Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista.. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Seppo Päätalo varpu5@hotmail.com Organisaatio, jota vastaus edustaa Paimion vammaisneuvosto Mahdollinen tarkennus Olen Paimion vammaisneuvoston jäsen 2. 2. Onko vastaaja Kunta Erityishuollon kuntayhtymä Muu kuntayhtymä Ministeriö Muu valtion viranomainen Järjestö Yksityishenkilö, vammaispalvelujen käyttäjä Muu yksityishenkilö mikään edellä mainittu, edustan Avoimet vastaukset: mikään edellä mainittu, edustan - Paimion vammaisneuvostoa 3. 3. :ssä säädetään lain läpileikkaavista periaatteista. Kattaako säännös vammaispalveluille asetetut tavoitteet?
4. 4. Muita huomioita :n sisältöön. - Vammaislaki tulisi olla vammaispalveluiden ensijainen laki muihin lakeihin nähden ja sen tulee turvata vammaisen henkilön täysimääräinen yhdenvertaisuus, osallisuus, ja osallistuminen yhteiskunnassa. Luetellut lain tarkoitukset ovat hyvät. Palveluiden maksuttomuus on myös tärkeää vammaisen yhdenvertaisuuden toteutumiseksi. 5. 5. Onko 2 :n perusteella selvää, missä tilanteissa sovelletaan erityislakia? 6. 6. 2 :n 3 momentissa säädetään soveltamisalan rajauksesta. Onko rajaus selkeä?
7. Onko rajaus tarpeellinen? 8. 7. Muita huomioita 2 :n sisältöön. - Pitkäaikaisille ja mahdollisesti syntymästä saakka olevilla vammaisille on turvattava tämän erityislain mukaiset palvelut vamman diagnosoinnista aina elämän viimeisiin päiviin asti. Vammaisia ei saa sulkea vammaispalvelulain ulkopuolelle jonkin tietyn iän jälkeen. Vanhuudesta johtuvan pitkäaikaissairauden hoito ja apu tulee turvata ensisijaisesti vanhuspalvelulain yms. lakien avulla. Jos vammainen henkilö ikääntyessään saa lisäsairauksia tai vammoja on hän silti oltava oikeutettu tämän lain mukaisiin palveluihin. 9. 8. Arvioikaa momenttien tarpeellisuutta lain soveltamisen kannalta. Palvelutarpeen arviointi sekä palvelujen suunnittelu, toteuttaminen ja toteutumisen seuranta on tehtävä yhteistyössä vammaisen henkilön ja sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (82/2, jäljempänä asiakaslaki) 9 ja :ssä tarkoitetuissa tapauksissa vammaisen henkilön ja hänen laillisen edustajansa taikka omaisen tai muun läheisen kanssa. Tarpeellinen Tarpeeton. Asiakkaan oikeudesta saada selvitys toimenpidevaihtoehdoista säädetään asiakaslain 5 :ssä sekä asiakkaan itsemääräämisoikeudesta ja osallistumisesta asiakaslain 8, 9 ja :ssä. Asiakkaan osallistumisesta palvelutarpeen arviointiin sekä asiakassuunnitelman laatimiseen säädetään sosiaalihuoltolain (3/24) 36, 39 ja 4 :ssä.
Tarpeellinen Tarpeeton. Vammaisen henkilön osallistumista on tuettava hänen toimintakykynsä, ikänsä ja elämäntilanteensa edellyttämällä tavalla. Vammaisen henkilön on voitava käyttää hänelle soveltuvaa viestintä- ja kommunikointikeinoa ja häntä on tarvittaessa tuettava tiedon saannissa, oman mielipiteen muodostamisessa ja ilmaisemisessa sekä oman tahdon toteuttamisessa. Tarpeellinen Tarpeeton 2. Lapsen ja nuoren mielipiteen selvittämisestä säädetään sosiaalihuoltolain 32 :ssä. Lapselle ja nuorelle on järjestettävä riittävä apu ja tuki tiedonsaantiin, kommunikaatioon ja vuorovaikutukseen. Tarpeellinen Tarpeeton
3. 9. Muita huomioita 4 :n sisältöön. vastauksia. 4. Asiakkaan oikeudesta saada selvitys toimenpidevaihtoehdoista säädetään asiakaslain 5 :ssä sekä asiakkaan itsemääräämisoikeudesta ja osallistumisesta asiakaslain 8, 9 ja :ssä. Asiakkaan osallistumisesta palvelutarpeen arviointiin sekä asiakassuunnitelman laatimiseen säädetään sosiaalihuoltolain (3/24) 36, 39 ja 4 :ssä. Tarpeellinen Tarpeeton 5. Vammaisen henkilön palvelutarpeen arvioinnista säädetään sosiaalihuoltolain (3/24) 36 ja 37 :ssä. 6. Asiakassuunnitelman tekemisestä ja omatyöntekijästä säädetään sosiaalihuoltolain 39 ja 42 :ssä.
7. Palvelutarpeen arvioinnin ja asiakassuunnitelman yhteydessä tehtävässä monialaisessa yhteistyössä ja palvelujen yhteensovittamisessa noudatetaan, mitä sosiaalihuoltolain 4 :ssä säädetään. 8.. Muita huomioita 5 :n sisältöön. vastauksia. 9. 2. Arvioikaa seuraavia päätöksentekoon ja palvelujen toteuttamiseen liittyviä väittämiä. Yhteensä Keskiarvo Päätöksentekoon liittyvä sääntely on riittävä. Päätösten toimeenpanon sääntely on riittävä. Palvelujen laadun määrittämisen ja arvioinnin sääntely on riittävä. Lasten ja nuorten huomioon ottamisen 2 sääntely on riittävä. Yhteensä 3 4,25
2. 3. Muita huomioita 6 :n sisältöön. - Päätökset tulisi aina tehdä ilman tarpetonta viivytystä. Nyt vammaiset perheineen joutuvat odottamaan jopa vuosikausia palvelupäätöksiä. Päätösten tahallisesta viivyttämisestä tulisi tulla sanktio. Tällä hetkellä asiakkaan oikeusturvakeinot ovat riittämättömät. Vammaisille ja heidän perheilleen voitaisiin maksaa taloudellista korvausta päätösten viivästymisestä. 2. 4. Täydentääkö säännös asianmukaisesti ehdotetussa laissa säädettyjä muita erityispalveluja? 22. 5. Onko selvää, milloin sovelletaan ehdotetun lain mukaista valmennusta ja tukea koskevaa säännöstä ja milloin sosiaalihuoltolain (3/24) tai muun lain säännöksiä? (Esim. sosiaalihuoltolain 7 :n mukaista sosiaalista kuntoutusta koskevaa säännöstä)?
23. 6. Muita huomioita 8 :n sisältöön. - Valmennus ja tuki ovat tärkeitä niin vammaiselle itselleen kuin hänen perheelleen. Vamman diagnosointi vaiheessa perheen on ensisijaisen tärkeää saada sopeutumisvalmennusta, koska aluksi kaikki näyttää kaaottiselta. Vammaisen lapsen syntymä on useimmiten shokki perheelle ja perheet tarvitsevat monenlaista tukea siinä vaiheessa. Myös lapsen läheisten on saatava valmennusta ja tukea lapsen kuntouttamiseen ja heidät on osallistettava lapsen kuntoutumisprosessiin mukaan. Valmennukseen ja tuen on oltava subjektiivinen oikeus ja sen on oltava vammaiselle ja hänen perheelle maksutonta. 24. 7. Onko säännös tarkoituksenmukainen? 25. 8. Huomioita 9 :n sisältöön. - Tämä lause on syrjivä ja se on poistettava laista: "Henkilökohtaisen avun järjestäminen edellyttää, että vammaisella henkilöllä on voimavaroja määritellä avun sisältö ja toteutustapa." Ajatus, että vammaisella on oltava voimavaroja määritellä avun sisältöä ja toteutustapaa syrjii sellaisia vammaisia, joilla on kommunikaatioa vaikeuksia ja kognitiivia ongelmia. Voimavaramäärittelylle ei ole tarvetta, koska henkilökohtaisen avun erilaiset toteuttamistavat varmistavat sen, että myös kognitiivisia haasteita omaavat henkilöt voivat käyttää avustajaa. Tärkeintä on, että avustajaksi valituille tehdään terveystarkastus ja että, heidän taustansa tarkistetaan, jotta myös vammaiset, joilla on kognitiivisia pulmia tai kommunikaatiohaasteita voivat olla turvassa. Koko lause tulisi poistaa myös siksi, että useimmiten vammaisen voimavarat lisääntyvät sitä mukaa, kun heille annetaan riittävästä apua ja tukea. Niin sanottu voimavara-pykälä tulisi poistaa myös siksi, että se asettaa vammaiset keskenään eri arvoiseen asemaan riippuen vamman laadusta. Lisäksi henkilökohtaista apua olisi annettava vähintään 3 h kuukaudessa ja poistaa kohta pienemmästä tuntimäärästä, koska on lähes mahdotonta rekrytoida ketään pienempään tuntimäärään. On työlästä löytää motivoitunutta avustajaa pienemmällä tuntimäärällä, joten pienempi tuntimäärä syrjii vammaisia asettaen heidät keskenään eriarvoiseen asemaan.
26. 9. Onko säännös tarkoituksenmukainen? 27. 2. Huomioita :n sisältöön. - Jos vammainen tai hänen edunvalvoja toimii työnantajana tulisi työntekijän palkkakulut korvata. 28. 2. Onko säännös tarkoituksenmukainen? 29. 22. Huomioita :n sisältöön. - Oli avun järjestämistapa mikä tahansa näistä kolmesta tulisi avustajasta aiheutuvat kulut korvata täysimääräisesti. Viranomaisten velvollisuus on neuvoa vammaista työnanatajana toimimisessa. 3. 23. Onko säännös tarkoituksenmukainen?
3. 24. Huomioita 2 :n sisältöön. - On tärkeää, että vammaiset saavat itse valita oman asuinpaikkansa eivätkö ole velvoitetut käyttämään jotakin tiettyä asumisratkaisua. Vammaisilla on oltava oikeus saada tarvitsemansa palvelut kotiin, mutta heillä on oltava halutessaan oikeus valita asuinpaikakseen myös palvelutalo. Palveluiden monipuolisuus ja palveluiden käyttäjän itsemääräämisoikeus on laissa turvattava. 32. Vammaisten lasten asumisesta kodin ulkopuolella olisi säädettävä ehdotetun lain mukaisena palveluna. Samaa mieltä Eri mieltä 33. Vammaisten lasten asumisesta kodin ulkopuolella olisi säädettävä lastensuojelulain mukaisena avohuollon sijoituksena ilman huostaanottoa. Samaa mieltä Eri mieltä
34. Vammaisten lasten asumisesta kodin ulkopuolella olisi säädettävä sekä ehdotetussa laissa että lastensuojelulaissa siten, että ehdotettu laki on ensisijainen. Samaa mieltä Eri mieltä 35. Vammaisten lasten sijoittaminen kodin ulkopuolelle olisi tehtävä ilman huostaanottoa avohuollon sijoituksena myös pidemmäksi aikaa. Samaa mieltä Eri mieltä 36. Vammaisten lasten sijoittaminen kodin ulkopuolelle olisi aina tehtävä lastensuojelulain periaatteiden ja säännösten mukaisesti. Samaa mieltä Eri mieltä
37. 26. Mitä muuta haluaisitte tuoda esiin liittyen tilanteisiin, joissa lapsi asuu erossa vanhemmistaan tai huoltajistaan? - Vammaisella lapsella tulee olla oikeus saada vammaispalveluja ilman lastensuojelun asiakkuutta. Myös lastensuojelun asiakkaalla, joka on vammainen on oikeus saada vammaispalveluja. Vammaisen lapsen tulisi saada tarvitsemansa apu ja tuki perheeseen, jossa elää ilman turhaa lastensuojelun väliintuloa. Perheiden tulisi voida käyttää myös lapsen asumispalveluita ilman leimaantumisen pelkoa. Lapselle paras kasvuympäristö on oma koti omien vanhempien luona, kunhan perheitä ja lasta tuetaan riitävästi. Palveluluiden tulee olla maksuttomia. 38. 27. Onko säännös tarkoituksenmukainen? 39. 28. Huomioita 4 :n sisältöön. vastauksia. 4. 29. Onko lyhytaikainen huolenpito tarpeellinen palvelu?
4. 3. Onko selvää, milloin sovelletaan ehdotetun lain mukaista lyhytaikaista huolenpitoa koskevaa säännöstä ja milloin sosiaalihuoltolain (3/24) säännöksiä (esim. SHL:n 9 :n mukaista kotipalvelua koskevaa säännöstä) tai omaishoidon tuesta annettua lakia? 42. 3. Huomioita 5 :n sisältöön. vastauksia. 43. 32. Onko säännös tarkoituksenmukainen?
44. 33. Huomioita 6 :n sisältöön. - Päiväaikaiseen toimintaa tulee kuulua maksuttomat kuljetukset. Päiväaikainen toiminta tulee olla eri tiloissa missä henkilö asuu ellei ole muita perusteltuja syitä, esim. tilojen soveltumattomuus vammaiselle tai muut yksilölliset tarpeet. Silloin vammaisella tulee olla oikeus johonkin muuhun kuntouttavaan toimintaan esim. henkilökohtainen apu. 45. 34. Turvaako säännös vammaisen henkilön liikkumisen? 46. 35. Muita huomioita 7 :n sisältöön. vastauksia. 47. 36. Onko säännös tarkoituksenmukainen?
48. 37. Huomioita 8 :n sisältöön. - Matkojen yhdistelyä ei tulisi suosia ja vammaisella tulee olla oikeus kieltäytyä matkojen yhdistelystä. 49. 38. Huomioita 9 :n sisältöön. vastauksia. 5. 39. Huomioita 3 luvun säännöksiin. - Päätöksistä valittaminen hallinto-oikeuteen tulee säilyttää. 5. 4. Huomioita 4 luvun säännöksiin. vastauksia. 52. 4. Mitä muuta haluaisitte tuoda esiin lakiesitykseen liittyen? - Vammaisten palveluiden maksuttomuus on ensiarvoisen tärkeää heidän yhdenvertaisuuden saavuttamiseksi yhteiskunnassa. Vammaisilla tulee olla oikeus täysimääräisesti osallistua yhteiskuntaa sen täysinä jäseninä ja olla osallisina yhteiskunnassa siinä missä vammattomillakin. Tämän lain tulee tulee tukea tärkeää päämäärää.