EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kalatalousvaliokunta 30.1.2015 2014/0138(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi ajoverkkokalastuksen kieltämisestä, neuvoston asetusten (EY) N:o 850/98, (EY) N:o 812/2004, (EY) N:o 2187/2005 ja (EY) N:o 1967/2006 muuttamisesta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 894/97 kumoamisesta (COM(2014)0265 C8-0007/2014 2014/0138(COD)) Kalatalousvaliokunta Esittelijä: Renata Briano PR\1034044.doc PE537.393v01-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen
PR_COD_1amCom Menettelyjen symbolit * Kuulemismenettely *** Hyväksyntämenettely ***I Tavallinen lainsäätämisjärjestys (ensimmäinen käsittely) ***II Tavallinen lainsäätämisjärjestys (toinen käsittely) ***III Tavallinen lainsäätämisjärjestys (kolmas käsittely) (Menettely määräytyy säädösesityksessä ehdotetun oikeusperustan mukaan.) Tarkistukset säädösesitykseen Palstoina esitettävät parlamentin tarkistukset Poistettava teksti merkitään vasempaan palstaan lihavoidulla kursiivilla. Tekstiä korvattaessa muutosmerkinnät tehdään molempiin palstoihin lihavoidulla kursiivilla. Uusi teksti merkitään oikeaan palstaan lihavoidulla kursiivilla. Tarkistuksen tunnistetietojen ensimmäisellä ja toisella rivillä ilmoitetaan käsiteltävänä olevan säädösesityksen kohta, jota tarkistetaan. Jos tarkistus koskee olemassa olevaa säädöstä, jota säädösesityksellä muutetaan, tunnistetietojen kolmannella rivillä ilmoitetaan muutettavan säädöksen tyyppi ja numero ja neljännellä rivillä tarkistettavan tekstinkohdan paikannus. Konsolidoituna tekstinä esitettävät parlamentin tarkistukset Uusi teksti merkitään lihavoidulla kursiivilla. Poistettava teksti merkitään symbolilla tai yliviivauksella. Tekstiä korvattaessa muutosmerkinnät tehdään siten, että uusi teksti lihavoidaan ja kursivoidaan ja korvattava teksti poistetaan tai viivataan yli. Parlamentin yksiköiden tekemiä lopullisen tekstin teknisiä muutoksia ei merkitä. PE537.393v01-00 2/25 PR\1034044.doc
SISÄLTÖ Sivu LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI.5 PERUSTELUT...23 PR\1034044.doc 3/25 PE537.393v01-00
PE537.393v01-00 4/25 PR\1034044.doc
LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi ajoverkkokalastuksen kieltämisestä, neuvoston asetusten (EY) N:o 850/98, (EY) N:o 812/2004, (EY) N:o 2187/2005 ja (EY) N:o 1967/2006 muuttamisesta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 894/97 kumoamisesta (COM(2014)0265 C8-0007/2014 2014/0138(COD)) (Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2014)0265), ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 43 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0007/2014), ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan, ottaa huomioon Italian senaatin ja Puolan parlamentin alahuoneen toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti antamat perustellut lausunnot, joiden mukaan esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen, ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan, ottaa huomioon kalatalousvaliokunnan mietinnön sekä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon (A8-0000/2015), 1. vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan; 2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella; 3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille. PR\1034044.doc 5/25 PE537.393v01-00
1 Otsikko Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi ajoverkkokalastuksen kieltämisestä, neuvoston asetusten (EY) N:o 850/98, (EY) N:o 812/2004, (EY) N:o 2187/2005 ja (EY) N:o 1967/2006 muuttamisesta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 894/97 kumoamisesta Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi ajoverkkokalastusta koskevista säännöistä, neuvoston asetusten (EY) N:o 850/98, (EY) N:o 812/2004, (EY) N:o 2187/2005 ja (EY) N:o 1967/2006 muuttamisesta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 894/97 kumoamisesta 2 Johdanto-osan 16 kappale (16) Edellä esitetyistä syistä sekä kyseisestä pyyntivälineestä jatkuvasti aiheutuvien säilyttämisnäkökohtiin liittyvien huolenaiheiden poistamiseksi asianmukaisesti ja ympäristö- ja valvontatavoitteiden toteuttamiseksi vaikuttavalla ja tehokkaalla tavalla kuitenkin siten, että sosioekonomiset vaikutukset jäävät mahdollisimman pieniksi, on tarpeen ottaa käyttöön kaikenlaisten ajoverkkojen käytön täyskielto kaikilla unionin vesialueilla ja kaikille unionin aluksille riippumatta siitä, toimivatko ne unionin vesillä vai niiden ulkopuolella, sekä kaikille unionin vesillä toimiville unionin ulkopuolisille aluksille. (16) Edellä esitetyistä syistä sekä kyseisestä pyyntivälineestä jatkuvasti aiheutuvien säilyttämisnäkökohtiin liittyvien huolenaiheiden poistamiseksi asianmukaisesti ja ympäristö- ja valvontatavoitteiden toteuttamiseksi vaikuttavalla ja tehokkaalla tavalla kuitenkin siten, että sosioekonomiset vaikutukset jäävät mahdollisimman pieniksi, on tarpeen tarkastella uudelleen yhteisen kalastuspolitiikan perusteiden ja erityisesti alueellistamisen sekä valvonnan ja seuraamusten tiukentamisen periaatteiden mukaisesti kalastusta sellaisilla ajoverkoilla, joita käytetään kaikilla unionin vesialueilla ja kaikilla unionin aluksilla riippumatta siitä, toimivatko alukset unionin vesillä vai niiden ulkopuolella, sekä kaikilla unionin PE537.393v01-00 6/25 PR\1034044.doc
vesillä toimivilla unionin ulkopuolisilla aluksilla. Komission esittämä täyskielto ei ole millään muotoa perusteltu. Sen sijaan on tarkasteltava uudelleen nykyistä ajoverkkokalastusta siten, että sallitaan ainoastaan ekologisesti kestävät ajoverkot, esimerkiksi galicialainen xeito-pyydys, ja edistetään niiden käyttöä. Valvonnan ja seuraamusten tiukentaminen on olennaisen tärkeää laittoman ajoverkkokalastuksen kitkemiseksi. 3 Johdanto-osan 17 kappale (17) Unionin lainsäädännön selkeyttämiseksi on myös tarpeen poistaa kaikki muut ajoverkkoja koskevat säännökset muuttamalla neuvoston asetusta (EY) N:o 850/98, asetusta (EY) N:o 812/2004, asetusta (EY) N:o 2187/2005 ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1967/2006 ja kumoamalla asetus (EY) N:o 894/97. (17) Unionin lainsäädännön selkeyttämiseksi on myös tarpeen muuttaa niitä unionin muun lainsäädännön ajoverkkoja koskevia säännöksiä, jotka ovat ristiriidassa tämän asetuksen säännösten kanssa, tai poistaa ne. Jos unionin muun lainsäädännön säännökset olisivat ristiriidassa tämän mietinnön mukaisesti muutetun asetuksen kanssa, niitä olisi muutettava tai ne olisi poistettava. 4 Johdanto-osan 18 kappale PR\1034044.doc 7/25 PE537.393v01-00
(18) Pienillä ajoverkoilla kalastavat alukset saattavat tarvita hieman aikaa mukautuakseen uuteen tilanteeseen, ja sen vuoksi tarvitaan siirtymäaika. Siksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015, (18) Pienillä ajoverkoilla kalastavat alukset saattavat tarvita hieman aikaa mukautuakseen uuteen tilanteeseen, ja sen vuoksi tarvitaan siirtymäaika. Jos alusten on vaihdettava käyttämäänsä pyydystyyppiä, olisi annettava tukea Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta. Siksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016. Jos kalastajat joutuvat lopettamaan kalastuksen ajoverkoilla siksi, että asetuksen soveltamisalaan kuuluvaa ajoverkkokalastusta koskevia säännöksiä tarkistetaan, heidän olisi voitava saada tukea Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta pyydystyypin vaihtamiseen. 5 3 artikla a alakohta a) kaikkien meren elollisten luonnonvarojen pyytäminen ajoverkoilla, ja a) sellaisten ajoverkkojen käyttö, joiden pituus on yli 2 500 metriä, Tässä artiklassa säädetään ajoverkkokalastuksesta, joka kielletään kaikissa olosuhteissa. 6 3 artikla b alakohta PE537.393v01-00 8/25 PR\1034044.doc
b) kaikenlaisten ajoverkkojen pitäminen kalastusaluksilla. b) sellaisten ajoverkkojen pitäminen kalastusaluksilla, joiden yhteenlaskettu pituus on yli 2 500 metriä, Tässä artiklassa säädetään ajoverkkokalastuksesta, joka kielletään kaikissa olosuhteissa. 7 3 artikla c alakohta (uusi) c) liitteessä vahvistettujen lajien pyydystäminen kaikenlaisilla ajoverkoilla. Tässä artiklassa säädetään ajoverkkokalastuksesta, joka kielletään kaikissa olosuhteissa. 8 3 a artikla (uusi) 3 a artikla Ajoverkkokalastukselle asetetut tavoitteet Kalastettaessa ajoverkoilla, joita ei ole kielletty 3 artiklan nojalla, on varmistettava, että PR\1034044.doc 9/25 PE537.393v01-00
a) vältetään rauhoitettujen lajien jääminen saaliiksi ja muun vahingon aiheuttaminen niille ja b) ei-toivottuja lajeja jää saaliiksi mahdollisimman vähän. Tässä artiklassa asetetaan tavoitteet ajoverkkokalastukselle. 9 3 b artikla (uusi) 3 b artikla Ajoverkkokalastukselle asetetut ehdot 1. Sellaisen kalastusmatkan aikana, jolla käytetään ajoverkkoja, kalastusaluksella ei saa pitää mitään muuntyyppistä pyydystä. 2. Ajoverkkosaaliit saa purkaa aluksesta ainoastaan nimetyissä satamissa. Yhtä tai useampaa ajoverkkoa käyttävän aluksen päällikön, joka haluaa käyttää jossakin jäsenvaltiossa sijaitsevaa purkauspaikkaa, on ilmoitettava kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille aiottu purkauspaikka ja saapumisaika vähintään kahta tuntia ennen satamaan saapumista. 3. Yhtä tai useampaa ajoverkkoa käyttävän aluksen päällikön on varmistettava, että a) verkkoa tarkkaillaan koko kalastustoiminnan ajan jatkuvasti siten, että siihen on näköyhteys, ja b) ajoverkon kumpaankin päähän on kiinnitetty laitteita niin, että sen sijainti PE537.393v01-00 10/25 PR\1034044.doc
voidaan milloin tahansa määrittää. Ajoverkot on merkittävä pysyvästi sen aluksen rekisterikirjaimella/-kirjaimilla ja -numerolla, johon ne kuuluvat. 4. Yhtä tai useampaa ajoverkkoa käyttävän aluksen päällikön on merkittävä kalastuspäiväkirjaan päivittäin seuraavat tiedot, tämän kuitenkaan rajoittamatta neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009* 14 artiklan soveltamista: a) aluksella olevien verkkojen yhteenlaskettu pituus; b) kussakin kalastustoimessa käytettyjen verkkojen yhteenlaskettu pituus; c) kussakin kalastustoimessa saatu kunkin lajin saalismäärä, mukaan lukien valaiden, matelijoiden ja merilintujen sekä sivusaaliiden määrät ja merellä poisheitetyt määrät; d) aluksella pidetty kunkin lajin määrä; e) saaliiden päivämäärä ja paikka. 5. Kuten asetuksen (EY) N:o 1224/2009 7 artiklan 1 kohdan e alakohdassa säädetään, yhtä tai useampaa ajoverkkoa käyttävillä kalastusaluksilla on aluksen pituudesta riippumatta pidettävä mukana lippuvaltion toimivaltaisten viranomaisten ennakolta myöntämä kalastuslupa. * Neuvoston asetus (EY) N:o 1224/2009,annettu 20 päivänä marraskuuta 2009, yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, asetusten (EY) N:o 847/96, (EY) N:o 2371/2002, (EY) N:o 811/2004, (EY) N:o 768/2005, (EY) N:o 2115/2005, (EY) N:o 2166/2005, (EY) N:o 388/2006, (EY) N:o 509/2007, (EY) N:o 676/2007, (EY) N:o 1098/2007, (EY) N:o 1300/2008 ja (EY) N:o 1342/2008 muuttamisesta sekä asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1627/94 ja (EY) N:o PR\1034044.doc 11/25 PE537.393v01-00
1966/2006 kumoamisesta (EUVL L 343, 22.12.2009, s. 1). Tässä artiklassa vahvistetaan ehdot ajoverkkojen käytölle. Lisäksi siinä pyritään tarjoamaan perusta tehokkaalle valvonnalle ja seuraamusten määräämiselle sääntöjenvastaisesta kalastuksesta. Suurin osa kalastajista hyötyy tästä, sillä he toimivat sääntöjen ja säädösten mukaisesti. 10 3 c artikla (uusi) 3 c artikla Alueelliset toimenpiteet 1. Edellä 3 a artiklassa säädettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet määritellään alueellisesti. 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet voivat käsittää seuraavia: a) kiellot ja rajoitukset, jotka koskevat sellaisten ajoverkkojen käyttöä, joita ei ole mainittu 3 artiklan a tai b alakohdassa; b) lajien lisäykset liitteessä esitettyyn luetteloon; c) ajoverkkojen käytön täyskielto määrätyllä merialueella tai määrätyn kalastuksen alalla; d) lisämääritelmät, jotka koskevat ajoverkkojen teknisiä ominaisuuksia, esimerkiksi silmäkokoa; e) lisämääritelmät, jotka koskevat ajoverkkojen käyttöä, esimerkiksi etäisyyttä rannikosta. 3. Ajoverkkojen käyttö määrätyn PE537.393v01-00 12/25 PR\1034044.doc
kalastuksen alalla voidaan kieltää tai sitä voidaan rajoittaa ainoastaan, jos on saatavilla vaihtoehtoinen pyydys, jolla on huomattavasti vähemmän kielteisiä ympäristövaikutuksia. Yhteisen kalastuspolitiikan uudistuksen mukaisesti artiklassa säädetään alueelliseen lähestymistapaan perustuvasta uudelleentarkastelumenettelystä. 11 3 d artikla (uusi) 3 d artikla Alueellisten toimenpiteiden hyväksymismenettely 1. Edellä 3 c artiklassa tarkoitettuihin alueellisiin toimenpiteisiin sovelletaan asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan 1 6 kohtaa. 2. Siirretään komissiolle 3 g artiklan mukaisesti valta antaa delegoituja säädöksiä edellä 3 c artiklassa tarkoitettujen alueellisten toimenpiteiden vahvistamiseksi. 3. Asianmukaisten kuulemisten jälkeen ja tieteellisten lausuntojen perusteella jäsenvaltiot, joiden välittömään kalastuksenhoitoetuun tämän asetuksen 3 c artiklassa tarkoitetut toimenpiteet vaikuttavat, voivat toimittaa yhteisiä suosituksia asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2017. 4. Poiketen siitä, mitä tämän artiklan 1 PR\1034044.doc 13/25 PE537.393v01-00
3 kohdassa säädetään, kun on kyse asetuksen (EY) N:o 1967/2006 soveltamisalaan kuuluvista vesistä, tällaisia alueellisia toimenpiteitä voidaan hyväksyä osana kyseisen asetuksen 19 artiklassa tarkoitettuja hoitosuunnitelmia. Tässä artiklassa vahvistetaan alueellista toimintatapaa koskeva menettely. 12 3 e artikla (uusi) 3 e artikla Valvontatoimenpiteet 1. Jos tämän asetuksen 3 artiklan säännöksiä ei noudateta, toimivaltaisten viranomaisten on toteutettava kyseisten alusten osalta asianmukaiset toimenpiteet asetuksen (EU) N:o 1224/2009 89 artiklan mukaisesti. 2. Tämän asetuksen 3 artiklan noudattamatta jättämistä pidetään vakavana rikkomisena sovellettaessa asetuksen (EU) N:o 1224/2009 90 artiklaa. 3. Jäsenvaltioiden, joiden välittömään kalastuksenhoitoetuun tämän asetuksen 3 c artiklassa tarkoitetut toimenpiteet vaikuttavat, on laadittava ajoverkkokalastuksen tehokasta valvontaa ja rikkomuksista määrättäviä seuraamuksia koskeva suunnitelma. Samaa velvoitetta sovelletaan jäsenvaltioihin, joihin voidaan soveltaa PE537.393v01-00 14/25 PR\1034044.doc
asetusta (EY) N:o 1967/2006. 4. Jäsenvaltioiden, joiden välittömään kalastuksenhoitoetuun tämän asetuksen 3 c artiklassa tarkoitetut toimenpiteet vaikuttavat, on saatettava ajoverkkokalastuksen tehokasta valvontaa ja rikkomuksista määrättäviä seuraamuksia koskeva suunnitelmansa ajan tasalle vuosittain, ja tässä yhteydessä on kiinnitettävä erityistä huomiota 3 artiklan noudattamatta jättämiseen. Nykyisen ajoverkkokalastuksen suurin ongelma on ajoverkkojen laiton käyttö. Valvontaa ja seuraamuksia on tiukennettava. 13 3 f artikla (uusi) 3 f artikla Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta myönnettävä tuki Jos tämän asetuksen 3 a artiklassa säädettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin sisältyy aluksiin tai laitteisiin tehtäviä investointeja, näitä pidetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 508/2014* 38 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuina toimenpiteinä, joilla tuetaan poisheittämisen asteittaista lopettamista ja helpotetaan siirtymistä meren elollisten luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen. * Euroopan parlamentin ja PR\1034044.doc 15/25 PE537.393v01-00
neuvoston asetus (EU) N:o 508/2014, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta ja neuvoston asetusten (EY) N:o 2328/2003, (EY) N:o 861/2006, (EY) N:o 1198/2006 ja (EY) N:o 791/2007 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1255/2011 kumoamisesta (EUVL L 149, 20.5.2014, s. 1). 14 3 g artikla (uusi) 3 g artikla Siirretyn säädösvallan käyttäminen 1. Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset. 2. Siirretään komissiolle viiden vuoden ajaksi tämän asetuksen voimaantulosta valta antaa 3 d artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä. 3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 3 d artiklan 2 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu PE537.393v01-00 16/25 PR\1034044.doc
säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen. 4. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle. 5. Edellä olevan 3 d artiklan 2 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella. ei kaipaa perusteluja. 15 3 h artikla (uusi) 3 h artikla Uudelleentarkastelu PR\1034044.doc 17/25 PE537.393v01-00
1. Jäsenvaltioiden, joiden välittömään kalastuksenhoitoetuun tämän asetuksen 3 c artiklassa tarkoitetut toimenpiteet vaikuttavat, on toimitettava komissiolle kertomus tämän asetuksen täytäntöönpanosta kahden vuoden kuluessa sen voimaantulosta ja sen jälkeen joka kolmas vuosi. 2. Komissio arvioi 1 kohdassa tarkoitettujen jäsenvaltioiden kertomusten perusteella ja ottaen huomioon tieteelliset lausunnot, myös tieteellis-teknistaloudellisen kalastuskomitean (STECF) ja Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) lausunnot, toimenpiteiden vaikutusta asianomaisiin kantoihin ja kalastuksiin sitä vuotta seuraavana vuonna, jona se saa jäsenvaltioiden kertomukset. ei kaipaa perusteluja. 16 4 artikla 2 kohta a alakohta a) Poistetaan 1a artikla. Poistetaan. ei kaipaa perusteluja. PE537.393v01-00 18/25 PR\1034044.doc
17 4 artikla 2 kohta c alakohta c) Poistetaan liitteessä III oleva D kohta. c) Poistetaan liitteessä III olevan 3 osan D kohta. ei kaipaa perusteluja. 18 4 artikla 3 kohta 3. Poistetaan asetuksen (EY) N:o 2187/2005 2 artiklan o alakohta, 9 artikla ja 10 artikla. ( ei vaikuta suomenkieliseen versioon.) ( ei vaikuta suomenkieliseen versioon.) 19 4 artikla 4 kohta 4. Poistetaan asetuksen (EY) N:o 1967/2006 liitteessä II olevasta 4. Poistetaan neuvoston asetuksen (EY) N:o 1967/2006* liitteessä II olevasta PR\1034044.doc 19/25 PE537.393v01-00
1 kohdasta sanat ja ajoverkkojen. 1 kohdasta sanat ja ajoverkkojen. * Neuvoston asetus (EY) N:o 1967/2006, annettu 21 päivänä joulukuuta 2006, kalavarojen kestävää hyödyntämistä koskevista toimenpiteistä Välimerellä, asetuksen (ETY) 2847/93 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1626/94 kumoamisesta (EUVL L 409, 30.12.2006, s. 11). ei kaipaa perusteluja. 20 6 artikla 6 artikla 6 artikla Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015. Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2016, lukuun ottamatta 4 artiklan 3 kohtaa, jota sovelletaan 1 päivästä heinäkuuta 2017. Sitä sovelletaan asetuksen (EY) N:o 2187/2005 soveltamisalaan kuuluviin ajoverkkoihin 1 päivästä heinäkuuta 2017. PE537.393v01-00 20/25 PR\1034044.doc
Suunnitelman luonteen huomioon ottaen on tarkoituksenmukaista, että asetusta sovelletaan 1. päivästä tammikuuta 2016. Itämerellä nykyinen kielto olisi säilytettävä 1. päivään heinäkuuta 2017 saakka, jotta sitä voitaisiin jatkaa delegoiduissa säädöksissä, jos tämä katsotaan tarpeelliseksi. Kieltoa olisi kuitenkin sovellettava ainoastaan verkkoihin, jotka olivat kiellettyjä jo silloin, kun tämä asetus tuli voimaan. Ajoverkkoja, jotka kuuluvat tässä asetuksessa vahvistetun ajoverkkojen uuden määritelmän piiriin mutta eivät kuulu asetuksessa (EY) N:o 2087/2005 vahvistetun, ajoverkkokalastuksen kieltämiseen Itämerellä sovellettavan määritelmän piiriin, olisi arvioitava tämän asetuksen mukaisessa alueellisessa menettelyssä. 21 Liite (uusi) Liite Rauhoitetut lajit Valkotonnikala Tonnikala Isosilmätonnikala Boniitti Sarda Keltaevätonnikala Mustaevätonnikala Tunniina Sinievätonnikala Fregattimakrilli Merilahnat Marliinit Purjekalat Miekkakalat Makrillihauet Dolfiinit Hait PR\1034044.doc 21/25 PE537.393v01-00
Pääjalkaiset Tarkistuksella vahvistetaan lajit, joita ei saa pyydystää ajoverkoilla. PE537.393v01-00 22/25 PR\1034044.doc
PERUSTELUT Komission ehdotus Ajoverkkokalastus alkoi aiheuttaa suurempia ongelmia 1970-luvun lopulla ja 1980-luvulla, kun alettiin käyttää suuren silmäkoon ajoverkkoja, joiden pituus on kymmeniä kilometrejä. Kalastus suurilla ajoverkoilla lisäsi merkittävästi rauhoitettujen lajien, erityisesti valaiden, merikilpikonnien ja haiden, tahatonta kuolevuutta, ja kansainvälisellä tasolla heräsi huoli ajoverkkokalastuksen ympäristövaikutuksista. Tilanteen korjaamiseksi Euroopan unioni hyväksyi lainsäädännöllisiä toimenpiteitä asetuksissa (EY) N:o 850/98, (EY) N:o 812/2004, (EY) N:o 2187/2005, (EY) N:o 1967/2006 ja (EY) N:o 894/97. Nykyinen lainsäädäntökehys on kuitenkin osoittautunut puutteelliseksi, sillä sovellettavat säännöt ovat osoittautuneet helpoiksi kiertää. Jotta tilanne saataisiin korjattua ja Euroopan unioni täyttäisi ajoverkkokalastuksen asianmukaista säätelyä koskevat kansainväliset velvoitteensa, komissio on esittänyt ehdotuksen, jossa säädetään ennalta varautuvan lähestymistavan pohjalta täyskiellosta, jota sovelletaan kaikenlaisten ajoverkkojen ottamiseen alukselle ja käyttöön 1. tammikuuta 2015 alkaen kaikessa yhteisen kalastuspolitiikan piiriin kuuluvassa kalastuksessa. Lisäksi ehdotuksessa esitetään kyseisen pyyntivälineen tarkistettu ja aiempaa kattavampi määritelmä. Esittelijän kanta Komission 14. toukokuuta 2014 esittämä ehdotus on liian jyrkkä, kun siinä ehdotetaan ajoverkkojen täyskieltoa. Komissio perustelee täyskieltoa ennalta varautumisen periaatteella. Euroopan unionissa on kuitenkin myös sertifioitua ajoverkkokalastusta. Näissä tapauksissa täyskiellolle ei ole riittäviä perusteita, vaikka sovellettaisiin tiukimpia ympäristönormeja. Ehdotuksen tavoite voidaan saavuttaa myös toisin, Euroopan ympäristön ja talouden kannalta kestävämmällä tavalla. Varmaa on, että täyskiellosta olisi haittaa monille kalastusyhdyskunnille. Valtaosa näistä harjoittaa pienimuotoista kalastustoimintaa ja on käyttänyt ajoverkkoja vuosisatojen ajan kestävällä tavalla. Euroopan parlamentin teettämän tutkimuksen mukaan EU:n vesillä on 45 kalastuslaivastoa, jotka harjoittavat ajoverkkokalastusta aktiivisesti yhdeksässä jäsenvaltiossa. Yhteensä näillä on 3 640 alusta, joista suurin osa on pieniä: valtaosa aluksista on pituudeltaan alle 10 metriä, ja ne toimivat eri satamista käsin. Yhtenä esimerkkinä voidaan mainita galicialainen xeito-pyydys, jota on käytetty vuosisatojen ajan. Xeito on yksi ekologisesti kestävimmistä pyydyksistä, joita käytetään pienimuotoisessa kalastuksessa EU:ssa. Ajoverkkojen sosioekonomisesta vaikutuksesta ja positiivisesta ympäristövaikutuksesta monissa jäsenvaltioissa voitaisiin mainita useita muitakin esimerkkejä. Täyskielto toisi mukanaan sekä taloudellisia että sosiaalisia vahinkoja. Se hävittäisi monien eurooppalaisten kalastuslaivastojen perinteiset kalastusmenetelmät, joita olisi pikemminkin suojeltava historiallisena ja kulttuuriperintönä. Lisäksi kalastajia, jotka tähän saakka ovat harjoittaneet äärimmäisen valikoivaa ja ympäristövaikutuksiltaan vähäistä kalastustoimintaa, kohdeltaisiin samalla tavalla kuin pahimpia LIS-kalastuksen harjoittajia. Kiistämätön tosiasia on toisaalta myös se, että ajoverkkojen laiton käyttö on joissakin PR\1034044.doc 23/25 PE537.393v01-00
tapauksissa aiheuttanut vahinkoa ympäristölle. Rauhoitettuja lajeja (kilpikonnia, kaloja, lintuja, haita jne.) on saatu saaliiksi tahattomasti, ja tähän on syytä puuttua. Täyskiellon tarkoituksenmukaisuutta vastaan puhuu myös se, että rauhoitetuille lajeille aiheutuvat ympäristövahingot eivät liity pelkästään pyydykseen itseensä vaan sen laittomaan käyttöön. Täyskielto ei purisi ongelmaan niiden kalastajien kohdalla, jotka ovat käyttäneet ja jatkossakin käyttävät ajoverkkoja laittomasti ylittäen verkkojen enimmäispituuden tai rikkoen muita teknisiä standardeja tai saalistaen rauhoitettuja lajeja. Tässä tapauksessa tehokkain keino olisi lisätä lainvalvontatoimia vesillä tai maissa. Lisäksi jäsenvaltioiden kansallisten viranomaisten olisi asetettava kalastajat vastuuseen oletetusta laittomasta kalastuksesta, kun kalastajien käytös antaa olettaa heidän harjoittavan laitonta ajoverkkokalastusta. Ajoverkkojen laitonta käyttöä pidetään vakavana rikkomuksena laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ehkäisemistä, estämistä ja poistamista koskevasta yhteisön järjestelmästä annetun asetuksen (LIS-asetus (EY) N:o 1005/2008) mukaisesti. Kuten komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 404/2011 liitteessä XXX todetaan, EU:n lainsäädännössä kiellettyjen tai EU:n lainsäädännön vastaisten pyydysten käytöstä määrätään rangaistukseksi neljä pistettä. Jäsenvaltioiden olisi edellä kuvatun vuoksi otettava käyttöön tarvittavat toimenpiteet ja toimittava yhteistyössä keskenään ja kolmansien maiden kanssa tunnistaakseen LIS-kalastusta harjoittavat kansalaisensa ja varmistettava, että näitä rangaistaan asianmukaisesti, sekä tarkistettava kolmansien maiden kalastusalusten toimintaan osallistuvien kansalaistensa toiminta. Edellä esitetystä syystä esittelijä pitää kiireellisenä, että lisätään laaja-alaista valvontaa erityisesti Välimerellä, sillä rauhoitettujen lajien tahattomat saaliit ovat näkyvämpi ongelma juuri Välimerellä, kuten komissiokin toteaa. Tehokkaan valvonnan ja sääntöjen täytäntöönpanon on perustuttava aina kalastusyhdyskunnan yleiseen hyväksyntään. Lisäksi on tehtävä yhteistyötä neuvoa-antavan komitean kanssa, jotta uudistetun yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteet voidaan saavuttaa. Lisäksi on otettava huomioon, että komissio parhaillaan työstämien teknisten toimenpiteiden avulla olisi vahvistettava rauhoitettujen lajien pyyntikieltoa ja saatettava säännöllisesti ajan tasalle liitteessä I oleva luettelo. EU:n nykyinen ajoverkkoasetus on myös osoittanut, että lainsäädäntökehyksessä on joitakin puutteita. Näihin on puututtava. Yksi keino estää mahdolliset aukkokohdat voisi olla se, että kielletään pitämästä aluksella ajoverkkoja, joiden yhteenlaskettu pituus on yli 2 500 metriä, tai se, että kielletään pitämästä aluksella samanaikaisesti monia erilaisia pyydyksiä. Samaan tavoitteeseen pääsemiseksi voitaisiin myös säätää, että saaliin saa purkaa aluksesta vain nimetyissä satamissa. Näin helpotettaisiin jäsenvaltioiden viranomaisten valvontatyötä, josta säädetään perusasetuksen 15 artiklassa. Ajoverkkojen laillisessa käytössä olisi todennäköisesti tarkistamisen varaa, jotta voitaisiin vähentää minimiin sivusaaliit ja pienentää rauhoitettujen lajien saaliita ja rauhoitetuille lajeille aiheutuvia vahinkoja. Tarkistamisen yhteydessä voitaisiin käsitellä esimerkiksi sallittua silmäkokoa, enimmäis- ja vähimmäisetäisyyttä rannikosta ja muita ajoverkkojen käyttöön liittyviä näkökohtia. Perusasetuksen perusajatuksen (18 artikla) mukaan tämä tarkistaminen PE537.393v01-00 24/25 PR\1034044.doc
olisi tehtävä alueellisella tasolla. Jos tarkistamisen seurauksena on ryhdyttävä käyttämään erilaisia pyydyksiä tai vaihdettava nykyisin käytössä olevat, voitaisiin myöntää tukea Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta. Näin kalastajia voitaisiin tukea taloudellisesti uusiin pyydyksiin siirtymisessä tai nykyisten vaihtamisessa. Oman ongelmansa aiheuttaa haamukalastus, johon ovat syynä vesillä kadonneet ajoverkot. Tämän ongelman ratkaisemiseksi voitaisiin harkita, olisiko komissiolle siirrettävä valta hyväksyä pyydysten tunnistamista ja merkitsemistä koskevia sääntöjä. Näin tiedettäisiin, mille alukselle kadonnut ajoverkko kuuluu, ja alus voisi löytää kadonneen pyydyksensä. Euroopan kalastuksenvalvontavirastolla olisi oltava merkittävä rooli järjestelmässä, joka koskee vesillä ja satamissa suoritettavaa valvontaa. Näin se voisi antaa todellista tukea kansallisille valvontaviranomaisille näiden työssä. PR\1034044.doc 25/25 PE537.393v01-00