Ulosottovelallisia vuoden 2017 lopussa

Samankaltaiset tiedostot
Ulosottovelallisia vuoden 2015 lopussa

Ulosottovelallisia vuoden 2018 lopussa

Ulosottoasiat. Ulosottovelan määrä kasvoi vuonna 2014

Ulosottovelallisia vuoden 2009 lopussa

Ulosottovelallisten naisten osuus kasvanut tasaisesti

Ulosottovelallisia vuoden 2010 lopussa

Ulosottovelallisia vuoden 2011 lopussa

Ulosottoasiat. Ulosottovelallisia lähes vuoden 2008 lopussa

Ulosottovelallisten määrä kääntyi laskuun vuonna 2013

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi syyskuussa 2012

Konkurssit. Konkurssien määrä kasvoi 4,8 prosenttia tammi-toukokuussa , toukokuu

Konkurssit. Konkurssien määrä edellisvuoden tasolla tammi helmikuussa , helmikuu

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi syyskuussa 2009

Vireille pantujen konkurssien määrä väheni tammi helmikuussa 2010

Konkurssit. Konkurssien määrä väheni 13 prosenttia tammi marraskuussa , marraskuu

Konkurssien määrä väheni tammi maaliskuussa 2010

Konkurssit. Konkurssien määrä kasvoi lähes 3 prosenttia tammi joulukuussa , joulukuu

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä edellisvuoden tasolla vuonna 2016

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä kasvoi vuonna 2018 edellisvuodesta 7,6 prosenttia

Esi- ja peruskouluopetus 2018

Yrityssaneerauksien määrä edellisvuoden tasolla tammi joulukuussa 2012

Esi- ja peruskouluopetus 2016

Konkurssien määrä kasvoi 31 prosenttia tammi syyskuussa 2009

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä väheni tammi maaliskuussa 5,8 prosenttia edellisvuodesta

Konkurssien määrä kasvoi tammi-syyskuussa 6,2 prosenttia edellisvuodesta

Velkajärjestelyt. Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt kasvussa tammi joulukuussa , 4. vuosineljännes

Esi- ja peruskouluopetus 2012

Yrityssaneeraukset lisääntyivät vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä

Yrityssaneerauksien määrä jyrkässä kasvussa tammi joulukuussa 2009

Konkurssien määrä kasvoi alkuvuoden aikana 3,6 prosenttia edellisvuodesta

Ammatillinen koulutus 2011

Velkajärjestelyt 2011

Ammatillinen koulutus 2011

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi joulukuussa 2009

Ammatillinen koulutus 2012

Moottoriajoneuvokanta 2018

Velkajärjestelyt 2013

Ammatillinen koulutus 2011

Konkurssit. Konkurssien määrä edellisvuoden tasolla tammi joulukuussa , joulukuu

Moottoriajoneuvokanta 2017

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä lähes ennallaan

Moottoriajoneuvokanta 2015

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman

Moottoriajoneuvokanta 2016

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä kasvoi hieman

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä kasvoi vuonna 2013 hieman edellisvuodesta

Konkurssien määrä väheni 15 prosenttia tammi syyskuussa 2010

Yliopistokoulutus 2011

Yliopistokoulutus 2010

Yrityssaneerauksien määrä edellisvuoden tasolla tammi syyskuussa 2012

Esi- ja peruskouluopetus 2013

Ammatillinen koulutus 2009

Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010

Yrityssaneerauksien määrä kasvoi 10,9 prosenttia vuonna 2013

Yliopistokoulutus 2011

Ammattikorkeakoulukoulutus 2011

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2013

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2017

Yrityssaneeraukset 2012

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia

Ammatillinen koulutus 2009

Asuntorakentamiseen myönnettyjen rakennuslupien määrä kasvoi syyskuussa

Yliopistokoulutus 2012

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Kaksi kolmesta alakoululaisesta opiskelee englantia

Yliopistokoulutus 2014

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Asuinrakennusluvat pysyivät viime vuonna vuoden 2008 tasolla

Vuonna 2012 loppuun käsiteltyjen konkurssihakemusten määrä edellisvuoden tasolla

Ammattikorkeakoulukoulutus 2015

Ammattikorkeakoulukoulutus 2016

Yliopistokoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Moottoriajoneuvokanta 2011

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman

Yrityssaneerausten määrä väheni 7,6 prosenttia tammi syyskuussa 2016

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2016

Moottoriajoneuvokanta 2014

Yrityssaneerauksien määrä kasvoi 2,5 prosenttia tammi maaliskuussa 2015

Yrityssaneeraukset 2009

Moottoriajoneuvokanta 2013

Yliopistokoulutus 2015

Venäjää opiskelevien peruskoululaisten osuus kasvanut

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2017

Koulutukseen hakeutuminen 2015

Valtion takauskanta 38,7 miljardia vuoden 2014 lopussa

Konkurssit Vuoden 2009 aikana loppuun käsitellyt konkurssihakemukset

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2012

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2013

Opiskelijoiden työssäkäynti 2015

Transkriptio:

Oikeus 2018 Ulosottoasiat 2017 Ulosottovelallisia 246 000 vuoden 2017 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuoden 2017 lopussa ulosottovelallisten määrä pysyi edellisvuoden tasolla. Ulosottovelan kokonaissumma oli 8 prosenttia suurempi, kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Yhteensä ulosottovelallisia oli vuoden 2017 lopussa noin 246 000 ja heidän ulosottovelkansa oli yhteensä 4,5 miljardia euroa. Koko vuoden 2017 aikana ulosottovelallisia oli yhteensä 559 000, näistä 313 000 velallisen ulosottoasioiden vireilläolo päättyi ennen vuoden 2017 loppua. Ulosottovelalliset vuosina 2012 2017, lkm Helsinki 6.4.2018 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.

Ulosottovelka vuosina 2012 2017, euroa Velallisilla oli perinnässä lähes 1,8 miljoonaa asiaa vuoden 2017 lopussa, noin 6 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Ulosottovelallisista luonnollisia henkilöitä oli noin 93 prosenttia. Luonnollisilla henkilöillä oli velkaa keskimäärin 17 600 euroa henkeä kohden, yli 1 100 euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Vastaavasti oikeushenkilöillä oli velkaa keskimäärin 29 200 euroa. Vuonna 2017 luonnollisilla henkilöillä oli keskimäärin 7,2 ja oikeushenkilöillä 7,9 perinnässä olevaa ulosottoasiaa henkeä kohden. Ulosottoasiat Vireillä olevia ja päättyneitä ulosottoasioita oli vuonna 2017 yhteensä noin 4,9 miljoonaa, lähes 15 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Vireillä olevia asioita oli noin 1,7 miljoonaa, 35 prosenttia kaikista ulosottoasioista. Vireillä olevat ja päättyneet ulosottoasiat vuosina 2012 2017, lkm Vuonna 2017 vireillä olevien ulosottoasioiden suurimpia ryhmiä olivat muut yksityisoikeudelliset perintäasiat, muut julkisoikeudelliset asiat ja veroasiat. Ne kattoivat lähes 95 prosenttia kaikista vuonna 2017 vireillä olleista ulosottoasioista. Sakkoasioita oli vireillä noin 60 000 ja muita asioita hieman yli 23 000. Muihin asioihin kuuluvat elatusapuasiat ja muut yksityisoikeudelliset toimenpideasiat. 2

Vireillä olevat ulosottoasiat asialajeittain vuosina 2012 2017, lkm Velallisiin kohdistuvien ulosottoasioiden lukumäärä voi olla suurempi kuin ulosottoasioiden kokonaismäärä, sillä yhteen ulosottoasiaan voi liittyä useampi kuin yksi ulosottovelallinen. Velallistiedoissa velalliseen kohdistuva ulosottoasia lasketaan aina yhdeksi riippumatta ulosottoasiaan liittyvien velallisten määrästä. Ulosottoasiat-tilasto perustuu oikeusministeriön ulosoton asianhallintajärjestelmästä saataviin tietoihin. Tilastokeskus on kerännyt tietoja ulosottovelallisista vuodesta 2008 lähtien. Tilastokeskuksessa aineistoon on yhdistetty sosioekonomisia taustatietoja Suomessa vakinaisesti asuvaan väestöön kuuluville. Lisätietoja löytyy tietokantataulukoista. 3

Sisällys Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Ulosottovelalliset ulosottovirastoittain 2017...5 Laatuseloste: Ulosottoasiat...6 4

Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Ulosottovelalliset ulosottovirastoittain 2017 Ulosottopiiri Helsingin ulosottovirasto Kanta-Hämeen ulosottovirasto Pohjois-Karjalan ulosottovirasto Keski-Suomen ulosottovirasto Kainuun ulosottovirasto Länsi-Pohjan ulosottovirasto Kymenlaakson ulosottovirasto Pohjois-Savon ulosottovirasto Päijät-Hämeen ulosottovirasto Etelä-Karjalan ulosottovirasto Etelä-Savon ulosottovirasto Oulun seudun ulosottovirasto Satakunnan ulosottovirasto Raahen seudun ulosottovirasto Lapin ulosottovirasto Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto Pirkanmaan ulosottovirasto Varsinais-Suomen ulosottovirasto Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ulosottovirasto Itä- ja Keski-Uudenmaan ulosottovirasto Länsi-Uudenmaan ulosottovirasto Ahvenanmaa Kaikki alueet yhteensä Velalliset, lkm 37 233 9 074 7 020 10 256 2 622 3 797 8 342 10 755 8 839 5 576 6 526 10 471 11 991 4 770 5 040 7 586 20 348 21 523 9 142 25 304 18 953 947 246 115 Ulosottovelkojen kokonaissaldo, 1000 euroa 925 832 157 536 83 515 143 977 30 376 64 361 170 453 193 432 143 990 88 385 102 900 152 998 178 133 56 775 61 140 105 684 391 347 412 793 180 370 485 426 375 245 14 609 4 519 277 Perinnässä olevat asiat, lkm 228 216 77 033 51 846 73 874 17 451 27 898 68 513 76 659 59 094 36 030 49 261 77 412 90 882 34 617 33 148 58 413 147 244 163 046 70 901 188 109 139 846 4 932 1 774 425 5

Laatuseloste: Ulosottoasiat 1. Tilastotietojen relevanssi Tietosisältö ja käyttötarkoitus Ulosottoasioilla tarkoitetaan kalenterivuoden aikana ulosottopiireissä vireillä olleita tai päättyneitä ulosottoasioita. Ulosottoasia luokitellaan avoimeksi tai päättyneeksi sen mukaan, jatkuuko asian vireilläolo vielä kalenterivuoden päätyttyä. Ulosottovelallisten määrä koskee velallisia, joilla on tilastovuoden viimeisenä päivänä vireilläolevia ulosottoasioita ja velallisia, joiden ulosottoasioiden vireilläolo on päättynyt tilastovuoden aikana. Ulosottoasian hakijana voi olla luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö. Ulosottovelallinen voi niin ikään olla luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö. Ulosottoasioita säätelee ulosottokaari (705/2007), joka astui voimaan 1.1.2008. Ulosottokaari korvasi aikaisemmin voimassa olleet ulosottolainsäännökset. Ulosotossa on tavallisimmin kysymys rahasaatavien perinnästä. Ulosottoa edeltää yleensä oikeudenkäynti. Oikeudenkäynnissä tutkitaan velkojan saatavan oikeellisuus ja määrätään velallisen maksuvelvollisuudesta. Jos oikeuden tuomiota ei vapaaehtoisesti noudateta, se pannaan täytäntöön ulosotossa. Velkoja voi pyytää ulosottomiehen toimenpiteitä sen jälkeen, kun hänen saatavastaan on olemassa tuomioistuimen päätös, jossa maksuvelvollisuus on määrätty. Kun saatava tulee ulosottoon perittäväksi, ulosottomies lähettää velalliselle yleensä vireilletuloilmoituksen. Tietyt saatavat, esimerkiksi verot ja eräät vakuutusmaksut voidaan periä ilman tuomioistuimen päätöstä. Myös rikosoikeudelliset rahamääräiset seuraamukset, kuten sakot ja rikesakot, peritään ulosotossa. Elatusapujen perinnän osalta ei vaadita tuomioistuimen päätöstä, jos elatusmaksuista on laadittu kirjallinen sopimus, jonka lastenvalvoja on vahvistanut. Osamaksusopimusten osalta perintään voidaan ryhtyä ulosottomiehen laatiman osamaksutilityspöytäkirjan perusteella. 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Tilastokeskukselle toimitetaan kerran vuodessa oikeusministeriön oikeushallinto-osaston ulosottoyksikön työmäärä- ja euromäärätilastoja. Aineisto on kokonaisaineisto. Tiedot saadaan oikeushallinnon ulosoton tietojärjestelmän tietovarastosta, josta käytetään lyhennettä dwuljas. Tilastokeskuksessa kotimaan väestöön kuuluviin ulosottovelallisiin yhdistetään Tilastokeskuksen aineistoista sosioekonomisia taustatietoja. Kaikki julkaistavat taulukot laaditaan Tilastokeskuksessa. Aineistoon yhdistettäviä sosioekonomisia taustatietoja ovat velallisen pääasiallinen toiminta, koulutusaste, ammatti, ansiotulot sekä perhetyyppi ja lasten lukumäärä. Pääasiallisen toiminnan käsite kuvaa henkilön taloudellisen toiminnan laatua. Pääasiallisen toiminnan ryhmittely: työllinen työtön eläkeläinen työttömyyseläkeläinen opiskelija tai koululainen varusmies tai siviilipalvelumies muut Pääasiallisen toiminnan ryhmittely perustuu tietoihin henkilön toiminnasta vuoden viimeisellä viikolla. Tiedot pääasiallisesta toiminnasta perustuvat eri rekistereistä saatuihin tietoihin. Tieto kuvaa henkilön toimintaa vuonna 2016. Ryhmä 'muut' pitää sisällään alle 15-vuotiaat, muut työvoiman ulkopuolella olevat ja henkilöt, joiden pääasiallisesta toiminnasta ei ole tietoa. Koulutusasteen ryhmittely: 6

perusaste tai erittelemätön keskiaste alin korkea-aste alempi korkeakouluaste ylempi korkeakouluaste tai tutkijakoulutus Tiedot henkilön koulutuksesta saadaan Tilastokeskuksen tutkintorekisteristä. Käytetyt tiedot ovat vuodelta 2016. Ryhmään 'perusaste tai erittelemätön' kuuluvat enintään perusasteen suorittaneiden lisäksi alle 15-vuotiaat sekä henkilöt, joilta koulutustieto puuttuu. Velallisen ammatin ryhmittely: johtajat ja ylimmät virkamiehet erityisasiantuntijat asiantuntijat toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät palvelu-, myynti- ja hoitotyöntekijät maanviljelijät ja metsätyöntekijät rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät prosessi- ja kuljetustyöntekijät muut työntekijät sotilaat ammatti ei tiedossa Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston tuottamiin tietoihin. Käytetyt tiedot ovat vuodelta 2015. Luokka 'ammatti ei tiedossa' sisältää alle 15-vuotiaat, opiskelijat, eläkeläiset, varusmiehet, siviilipalvelusmiehet, työttömät ja muut ammatissa toimimattomat. Velallisen ansiotulot käsittävät valtionveronalaiset tulot, jotka määritellään seuraavasti: Eräin poikkeuksin kaikki rahana tai rahanarvoisena etuutena saatu tulo on veronalaista. Veronalaisia eivät ole mm. eräät sosiaaliavustukset, päivärahat ja korvaukset. Tällaisia ovat esimerkiksi lapsilisät, asumistuet ja toimeentulotuki. Veronalaisia eivät myöskään ole mm. julkisyhteisöiltä saadut stipendit ja apurahat. Tiedot perustuvat verohallituksen verotietokannan valtionveronalaisia tuloja koskeviin tietoihin. Käytetyt tiedot ovat vuodelta 2016. Perhetyypin ryhmittely: aviopari avopari yksinhuoltaja perheeseen kuulumaton tuntematon Aviopareiksi luetaan kaikki avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa elävät. Tieto henkilön perhetyypistä on vuodelta 2016. 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Tilastojen perusaineistona dwuljasta voidaan pitää erittäin kattavana, tiedot kohdistuvat ajallisesti täsmällisesti ja mitattavat muuttujat vastaavat hyvin määritelmiänsä. Aineistossa voi kuitenkin olla vääriä tietoja esimerkiksi tiedonantajan tallennusvirheistä johtuen. Näitä virheitä korjataan tarkastamalla vääriltä vaikuttavat tiedot. Tietoja tarkastetaan myös tekemällä vertailua oikeushallinnon ulosottotoimen tilastoon. 4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Ulosottoasioiden tilasto julkaistaan kerran vuodessa. 7

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Ulosottoasioiden tilastosta julkaistaan tuorein julkistus Internetissä Tilastokeskuksen kotisivulla. Julkistus ilmestyy aina julkaisupäivänä kello 9.00. Aikasarjat julkaistaan myös Tilastokeskuksen tilastotietojen itsepalvelujärjestelmässä (StatFin). 6. Tilastojen vertailukelpoisuus Ulosottoasioiden tilaston aikasarja alkaa vuodesta 2008 ja tiedot ovat ajallisesti vertailukelpoisia tästä lähtien. Tilastoissa käytetään uusinta julkaisuhetkellä voimassa olevaa ulosottopiirien luokitusta. Aikaisempien vuosien luvut muutetaan vastaamaan uusinta ulosottopiiriluokitusta, jotta tilastot olisivat vertailukelpoisia. Asiatyypin osalta käytetään tilastovuonna voimassa olevaa luokitusta. Myös näiden osalta aikaisempien vuosien luvut muutetaan vastaamaan uusinta luokitusta. Sakko- ja korvausasioihin lisättiin vuonna 2015 asialaji Jäädyttämisasiat, muihin yksityisoikeudellisiin perintäasioihin lisättiin asialaji Ulkomaiset turvaamistoimipäätökset ja muihin yksityisoikeudellisiin perintäasioihin Ulkomainen ulosottoperuste. 7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Ulosottoasioiden tilastolla ei ole suoria kosketuspintoja muihin Tilastokeskuksen oikeustilastojen aineistoihin. Oikeushallinnon ulosottoyksikkö tuottaa vuosittain paperijulkaisun ulosottotoimesta. Julkaisun tilastot eivät ole täysin yhtenäisiä Tilastokeskuksen ulosottoasioiden tilaston kanssa. Tilastojen välisten erojen oletetaan kuitenkin olevan vähäisiä. Erot tilastojen välillä johtuvat lähinnä siitä, että oikeushallinnon ulosottoyksikön paperijulkaisuun tehdään ulosottovirastojen esitysten perusteella manuaalisia korjauksia. Manuaalikorjaukset eivät kuitenkaan sisälly Tilastokeskukseen toimitettavaan perusaineistoon (dwuljakseen). Velallisiin kohdistuvien ulosottoasioiden lukumäärä voi olla hieman suurempi kuin ulosottoasioiden kokonaismäärä, sillä yhteen ulosottoasiaan voi liittyä useampi kuin yksi ulosottovelallinen. Velallistiedoissa velalliseen kohdistuva ulosottoasia lasketaan aina yhdeksi riippumatta ulosottoasiaan liittyvien velallisten lukumäärästä. 8

Oikeus 2018 Lisätietoja Pekka Hänninen Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma 029 551 2606 oikeus@tilastokeskus.fi http://tilastokeskus.fi/ulosottoasiat Lähde: Ulosottoasiat 2017, Tilastokeskus Asiakaspalaute: www.tilastokeskus.fi/palaute Tietopalvelu ja viestintä, Tilastokeskus puh. 029 551 2220 www.tilastokeskus.fi ISSN 1796-0479 = Suomen virallinen tilasto ISSN 1798-1514 (pdf) Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh. 020 450 05 asiakaspalvelu.publishing@edita.fi www.editapublishing.fi