LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 112/2008/4 Dnro LSY 2005 Y 313 Annettu julkipanon jälkeen 14.11.2008 ASIA LUVAN HAKIJA Isonevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Kauhajoki, Kurikka ja Teuva Vapo Oy TOIMINTA JA SEN SIJAINTI HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Isoneva sijaitsee pääosiltaan Kurikan kaupungissa Kauhajoen kaupungin rajalla noin 14 km kaupunkikeskuksesta lounaaseen ja noin 1 km Polvenkylän kylätaajamasta etelään. Isonevan länsipuolella noin 7 km etäisyydellä sijaitsee Vapo Oy:n Lammasnevan turvetuotantoalue. Isonevan kuntoonpanotyöt on aloitettu 1980 luvun alussa ja tuotantokelpoista pinta alaa on 193,0 ha. Vapo Oy on 31.10.2005 ympäristölupavirastoon saapuneella ja 1.11.2005, 2.11.2005, 13.12.2005, 16.2.2006 ja 20.2.2006 täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Isonevan turvetuotannolle. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7d) kohta Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5c) kohta. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILAN NE Länsi Suomen vesioikeus on 17.12.1996 antamallaan päätöksellä nro 89/1996/2 myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Kurikan kaupungissa Lohiluoman valuma alueella sijaitsevan Isonevan noin 128 hehtaarin suuruisen turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamiseen Lohiluomaan Kyrönjoen vesistöalueella. Luvan saajan oli 31.10.2005 mennessä jätettävä hakemus luvan määräysten tarkistamiseksi.
TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Suojelukohteet ja pohjavesialueet 2 Muulta osin Isonevan turvetuotantoalue on 9.2.2000 voimaan tulleen ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanolain 6 :n edellyttämällä tavalla ilmoitettu 21.2.2001 Länsi Suomen ympäristökeskukselle ympäristönsuojelun tietojärjestelmään merkitsemistä varten ja merkitty siihen 28.11.2001. Vapo Oy:llä on hallussaan Isonevalla maata yhteensä 245,56 ha, joka on kokonaisuudessaan vuokra aluetta. Etelä Pohjanmaan maakuntakaavassa kyseisellä alueella on voimassa suunnittelumääräys III, jonka mukaan turvetuotannon suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitus pysyy nykyisellä tasolla. Lisäksi koko maakuntaa koskee suunnittelumääräys I, jonka mukaan turvetuotantovyöhykkeen käytön suunnittelussa on otettava huomioon luonnonsuojelualueet sekä valtioneuvoston hyväksymät suojeluohjelmat ja päätökset sekä Natura 2000 verkosto. Isonevan turvetuotantoalue on yhtenäinen suoalue, jonka koko tuotantokelpoinen alue on suuruudeltaan 193,0 ha. Tuotantokunnossa vuonna 2005 oli 163,2 ha ja tuotantokelpoisesta alasta 29,8 ha on laajennusaluetta. Isonevan alueen pohjoispuolella on peltolohkoja, joista jotkut ovat suon välittömässä läheisyydessä, sekä osaksi ojitettua suota. Alueen eteläosan ympäristössä on ojitettua suota sekä metsää. Lähiympäristössä 500 metrin säteellä sijaitsee yhdeksän asuttua kiinteistöä ja työmaateiden varsilla on yhteensä yhdeksän asuttua tilaa. Isonevan yli kulkee 110 kv:n voimalinja. Noin 4 km päässä turvetuotantoalueen pohjoispuolella sijaitsevat Pässinrämäkän (FI0800101) ja Kurpannevan (FI0800016) Natura 2000 alueet. Pässinrämäkkä on myös vanhojen metsien suojeluohjelman kohde. Kurpanneva on soidensuojelun perusohjelman kohde, josta pääosa on metsähallituksen päätöksellä rauhoitettua aarnialuetta. Isonevan länsi ja luoteispuolella sijaitsevat Itänevan I luokan pohjavesialue (noin 2,7 km etäisyydellä) sekä Viiatin I luokan pohjavesialue (noin 4 km etäisyydellä). Itänevan alueella muodostuu pohjavettä noin 10 m 3 /d ja Viiatin alueella noin 300 m 3 /d. Isonevan eteläpuolella sijaitsee Järvikankaan I luokan pohjavesialue noin 2,5 km päässä turvetuotantoalueelta. Alueella arvioidaan muodostuvan noin 250 m 3 /d pohjavettä.
3 Vesistön tila ja käyttö Purkuvesistö Isonevan pohjoisosa kuuluu Lohiluoman valuma alueelle (42.098) ja eteläosa Kainastonjoen alueelle (42.092). Edellä mainitut alueet kuuluvat Kainastonjoen valuma alueeseen (42.09) ja Kyrönjoen vesistöalueeseen (42), jonka latva alueilla ne sijaitsevat. Lohiluoma Lohiluoman vesi on tummaa, humuspitoista ja sen ravinnepitoisuudet ovat kohtalaisen suuria. Fosforipitoisuus vaihteli vuosina 1999 2005 yläpuolisella havaintoasemalla (Tuomi) 36 150 µg/l ja alapuolisella asemalla (Latvala) 42 190 µg/l. ph arvo on jonkin verran happaman puolella. Kiintoainepitoisuus on kohtalaisen suuri ja vesi on sameaa. Kiintoainepitoisuus, sameus ja fosforipitoisuus vaihtelevat voimakkaasti vuodenajasta riippuen, ja ovat suurimmillaan tulva aikoina keväällä ja syksyllä. Alapuolisen havaintoaseman veden laatu on ollut hieman heikompi kuin yläpuolisen havaintoaseman. Suurimmat erot ovat olleet veden värissä, sameudessa, ammoniumtypen, fosforin ja raudan pitoisuuksissa sekä COD Mn arvossa. Lohiluoman vesi on yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan välttävää. Kainastonjoki Kainastonjoen vesi on vahvasti ruskeaa ja humuspitoista ja sen ravinnepitoisuudet ovat korkeita. Fosforipitoisuus ja väriarvo samoin kuin kiintoaineen määrä ovat jonkin verran suurempia kuin Lohiluomassa. Kainastonjoen vesi on yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan välttävää. Kalasto ja kalastus Lohiluoman kalastoon kuuluvat ainakin seuraavat lajit: ahven, hauki, särki, made, salakka, taimen (myös istutettuna), kiiski ja kivennuoliainen sekä istukaslajeina harjus ja kirjolohi. Luomassa on heikohko rapukanta, joka nykyisin lienee istutuksista peräisin. Koekalastusten perusteella kalakannat ovat suurimmillaan Lohiluoman alaosan koskiosuuksilla. Luoman yläosassa kaloja on niukasti tai ne puuttuvat kokonaan. Kalastustiedustelujen mukaan Lohiluomassa kalastaneita ruokakuntia oli 11 vuonna 1997 ja 13 vuonna 2001. Vastaajat luokittelivat kalastuksensa virkistyskalastukseksi. Lohiluomassa kalastetaan pääasiassa vapakalastusvälineillä. Kalastajien ilmoittama kokonaissaalis oli vuosina 1997 ja 2001 noin 120 kg/a. Vuoden 2001 merkittävimmät saalislajit olivat harjus, ahven ja hauki. Istukaslajien osuus kokonaissaaliista oli 38 %. Lohiluoman rapusaaliit olivat pienentyneet
4 selvästi vuodesta 1997 vuoteen 2001. Useimmat vastaajat pitivät taimenkantaa taantuneena ja harjuskantaa lisääntyneenä (vuodesta 1997 vuoteen 2001). Merkittävin yksittäinen kalastusta haittaava tekijä oli vastaajien mielestä vähäinen vesimäärä. Maku ja hajuvirheitä kaloissa todettiin vain vähän. Pääosa (72 %) virkistyskalastajista arvioi, ettei Isonevan turvetuotantoalueesta ole aiheutunut kalastomuutoksia Lohiluomassa. Kainastonjoki kuuluu Kyrönjoen latvavesistöihin, joissa esiintyy kalataloudellisesti ja luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä purotaimenkantoja. Kalastoon kuuluvat ainakin ahven, hauki, harjus, kiiski, kivennuoliainen, made, särki, taimen ja sen lisäksi esiintyy rapuja. Kalastus Kainastonjoessa on luonteeltaan kotitarve ja virkistyskalastusta, jota noin harrastaa 100 henkilöä. Muu vesistökuormitus Vesistöalueilla ei ole pistekuormituslähteitä. Muu vesistökuormitus koostuu lähinnä maa ja metsätalouden sekä haja asutuksen aiheuttamasta hajakuormituksesta. Isonevan lisäksi Kainastonjokea kuormittaa Lammasnevan turvetuotantoalue. TURVETUOTANTO Isonevalla on vuoden 2004 loppuun mennessä tuotettu jyrsinpolttoturvetta yhteensä 287 500 m³, palaturvetta 64 000 m³ ja ympäristöturvetta 58 400 m³. Isoneva ei ole ollut tuotannossa vuosina 1989 1993. Arvioitu jäljellä oleva turpeen määrä on noin 1 600 000 MWh, eli noin 1 882 000 m³. Isonevan keskimääräinen vuosituotantomäärä on noin 96 500 m³ silloin kun koko tuotantokelpoinen pinta ala (193 ha) on tuotantokäytössä. Tuotannon on arvioitu päättyvän vuonna 2030. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely Isonevan kuivatusvedet johdetaan kahdella laskuojalla (1 ja 2) reittiä laskuoja Lohiluoma Kyrönjoki ja yhden laskuojan (3) kautta Hirviluomaan, joka laskee Kainastonjokeen ja tämä Kyrönjokeen. Isonevan vesienkäsittelymenetelminä tällä hetkellä ovat sarkaojaaltaat, päisteputkipidättimet ja yhdeksän laskeutusallasta. Isonevan kuivatusvesien käsittelyä on tarkoitus tehostaa rakentamalla pintavalutuskentät alueen pohjoisosaan Lohiluomaan laskeville vesille ja alueen eteläosaan Hirviluomaan laskeville vesille. Pintavalutuskenttien tarkennetut suunnitelmapiirustukset on toimitettu
5 1.9.2008 ympäristölupavirastoon kuten päätöksen kohdasta "Täydennykset" ilmenee. Päästöt vesistöön Isonevan vesistökuormitus vuosina 1997 ja 1998, Isonevan ja Lammasnevan nykyinen kuormitus sekä arvioitu kuormitus vesienkäsittelytoimenpiteiden tehostamisen jälkeen on seuraava: Kuormitus Isoneva 1997 1998 Nykyinen Kuivatusvesien purkureitti Tuotantokelpoinen ala typpi fosfori Kokonais Kokonais Kiintoaine ha kg/v kg/v kg/v Lohiluoma 98 1500 250 16 Hirviluoma 70 1000 180 12 Lohiluoma 98 1900 290 28 Hirviluoma 70 1300 200 20 Lohiluoma 130 3800 830 27 Hirviluoma 68 2100 450 14 Vesienkäsittelyn Lohiluoma 130 1500 570 13 tehostamisen jälkeen Hirviluoma 68 820 320 7,2 Pöly, melu ja liikenne Varastointi ja jätteet Hakemuksen mukaan pölyä syntyy pääasiassa tuotantokaudella jyrsinturpeen tuotannossa erityisesti aumauksessa. Pölyäminen riippuu sääolosuhteista ja turpeen maatuneisuudesta ja sen vaikutukset asutuksen tai vesistön läheisyydestä, maaston muodoista ja suojapuustosta. Melua syntyy työkoneiden ja raskaiden kuljetusajoneuvojen liikkumisesta. Tuotantopäivinä melua voi aiheutua ympäri vuorokauden. Sitä voidaan vähentää muun muassa suojavyöhykkeillä ja menetelmien valinnalla. Turvekuljetuksista voi aiheutua ajoittain lisääntynyttä liikennemelua. Kuljetus tapahtuu olemassa olevilta työmaateiltä Polvenkyläntielle ja sitä edelleen Piirrontietä Mietaankylään, josta edelleen tietä nro 6900 Kurikkaan ja kantatietä 67 Seinäjoelle. Isonevan pohjoisosan työmaatien varrella on yksi asuintalo. Eteläosan työmaatien varrella ei ole asutusta. Isonevan ja Lammasnevan turvetuotannossa syntyy vuosittain keskimäärin jäteöljyjä yhteensä 1 800 l, kiinteää öljyjätettä 310 kg, akkuja 93 kg, metalleja 1 300 kg, sekajätettä 4 m 3 ja aumamuoveja 16 000 kg.
6 Työmaalla on jätekatos, johon erilaiset jätteet kerätään. Sekajätteet toimitetaan niitä kerääville yhtiöille ja muovijätteet varastoidaan alueelle mahdollista jälkikäyttöä varten. Työmaalla syntyvät kannot ja muu puutavara kerätään varastopaikoille, joissa ne murskataan ja toimitetaan voimalaitoksille poltettavaksi. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön Tuotantoaluetta lähimmät Natura 2000 kohteet sijaitsevat melko kaukana, noin 4 km etäisyydellä tuotantoalueista, joten turvetuotanto ei vähennä alueiden Natura arvoa. Isonevan tuotantoalueen kasvillisuus ja linnusto on jo aikoinaan kokenut muutoksen, kun suo on ojitettu ja muokattu turvetuotantoa varten. Hankkeesta ei tässä vaiheessa aiheudu muutoksia nykytilanteeseen. Turvetuotantoalueen vuotuiset välittömät ja välilliset työllisyysvaikutukset ovat yhteensä noin 27 henkilötyöpaikka koko tuotantokelpoisen pinta alan ollessa tuotannossa. Hankealueella marjastus on mahdollista vain tuotantoalueiden reunoilla. Lähiympäristössä on kuitenkin edelleen suo ja metsäalueita, joissa marjastusta voi harrastaa esteettä. Turvetuotantoa varten rakennettu tiestö helpottaa osin myös kulkemista marjastusalueille. Isonevan luonne metsästysmaana on muuttunut, kun alueet on otettu turvetuotantoon. Hanke ei enää tässä vaiheessa aiheuta muutoksia nykytilanteeseen. Alueelle kaivetut ojat ja altaat ovat lisänneet vesilintujen pesimismahdollisuuksia. Turvetuotantoalueella ei voi metsästää tuotanto ja kunnostustoimien aikana. Sen sijaan tuotantokauden ulkopuolella metsästys on mahdollista ja sallittua. Isonevan vesistövaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti laskuojiin, Lohiluomaan ja Hirviluomaan. Isonevan ja Lammasnevan ainekuormituksen laskennallinen pitoisuuslisäys alapuolisessa vesistössä keskivirtaamatilanteessa vesienkäsittelyn tehostamisen jälkeen on seuraava:
7 Tarkastelupiste Tuotantoala Kiintoaine Typpi Fosfori ha mg/l µg/l µg/l Lohiluoma laskussa Kyrönjokeen 125 0,09 32 0,7 Hirviluoma laskussa Kainastonjokeen 68 0,4 150 3,4 Kainastonjoki Hirviluoman suun yläpuoli 403 0,2 59 1,7 Kainastonjoki laskussa Kyrönjokeen 471 0,05 15 0,4 Vaikutus kalatalouteen Vaikutus pohjaveteen ja sen käyttöön Pölyn ja melun vaikutukset Isonevan kalataloustarkkailun yhteenvetoraportin mukaan vuosien 1997 2005 kalastoselvityksissä ei tullut ilmi sellaisia seikkoja, joiden perusteella Isonevan kuivatusvesiä voitaisiin pitää kalaston/rapujen kannalta erityisen haitallisina. Vaikka Lohiluoman kalakannat ovat pääosin heikentyneet viime vuosina, suuntaus on ollut havaittavissa myös sellaisilla alueilla, joita Isonevan turvetuotanto ei kuormita. Velvoitetarkkailun perusteella ei ole ollut mahdollista arvioida, mitkä syyt ovat aiheuttaneet kalakannan taantumisen. Eräs tärkeä tekijä lienee kuitenkin Lohiluoman ajoittainen vähävetisyys. Vasta tulevien vuosien seurannoissa selvinnee, onko kyse tilapäisestä kalakantojen vähentymisestä vai pitempiaikaisesta taantumasta. Lähimmät pohjavesialueet sijaitsevat riittävän välimatkan päässä turvetuotantoalueilta, jottei alueiden kuivattaminen vaikuta pohjaveden määrään tai laatuun. Hakijan käsityksen mukaan Isonevan turvetuotantoalueella ei ole ollut eikä tule jatkossakaan olemaan vaikutusta lähialueen kaivojen veden laatuun tai antoisuuteen. Turvetuotantoalueen rajasta 500 metrin etäisyydellä tai lähempänä sijaitsee yhdeksän asuinrakennusta. Pääosa asutuksesta sijaitsee vallitseviin tuuliin nähden suotuisasti tuotantokenttien länsipuolella, yksi asuttu talo sijaitsee koillispuolella. Kiinteistöjen ja tuotantoalueen välillä on pääsääntöisesti metsäinen vyöhyke tuotantoalueen reunassa ja sen ulkopuolella peltomaata. Edellä esitetyn perusteella hakija on katsonut, että Isonevalla tapahtuvasta turvetuotannosta ei aiheudu kohtuutonta rasitusta ympäristölle pölyn tai melun johdosta. Hakijalle ei ole esitetty valituksia turvepölyn haitallisesta leviämisestä ympäristöön. Isonevan lohkon 1 koillispuolella sijaitsee yksi ja länsipuolella kolme asuinkiinteistöä, joihin on etäisyyttä turvetuotantoalueelta 180 480 metriä. Välimaasto on pääosin peltoa eli avonaista.
8 Lehtisen tilalle (RN:o 3:22) todennäköisesti aiheutuvan haitan vuoksi hakija on 16.2.2006 ympäristölupavirastoon toimittamassaan täydennyksessä rajannut tuotantoaluetta 2,2 ha:lla, jolloin etäisyys tilalta tuotantoalueelle etelään päin kasvaa 180 metristä 360 metriin. Tältä osin hakemus on peruutettu. Toukolan (RN:o 5:73), Toimelan (RN:o 5:74) ja Leppämäen (RN:o 5:72) tilojen läheisyydessä lohkon 1 länsireunalla reunimmaisia sarkoja lukuun ottamatta nostetaan palaturvetta, jonka tuotannossa ei käytännössä synny pölyä. Palaturpeen nostoa voidaan suorittaa siihen saakka, kun turvepatja ohenee noin 0,5 m paksuuteen. Sen jälkeen lopputurve on nostettava jyrsinpolttoturpeena, jota koskeva menetelmä alueella on toisiopölynerottimella varustettu imuvaunu. Hakijan mukaan lohkon 1 länsipuolella oleville asutuille kohteille ei aiheutuisi jyrsinpolttoturvetuotannon aikana kohtuutonta pölyhaittaa. Ympäristöriskit Alueelle on laadittu palosuojelusuunnitelma. Työmaalle on nimetty palo ja pelastusorganisaatio. Hätätilanteissa noudatetaan ISO 9002 laatujärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Tuotantoalueen toiminta vakuutetaan ympäristövahinkovakuutuslain mukaisesti. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö ja päästötarkkailu Vaikutustarkkailu Alueella noudatetaan 11.5.2004 päivättyä Vapo Oy:n Länsi Suomen yksikön toimialueen turvetuotantoalueiden käyttö, päästö ja vesistötarkkailuohjelmaa, jonka alueelliset ympäristökeskukset ovat hyväksyneet. Ohjelmassa ei ole kuormitustarkkailupistettä Isonevalla. Isonevalla on Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymä vesistötarkkailuohjelma sekä Vaasan maaseutuelinkeinopiirin hyväksymä kalataloustarkkailuohjelma. Hankealueen vähäisistä vesistövaikutuksista johtuen hakija ei ole pitänyt jatkuvaa päästötarkkailua tarpeellisena. Hakija on esittänyt, että alueen vesistökuormitus lasketaan nykyisestä yhteistarkkailuohjelmasta saatavien ominaiskuormituslukujen perusteella. Suolta purkautuvan veden laadun selvittämiseksi ja kuormituslaskennan varmistamiseksi hakija on ilmoittanut ottavansa kahtena vuonna vesinäytteitä Isonevan purkupisteistä sulanmaan aikana touko, kesä, heinä ja elokuussa. Ensimmäinen tarkkailuvuosi on luvan lainvoimaiseksi tuloa seuraava kesäkuukausi. Vesistötarkkailua jatketaan Lohiluomassa Isonevan vesistötarkkailuasemilla Tuomi (yläpuoli) ja Latvala (alapuoli). Näytteitä otetaan vuosittain. Jatkossa tarkkailun tarpeesta keskustellaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen kanssa.
9 Isonevan kalataloustarkkailua Lohiluomassa jatketaan entisellä ohjelmalla. Hakija on katsonut, ettei perusteita pöly, melu tai muun tarkkailuvelvoitteen asettamiselle ole. KORVAUKSET LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakija on katsonut, etteivät hankkeesta aiheutuvat ympäristövaikutukset ole niin suuria, että ne antaisivat perustetta korvausvelvoitteille. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa sekä Kauhajoen ja Kurikan kaupungeissa ja Teuvan kunnassa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 26.5 26.6.2006 välisenä aikana. Ympäristölupavirasto on pyytänyt ympäristönsuojelulain 36 :ssä säädetyllä tavalla lausunnot Länsi Suomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselta, Teuvan kunnan ja Kurikan sekä Kauhajoen kaupunkien terveydensuojelu ja ympäristönsuojeluviranomaisilta ja Teuvan kunnalta sekä Kurikan ja Kauhajoen kaupungeilta. Asian kuuluttamisesta on julkaistu ilmoitus Kauhajoen Kunnallislehdessä, Kurikkalehdessä ja Tejuka lehdessä. 1) Länsi Suomen ympäristökeskus on katsonut, että hakijan esittämiä pintavalutuskenttiä on pidettävä riittävänä puhdistusmenetelmänä, kun kuivatusvedet johdetaan niille ympärivuotisesti. Pölyämisen estämiseksi tulee turvetuotannon eri vaiheissa käyttää parasta mahdollista tekniikkaa. Turvetuotanto oheistoimintoineen ei saa aiheuttaa asumiseen ja oleskeluun käytettävillä alueilla sellaisia pölyhaittoja, että voimassa olevat valtioneuvoston ohjearvot ylittyvät. Itätuulella tulee toiminta keskeyttää. Tuotantoalueen toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä häiriytyvissä kohteissa valtioneuvoston antamia ohjearvoja. Poltto ja voiteluaineet täytyy sijoittaa katettuun reunallisella suojarakenteella varustettuun tilaan ja jäteöljyjen säilyttämiseen käytetty katettu tila on varustettava reunallisella suojarakenteella. Hakijan tulee toimittaa ympäristökeskukselle sähköisesti vuosiraportti tuotantotoiminnasta, tarkkailutiedoista ja poikkeustilanteista raportointivuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Vesiensuojelurakenteiden valmistumisesta ja käyttöönotosta tulee ilmoittaa ympäristökeskukselle käyttöönottotarkastusta varten.
10 Muistutukset ja mielipiteet 2) Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskus on katsonut, että luvan myöntämisen edellytyksenä on, että vesiensuojelutoimenpiteitä tehostetaan välittömästi ja että kuivatusvedet kaikilta alueilta käsitellään ympärivuotisesti pintavalutuksella tai muulla vastaavan tehoisella menetelmällä. TE keskus on katsonut, että toiminta on vaikuttanut kielteisesti alapuolisten vesistöjen vedenlaatuun ja kalaston elinolosuhteisiin ja tilaan. Jos lupa Isonevan ja Lammasnevan turvetuotannoille myönnetään hakemuksen mukaisesti, TE keskus on vaatinut luvan saajalle asetettavaksi 15 000 7 000 euron suuruisen kalatalousmaksun. Mikäli hankkeen kuormitusta vesistöön vähennetään tehostamalla vesiensuojelutoimenpiteitä niin, että tehostetut toimenpiteet koskevat kaikkia tuotantoalueita, voidaan kalatalousmaksun minimiä (7 000 ) pitää riittävänä. Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan TE keskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava TE keskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna. 3) Kurikan kaupungin ympäristölautakunta ja 4) Kurikan kaupunki ovat katsoneet, että vesiensuojelutoimenpiteitä tulisi nykyisestä tehostaa kaikilla lupahakemuksen mukaisilla tuotantoalueilla pintavalutuskentillä tai vastaavan tasoisilla menetelmillä. Isonevan pohjoisosan Lohiluomaan laskevien vesien käsittely on hakemuksessa riittävä lukuun ottamatta laskuojaa 2. Polttoainesäiliöt, voiteluöljyt ja muut alueella säilytettävät kemikaalit tulee säilyttää asianmukaisesti tiiviillä alustalla niin, ettei valumia maaperään tai pohjaveteen pääse syntymään. Alueilla syntyvät jätteet tulee käsitellä asianmukaisesti. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota aumamuovien keräämiseen. Öljyisten jätteiden keräyspisteet tulee olla kiinteällä alustalla tai muuten niin, että jätteiden pääsy maaperään on estetty. Kuormitustarkkailu tulee toteuttaa ympärivuotisesti ja tarkkailun yhteydessä tulee mitata virtaama. 5) Teuvan kunta on katsonut muun muassa, että Etelä Pohjanmaan maakuntakaavan suunnittelumääräyksiä voidaan hankkeessa noudattaa. Isonevan ja Lammasnevan turvetuotantoalueiden läheisyydessä sijaitsevat Jussinmäen, Viiatin, Itänevan ja Järvikankaan pohjavesialueet, jotka tulee huomioida ympäristöluvissa. Turvetuotannon työllistämisvaikutus on merkittävä Teuvan kunnalle. Ympäristöluvan myötä valvonta paranee ja päästöt vähenevät. Kunta on puoltanut luvan myöntämistä. Ympäristölupavirastolle ei ole toimitettu Isonevan turvetuotantoa koskevia muistutuksia.
11 Hakijan vastine Vapo Oy on antanut vastineen lausuntojen johdosta. Vastineessaan hakija on Länsi Suomen ympäristökeskuksen vesiensuojelurakenteita koskevien vaatimusten johdosta todennut, että Isonevan Hirviluomaan laskevan osan pintavalutus on mahdollista järjestää myös ympärivuotisena, mutta tällöin pumppaamoa varten alueelle joudutaan rakentamaan sähkölinja. Tuotannosta aiheutuvaan pölyämiseen ja meluun liittyvien vaatimusten johdosta hakija on todennut, että kohtuutonta rasitusta pölyn ja melun muodossa ei vastaisuudessakaan aiheudu. Tämä kuitenkin edellyttää, että lohkoa 1 on koillisosassa rajattu, jotta etäisyys lähimpään asumukseen on saatu kasvatettua riittävän suureksi. Tähän nähden toiminnan keskeyttäminen itätuulilla ei ole tarpeellista pölyn hiukkaspitoisuuksien raja ja ohjearvoissa pysymisen kannalta. Poltto ja voiteluaiheiden osalta hakija on katsonut, että lupakäytännössä vakiintunut määräys on riittävä. Määräyksen mukaan voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on reunallinen suojarakenne ja siirrettävät polttoainesäiliöt on pidettävä tiiviillä ja kantavalla alustalla. Raportoinnista ja ilmoitusten tekemisestä esitettyjen vaateiden johdosta hakijalla ei ole huomautettavaa. Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen kalatalousmaksua koskevan vaatimuksen osalta hakija on katsonut, että esitetty minimivaatimuskin on kohtuuton, kun otetaan huomioon kuivatusvesien puhdistus ja alapuolisten uomien kalataloudellinen merkitys. Tarkkailuvaatimuksesta hakijalla ei ole huomauttamista. Kurikan ympäristölautakunnan ja Kurikan kaupungin vesiensuojelutoimenpiteitä koskevien vaatimusten osalta hakija on todennut alkuperäisessä lupahakemuksessaan sekä siihen myöhemmin lisätyissä täydennyksissä esittäneensä alueille vesiensuojelurakenteet, jotka hakijan käsityksen mukaan täyttävät parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiset vaatimukset. Aumamuovien keräily/kierrätys Isonevalla hoidetaan kuten muillakin Vapo Oy:n tuotantoalueilla eli varastoidaan kasoihin ja paalataan muutaman vuoden välein ja toimitetaan kierrätykseen. Kuormitustarkkailuvaatimuksista hakija on lausunut, että lähinnä Isonevaa sijaitseva kuormitustarkkailukohde sijaitsee Iso Korvanevan tuotantoalueella Jalasjärven kunnassa noin 30 35 km hankealueilta kaakkoon päin. Virtaamamittaus edellyttää, että mittauskohteena olevassa ojassa on riittävästi kallistusta, jotta kohteeseen voidaan sijoittaa mittapato. Ympärivuotisesti toimiva pato edellyttää mittauskohdan eristämistä talviaikaisen jäätymisen estämiseksi. Käytännössä tuotantoalueilla on käytetty ojan kohdalle maan sisään upotettuja kaivoja, jotka on varustettu tarpeellisilla mittalaitteilla. Korkeussuhteista sekä taloudellisista syistä johtuen pysyviä kuormitustarkkailupisteitä ei ole mahdollista perustaa jokaisen turve
12 tuotantoalueen yhteyteen. Edustavien kohteiden intensiivitarkkailusta saadaan luotettavaa kuormitustietoa, jota voidaan soveltaa muille tuotantoalueille. Hakija on esittänyt hankealueen kuormituslaskennan tarkentamiseksi tarkentavaa näytteenottoa Isonevan purkupisteistä kahden vuoden ajan sulan maan aikaan, jolloin ympärivuoden sulana pysyviä kaivoja ei olisi tarpeen rakentaa. Tuloksia verrattaisiin intensiiviasemilta saataviin tuloksiin ja niitä hyödynnettäisiin hankealueen kuormituslaskennassa. Näin saataisiin hakijan mielestä riittävä tieto hankealueen kuormituksesta. Teuvan kunnan vaatimuksista hakija on todennut, että hanke ei ole ristiriidassa maakuntakaavan ja sen suunnittelumääräysten eikä maaseudun kehittämisen kohdealueiden suunnittelumääräyksen kanssa. Lupaharkinta suoritetaan ja lupamääräykset asetetaan ympäristönsuojelulain 7 luvun säännösten mukaan. Tarkastus Ympäristölupavirasto on suorittanut 27.5.2008 asiassa tarkastuksen, josta laadittu pöytäkirja on liitetty asiakirjoihin. Täydennykset YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristöluparatkaisu Hakija on toimittanut 7.7.2008 ympäristölupavirastoon kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman, jossa on selvitetty kantojen, kivien, mineraalimaiden ja laskeutusaltaiden lietteen määrä, käyttö ja ympäristövaikutukset. Hakija on toimittanut 1.9.2008 ympäristölupavirastoon suunnitelmapiirustuksen Isonevan pintavalutuskentistä 1 (4,6 ha) ja 2 (4,1 ha). Pintavalutuskenttä 1:n valuma alueen suuruus on 67,3 ha, jolloin kentän ala on 7,3 % sen valuma alueesta. Pintavalutuskenttä 2:n valuma alueen suuruus on 117,3 ha, jolloin kentän ala on 3,5 % sen valuma alueesta. Tuotantoalaa Isonevalle jää 161,2 ha ja aumaalueita 5,7 ha, yhteensä 166,9 ha. Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan Isonevan turvetuotantoon Kurikan ja Kauhajoen kaupungeissa sekä Teuvan kunnassa Kyrönjoen vesistöalueella hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta ala auma alueineen on noin 167 ha.
13 Lupamääräykset Päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä 2.1 olevan kartan mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojien kautta Hirviluomaan ja Lohiluomaan. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitteenä olevan 18.8.2008 päivätyn piirustuksen " Tehostamissuunnitelma" MK 1:12 000 mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden, laskeutusaltaiden 3 ja 4 vesiä lukuunottamatta, ympärivuotisesti pintavalutuskenttien avulla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja pato. Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Pintavalutuskenttien alueella olevat ojat on tukittava. Auma alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3. Uudet vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä 1.8.2009 mennessä ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Kurikan ja Kauhajoen kaupunkien sekä Teuvan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 4. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja kivennäismaahan kaivetuista ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. Turpeeseen kaivetuista ojista poistettava liete saadaan läjittää tuotantoalueelle.
14 Altaiden ja ojaston puhdistamisesta ja syventämisestä ei saa aiheutua vältettävissä olevia päästöjä vesistöön. Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet 5. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista. Tuotantoalueen ulkopuolelle pölyämistä aiheuttava toiminta on kielletty päätöksen liitekarttaan merkityillä tuotantoalueen osilla lohkon 2 keskiosalla, kun tuulee etelän ja kaakon väliltä ja lohkon 2 pohjoisosassa sekä lohkolla 1, kun tuulee koillisen ja kaakon väliltä. Alueella on oltava asianmukainen tuulen suunnan ja nopeuden osoittava kiinteästi asennettu ja rekisteröivä mittari. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 6. Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (LAeq) klo 7 22 eikä 50 db (LAeq) klo 22 7. Loma asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (LAeq) klo 7 22 eikä 40 db (LAeq) klo 22 7. 7. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava Kurikan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja ja ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa (Liite 4). Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa on muutettava. Lupaa on tällöin muutettava siten kuin ympäristönsuojelulain 103 a :n 4 momentissa säädetään.
15 8. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Kiinteiden polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin. Häiriö ja poikkeustilanteet Tarkkailut 9. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 10. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Kurikan ja Kauhajoen kaupunkien sekä Teuvan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. 11. Käyttö ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 12. Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia vesistön tilaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Lisäksi on Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tarkkailtava pölyn ja melun vaikutuksia alueella. Ehdotukset vaikutustarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava ympäristökeskukselle sekä kalaston ja kalastuksen tarkkailun osalta Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle, Pohjanmaan TE keskukselle, Kurikan ja Kauhajoen kaupunkien sekä Teuvan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Pöly ja melutarkkailun vuosiraportit on toimitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Kurikan ja Kauhajoen kaupunkien sekä Teuvan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle, Pohjanmaan TE keskukselle, Teuvan, Kurikan ja Kauhajoen ympäristönsuojeluviranomaisille sekä Kyrönjoen kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden
16 oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Kunnossapitovelvoitteet Kalatalousmaksu 13. Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta. 14. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 1 400 euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Ensimmäinen maksu vuodelta 2008 on suoritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 15. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun Länsi Suomen ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Länsi Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä.
17 Korvaukset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Luvan saajan on viimeistään 30.4.2018 jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista meluja pölyhaitoista ja niiden vähentämistarpeista ja mahdollisuuksista, vesien käsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön, mahdollisuuksista tehostaa vesien käsittelyä sekä arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin. Isonevan turvetuotantoalue on tuotannossa oleva alue. Tuotantoalueella eikä sen päästöjen vaikutusalueella ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelustatusta omaavia lajeja ja luontotyyppejä. Lähes kaikki kuivatusvedet käsitellään pintavalutuskentällä. Perustason vesienkäsittely on 6,8 ha:n suuruisen tuotantoalueen osan vesillä. Vesien käsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset Isonevan olosuhteissa. Tuotantoalue sijaitsee lähellä asutusta, jolle aiheutuisi kohtuutonta rasitusta tuotannosta aiheutuvan melusta ja pölystä. Pöly ja meluhaittoja ehkäistään toimenpiderajoituksilla sekä asetetuilla melun raja arvoilla. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä.
18 Lupamääräysten perustelut Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Kun otetaan huomioon Isonevan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1. 4. Pintavalutuskenttä 2:n pinta alan osuus 3,5 % sen valuma alueesta ei ole täysin mitoitusohjeen suuruinen, mutta sitä voidaan pitää tässä tapauksessa riittävänä. Turvetuotantoalueelta aiheutuu päästöjä vesistöön ympäri vuoden ja tuotantoa tullaan harjoittamaan vielä kauan, minkä vuoksi vesien käsittelyn on oltava käytössä ympäri vuoden. Pölypäästöjen ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi on toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 5. ja melun osalta lupamääräys 6. Lähin asutus on noin 200 metrin etäisyydellä. Toiminnasta voi aiheutua asutukselle melu ja pölyhaittaa. Pölyhaitan estämiseksi on tarpeen rajoittaa toimintaa asutuksen läheisyydessä tuulisena aikana ja mm. määrätä vähimmäisetäisyydestä auman sijoittamisessa. Asumiseen käytettyjen alueiden melutasolle annetaan enimmäisarvot, jotka vastaavat valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja. Määräykset 7. ja 8. on annettu jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys mm. polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi. Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 9. ja 10. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksissä 11 ja 12 annetut tarkkailu ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä vesien käsittelyn puhdistustehon parantami
19 seksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin voidaan sisällyttää selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Lupamääräyksen 13. kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutuvien liettymien poistamisessa. Lupamääräys 14. on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 15. on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Länsi Suomen ympäristökeskuksen, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen sekä Teuvan kunnan ympäristölautakunnan vesienkäsittelyrakenteita ja kunnossapitoa koskevat vaatimukset ympäristölupavirasto ottaa huomioon lupamääräyksistä 1. 4. ilmenevällä tavalla. Pöly ja meluhaittoja koskevat vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksissä 5. ja 6. Tarkkailua koskevat vaatimukset otetaan huomioon siten kuin lupamääräyksistä 11. ja 12. ilmenee. Kalatalousmaksua koskeva vaatimus otetaan huomioon siten kuin lupamääräyksestä 14. ilmenee. Turvetuotantotoiminnan päättymisen jälkeistä alueen hoitoa koskevat vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksessä 15. Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. Olemassa olevaa toimintaa saadaan jatkaa muutoksenhausta huolimatta. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta.
20 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki 6, 41, 42, 43, 44, 45, 45 a, 46, 52, 55, 56, 90, 100, ja 103 a Jätelaki 4, 6 ja 15 Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (711/2001) Valtioneuvoston päätös ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvoista 480/96 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ratkaisu Perustelut Oikeusohje Lupa asian käsittelymaksu on 2 940 euroa 30 300 ha:n suuruista turvetuotantoaluetta koskevan ympäristöluvan käsittelymaksu on 2 940 euroa. Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003).
21 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Liitteet 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö ja päästötarkkailusuunnitelma 4) Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma Sinikka Laitakari Heikki Penttinen Juha Helin Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristöneuvos Sinikka Laitakari ja ympäristöneuvokset Heikki Penttinen (tarkastava jäsen) ja Juha Helin. Asian on esitellyt Sinikka Laitakari. SL/sl
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 15.12.2008. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: 020 610 121 (vaihde) telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Liite 2 Kartta Lupamääräyksessä 5 asetetut toimintarajoitusalueet. Lohkolla 1 ja lohkon 2 pohjoisosalla Lohkon 2 keskiosalla
ISONEVAN KÄYTTÖ JA PÄÄSTÖTARKKAILUSUUNNITELMA Liite 3 Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain alueelliselle ympäristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät tuotantomenetelmä ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja paikat kunnostukset ja tuotannon eteneminen vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen ojastojen puhdistukset mittapatojen ja laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt sadanta, haihdunta ja tuuli muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset jätehuoltoon liittyvät toimet kaivannaisjätteen lajit, määrät, varastointi ja siirrot näytteiden ottoajat aumojen paikkojen muutokset pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly ja melupäästöihin toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Vesinäytteet otetaan laskuojiin 1 ja 3 johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen pintavalutuskenttiä ja niiden jälkeen. Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalis toukokuu, kesä heinäkuu, syys lokakuu ja joulu helmikuu) kolmen vuoden ajan pintavalutuskenttien käyttöönoton jälkeen ja kahden vuoden ajan ennen tarkistushakemuksen jättämistä sekä jälkihoidon aikana. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä analysoidaan kiintoaine, COD Mn, kok P,kok N ja ph. Päästöt lasketaan käyttäen tuotantoalueen omia mittaustuloksia ja lähellä sijaitsevien, jatkuvassa tarkkailussa olevien tuotantoalueiden virtaamatietoja. Pitoisuuksina käytetään tuotantoalueen omia mittaustietoja. Niinä vuosina, kun pitoisuusmittauksia ei tehdä, päästöjen laskennassa käytetään tukena lähialueen jatkuvassa tarkkailussa olevien tuotantoalueiden pitoisuuksia ennen tehostettua vesienkäsittelyä. Vesienkäsittelymenetelmän tehona käytetään tuotantoalueelta aiemmin mitattua tehoa. Päästöt lasketaan sekä brutto että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l. Mittauskohteiden ulkopuolisten tuotantolohkojen päästöt lasketaan mittaustulosten perusteella pinta alojen mukaisesti.
Raportointi Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja alueelliselle ympäristökeskukselle. Käyttö ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan alueelliselle ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Laadunvarmistus Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis ja muutossuositukset.
Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma Liite 4