Toivotan kaikille opettajille ja opiskelijoille miellyttävää elokuvanautintoa ja oppituntityöskentelyä.

Samankaltaiset tiedostot
Kansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

Coloplastin paikallistoimistot

Maailman valutuotanto

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Suosituimmat kohdemaat

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

muutos *) %-yks. % 2017*)

SOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Turvallisuus meillä ja muualla

*) %-yks. % 2018*)

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011

koulutuksesta kuvaajia

muutos *) %-yks. % 2016

SOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Käyttötilastot - maaliskuussa 2007

Käyttötilastot - toukokuussa 2008

APULAISOPETTAJAHARJOITTELU

Kuvio 1 Lukutaidon kansalliset suorituspistemäärät

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen

Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta

Suomi työn verottajana 2008

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö

Suomi työn verottajana 2009

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen. Sari Sulkunen, FT

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa?

Käyttötilastot - lokakuussa 2008

Turun yliopisto Kv-maisteriohjelmien uudet opiskelijat ohjelmittain aiemman tutkinnon maan mukaan

KUORMA-AUTOJEN SUURIMMAT SALLITUT NOPEUDET. Muualla ei rajoitusta, tarkkailkaa liikennemerkkejä!

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Suomi työn verottajana 2010

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK

menestykseen Sakari Tamminen

REKISTERÖIDYT YÖPYMISET LISÄÄNTYIVÄT OULUSSA KOLME PROSENTTIA EDELLISVUODESTA

Liite I. Luettelo nimistä, lääkemuoto, lääkevalmisteen vahvuudet, antoreitti, hakija jäsenvaltioissa

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT

REKISTERÖIDYT YÖPYMISET LISÄÄNTYIVÄT OULUSSA YHDEKSÄN PROSENTTIA EDELLISVUODESTA

Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista Tilasto- ja tietovarastoryhmä

MDP in Information Security and CryptogIran 1 1

Valtioneuvoston EU-sihteeristö Martti SALMI

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

Suorien sijoitusten pääoma

European Air Group Advanced Aviation Medicine Course 2015 Taija Lahtinen LL, AME 1 SILY koulutus

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015

Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista Tilastoryhmä

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?

KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET

Käyttötilastot - toukokuussa 2007

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus

Lapin matkailu. lokakuu 2016

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Toimitus. Kuljetus Suomi:

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Töihin Eurooppaan EURES

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Miksi pullotetusta vedestä maksetaan valmisteveroa?

Vakuutusosakeyhtiö Mandatum Life (Varainhoitosalkku)

Leonardo-ohjelman kesäpäivät 2014

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Komissio toimitti 13. toukokuuta 2015 eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa neuvostolle

Julkiset hyvinvointimenot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2016

Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa

Yritykset ja yrittäjyys

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. maaliskuuta 2017 (OR. en)

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2017

Transkriptio:

Ruoka ja ravinto ovat olennainen osa päivittäistä elämäämme eivätkä ainoastaan sen vuoksi, että tarvitsemme energiaa ja ravinteita pysyäksemme hengissä, vaan myös, koska ne muodostavat kulttuurimme ja elämäntapamme perustan. Muinaisten roomalaisten sanonta `mens sana in corpore sano (terve sielu terveessä ruumiissa) on edelleen ajankohtainen ja nykyisin ehkä jopa mielekkäämpi, sillä se korostaa ruoan ja ravinnon tärkeää merkitystä terveellisille elämäntavoille erityisesti nuoremmalle sukupolvelle. Tämän vuoksi minulla on ilo esitellä eurooppalaisille opettajille ja opiskelijoille ohjelma: Ravintoa tulevaisuudelle ravinnonsaanti Maassa ja avaruudessa. Ohjelma käsittelee ravitsemuksen aihepiiriä inspiroivasta näkökulmasta avaruusmatkaan sovellettuna. ISS-aseman astronauttien on säilyttävä terveinä pystyäkseen selviytymään elämän vaatimuksista avaruudessa. Pitkäaikainen avaruustutkimus vaatii edistyneitä teknologioita useilta eri aloilta, ja näihin kuuluvat myös astronauttien elämää ylläpitävät järjestelmät. Eurooppa edistää voimakkaasti elämää ylläpitävien järjestelmien tutkimusta, ja elintarviketeknologia on siinä hyvin tärkeässä asemassa. Yksi seuraavista isoista kysymyksistä onkin: Mitä Kuussa tarjotaan päivälliseksi? Avaruus kuten ravintokin on poikkitieteellinen aihe, sillä se sisältää tieteellisiä, teknologisia, kulttuurillisia ja emotionaalisia arvoja. Niinpä se on ihanteellinen ja inspiroiva aihepiiri, johon paneutua ja josta tarjota opetussuunnitelmaan liittyvää materiaalia eurooppalaisille opiskelijoille. Eräs ESA:n miehitettyjen avaruuslentojen direktoraatin tavoitteista on tuoda ihmisen avaruuslentojen ja avaruustutkimuksen mielenkiintoinen aihepiiri nuorison ulottuville. Koulutus on osa ohjelmamme konkreettisia etuja, jotka edistävät suuresti tietoyhteiskunnan vakiinnuttamista Eurooppaan. Toivotan kaikille opettajille ja opiskelijoille miellyttävää elokuvanautintoa ja oppituntityöskentelyä. Simonetta Di Pippo ESA:n miehitettyjen avaruuslentojen johtaja

1. OHJELMAN JOHDANTO Ravintoa tulevaisuudelle Ravinnonsaanti Maassa ja avaruudessa tämän ohjelman teemana on ruoan ja ravinnon olennainen merkitys elämälle. Siinä käsitellään ravinnon asettamia vaatimuksia avaruudessa niin maapallon lähelle suuntautuvilla avaruusmatkoilla kuin Marsiin ja kauemmaksikin suunnitelluilla tulevaisuuden matkoilla. Videolla esitetään, miten ihmisen keho käsittelee ravintoa energianlähteenä ja rakennusmateriaaleina. Se tarjoaa yleiskuvauksen opetussuunnitelman mukaisista ravintoa koskevista aiheista (ruoka-aineryhmät, ruoansulatusjärjestelmä, soluhengitys, kalorit). Ruokaa tarkastellaan kulttuurisesta ja sosiaalisesta näkökulmasta ja tutkitaan terveellisen ravinnon merkitystä terveydelle. Videolla nähdään, miten tärkeää ruoan säilyttäminen on niin Maassa kuin avaruudessakin. Lopuksi esitetään ravitsemukseen liittyviä haasteita, joita ihmiskunta tulee kohtaamaan elääkseen maapallolla, kansainvälisellä avaruusasemalla ja kauempana avaruudessa. Ohjelma on tarkoitettu pääasiassa 16 18-vuotiaille opiskelijoille, mutta sitä voidaan käyttää kaikissa keskiasteen oppilaitoksissa opettajan johdolla. 1: Johdanto (4 min 15 s) OHJELMAN JAKSOT 2: Elämän polttoaine - miten ihmisen keho käsittelee ravintoa (6 min 6 s) 3: Terveellinen tasapaino (6 min 34 s) 4: Mielen ruokkiminen (3 min 30 s) 5: Avaruusruoka ja ruoan säilyttäminen (8 min 12 s) 6: Ruokailu Marsissa (6 min 7 s)

2. TEKSTIOSA Ohjelmaan kuuluu tekstiosa, joka sisältää opetusta ja oppimista helpottavia esimerkkejä ja laskutoimituksia. Teksti on laadittu ensisijaisesti 16 18-vuotiaille, mutta sitä voidaan käyttää myös muille ikäryhmille joustavasti joko oppitunnin osana tai itseopiskelussa ja kertaamisessa. Sekä elokuva että tekstiosa on jaettu jaksoihin siten, että tietty aihepiiri on helposti löydettävissä ja elokuvaa ja tekstiä voidaan käyttää tietyn aiheen opetussisällön havainnollistamiseen. Sisällön tarjoamia resursseja voidaan tällä tavoin hyödyntää opetussisällön havainnollistamisessa tarvitsematta välttämättä katsella elokuvaa kokonaan yhdellä kertaa. Teksti on saatavilla kaikilla ESA:n jäsenmaiden kielillä: ENGLANTI, ESPANJA, HOLLANTI, ITALIA, KREIKKA, NORJA, PORTUGALI, RANSKA, RUOTSI, SAKSA, SUOMI, TANSKA, TSEKKI. Tekstiosa on tallennettu pdf-tiedostona, ja tiedosto on luettavissa laittamalla DVD-levy tietokoneen DVD-asemaan. Tekstin lukemista varten tietokoneessa on oltava asennettuna Acrobat Reader -ohjelma.

3. EUROOPAN AVARUUSJÄRJESTÖ JA KANSAINVÄLINEN AVARUUSASEMA Euroopan avaruusjärjestö (ESA) on Euroopan väylä avaruuteen. Sen tavoitteena on edistää Euroopan avaruustutkimusta ja varmistaa, että avaruustutkimukseen suunnatut investoinnit tuottavat jatkuvasti etuja Euroopan asukkaille. ESA:han kuuluu 18 jäsenmaata: Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti (UK), Italia, Itävalta, Kreikka, Luxemburg, Norja, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska ja Tsekin tasavalta. Järjestön projektien tavoitteena on lisätä tietoa maapallosta, sen välittömästä avaruusympäristöstä, aurinkokunnasta ja universumista sekä kehittää satelliittitekniikoita ja edistää Euroopan teollisuutta. Lisäksi ESA toimii läheisessä yhteistyössä Euroopan ulkopuolisten muiden järjestöjen kanssa avaruuden tuomien etujen jakamiseksi koko ihmiskunnan kesken. Kansainvälinen avaruusasema (ISS) on maailman kaikkien aikojen suurin tieteen ja teknologian yhteistyöohjelma, jossa on mukana 10 ESA:n jäsenmaata sekä Japani, Kanada, USA ja Venäjä. ISS tarjoaa ainutlaatuisen ympäristön pitkäaikaiselle tutkimukselle painottomissa olosuhteissa. Tutkimuksen avulla voimme lisätä tietämystämme monilta eri tieteenaloilta ihmisen fysiologiasta, fysiikasta ja maapallon ilmastosta sekä luoda perustan aurinkokuntamme tutkimuksen edistämiseksi tulevaisuudessa. Lisätietoja: Human Spaceflight Coordination Office European Space Agency Faksi: +31 (0)71 5655232 Sähköposti: isseducationteam@esa.int http://www.esa.int/spaceflight/education Ohjelma ja siihen liittyvä tekstiosa ovat vapaasti käytettävissä opetus- ja ei-kaupallisiin tarkoituksiin ainoastaan ESA:n jäsenmaissa. Muut maat voivat pyytää luvan materiaalin käyttöön ESA:lta.