LIMINGAN KUNNAN LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS JA HYVINVOINTISUUNNITELMA VALTUUSTOKAUDELLE 2013 2016 14.1.2014
Sisällys Tiivistelmä... 3 1. Hyvinvointitiedon yhteenveto ja johtopäätökset... 4 1.1 Kunnan rakenteet, talous, elinvoima ja kaikki ikäryhmät... 4 1.2. Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet sekä nuoret ja nuoret aikuiset... 10 1.3 Työikäiset... 10 1.4 Ikäihmiset... 15 2. Päättyneellä valtuustokaudella tehdyt keskeiset hyvinvoinnin edistämisen toimenpiteet... 17 3. Kuntastrategian painopisteet ja linjaukset... 20 4. Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat... 20 5. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä alkavalla valtuustokaudella... 21 Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät):... 29 Indikaattoritaulukot... 30 2
Tiivistelmä Väestön hyvinvoinnin ja palvelujärjestelmän vahvuudet ja voimavarat Liminka on kehittyvä ja väestöltään Suomen nopeimmin kasvava kunta. Kunnan ikärakenne on nuori, joka kuvastaa kasvattajakunnan roolia suomalaisessa yhteiskunnassa. Lähellä kaupunkia sijaitseva maaseutumainen asuinympäristö koetaan turvalliseksi. Kaavoituksessa otetaan hyvin huomioon eri-ikäisten tarpeet ja yhteisöllisyyden tukeminen. Limingalla on myös erinomainen sijainti valtateiden varressa. Asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen on kunnan keskeinen tehtävä. Hyvinvoinnin perustan luovat terveys ja toimintakyky, turvallisuus, työ ja toimeentulo, koulutus ja toimiva asuinympäristö. Ensisijainen vastuu omasta ja läheisten hyvinvoinnista ja terveydestä on jokaisella ihmisellä itsellään. Kunnan tehtävänä on tukea asukkaidensa hyvinvointia edistäviä valintoja sekä vahvistaa hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavia tekijöitä. Limingan kunta on osallistunut parittomina vuosina tehtävään valtakunnalliseen kouluterveyskyselyyn. Kysely tehdään peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisille sekä lukioin 1. ja 2. luokkalaisille. Kyselyn mukaan koululaisten ja opiskelijoiden sekä koettu terveys että terveystottumukset ovat kehittyneet positiiviseen suuntaan. Edelleen kuitenkin on tehtävä muun muassa toimenpiteitä niska- ja hartiakipujen sekä päänsäryn vähentämiseksi. Hyvinvoinnin parantamiseksi tulee edelleen kiinnittää huomioita ruokailutottumuksiin, liikuntaan ja suun hygieniasta huolehtimiseen. Lasten ja nuorten psykiatrian kustannukset ovat räjähdysmäisesti nousseet vuoden 2013 aikana. Kunnassa tuleekin kaikkien osapuolten panostaa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin. Tuki- ja liikuntaelinsairausindeksi on korkea samoin sydän ja verisuonitautien indeksit. Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä on noussut, mutta on edelleen vertailukuntiin ja koko maahan nähden alhainen. 3
1. Hyvinvointitiedon yhteenveto ja johtopäätökset 1.1 Kunnan rakenteet, talous, elinvoima ja kaikki ikäryhmät Liminka on Suomen nuorin kunta, jossa väestön kasvu on ollut viime vuosina nopeaa. Muuttajat ovat olleet yleensä lapsiperheitä ja tämän vuoksi kunnan väestörakenne on lapsipainotteinen. Lapsiperheitä kaikista perheistä on 62,5 prosenttia. Kunnan väestön keski-ikä on 30,4 vuotta. Väestöennusteen mukaan ikääntyneiden (yli 75 v) määrä kasvaa tasaisesti ja rauhallisesti lähivuosina. Kuitenkin vuoteen 2030 mennessä ikääntyneiden määrä kaksinkertaistuu tämän hetkiseen määrään verrattuna. Väestön huoltosuhde eli huollettavien lasten ja ikäihmisten suhde työikäisiin vuonna 2012 oli 75. Arvo on noussut tasaisesti vuosittain. Taloudellinen huoltosuhde on 1,6 joka on 0,3 yksikköä korkeampi kuin maan keskiarvo. Tämä johtuu kunnan nuoresta väestörakenteesta. 4
Huoltosuhde, demografinen 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Liminka 68,8 71,6 72,6 73,5 74,4 74 74,1 75,2 74,7 75 Koko maa 49,7 50 49,8 50,5 50,1 50,3 50,6 51,6 52,9 54,3 Kempele 51,3 51,5 52,1 53,5 53,8 54,4 53,9 56 57 58,6 Tyrnävä 67,6 69,1 70,2 71,4 70,5 70,7 72 72,7 74,4 76 Raisio 50,2 50,3 50 50,4 49,9 50,2 50,6 51,2 52,1 53,8 Lempäälä 52,1 52,3 52,8 53,4 53,2 53,6 54,9 55,7 58,1 59,5 Oulu 44,3 44,5 44,7 45,3 45,2 45,5 45,7 46,3 47,4 48,3 Tulomuuttajia on ollut viimeisen viiden vuoden aikana keskimäärin 600 ja lähtömuuttajia lähes saman verran. 5
Väestön koulutasomittain ilmaiseen väestön koulutustason, joka on mitattu laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti. Liminkalaiset ovat opiskelleen keskimäärin 3,9 vuotta peruskoulun jälkeen. Tällä indikaattorilla mitattuna liminkalaiset ovat koko maahan verrattuna keskimäärin pitempään koulutettuja. Koulutustasomittain 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Liminka 312 327 343 354 364 372 382 389 392 - Koko maa 298 303 308 313 319 325 330 335 340 - Kempele 355 361 366 373 376 379 384 390 394 - Tyrnävä 261 267 277 284 293 298 303 310 315 - Raisio 291 294 299 304 309 314 318 321 325 - Lempäälä 323 331 339 349 358 367 373 382 388 - Oulu 359 365 370 375 381 389 394 399 402-6
Sairastavuusindeksi oli 111,8 vuonna 2011. Tämä indeksi on laskenut vuoden 2008 jälkeen noin seitsemän yksikköä. Indeksi on vertailukunnista korkeampi vain Tyrnävällä. Lääkekorvausoikeusindeksi on Limingassa (117,8) korkein verrattuna vertailukuntiin. Tämä voi kuvata hyvän hoidon ja lääkehoidon piirissä olevien kuntalaisten määrää. Toisaalta arvo kuvaa sitä, että kunnassa on paljon lääkehoitoa tarvitsevia kuntalaisia. Kelan sairastavuusindeksi, ikavakioitu 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Liminka 111,2 108,8 104,3 112 116,4 118,6 114,5 112,3 111,8 109,8 Koko maa - - - - - - - - - - Kempele 104,2 101,5 95,5 94,5 98,4 101,9 108,7 105,2 102,8 100 Tyrnävä 114,6 114,7 117,6 114,1 115,8 108,3 109,5 109,6 113,4 113,6 Raisio 93,9 94,5 94,1 93,4 92,2 91,6 92 91,6 93,7 92,5 Lempäälä 91,7 88,9 87,3 89,1 91,5 92 89,9 88,6 87,7 90,2 Oulu 108,5 108,3 106,7 106,8 107,1 107,5 107,9 108,4 108,7 107,6 7
Kansantauti-indeksi (vuonna 2011 127,8) on viimeisen kymmenen vuoden aikana laskenut tasaisesti. Selkeästi edelleenkin laskusuunnassa ovat sydämen vajaatoimintaa, nivelreumaa ja astmaa kuvaavat indeksit. Sydämen vajaatoimintaa ja astmaan kuvaavat indeksit ovat kuitenkin edelleen hyvin korkeat koko maahan verrattuna. Diabetesta, psykooseja, verenpainetautia ja sepelvaltimotautia kuvaavat indeksit ovat lähteneet kasvuun vuoden 2010 jälkeen. Koko maahan verrattuna psykooseja on edelleen vähän. Tuki- ja liikuntaelinsairausindeksi on Limingassa vertailukuntien korkein 152,6. Kempeleessä sama luku on 139,7 ja Tyrnävällä 116,9. Raisiossa ja Lempäälässä luku on alle 100. Indikaattori kuvaa TULE-sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien osuutta 16-64-vuotiaasta väestöstä. Kuolleisuusindeksissä (vuonna 2011 97,6) on kunnan pienuudesta johtuen suuriakin vaihteluita. Vuoteen 2010 nähden indeksi on laskenut. Työkyvyttömyysindeksi (vuonna 2011 120,0) on noussut vuodesta 2005 lähtien ollen korkeimmillaan 124,1 vuonna 2010. Indeksi on vertailukuntiin nähden korkea, vain Tyrnävällä (123,0) arvo on koreampi. Perusterveydenhuollon avoterveydenhuollon kaikki lääkärikäynnit ovat laskeneet vuodesta 2002 vuoteen 2005. Tämän jälkeen käynnit ovat kääntyneet nousuun. Tämä kertoo lääkäripalveluiden hyvästä saatavuudesta. 8
Päihdehuollon palvelujen käyttö ja kustannukset näyttävät pieniltä. Päihdehuoltoa toteutetaan hajautetusti useassa paikassa eikä kaikki hoito tilastoidu. Kokonaisuutena päihdehuollon asiakkaiden määrä ja asiakkuuksien lasku johtuu kuitenkin siitä, ettei palveluja ole riittävästi saatavilla. Sosiaalitoimen nettokustannukset asukasta kohden ovat lisääntyneet vuodesta 2002 lähtien 862 eurosta 1426 euroon. Kustannukset ovat vertailukuntiin nähden korkeat, mutta koko maahan verrattuna hieman matalammat. Erikoissairaanhoidon nettokustannukset ovat pysyneet kuntalaista kohden laskettuna alle alueen keskiarvon (771 euroa/asukas vuonna 2010). Painotus hoidossa on siirtynyt osastohoidoista avohoitokäynteihin. Kustannusten pitäminen kurissa on jatkuvasti haasteellisempaa vaativien hoitojen, toimenpiteiden ja lääkitysten vuoksi. Poliisin tietoon tulleet liikenneturvallisuuden vaarantamiset ja liikennerikkomukset ovat olleet huolestuttavan korkeat. Vuosina 2002, 2006 ja 2010 liikennerikkomuksia on tilastoitu selkeästi enemmän kuin muina vuosina. Limingan korkeat arvot voivat johtua myös kunnan sijainnista kahden valtaväylän risteysalueella. Liikenneturvallisuutta on parannettu tieliikennejärjestelyin (pyörätiet, alikäytävät, liikennevalot ja liikenneympyrät). Kyläkeskuksessa on huomioitu erityisesti jalankulkijat (punainen matto). Liikenneturvallisuuden parantaminen näkyy tilastoissa, arvo on matalammillaan kuin koskaan aikaisemmin ja lähestyy maan keskiarvoa. Poliisin tietoon tulleet liikenneturvallisuuden vaarantamiset ja liikennerikkomukset / 1000 asukasta 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Liminka 240,5 185,3 194,1 268,4 151,7 190,9 163,6 287,4 195,1 104,5 Koko maa 61,1 65,4 67,4 65,6 71,5 81,8 91,4 93,8 93,4 80,2 Kempele 51 75,7 76,1 56,6 48 55,3 45,9 60,7 50,7 46,5 Tyrnävä 110,4 148 142,5 115,4 119,9 87 100,3 149,8 48,3 61,8 Raisio 47,1 43,6 37,1 47,2 87,6 103,7 149,5 116,6 131,2 108,5 Lempäälä 68,7 61,7 67,9 55,7 58,7 59,2 56,8 52,8 63,8 55,4 Oulu 43,4 53 48,7 48,4 47 74,5 62 59,9 59,5 62,8 9
1.2. Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet sekä nuoret ja nuoret aikuiset Väestön ikärakenne on lapsi ja nuoriso painotteinen, mikä on haaste palveluiden järjestämiselle. 0-6 vuotiaita väestöstä on 17,5 % ja 0-18 vuotiaiden osuus väestöstä on 40,9 %. Vertailukunnista vain Tyrnävä on lähes samoissa luvuissa. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrä on pysynyt lähes vakiona vuodesta 2003 lähtien. Avohuollollisten tukitoimien piirissä lasten ja nuorten määrä on laskenut vuodesta 2007 ja vakiintunut nykyiselle tasolle. Toimeentulotukea saaneita lapsiperheitä on Limingassa ja Kempeleessä prosentuaalisesti vähiten muihin vertailukuntiin nähden. Peruskoulun 8.-9. luokkalaisten koulu-uupumus ja väsymys ovat vähentyneet vuoden 2013 kouluterveyskyselyn mukaan. Tupakointi ja humalakuinen juominen sekä koulukiusaaminen ovat edelleen vähentyneet. Hengästyttävän liikunnan harrastaminen on lisääntynyt koko ajan vuodesta 2003 yläasteikäisillä nuorilla. Kaikilla edellä mainituilla indikaattoreilla mitattuna, liminkalaiset 8.-9. luokkalaiset voivat paremmin verrattuna koko maahan ja Pohjois-Pohjanmaahan. Apua masentuneisuuteen on haettu enemmän ammattiauttajilta kuin aikaisempina vuosina. Apua pyytävät yleisemmin tytöt kuin pojat. KOETTU TERVEYS Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi Päivittäin vähintään kaksi oiretta Vakioidut prosenttiosuudet Liminka 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 12 13 % Väsymystä lähes päivittäin Niska- tai hartiakipuja viikoittain 9 23 Päänsärkyä viikoittain Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus Koulu-uupumus 7 7 25 Ylipaino 12 2005 (n=177) 2007 (n=212) 2009 (n=258) 2011 (n=253) 2013 (n=289) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat THL: Kouluterveyskysely 10
TERVEYSTOTTUMUKSET Liminka Vakioidut prosenttiosuudet 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Ei syö aamupalaa joka arkiaamu 36 Ei syö koululounasta päivittäin Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa 25 23 47 Ruutuaika arkipäivisin 4 tuntia tai enemmän Nukkuu arkisin alle 8 tuntia 18 22 Tupakoi päivittäin 10 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran 4 5 2005 (n=177) 2007 (n=212) 2009 (n=258) 2011 (n=253) 2013 (n=289) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat THL: Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyn 2013 mukaan peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaiden huolenaiheina ovat kouluterveydenhoitajan ja koululääkärin vastaanotolle pääsy koettiin vaikeammaksi kuin edellisessä kyselyssä vuonna 2011. Lisäksi toistuva rikkeiden teko lisääntyi. Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat kokevat terveytensä vuoden 2013 kyselyn mukaan kaikilla osaalueilla paremmaksi kuin aikaisemmin. Myös terveystottumukset ovat parantuneet kaikilta muilta osin, paitsi ruutuaika arkipäivisin on lisääntynyt. Koettu terveys näyttäisi olevan maakuntaan ja koko maahan verrattunakin Limingassa parempi, kun lasketaan tyttöjen ja poikien tulokset yhteen. Kun tarkastellaan arviointeja erikseen, niin liminkalaiset tytöt kokevat enemmän niska- ja hartiakipuja sekä päänsärkyä verrattuna Pohjois-Pohjanmaahan ja koko maahan. 11
KOETTU TERVEYS Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi Päivittäin vähintään kaksi oiretta Vakioidut prosenttiosuudet Liminka 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 10 8 % Väsymystä lähes päivittäin Niska- tai hartiakipuja viikoittain Päänsärkyä viikoittain Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus Koulu-uupumus 3 4 5 25 24 Ylipaino 12 2005 (n=86) 2007 (n=90) 2009 (n=108) 2011 (n=107) 2013 (n=112) Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat THL: Kouluterveyskysely TERVEYSTOTTUMUKSET Liminka Vakioidut prosenttiosuudet 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Ei syö aamupalaa joka arkiaamu Ei syö koululounasta päivittäin Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa Ruutuaika arkipäivisin 4 tuntia tai enemmän Nukkuu arkisin alle 8 tuntia 26 22 29 27 38 41 Tupakoi päivittäin 3 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa 16 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran 4 2005 (n=86) 2007 (n=90) 2009 (n=108) 2011 (n=107) 2013 (n=112) Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat THL: Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyn 2013 mukaan lukiolaisten huolenaiheina ovat vanhempien työttömyyden ja tupakoinnin lisääntyminen sekä perheen yhteisten ilta-ateriointien vähentyminen. Lisäksi koulussa kuulluksi tuleminen vähentyi, opiskeluun liittyvät vaikeudet lisääntyivät ja avun saaminen koulukäynnin vaikeuksiin vähentyi. 12
1.3 Työikäiset Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä on noussut ollen nyt 55,6 vuotta. Tämä on kuitenkin matalampi kuin kaikissa vertailukunnissa. Se on reilut kaksi vuotta matalampi kuin koko maan keskiarvo. Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Liminka 53,3 56 56,6 52,8 53,7 56 52 53,4 55,6 56 Koko maa 56,5 57,1 57,5 57,2 57,2 58,1 58,8 59 59 59,2 Kempele 56,8 54,7 56,6 55,6 55,6 55,9 57,7 55,4 56,1 56,2 Tyrnävä 54,5 51,9 57,9 56,4 53,3 54,4 50,7 55,3 57,3 57,8 Raisio 57,2 56,9 57,3 56,5 56,8 58,1 58,4 58,6 58,1 58,9 Lempäälä 56,4 57,2 56,9 58,3 58,3 57,7 58,7 59,3 59,7 58,4 Oulu 54,7 54,9 55,7 54,9 54,7 55,7 56,6 56,3 55,9 56,6 Työkyvyttömyyseläkettä saavien 16 64 vuotiaiden määrä on pysynyt viimeiset viisi vuotta samalla tasolla. Pitkäaikaistyöttömien määrä on lisääntynyt vuoden 2009 jälkeen, mutta on kääntynyt laskuun 2010. Pitkäaikaistyöttömiä työttömistä on vajaa viidesosa, joka on kuitenkin vähemmän kuin koko maan tasolla sekä Oulun seudulla ja Kempeleessä. 13
Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Liminka 25,2 26,3 24,3 21,5 20,7 14,7 14,7 21,2 20,8 17,5 Koko maa 25,1 25,3 26,3 26 24 21,4 15,7 20,4 23,4 24,2 Kempele 23,6 24,2 23,5 24,9 23,3 23,3 15,9 21,9 25,7 22,6 Tyrnävä 20,8 22 27,2 21,7 21,7 16,7 11,1 14,8 13,9 16,4 Raisio 15,6 17,5 20,8 21,1 17,9 16,4 7,1 10,4 14,5 17 Lempäälä 25,8 26,5 29,7 30,4 27,2 24,2 16,7 20,7 20,8 20,1 Oulu 24,9 24,1 24,2 23,3 20,2 19,8 17,2 21,3 22,8 23,8 Työttömien määrä työvoimasta nousi vuoden 2008 aikana, mutta kääntyi laskuun vuonna 2009. Pientä nousua työttömien määrässä on jälleen tapahtumassa. Työttömät, % työvoimasta 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Liminka 11,5 11,7 10,8 8,9 7,6 7,3 9,2 8,2 7,8 8,1 Koko maa 11,3 11,3 10,8 9,7 8,4 8 10,3 10,2 9,4 9,8 Kempele 10,2 9,8 10 9,7 9 8,1 10,2 10,1 9 9,8 Tyrnävä 11,6 11,6 11 9,9 8,5 8,7 10,7 8,5 8,7 9,9 Raisio 8,7 8,8 7,8 6,8 5,5 4,8 7,5 9,2 8,5 8 14
Lempäälä 10,5 10,2 9,2 8,1 6,6 6,3 9,3 9,1 8 7,9 Oulu 13,1 13 12,5 11,9 10,8 10,8 13 12,6 12,2 13,1 Positiivista on, että eläkkeelle siirtymisikä on noussut ja pitkäaikaistyöttömien määrä on laskenut. Lisäksi työttömien määrä työvoimasta on suhteellisen matala verrattuna vertailukuntiin. Vaikuttaa siltä, että satsaus kuntouttavaan työtoimintaan on kannattavaa. 1.4 Ikäihmiset Ikäihmisiä, yli 75 vuotiaita, on suhteutettuna muuhun väestöön vähän (354 yli 75 vuotiasta, 10/2013). Ikääntyneiden määrän on ennustettu kasvavan hitaasti. Määrä kaksinkertaistuu vasta vuoteen 2030 mennessä samoin kuin Tyrnävällä. Yli 75 vuotiaista asuu kotona 88 %, joka on valtakunnallisia tavoitteita vähemmän (Ikäihmisten palveluiden laatusuositus STM 2008). Säännöllisen kotihoidon piirissä on yli 75 vuotiaita 16 %, mikä pitäisi olla valtakunnallisten tavoitteiden mukaan 13-14 %. Säännöllisen kotihoidon piirissä olevien määrä on kuitenkin laskenut vuodesta 2009, jolloin määrä oli n. 19 %. 15
Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Liminka - - 12,2-10,2 17,4 17,9 19,7 20 18,8 Koko maa 11-11,2-11,2 11 11,3 11,8 12,2 11,9 Kempele 8,3-10,8-11,3 13,6 13,4 16,1 15,4 13,5 Tyrnävä 10,5-7,9-11,4 10,3 11,4 13,5 12,9 13,9 Raisio 5,9-6,3-8,2 8,1 7,4 7,7 7,3 7,5 Lempäälä 10,2-9,8-10,2 9,2 9,2 13 10,7 10,1 Oulu 7,6-18,3-15,9 16,2 14,9 13,3 14,4 13,9 Sekä laitoshoidossa että tehostetussa palveluasumisessa molemmissa yli 75 vuotiaita on noin 6 %, mikä on huomattavasti enemmän kuin valtakunnallisissa tavoitteissa. 16
Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet 31.12., % vastaavanikäisestä väestöstä 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Liminka 10,2 13,2 11,9 7,6 6,4 6 5 6 6,2 - Koko maa 7,3 7,1 6,8 6,5 6,3 5,9 5,4 4,7 4,4 - Kempele 5,3 2,1 3 3,9 2,5 2,6 2 2,3 2 - Tyrnävä 9,5 11,8 9,8 10,2 9,5 7,8 7,5 6,7 3,8 - Raisio 6,9 7 6,2 1,7 5 5,6 5,2 4,8 4,2 - Lempäälä 6,3 6,1 6,2 5,4 5,4 5,7 5,7 6 5,9 - Oulu 6,3 6,3 6,3 6,1 6,4 5,8 5,8 5,7 5,7 - Toukokuussa 2013 on hyväksytty vanhusten palvelurakenteen kehittämissuunnitelma. Vanhustyön strategia on valmisteilla. 2. Päättyneellä valtuustokaudella tehdyt keskeiset hyvinvoinnin edistämisen toimenpiteet 17
Lapset, nuoret ja lapsiperheet Kiva-koulu Limingan koulut ovat mukana valtakunnallisessa KiVa Koulu -ohjelmassa, joka on kehitetty Turun yliopistossa Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella (2006-2009). Kyseinen ohjelma ei ole ohimenevä projekti vaan tarkoituksena on pysyvien toimintatapojen luominen. Ohjelmaan kuuluu kiusaamista ennaltaehkäisevä toiminta ja opetus sekä puuttuminen esille tulleisiin kiusaamistapauksiin. Ohjelman tavoitteena on kiusaamisen vähentäminen, uusien kiusaamistapauksien ennaltaehkäiseminen ja kiusaamisen kielteisten vaikutusten minimointi. Työikäiset Limingan kunnassa aloitettiin vuonna 2010 työttömien terveystarkastukset. Palvelu on tarkoitettu yli vuoden työttömänä olleille sekä alle 25-vuotiaille työttömille. Ikäihmiset Kotihoidossa otettiin käyttöön hoidon ja palvelun tarpeen arviointiin RAI-järjestelmä vuonna 2012. Ikku-hanke Liminka osallistui Ikääntyneiden kuntoutujien yhteistoiminnallisen kuntoutuksen kehittämishankkeeseen Ikku-hanke. Kohderyhmänä olivat yli 74-vuotiaat kotona tai palvelutalossa asuvat ikääntyneet. Liminkalaisista ikääntyneistä hankkeeseen pääsi osallistumaan yhteensä 31 henkilöä, joka on noin 9% kaikista yli 74- vuotiaista. Hanke alkoi vuonna 2009 ja päättyi 2012. Kytke-hanke (asiakkaan ja kodin kytkeminen sosiaali- ja terveydenhuollon saumattomaan palveluketjuun) Hankkeessa kehitettiin kolmea eri osa-aluetta aivoverenkiertohäiriöön sairastuneen kuntoutusprosessia, syöpäpotilaan saattohoitoprosessia sekä mielenterveyspotilaan hoito- ja kuntoutusprosessia. Näistä osahankkeista Liminka osallistui kahteen ensimmäiseksi mainittujen prosessien kehittämiseen. Hankkeen tavoitteena oli vahvistaa perusterveydenhuollon asemaa, kehittää resursseja vaativien prosessien toimivuutta ja luoda malleja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluprosesseille. Lisäksi tavoitteena oli parantaa potilaiden ja heidän omaisten sitoutumista sekä hyödyntää uutta informaatioteknologiaa tiedonkulun ja palveluprosessien parantamiseksi. Hankkeen aikana perusterveydenhuollon henkilökunnan tiedot ja taidot sekä käytännön osaaminen kehittyivät. Potilaat, omaiset, läheiset ja ammattilaiset kokivat laaja-alaisen verkostoitumisen palvelu- ja hoitoprosesseihin osallistuvien kanssa merkitykselliseksi. Hanke alkoi vuonna 2010 ja päättyi 2012. Tukeva-hanke (Tukea Kehitystä Vastuuta hanke) Hankkeen tavoitteena oli tuottaa yhtenäisiä, seudullisia toimintakäytäntöjä lasten ja nuorten tukeen ja palveluihin sekä seudullisen lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelmatyön käynnistäminen. Lisäksi tavoitteena oli huomi- 18
oida monitoimijainen yhteistyö ja tuen toteuttamisen painopisteen siirtäminen lasten kasvu- ja kehitysympäristöihin. Hankkeen yhteiset tavoitteet on kuvattu seuraavasti: 1) Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin, mielenterveyden ja sosiaalisen tur-vallisuuden edistäminen sekä terveyserojen kaventaminen 2) Kuntalaisten ja lapsiperhetoimijoiden osallisuuden vahvistaminen 3) Uusi toimintatapa lapsiperheiden tuen ja palveluiden tuottamiseen 4) Ikäkausittaisten hyvinvointiarvioiden ja hyvinvoinnin seurantajärjestelmien pilotointi 5) Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma poliittisen päätöksenteon ja johtamisen tueksi Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa (11/2008-10/2010) Limingassa kehitettiin perhevalmennusta (Vanhemmuuden antoisa ja haastava pesti) sekä moniammatillisia ja toiminnallisia vanhempainiltoja (Seven up; kouluun lähtevien vanhemmat ja Volkkari; 5-luokkalaisten vanhemmille). Toisessa vaiheessa (11/2010-10/2012) kehitettiin lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden toimintamalleja. Toisen vaiheen tavoitteena oli 1) Hyvinvointiarviointijärjestelmän kehittäminen ja ohjelmatyö 2) Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluprosessien kehittäminen 3) Lapsiperheiden palvelujen saatavuuden edistäminen Limingassa TUKEVA 2 hankkeessa kehitettiin 4-vuotiaiden lasten laajoja terveystarkastuksia. Terveystarkastusprosessi on mallinnettu, jolloin sen levittäminen ja hyödyntäminen muihin laajoihin terveystarkastuksiin on mahdollista. Limingasta oli mukana kirkonkylän ja Tupoksen neuvolat sekä kaikki (7 kpl) kunnalliset päiväkodit ja kaksi yksityistä päiväkotia. Hankkeen aikana laajassa terveystarkastuksessa kävi 233 lasta perheineen, joista 79 lapselle tehtiin varhaiskasvatuksen kehitysarvio. TUKEVA3 hankkeen (11/2012-10/2013) aikana luotu laajan 4-vuotisterveystarkastuksen malli juurrutettiin käytäntöön. Lisäksi aloitettiin kuntakohtainen lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelmatyö. Terveempi Pohjois-Suomi 2 hanke (TerPS2) Hanke käynnistyi syksyllä 2012. Hankkeen tavoitteena oli kehittää kuntien hyvinvointijohtamisen kulttuuria ja toimivia hyvinvointirakenteita. Liminkaan perustettiin hankeen aikana poikkitoiminnallinen hyvinvointiryhmä. Hyvinvointijohtamisen tulee olla kiinteä osa kunnan toiminnan ja talouden suunnittelua. Hankkeen aikana hyvinvointikertomustyön avulla on saatu hyvinvointitietoa näkyvämmäksi ja sitä on voitu hyödyntää hyvinvointijohtamisen tukena. Tavoitteena on lisätä myös luottamushenkilöiden ja johtavien viranhaltijoiden hyvinvointijohtamisen osaamista. Lisäksi edelleen kehitetään henkilöstön, kuntalaisten ja kolmannen sektorin osallisuutta hyvinvointityössä. Hankkeessa kehitetään hyvinvointityön työkaluna sähköistä hyvinvointikertomusta. Hanke jatkuu syksyyn 2014. 19
3. Kuntastrategian painopisteet ja linjaukset Limingan visio 2020 Liminka on itsenäinen 15.000 asukkaan dynaaminen kaupungin ja maaseudun kohtaamispaikka, jossa uusiutuva palveluverkosto luo viihtyisää ja turvallista tulevaisuutta. Uusi liminkalaisuus perustuu yhteisöllisyyteen, vastuuseen itsestä ja ympäristöstä, sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja yrittäjyyteen Limingan kunnan arvot ovat luovuus, asukaslähtöisyys, kustannustietoisuus ja vastuullisuus. Strategiset päämäärät 2013-2016 Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen 1. Asukkaiden omavastuun vahvistaminen 2. Ennalta ehkäisevän toiminnan ja varhaisen puuttumisen tehostaminen 3. Syrjäytymisen ehkäisy 4. Työllisyyden edistäminen 5. Kansantautien väheneminen 6. Ikäihmisten palveluiden kehittäminen 4. Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat Limingan kunnan kuntastrategia Kaavoitus Oulun seuden ja valtion välinen aiesopimus, MALPE 2013-2015 Turvallisuussuunnitelma Liikenne?? Valmiussuunnitelma Pohjois-Pohjanmaan liiton hyvinvointisopimus Varhaiskasvatussuunnitelma Limingan kunnan esiopetussuunnitelma Perusopetuksen opetussuunnitelma Oulun seudun lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma vuoteen 2025 Neuvolatoiminnan suunnitelma Perhe- ja lähisuhdeväkivallan toimintasuunnitelma Lastensuojelusuunnitelma Seudullinen päihdesuunnitelma, SEPÄ Hoitoa ja huolenpitoa ympäri vuorokauden, Ikähoiva-työryhmän muistio, STM 2011 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2013 20
5. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä alkavalla valtuustokaudella 1) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Asukkaiden omavastuun vahvistaminen Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit 1. Sähköisten palvelujen tarjoaminen ja kehittäminen (vastuutahona kaikki palvelut) 1. Ohjelmistojen kehittäminen ja hankinta 1. Käytössä olevat sähköiset ohjelmat. Käytön aktiivisuus. Palveluiden muotoilu asukaslähtöisiksi esim. sosiaalinen media, omahoitoalusta, sähköinen varauspalvelu 2. Palvelusetelin käyttöönoton laajentaminen sosiaali-, terveys- ja ikäihmisten palveluihin. (perusturvapalvelut) 3. Aukioloaikojen ja palveluverkon arviointi 4. Kuntalaiskyselyt 2. Palvelukriteerien määritteleminen. Palvelusetelin toimintaa ohjaavien sääntökirjojen laatiminen. 3. Olemassa olevin resurssein 4. Sähköiset kyselyt ja erilaisten tapahtumien yhteydessä tehtävät kyselyt, vuosittain tehtävät säädösten edellyttämät kyselyt. 2. Palvelusetelin käyttäjien määrä suhteessa kriteerehin. 3. Saavutettavuus 4. Vastausten määrä. Tulosten hyödyntäminen 21
2) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Ennalta ehkäisevän toiminnan ja varhaisen puuttumisen tehostaminen Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit 1. Toimintamallin käyttöönotto 2. Menetelmän käyttö Perheiden ja vanhemmuuden tukeminen 1. Perhekeskus verkostotoimintana, organisoidaan uusi toimintamalli perheiden jän palkkaaminen. 1. Yhden perhetyönteki- hyvinvoinnin tukemiseksi. (perusturvapalvelut) 2. Lapset puheeksi -menetelmä, koulutetaan perusturva- ja sivistyspalvelujen henkilöstö käyttämään menetelmää (perusturva- ja sivistyspalvelut) 3. Toiminnalliset ja vanhemmuutta tukevat vanhempainillat. Juurrutetaan TU- KEVA 1 hankkeessa kehiteltyjä vanhemmuutta tukevia toimintamalleja, Seven-up ja Volkkari. (sivistyspalvelut) 4. Suun ja hampaiden terveyden edistämisen painopisteen muuttaminen ennalta ehkäisevään toimintaan (perusturvapalvelut) 2. Koulutus 3. Olemassa olevin resurssein 4. Olemassa olevin resurssein 3. Toimintamallien käyttö 4. 7- ja 11-vuotiaiden DMF-indeksi hampaiden harjaaminen (kouluterveyskysely) 1.-3. Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana/ 1000 alle 18 - vuotiasta Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17 -vuotiaita vuoden aikana, % vastaavan ikäisestä väestöstä Kouluterveyskysely (Vanhemmuuden puutetta) Erityisen tuen piirissä olevien määrä varhaiskasvatuksessa ja koulussa 2. Kouluterveyskysely (Ei yhtään läheistä ystävää, koulukiusaamisen määrä, keskivaikea tai vaikea masentuneisuus) ESH:n avohoitokäynnit lasten psykiat- 22
rialla ja nuorisopsykiatrialla Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät, 0-16 vuotiailla 1. koulutukseen osallistuneiden määrä Liikuntamahdollisuuksien esiintuominen ja parantaminen 1. Koulutetaan henkilökuntaa liikunnan ohjaamiseen (sivistyspalvelut, perusturvapalvelut) 2. Liikunnan lisääminen koulupäivään kansallisen Liikkuva koulu-ohjelman avulla (sivistyspalvelut) 3. Hyvin suunnitellut ja järkevät pyöräilyreitit (tekniset palvelut) 4. Monitoiminen urheilu/liikennepuisto (Hyvinvointipuisto Vaarista vauvaan ) (tekniset palvelut) 5. Kevyenliikenteen verkoston vahvistaminen hyötyliikunnan tukemiseksi(tekniset palvelut) 6. Liikuntareseptin käyttöönotto (terveyspalvelut) 7. Kuljetusetuuksien uudelleen arviointi - hyötyliikunnan lisääminen koulumatkoihin (Hallinto- ja sivityspalvelut) 1. koulutus 2. Suunnitelma ja sen käyttöönotto 3. määräraha varaaminen talousarvioon 4. määräraha varaaminen talousarvioon 5. - 6. Osana normaalia vastaaottotoimintaa 7. - 2. Miten on otettu käyttöön, onko otettu kaikilla luokka-asteilla. 3. Toteutumisaste 4. Toteutumisaste 5. Toteutumisaste 6. Reseptien määrä ja reseptin noudattaminen 6. -7. Kouluterveyskyselystä: - Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaaajalla korkeintaan 1h viikossa, % 8. ja 9. luokan oppilaista - Koettu terveydentila - Ylipaino - THL:n terveyden edistämisen aktiivisuus (TEA viisari) strategisessa johtamisessa, perusopetuksessa, perusterveydenhuollossa ja liikuntatoimessa 23
3) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Syrjäytymisen ehkäisy Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit 1. Kaikkien ikäryhmien Harraste- ja palveluoppaan kehittäminen ja päivittäminen 1. Oppaan ajantasaisuuden arviointi (kaikki palvelut) 1. Olemassa olevin resurssein 2. 2. Jalkautuva nuorisotyö (sivistyspalvelut) 3. Menetelmän käyttö Osallisuuden mahdollistaminen Osallisuuden tukeminen 3. Lapset puheeksi -menetelmä, koulutetaan perusturva- ja sivistyspalvelujen henkilöstö käyttämään menetelmää erilisen suunnitelma mukaisesti (perusturvaja sivistyspalvelut) 4. Avustupolitiikan linjaus; vastikkeelliset avustukset, tavoitteena 3. sektorin ja kunnan yhteistyön kehittäminen 1. Erityisnuorisotyö (sivistyspalvelut) 2. Työpajatoiminta (perusturvapalvelut) 3. Lapset puheeksi -menetelmä, koulutetaan perusturva- ja sivistyspalvelujen henkilöstö käyttämään menetelmää erilisen suunnitelma mukaisesti (perusturvaja sivistyspalvelut) 4. Jatko-opiskelupaikan löytyminen kaikille peruskoulun päättäneille (sivistyspalvelut) 2. Olemassa olevin resurssein 3. Koulutus 4. Määräraha talousarvioon 1. Olemassa olevat etsivät nuorisotyöntekijät 2. Yhden ohjaajan lisääminen vuonna 2013 alkaen (perusturvapalvelut) 3. Koulutus 4. opinto-ohjaajat 2.-3. Kouluterveyskyselyn osallisuusindikaattorit, joista tällä hetkellä hyvinvointikertomuksessa seurataan ei yhtään läheistä ystävää, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (lisää; 8. ja 9. luokan oppilaat) 4. Avustusten määrä 1.-2. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17 vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä Huostassa olleet 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Nuorisotyöttömät, % 18-24 -vuotiaasta työvoimasta Työttömät, % työvoimasta Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18-24 -vuotiaat ja 25-64 -vuotiaat, % vastaa- 24
vanikäisestä väestöstä 3. Menetelmän käyttö 4. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 25
4) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Työllisyyden edistäminen Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit 1. Yhteistyön kehittäminen elinkeinoelämän ja koulutustahojen kanssa 1. Malpe -aiesopimuksen mukainen toiminta (hallinto- ja tekniset palvelut) 2. elinvoiman edistäminen tukemalla yritysten kasvuja, kehittymistä ja työpaikkojen lisäämistä sekä edellytysten luonti uuden yritystoiminnan syntymiselle (hallintopalvelut) 3. matkailuelinkeinon edistäminen (hallintopalvelut ja tekniset palvelut?) 4. Säännölliset tapaamiset eri oppilaitosten edustajen kanssa (hallintopalvelut) 5. Kunnan oman työllistämistoiminnan suuntaaminen, uusien työpaikkojen luominen (hallintopalvelut) 1. Olemassa olevin resurssein 2. Olemassa olevin resurssein 3. Liminganlahden luontomatkailun toimintamalli ja kansainvälistyminen hanke ja projektityöntekijä 4. Olemassa olevin resurssein 5. Hanketoiinta, EUrahojen hyödyntäminen 2. 3. Yritysten määrä Työpaikkojen määrä Nuorisotyöttömyys Työttömyys Yritysten määrä Työpaikkojen määrä Kävijöiden määrät 4. Tapaamisten toteutuminen 5. Työttömien määrä 6. Kunnan hankinnoissa mahdollisuuksien mukaan pyritään edistämään paikallisten tuotteiden ja palveluiden hankkimista 6. Olemassa olevin resurssein 6. Paikallisten hankintojen määrä (kunnanhallitus arvioi) 5) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Kansantautien väheneminen 26
Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit 1. Terveyskasvatuksen ja elämäntapaohjauksen tehostaminen (perusturvapalvelut, sivityspalvelut) Terveellisten elämäntapojen tukeminen 2. Uusien ravitsemussuositusten mukainen ruokahuolto (tekniset palvelut) 3. Liikunnan ja liikkumisen tukeminen (esim. liikuntaresepti)(vastuutahona kaikki palvelut) a. Hyvinvointipuisto (tekniset palvelut) b. Koulutetaan henkilökuntaa liikunnan ja terveellisten elämäntapojen ohjaamiseen (sivistyspalvelut) c. Koulujen liikuntatuntien monipuolistaminen (sivistyspalvelut) d. Kevyenliikenteen verkoston vahvistaminen hyötyliikunnan tukemiseksi(tekniset palvelut) e. Liikkuvakoulu f. Omaseuranta, omahoitopisteiden luominen g. Hyvinvointi- ja terveyspäivät, "terveyssisaren vastaanotto" 1. Henkilöstön kouluttaminen, uusien menetelmien löytäminen ja käyttöönotto (OTA-koulutus, sosiaalinen media) 2. Suositaan kotimaista ja lähiruokaa kaikissa kunnan ruokahuollon toimipisteissä 3. a. Määrärahan varaaminen talousarvioon. b. Koulutusmääräraha c. Henkilöstön osaamisen hyödyntäminen d. työpanos ja kaavoitusmääräraha e. Olemassa olevin resurssein f. laitehankinnat g. Olemassa olevin resurssein 1.-3. Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioitu THL:n sairastavuusindeksi, ikävakioitu Kansantauti-indeksi vakioitu Mielenterveysindeksi, ikävakioitu Kouluterveyskyselyn elämäntapamittarit (koettu terveydentila, ylipaino, hengästyttävän liikunnan harrastaminen, alkoholin käyttö, tupakointi) 6) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit 27
Palvelurakenteen muuttaminen lain ja suositusten mukaiseksi 1. Palvelutarpeen kartoituksen ja palveluohjauksen tehostaminen (perusturvapalvelut) 2. Päivätoiminnan aloittaminen (perusturvapalvelut) 1.Koko henkilökunta käyttää toimintakykymittaria (Raisoft-ohjelma) 2. Tilat, henkilöstöresurssi ja yhteistyö kunnan sekä kolmannen sektorin kanssa Käyttösuunnitelmaseurannassa olevat ikäihmisten laatusuosituksen mukaiset mittarit. 3. Tehostetun palveluasumisen laajentaminen ja uudistaminen (perusturva-, tekniset ja hallintopalvelut) 3. Uuden palvelukeskuksen rakennuttaminen kunnan ja kiinteistökehityshankkeen tuella/ avulla "Virikkeiden ja viihtyvyyden lisääminen" 1. vanhuspalveluissa yhteistyön kehittäminen järjestöjen, vapaaehtoisten ja kunnan omien palveluiden kanssa(perusturva- ja sivistyspalvelut) 2. Ikäihmisille suunnattujen kirjastotuokioiden aloittaminen (sivistyspalvelut) 3. Oppilaitosten kanssa tehtävä yhteistyö 1. Olemassa olevin resurssein 2. Olemassa olevilla resursseilla ja vapaaehtoistyö sekä kolmas sektori 3. Olemassa olevin resurssein 4. Liikuntapuistohanke Päivätoiminnassa kävijöiden määrä Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä asuntoväestöstä Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4. Kuntoilulaitteita keskustan puistoon (tekniset palvelut) 28
Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät): Kunnan johtoryhmä toimii kunnan hyvinvointiryhmänä; Irma Toivanen, perusturvajohtaja (pj.), Pekka Rajala, kunnanjohtaja, Katja Vuorinen, hallintojohtaja, Terttu Suvitie 31.7.2013 asti, Anne Pyykkönen 5.8.2013 alkaen talousjohtaja, Simo Pöllänen, tekninen johtaja, Marjatta Pylvänäinen-Suorsa, sivistysjohtaja, Riitta Ruottinen, hoito- ja hoivatyönjohtaja (siht.) 29
Indikaattoritaulukot Liite 1 Vertailukunnat V1 = Koko maa V2 = Kempele V3 = Tyrnävä V4 = Raisio V5 = Lempäälä V6 = Oulu Merkkien selitykset ei muutosta tai muutos alle 5% muutos vähintään 5% muutos vähintään 10% muutos vähintään 15% muutos myönteiseen suuntaan muutos kielteiseen suuntaan tilanne vähintään 10% parempi kuin vertailukohteessa ei eroa vertailukohteeseen tai ero alle 10% tilanne vähintään 10% huonompi kuin vertailukohteessa? = tieto puuttuu Paketti 1: Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Perusindikaattori Liminka Arvo Muutos V1 Koko V2 Kemp V3 Tyrn V4 Rais V5 Lemp V6 Oulu Väestö 31.12. (2012) Info 9432 5426670 16383 6613 24562 21440 190847 0-6-vuotiaat, % väestöstä (2012) Info 17,4 7,8 12,3 16,9 7,4 11,9 9,9 Huoltosuhde, demografinen (2012) Info 75 54,3 58,6 76 53,8 59,5 48,3 Elatussuhde (2011) Info 154,2 129,4 129,6 162,9 121,1 121,2 133,1 Kuntien välinen nettomuutto / 1 000 asukasta (2011) -1,2 3,1 7,8-5,6 4,2 5,3 5,8 Info Tulomuuttajat, lkm (2011) Info 635 311018 1391 448 1735 1430 13939 Lähtömuuttajat, lkm (2011) Info 646 294197 1265 484 1631 1320 12852 Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 4,2 49,2 9,8 6,4 53,2 19,4 28,3 asukasta (2012) Info Lapsiperheet, % perheistä (2012) Info 62 39,5 52,1 56,5 41,1 49,3 44,3 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä (2012) Info 9,9 20,4 16,4 9,9 19,8 13,9 19,6 Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista (2012) 22,7 41,5 28,3 26,5 39,2 29,2 42,1 Info Työlliset, % väestöstä (2011) Info 39,3 43,6 43,6 38 45,2 45,2 42,9 Työttömät, % työvoimasta (2012) Info 8,1 9,8 9,8 9,9 8 7,9 13,1 Koulutustasomittain (2011) Info 392 340 394 315 325 388 402 30
Paketti 2: Kaikki ikäryhmät Perusindikaattori Liminka V1 V2 V3 V4 V5 V6 Arvo Muutos Koko Kemp Tyrn Rais Lemp Oulu Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa, % (2012) Info 60,5 58,2 56,9 59,8 54,4 61,2 53,7 Kelan sairastavuusindeksi, ikavakioitu (2011) Info 111,8-102,8 113,4 93,7 87,7 108,7 THL:n sairastavuusindeksi, ikävakioitu (2009) Info 101,8??? 100 107,7 112,5 105,3 83,1 113,9 Sepelvaltimotauti-indeksi, ikävakioitu (2009) Info 105,8??? 100 108 152,4 73,5 83,6 108,3 Aivoverisuonitauti-indeksi, ikävakioitu (2009) Info 106,5??? 100 84,6 147,1 79,4 101,8 88 Tuki- ja liikuntaelinsairausindeksi, ikävakioitu (2009) Info 152,6??? 100 139,7 116,9 98,2 73,9 110,1 Mielenterveysindeksi, ikävakioitu (2009) Info 78,7??? 100 107,1 106,4 119,8 67,6 141,9 Tapaturmaindeksi, ikävakioitu (2009) Info 93??? 100 99,4 99,4 109,9 93,8 102,5 Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet 5,4 rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 7,5 4,2 3,9 5,8 4,8 7,4 Poliisin tietoon tulleet liikenneturvallisuuden vaarantamiset ja 104,5 liikennerikkomukset / 1000 asukasta (2012) Info 80,2 46,5 61,8 108,5 55,4 62,8 Gini-kerroin, käytettävissä olevat tulot (2011) Info 23,3 28,5 24,2 24 25,7 25,2 28,6 Asunnottomat yksinäiset / 1 000 asukasta (2012) Info 0??? 1,5 0,4-2,1 0,6 0,3 Kunnan yleinen pienituloisuusaste (2011) Info 11,7 15 9,5 18,7 10,6 9,8 17,2 Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) kunnan strategisessa 39??? 61-47 38 35 80 johtamisessa, pistemäärä (2011) Info Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki lääkärikäynnit / 1246 1347 1558 1317 1712 46 1007 1000 asukasta (2011) Info Perusterveydenhuollon muut avohoitokäynnit (muu ammattiryhmä kuin lääkäri) / 1000 asukasta (2011) Info 95 187 84 294 45 8 46 Aikuisten mielenterveyden avohoitokäynnit / 1 000 18 vuotta 546 448,9 455,8 780,5 392,5 377,8 437,1 täyttänyttä (2010) Info Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta 0,2 8,9-0,3 11,6 1,8 13,8 (2012) Info Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, euroa / asukas 2883 3272 2690 3046 2974 2819 3043 (2011) Info Kunnan lisäämät indikaattorit Liminka V1 V2 V3 V4 V5 V6 Perusindikaattori Arvo Muutos Koko Kemp Tyrn Rais Lemp Oulu Menetetyt elinvuodet (PYLL) ikävälillä 0-80 vuotta / 100 000 asukasta 5818 7139 3556 7563 6540 5349 6524 (2011) Info Sosiaalitoimen nettokustannukset, euroa / asukas (2011) Info 1546 1589 1251 1573 1490 1461 1493 Kansantauti-indeksi vakioitu (2012) 127,4 100 122,2 144,4 83 91,1 130,1 Lainaajia/ asukasluku (2012) 51,1 38,5 54,2 37,9 49,6 39,1 - Kokonaislainaus/asukasluku (2012) 19 17,7 20,6 18,1 22,4 20,1 - Paketti 3: Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Liminka V1 V2 V3 V4 V5 V6 Perusindikaattori Arvo Muutos Koko Kemp Tyrn Rais Lemp Oulu Ei yhtään läheistä ystävää, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (2011) Info 8,8 9,1 9,1 8,3 7,3 7,7 8,3 Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % 8.- 9.-luokan oppilaista 9,5 12,8 10,9 8,6 15,8 11,7 11,4 (2011) Info Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8.- ja 9. 13,6 16,4 13,8 12,4 18 14 15,4 luokan oppilaista (2011) Info Ylipaino, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2011) Info 12,3 15,4 15,9 18,7 14,8 14,6 13,4 Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h 28,6 34 31,2 34,6 31,4 28,6 32,3 viikossa, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (2011) Info Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.-luokan 11 15,5 9 12,9 13,6 11,8 13,8 31
oppilaista (2011) Info Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (2011) Info 17,6 15 11,7 21,7 12 12,8 15,9 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % 8. ja 9. luokkalaisista 5 (2011) Info 7,6 6,3 8,8 5,5 9,7 6,7 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä 0,5 väestöstä (2011) Info 1,4 0,6 0,5 1,3 0,6 1,3 Vanhemmuuden puutetta, % 8.- ja 9.luokan oppilaista (2011) Info 16,3 22,3 19,1 13 20,6 19,2 22,3 Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista 31,5 29,2 22,9 38,6 22,9 23,6 26,4 (2012) Info Lasten pienituloisuusaste (2011) Info 13,9 14,9 11 26,4 11,1 9,8 16,7 Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä (2011) 4,4 8,6 3,8 5,5 9,4 5,7 7,6 Info Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana / 1000 alle 1,6 73,7 4,9 14,6 56 89,1 26,2 18-vuotiasta (2012) Info Perusterveydenhuollon kouluterveydenhuollon käynnit / 1000 7-18 - 1732 1970 1645 1720 2369 81 1800 vuotiasta (2011) Info Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, lastenpsykiatria / 1 000 0-12- 145 213 141 89 188 162 264 vuotiasta (2011) Info Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, nuorisopsykiatria / 1 000 13-154 753 151 197 639 540 374 17-vuotiasta (2011) Info Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät 0-16-vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä (2011) Info 64,2 135,6 133,1 80,7 82,4 79,5 120,7 Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17-vuotiaita 2,5 6,7 4,8 3,5 7 6 7,4 vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä (2011) Info Paketti 4: Nuoret ja nuoret aikuiset Liminka V1 V2 V3 V4 V5 V6 Perusindikaattori Arvo Muutos Koko Kemp Tyrn Rais Lemp Oulu Ei yhtään läheistä ystävää, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 5,7 7,4 3,1-5 - - (2011) Info Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 16-24-vuotiaat, % vastaavanikäisistä (2012) Info 1,5 0,9 1,5 1,6 0,7 1 1 Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % lukion 1. ja 15,7 17,1 13,7-7,8 - - 2. vuoden opiskelijoista (2011) Info Ylipaino, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2011) Info 16,9 13,1 12,9-15,8 - - Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h 38,7 viikossa, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2011) Info 31,3 28,6-25,4 - - Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % lukion 1. ja 2. 18,6 vuoden opiskelijoista (2011) Info 24,3 24,8-26,3 - - Tupakoi päivittäin, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2011) Info 11,1 10,7 9,8-6,1 - - Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, % vastaavanikaisesta väestöstä (2011) 8,5 11,2 9,1 8,1 13,2 10,5 9,6 Info Nuorisotyöttömät, % 18-24-vuotiaasta työvoimasta (2012) Info 16,8 12,4 17,5 12,9 14,4 12,2 20,1 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2010) 1,1 3 1,2 1,2 4,5 3,4 2,2 Info Paketti 5: Työikäiset Liminka V1 V2 V3 V4 V5 V6 Perusindikaattori Arvo Muutos Koko Kemp Tyrn Rais Lemp Oulu Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet 25-64- 17,9 18,7 22,5 21,7 21 19 22,1 vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä (2012) Info Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä 3 3,8 3,3 3,6 4,1 2,1 4,1 väestöstä 32
(2012) Info Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2012) Info 6,8 8,3 7,8 7,9 8,4 5,6 8,4 Tuki- ja liikuntaelinten- sekä sidekudosten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat, % 16-64-vuotiaista (2012) Info 1,6 1,7 1,9 1,4 1,6 1,3 1,6 Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä (2012) Info 17,5 24,2 22,6 16,4 17 20,1 23,8 Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä (2011) Info 55,6 58,7 56,1 57,3 58,1 59,7 55,9 Vaikeasti työllistyvät, % 15-64-vuotiaista (2012) Info 2,5 4,1 3,3 3,3 3 3 5 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2011) Info 0,7 2,2 0,6 0,4 2,6 1,3 1,6 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla 3 hoidossa olleet 25-64 -vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä (2011) Info 4,7 4,4 5 5,9 4,7 3,9 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet 25-64-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä (2009) Info 1,4??? 3,4 0,7-4,1 1,5 3,8 Paketti 6: Ikäihmiset Perusindikaattori Liminka V1 V2 V3 V4 V5 V6 Arvo Muutos Koko Kemp Tyrn Rais Lemp Oulu Dementiaindeksi, ikävakioitu (2009) Info 73,4??? 100 126,6 97,9 116,9 98,3 122,5 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % 71,1 vastaavanikäisestä väestöstä (2012) Info 63,2 67,6 73,3 58,2 62,6 69,8 Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä (2011) Info 88,5 89,6 91,5 87,4 90,6 90,9 89,7 Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä asuntoväestöstä (2012) Info 46,7 48,6 38,7 50,3 45,5 45,6 47,8 Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä (2012) Info 3,7 2,8 1,3 2,6 1,6 1,8 2,3 Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana, % 3,8 vastaavanikäisestä väestöstä (2012) Info 4,5 3,7 0,3 7,8 4,6 8,1 Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet 18,8 asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2012) Info 11,9 13,5 13,9 7,5 10,1 13,9 Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet 5,3 asiakkaat 31.12., % vastaavanikäisestä väestöstä (2011) Info 5,9 6,5 8,5 5,2 3,1 4,4 Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet 31.12., % vastaavanikäisestä 6,2 4,4 2 3,8 4,2 5,9 5,7 väestöstä (2011) Info 33