SUONENJOEN KAUPUNKI Hallinnonpalvelut Henkilöstöjaos 26.4.2018 30 VIRKA- ja TYÖVAPAAT SISÄLLYSLUETTELO Sisällysluettelo... 1 YLEISTÄ... 1 OHJEIDEN NOUDATTAMINEN... 2 KOULUTUS... 2 SAIRAUSPOISSAOLOT... 3 Työkyvyttömyyden määritelmä... 3 Työkyvyttömyyden osoittaminen... 3 Sairauspoissaolojen seuranta... 4 Sairastuminen kesken työpäivän... 4 LÄÄKÄRISSÄ, TUTKIMUKSISSA JA HOIDOISSA KÄYNNIT... 4 Työajaksi luettavat tutkimukset... 4 Tutkimuksen vuoksi vapautus työstä... 5 Omalla ajalla tapahtuvat tutkimukset ja hoidot... 5 LAPSEN SAIRASTUMINEN... 5 TYÖTAPATURMAT... 6 TERVEYDENTILAA KOSKEVIEN TIETOJEN KÄSITTELEMINEN... 6 TYÖTERVEYSHUOLTO... 7 Kuntoutus... 7 Terveystarkastukset... 7 PERHEVAPAAT... 8 OPINTOVAPAA... 8 VUOROTTELUVAPAA... 9 OSA-AIKALISÄ... 9 HARKINNANVARAINEN VIRKA-/TYÖVAPAA... 10 ERÄÄN VIRKA- JA TYÖVAPAAT... 11 YLEISTÄ Tuloksellinen toiminta edellyttää, että niin henkilöstö- kuin muidenkin resurssien käyttö on tehokasta. Tehokkaan henkilöstöresurssien käytön taas mahdollistaa osaltaan hyvä työhyvinvointi, joka syntyy erittäin monien osatekijöiden summana. Työhyvinvointiin vaikuttavat mm. koettu töiden sisältö, organisointi, esimiestyö, työilmapiiri,
vaikutusmahdollisuudet omaan työhön jne. Huono työhyvinvointi on yksi merkittävä tekijä sairastumisherkkyyden lisääjänä. Esimiesvastuuseen kuuluu työhyvinvointiin vaikuttaminen sekä sairauspoissaoloihin puuttuminen. Tässä ohjeessa on sekä viranhaltijoista että työsuhteessa olevista käytetty nimitystä työntekijä. OHJEIDEN NOUDATTAMINEN Ohjeet sitovat kaikkia työyhteisöjä ja kaikkia esimiehiä. Esimiesten tulee saattaa ohjeet henkilöstönsä tietoon esimerkiksi työpaikkakokouksissa asiasta kertomalla. KOULUTUS Työajaksi luetaan koulutus, johon työnantaja määrää työntekijän osallistumaan. Tämän lisäksi työnantaja voi myöntää koulutustilaisuuteen osallistumista varten työntekijälle palkallista tai palkatonta virka-/työvapaata niihin koulutuksiin osallistumista varten, johon työnantaja ei ole määrännyt työntekijää. Esimies päättää työntekijän määräämisestä koulutukseen. Harkitessaan koulutukseen määräämistä, esimiehen on kiinnitettävä huomiota siihen, että koulutus liittyy työntekijän työtehtäviin tai on muuten luonteeltaan sellainen, että koulutus on työtehtävien hoidon kannalta välttämätön tai oleellinen. Työnantajan työpäivän aikana paikallisesti järjestettyyn koulutukseen ei tarvitse tehdä koulutushakemusta. Esimies kirjaa koulutukseen osallistuneet ja koulutuksen keston ylös, toimittaakseen sen koulutuspäivien laskemista varten. Koulutuksiin osallistumisesta on hyvä keskustella ennen hakemuksen jättämistä oman esimiehen kanssa. Koulutushakemus tehdään poissaoloilmoitus/päätös lomakkeella ennen koulutusta. Työnantaja tekee poissaolopäätöksellä päätöksen siitä, määrääkö se työntekijän osallistumaan koulutukseen. Hyväksymällä koulutushakemuksen esimies määrää työntekijän osallistumaan koulutukseen työajalla. Jos esimies ei määrää työntekijää koulutukseen hän palauttaa hakemuksen hylättynä työntekijälle. Esimiehen on hyvä informoida työntekijää mahdollisuudesta hakea koulutustilaisuuteen osallistumista varten palkallista tai palkatonta virka-/työvapaata. Työnantaja voi myöntää pääsääntöisesti palkatonta virka-/ työvapaata. Hallintosäännön mukaisesti koulutusratkaisuissa toimivaltainen voi tehdä päätöksen työntekijän omaehtoisen kouluttautumisen (omalla ajalla ja omalla kustannuksella tehtävä koulutus) tukemisesta. Koulutuksen tulee hyödyttää henkilön ammatillisen osaamisen kehittymistä. Omaehtoista kouluttautumista tuetaan korkeintaan kahden koulutuspäivän osalta vuodessa. Päätös koulutuksesta tai omaehtoisen kouluttautumisen mahdollisuudesta on oltava selkeä niin, että työntekijä tietää onko hänet määrätty koulutukseen, onko hänelle myönnetty virka-/työvapaata ja millä ehdoilla vai onko hakemus kokonaan hylätty. Poissaolopäätöksellä tehty koulutukseen määrääminen toimii virkamatkamääräyksenä silloin kun koulutustilaisuus täyttää virkamatkan edellytykset. Matkakustannusten korvaus määräytyy KVTES
liitteen 16 nojalla. Työajaksi luettava koulutus huomioidaan samalla tavalla sekä täyttä työaikaa että osa-aikatyötä tekevään /työntekijä osalta niin, että myös osa-aikaiselle työntekijälle luetaan työajaksi koko koulutukseen käytetty aika. Koulutukseen osallistuminen on haettava esimieheltä ajoissa, koska koulutus tulee ottaa huomioon työvuoroluetteloa laadittaessa. Vakinaisen henkilöstön oppisopimuksen teoriaopetuspäivät luetaan työaikaan ja työnantaja maksaa oppisopimuksen tutkintomaksun. Määräaikaiselle henkilöstölle myönnetään palkattomia vapaapäiviä oppisopimuksen teoriapäiviin. SAIRAUSPOISSAOLOT Työkyvyttömyyden määritelmä Työntekijällä on oikeus saada sairauslomaa, jos hän on sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi estynyt hoitamasta työtään. Työntekijän on siis oltava työkyvytön ja nimenomaan edellä kerrotuista syistä. Sairaudesta ei ole kyse esim. sterilisaatiotoimenpiteen suorittamisessa. Työkyvyttömyyden osoittaminen Omaan ilmoitukseen perustuva sairauspoissaolo voi kestää kerrallaan enintään 3 kalenteripäivää. Edellä mainitussa tapauksessa luotettavaksi selvitykseksi hyväksytään viranhaltijan tai työntekijän omakätinen kirjallinen vakuutus. Kalenterivuoden aikana voidaan edellä mainitut poissaolot selvittää kirjallisella vakuutuksella yhteensä enintään 9 kalenteripäivän ajalta. Esimiehen tehtävänä on seurata omaan ilmoitukseen perustuvien sairauspoissaolojen määrää vuoden aikana. Yhtäjaksoisesti enintään 5 päivää kestävän työkyvyttömyyspoissaolon selvittämiseksi edellytetään terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan antamaan todistusta. Muissa tapauksissa sairauspoissaoloista edellytetään lääkärintodistus. Kirjallinen vakuutus (poissaoloilmoitus) tai sairauslomatodistus on toimitettava ehdottomasti esimiehelle viivytyksettä poissaolon jälkeen. Kaikista sairauspoissaoloista tehdään esimiehen päätös (poissaoloilmoitus/päätös), joka on toimitettava palkkalaskentaan. Työyhteisöissä tulee olla selkeät pelisäännöt sairauspoissaolojen käsittelystä. Esimies voi perustellusta syystä vaatia työntekijältä kuitenkin lääkärintodistuksen jokaisesta sairauspoissaolosta. Perusteltu syy on esimerkiksi paljot, vaihtelevista syistä johtuneet sairauspoissaolot tai usein toistuvat omaan ilmoitukseen perustuvia lyhyitä 1-3 päivän sairauspoissaolot (esim. viikonlopun molemmin puolin olevat lyhyet, toistuvat poissaolot). Vaatimus lääkärintodistuksen esittämisestä jokaisesta sairauspoissaolosta kerrotaan työntekijälle ja samalla hänelle annetaan asiasta kirjallinen tieto, jossa kerrotaan hänelle myös päivämäärä mihin saakka vaatimus on voimassa.
Työntekijän esittämä lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön antama todistus työkyvyttömyydestä on asiantuntijalausunto. Lausunnon perusteella työnantaja joko myöntää sairausloman tai ei myönnä. Mikäli päätös on kielteinen eli esitetty todistus kiistetään, pitää siihen olla perusteltu syy ja se on tehtävä heti tai pian todistuksen esittämisen jälkeen. Tieto kiistämisestä on annettava työntekijälle ilman viivytystä. Asiasta tehdään kielteinen päätös sairauslomahakemukseen tai myöntämällä sairausloma palkattomana. Perusteltu syy on esimerkiksi, että työntekijän tiedetään todisteellisesti olleen sairauspoissaolonsa aikana muualla töissä. Oikeudesta sairausajan palkkaan katso KVTES luku V. Sairauspoissaolojen seuranta Sairauspoissaolot ovat monen tekijän summa. Työhyvinvoinnilla ja työyhteisön toimintakulttuurilla on vaikutusta sairastavuuteen. Esimiesten tehtävänä on huolehtia yhdessä koko työyhteisön kanssa sekä työhyvinvoinnista että toimintakulttuurista. Sen lisäksi mahdollisimman varhainen puuttuminen sairastamisiin on tarpeen. Puuttuminen tarkoittaa ensisijaisesti yleistä, työnantajalle kuuluvaa huolehtimisvelvoitetta henkilöstöstään. Toisaalta puuttuminen voi joissakin tapauksissa olla lääkärintodistusten vaatimista jokaisesta sairauspäivästä. Esimiesten tulee aktiivisesti seurata sairastavuutta ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin heti ja tehden se rakentavalla tavalla. Katso intrasta varhaisen tuen malli. Sairastuminen kesken työpäivän Työpäivä luetaan sairaspäiväksi, jos työntekijä on poissa sairauden vuoksi työstä koko päivän tai poistuu työstä aloittamatta työntekoa. Esimiehen on harkintansa mukaan puututtava myös osan päivää kestäviin sairastamisiin, jos ne ovat toistuvia. LÄÄKÄRISSÄ, TUTKIMUKSISSA JA HOIDOISSA KÄYNNIT Työajaksi luettavat tutkimukset Työnantajan määrätessä työntekijän terveydenhoidollisiin tutkimuksiin ja tarkastuksiin tai kun kyseessä on viranhoidon / työn edellyttämä lakimääräinen tarkastus, luetaan kulunut aika aina työajaksi, myös silloin, jos tutkimukset tapahtuvat työntekijän vapaa-aikana. Kyse on siis työntekijän määräämisestä kyseisiin tarkastuksiin. Tutkimuksiin ja tarkastuksiin mahdollisesti liittyvää matka-aikaa ei kuitenkaan lueta työajaksi. Työajaksi lukeminen tarkoittaa siis, että ko. tarkastuksiin ja tutkimuksiin käytetty aika on työaikaa, vaikka se tapahtuisi työntekijän vapaa-ajalla ja ko. aika otetaan huomioon tarkasteltaessa säännöllisen työajan täyttymistä eli onko aikajakson lisä- ja ylityöraja
ylittynyt. Tutkimuksen vuoksi vapautus työstä Työterveyslääkärissä käyntejä varten järjestetään vapautus työstä. Työterveyshuollon suorittamiin ikäryhmätarkastuksiin käytettyä työaikaa ei teetetä takaisin ja mahdollisuus osallistua kyseiseen tarkastukseen työaikana järjestetään. Työterveyslääkärin lähetteellä suoritettavia hoitotoimenpiteitä, esimerkiksi fysikaalinen hoito, varten järjestetään vapautus työstä, samoin työtapaturmista johtuvia hoitotoimenpiteitä varten. Omalla ajalla tapahtuvat tutkimukset ja hoidot Oma-aloitteisissa lääkärissä, hammaslääkärissä (pois lukien äkillisen hammassairauden johdosta hammaslääkärissä käynti) ja hoidossa käyntien osalta tai useamman päivän kerrallaan kestävien tutkimusten osalta tai niiden tutkimusten osalta, jotka on suoritettu työntekijän oma-aloitteisten lääkärissäkäyntien yhteydessä, tapahtuvat aina työntekijän omalla vapaa- ajalla. Lääkärin lähetteellä määräämissä tutkimuksissa (erikoislääkäri, laboratorio, röntgen, äitiys- tai ehkäisyneuvola, poliklinikkakäynnit) käynnit tapahtuvat omalla ajalla. Mikäli se ei onnistu ja kyse on todellisesta tarpeesta, on työnantajan järjestettävä työntekijälle vapautusta työstä eikä tutkimukseen käytettyä työaikaa teetetä takaisin. Todellinen tarve tarkoittaa, että tutkimus ei ole tehtävissä työajan ulkopuolella tai että kyseessä on äkillinen tutkimustarve. Ohje koskee myös synnytystä edeltäviä lääketieteellisiä tutkimuksia, mikäli tutkimus on suoritettava työaikana. Tutkimuksiin kulunutta aikaa ei lueta työajaksi, mutta se on palkallista aikaa työntekijälle. Tutkimus matka- aikoineen ei aiheuta työajan pidennystä. Tutkimuksiin käytettyä työaikaa ei oteta huomioon tarkasteltaessa säännöllistä työaikaa ja sitä, onko jaksotyössä työaikajakson lisä- ja ylityöraja ylittynyt. Lääkärin lähetteestä on aina esitettävä työnantajalle kopio. Äkillisen hammassairauden hoito voi tapahtua työajalla, jos sitä ei voi järjestää työajan ulkopuolella. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys on osoitettava hammaslääkärin antamalla todistuksella. LAPSEN SAIRASTUMINEN Työntekijälle myönnetään hänen äkillisesti sairastuneen alle 12 vuotiaan lapsensa tai muun hänen taloudessaan vakinaisesti asuvan alle 12 vuotiaan lapsen taikka vammaisen lapsen hoitamiseen tai hoidon järjestämistä varten silloin kun muuta hoitoa ei ole saatu järjestetyksi virkavapautta tai työlomaa enintään neljäksi työpäiväksi kerrallaan. Tältä ajalta palkka maksetaan enintään kolmelta peräkkäiseltä kalenteripäivältä. Virka-/työvapaan enimmäismäärä on neljä työpäivää riippumatta siitä kumpi vanhemmista vapaata käyttää. Jos sairaus jatkuu yli neljä työpäivää, voidaan hakemuksesta myöntää harkinnanvaraista palkatonta virka-/työvapaata tai vuosilomaa taikka
viranhaltijalla/työntekijällä voi olla oikeus poissaoloon pakottavista perhesyistä (palkaton). Työntekijän on esitettävä luotettava selvitys tilapäisen hoitovapaan perusteesta ja ettei toinen vanhemmista käytä tilapäistä hoitovapaata samanaikaisesti. Luotettavana selvityksenä pidetään lääkärintodistuksen lisäksi terveyskeskuksen sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan selvitystä lapsen sairastumisesta. Lapsen käyttäminen tutkimuksissa ja hoidoissa voidaan tehdä työajalla, mutta niihin käytetty aika on tehtävä takaisin tai otettava kyseiseksi ajaksi palkatonta vapaata tai käytettävä vuosilomaa. TYÖTAPATURMAT Kun työntekijälle sattuu tapaturma, annetaan ensiapu ja tarvittaessa toimitetaan jatkohoitoon. Tapaturmasta on välittömästi ilmoitettava lähimmälle esimiehelle tai työnantajalle. Työntekijän tarvitsee antaa hoitolaitokselle vain työnantajansa tiedot, joiden perusteella hoitolaitos tarkistaa vakuutusyhtiön. Esimies täyttää tapaturmailmoituksen verkossa viipymättä ja viimeistään 10 arkipäivän kuluessa vahinkotiedon saamisesta. Vahinkoilmoitus on täytettävä aina. Vakavat työtapaturmat ilmoitetaan työsuojelupäällikölle, joka ilmoittaa ne lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikantyösuojeluyhteistoiminnasta perustuen eteenpäin. Työtapaturma on vakava, jos työntekijä menehtyy tai hänelle aiheutuu pysyvä tai vaikealaatuinen vamma. Vaikealaatuisiksi vammoiksi on katsottu muun muassa pitkien luiden murtumat tai murtumat, jotka voivat vaatia leikkaushoitoa, vaikeahko selkärangan murtuma, kasvoluiden murtumat, kylkiluiden monimurtumat ja veririnta, vaikeahko pääkallon avomurtuma, vaikea kaula-, rinta- tai lannerangan murtumavaikea sijoiltaanmeno, josta jää pysyvää haittaa ruumiinjäsenen, esimerkiksi sormen tai sen osan menetys, raajan lyhentymäleikkaushoitoa vaatinut vatsaontelon elinten vamma aivovamma, josta on jäänyt lievääkin haittaa puheen, näön tai kuulon kadottaminen tai pysyvä heikentyminen, silmän menetys ihonsiirtoja vaativat palo- tms. ihovauriot, laaja palovamma tai paleltuma pahasti rumentava epämuotoisuus, kuten korvalehtien menetys tai nenän tai sen osan menetys sekä muu vaikea ruumiinvirhe pysyväinen vaikea terveydenhaitta tai hengenvaarallinen tauti tai vioittuma. Tarkemmat toimintaohjeet löydöt intrasta Ohje tapaturman sattuessa oppaasta. TERVEYDENTILAA KOSKEVIEN TIETOJEN KÄSITTELEMINEN Henkilön terveydentilaa koskevien tietojen käsittely on henkilötietolain nojalla kielletty. Esimiehen on kuitenkin pyydettävä lääkärintodistus henkilöstöltä sairauspoissaoloista. Työntekijältä itseltään saatu lääkärintodistus mahdollistaa sairauslomapäätöksen tekemisen sekä siihen liittyvien etuuksien maksamisen ja siten terveydentilaa koskevien tietojen käsittelyn. Esimies toimittaa lääkärintodistuksen palkanlaskentaan sairauslomapäätöksen liitteenä. Sairauspoissaolojen lukumäärä- tai ajanjaksotieto ei ole arkaluonteinen tieto. Kaikki terveydentilaa kuvaavat tiedot sen sijaan ovat arkaluonteista ja niitä voidaan käsitellä vain
työntekijän suostumuksella. TYÖTERVEYSHUOLTO Työterveyshuolto on keskeinen tekijä työhyvinvointia tukevassa verkostossa. Se on puolueeton, salassapitovelvollisuuden alainen asiantuntijataho, joka avustaa henkilöstöä, esimiehiä ja työyhteisöjä terveydellisissä kysymyksissä. Työkyvyn arvioinnit teetetään nimenomaan työterveyshuollossa. Työterveyshuollon tehtävänä on työn ja työolosuhteiden terveellisyyden ja turvallisuuden selvittäminen, terveysvaarojen ja haittojen selvittäminen, työntekijöiden terveydentilan ja toimintakyvyn selvittäminen ja arviointi, neuvonta ja ohjaus, erilaiset kuntoutustoimenpiteet jne. Työterveyshuollon palveluja ovat lääkäri-, työterveyshoitaja-, fysioterapia- ja työterveyspsykologipalvelut. Työterveyshuolto ohjaa työntekijöitä erilaisten kuntoutusmuotojen piiriin asiantuntijanäkemykseensä perustuen. Kaupungilla ei ole sairasvastaanotto palvelua työterveydessä. Työterveyshuollon palvelut ovat yksiköille ja työntekijöille maksuttomia, palvelusta aiheutuneet kustannukset kirjataan henkilöstöpalvelujen menoksi. Suonenjoen kaupungin työterveyspalveluiden yhteystiedot löytyvät intran henkilöstöasioista. Kuntoutus Mikäli työpaikan omat tukitoimet eivät riitä työkyvyn ylläpitämisessä, esimies ohjaa työntekijän työterveyteen. Kuntoutustoimien suunnitteleminen on työterveyspalveluiden vastuulla ja työterveys antaa suositukset tarvittavista kuntoutustoimenpiteistä. KELAn järjestämä KIILA-kuntoutus on työntekijälle palkatonta. Palkattomalta ajalta työntekijä voi hakea Kelasta kuntoutusrahaa. Kuntoutusjaksoista tehdään päätös, joka toimitetaan palkanlaskentaan. Kuntoremontteihin henkilöstö voi hakeutua ammattijärjestöjensä kautta. Kuntoremontteihin käytetään joko vuosilomaa tai haetaan sen ajaksi palkatonta virkavapautta. Terveystarkastukset Terveydenseurantatarkastukset tehdään työterveyssuunnitelman mukaisesti toimialoittain. Työterveyshoitaja kutsuu työterveystarkastuksiin. Määräaikaisia terveystarkastuksia suoritetaan tietyille ammattiryhmille työn aiheuttaman terveydellisen vaaran ja työstä johtuvien terveydellisten vaatimusten vuoksi. Tarkastuksessa käydään työterveyshoitajan kanssa läpi työkykyyn ja työhyvinvointiin liittyviä asioita. Tarpeen mukaan tarkastettava ohjataan lääkärin vastaanotolle, laboratorio- ym. tutkimuksiin jne.
Tarkastukseen käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, mutta työaikana tapahtuvien tarkastusten ajaksi työntekijälle myönnetään vapautus työstä eikä kyseistä aikaa teetetä takaisin. PERHEVAPAAT Perhevapailla tarkoitetaan äitiysvapaata, isyys- ja vanhempainvapaata sekä erilaiset lapsen hoitovapaita. Katso koontitaulukko äitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitovapaasta Kuntatyönantajan sivuilta. Työsopimuslaissa määritetään äitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitovapaasta. KVTES:n mukaisesti työntekijällä on oikeus palkalliseen isyysvapaaseen 12 ensimmäiseltä arkipäivältä kun työsuhde täyttää KVTES:n IV luvun 8 :n ehdot. Äitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitovapaasta on ilmoitettava viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan alkamisaikaa. Jos vapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, ilmoitusaika on yksi kuukausi. Ilmoitus tehdään esimiehelle poissaoloilmoitus/päätös lomakkeella. Osittaisen hoitovapaan osalta työntekijän tulee lisäksi toimittaa työnantajalle lääketieteellinen arvio lapsen sairaudesta ja toimintakyvystä, josta käy ilmi erityinen huollon tai hoidon tarve. OPINTOVAPAA Opintovapaa perustuu aina työntekijän hakemukseen. Yli viisi työpäivää kestävää opintovapaata on haettava kirjallisesti työnantajalta vähintään 45 kalenteripäivää ennen opintojen alkamista. Enintään viiden työpäivän opintovapaata haetaan suullisesti tai kirjallisesti vähintään 15 kalenteripäivää ennen opintojen alkamista, jollei työnantajan ja työntekijän kesken toisin sovita. Opintovapaahakemuksessa on mainittava: - opintojen ja opintovapaan alkamis- ja päättymisajankohta - koulutuksen ja opiskelun muoto ja tavoite - onko kyseessä aiemmalla opintovapaalla aloitetun koulutuksen tai opiskelun loppuunsaattaminen - oppilaitos tai muu koulutuksen tai opetuksen järjestäjä - päätoimisessa itseopiskelussa opintoja ohjaavan opettajan ja opiskelijan hyväksymä opintosuunnitelma, josta ilmenee aiottu tutkinto tai opinnäyte ja sen edellyttämä opiskeluaika - Jos opintovapaata haetaan yli viideksi työpäiväksi, tulee työnantajan ilmoittaa ratkaisustaan kirjallisesti vähintään 15 kalenteripäivää ennen opintojen alkamista. Muulloin työnantaja ilmoittaa ratkaisustaan viimeistään seitsemän päivää ennen opintojen alkua.
Työnantaja voi siirtää opintovapaata, jos se haittaa tuntuvasti työnantajan toimintaa. Vapaata saa kerralla siirtää enintään kuusi kuukautta. Jos kyseessä on harvemmin kuin kuuden kuukauden välein alkava koulutus, työnantaja voi siirtää opintovapaan alkua enintään seuraavan koulutusjakson alkamiseen. Työnantajalla on oikeus siirtää opintovapaata myös silloin, kun työntekijän edellisestä opintovapaasta on kulunut alle kuusi kuukautta, eikä tarkoitus ole päättää aiemmalla opintovapaalla aloitettuja opintoja. Työntekijä voi siirtää yli viiden päivän opintovapaan käyttöä, ellei siitä aiheudu työnantajalle tuntuvaa haittaa. Opintovapaan siirtämistä voi hakea enintään vuodeksi kerrallaan kirjallisesti. Jos työntekijä haluaa jättää käyttämättä hänelle myönnetyn opintovapaan, asiasta on ilmoitettava työnantajalle kirjallisesti vähintään kaksi viikkoa ennen opintovapaan alkamista. Työntekijä, jolle on myönnetty opintovapaata yli 50 työpäiväksi, voi keskeyttää opintovapaan ja palata työhön. Tätä lyhyempää opintovapaata ei voi keskeyttää. Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle opintovapaan keskeyttämisestä kirjallisesti vähintään neljä viikkoa ennen aiottua työhön paluuta. Työnantajalla ei ole velvollisuutta ottaa opintovapaalla olevaa työntekijää töihin ennen kuin työntekijälle mahdollisesti palkatun sijaisen työsopimus voidaan laillisesti päättää. Työnantajan on viivytyksettä kirjallisesti ilmoitettava työntekijälle opintovapaan keskeyttämistä koskevasta ratkaisustaan ja siitä, milloin työntekijä voi palata töihin. VUOROTTELUVAPAA Vuorotteluvapaa on järjestely, jossa työntekijä työnantajansa kanssa tekemän vuorottelusopimuksen mukaisesti vapautuu määräajaksi palvelussuhteeseen kuuluvien tehtävien suorittamisesta ja jossa työnantaja sitoutuu vastaavaksi ajaksi palkkaamaan työvoimatoimistossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön. Vuorotteluvapaasta lisätietoja: http://www.tepalvelut.fi/te/fi/tyonhakijalle/loyda_toita/ vuorotteluvapaa/index.html Vuorotteluvapaa edellyttää sopimista työnantajan kanssa. Keskustele asiasta ajoissa esimiehesi kanssa. Vuorotteluvapaata haetaan kirjallisesti. Vuorotteluvapaan myöntämisestä päättää toimialajohtaja. Kun vuorotteluvapaasta on sovittu, siitä tehdään kirjallinen sopimus. Vuorottelusopimus ja viranhoitomääräys tai työsopimus sijaisen palkkaamisesta vuorotteluvapaan ajaksi on toimitettava työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto) hyvissä ajoin ennen vuorotteluvapaan alkamista. OSA-AIKALISÄ Työvoimatoimisto voi myöntää osa-aikalisää ansionmenetyksen korvauksena
työntekijälle, joka siirtyy vapaaehtoisesti kokoaikatyöstä määräajaksi osa-aikatyöhön. Osa-aikalisää voivat saada työntekijät, virkamiehet ja viranhaltijat. Työnantajan on palkattava osa- aikalisäkauden ajaksi osa-aikatyöhön työvoimatoimiston osoittama työtön työnhakija. Osa-aikalisää voidaan maksaa henkilölle, jonka kokoaikainen palvelussuhde samaan työnantajaan on yhdenjaksoisesti kestänyt vuoden välittömästi ennen osaaikatyöhön siirtymistä. Osa-aikalisän määrä on puolet kokoaikatyön ja osa-aikatyön palkan erotuksesta. Enimmillään se on kuitenkin työllistämistuen perustuki korotettuna lisäosalla, joka on 50 % työllistämistuen perustuesta. Osa-aikalisää voidaan maksaa samalle henkilölle enintään 12 kuukautta. Osa-aikalisän maksamiselle on mm. työaikaan ja osa-aikalisäsijaisen palkkaamiseen liittyviä ehtoja, jotka työvoimatoimisto tutkii ennen osa-aikalisän myöntämistä. Osa-aikalisää haetaan siltä työvoimatoimistolta, jonka toimialueella osa-aikatyöhön siirtyvän työpaikka sijaitsee tai siltä työvoimatoimistolta, jonka työnhakija osa-aikalisän avulla työllistetään. Osa-aikalisää haetaan työministeriön lomakkeella (tm355). Osaaikalisähakemus tulee olla kolmena kappaleena ja jokaisessa kappaleessa tulee olla alkuperäinen allekirjoitus. HARKINNANVARAINEN VIRKA-/TYÖVAPAA Harkinnanvaraisella virka-/työvapaalla tarkoitetaan sellaisia virka-/työvapaita, joita työnantaja ei ole lain tai sopimusmääräyksen perusteella velvollinen myöntämään. Työnantaja voi myös hylätä hakemuksen. Kielteiset päätökset on perusteltava kirjallisesti. Harkinnanvaraisia vapaita myönnettäessä tulee myöntäjän kiinnittää huomiota myöntämispäätöksessä vaikutuksiin työyksikön toimintaan sekä henkilöstön yhdenvertaiseen kohteluun. Harkinnanvaraista virkavapaata/työlomaa voidaan myöntää: Toisen vakinaisen tai määräaikaisen viran/toimen hoitamiseksi enintään vuodeksi edellyttäen, että vapaan myöntämisestä ei ole oleellista haittaa työyksikön toiminnalle. Kaupungin sisäisen toisen tehtävän hoitamiseksi, kaupungin yhteistyöhankkeessa työskentelemiseksi tai sellaisella tehtävässä toimimiseksi, joka vahvistaa osamaista kaupungin kannalta kriittisen toiminnan alueella. Vuorotteluvapaaseen. Muulla harkinnanvaraisella työntekijän esittämällä perusteella. Harkinnanavaraset vapaat myöntää hallintosäännön mukaisesti siihen oikeutettu. Hallintosäännön (1.3.2018) mukaan: palveluyksikön esimies päättää alaisensa henkilöstön enintään 7 päivää kestävistä harkinnanvaraisista palkattomista virka- ja työvapaista ja toimialajohtaja toimialan henkilöstön yli 7 päivää kestävistä harkinnanvaraisista palkattomista virka- ja työvapaista.
Harkinnanvaraisia vapaita haetaan poissaoloilmoitus/päätös -lomakkeella. Virkavapauden/työloman myöntäjän tulee huomioida, että virkavapaus/työloma tulee myöntää anomuksen mukaan tai hylätä se. Palkattomia vapaita haettaessa ja myönnettäessä noudatetaan seuraavia periaatteita: Palkaton vapaa haetaan aina yhtäjaksoisena koko vapaan jaksolle. Poikkeus voidaan tehdä vai haettaessa vapaata arkipyhäviikolle. Kun palkatonta työvapaata haetaan viikon kaikiksi työpäiviksi, työvapaa tulee hakea ja myöntää myös lauantaiksi ja sunnuntaiksi (vapaapäiväksi). Kun haetaan yhtä tai kahta harkinnanvaraista palkatonta virka/työlomaa (vapautta), niin ei voida edellyttää, että siihen tulee liittää myös toinen vapaapäivistä (la tai su tai vapaapäivä). Kun haetaan kolmea tai neljää päivää harkinnanvaraista palkatonta virka/työlomaa (vapautta) samalle viikolle, niin siihen tulee liittää myös toinen vapaapäivistä (la tai su tai vapaapäivä) Kun haetaan palkatonta virka/työlomaa (vapautta) perjantaiksi tai maanantaiksi, niin se myönnetään tuolla tavoin ilman että siihen tarvitsee sijoittaa lauantai tai sunnuntaipäivää. Kun työvapaan sisään jää ylimääräisiä vapaapäiviä tai arkipyhäpäivä, niitä ei haeta palkattomaksi työvapaapäiväksi Yli viikon kestävissä vapaissa vapaa myönnetään yhtäjaksoisena niin, että palkaton vapaa alkaa ensimmäisestä poissaoloon sisältyvästä työpäivästä ja päättyy työhöntulopäivää edeltävään päivään. Kaikki väliin jäävät vapaapäivät sisältyvät palkattomaan vapaaseen. ERÄÄT VIRKA- JA TYÖVAPAAT Reservin kertausharjoituksiin tai lain nojalla väestönsuojelukoulutukseen määrätylle maksetaan kertausharjoitusten tai väestönsuojelukoulutuksen ajalta varsinainen palkka vähennettynä reserviläispalkan tai vastaavan korvauksen määrällä. Soveltamisohje Määräystä ei sovelleta vapaaehtoisiin kertausharjoituksiin osallistuvaan. 2 mom. Työpäiväksi sattuvat 50- ja 60-vuotispäivät, oma vihkiäispäivä, aviopuolison, vanhemman, aviopuolison vanhemman, lapsen, veljen ja sisaren hautajaispäivä (siunauspäivä) sekä asevelvollisuuslain mukainen kutsuntapäivä ovat palkallisia vapaapäiviä. Vapaapäiväksi sattuvat tai vuosiloma-aikaan ajoittuvat em. päivät eivät oikeuta saamaan vastaavaa vapaapäivää muuna ajankohtana. 3 mom. Muun kuin edellä tässä luvussa mainitun syyn vuoksi myönnetyn virka-/työvapaan osalta kunnan/kuntayhtymän asianomainen viranomainen harkitsee, maksetaanko vapaan ajalta palkkaa ja jos maksetaan, niin minkä verran. Sama koskee poissaoloa muun pätevän syyn vuoksi, vaikka virka-/työvapaata ei ole myönnetty.