1998 alusta. Rahoitusjärjestelmän väliaikaista

Samankaltaiset tiedostot
HE 167/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 165/1998 vp PERUSTELUT

HE 122/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

1992 vp - HE 132. Lakiehdotus liittyy vuoden 1993 valtion talousarvioon. lain mukaan. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta

HE 12/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sairausvakuutuslakia

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 112/1996 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistörekisterilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 245/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhteisöveron

1994 vp - HE 187 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 168/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1988 vp. - HE n:o 152 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

eräitä teknisiä muutoksia. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu.

HE 87/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 119/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 181/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1992 vp - HE '1JJ7 ESITYKSEN P ÅÅASIALLINEN SISÅL TÖ PERUSTELUT

HE 193/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

valtionlainojen sekä maatilalain mukaisten korkotukilainojen korko säilyisi tasolla, jolle se on nostettu vuosina 1991 ja 1992.

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT

HE 126/2012 vp. ja on tarkoitettu käsiteltäväksi. muutettavaksi siten, että lakiin lisättäisiin säännös, jonka perusteella Valtiokonttori perisi

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 146/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta

1994 vp - HE 83 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1992 vp - HE 354 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1993 vp - HE Esityksen mukaan ympäristölle

HE 133/2005 vp. indeksillä korotettuna. Lisäksi muutkin hoitopalkkion perusteita ja määrää koskevat säännökset siirrettäisiin asetuksesta. 1.

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 234/2009 vp. osuuden rahoittaa työttömyysvakuutusrahasto.

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

1991 vp - HE 104 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 272/2006 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1982 vp. n:o 178 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 49/11 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kotoutumisen

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1994 vp -- lie 271 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 21/1996 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain 70 ja 108 :n muuttamisesta

HE 126/2007 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisesta työvoimapalvelusta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 137/2006 vp. 1. Nykytila

HE 134/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 69/2009 vp. säätää neuvontatehtävien hoidosta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta maakunnalle.

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

Päätös. Laki. sosiaalihuoltolain väliaikaisesta muuttamisesta

HE 242/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi kansaneläkelakia

HE 177/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi rintamasotilaseläkelakia, vanhuuseläkkeensaajan ilmoitusvelvollisuudesta.

HE 193/2000 vp. muuttamisesta ESITYKSENPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1994 vp - HE 140 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7 a :n muuttamisesta

HE 203/2014 vp. ja ne sidottaisiin uudestaan kansaneläkeindeksiin.

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 292/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan eräitä muutoksia kirkkolain muutoksenhakua koskeviin säännöksiin. Muutoksenhakua kirkkoneuvoston

1991 vp - HE 93. lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

kerta kaikkiaan annetun lain muuttamista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1992 vp - HE 155. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lapsilisälain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 13/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

LUONNOS HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta. Esityksen pääasiallinen sisältö

1992 vp - HE 140. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT. 4. Voimaantulo

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1994 vp - HE 121 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksen tarkoituksena on toteuttaa Euroopan

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 176/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

1992 vp - HE 26 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 160/2005 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi pelastuslakia

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa,

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 125/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain 120 :n muuttamisesta

HE 23/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

2 HE 123/1998 vp PERUSTELUT

määrä on alle 10 prosenttia yrityksen maksamien palkkojen määrästä. Alennus koskisi myös alimmassa maksuluokassa valtion liikelaitoksia,

HE 155/2007 vp. tason muutoksen tarkentumisen takia. Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetussa laissa sää-

1994 vp - HE 28 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

1994 ~ - HE 113 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

Transkriptio:

HE 154/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä rintamaveteraanien kuntoutuksesta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi väliaikaisesti niin, että Raha-automaattiyhdistyksen tuottoa voidaan käyttää rintamaveteraanien kuntoutukseen vuosina 1998 ja 1999. Vastaava lainmuutos on toteutettu väliaikaisesti myös vuosien 1994-1997 osalta. Lisäksi lakiin ehdotetaan tehtäviksi eräitä muun lainsäädännön muuttamisesta johtuvia teknisluonteisia muutoksia. Esitys liittyy valtion vuoden 1998 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 1998 alusta. Rahoitusjärjestelmän väliaikaista muuttamista tarkoittava säännös olisi voimassa vuoden 1999 loppuun. 370290

2 HE 154/1997 vp PERUSTELUT 1. Nykytila Rintamaveteraanien kuntoutuksesta annettu laki (1184/1988) tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 1989. Kuntoutuksen tarkoituksena on rintamaveteraanin toimintakyvyn edistäminen ja säilyttäminen niin, että hän mahdollisimman pitkään selviytyy itsenäisesti jokapäiväisistä toiminnoistaan. Kuntoutus voidaan antaa avo- tai laitoskuntoutuksena, ja siihen kuuluu tarpeellinen tutkimus ja hoito. Kuntoutus on rintamaveteraanille maksutonta. Lain 3 :n 1 momentin mukaan kuntoutukseen otettavat hyväksyy rintamaveteraanin asuinkunnan terveyslautakunta. Terveyslautakunta voi määrätä alaisensa viranhaltijan päättämään kuntoutukseen hyväksymisestä vahvistamiensa perusteiden ja ohjeiden mukaan. Rintamaveteraanin, jolla ei ole pysyvää asuinpaikkaa Suomessa, hyväksyy kuntoutukseen tapaturmavirasto. Lain 5 :n 1 momentin mukaan kuntoutuksesta ja siihen liittyneestä ylläpidosta aiheutuneet tarpeelliset kustannukset korvataan valtion vuotuiseen talousarvioon tarkoitusta varten varatun määrärahan rajoissa. Saman pykälän 2 momentin mukaan tapaturmavirasto jakaa määrärahan kunnille niiden terveyslautakuntien käyttöön lain 9 :ssä tarkoitettuja matkakustannuksia lukuun ottamatta kunnassa asuvien rintamaveteraanien määrää koskevan arvionsa perusteella. Rintamaveteraanien kuntoutuksesta aiheutuneet menot on ennen vuotta 1994 suoritettu kokonaisuudessaan valtion talousarviossa olevista yleisistä budjettivaroista. Vuodesta 1994 lähtien kuntoutuksen menoihin on käytetty myös Raha-automaattiyhdistyksen tuottovaroja. Tämä on liittynyt yhtenä säästötoimena valtioneuvoston vuoden 1992 periaatepäätökseen julkisen talouden tasapainon parantamisesta. Vuosien 1994-1997 talousarvioissa osoitettiin kussakin rintamaveteraanien kuntoutukseen käytettäväksi 170 miljoonaa markkaa. Tästä määrästä oli 68,6 miljoonaa markkaa vuonna 1994, 12 miljoonaa markkaa vuonna 1995 sekä 5 miljoonaa markkaa vuonna 1996 ja 5 miljoonaa markkaa vuonna 1997 valtion yleisiä budjettivaroja momentilla 33.22.59. Muilta osin kuntoutusmenot rahoitettiin Raha-automaattiyhdistyksen tuottovaroista momentilla 33.92.59. Raha-automaattivarojen käyttämisen mahdollistamiseksi rintamaveteraanien kuntoutuksesta annettua lakia on muutettu väliaikaisesti vuoden kerrallaan voimassa olleilla laeilla. Väliaikaisesti 5 :n 1 momenttiin tehdyn lisäyksen mukaan lain mukaisesta kuntoutuksesta ja siihen liittyneestä ylläpidosta aiheutuneisiin tarpeellisiin kustannuksiin voidaan käyttää myös Raha-automaattiyhdistyksen tuottoa talousarvioon tarkoitusta varten varatun määrärahan rajoissa. Määräraha jaetaan rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain 6 :n 1 momentin mukaan kunnille noudattaen soveltuvin osin, mitä kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksista ja -avustuksista annetussa laissa (35/1973) säädetään valtionosuuden suorittamisesta käyttökustannuksiin. Määräraha suoritetaan pykälän 2 momentin mukaan kuntien terveyslautakunnille ennakkona. Ennakko maksetaan edellä mainitun lain säännöksistä poiketen kuitenkin neljännesvuosittain yhtä suurina erinä helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa tapaturmaviraston arvioon perustuvan kuntakohtaisen kiintiön mukaisena. Tapaturmavirasto vahvistaa pykälän 3 momentin mukaan kunnittain korvauksen lopullisen määrän. Korvausten kokonaismäärä ei saa ylittää ennakkona maksettujen korvausten määrää. Lain 7 :n 1 momentin mukaan rintamaveteraanien terveyskeskuksessa järjestetystä kuntoutuksesta aiheutuvat kustannukset korvataan kunnalle keskimääräisten kustannusten mukaisesti noudattaen soveltuvin osin, mitä kansanterveyslain (6611972) 25 :ssä säädetään. Viimeksi mainitussa lainkohdassa säädettiin huhtikuun 1997 loppuun saakka siitä, miten laskettiin terveyskeskuksen sairaansijalla hoidettavan sellaisen potilaan

HE 154/1997 vp 3 sairaanhoidon korvaus, joka ei ole terveyskeskusta ylläpitävän kunnan asukas. Säännösten mukaan korvaus laskettiin siten, että terveyskeskuksen sairaansijojen edellisen varainhoitovuoden käyttömenojen kokonaismäärään lisättiin 10 prosenttia ja siitä vähennettiin ylläpitomaksut ja muut käyttötulot Vähennettäviin tuloihin ei kuitenkaan luettu sairaanhoidon korvauksia muilta laitoksilta, kuntakohtaisia valtionosuuksia, kuntien maksuosuuksia eikä kyseisen pykälän mukaan suoritettavia korvauksia. Poiketen tästä laskutavasta rintamaveteraanien kuntoutuksesta kunnalle suoritettavaa korvausta laskettaessa ei rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain 7 :n 1 momentin mukaan kustannuksista kuitenkaan vähennetä palvelujen käyttäjiltä perittäviä yleisiä maksuja eikä korvauksia. Säännösten tarkoituksena on korvata rintamaveteraanien kuntoutuksesta kunnille aiheutuneet kustannukset kokonaisuudessaan. Lain 7 :n 2 momentin mukaan tapaturmavirasto vahvistaa muille laitoskuntoutusta autaville toimintayksiköille kuin terveyskeskuksille valtion varoista kunnan suoritettavien korvausten määrät ja perusteet. Lain 10 :ssä säädetään 9 :ssä tarkoitettujen matkakustannusten korvaamisesta. Korvauksen maksaa kansaneläkelaitos, jolle tapaturmavirasto pykälän 2 momentin mukaan suorittaa ennakkoa siten kuin rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetussa asetuksessa ( 1348/1988) tarkemmin säädetään. Lain 13 :ssä säädetään muutoksenhausta tapaturmaviraston, terveyslautakunnan, sen alaisen viranhaltijan ja kansaneläkelaitoksen lain nojalla tekemiin päätöksiin. Muutoksenhaku on pääsääntöisesti kielletty. Lain 14 :ssä annetaan valtuutus tarkempien säännösten antamiseksi asetuksella. Lisäksi tapaturmavirastolle on annettu valtuutus antaa määräyksiä korvausten suorittamisesta ja kuntootuksen järjestämistä koskevasta menettelystä. 2. Ehdotetut muutokset Hallituksen esityksessä valtion vuoden 1998 talousarvioksi on esitetty, että rahaautomaattivarojen käyttämistä rintamaveteraanien kuntoutukseen jatkettaisiin vuosina 1998 ja 1999. Sen vuoksi ehdotetaan, että rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain 5 :n 1 momenttia muutettaisiin edelleen väliaikaisesti niin, että kuntoutuksesta ja siihen liittyvästä ylläpidosta aiheutuneisiin kustannuksiin voitaisiin käyttää myös Rahaautomaattiyhdistyksen tuottoa talousarvioon tarkoitusta varten varatun määrärahan rajoissa vuosina 1998 ja 1999. Lisäksi lain 3 :n 1 momenttiin, 5 :n 2 momenttiin, 6 ja 7 :ään, 10 :n 2 momenttiin sekä 13 ja 14 :ään ehdotetaan tehtäviksi muun lainsäädännön muuttamisesta johtuvat teknisluonteiset muutokset. Kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksista ja -avustuksista annettu laki on kumottu vuoden 1993 alusta voimaan tulleen valtionosuuslainsäädännön uudistamisen yhteydessä kuntien valtionosuuslailla (688/1992), joka puolestaan on kumottu tämän vuoden alusta voimaan tulleella kuntien valtionosuuslailla (1147/1996). Selvyyden vuoksi kunnille suoritettavan korvauksen maksamiseen ja lopputilitykseen liittyvät säännökset ehdotetaan otettavaksi rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain 6 :ään. Kansanterveyslain 6 :ää on muutettu vuoden 1993 alusta voimaan tulleella lailla (746/1992) siten, ettei terveyslautakunta enää ole lakisääteinen. Kansanterveystyön toimeenpanoon liittyvistä tehtävistä ja muissa laeissa terveyslautakunnalle säädetyistä tehtävistä huolehtii kunnan määräämä monijäseninen toimielin. Lisäksi lain 25 on kumottu 1 päivänä toukokuuta 1997 voimaan tulleella lailla (248/1997). Muun kuin terveyskeskusta ylläpitävän kunnan asukkaan hoidosta tämän kotikunnalta perittävästä korvauksesta säädetään lain 22 :ssä. Korvaus lasketaan todellisten kustannusten mukaan. Korvaus saa pykälän 2 momentin mukaan olla enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruinen. Korvauksesta vähennetään hoidosta suoritettu asiakasmaksu ja muut toimintatulot Rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain 7 :n 1 momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että terveyskeskuksessa annetusta kuntoutuksesta aiheutuvat kustannukset korvataan kunnalle noudattaen kansanterveyslain 22 :n säännöksiä. Lainkohdassa todettaisiin kuitenkin voimassa olevia säännöksiä asiallisesti vastaavasti, että terveyskeskukselle suoritettavaa korvausta laskettaessa palvelujen käyttäjiltä perittäviä asiakasmaksuja ei lueta korvauksesta vähennettäviksi toimintatuloiksi. Kotikuntalaki (201/1994), jossa henkilön asuinpaikan sijasta puhutaan henkilön kotikunnasta, tuli voimaan 1 päivänä kesäkuuta

4 HE 154/1997 vp 1994. Edelleen tapaturmavirasto lakkautettiin 1 päivänä lokakuuta 1996 voimaan tulleella lailla (1528/1995), ja sille kuuluneet tehtävät siirrettiin samasta ajankohdasta Valtiokonttorille. Myös mainitut muutokset ehdotetaan otettaviksi huomioon rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetussa laissa. 3. Esityksen vaikutukset Rintamaveteraanien kuntoutuksen menojen rahoittaminen ehdotetuna tavalla osaksi Raha-automaattiyhdistyksen tuottovaroista merkitsee valtion menojen vastaavansuuruista säästöä. Valtion vuoden 1998 talousarvioesityksen mukaan rintamaveteraanien kuntoutuksen menoja rahoitettaisiin Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta 185 miljoonaa markkaa vuonna 1998. Valtion yleisiä budjettivaroja rintamaveteraanien kuntoutukseen käytettäisiin 5 miljoonaa markkaa. Ottaen huomioon arvion Raha-automaattiyhdistyksen vuonna 1998 käytettävissä olevan puhtaan tuoton määrästä, ei esityksen arvioida heikentävän mahdollisuuksia rahoittaa sosiaalija terveysalan järjestöjen keskeisiä toimintoja. Muilla ehdotetuilla muutoksilla ei ole taloudellisia vaikutuksia. Muutoksilla ei ole organisaatio- tai henkilöstövaikutuksia. 4. Asian valmistelu Esitys on valmisteltu virkatyönä sosiaalija terveysministeriössä. Rahoitusjärjestelmän väliaikaista muuttamista koskevasta ehdotuksesta on neuvoteltu Valtiokonttorin ja Rahaautomaattiyhdistyksen kanssa. 5. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja Esitys liittyy valtion vuoden 1998 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. 6. Voimaantulo Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 patvänä tammikuuta 1998. Lain 5 :n 1 momentti olisi voimassa 31 päivään joulukuuta 1999, ja sitä sovellettaisiin suoritettaessa korvauksia vuosilta 1998 ja 1999. Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

HE 154/1997 vp 5 Laki rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rintamaveteraanien kuntoutuksesta 23 päivänä joulukuuta 1988 annetun lain (1184/1988) 3 :n 1 momentti, 5 :n 2 momentti, 6 ja 7, 10 :n 2 momentti, 13 ja 14 sekä väliaikaisesti 5 :n 1 momentti, sellaisena kuin niistä on 7 osaksi laissa 122711993, seuraavasti: 3 Kuntoutukseen hyväksyminen Kuntoutukseen otettavat hyväksyy se rintamaveteraanin kotikunnan monijäseninen toimielin, joka huolehtii kansanterveystyön toimeenpanaan kuuluvista tehtävistä. Toimielin voi määrätä alaisensa viranhaltijan päättämään kuntoutukseen hyväksymisestä vahvistamiensa perusteiden ja ohjeiden mukaan. Rintamaveteraanin, jolla ei ole kotikuntaa Suomessa, hyväksyy kuntoutukseen Valtiokonttori. 5 Määräraha Kuntoutuksesta sekä siihen liittyneestä ylläpidosta aiheutuneet tarpeelliset kustannukset korvataan valtion talousarvioon tarkoitusta varten varatun määrärahan rajoissa. Tämän lain mukaisesta kuntoutuksesta ja siihen liittyneestä ylläpidosta aiheutuneisiin tarpeellisiin kustannuksiin voidaan käyttää myös Raha-automaattiyhdistyksen tuottoa valtion talousarvioon tarkoitusta varten varatun määrärahan rajoissa. Valtiokonttori jakaa 1 momentissa tarkoitetun määrärahan kunnille kunnan 3 :n 1 momentissa tarkoitetun toimielimen käyttöön 9 :ssä tarkoitettuja matkakustannuksia lukuun ottamatta. Määrärahan myöntäminen perustuu Valtiokonttorin arvioon kunnassa asuvien rintamaveteraanien määrästä. 6 Valtion korvauksen maksaminen Kunnille jaettava määräraha suoritetaan kunnan 3 :n 1 momentissa tarkoitetulle toimielimene ennakkona. Ennakko maksetaan neljännesvuosittain yhtä suurina erinä helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa Valtiokonttorin arvioon perustuvan kuntakohtaisen kiintiön mukaisena. Valtiokonttori vahvistaa kunnilta saamansa selvityksen perusteella kunnittain korvauksen lopullisen määrän. Kunnan on palautettava ennakkona liikaa saamansa määrä Valtiokanttorille sen asettamassa määräajassa. Korvausten kokonaismäärä ei saa ylittää ennakkona maksettujen korvausten määrää. 7 Korvausten perusteet Kunnalle korvataan terveyskeskuksessa järjestetystä kuntoutuksesta aiheutuvat kustannukset noudattaen, mitä kansanterveyslain (66/1972) 22 :ssä säädetään. Kunnan terveyskeskukselle suoritettavaa korvausta laskettaessa palvelujen käyttäjiltä perittäviä asiakasmaksuja ei kuitenkaan lueta korvauksesta vähennettäviksi toimintatuloiksi.

6 HE 154/1997 vp Valtiokonttori vahvistaa muille laitoskuntoutusta autaville toimintayksiköille kuin terveyskeskuksille valtion varoista kunnan suoritettavien korvausten määrät ja perusteet. 10 M aikakustannusten korvaaminen Valtiokonttori suorittaa kansaneläkelaitokselle ennakkoa matkakustannusten suorittamiseksi siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Valtion korvauksen lopullinen määrä ei saa ylittää ennakkona maksettujen korvausten määrää. 13 Muutoksenhaku Tässä laissa tarkoitettuihin Valtiokonttorin, 3 :n 1 momentissa tarkoitetun toimielimen ja kansaneläkelaitoksen päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla muussa kuin 10 :n 3 momentissa tarkoitetussa tapauksessa. Jos 3 :n 1 momentissa tarkoitetulle toimielimene sanotun lainkohdan nojalla kuuluva asia on siirretty viranhaltijan päätettäväksi, viranhaltijan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Viranhaltijan on saatettava asia toimielimen ratkaistavaksi, jos päätökseen tyytymätön 14 päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan vaatii sitä kirjallisesti. Päätökseen on liitettävä ohjeet, joista ilmenee, miten päätökseen tyytymättömän on meneteltävä asian saattamiseksi toimielimen käsiteltäväksi. 14 Tarkemmat säännökset ja määräykset Tarkemmat säännökset korvauksen suorittamisesta ja tämän lain muusta täytäntöönpanosta annetaan asetuksella. Valtiokonttori voi antaa määräyksiä korvausten suorittamisesta ja kuntoutuksen järjestämistä koskevasta menettelystä. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1998. Lain 5 :n 1 momentti on voimassa 31 päivään joulukuuta 1999. Sitä sovelletaan suoritettaessa korvauksia vuosilta 1998 ja 1999. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1997 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Ministeri Terttu Huttu-Juntunen

HE 154/1997 vp 7 Liite Laki rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rintamaveteraanien kuntoutuksesta 23 päivänä joulukuuta 1988 annetun lain (118411988) 3 :n 1 momentti, 5 :n 2 momentti, 6 ja 7, 10 :n 2 momentti, 13 ja 14 sekä väliaikaisesti 5 :n 1 momentti, sellaisena kuin niistä on 7 osaksi laissa 122711993, seuraavasti: Voimassa oleva laki Ehdotus 3 Kuntoutukseen hyväksyminen Kuntoutukseen otettavat hyväksyy rintamaveteraanin asuinkunnan terveyslautakunta. Terveyslautakunta voi määrätä alaisensa viranhaltijan päättämään kuntoutukseen hyväksymisestä vahvistamiensa perusteiden ja ohjeiden mukaan. Rintamaveteraanin, jolla ei ole pysyvää asuinpaikkaa Suomessa, hyväksyy kuntoutukseen tapaturmavirasto. 3 Kuntoutukseen hyväksyminen Kuntoutukseen otettavat hyväksyy se rintamaveteraanin kotikunnan monijäseninen toimielin, joka huolehtii kansantejveystyön toimeenpanaan kuuluvista tehtävistä. Toimielin voi määrätä alaisensa viranhaltijan päättämään kuntoutukseen hyväksymisestä vahvistamiensa perusteiden ja ohjeiden mukaan. Rintamaveteraanin, jolla ei ole kotikuntaa Suomessa, hyväksyy kuntoutukseen V altiokonttori. 5 Määräraha Kuntoutuksesta sekä siihen liittyneestä ylläpidosta aiheutuneet tarpeelliset kustannukset korvataan valtion vuotuiseen tulo- ja menoarvioon tarkoitusta varten varatun määrärahan rajoissa. Tapaturmavirasto jakaa 1 momentissa tarkoitetun määrärahan kunnille niiden terveyslautakuntien käyttöön 9 :ssä tarkoitettuja matkakustannuksia lukuun ottamatta. Määrärahan myöntäminen perustuu tapaturmaviraston arvioon kunnassa asuvien rintamave- 5 Määräraha Kuntoutuksesta sekä siihen liittyneestä ylläpidosta aiheutuneet tarpeelliset kustannukset korvataan valtion talousalvioon tarkoitusta varten varatun määrärahan rajoissa. Tämän lain mukaisesta kuntoutuksesta ja siihen liittyneestä ylläpidosta aiheutuneisiin tarpeellisiin kustannuksiin voidaan käyttää myös Raha-automaattiyhdistyksen tuottoa valtion talousalvioon tarkoitusta vanen varatun määrärahan rajoissa. V aitiokonttori jakaa 1 momentissa tarkoitetun määrärahan kunnille kunnan 3 :n 1 momentissa tarkoitetun toimielimen käyttöön 9 :ssä tarkoitettuja matkakustannuksia lukuun ottamatta. Määrärahan myöntäminen perustuu V aitiokonttorin arvioon kunnassa

8 HE 154/1997 vp Voimassa oleva laki teraanien määrästä. Ehdotus asuvien rintamaveteraanien määrästä. 6 Valtion kmvauksen maksaminen Jollei tästä laista muuta johdu, noudatetaan kunnille suoritettavaan korvaukseen soveltuvin osin, mitä kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksista ja -avustuksista annetussa laissa (35/73) on valtionosuuden suorittamisesta käyttökustannuksiin säädetty. Valtion asianomaisena viranomaisena toimii tapaturmavirasto. Määräraha suoritetaan kuntien terveyslautakunnille ennakkona. Ennakko maksetaan siitä poiketen, mitä 1 momentissa tarkoitetussa laissa on säädetty, neljännesvuosittain yhtä suurina erinä helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa tapaturmaviraston arvioon perustuvan kuntakohtaisen kiintiön mukaisena. Tapaturmavirasto vahvistaa kunnittain korvauksen lopullisen määrän. Korvausten kokonaismäärä ei saa ylittää ennakkona maksettujen korvausten määrää. 7 Korvausten perusteet Kunnalle korvataan terveyskeskuksessa järjestetystä kuntoutuksesta aiheutuvat kustannukset keskimääräisten kustannusten mukaisesti noudattaen soveltuvin osin, mitä kansanterveyslain 25 :ssä on säädetty. Kunnan terveyskeskukselle suoritettavaa korvausta laskettaessa ei kustannuksista vähennetä palvelujen käyttäjiltä perittäviä yleisiä maksuja eikä korvauksia. Tapaturmavirasto vahvistaa muille laitoskuntoutusta autaville toimintayksiköille kuin terveyskeskuksille valtion varoista kunnan suoritettavien korvausten määrät ja perusteet. 10 Matkakustannusten korvaaminen 6 Valtion korvauksen maksaminen Kunnille jaettava määräraha suoritetaan kunnan 3 :n 1 momentissa tarkoitetulle toimielimelle ennakkona Ennakko maksetaan neljännesvuosittain yhtä suurina erinä helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa V aitiokonttorin arvioon perustuvan kuntakohtaisen kiintiön mukaisena V aitiokonttori vahvistaa kunnilta saamansa selvityksen perusteella kunnittain korvauksen lopullisen määrän. Kunnan on palautettava ennakkona liikaa saamansa määrä V aitiokanttorille sen asettamassa määräajassa Korvausten kokonaismäärä ei saa ylittää ennakkona maksettujen korvausten määrää. 7 Korvausten perusteet Kunnalle korvataan terveyskeskuksessa järjestetystä kuntoutuksesta aiheutuvat kustannukset noudattaen, mitä kansanterveyslain (6611972) 22 :ssä säädetään. Kunnan terveyskeskukselle suoritettavaa korvausta laskettaessa palvelujen käyttäjiltä perittäviä asiakasmaksuja ei kuitenkaan lueta korvauksesta vähennettäviksi toimintatuloiksi. V aitiokonttori vahvistaa muille laitoskuntoutusta autaville toimintayksiköille kuin terveyskeskuksille valtion varoista kunnan suoritettavien korvausten määrät ja perusteet. 10 Matkakustannusten korvaaminen Tapaturmavirasto suorittaa kansaneläkelaitokselle ennakkoa matkakustannusten suorit- V aitiokonttori suorittaa kansaneläkelaitokselle ennakkoa matkakustannusten suoritta-

HE 154/1997 vp 9 Voimassa oleva laki tamiseksi siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Valtion korvauksen lopullinen määrä ei saa ylittää ennakkona maksettujen korvausten määrää. Ehdotus miseksi siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Valtion korvauksen lopullinen määrä ei saa ylittää ennakkona maksettujen korvausten määrää. 13 Muutoksenhaku Tässä laissa tarkoitettuihin tapaturmaviraston, terveyslautakunnan ja kansaneläkelaitoksen päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla muussa kuin 10 :n 3 momentin tarkoittamassa tapauksessa. Jos terveyslautakunnalle 3 :n nojalla kuuluva asia on siirretty viranhaltijan päätettäväksi, ei viranhaltijan päätökseen saa valittamalla hakea muutosta. Viranhaltijan on saatettava asia terveyslautakunnan ratkaistavaksi, jos päätökseen tyytymätön 14 päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan sitä kirjallisesti vaatii. Päätökseen on liitettävä ohjeet, joista ilmenee, miten pä~tökseen ty~tymättömän on meneteltävä astan saattamiseksi lautakunnan käsiteltäväksi. 14 Tarkemmat säännökset ja määräykset Tarkemmat säännökset korvauksen suorittamisesta ja tämän lain muusta täytäntöönpanosta annetaan asetuksella. Tapaturmavirasto voi antaa määräyksiä korvausten suorittamisesta ja kuntoutuksen järjestämistä koskevasta menettelystä. 13 Muutoksenhaku Tässä laissa tarkoitettuihin V altiokonttorin, 3 :n 1 momentissa tarkoitetun toimielimen ja kansaneläkelaitoksen päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla muussa kuin 10 :n 3 momentissa tarkoitetussa tapauksessa. Jos 3 :n 1 momentissa tarkoitetulle toimielimelle sanotun lainkohdan nojalla kuuluva asia on siirretty viranhaltijan päätettäväksi, viranhaltijan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Viranhaltijan on saatettava asia toimielimen ratkaistavaksi, jos päätökseen tyytymätön 14 päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan vaatii sitä kifjallisesti. Päätökseen on liitettävä ohjeet, joista ilmenee, miten päätökseen tyytymättömän on meneteltävä asian saattamiseksi toimielimen käsiteltäväksi. 14 Tarkemmat säännökset ja määräykset Tarkemmat säännökset korvauksen suorittamisesta ja tämän lain muusta täytäntöönpanosta annetaan asetuksella. V aitiokonttori voi antaa määräyksiä korvausten suorittamisesta ja kuntoutuksen järjestämistä koskevasta menettelystä. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1998. Lain 5 :n 1 momentti on voimassa 31 päivään joulukuuta 1999. Sitä sovelletaan suoritettaessa korvauksia vuosilta 1998 ja 1999. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. 370290