Pietari Brahen Rotaryklubi 20.10.2009 Verla, Unescon Maailmanperintö kohde kesällä 2009
SUOMEN SEITSEMÄN MAAILMANPERINTÖKOHDETTA - Vanha Rauma - Suomenlinna - Petäjäveden vanha kirkko - Verlan puuhiomo ja pahvitehdas - Merenkulkun saaristo - Sammallahdenmäki, Lappi Sammallahdenmäen röykkiöt kuuluvat pronssikaudella läntiseen Suomeen levinneen skandinaavisen pronssikulttuurin piiriin. Sen mukana tuli uusi hautaustapa: vainajat haudattiin kiviröykkiöihin, jotka tehtiin kallioille meren äärelle. - Struven ketju Nimensä astemittausketju on saanut saksalaissyntyiseltä tähtitieteilijä F.G.W. Struvelta, joka päätti 1800-luvun alkupuolella selvittää maapallon muotoa kolmiomittauksilla ja tähtitieteellisillä havainnoilla. Suomen kohteista saat lisätietoa Museoviraston sivuilta osoitteesta: http://www.nba.fi/fi/maailmanperintokohteet
Verla Verla on vanha pahvitehdasmiljöö ja ainutlaatuinen nähtävyys, joka sijaitsee Verlankosken äärellä Pohjois- Kymenlaaksossa n. 30 km Kouvolasta pohjoiseen. Vuodesta 1972 alkaen tehdasmuseona toiminut Verla hyväksyttiin Unescon maailmanperintöluetteloon 1996. Verlassa on koettavissa Suomen metsäteollisuuden historian varhaisvaiheet elävänä kokonaisuutena: alkuperäisenä säilyneet tehdasrakennukset koneineen, ruukkialue ja kosken toisella puolella idylliset 1800-luvun työläismökit.
VERLAN PUUHIOMON JA PAHVITEHTAAN HISTORIA Vuosi 1872 - Hugo Neumanin kausi Hugo Neuman perusti Verlaan puuhiomon vuonna 1872. Hiomo jäi lyhytikäiseksi, sillä Neumanilla ei ollut varoja sen laajentamiseen ja toiminta loppui hiomon paloon vuonna 1876. Vuosi 1882 - uusi puuhiomo ja pahvitehdas Vuonna 1882 Kuusankosken tehtailla toimineet paperimestarit Gottlieb Kreidl ja Louis Haenel perustivat Verlaan uuden, suuremman puuhiomon. Sen yhteyteen rakennettiin myös pahvitehdas. Yhtenä osakkaana oli viipurilainen liikemies, konsuli Wilhelm Dippell. Vuosi 1906 - osakeyhtiön aikaa Wilhelm Dippellin kuoltua 1906, muodostettiin Verlasta osakeyhtiö "A.B. Werla Träsliperi och Pappfabrik". Toiminta jatkui muuttumattomana vuoteen 1920, jolloin tehtaan osti Kissakoski Ab, Hirvensalmella sijainnut puuhiomo ja pahvitehdas.
VERLAN PUUHIOMON JA PAHVITEHTAAN HISTORIA Vuosi 1922 - Kymin Osakeyhtiö Vuonna 1922 osakkeet siirtyivät Kymin Osakeyhtiölle (nykyisin UPM- Kymmene Oyj.) Tehtaan toiminta jatkui vielä yli 40 vuotta lähes entisissä puitteissa, kuitenkin hiljaa hiipuen. Merkittävimmät uudistukset olivat uudet patolaitteet 1920-luvulla ja vuonna 1954 rakennettu suurempi vesivoimalaitos. 18.7.1964 - Verlan tehtaan toiminta päättyy Verlan tehtaan toiminta lopetettiin 1960-luvulla. Koneet pysäytettiin ja ovet suljettiin 18.7.1964. Vesivoimalaitokset jatkoivat alueen teollista toimintaa ja Verlankosken vesivoiman hyödyntämistä. Uusin, Verlan punatiilistä rakentamisperinnettä jatkava voimalaitos valmistui kosken vastakkaiselle rannalle 1995. Sen omistaa KSS Energia Oy
KUUSIPUUN TIE PAHVIKSI VERLASSA Verlan tehtaan päätuote, valkoinen puupahvi, nautti oman aikansa markkinoilla hyvää mainetta. Sitä myytiin kotimaan lisäksi Venäjälle, Keski-Eurooppaan ja jopa Etelä-Amerikkaan saakka. Tärkeimmät Verlan pahvin käyttäjät olivat kotelotehtaat ja kirjansitomot. Tehtaan vuosituotanto, lähes 2 000 tonnia pahvia, vastaa nykyisin suuren paperitehtaan vuorokausituotantoa. Pitämällä kiinni vanhentuneesta koneistuksestaan Verla jättäytyi suosiolla maamme pienten tehtaiden joukkoon. Verla saavutti tuotantohuippunsa toimintansa ehtoopuolella, vuosina 1943 ja 1951, jolloin sen pahvin tuotanto lähestyi 2 900 tonnia. Koko 81 vuoden yhtäjaksoisen toimintansa aikana Verlan tehdas valmisti noin 150 000 tonnia pahvia. Nykyaikainen, keskisuuri tuotantolaitos tuottaa vastaavan määrän puupitoista kartonkia puolessatoista vuodessa. Pelkkä määrällinen vertailu ei kuitenkaan tee Verlalle oikeutta. Sen pahvi, niin tehdasvalmisteinen kuin olikin, kulki tuotannon aikana kymmenien käsiparien kautta, mikä antoi sille käsityön leiman.
Verlan tuotantoprosessi
Sahaus
Kuorinta
Hiokkeen valmistus uunissa.
Verlan tuotantoprosessi
Massan kokoaminen
Verlan tuotantoprosessi
Kuivatus
Verlan tuotantoprosessi
Kiillotus
Punnitus ja lajittelu
VERLAN MARIAN TARINA Maria Mattsson oli yksi oman aikansa työn sankareita. Työura alkoi pienenä piikatyttönä Pietarissa, mutta hänen mittava päivätyönsä Verlan tehtaan pahvinlajittelijana kesti 52 vuotta eli 1884-1936. Marian pitkä työrupeama ei Verlassa ollut niinkään poikkeuksellinen kuin hänen toimenkuvansa. Maria punnitsi yli puoli vuosisataa pahvia samassa lajittelusalin työpisteessä. Pari askelta vasemmalle, pahvi kuivaamosta tulleiden kasasta punnitukseen. Pari askelta oikealle, punnittu pahvi omaan pinoonsa. Tämä Marian yksivakainen askelkuvio jätti hänen jalanjälkensä lajittelusalin jykevään puulattiaan punnituspaikan kohdalle. Marian tarkkuus kehittyi vuosikymmenien mittaan niin erehtymättömäksi, että hän pystyi vielä näkönsä heikennyttyäkin erottamaan pahviarkkien painot toisistaan ilman vaakaa - tottuneet kädet tunsivat muutaman grammankin erot pelkästään pahvin paksuutta koettelemalla. Hän oli niin velvollisuudentuntoinen, että lupautui lähtemään eläkkeelle 77-vuotiaana vasta, kun mestari oli antanut lupauksen, että Maria haetaan apuun, mikäli lajittelussa tulee ruuhkaa tai muita ongelmia.
Pakkaus
Verla, missä? Ei täällä! Verlan tehdasmuseo Verlantie 295 47850 Verla
Verlan kylä