EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Työllisyys- ja sosiaalivaliokunta 2004 VÄLIAIKAINEN 1992/0449A(COD) 6. joulukuuta 2001 ***II LUONNOS SUOSITUKSEKSI TOISEEN KÄSITTELYYN Neuvoston yhteinen kanta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (melu) aiheutuville riskeille (seitsemästoista direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi) (10479/1/2001 C5-0546/2001 1992/0449A(COD)) Työllisyys- ja sosiaalivaliokunta Esittelijä: Helle Thorning-Schmidt PR\439492.doc PE 305.762

Lainsäädäntömenettelyistä käytettävät symbolit * Kuulemismenettely yksinkertainen enemmistö **I Yhteistoimintamenettely (ensimmäinen käsittely) yksinkertainen enemmistö **II Yhteistoimintamenettely (toinen käsittely) yksinkertainen enemmistö yhteisen kannan hyväksymiseksi parlamentin jäsenten enemmistö yhteisen kannan hylkäämiseksi tai tarkistamiseksi *** Hyväksyntämenettely parlamentin jäsenten enemmistö lukuun ottamatta EY-sopimuksen 105, 107, 161 ja 300 artiklassa ja EU-sopimuksen 7 artiklassa tarkoitettuja tapauksia ***I Yhteispäätösmenettely (ensimmäinen käsittely) yksinkertainen enemmistö ***II Yhteispäätösmenettely (toinen käsittely) yksinkertainen enemmistö yhteisen kannan hyväksymiseksi parlamentin jäsenten enemmistö yhteisen kannan hylkäämiseksi tai tarkistamiseksi ***III Yhteispäätösmenettely (kolmas käsittely) yksinkertainen enemmistö yhteisen tekstin hyväksymiseksi (Ilmoitettu menettely perustuu komission esittämään oikeusperustaan.) Tarkistukset säädösehdotukseen Parlamentin tarkistukset merkitään lihavoidulla kursiivilla. Pelkkää kursivointia käytetään kiinnittämään teknisten yksiköiden huomio sellaisiin säädösehdotuksen osiin, jotka ehdotetaan korjattavaksi lopullisessa tekstissä (esimerkiksi selvästi virheelliset tai kyseisestä kieliversiosta pois jääneet kohdat). Korjausehdotusten hyväksymisestä päättävät asianomaiset tekniset yksiköt. PE 305.762 2/13 PR\439492.doc

SISÄLTÖ Sivu ASIAN KÄSITTELY... 4 LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI... 5 PERUSTELUT... 11 PR\439492.doc 3/13 PE 305.762

ASIAN KÄSITTELY Parlamentti hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä 20. huhtikuuta 1994 kantansa ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä aiheutuville riskeille KOM(1992) 560 1992/0449A(COD)). Parlamentin puhemies ilmoitti istunnossa 15. marraskuuta 2001 vastaanottaneensa yhteisen kannan ja lähettäneensä sen asiasta vastaavaan työllisyys- ja sosiaalivaliokuntaan (10479/1/2001 C5-0546/2001). Valiokunta oli nimittänyt kokouksessaan 26. heinäkuuta 1999 esittelijäksi Helle Thorning- Schmidtin. Valiokunta käsitteli yhteistä kantaa ja luonnosta suositukseksi toiseen käsittelyyn kokouksessaan (kokouksissaan)... Viimeksi mainitussa kokouksessa valiokunta hyväksyi luonnoksen lainsäädäntöpäätöslauselmaksi äänin... puolesta,... vastaan ja... tyhjä(ä) / yksimielisesti. Äänestyksessä olivat läsnä seuraavat jäsenet: (puheenjohtaja/puheenjohtajana), (varapuheenjohtaja), (varapuheenjohtaja), (esittelijä),...,... (... puolesta),... (... puolesta työjärjestyksen 153 artiklan 2 kohdan mukaisesti),... ja... Suositus toiseen käsittelyyn jätettiin käsiteltäväksi... Yhteiseen kantaan tehtävien tarkistusten jättämisen määräaika ilmoitetaan sen istuntojakson esityslistaluonnoksessa, jonka aikana suositusta käsitellään. / Yhteiseen kantaan tehtävien tarkistusten jättämisen määräaika on... PE 305.762 4/13 PR\439492.doc

LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (melu) aiheutuville riskeille (seitsemästoista direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi) (10479/1/2001 C5-0546/2001 1992/0449A(COD)) (Yhteispäätösmenettely: toinen käsittely) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan 10479/1/2001 C5-0546/2001), ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä esittämänsä kannan 1 komission ehdotuksesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(1992) 560) 2, ottaa huomioon komission muutetun ehdotuksen (KOM(1994) 284) 3, ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan, ottaa huomioon työjärjestyksen 80 artiklan, ottaa huomioon työllisyys- ja sosiaalivaliokunnan suosituksen toiseen käsittelyyn (A5-0000/2002), 1. tarkistaa yhteistä kantaa seuraavasti; 2. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle. 1 EYVL C 128, 9.5.1994, s. 146 154. 2 EYVL C 77, 18.3.1993, s. 12 29. 3 EYVL C 230, 19.8.1994, s. 3 29. PR\439492.doc 5/13 PE 305.762

Neuvoston yhteinen kanta Parlamentin tarkistukset Tarkistus 1 Johdanto-osan 13 a kappale (uusi) (13 a) Jotta työnantajat saavat mahdollisuuden valita välineet, jotka varmistavat työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden optimaalisella tavalla, on perustettava tietopankkeja, joissa on tiedot markkinoilla olevista laitteista. Tietopankeissa on oltava tietoja sekä kuulonsuojainten laadusta ja tehokkuudesta että koneiden ym. melutasosta. Tarkistus puhuu puolestaan. Komission on annettava ehdotus siitä, miten tietopankit voidaan parhaiten toteuttaa käytännössä, mukaan lukien tieto siitä, voidaanko niitä parhaiten valvoa kansallisella vai EU:n tasolla. Tarkistus 2 2 artiklan c alakohta c) viikoittaisen melualtistuksen taso (L ex, 8h): päivittäisen melualtistuksen tason aikapainotettu keskiarvo viisi kahdeksan tunnin työpäivää käsittävän nimellisen viikon jaksolle, siten kuin se määritellään kansainvälisessä ISO-standardissa ISO 1999:1990, kohta 3(6) (viite 2). Poistetaan. Tarkistus on seurausta tarkistuksesta, jolla poistetaan mahdollisuus mitata melua viikoittaisen melualtistumisen pohjalta. PE 305.762 6/13 PR\439492.doc

Tarkistus 3 3 artiklan 1 kohta 1. Tässä direktiivissä altistuksen raja-arvot ja altistuksen toiminta-arvot päivittäisen melualtistuksen tason ja äänenpaineen huippuarvon osalta vahvistetaan seuraavasti: a) altistuksen raja-arvot: L EX, 8h = 87 db (A) ja P peak = 200 Pa 1 ; b) altistuksen ylemmät toiminta-arvot: L EX, 8h = 85 db (A) ja P peak = 200 Pa 2 ; c) altistuksen alemmat toiminta-arvot: L EX, 8h = 80 db (A) ja P peak = 112 Pa 3 ; 1 140 db 20µPa:n yhteydessä. 2 140 db 20µPa:n yhteydessä. 3 135 db 20µPa:n yhteydessä. 1. Tässä direktiivissä altistuksen raja-arvot ja altistuksen toiminta-arvot päivittäisen melualtistuksen tason ja äänenpaineen huippuarvon osalta vahvistetaan seuraavasti: a) altistuksen raja-arvot: L EX, 8h = 87 db (A) ja P peak = 200 Pa 1 ; b) altistuksen ylemmät toiminta-arvot: L EX, 8h = 83 db (A) ja P peak = 112 Pa 2 ; c) altistuksen alemmat toiminta-arvot: L EX, 8h = 80 db (A) ja P peak = 112 Pa 3 ; 1 140 db 20µPa:n yhteydessä. 2 135 db 20µPa:n yhteydessä. 3 135 db 20µPa:n yhteydessä. On hyvin dokumentoitu tosiasia, että yli 80 db(a) :n jatkuva melualtistuminen saattaa aiheuttaa kuulovamman. Alentamalla raja-arvoja tämä tarkistus varmistaa ehkäisyvaikutuksen parantamisen alentamalla raja-arvoja kuulovammojen ja muiden haittavaikutusten rajoittamiseksi. Tarkistus 4 3 artiklan 2 kohta 2. Altistuksen raja-arvoja sovellettaessa on melualtistuksen tason arvioimisessa otettava huomioon työntekijän käyttämien henkilökohtaisten kuulonsuojainten vaimentava vaikutus. Altistuksen toimintaarvoissa tällaisten suojainten vaikutusta ei oteta huomioon. 2. Altistuksen raja-arvoja ja toimintaarvoja sovellettaessa on melualtistuksen tason arvioimisessa ei oteta huomioon työntekijän käyttämien henkilökohtaisten kuulonsuojainten vaimentava vaikutusta. PR\439492.doc 7/13 PE 305.762

Tarkistus palauttaa direktiiviin komission alkuperäisen ehdotuksen sanamuodon. Rajaarvojen mittausten ja kuulosuojainten käytön epätavallinen kytkeminen toisiinsa poistetaan, koska se merkittävällä tavalla heikentää työntekijöiden suojelua kuulovammoilta. Tarkistus 5 3 artiklan 2 a kohta (uusi) 2 a. Jäsenvaltiot ryhtyvät asianmukaisiin toimiin melualtistumisen vähentämiseksi erityistä tarkkaavaisuutta vaativissa tehtävissä. Jäsenvaltiot määräävät tässä direktiivissä määrättyjä altistuksen rajaarvoja ja toiminta-arvoja alempia arvoja silloin kun työterveys ja työturvallisuus sitä vaativat. Tarkistus perustuu komission alkuperäiseen ehdotukseen. On koko joukko työtehtäviä, joissa jo huomattavasti yleisiä raja-arvoja ja toiminta-arvoja alempi melutaso aiheuttaa vakavaa haittaa ja stressiä. Tämä tarkistus ei koske teollisuuden työtehtäviä vaan toimistotyötä ym. Jäsenvaltioiden on kiinnitettävä tähän huomiota ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin. Tarkistus 6 3 artiklan 3 kohta 3. Asianmukaisesti perustelluissa olosuhteissa työssä, joissa päivittäinen melulle altistuminen vaihtelee huomattavasti työpäivästä toiseen, jäsenvaltiot voivat altistuksen raja-arvojen ja altistuksen toiminta-arvojen soveltamiseksi käyttää päivittäisen melualtistuksen tason sijasta viikoittaista melualtistuksen tasoa arvioidessaan melutasoa, jolle työntekijät altistuvat, edellyttäen että Poistetaan. PE 305.762 8/13 PR\439492.doc

a) riittävällä seurannalla osoitettu viikoittainen melualtistuksen taso ei ylitä altistuksen raja-arvoa 87 db(a), ja b) näihin töihin liittyvät riskit saatetaan asianmukaisin toimenpitein mahdollisimman vähäisiksi. Melulle altistumista on mitattava komission alkuperäisen ehdotuksen mukaisesti päivittäisen melualtistuksen pohjalta. Viikoittaisen melualtistumisen mittaaminen lisää sitä aikaa, jona työntekijä voi altistua raja-arvot merkittävästi ylittävälle melulle. Työterveyden suhteen tämä on selvä taka-askel. Sitä paitsi viikoittainen mittaaminen tulee yritykselle ja mittauspalvelujen tarjoajalle kalliimmaksi kuin päivittäinen mittaaminen. Tarkistus 7 5 artiklan 3 kohta 3. Edellä 4 artiklassa tarkoitetun riskien arvioinnin perusteella on työpaikoilla, joissa työntekijät saattavat altistua altistuksen ylemmät toiminta-arvot ylittävälle melulle, tämä tieto on ilmoitettava asianmukaisilla merkeillä. Kyseiset alueet on myös rajattava ja pääsyä niille on rajoitettava, jos se on teknisesti mahdollista ja altistumisriskin perusteella aiheellista. 3. Edellä 4 artiklassa tarkoitetun riskien arvioinnin perusteella on työpaikoilla, joissa työntekijät saattavat altistua altistuksen ylemmät toiminta-arvot ylittävälle melulle, tämä tieto on ilmoitettava asianmukaisilla merkeillä. Kyseiset alueet on myös rajattava ja pääsyä niille on rajoitettava, jos se on teknisesti mahdollista. Viimeinen lause on tarpeeton. Jos työntekijät saattavat altistua toiminta-arvot ylittävälle melulle, mainitut toimet ovat ilman muuta oikeutettuja. Tarkistus 8 15 artikla Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle PR\439492.doc 9/13 PE 305.762

viiden vuoden välein tämän direktiivin käytännön toimeenpanoa koskeva kertomus, jossa esitetään sekä työantajien että työntekijöiden näkemykset. Näiden kertomusten perusteella komissio antaa asiaa koskevia tietoja Euroopan parlamentille, neuvostolle, talous- ja sosiaalikomitealle sekä työturvallisuuden, työhygienian ja työterveyshuollon neuvoaantavalle komitealle. viiden vuoden välein tämän direktiivin käytännön toimeenpanoa koskeva kertomus, jossa esitetään sekä työantajien että työntekijöiden näkemykset. Kertomus sisältää mm. yksityiskohtaisesti perustellun luettelon jäsenvaltioiden myöntämistä poikkeuksista. Se sisältää myös kuvauksen parhaista menettelyistä, joilla ehkäistään melun terveydelle haitallisia vaikutuksia, ja tiedot siitä, mitä jäsenvaltiot ovat tehneet niiden levittämiseksi. Näiden kertomusten ja uuden tiedon ja tutkimuksen perusteella komissio laatii kokonaisvaltaisen arvioinnin direktiivin täytäntöönpanosta ja antaa asiaa koskevia tietoja Euroopan parlamentille, neuvostolle, talous- ja sosiaalikomitealle sekä työturvallisuuden, työhygienian ja työterveyshuollon neuvoa-antavalle komitealle. Komissio antaa myös asianmukaisia muutoksia koskevia ehdotuksia. Tarkoituksena on varmistaa, että jäsenvaltiot antavat yksityiskohtaisia tietoja direktiivin täytäntöönpanosta käytännössä mukaan lukien yhteisen kannan 11 artiklan perusteella myönnetyt poikkeukset. Euroopan parlamentilla on toisena lainsäädäntövallan käyttäjänä intressi valvoa sitä, miten unionin kansalaiset pääsevät nauttimaan työterveyden ja työturvallisuuden parantamisesta käytännössä. Tämän lisäksi tavoitteena on parhaiden käytäntöjen mahdollisimman laaja levittäminen. Jäsenvaltojen kokemusten levittäminen voidaan toteuttaa esimerkiksi Bilbaossa toimivan Euroopan työturvallisuus- ja työterveysviraston kautta. PE 305.762 10/13 PR\439492.doc

PERUSTELUT 1. Taustaa Komissio antoi 23. joulukuuta 1992 ehdotuksen direktiivin antamiseksi terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä, mukaan lukien mekaaninen värinä, melu, optinen säteily ja sähkömagneettiset kentät ja aallot, aiheutuville riskeille(kom(1992) 560. Tämä yhteinen kanta, johon parlamentin on otettava kantaa toisessa käsittelyssä, koskee vain melua. Tarkoituksena on, että direktiiviehdotus korvaa voimassa olevan meludirektiivin (86/188/ETY). Direktiiviehdotuksen tarkoituksena on suojata työntekijöitä melulle altistumisen vahingollisilta vaikutuksilta, kuulovammat mukaan lukien. Melulle altistumisen riskivaikutukset ovat tuttuja ja tunnettuja: jatkuva yli 80 desibelin (db(a) melulle altistuminen aiheuttaa kuulovamman vaaran. jatkuva yli 85 (db(a):n melulle altistuminen aiheuttaa vakavan kuulovamman vaaran. jatkuva 90 (db(a) melualtistus johtaa siihen, että 11 % altistuneista saa vakavia kuulovammoja. Se on melkein kolme kertaa enemmän kuin 85 (db(a):n tasolla. Erittäin voimakkaat impulssit (yli 130 140 db(a)) voivat vahingoittaa kuuloa jo lyhyen altistumisen aikana. melu voi aiheuttaa myös muita fyysisiä haittavaikutuksia elimistössä ja heikkokin melu voi olla psyykkisesti rasittavaa. lisäksi melu lisää onnettomuusriskiä, koska melu saattaa vaimentaa varoitusäänet tai konevikojen äänet. Kuulovammat ovat erittäin yleisiä työperäisten vammojen korvaamisen aiheita. 28 % EU:n jäsenvaltioiden työntekijöistä ilmoittaa altistuvansa melulle, joka häiritsee keskustelua. Näistä kolmannes ilmoittaa työskentelevänsä tällaisessa työympäristössä suurimman osan päivästä tai koko päivän. (Lähde: Euroopan työturvallisuus- ja työterveysvirasto (2000): "Työturvallisuuden ja työterveyden tila Euroopan unionissa"). 2. Yhteisen kannan vertaaminen parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä hyväksymään kantaan Neuvosto toteaa, että Euroopan parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä hyväksymät tarkistukset 5, 8, 9, 14, 16, 17 ja 19 on sisällytetty yhteiseen kantaan. Neuvosto katsoo, että tarkistukset 4, 7, 10, 11, 12, 13, 18 ja 20 on sisällytetty muutettuina tai osittain. PR\439492.doc 11/13 PE 305.762

Esittelijä tunnustaa, että useimmat edellä mainituista ehdotuksista on sisällytetty yhteiseen kantaan hyväksyttävällä tavalla. Tämä ei kuitenkaan koske tarkistusta 4, koska neuvosto sallii sen, että altistuksen raja-arvoja sovellettaessa on otettava huomioon työntekijän käyttämien kuulosuojaintenvaimentava vaikutus. Esittelijä toteaa edelleen, että neuvosto ei ole halunnut sisällyttää yhteiseen kantaa tarkistuksia 2, 3, 6, 15, 21, 22, 23, 24, 25 ja 26. Tarkistusten 2, 3, 22 ja 26 taustalla oli Euroopan parlamentin halu tarkistaa voimassa olevaa meludirektiiviä sen vaikutusten sekä uuden tiedon ja tutkimusten perusteella. Tarkoituksena ei ollut myöntää poikkeuksia: todellisuudessa tarkoituksena oli parantaa työterveyttä ja työturvallisuutta. Esittelijän yleisarvio on, että yhteiseen kantaan on sisällytetty useita Euroopan parlamentin tekemiä tarkistuksia. Siitä huolimatta esittelijä ei voi suositella, että Euroopan parlamentti hyväksyy yhteisen kannan esittämättä uusia tarkistuksia. 3. Yhteisen kannan tärkeimpien ongelmakohtien yhteenveto Yhteinen kanta sisältää kolme altistumisarvomääritelmää: raja-arvot sekä ylimmät ja alimmat toiminta-arvot. Se on selkeämpi kuin komission ehdotus, joka sisälsi neljä eri määritelmää. Esittelijä katsoo kuitenkin, että työntekijöiden suojelua on parannettava edelleen siten, että pääpaino on ehkäisevällä vaikutuksella. Tämän vuoksi esittelijä ehdottaa, että ylempi toiminta-arvoa lasketaan 85 db(a):sta 83 db(a):han. 1 Ehdotetut raja-arvot (87 db(a) ovat alemmat kuin vastaavat arvot voimassa olevassa direktiivissä ja komission ehdotuksessa. Esittelijä katsoo, että tämä on jo huomattava parannus, eikä sen vuoksi ehdota tämän raja-arvon muuttamista. Kaikkein merkittävin ongelma on kuitenkin se, että yhteinen kanta ottaa käyttöön uuden periaatteen raja-arvojen mittauksissa. Uusi periaate merkitsee sitä, että altistuksen raja-arvoja sovellettaessa on otettava huomioon työntekijän käyttämien kuulosuojainten vaimentava vaikutus (3 artikla, 2 kohta). Tätä ei voida hyväksyä. Jos kuulosuojaimet eivät istu kunnolla tai jos ne ovat kuluneet, tai jos erityinen työtilanne ei kerta kaikkiaan salli kuulosuojainten käyttöä, työntekijä saattaa altistua melulle, joka huimasti ylittää voimassa oleva 90 db(a):n raja-arvon. Näin ollen yhteinen kanta uhkaa suoraan johtaa työsuojelun heikentymiseen siitä, mitä se on nykyisen direktiivin perusteella. Viittaus kuulosuojainten käyttöön sisältää riskin siitä, että vastuu työsuojelusta liukuu työnantajalta työntekijälle. Sen lisäksi se on oikeudellisesti epäonnistunut konstruktio. Työsuojelun puitedirektiivi (89/391/ETY) perustuu selkeille ehkäisyperiaatteille, joista ilmenee, että kuulosuojainten tapaiset henkilökohtaiset suojaimet ovat tärkeysjärjestyksessä viimeinen työsuojelun keino. Periaate on seuraava: "Henkilökohtaisten sijasta yleiset ja yhteiset suojelujärjestelyt". Lisäksi yhteinen kanta avaa mahdollisuuden sille, että tietyissä olosuhteissa jäsenvaltiot voivat altistuksen toiminta-arvojen soveltamisessa käyttää 8-tuntisen työpäivän 1 Maksimaalisen äänenpaineen raja-arvoa alennetaan vastaavasti siten, että se on 135 db(a). PE 305.762 12/13 PR\439492.doc

melualtistumisen sijasta viikoittaista melualtistumisen tasoa (3 artikla, 3 kohta). Tämä lisää sen ajan pituutta, jona työntekijä saattaa altistua raja-arvot selvästi ylittävälle melulle. Työterveyden kannalta tämä on selvä taka-askel. Tämän vuoksi esittelijä ehdottaa komission ehdotuksen sanamuodon säilyttämistä, koska siinä referenssinä käytetään 8 tunnin työpäivää. PR\439492.doc 13/13 PE 305.762