maarakentamiskohteet ja niissä hyödynnettävät jätteet Asetuksessa on määritelty, missä maarakentamiskohteissa mitäkin asetuksen mukaista jätettä saa hyödyntää: Väylissä ja kentissä saa hyödyntää kaikkia asetuksen mukaisia jätteitä Teollisuus- ja varastorakennusten pohjarakenteissa saa hyödyntää kaikkia muita asetuksen mukaisia jätejakeita paitsi ei asfalttimursketta/-rouhetta Valleissa saa hyödyntää vain tiilimursketta, rengasleikettä ja kokonaisia renkaita Tuhkamursketiessä saa hyödyntää vain kivihiilen, turpeen ja puun polton lento- ja pohjatuhkia sekä leijupetihiekkaa 7
Suunnitelmallinen hyödyntäminen Asetusta sovelletaan suunnitelmalliseen jätteen hyödyntämiseen maarakentamiskohteissa, jotka toteutettaisiin, vaikka soveltuvaa jätemateriaalia ei olisi tarjolla. Lisäksi asetusta sovelletaan jätteen hyödyntämiseen liittyvään väliaikaiseen varastointiin Asetusta ei sovelleta maarakentamiskohteessa, jonka ensisijainen tarkoitus on jätteen sijoittaminen (tai dumppaaminen). Maarakentamista pidetään suunnitelmallisena, jos se perustuu lakisääteiseen suunnitelmaan, lupaan (esim. rakennuslupa), ilmoitusmenettelyyn tai kunnan rakennusjärjestykseen. Myös liikenneviranomaisten laatimat teiden ja ratojen perusparannus- ja kunnostushankkeet sekä metsäautoteiden suunnitelmallinen rakentaminen kuuluvat asetuksen soveltamisalaan. 8
Esimerkkejä erilaisista suunnitelmista 9
Sallitut hyödyntämismäärät ja kerrospaksuudet - Asetuksessa ei ole asetettu hyödynnettävän jätteen määrälle ylärajaa, lukuun ottamatta asfalttimursketta/-rouhetta, jota saa hyödyntää 1000 t/kohde - Asetuksessa on kuitenkin määritetty jätekerroksen enimmäiskerrospaksuus maarakentamiskohteissa. - Suunniteltu jätteen hyödyntämismäärä tulee merkitä ELY-keskukselle tehtävään ilmoitukseen 10
Jätteen ympäristökelpoisuus Asetuksessa on säädetty raja-arvot hyödynnettävän jätteen sisältämien haitta-aineiden liukoisuuksille ja kokonaispitoisuuksille maarakentamiskohteittain Peitetyille ja päällystetyille rakenteille on lisäksi asetettu omat raja-arvonsa Asetuksessa on säädetty myös siitä, miten jätteiden ympäristökelpoisuus tulee määrittää eli miten näytteet tulee ottaa ja analysoida 11
Muut laatuvaatimukset Lisäksi asetuksessa on asetettu tarkempia laatuvaatimuksia tietyille jätejakeille: Esim. rakennus- ja purkutoiminnasta peräisin olevan betoni- ja tiilijätteen osalta on säädetty, paljonko ne saavat sisältää muuta materiaalia, kuten muovia tai puuta Osalle hyödynnettävistä jätteistä on asetettu seuraavat suurimmat sallitut rae-/palakoot: Käsitelty jätteenpolton kuona 50 mm, betoni- ja asfalttimurske 90 mm ja tiilimurske 150 mm Hyödynnettävien jätteiden tulee olla myös maarakentamiskohteeseen teknisesti ja toiminnallisesti soveltuvia Jätteen luovuttajalla tulee olla laadunvarmistusjärjestelmä 12
Muut vaatimukset Jätettä sisältävä rakenne on peitettävä tai päällystettävä (ei koske tuhkamursketietä eikä väyliä, joiden pinnassa käytetty asfalttimursketta tai -rouhetta) Jätettä sisältävän rakennekerroksen etäisyys pohjaveden enimmäiskorkeudesta on oltava vähintään 1 m Hyödyntämiskohteen etäisyys talousvesikaivoon, vesistöön tai lähteeseen on oltava vähintään 30 m Jos sekoitetaan asetuksen mukaisia jätteitä keskenään, lopullisen seoksen haitta-ainepitoisuuksien on täytettävä MARA-asetuksen mukaiset raja-arvot Jätteen hyödyntämiseen on oltava maanomistajan suostumus Jätteen väliaikaisen varastoinnin saa aloittaa aikaisintaan 4 viikkoa tai, jos jäte varastoidaan suojattuna 12 kk ennen hyödyntämistä 13
MARA-ilmoitus ja sen käsittely Suunnitellusta jätteen hyödyntämisestä on tehtävä ilmoitus (ns. MARAilmoitus) sille ELY-keskukselle, jonka alueella suunniteltu jätteen hyödyntämispaikka sijaitsee ELY-keskus tarkastaa ilmoituksen ja toimii seuraavasti: Jos ilmoitus on puutteellinen, pyytää täydentämään sitä Jos kohde ei ole MARA-asetuksen mukainen, ilmoittaa käsittelyn raukeamisesta tai Jos kohde on MARA-asetuksen mukainen, merkitsee kohteen tiedot ympäristönsuojelun tietojärjestelmään ja lähettää merkitsemisestä tiedon ilmoituksen tekijälle, hyödyntämispaikan haltijalle, jätteen luovuttajalle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle Jos MARA-ilmoituksessa on tarvittavat tiedot, sen käsittely vie alle viikon Ilmoituksen käsittely maksaa 220 14
Täytettävä MARA-ilmoituslomake, osa 1 15 Pirkanmaan ELY-keskus, Emmi Pajunen
Täytettävä MARA-ilmoituslomake, osa 2 16 Pirkanmaan ELY-keskus, Emmi Pajunen
Kuvitteellinen malli ELY-keskuksen ilmoituksesta 17
Työn toteuttaminen ja raportointi Jätteen hyödyntäminen voidaan aloittaa, kun ELY-keskus on lähettänyt tiedon kohteen merkitsemisestä tietojärjestelmään Hyödyntäminen tulee toteuttaa MARA-asetuksen mukaisesti Maarakentamisen päätyttyä hyödyntämispaikan haltijan on raportoitava ELY-keskukselle, miten hanke on toteutunut. 18
MARA-asetuksen valvonta ELY-keskus arvioi MARA-ilmoitusta käsitellessään, onko kohde MARA-asetuksen mukainen Lisäksi ELY-keskus tarkastaa jätteiden luovuttajien laadunvarmistusjärjestelmät Tarvittaessa ELY-keskus tekee valvontatarkastuksia esimerkiksi kansalaisilta tulleiden ilmoitusten perusteella tai pistokoeluonteisesti Hyödyntämisen toteutumista ja MARA-asetuksen mukaisuutta seurataan myös tarkastamalla hyödyntämistä koskevat loppuraportit Jos hyödyntäminen ei ole MARA-asetuksen mukaista, käytetään valvonnallisia keinoja (selvityspyyntö, kehotus ) 19
Esimerkkikohteita niin hyvässä kuin pahassa Mara-asetuksen mukainen betonimurske Mara-asetuksen vastainen hyödyntäminen 20 Maran mukainen hyödyntäminen Mara-asetuksen vastainen kerrospaksuus
Hyödyllisiä linkkejä & lisätietoa MARA-asetus https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170843 MARA-asetuksen perustelumuistio ja yleistä tietoa jätteiden hyödyntämisestä http://www.ymparisto.fi/fi- FI/Asiointi_luvat_ja_ymparistovaikutusten_arviointi/Luvat_ilm oitukset_ja_rekisterointi/ymparistonsuojelulain_mukaiset_ilm oitukset/jatteiden_hyodyntaminen_maarakentamisessa MARA-asetuksen soveltamisohje http://www.ym.fi/download/noname/%7b5925e94c-828d- 42BC-8023-BBABC7E03AFE%7D/135698 21
Kiitos mielenkiinnosta 22