1 / 28 Lupalautakunta Pohjolankatu 14 53100 LAPPEENRANTA YHTENÄISLUPAPÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 17.10.2018 LPR/1326/10.03.00.10/2018 I LUPAPÄÄTÖKSEN KERTOELMAOSA 1. Asia Kuitto Oy on jättänyt lupalautakunnalle yhtenäislupahakemuksen, joka koskee hiekan ja soran ottoa sekä kalliokiviaineksen louhintaa ja murskausta Lemillä tilalla Surmasilta (416-405-1-86). Sijainti on esitetty kuvissa 1. Ottoalueen pinta-ala on 1,25 ha ja kokonaisottomäärä 86 000 ktrm 3, josta hiekkaa ja soraa n. 81 000 ktrm 3 ja kalliokiviainesta n. 5 000 ktrm 3. Lupaa haetaan 10 vuodeksi. 2. Luvanhakija ja yhteystiedot Kuitto Oy Palotie 11, 54850 KUUKANNIEMI 3. Hakemus ja sen vireille tulo Maa-aineslupahakemus hiekan ja soran sekä kalliokiviaineksen ottamiseen on päivätty 28.5.2018 ja se on kirjattu saapuneeksi Lappeenrannan seudun ympäristötoimeen 28.5.2018. Lupahakemusta on täydennetty ympäristölupahakemuksella, jonka hakija on päivännyt 16.7.2018 ja se on kirjattu saapuneeksi Lappeenrannan seudun ympäristötoimeen 16.7.2018. Lupahakemusta käsitellään yhtenäislupahakemuksena. Hakemuksena on toimitettu allekirjoitettu lupahakemuslomake maa-ainestenottoon sekä ympäristölupahakemus, maa-ainestenottosuunnitelma, kartat: nykytilanne, suunnitelmakartta, jälkihoitokartta ja leikkauskuvat (päivätty 21.5.2018) sekä kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma.
2 / 28 Hakemuksen käsittely Lupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Lappeenrannan kaupungin sekä Lappeenrannan seudun ympäristötoimen ilmoitustaululla ja Lemin kunnan ilmoitustaululla 26.7. 24.8.2018. Hakemuksesta on kuulutettu Etelä-Saimaassa 28.7.2018. Toiminnanharjoittaja on kuulut kaksi lähinaapuria ja Lappeenrannan seudun ympäristötoimi on kuullut 4 asuinrakennuksen omistajaa. Rakennukset ovat samalla tilalla yli 300 metrin päässä ottoalueesta. Lausunnot, muistutukset, mielipiteet ja vastineet Yhtenäislupalupahakemukseen on pyydetty lausunnot Kaakkois-Suomen ELY-keskukselta ja Lappeenrannan seudun ympäristötoimen ympäristöterveydensuojelulta sekä Lemin kunnalta. Lemin kunta, kunnanvaltuusto 20.8.2018 Kunnanhallitus toteaa lausuntonaan Kuitto Oy:n yhtenäislupahakemuksen johdosta seuraavaa:.. Alueella ei ole voimassaolevaa asema- tai yleiskaavaa. Läntisen Piensaimaan rantayleiskaava-alue on lähimmillään noin 200 metrin päässä ottoalueesta. Lähimpiin rakennuksiin on etäisyyttä yli 300 metriä. Alueella on jo ennestään ollut maa-ainesten ottopaikka. Kunnan tiedossa ei ole estettä haettujen lupien myöntämiseen.. Kaakkois-Suomen ELY-keskus, 27.8.2018 Kaakkois-Suomen ELY - keskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue esittää lausuntonaan asiakohdassa mainitusta maa-aines- ja ympäristölupahakemuksesta seuraavaa: Hankkeen tarkoituksena on maa- ja kiviaineksen ottaminen Lemin kunnan Hyvärilässä sijaitsevalta tilalta Surmasilta (416-405-1-86 alueelta). Suunnitellulla ottamisalueella on ollut voimassa oleva maa-aineslupa, mikä on päättynyt 1.7.2018.
3 / 28 Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 315 metrin etäisyydellä ottoalueesta. Alueella ei ole asemakaavaa. Maakuntakaavassa ei ole merkitty suunnittelualueelle ottotoimintaan liittyviä erityisiä rajoituksia. Ottamisalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Alue ei myöskään kuulu luonnon- ja maisemansuojelun kannalta merkittäviin kallio- tai harjualueisiin. Alueeseen ei liity geologisesti merkittäviä erikoisia luonnonesiintymiä. Hankealueella tai sen vaikutusalueella ei ole luonnonsuojelualueita eikä Natura 2000-verkostoon kuuluvia kohteita. Alueeseen ei myöskään liity maisemallisia erityisarvoja. Hankealueen välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta. Kallionlouhintahankkeissa suojaetäisyyden asutukseen nähden tulee yleensä olla vähintään 300-600 m riippuen tapauskohtaisesti mm. alueen sijainnista, maastotopografiasta ym. tekijöistä. Meluntorjuntaan tulee kiinnittää asianmukaista huomiota valtioneuvoston päätöksen mukaiset melutason ohjearvot huomioon ottaen. Alueelle tulee rakentaa ympäristölupahakemuksessa esitetyt meluvallit louhinta-alueen reunan suoja-alueelle hankealueen kaakkoispuolella sijaitsevan asutuksen suojaksi. Melun leviämistä ympäristöön tulee vähentää myös sijoittamalla louheen rikotustoiminta ja murskauslaitos louhinta-alueen pohjan tasolle ja lähelle ottoalueen reunaa niin, että melun leviäminen lähimpien häiriintyvien kohteiden suuntaan vähenee. Meluntorjuntatoimenpiteiden riittävyys tulee varmistaa melumittauksilla toiminnan aikana. Lupaharkinnassa tulee huomioida valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta. Asetuksen 3 :ssä on annettu toiminnan sijoittumiselle vähimmäisetäisyyksiä häiriintyvistä kohteista ja asetuksen 6 :ssä on määritelty meluntorjunnasta. Asetuksen 7 :ssä määrätään, että toiminnasta aiheutuva melu ei saa häiriöille alttiissa kohteissa ylittää valtioneuvoston päätöksessä 993/92 säädettyjä ulkomelun ohjearvoja. 8 :ssä on lisäksi määritelty melua aiheuttavien työvaiheiden aikarajat arkipäiville, jos toiminnan etäisyys melulle altistuviin kohteisiin on alle 500 m. Kallionlouhintaan liittyvät räjäytykset tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että tärinävaikutukset minimoidaan. Louhinnassa käytetyt räjähdysainemäärät tulee olla dokumentoituna virallisissa panostusasiakirjoissa ja tarvittaessa myös valvontaviranomaisen käytössä. Tärinävaikutukset tulee selvittää tärinämittauksilla räjäytysten aikana. Tärinän mittaaminen on tarpeen
4 / 28 räjäytysten aiheuttaman tärinän suuruuden toteamiseen ja tärinän aiheuttamien riskien arvioinnissa. Lähialueen kiinteistöissä tulee tehdä ennakkokatselmus ennen räjäytystöitä. Räjäytyksistä on myös syytä informoida etukäteen lähialueen asukkaita niin, etteivät ne tule yllätyksenä. Pölyhaittojen estämisen tulee niin ikään kiinnittää asianmukaista huomiota. Kiviainesten ottamistoimintaan ja ottamisen järjestämiseen liittyen tulee lupapäätöstä ja lupamääräyksiä harkittaessa ottaa huomioon maa-aineslain 3 :n 4 momentin säädös, jonka mukaan ottamispaikat on sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävä niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi eikä toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa. Maa-ainesten ottamistoiminnassa tulee ottaa huomioon myös muinaismuistolain (295/1963) säädökset. Alueelle mahdollisesti sijoitettavien öljytuotteiden varastointi- ja käsittelypaikat on varustettava asianmukaisin suojarakentein. Alueen jälkihoitoon ja maisemointiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Jälkihoitoon kuuluu ottoalueen siistiminen kaivun jäljiltä, alueen muotoilu ja suojaverhoilu pintarakennemateriaalilla, heinien ja kasvillisuuden kylvöt ja puiden istutukset sekä alueen epätarkoituksenmukaisen käytön estäminen. Liikenne alueelle voidaan järjestää suunnitelmassa esitetyllä tavalla. Lappeenrannan seudun ympäristötoimen ympäristöterveydensuojelu 2.8.2018. Lappeenrannan seudun ympäristöterveysvalvonta on tarkastanut Kuitto Oy:n yhtenäislupahakemuksen ja esittää seuraavaa:. Toiminnanharjoittaja on varautunut mittaamaan melua toiminnan aikana. Mikäli melumittauksissa todetaan valtioneuvoston asetuksen 993/92 ohjearvojen ylityksiä tai meluhaittoja ilmenee asuinrakennusten pihapiirissä, tulee toiminnanharjoittajan ryhtyä toimenpiteisiin meluhaitan torjumiseksi. Pohjaveden pinnankorkeutta seurataan ottoalueella sijaitsevasta kaivosta. Hakemuksessa ei ole esitetty tietoa
5 / 28 lähimpien talousvesikaivojen sijainnista. Mikäli alle 500 metrin päässä ottoalueesta on talousvesikäytössä olevia kaivoja, tulee vähintään yhden kaivon veden laatua tarkkailla ottamistoimintaa suorittavan yrityksen toimesta Lupahakemukseen ei saapunut yhtään muistutusta. Tarkastukset Lappeenrannan seudun ympäristötoimi on tehnyt ottoalueelle suunnitelmallisen tarkastuksen 13.6.2017. Tarkastusmuistion on liitetty hakemusasiakirjoihin. 4. Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomaisen toimivalta Luvan hakemisen peruste Maa-aineslain 4 ja ympäristönsuojelulain 27 :n 1 momentti sekä ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohdat 7 c (kivenlouhimo, jonka toiminta-aika vähintään 50 päivää) ja 7 e (murskaamo, jonka toiminta-aika on vähintään 50 päivää). Toimivaltainen viranomainen Ympäristönsuojelulain (527/2014) 34 mukaisesti toimivaltainen viranomainen on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Maa-aineslain 4 a (maa-aines- ja ympäristölupahakemuksen yhteiskäsittely) ja 7 (lupaviranomainen). Ympäristönsuojeluasetuksen 2 :n 1 momentin kohdat 6 a (kivenlouhimo) ja 6 b (murskaamo). 5. Tiedot toiminnasta Selvitys kaavoituksesta ja luvista Ottoalue sijaitseen Lemin kunnan Hyvärilässä tilalla Surmasilta (416-405-1-86) Alueella ei ole asemakaavaa. Maakuntakaavassa ei ole merkitty suunnittelualueelle
6 / 28 ottotoimintaan liittyviä erityisiä rajoituksia. Alueella on ollut aiemmin maa-ainestenottolupa, joka on päättynyt 1.7.2018. Luvan hakija omistaa tilan Surmasilta. Kohde, ympäristön tila ja laatu Ottamisalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Alue ei myöskään kuulu luonnon- ja maisemansuojelun kannalta merkittäviin kallio- tai harjualueisiin. Alueeseen ei liity geologisesti merkittäviä erikoisia luonnonesiintymiä. Hankealueella tai sen vaikutusalueella ei ole luonnonsuojelualueita eikä Natura 2000-verkostoon kuuluvia kohteita. Alueeseen ei myöskään liity maisemallisia erityisarvoja. Pohjaveden pinnankorkeus alueella on 27.4.2018 ollut tasossa +82,62 (N 2000 ). Hakemuksen mukainen alin ottotaso on +84,70. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 315 metrin etäisyydellä ottoalueesta. Toiminta ja kokonaistuotanto Suunnitellun ottamisalueen pinta-ala on noin 1,3 ha. Arvioitu ottomäärä hiekalle ja soralle on noin 81 000 m 3 ja kalliokiviainekselle noin 5 000 m 3. Ottamisaika on 10 vuotta. Toiminta-ajat ja toiminta Louhintasuunta on pohjoisesta etelään suunnitelmakartan mukaisesti. Louhinta tehdään jaksoittain. Jaksot ovat noin viikon mittaisia. Vuotuinen irrotettava kiviainesmäärä on 1 000-5000 m 3 ktr. Toiminnassa noudatetaan seuraavia VNa 800/2010 määräyksiä: - murskaaminen tehdään arkipäivisin kello 7.00 ja 18.00 välisenä aikana - poraaminen tehdään arkipäivisin kello 7.00 ja 18.00 välisenä aikana - rikotus tehdään arkipäivisin kello 7.00 ja I 8.00 välisenä aikana - räjäytykset tehdään arkipäivisin kello 7.00 ja 18.00 välisenä aikana - kuormaukset ja kuljetukset tehdään arkipäivisin kello 7.00 ja 18.00 välisenä aikana
7 / 28 Kallioaineksen otto ulotetaan ottosuunnitelman mukaisesti alimmillaan tasolle +84.70. Louhintaa, rikotusta ja murskausta tehdään 1-2 kertaa vuodessa kysynnän mukaan kevään ja syksyn aikana. Kesäheinäkuussa toimintaa pyritään välttämään. Toimintajakso on kerralla noin viikon mittainen. Liikennöinti Laitoksen toiminnasta aiheutuva raskasta liikennettä on keskimäärin 5 käyntiä päivässä (määrä vaihtelee kysynnän mukaan), enimmillään noin 10 käyntiä päivässä. Murske toimitetaan asiakkaalle kuorma-autolla Haapaseläntien kautta nykyistä ottoalueelle johtavaa tieyhteyttä ja liittymä käyttäen. Tiet on merkattu ottosuunnitelman liitteenä olevaan yleiskarttaan. Polttoaineiden säilytys ja jätteet Alueella ei säilytetä louhinnassa ja murskauksessa käytettävän kaluston polttonesteitä. Siirrettävässä murskaimessa on oma polttonestesäiliönsä. Alueella ei suoriteta koneiden tankkausta, pesua tai huoltoa. Alueelle ei tulla perustamaan varsinaista tukitoimintaaluetta, vaan koneet huolletaan ja tankataan muualla. Toiminnassa käytettävät raaka-aineet ja polttoaineet Taulukko 1. Käytettävät raaka-aineet ja polttoaineet Käytön-, päästö- ja vaikutustarkkailu
8 / 28 Louhinnan ja murskausjakson päivittäiseen tarkkailuun kuuluvat seuraavat asiat ja ne kirjataan työpäiväkirjaan. - Urakoitsijatiedot - Murskausaika - Tuotteet ja tuotantomäärät - Porausaika - Räjäytysaika - Rikotusaika - Sää Varotoimet Ottotoiminnan aikana noudatetaan mm. seuraavia varotoimenpiteitä: - ottoalueen raja merkitään maastoon ennen kaivutoiminnan aloittamista - kaivun aikana varoitetaan jyrkistä luiskista kilvillä, lippusiimoilla tai muilla selvästi havaittavilla merkeillä - paikalle varataan imeytysmateriaalia (esim. turve) öljy- tai polttoainevuotojen varalle - mahdolliset jätteet lajitellaan, kerätään roska-astioihin ja toimitetaan eteenpäin asianmukaiseen käsittelyyn - alueella ei varastoida poltto- ja voiteluaineita. Mikäli alueella tapahtuu työkoneitten rikkoontumisesta johtuva polttoainevuoto, imeytetään maahan valunut aine välittömästi esim. turpeeseen. Lisäksi maa-ainesta kaivetaan niin laajalti ja syvältä, jotta kaikki polttoneste ja pilaantunut maa-aines saadaan kerättyä talteen ja toimitettua edelleen asianmukaiseen käsittelyyn. Jälkihoito Ottamisalue siistitään, luiskat muotoillaan sekä maisemointija istutustyöt tehdään ottamisen edistymisen mukaan vaiheittain, niin että mahdollisimman pieni osa alueesta on avoinna. Alueen verhousmateriaalina käytetään alkuperäistä maan pintakerrosta. Maisemointiin ja luiskien loivennuksiin voidaan käyttää myös maa-aineksen oton yhteydessä kaivettavaa hienojakoista materiaalia. Alueelle istutetaan tarvittaessa ympäristön metsätyyppiin soveltuvia puuntaimia Metsänhoitoyhdistyksen ohjeen mukaisesti peittävän metsän kasvun jouduttamiseksi.
Alueen luontainen puusto antaa hyvät edellytykset myös luontaiseen metsittymiseen. 9 / 28 Ottotoiminnan ympäristövaikutukset Suunniteltu maa-ainestenotto ei tule aiheuttamaan merkittäviä muutoksia alueen ympäristöolosuhteisiin, alueella jo aiemmin harjoitetun soranottotoiminnan vuoksi. Toiminnan merkittävimmät ympäristövaikutukset ovat melu ja pöly. Haittojen pienentämiseksi tehdään melusuojia. Pölyhaittoja voidaan vähentää myös laitteiden koteloimalla sekä alueen ja teiden kastelulla. Päästöt ilmaan Ilmaan joutuvan kivipölyn määrän arvioiminen on vaikeaa. Pääosa toiminnassa syntyvästä kiviainespölystä laskeutuu ottamisalueelle. Tarvittaessa ilmaan pääsevän kivipölyn määrää vähennetään alueen kastelulla. Taulukko 2. Päästöt ilmaan. Melu ja pöly Toiminnanharjoittaja esittää, että toiminnan alkaessa melumittauksia tehdään lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Jos mittauksissa todetaan valtioneuvoston päätöksellä 993/1992 asetettujen ohjearvojen ylittyvän, melusuojausta parannetaan ja mittaus toistetaan. Mittaustulokset ja toimenpiteet esitellään viranomaiselle eikä toimintaa jatketa ennen kuin viranomaiset ovat tämän hyväksyneet. Melu- ja pölypäästöjä seurataan myös aistinvaraisesti toiminta-alueen ympäristössä. Mikäli havaitaan merkittävää pölyämistä, aloitetaan pölyämisen rajoittaminen ja hallinta (mm. kastelu ja tarvittaessa murskepinnoitus kulkuväylille). Toiminnanharjoittaja esittää, että jos havaitaan haittaavaa melua, tehdään esim. materiaalivarastokasoista
10 / 28 meluntorjuntarakenteita ja kiinnitetään huomiota vallitseviin tuuliolosuhteisiin toiminnan aikana. Tärinä Louhinnasta aiheutuu ympäristöön porauskaluston tasaista melua ja räjäytyksistä syntyvää hetkellistä tärinää ja äänen paineen nousua. Räjäytyksiä tehdään noin 1-2 kertaa vuodessa. Tärinän vaikutuksia selvitetään tärinämittauksilla räjäytysten aikana. Jätteet Tiedot toiminnasta syntyvistä jätteistä. Taulukko 3. Tiedot jätemääristä ja niiden toimituspaikat. Poikkeustilanteet ja niihin varautuminen Toimintaan liittyvä suurin riski on kevyen polttoöljyn huomaamaton vuotaminen maaperään. Todennäköisyys tällaiseen onnettomuuteen on kuitenkin pieni, sillä toiminnassa käytettävät koneet tankataan ja huolletaan alueen ulkopuolella. Mahdollisten onnettomuuksien vuoksi alueelle varataan öljynimeytysmateriaalia. Jos vahinko pääsee tapahtumaan ja öljyä joutuu maahan, sidotaan vapaa öljy imeytysmateriaaliin, poistetaan öljyinen maa-aines ja ilmoitetaan tapauksesta pelastuslaitokselle. Ensitorjunnan jälkeen maaperän öljypitoisuus tutkitaan ja huolehditaan ettei maaperään jää kynnysarvoja suurempia öljypitoisuuksia. Vaikutukset luontoon, rakennettuun ympäristöön, ihmisten terveyteen, vesistöön sekä pohjaveteen. Vaikutukset yleiseen viihtyisyyteen ja ihmisten terveyteen
11 / 28 Suojauksien avulla varmistetaan, että toiminnasta johtuva melutaso ei ylitä sille lainsäädännössä asetettuja ohjearvotasoja häiriintyvissä kohteissa. Meluvaikutusta vähennetään ensisijaisesti muuttamalla materiaalikasojen sijoittelua ottoalueella. Pölypäästöt eivät aiheuta lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ilmanlaadun ohjearvojen ylityksiä. Toiminta ei aiheuta merkittävää häiriötä lähimmälle asutukselle eikä vaaranna ihmisten terveyttä tai vaurioita rakenteita. Tärinän vaikutuksia selvitetään tärinämittauksilla räjäytysten aikana. Toiminnan alkaessa tehdään melumittauksia lähimmissä häiriintyvissä kohteissa melusuojauksen riittävyyden varmistamiseksi. Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön Kiviaineksen otto on edellytys kaavan toteutumiselle. Louhintaa ja murskausta tehdään jaksoittain, 1-2 vuodessa. Louhintamäärä on l000-2500 m 3 ktr / jakso. Lähiympäristössä ei ole suojeltuja kohteita eikä uhanalaisten eläinten tai kasvien esiintymisalueita. Toiminnalla ei ole merkittävää vaikutusta vallitsevaan luonnontilaan. Kohteen ympäristössä on haja-asutusta ja loma-asuntoja. Toiminnalla ei ole vaikutusta rakennettuun ympäristöön. Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Toiminnalla ei ole vaikutusta alueen vesistöihin. limaan joutuvien päästöjen vaikutukset Pölyn lisäksi ilmaan joutuu polttoaineiden käytöstä aiheutuvia pakokaasuja. Pakokaasupäästöjen vaikutus ympäristön ilman laadulle ei ole merkittävä. Louhinnasta ja murskauksesta aiheutuvan pölyämisen merkittävä vaikutussäde on noin 200. Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen
Toiminta-alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Vedenottamoita ei ole lähellä. Louhinta ja murskaus ei aiheuttane merkittäviä maaperävaikutuksia. 12 / 28 Kuva 1. Ottoalueen sijainti tilalla Surmasilta, Lemi Hyvärilä (416-405-1-86). II LUPAPÄÄTÖKSEN RATKAISUOSA 6. Lupalautakunnan ratkaisu Lupalautakunta päättää myöntää Kuitto Oy:lle yhtenäisluvan, joka sisältää maa-aineslain 4 :n mukaisen maa-ainesluvan soran ja hiekan sekä kalliokiviaineksen ottamiseen sekä ympäristönsuojelulain 27 :n mukaisen ympäristöluvan kalliokiviaineksen louhimiseen sekä murskaamiseen Lemin kunnan tilalla Surmasilta, (416-405- 1-86). Soran, hiekan ja kiviaineksen otossa on noudatettava maa-ainestenottosuunnitelmaa sekä seuraavia lupamääräyksiä: 7. Lupamääräykset 1. Ottamisalue, kaivuusyvyys ja kokonaisottomäärä
13 / 28 Ottosuunnitelman mukainen ottamisalue pinta-ala on noin 1,3 ha. Alin ottotaso on + 84,7 mpy. Alimman ottotason tulee kuitenkin aina olla vähintään 2 metriä alueen ylimmän havaitun pohjavesipinnan yläpuolella. Kokonaisottomäärä hiekkaa ja soraa on 81 000 m 3 ja kalliokiviainesta noin 5 000 m 3. Ottamisaika on 10 vuotta. Vuosittainen ottomäärä noin 8 600 m 3 ktr. Ottamistoiminnan rajaus ja ottamistoiminta etenee suunnitelmapiirustuksen (21.5.2018) ja ottosuunnitelman mukaisesti. Ottotoiminnan valvomista varten on ottopaikalla oltava näkyvillä vähintään yksi korkeusasema. (Maa-aineslaki 11 ). 2. Turvallisuustoimenpiteet Ottamisalueen rajat tulee merkitä selvästi maastoon ennen ottotoiminnan aloittamista. Jyrkät luiskat on varustettava riittävillä turvallisuuslaitteilla lippusiimalla, varoituskilvillä ja tarvittaessa aidalla. Mikäli alueella tullaan varastoimaan maa-aineskasoja, tulee ne varastoida niin, ettei niistä aiheudu maisemallista haittaa asutukselle ja elinkeinon harjoittamiselle. Varastokasoja voidaan käyttää melusuojauksessa. Tarvittaessa liikenteen aiheuttamaa pölyämistä ottoalueella tulee vähentää vesikastelulla. Suojaetäisyyttä maantien keskiviivaan tulee jättää vähintään 20 m, eikä tälle suojavyöhykkeelle saa rakentaa maa-ainesten ottotoimintaan liittyviä kiinteitä rakenteita, eikä puustoa saa poistaa. Suojaetäisyys naapurinrajaan vähintään 10 metriä. (Maa-aineslaki 11 ). Ulkopuolisten pääsy toiminta-alueelle on estettävä. Alueen sisääntulon ulkopuolella tulee olla yleisön nähtävillä taulu, jossa ilmoitetaan toiminnanharjoittajan ja toimintaan liittyvät oleelliset tiedot. (YSL 7, VnA 800/2010) 3. Jälkihoitotoimenpiteet Jälkihoitotoimenpiteisiin on ryhdyttävä sitä mukaa kuin kaivutoiminta edistyy. Ottoalue on siistittävä ja muotoiltava luonnollisen näköiseksi jälkihoitosuunnitelman mukaan, samalla ottaen huomioon alueella voimassa olevan maa-
14 / 28 ainesluvan mukainen soran, hiekan ja kalliokiviaineksen otto päättyy. Pintamaat on kerättävä kasaan ennen kaivun aloittamista ja pyrittävä säästämään jälkihoitotöitä varten. Uusi kasvupohjan on oltava luontaisesti alueelle sopiva. Mikäli kasvupohjamateriaalia tuotaisiin alueelle, on kasvupohjan käyttämiseen pyydettävä lupa valvontaviranomaiselta. Ottamisalueen reunat on luiskattava kaltevuuteen 1:3. Luiskat peitetään pintamailla. Mahdollinen kallioalue voidaan jättää peittämättä. Ottamispaikkaa ei saa käyttää muualta tuotujen maaainesten varastopaikkana ellei siitä ole sovittu ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa erikseen. Kaivutoiminnasta aiheutuvat jätteet ja romut on poistettava alueelta eikä ottamisaluetta saa käyttää muidenkaan jätteiden ja romujen säilytykseen. (Maa-aineslaki 11 ). 4. Ottotoiminnan aloittaminen ja lopettaminen Luvan myöntämisen jälkeen, ennen ottotoiminnan aloittamista on alueella suoritettava aloitustarkastus. Aloitustarkastuksen suorittaa valvontaviranomainen pyydettäessä. Ennen oton aloittamista tulee vakuuden olla asetettuna ja hyväksytty (Maa-ainesasetus 9, YSL 52 ). Yhtenäisluvan haltijan on ilmoitettava ottamisen päättymisestä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, joka suorittaa lopputarkastuksen ottamistoiminnan päättymisen jälkeen tai luvan voimassaoloajan kuluttua umpeen. (MAA 7 ) Toiminnan päättyessä tulee alueella olevat varastointi- ja murskausalueet jäädä sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu haittaa terveydelle tai ympäristölle. Maisemointi tulee suorittaa ottosuunnitelmassa esitetyn jälkihoitosuunnitelman mukaan. Lopputyöt ja alueen maisemointi tulee olla tehtynä ennen luvan päättymistä. Toiminnan lopettamisen yhteydessä tulee toiminnanharjoittajaa pyytää ympäristötoimelta tarkastusta. (YSL 52, 58, JL 6 ). 5. Liikennejärjestelyt Liikennöintiin tulee käyttää hyväksyttyä tieyhteyttä, johon ottoalueen tilalla on oikeus tai asiasta on sovittava maanomistajan kanssa. Kulkuyhteys ottoalueelle ja liittyminen
15 / 28 yleiseen tiestöön tulee järjestää ELY-keskuksen Liikenne- ja infran aluevastaavan osoittamalla tavalla. Asiaton ajoneuvoliikenne ja muu kulkeminen ottoalueella tulee estää (Maa-aineslaki 11 ). 6. Luonnonsuojelu Ottamistoiminta ei saa aiheuttaa luonnonsuojelulain vastaista tilannetta. Hakijan tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle, mikäli alueella havaitaan luonnonsuojelulain mukaisia esiintymiä tai eliölajeja. Jälkihoitotyöt tulee suorittaa asianmukaisesti, jotta myös pohjaveden muodostumisolosuhteet palautuvat mahdollisimman luonnonmukaisiksi (Maa-aineslaki 11 ). 7. Ottotoiminnan keskeyttäminen Jos ainesten ottamiseen ryhdytään vastoin annettuja määräyksiä tai muutoin laiminlyödään niiden mukaisten velvollisuuksien täyttäminen, voidaan ottaminen keskeyttää (Maa-aineslaki 15 ). 8. Melun ja tärinän torjunta Louhinnan ja murskauksen ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimukset Siltä osin, mitä tässä lupapäätöksessä ei erikseen määrätä, on toiminnanharjoittajan noudatettava louhinta- ja murskaustoiminnan ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuksina valtioneuvoston kivenlouhimojen ja murskaamojen toimintaa säätelevän asetuksen 800/2010 määräyksiä. (VNA 800/2010: 1 ) Kivenlouhinta ja -murskaamo tulee sijoittaa yli 300 metrin etäisyydelle asumiseen tai loma-asumiseen käytettävästä rakennuksesta tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun piha-alueeseen tai muuhun häiriölle alttiiseen kohtaan. Murskaamo tulee sijoittaa alueen alimmalle tasolle. (YSL 52, VnA 800/2010 3 )
16 / 28 Louhintaa voidaan harjoittaa seuraavasti, edellyttäen etteivät melun raja-arvot ylity: - Poraaminen: ma-pe, arkipäivisin klo 7.00 21.00 - Räjäytykset: ma-pe, arkipäivisin klo 8.00 18.00 - Rikotus: ma-pe, arkipäivisin klo 8.00 18.00 - Murskaus: ma-pe, arkipäivisin klo 7.00-22.00 - Kuormaaminen ja kuljetus, ma-pe, arkipäivisin klo 6.00 22.00. - Tuotannon valmistelevat työt: ma-pe, arkipäivisin alkaen klo 6.00 (VnA 800/2010 6, 7 ) Juhlapyhinä ja niiden aattoina kaikki melua aiheuttavat työvaiheet ovat kiellettyjä. (VNA 800/2010: 8, YSL 52 ) Toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää seuraavia melun raja-arvoja: - Asuinkiinteistöjen piha-alueilla keskiäänitasoa 55 db klo 7.00-22.00 ja keskiäänitasoa 50 db klo 22.00 7.00. - Vapaa-ajankiinteistöksi kaavoitettujen vapaaajanrakennusten piha-alueilla keskiäänitasoa 45 db klo 7.00 22.00 ja 40 db klo 7.00 22.00. (YSL 52, YsA 15, Vnp 29.10.1992/993, Naap 17 ) Ottosuunnitelmassa esitetyt meluvallit tulee tehdä ennen toiminnan aloittamista. Mikäli melumittauksen perusteella voidaan todeta, että lupamääräyksissä annetut melun rajaarvot ylittyvät, tulee toiminnanharjoittajan esittää suunnitelma hyväksyttäväksi ympäristönsuojelun viranhaltijalle meluntorjuntatoimenpiteistä. Tarvittaessa ottotoiminta voidaan keskeyttää. Tarvittaessa ympäristönsuojeluviranomainen voi velvoittaa mittaamaan melua, jos valituksia tulee. Melumittauksen tekijän tulee olla ulkopuolinen asiantuntija. Mittauksessa tulee noudattaa ympäristöministeriön ohjetta 1/1995 Ympäristömelun mittaaminen. Mittaussuunnitelma tulee esittää hyväksyttäväksi ympäristönsuojelun viranhaltijalle etukäteen. Mittausraportti tulee toimittaa ympäristötoimeen viimeistään kuukauden kuluttua mittausten päättymisestä. (YSL 62, YsA 15, VnA 800/2010 13). Murskalaitos tulee sijoittaa maastossa mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle tasolle, sellaiselle paikalle, jossa voidaan parhaiten hyödyntää luontaisten olosuhteiden melulta ja pölyämiseltä suojaavia ominaisuuksia. Melun ja pölyn etenemistä tulee estää varastokasojen sijoittelulla ja/tai muilla esteillä kuten meluvalleilla ja menetelmillä, jotka on esitetty meluselvityksessä. Meluesteiden sijoittamista säädetään
17 / 28 jatkuvatoimisilla melumittauksilla. (VnA 800/2010 6, YSL 52 ) Murskalaitoksen melua on tarvittaessa torjuttava koteloinnein, kumituksin tai muilla vastaavilla ääniteknisesti parhailla meluntorjuntatoimilla. (YSL 52, VnA 800/2010 6 ). Toiminnasta ei saa tärinän muodossa aiheutua haittaa ympäristölle, naapureille tai voimajohtolinjoille. Tärinävaikutukset tulee minimoida. Toiminnanharjoittajan tulee tehdä riskinarviointi tärinävaikutuksista ja esittää sen ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen räjäytysten aloittamista. Tarvittaessa lähialueen asuinrakennuksissa on tehtävä ennakkokatselmus. Tärinän raja-arvoina tulee käyttää Sosiaali- ja terveysministeriön Turvallisuusmääräykset 16:0 Räjäytysalan normeja - julkaisun ohjeita. (YSL 52 ja 62, YsA 15 ) 9. Pölyn torjunta Toimintaa tulee harjoittaa siten, ettei pölypäästöistä aiheudu naapureille ja ympäristölle kohtuutonta rasitusta. Liikennealueita, teitä tai varastokasoja on tarvittaessa kasteltava. Pölyämisen estäminen: - Pölyn joutumista ympäristöön on estettävä kastelemalla tai koteloimalla päästölähteet kattavasti ja tiiviisti taikka käyttämällä muuta pölyn torjumisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. - Varastokasat ja ajoneuvojen kuormat on tarvittaessa kasteltava ja pölyn leviäminen ajoneuvoista toimintaalueen ulkopuolelle estettävä. (YSL 52, VnA 800/2010 4 ) Toiminnasta ei saa aiheutua asuinkiinteistöjen piha-alueilla ilman hengitettävien hiukkasten (PM10) raja-arvojen ylittymistä. (YSL 52 ja 62, YsA 15, VnA 38/2011, VnP 480/1996) Toiminnasta aiheutuvien hengitettävien hiukkasten pitoisuutta (PM10) tulee mitata asuinalueiden piha-alueilla, mikäli toiminnasta aiheutuu pölyvalituksia ja ympäristönsuojelun viranhaltija katsoo hiukkasmittaukset tarpeellisiksi. Mittaukset tulee tehdä jatkuvatoimisella hengitettävien hiukkasten mittaukseen soveltuvalla laitteella. Mittaussuunnitelma tulee esittää hyväksyttäväksi ympäristönsuojelun viranhaltijalle ennen mittausten suorittamista. Mittausraportti tulee toimittaa
18 / 28 ympäristötoimeen viimeistään kuukauden kuluttua mittausten lopettamisesta. (YSL 52, YsA 15 ) Mikäli pölyhaittaa esiintyy, tulee toiminnanharjoittajan ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin pölyhaitan poistamiseksi. (YSL 52, VNA 38/2011, VNP 480/1996) 10. Pohjavesien suojelu ja tarkkailu Ottoalueen pohjaveden korkeuden ja tarvittaessa laadun valvontaa varten tulee olla asennettuna vähintään yksi muovinen pohjaveden tarkkailuputki tai tarkkailukaivo. Putkikortti, vastaava selvitys tai kaivon leikkauskuva sijaintikoordinaattitietoineen tulee toimittaa maa-ainesluvan valvontaviranomaiselle putken asentamisen jälkeen. Tarvittaessa tarkkailukaivona voidaan pitää alueen läheisyydessä olevaa talousvesikaivoa, josta näyte otetaan. Pohjaveden tarkkailuputkesta tai kaivosta tulee ennen toiminnan aloittamista määrittää pohjaveden pinnankorkeus ja sen jälkeen säännöllisesti lupakaudella vähintään kaksi kertaa vuodessa (maalis-toukokuu ja syys-marraskuu). Tulokset pinnankorkeuden havainnoinnista tulee toimittaa valvontaviranomaiselle ja Kaakkois-Suomen ELY- Keskukselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Luvan haltijan tulee huolehtia siitä, ettei alue roskaannu eikä alueelle muutoinkaan tuoda aineita jotka ovat haitallisia ympäristölle tai pohjavedelle. Alueella ei saa käsitellä öljy-yhdisteitä tai muita vesistölle haitallisia aineita siten, että niitä voi päästä maaperään tai ympäristöön. Mikäli öljyä tai muuta pintavesille haitallista pääsee maaperään tai vesistöön, luvan saajan tulee ryhtyä tarpeellisiin toimiin haitan poistamiseksi sekä ilmoittaa asiasta aluehälytyskeskukseen ja Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle (Maa-aineslaki 3, 11 ). 11. Polttonesteiden säilytys ja tankkaus Alueella varastoitavien polttonestesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma-altaallisia säiliöitä. Säiliöt on varustettava tyyppikilvellä, varastosäiliön varoitusmerkein, ylitäytönestimillä ja laponestojärjestelmällä. Tankkauslaitteistot on varustettava lukittavilla sulkuventtiileillä.
19 / 28 Jos alueelle sijoitetaan irrallisia polttonestesäiliöt tulee ne sijoittaa tukitoiminta-alueille, joissa pohjakerros on tiivistetty niin, että polttoaineiden pääsy maaperän ja pohjaveteen on estetty. Rakenteen on oltava nesteitä läpäisemätön esim. vahva, tiivis muovikalvo, jonka päällä on rikkoutumisen estävä 20 30 cm paksuinen maakerros tai muulla vastaavalla suojauksella. Tiivistysrakenne tulee olla reunoilta korotettu. Tukitoiminta-alueen toteutussuunnitelma tulee toimittaa kirjallisesti maa-ainelupaa valvovalle viranhaltijalle ennen toiminnan aloittamista. Suunnitelman tulee sisältää alueen sijoitustieto, rakenne sekä nesteitä läpäisemättömän rakennetyyppi. Toiminnan päätyttyä suojausrakenteet ja sade- ja hulevesien johtamiseksi tehdyt rakenteen tulee poistaa ja mahdollisesti likaantunut maa-aines on vietävä pois alueelta asian-mukaisesti käsiteltäväksi. Mikäli työkoneita tankataan auton mukana kulkevasta polttonestesäiliöstä, tulee tankkaus tapahtua joko tukitoimintaalueella tai ns. tankkauskaukalon päällä. (Maa-aineslaki 11 ). 12. Poikkeukselliset tilanteet Poikkeuksellisista tilanteista, kuten onnettomuudesta tai ilkivallasta, josta voi aiheutua ympäristön pilaantumista, sen vaaraa tai jätteen määrän tai ominaisuuksien vuoksi erityisiä toimia jätehuollossa, on ilmoitettava välittömästi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä tarvittaessa pelastuslaitokselle. Jos maahan on päässyt ainetta, joka saattaa aiheuttaa pilaantumista tai muuta haittaa, on toiminnanharjoittajan ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin päästöjen leviämisen estämiseksi ja päästöstä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi. Tapauksesta on viipymättä ilmoitettava pelastuslaitokselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Poikkeuksellisista tilanteista aiheutuneiden jätteiden hävittäminen tulee toteuttaa voimassa olevien jätehuoltosäädösten mukaisesti. Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä vastaavien tapausten estämiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin. (YSL 14 ja 15 ) 13. Pintamaat ja alueen jätehuolto
20 / 28 Pintamaa-ainekset, jotka kuuluvat kaivannaisjätteisiin, tulee pitää erillään muista maa-aineksista ja hyödynnettävä joko alueen maisemoinnissa tai maarakentamisessa. Jos kaivannaisjätteen määrä tai sen käsittely muuttuu hakemuksesta ilmoitetusta merkittävästi, on kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma päivitettävä. (YSL 52 ja 59 ). Kantoja ja hakkuutähteitä saa välivarastoida toimintaalueella enintään kolme vuotta, minä aikana ne on toimitettava hyödynnettäväksi luvanvaraiseen paikkaan. (YSL 52 ja 58 ) Käymäläjätteet tulee käsitellä joko tiivispohjaisessa kuivakäymälässä tai johtaa umpisäiliöön. Mikäli harmaita jätevesiä aiotaan johtaa maaston, tulee toiminnanharjoittajan hakea Maankäyttö- ja rakennuslain mukaista toimenpidelupaa jätevesien käsittelyjärjestelmälle. (YSL 52, Valtioneuvoston asetus. 209/2011 talousjätevesien käsittelystä) Vaaralliset jätteet ja muut ympäristölle vaaralliset kemikaalit ja haitalliset aineet on varastoitava siten, etteivät ulkopuoliset pääse aineisiin käsiksi. Aineet on säilytettävä suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa katettuina tai muuten vesitiiviisti. Erilaiset vaaralliset jätteet on pidettävä erillään toisistaan ja ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Öljyjätteeseen ei saa varastoinnin aikana sekoittaa muuta jätettä tai ainetta eikä eri öljyjätelaatuja saa tarpeettomasti sekoittaa keskenään. Nestemäisessä muodossa olevat vaaralliset jätteet ja kemikaalit on varastoitava tiiviillä ja reunakorokkein varustetulla alustalla siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Ongelmajätteiden pääsy maaperään on estettävä. (YSL 52, JL 13, 15, 16 ja 17 ). 14. BAT (paras käyttökelpoinen tekniikka) Toiminnassa tulee käyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Toiminnanharjoittajan tulee seurata ympäristövaikutusten ehkäisyn kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja otettava sitä soveltuvin osin käyttöön, mikäli se vähentää päästöjä ja/tai ympäristövaikutuksia. (YSL 5 ja 8, 53, 52 ) 15. Työntekijöiden perehdyttäminen Luvanhaltijan tulee varmistaa, että alueella toimivat urakoitsijat ja työntekijät ovat perehtyneet tähän maa-aines-
21 / 28 ja ympäristölupaan ja sen määräyksiin. (YSL 52 ) 16. Kirjanpito ja toiminnan raportointi Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa toiminnasta. Toiminnasta tulee kirjata vähintäänkin seuraavat asiat: - porauksen, räjäytysten ja murskauksen toiminta-ajat - otetun, louhitun ja murskatun soran ja kiviaineksen määrä (m 3 tai t) - käytetyn polttoaineen määrä ja tyyppi - toiminnassa syntyneet jätteet ja niiden toimituspaikat - pohjaveden pinta- ja laatutulokset - mahdolliset toiminnan ympäristövaikutukset - vaara- ja poikkeamatilanteet. Kirjanpito on säilytettävä vähintään viiden vuoden ajan, ja se on pyydettäessä esitettävä valvovalle viranomaiselle. Yhteenvetoraportti edellisen vuoden toiminnasta on toimitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. (MAL 23a ja 23b, MAA 9, YSL 6 17. Muutokset toiminnassa Toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista, toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tai toiminnan lopettamisesta tulee tehdä hyvissä ajoin ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Luvan haltija vastaa lupaa liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen. Luvan haltijan on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma vähintään viiden vuoden välein ja ilmoitettava tästä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Konkurssitapauksissa mikäli pesä jatkaa ottotoimintaa tulee siitä tehdä ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tai siirtää lupa 6 kuukauden kuluessa konkurssista toiselle ottajalle. (YSL 94, MAL 10, 13a, 16a ja 16b ) 18. Ilmoitusvelvollisuus ja valvontamaksu
Luvanhaltijan tulee tehdä vuosittain ilmoitus Nottotietojärjestelmään vuotuisesta ottomäärästä helmikuun loppuun mennessä. (MAL 23a ja 23b, MAA 9 ) 22 / 28 Valvontamaksu peritään vuosittain jakamalla maa-ainesten kokonaisottomäärä 86 000 k-m 3 luvan voimassaoloajan vuosien määrällä eli laskutus perustuu vuosittaiseen ottoon 8 600 k-m 3. Mikäli vuotuinen myönnetty ottamismäärä ylitetään, luvan-haltijan / ottajan on ilmoitettava ylityksestä kirjallisesti valvontaviranomaiselle ja kunnalla on oikeus periä ylityksen osuus valvontamaksusta heti. Mikäli luvanhaltija ilmoittaa kirjallisesti kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle etukäteen helmikuun loppuun mennessä, ettei maa-aineksia ko. vuonna oteta, luvanhaltijalta ei peritä kyseisen vuoden valvontamaksuja. Erityisestä syystä voidaan hakemuksesta päättää, että valvontamaksu peritään vuosittain kunakin vuonna otetun maa-ainesmäärän mukaan jälkikäteen. Tällöin luvanhaltijan on ilmoitettava ennen ottamistoimintaan ryhtymistä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ottamisen ajankohta, kesto ja arvio otettavasta maa-ainesmäärästä (Maa-aineslaki 23a, Maa-ainesasetus 9 ). Ympäristöluvan valvontasuunnitelman mukaisista tarkastuksista peritään kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen kulloinkin voimassa olevan taksan mukainen maksu. (YSL 205 ja 206 ) Päätöksen perustelut Luvan myöntämisen edellytykset: Maa-aineslupa Kyseisen maa-aineksen ottaminen ja ottamisen järjestely eivät ole ristiriidassa maa-aineslain 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Ottamistoiminta on alueen kaavan mukaista. Maa-ainesten ottotoiminnan jatkaminen ei turmele maisemakuvaa. Ottamisalue ei kuulu suojeltujen harjualueiden listaukseen eikä merkittävälle pohjavesialueelle, eikä ole tiedossa, että alueella olisi erityisiä luontoarvoja. Lisäksi lupamääräykset on annettu luonnolle aiheutuvien vahingollisten ja maisemaan kohdistuvien vaikutusten minimoimiseksi. (MAL 3 ja 6 ) Ympäristölupa
23 / 28 Hakemuksen ja lupamääräysten mukaisesti toteutettuna toiminta täyttää ympäristönsuojelulain sekä jätelain mukaiset vaatimukset luvan myöntämiselle. Toiminnasta ei voida katsoa aiheutuvan terveydellistä haittaa, maaperän ja pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huononemista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä kohtuutonta rasitusta naapurustolle, joiden perusteella toiminta tulisi kieltää. (YSL 12, 48 ja 49 ) Lupamääräysten perustelut Määräykset 1-3 ja 5-6 sekä 10-11 on annettu maa-aineslain 11, nojalla ja annetaan hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi. Määräys 2. Määräys on annettu toiminta-alueelle pääsystä ja turvallisuudesta ympäristönsuojelulain ja valtioneuvostonasetuksen nojalla liittyen alueen turvallisuuteen sekä valvonnan avuksi. Määräys 3. Tämän yhtenäisluvan päättyessä koko ottoalue olisi jälkihoidettu luiskaamalla, palauttamalla pintamaat kasvupohjaksi maa-ainestenottoalueelle. Kallioalue voidaan jättää paljaaksi. Määräys 4. on annettu maa-aineasetuksen ja ympäristönsuojelulain ottotoiminnan aloitustarkastuksesta ja toiminnan päättämisestä, jotka tehdään pyynnöstä. Toiminnanharjoittajan vastuu on pyytää tarvittavat tarkastukset. Määräyksessä on annettu ohjeet maisemoinnista sekä jätteiden poistosta alueelta ympäristösuojelu- ja jätelain nojalla. Määräys 5. Suojaetäisyyteen tiealueeseen vaikuttaa tien luokitus. Tien linjaus vaikuttaa ottoalueeseen ja tulee näkyä ottamista koskevassa ottosuunnitelmassa. Maa-ainesten ottotoiminnan ei voida katsoa aiheuttavan kohtuutonta haittaa asian-osaisille. Määräys 6. Ottotoiminta ei saa aiheuttaa luonnonsuojelulain vastaista tilannetta. Toiminnanharjoittajan ilmoitusvastuu. Määräys 7 Ottotoiminta voidaan keskeyttää, jos annettuja määräyksiä ei noudateta. Ottotoiminnassa tulee noudattaa louhinnan- ja murskauksen osalta ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuksina valtioneuvoston kivenlouhimojen ja
24 / 28 murskaamojen toimintaa säätelevän asetuksen määräyksiä. Määräys 8 on annettu melun liittyviä raja-arvot, joita ei saa ylittää tai toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin. Ottotoiminnassa tulee noudattaa louhinnan- ja murskauksen osalta ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuksina valtioneuvoston kivenlouhimojen ja murskaamojen toimintaa säätelevän asetuksen määräyksiä melun osalta (VNA 800/2010). Räjäytysten tärinä ei saa aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle, annettu ympäristönsuojelulain nojalla. Määräys 9. Kiviainesten käsittelystä ja liikenteestä voi syntyä pölyämistä, joka voi aiheuttaa viihtyvyys- ja terveyshaittaa. Kyseisen alueen pölyhaitat rajoittuvat lähinnä ottoalueella ja sen välittömään läheisyyteen. Toiminta ei saa aiheuttaa asuinkiinteistöjen pihalla pienhiukkasen raja-arvojen ylityksiä. Määräys on annettu ympäristönsuojelulain, - asetuksen ja valtioneuvoston päätöksen sekä asetuksen mukaan. Määräys 10 ja 11 on annettu maa-aineslain 11 mukaan pohjavesien ja maaperän suojelemiseksi. Ottoalueella on oltava pohjavesiputki tai kaivo, jotta pohjavedentasoa voidaan seurata. Jos tankataan, niin sen tulee tapahtua tukitoiminta-alueella tai kaukalon päällä. Määräys 12 on annettu poikkeustilanteita varten maaperän pilaantumisen estämiseksi sekä onnettomuuksien ehkäisemiseksi varten ympäristönsuojelulain 14 ja 15 :n perusteella. Määräys 13 on annettu jätteiden sekä vaarallisten jätteiden käsittelyä ympäristölle turvallista käsittelyä varten ympäristönsuojelu- ja jätelain perusteella. Pintamaita sekä kaivannaisjätteitä varten määräykset on annettu maa-ainesja ympäristönsuojelulain mukaan. Määräys 14 on annettu YSL 5 ja 8 nojalla. Toiminnassa tulee käyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Määräys 15 Kaikkien alueella toimivien tulee tietää toimintaan liittyvät määräykset. Määräys 16 Kirjanpito- ja raportointivelvollisuus on annettu toiminnan valvontaa varten tarpeellisten tietojen saamiseksi. Määräys 17 Toiminnan muutoksista tulee ilmoittaa, jotta valvova viranomainen voi arvioida niiden merkitystä ja tarvittaessa antaa niitä koskevia lisämääräyksiä.
25 / 28 Määräys 18 Yhtenäisluvan mukaisen toiminnan suunnitelmallinen valvonta on maksullista. Maksuilla katetaan valvontakulut. Valvontamaksujen suuruus ja niiden laskentatapa perustuu ympäristönsuojeluviranomaisen taksaan. Vastaus lausuntoihin Lausunnoissa esiin tuodut asiat on huomioitu lupamääräyksissä. Vaikutukset luontoon ja ympäristön pyritään minimoimaan lupamääräyksillä. Määräyksiä on annettu melun, pölyn, tärinävaikutusten minimointiin ja vähentämiseen sekä pohja- ja talousveden suojeluun liittyen ja alueen jälkihoitoon. Muinaismuistolaki ei kuulu ympäristönsuojeluviranomainen toimivaltaan. 8. Päätöksen voimassaolo Luvan voimassaolo ja tarkistaminen Tämä päätös on annettu julkipanon jälkeen ja se on voimassa 10 vuotta siitä päivämäärästä lukien, jolloin päätös on lainvoimainen. Lupamääräyksessä mainitut ja hakemuksessa esitetyt jälkihoitotoimenpiteet on suoritettava luvan voimassaoloaikana. (Maa-aineslaki 10 ) Ympäristönsuojeluviranomainen voi muuttaa lupaa, jos toiminnasta aiheutuva pilaantuminen tai sen vaara poikkeaa olennaisesti ennalta arvioidusta tai jos toiminnasta aiheutuu ympäristönsuojelulain tarkoittama kielletty seuraus tai jos parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi päästöjä voidaan vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia tai jos olosuhteet ovat luvan myöntämisen jälkeen olennaisesti muuttuneet tai jos se on tarpeen luvan myöntämisen jälkeen laissa, valtioneuvoston asetuksessa tai Euroopan unionin säädöksessä annetun sitovan ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä koskevan yksilöidyn vaatimuksen täyttämiseksi. (YSL 89 )
26 / 28 Ympäristöluvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa. Lupaa ei kuitenkaan tarvita, jos muutos ei lisää ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia tai riskejä eikä lupaa toiminnan muutoksen vuoksi ole tarpeen tarkistaa. (YSL 29 ) 9. Vakuudet Lupamääräysten noudattamisen ja ympäristön saattamiseksi ennalleen lupamääräysten muuttuessa vakuudeksi on asetettava 3 000 euron hyväksyttävä vakuus. Vakuus tulee olla asetettuna ja hyväksyttynä ennen ottotoiminnan aloittamista. Vakuuden tulee olla voimassa, kunnes jälkihoitotoimenpiteet on tehty ja hyväksytty valvontaviranomaisen toimesta. (Maa-aineslaki 12 ja maaainesasetus 8, YSL 61) 10. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen 11. Sovelletut oikeusohjeet Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 ) Maa-aineslaki (555/1981) Maa-ainesasetus (926/2005) Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (379/2008) 4 Ympäristönsuojelulaki, YSL (527/2014) Ympäristönsuojeluasetus, YSA (713/2014) Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta, VNA 800/2010 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista, VNp 993/1992 Jätelaki, JL (646/2011) Laki eräistä naapuruussuhteista, NaapL (26/1920) Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta, VNA 38/2011 Valtioneuvoston päätös ilmanlaadun ohjearvoista, VNP 480/1996 12. Maksu ja sen määräytyminen Tämän ottamissuunnitelman tarkastaminen maksaa 3 315,20 euroa.
27 / 28 Maksun määräytymisessä sovelletaan vireille tuloajankohtana voimassaolevaa yhteislupataksaa, joka on hyväksytty Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnassa 14.6.2016 89. Suunnitelmaa kohti 900 + ottamisalueen pinta-alan mukaan 50,00 /ha 65 + hakemuksessa esitetyn maa-ainesmäärän tilavuuden mukaan 0,010 /m 3 860 + Naapurien kuulemiset, 4 kpl 120 + louhimo, murskaamo (65 % kokonaissummasta) 1370,2 = 3 315,2 Muilta osin ottamissuunnitelman valvonnasta perittävät maksut määräytyvät kulloinkin voimassa olevan taksan mukaisesti (Maa-aineslaki 23 ). 14. Lupapäätöksestä tiedottaminen 15. Muutoksenhakuohje Päätöksestä kuulutetaan Lappeenrannan kaupungin ja Lappeenrannan seudun ympäristötoimen ilmoitustaululla sekä nettisivulla sekä Lemin kunnan ilmoitustaululla. (YSL 84 ja 85 ) Ote pöytäkirjasta toimitetaan hakijalle sekä Kaakkois- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tähän päätökseen saa hakea muutosta toimittamalla kirjallinen valitus Vaasan hallinto-oikeudelle liitteenä olevassa valitusosoituksessa ilmenevällä tavalla. Valitusoikeus on: 1) asianosaisella 2) rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; 3) toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; 4) valtion valvontaviranomaisella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; 5) asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella; Valtion valvontaviranomaisella ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella on lisäksi oikeus valittaa yleisen ympäristönsuojeluedun valvomiseksi tai muusta perustellusta syystä sellaisesta päätöksestä, jolla Vaasan
28 / 28 hallinto-oikeus on muuttanut sen tekemää päätöstä tai kumonnut päätöksen. (YSL 190 ja 191, MAL 20 )