YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 99/2006/4 Dnro LSY 2003 Y 323 Annettu julkipanon jälkeen

LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 99/2006/4 Dnro LSY 2003 Y 323 Annettu julkipanon jälkeen 31.8.2006 ASIA LUVAN HAKIJA Kurikkanevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Kuortane Vapo Oy TOIMINTA JA SEN SIJAINTI HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Kurikkaneva sijaitsee Länsi Suomen läänissä, Kuortaneen kunnan Ylijoen kylässä Kuortane Lehtimäki maantien ja kantatie 66:n risteymäkohdasta noin 2,5 km kaakkoon. Alue on tuotannossa ja sen tuotantokelpoinen pinta ala on 42,9 ha. Vapo Oy on 28.10.2003 ympäristölupavirastoon saapuneella ja myöhemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Kurikkanevan turvetuotannolle. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7d) kohta Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5c kohta. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILAN NE Kurikkanevan kuntoonpano aloitettiin vuonna 1975 ja tuotanto 48 hehtaarin alalla vuonna 1979. Hakija on vuokrannut alueen eri maanomistajilta turvetuotantoalueeksi. Kurikkanevan tuotantoalue on ilmoitettu Länsi Suomen ympäristökeskukselle tietojärjestelmään merkitsemistä varten 21.2.2001. Etelä Pohjanmaan seutukaavassa alue on merkitty turvetuotantoalueeksi.

2 TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Vesistön tila ja käyttö Kurikkaneva sijaitsee Kuhajärven Ylijoen valuma alueella, joka kuuluu Kuortaneenjärven ja edelleen Lapuanjoen vesistöalueeseen. Kuivatusvedet johdetaan yhdellä laskuojalla Viitasaarenojaa pitkin Kuhajärveen ja edelleen Lapuanjokeen. Valuma alueen pinta ala on 7,0 km 2 4,5 km päässä tuotantoalueelta Viitasaarenojan laskukohdassa Kuhajärveen. Tuotantoalan osuus on 6,1 % valuma alueesta. Kuhajärvi on 120 hehtaarin kokoinen ja sen keskisyvyys on 4,3 m, mitattu maksimisyvyys 11 m. Veden viipymä Kuhajärvessä on erittäin lyhyt (5 vrk). Valuma alueen pinta ala on noin 101 km 2, josta kangasmaita on yli puolet, peltoa kolmannes ja soita sekä vähäpuustoista aluetta viidennes. Kuhajärven huomattavin kuormituksen lähde on Lapuanjoki. Lähivaluma alueen pellot aiheuttavat noin 60 % Kuhajärven Ylijoen alueen kuormituksesta. Asutus aiheuttaa noin 8 prosentin lisän fosforikuormitukseen. Turvetuotannon osuus fosforikuormituksesta jää alle prosenttiin samoin kuin kunnan jätevedenpuhdistamon osuus. Kuhajärven rannat itäosaa lukuun ottamatta kuuluvat tulvauhanalaiseen alueeseen. Kuhajärven alusvedestä on happi päässyt loppumaan kesäkerrostuneisuuden aikana jo 1960 luvun lopulla, mutta keväällä 1975 happitilanne oli alusvedessä yllättävän hyvä (11,8 mg/l). Veden väriarvo ja ravinnepitoisuudet olivat kuitenkin korkeat. Järven nykytilaa on tuoreiden vedenlaatutietojen vajavaisuuden vuoksi vaikea arvioida, mutta lienee syytä olettaa, ettei järven tilassa ole tapahtunut suuria muutoksia ainakaan parempaan suuntaan. Järvi luokitellaan erittäin reheväksi. Lapuanjoki on vedenlaadultaan tyypillinen maatalousvaltaisen hajaasutuksen kuormittama ruskeavetinen vesistö. Veden heikon laadun perussyy on luonnonoloissa. Valuma alueen maaperässä hallitsevina maalajeina ovat moreeni ja turve sekä jokilaaksoissa savi ja hieta. Jokiin tulevissa vesissä on selvästi nähtävissä valuma alueen tunnusmerkit. Jokivedet ovat vuosisatojen ajan olleet humuksen värjäämiä ja sisältäneet kasviravinteita varsin paljon. Joen pituus on noin 170 km ja valuma alueen pinta ala 4 122 km 2. Vapo Oy:n Sarvinevan turvetuotantoalueen kuivatusvesiä johdetaan 107,7 hehtaarin alalta laskuojalla Lapuanjokeen. Veden laadussa Sarvinevan laskuojan ylä ja alapuolella ei voida havaita suurempia eroja. Kuortaneenjärven valuma alueella olevat muut Vapo Oy:n turvetuotantoalueet ovat Västinneva (28,3 ha), Kiimaneva (50 ha), Saarijärvenneva (53,8 ha), Hanhineva (76,1 ha), Teerineva (43,8 ha), Mylly Sikaneva (117,5 ha), Löyänneva (82,6 ha), Matoneva 3 (56,5 ha), Matoneva 2 (35,3 ha), Matoneva 1 (85,5 ha), Sillineva (82,4 ha) ja

3 Talasneva (8,5 ha). Lisäksi valuma alueella on pienempiä, yksityisiä turvetuotantoalueita. Kuortaneenjärvessä sekä Lapuanjoessa on suoritettu koekalastuksia. Lapuanjoen (ennen Kuhajärveä) saalis koostui ahvenista, kiiskistä, lahnoista, hauesta, särjistä, salakoista ja pasureista. Kiiski oli kappalemäärän perusteella valtalaji, kun taas biomassan perusteella valtalaji oli lahna. Tehdyn kyselyn perusteella virkistyskalastajien eniten saamat saalislajit olivat lahna, hauki, särki ja kuha. Kahden tehokalastajan, joiden käytössä oli 18 30 katiskaa, 5 rysää ja nuotta, yleisimmät saalislajit olivat ahven, särki, lahna ja kiiski. Lapuanjoen rapukanta Kuortaneelta Alavudelle asti tuhoutui toistaiseksi tuntemattomasta syystä 1990 luvun lopussa. Suojeltavat kohteet Hankealueen läheisyydessä ei ole suojelukohteita. Asutus ja maankäyttö Kurikkanevan tuotantoaluetta ympäröivät lähinnä maatalous ja metsätalouskäyttöön ojitetut suot. Alueen länsipuolella noin 2 km päässä sijaitsee Kuhajärvi. Turvetuotantoalue sijaitsee erittäin syrjäisellä seudulla, jonka läheisyydessä ei ole asuinkiinteistöjä. TURVETUOTANTO Kurikkanevan turvetuotanto on aloitettu vuonna 1979. Aluperäisestä tuotantopinta alasta on poistunut 10,7 ha. Tuotannosta poistunut alue on hyödynnetty tukialueena. Alueelta on tuotettu jyrsinpolttoturvetta 174 434 MWh ja lisäksi palaturvetta 198 855 MWh. Jäljellä arvioidaan olevan vielä noin 45 000 MWh. Valtaosa alueelta nostetusta energiaturpeesta päätyy Vaskiluodon Voima Oy:n Seinäjoen voimalaitokselle. Jyrsinpolttoturvetta tuotetaan imuvaunumenetelmällä. Kurikkanevan keskimääräinen vuosituotantomäärä on noin 21 000 m 3. Tuotannon arvioidaan päättyvän vuoden 2010 loppuun mennessä. Tuotannon loputtua alueet palautuvat omistajille ja niiden todennäköinen jälkikäyttö on mahdollisuuksien mukaan viljely tai perinteinen maatalouskäyttö. Kivisillä suopohjilla tärkein jälkikäyttömuoto on yleensä metsitys. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely Kurikkanevalla vesienkäsittelymenetelmänä käytetään laskeutusallasta, sarkaoja altaita ja päisteputkipidättimiä. Laskeutusaltaassa on vettä padottava patorakenne ja pintapuomi. Tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan laskeutusaltaan kautta laskuojaan. Vedet ohjataan Viitasaarenojaa Kuhajärveen ja edelleen Lapuanjokeen.

4 Hakija on esittänyt suunnitelman virtaamansäädön järjestämisestä kuivatusvesille. Suunnitelmaan sisältyy kaksi virtaamansäätöpatoa. Tuotannon loppuvaiheessa hakija on esittänyt vesistökuormitusta vähentävistä rakenteista, että sarkaojat kaivettaisiin kivennäismaahan saakka tarpeellisen kuivatuksen edellyttämään syvyyteen, sarkaojapidättimiä ei asennettaisi kivennäismaahan eikä sarkaojaaltaita kaivettaisi kivennäismaahan. Vesienkäsittelymenetelminä käytettäisiin edelleen päisteputkipidättimiä ja laskeutusaltaita. Kunnossapidon osalta hakija on esittänyt, ettei sarkaojia puhdistettaisi säännönmukaisesti joka vuosi. Päästöt vesistöön Kurikkanevan vesistökuormitus vuonna 2002 on arvioitu Vapo Oy:n Länsi Suomen alueen kuormitustarkkailun antamien kuormituslukujen (keskiarvo 2000 2002) ja suon tuotantokelpoisen pinta alan mukaan. Esitetyt luvut kuvaavat turpeennoston aiheuttamaa lisäkuormitusta. Mukana ei ole soilta tulevaa luonnontasoa vastaavaa perushuuhtoumaa. Laskennallisesti Kurikkanevalta huuhtoutui vuonna 2002: Kiintoainetta 1 300 kg Typpeä 282 kg Fosforia 8,8 kg Pöly, melu ja liikenne Hakemuksen mukaan pölyä syntyy pääasiassa tuotantokaudella jyrsinturpeen tuotannossa erityisesti aumauksessa ja lastauksessa. Pölyäminen riippuu sääoloista ja turpeen maatuneisuudesta ja sen vaikutukset asutuksen tai vesistön läheisyydestä, maaston muodoista ja suojapuustosta. Kurikkanevalla on imuvaunun lisäksi käytetty tuotantomenetelmänä mekaanista kokoojavaunua imuvaununa. Melua syntyy työkoneiden ja raskaiden kuljetusajoneuvojen liikkumisesta. Tuotantopäivinä melua voi aiheutua ympäri vuorokauden. Sitä voidaan vähentää suojavyöhykkeillä ja menetelmien valinnalla. Kurikkanevan ja Sarvinevan turve kuljetetaan noin 30 50 rekkakuormalla vuorokaudessa yhteensä noin 10 15 vuorokautena vuodessa. Kurikkanevalta kuljetus tapahtuu Sarvinevantien kautta Kuortane Lehtimäki tielle ja siitä edelleen Alavudelle tai Seinäjoelle. Varastointi ja jätteet Polttoaineet säilytetään farmarisäiliöissä työmaan varikkoalueella siten, ettei niitä pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen. Säilytettävän polttoaineen määrä on alle 15 000 l. Jäteöljyjä kertyy vuosittain Kurikkanevalla ja Sarvinevalla yhteensä 500 l, kiinteää öljyjätettä

5 90 kg, loisteputkia ja muita elohopeaa sisältäviä jätteitä 1 kg, paristoja akkuromua 26 kg, metalleja 348 kg, sekajätettä 3 m 3 ja aumamuoveja 4 350 kg. Työmaalla on jätekatos, johon erilaiset jätteet kerätään. Ongelma ja sekajätteet toimitetaan niitä kerääville yhtiöille ja muovijätteet varastoidaan alueelle mahdollista jälkikäyttöä varten. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön Vaikutus kalatalouteen Vaikutus pohjaveteen ja sen käyttöön Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset Kurikkanevan ja Sarvinevan turvetuotannon kokonaistyöllisyysvaikutus on 26 henkilötyövuotta. Hankealueilla marjastus on mahdollista vain tuotantoalueiden reunoilla. Lähiympäristössä on suo ja metsäalueita, joissa marjastusta voi harrastaa esteettä. Tuotantokauden ulkopuolella metsästys on alueella mahdollista ja sallittua. Hakemuksen mukaan Kurikkanevan vesistövaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti laskuojan jatkona olevaan Viitasaarenojaan sekä Kuhajärveen. Viitasaarenojalla ei ole virkistyskäyttöarvoa eikä sen vettä käytetä talousvetenä. Kuhajärvessä kuivatusvedet aiheuttavat lievää ravinteisuuden ja humuspitoisuuden nousua. Hakemuksessa on arvioitu Kurikkanevan lisäävän alapuolisen vesistön fosforipitoisuutta 4,0 µg/l, typpipitoisuutta 128 µg/l ja kiintoainepitoisuutta 0,589 mg/l. Kuhajärven ja etenkin Kuortaneenjärven kalataloudellinen arvo on merkittävä huolimatta veden melko heikosta laadusta. Kurikkanevan vesistökuormitus kohottaa hieman Kuhajärven ravinne ja humustasoa, mutta vaikutukset Kuortaneenjärveen ovat erittäin vähäisiä, eivätkä hakijan käsityksen mukaan aiheuta korvattavaa haittaa. Kurikkanevan luoteispuolella, lähimmillään noin 3,5 km päässä tuotantokentän reunasta sijaitsee Hietalankankaan pohjavesialue. Runsaan soranoton ja paljastuneen pohjavesipinnan vuoksi alue on erittäin likaantumisherkkä, joten muodostuma on pohjaveden saannin kannalta menettänyt merkitystään. Alue kuuluu luokkaan II ja muodostuman antoisuus on 450 m 3 /d. Hakijan käsityksen mukaan turvetuotanto ei jälkikäyttövaiheineen vaaranna pohjavesialueen veden laatua tai antoisuutta. Hakemuksessa on arvioitu, että näkyvää turvepölyä saattaa ajoittain esiintyä noin 500 metrin ja pienhiukkasia noin 1 000 metrin päässä tuotantoalueesta. Kurikkanevan tuotantoalue sijaitsee hyvin syrjäi

6 sellä alueella. Kilometrin etäisyydellä tuotantoalueen reunasta ei ole yhtään asuinkiinteistöä. Näin ollen tuotantoalueelta tuulen mukana mahdollisesti kulkeutuvasta pölystä ei aiheudu kenellekään haittoja. Hakemuksessa on katsottu, että turvetuotannon meluhaitta on yleensä paikallinen ja sen esiintymiseen kiinnitetään erityistä huomiota asutuksen läheisyydessä. Kurikkanevan läheisyydessä ei ole asuinrakennuksia. Kurikkanevan kuljetusreitillä Kuortane Lehtimäki tien varrella on kaksi asuinrakennusta. Toisen etäisyys tielle on 300 metriä, toisen hiukan yli 100 metriä. Kurikkanevan vuosituotantomäärä on kuitenkin melko pieni, joten merkittävä haittaa turvekuljetuksista asukkaille tuskin aiheutuu. Lisäksi kasvillisuus tien ja rakennusten välissä vaimentaa tien käytön aiheuttamaa melua. Maatalousvaltaisena alueena sillä esiintyy samantyyppistä, maatalouskoneista aiheutuvaa taustamelua muutoinkin. Ympäristöriskit Alueelle on laadittu palosuojelusuunnitelma. Hakijalla on ISO 14001 standardin mukainen ympäristöasioiden hallintajärjestelmä. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö ja päästötarkkailu Vaikutustarkkailu KORVAUKSET LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Kurikkanevan sijainti, koko ja jäljellä oleva turpeen määrä huomioon ottaen hakija on esittänyt velvoitetarkkailun toteuttamista voimassa olevan käyttötarkkailun lisäksi siten, että vesistökuormitus lasketaan nykyisestä yhteistarkkailuohjelmasta saatavien ominaiskuormituslukujen perusteella. Suolta purkautuvan veden laadun selvittämiseksi ja kuormituslaskennan varmistamiseksi hakija ottaa kahtena vuonna sulanmaan aikaan vesinäytteitä Kurikkanevan purkupisteistä touko, kesä, heinä, ja elokuussa. Vähäisistä vesistövaikutuksista johtuen hakija ei ole pitänyt vesistötarkkailua tarpeellisena. Hakemuksessa on katsottu, ettei perusteita pöly melu tai muun tarkkailuvelvoitteen asettamiseksi ole. Tulevalla lupakaudella hakija aikoo liittyä Lapuanjoen kalataloudelliseen yhteistarkkailuun. Hakemuksen mukaan tuotannosta ei aiheudu korvattavia haittoja. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa sekä Kuorta

7 neen kunnassa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 14.4. 14.5.2004 välisenä aikana. Ympäristölupavirasto on 7.4.2004 pyytänyt ympäristönsuojelulain 36 :ssä säädetyllä tavalla lausunnot Länsi Suomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselta, Kuortaneen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Kuortaneen kunnalta. Lausunnot 1) Länsi Suomen ympäristökeskus on huomauttanut, että Kuortaneenjärvi, johon Kuhajärveltä on matkaa Lapuanjokea pitkin noin 2,5 km, on selvästi rehevöitynyt ja sinileväkukintoja esiintyy joka kesä. Järveen tulee fosforia koko valuma alueelta 25 000 kg vuodessa. Fosforikuormitus ylittää kaksinkertaisesti Kuortaneenjärven vaarallisen kuormituksen tason. Järven tilan parantaminen edellyttää ravinnekuormituksen voimakasta pienentämistä. Kuortaneenjärvi hankkeen tavoitteena on järven tilan parantaminen ja järveen tulevan fosforikuormituksen merkittävä pienentäminen. Hanke on toteutettu vuosina 2001 2002. Kunnostusta jatketaan Kuortaneenjärven laadukas ympäristö hankkeella vuosina 2003 2005. Tällä hankkeella on tarkoitus parantaa Kuortaneenjärven veden laatua, säännöstelykäytäntöä ja kulttuurimaiseman hoitoa. Hanke jatkaa koko valuma alueen vesiensuojelun tehostamista ja järven hoitokalastusta. Ympäristökeskus on katsonut, että ympäristöluvan myöntämisen edellytysten täyttymiseksi tulee turvetuotantoalueiden vesiensuojelumenetelmien edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Virtaaman säätö kuivatusvesien käsittelylle ei ole riittävä puhdistusmenetelmä, koska virtaaman säädöstä ei ole vielä kuin teoreettista tietoa. Kurikkanevan tuotannon on arvioitu kestävän vuoteen 2010. Ympäristökeskus on vaatinut, että hakijan tulee esittää suunnitelma Länsi Suomen ympäristölupavirastolle lupajaksolla päättyvien tuotantoalueiden jälkikäytöstä. 2) Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskus on todennut, että usean kymmenen toimintavuoden aikana muun muassa Kurikkanevalta johdetut vedet ovat vaikuttaneet alapuolisten vesistöjen vedenlaatuun ja kalaston/ravuston elinolosuhteisiin ja tilaan. Turvetuotannon vaikutus on nähtävissä vesistö ja kalataloustarkkailutulosten perusteella alapuolisissa vesistöissä. Vesien humus ja ravinnepitoisuudet viittaavat turvetuotantoon, samoin pyydysten limoittuminen sekä kasvillisuuden lisääntyminen Kuhajärven pohjoispäässä syvänteisiin kertyneestä kiintoaineesta puhumattakaan. TE keskus on pitänyt vähintään virtaaman säätöä tai vastaavantasoista muuta menetelmää edellytyksenä luvan myöntämiselle Kurikkanevalle. Koska hankkeen kalataloudellista haittaa ei voida kokonaan estää, luvan saajan on maksettava Pohjanmaan TEkeskukselle kalatalousmaksua 3 000 euroa vuodessa lupaehtojen tarkistamiseen saakka. Lisäksi luvan saajan on tarkkailtava hank

8 keen kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan TE keskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava kalatalousyksikölle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Lupaehtoja on tarkistettava 5 vuoden kuluttua. 3) Kuortaneen kunnan ympäristölautakunta on katsonut, että toimintaa voidaan harjoittaa edellyttäen, että Kurikkanevan kuivatusvesien käsittelyä tehostetaan virtaamansäädöllä. Lisäksi olemassa olevien vesiensuojelurakenteiden riittävyys tarkastetaan ja nykyiset sekä rakennettavat vesiensuojelurakenteet pidetään kunnossa koko tuotantojakson ajan. Vesiensuojelurakenteiden kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti ja pitää ne toimintakuntoisina. Laskeutusaltaiden ja ojastojen puhdistustyöt sekä uusien vesiensuojelurakenteiden rakentaminen tulee toteuttaa ajankohtana, jolloin niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa alapuoliselle vesistölle. Suoritetuista toimenpiteistä tulee ilmoittaa Kuortaneen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lisäksi ympäristölautakunta on katsonut, että hakijan tulee esittää jäljellä olevalle tuotantoajalle kuormitustarkkailuohjelma, vesistötarkkailuohjelma (Kuhajärvelle ja Kaarankajoelle) sekä tuotannon jälkeiselle ajalle jälkitarkkailuohjelma Länsi Suomen ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi. Kuormitustarkkailussa tulee tarkastella erityisesti vesiensuojelurakenteiden toimivuutta. Tuotantoalueen valumavesien määrän ja kuormituksen arvioimiseksi tulee alueelle rakentaa virtaamanmittauspato. Ympäristölautakunta on myös esittänyt, että hakijan tulee esittää kalataloudellinen tarkkailuohjelma Pohjanmaan TE keskuksen kalatalousosaston hyväksyttäväksi. Hakijan vastine Länsi Suomen ympäristökeskuksen lausunnon johdosta Vapo Oy on todennut täydentäneensä hakemustaan Kurikkanevan virtaaman säätöä koskevalla suunnitelmalla. Ottaen huomioon, että Kurikkanevan tuotantopinta ala oli vuoden 2003 lopussa vain 39 ha, josta vuoden 2005 loppuun mennessä poistuu 13,8 ha (jää 25,2 ha) ja loputkin alueet poistuvat vuoden 2010 loppuun mennessä, hakija on katsonut, että vesiensuojelun tehostaminen virtaaman säädöllä täyttää tässä tapauksessa parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Pohjanmaan TE keskuksen lausunnon johdosta hakija on katsonut, että vaatimus 3000 euron suuruisen vuosittaisen kalatalousmaksun määräämisestä on hylättävä kokonaisuudessaan. Joka tapauksessa hakija on paljoksunut vaatimusta. Luvan ehtojen tarkistamiselle 5 vuoden välein ei ole olemassa perusteita. Kuortaneen kunnan ympäristölautakunnan vaatimusten osalta hakija on katsonut, ettei ole tarpeellista perustaa virtaamanmittauspatoa jokaiseen laskuojaan, mutta Sarvinevalle perustettavan pintavalutuskentän tai ruokohelpikentän yhteyteen voidaan rakentaa sulan maan kauden tarkkailuun soveltuva mittapato.

9 MERKINTÄ YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Lupamääräykset Tuotanto Vesienkäsittely Ympäristölupavirasto on tänään antamallaan päätöksellä nro 100/2006/4 myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Sarvinevan turvetuotantoon Kuortaneen kunnassa. Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle luvan Kurikkanevan turvetuotantoon Kuortaneen kunnassa hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten täydennettynä kuin lupamääräyksistä ilmenee. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. 1) Turvetta saadaan ottaa enintään suunnitelman mukaiselta 42,9 ha:n alueelta. Tuotantoa on harjoitettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet. 2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen ja laskeutusaltaan kautta. Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaan on oltava mitoitusohjeiden mukainen ja sen poistopäässä on oltava vedenkorkeutta säätelevä sihdeillä varustettu putkipato. Altaassa on oltava pintapuomi. Laskeutusaltaan vieressä on oltava läjitysalue altaasta poistettavaa lietettä varten siten, ettei liete pääse vesistöön. Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdollisimman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa.

10 3) Uudet vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä 31.5.2007 mennessä ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Kuortaneen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkistettava niiden toimivuus säännöllisesti. 5) Laskeutusallas, sarkaojat lietesyvennyksineen sekä reuna ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkistettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Ojista poistettava liete saadaan läjittää alueelle. Altaan ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Töiden ajankohta on ilmoitettava etukäteen Kuortaneen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet 6) Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87 :ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 7) Alueen turvetuotanto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta melua. 8) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Tuotantoalueelle tai sen ympäristöön ei saa jättää tai päästää jätelain vastaisesti jätettä, kuten aumojen peittomuoveja, jäteöljyä ja koneiden käytöstä poistettuja osia tai laitteita. Kumi, metalli ja muovijätteet on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. Ongelmajätteet on toimitettava paikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan ongelmajätettä. Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voimassa olevien jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti. 9) Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aika pääse maaperään tai ojiin. Kiinteiden polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia.

11 Häiriö ja muut poikkeukselliset tilanteet Tarkkailut 10) Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Kuortaneen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11) Tuotantoalueen yhteydessä on oltava riittävä määrä sammutusvesialtaita. Lisäksi aluetta varten on oltava ns. ehtymätön vesilähde, josta saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa tuotantokauden aikana. 12) Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 13) Luvan saajan on tehtävä toiminnan käyttö ja päästötarkkailua tämän päätöksen liitteenä olevan ohjelman mukaisesti Tarkkailuohjelmaa voidaan tarkentaa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Käyttö ja päästötarkkailun yhteenveto on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Kuortaneen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 14) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutusta vesistössä Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotukset vaikutustarkkailuohjelmiksi on toimitettava asianomaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Tarkkailutuloksista on laadittava yhteenveto, joka on toimitettava seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Länsi Suomen ympäristökeskukselle, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle ja Kuortaneen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea. Kunnossapitovelvoitteet 15) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta.

Korvaukset 12 Haittojen vähentäminen ja ehkäiseminen RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut 16) Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 420 euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi kuivatusvesien vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan estämiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta vuodelta 2006. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavia edunmenetyksiä. Vahingonkärsijällä on oikeus hakea korvausta vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan. Korvausta haetaan ympäristönsuojelulain 72 :ssä säädetyssä järjestyksessä. Kurikkaneva on jo pitkään tuotannossa ollut alue. Vaikutusalueella ei ole erityisesti suojeltavia lajeja ja muita erityisiä luontokohteita. Pölystä ja melusta ei aiheudu merkittävää haittaa. Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä, joka turvetuotannon vesienkäsittelyssä on yleensä pintavalutus. Hakijan esittämää vesienkäsittelymenetelmää virtaamansäädöllä tehostettuna, kun otetaan huomioon jäljellä oleva tuotantopinta ala ja suhteellisen lyhyt toiminta aika voidaan pitää tässä tapauksessa parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisena. Kurikkanevan turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1), 2), 3), 4) ja 5). Tuotannon loppuvaiheessa nostetaan hyvin maatunutta turvetta, josta aiheutuvat päästöt ovat suurempia kuin vähemmän maatuneesta turpeesta. Sen vuoksi vesienkäsittelyn tehoa ei voida loppuvaiheessa heikentää. Pölypäästöjen vähentämiseksi on toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 6) ja melun osalta lupamääräys 7).

13 Määräykset 8) ja 9) ovat tarpeen jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Määräykset 10), 13) ja 14) ovat tarpeen toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailuun tai valvontaan liittyvistä syistä. Tulipalovaaraan ja onnettomuusriskeihin varautumista koskevat vaatimukset sisältyvät lupamääräyksiin 11) ja 12). Lupamääräys 16) on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Ympäristölupavirasto ottaa Länsi Suomen ympäristökeskuksen ja Kuortaneen kunnan ympäristölautakunnan vesienkäsittelyrakenteita ja niiden kunnossapitoa sekä tarkkailuja koskevat vaatimukset huomioon lupamääräyksissä 2) 5) ja 13) 14). Jälkikäyttöä koskevat vaatimukset otetaan huomioon päätöksen kohdasta "Toiminnan lopettaminen ja jälkikäyttö" ilmenevällä tavalla. Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen vaatimukset vesienkäsittelystä ja kalataloustarkkailusta otetaan huomioon lupamääräyksissä 2) ja 13). Lupa myönnetään määräaikaisena vuoden 2010 loppuun asti, joten lupamääräyksiä ei ole tarpeen tarkistaa. Kalatalousmaksua koskeva vaatimus on otettu huomioon siten, kuin lupamääräyksestä 16) ilmenee. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito Tämä lupa on voimassa 31.12.2010 saakka. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoito on tehtävä siten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet, eivätkä ne saa ylittää tuotannonaikaisia päästöjä. Tuotannosta poistettujen alueiden kuivatusvedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes Länsi Suomen ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai vesienkäsittely ei muutoin enää ole tarpeen. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet on poistettava. Kuivatusvesien käsittelyä on jatkettava ja rakenteet pidettävä kunnossa vähintään kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön.

14 Ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen, jälkihoitoon ja tarkkailuihin liittyviä tarkentavia määräyksiä. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti noudatettava asetusta. Olemassa olevaa toimintaa saadaan jatkaa ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 44, 45, 46, 52, 55, 56 ja 90 Jätelain 4 ja 6 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 1 700 euroa Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1416/2001) 2

15 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Liitteet 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö ja päästötarkkailuohjelma Sinikka Laitakari Jukka Leinonen Pertti Seppänen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristöneuvos Sinikka Laitakari ja ympäristöneuvokset Jukka Leinonen sekä Pertti Seppänen (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt Sinikka Laitakari. SL/sl

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 2.10.2006. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: vaihde 020 490 121 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

Liite 2 KARTTALIITE

KURIKKANEVAN KÄYTTÖ JA PÄÄSTÖTARKKAILUOHJELMA Liite 3 Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain alueelliselle ympäristökeskukselle ja sijaintikuntien ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät tuotantomenetelmä ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja paikat kunnostukset ja tuotannon eteneminen vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen ojastojen puhdistukset mittapatojen ja laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt sadanta, haihdunta ja tuuli muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset jätehuoltoon liittyvät toimet näytteiden ottoajat pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pölyja melupäästöihin toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Vesinäytteet otetaan laskuojaan 1 johdettavista vesistä. Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa: (maalis toukokuu, kesä heinäkuu, syyslokakuu ja joulu tammikuu) kahden vuoden ajan tehostetun vesienkäsittelyn käyttöönoton jälkeen ja kahden vuoden ajan ennen tarkistushakemuksen jättämistä tai ennen kyseessä olevan tuotantolohkon tuotannon päättymistä ja jälkihoidon aikana. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä tehdään seuraavat analyysit: kiintoaine COD Mn kok P kok N ph. Pitoisuuksia verrataan samalla vesistöalueella tai muuten lähialueella sijaitsevien samanlaisella vesienkäsittelymenetelmällä varustettujen vertailusoiden mittaustuloksiin ja päästöt lasketaan käyttäen tukena em. soiden mittaustuloksia. Päästöt lasketaan sekä brutto että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l. Mittauskohteen ulkopuolisten tuotantoalueen lohkojen päästöt lasketaan mittaustulosten perusteella pinta alojen suhteessa.

Raportointi Laadunvarmistus Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua kuntien ympäristönsuojeluviranomaiselle ja alueelliselle ympäristökeskukselle. Käyttö ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan alueelliselle ympäristökeskukselle ja kuntien ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis ja muutossuositukset.