KONSERNIOHJE LAUKAAN KUNTA

KONSERNIOHJE LAUKAAN KUNTA hyväksytty 24.9.2012 kunnanvaltuusto 21 Muutokset: valtuusto 8.9.2014 101 ja 30.3.2015 8

SISÄLLYSLUETTELO 1. Kunnan omistajapolitiikka... 3 2. Konserniohjeen tarkoitus ja tavoite... 4 3. Soveltamisala... 5 4. Konserniohjeen käsittely ja hyväksyminen... 7 5. Konserniohjeen sitovuus... 8 6. Kunnan toimielinten toimivallanjako... 9 6.1 Valtuusto... 9 6.2 Konsernijohto... 9 6.2.1 Kunnanhallitus... 9 6.2.2 Kunnanjohtaja... 9 6.2.3 Osastopäällikkö... 11 6.2.4 Kunnan talousjohtaja... 11 6.2.5 Kunnan edustajat... 11 6.2.6 Kunnan edustajan esteellisyys... 11 7. Konserniraportointi... 12 7.1. Raportoinnin sisältö ja rajoitukset... 12 7.1.1 Toiminnan ja talouden suunnittelu sekä ohjaus... 12 7.1.2 Kirjanpito-, tilinpäätös- ja konsernitilinpäätösperiaatteet... 12 7.1.3 Toiminnan ja talouden raportointi... 12 8. Keskitetyt konsernipalvelut ja keskitetyt toiminnot... 14 8.1. Keskitetyn toiminnan järjestäminen ja ohjeistus... 14 8.2. Hankintaa ja omaisuuden luovutuksia koskevat ohjeet... 14 8.2.1. Konsernin sisäiset hankinnat... 14 8.2.2. Hankintayhteistyö... 14 8.3. Rahoitusta, sijoituksia ja takauksen antamista koskevat ohjeet... 15 8.3.1. Maksuliikenne ja rahoitus... 15 8.3.2. Sijoitustoiminta... 15 8.3.3. Takauksen ja vakuuden antaminen... 15 8.4. Riskienhallinta... 16 8.5. Henkilöstöpolitiikka... 16 9. Kuntakonsernin valvonta, tilintarkastus ja tarkastuslautakunnan tehtävät... 17 10. Tytäryhteisöjen neuvotteluvelvoitteet ja kunnan edustajien ohjeistaminen... 19 11. Konsernia koskevista asioista tiedottaminen... 21 12. Konserniohjeen voimaantulo... 22

3 1. Kunnan omistajapolitiikka Kunnan omistajapolitiikan tavoitteena on luoda strateginen ja pitkäjänteinen perusta kunnan pääoman käyttöön sekä omaisuuden hankintaan ja hoitoon. Omistajapolitiikalla linjataan päätöksenteon systemaattisuus ja pääomien käytön tehokkuus. Omistajapolitiikalla ohjataan käyttöomaisuuden ja pitkäaikaisten pääomasijoitusten hankintaa, hoitoa ja luovutusta koskevaa päätöksentekoa kunnassa. Omistajapolitiikassa määritetään kunnan strategisesti tärkeät omistukset, asetetaan sitoutuneen pääoman tuottotavoitteet ja muut tavoitteet, määritellään palvelutuotannon tuotantovälineiden hankintaperiaatteet sekä määritellään vastuut omaisuuden käytössä ja omistukseen liittyvässä raportoinnissa. Kunnan omistajapolitiikalla vastataan kysymyksiin mitä omistetaan ja miten omistetaan. Omistajastrategiaan kuuluvat tavoitteiden ja prosessien määrittely ja vaikutusten ja kustannustehokkuuden mittaaminen ja arviointi. Konserniohjauksella tarkoitetaan tapaa miten omistetaan. Siihen kuuluvat kunnan päätösvallan käyttö konsernissa sekä toimielimille, viranhaltijoille ja tytäryhteisöille annettavat valvontaohjeet. Omistajapoliittisten linjausten tekemisestä vastaa aina valtuusto. Toimialakohtaiset strategiat ja ohjelmat voivat täydentää linjauksia Kuva 1 Omistajapolitiikka ja konserniohjaus

4 2. Konserniohjeen tarkoitus ja tavoite Kunnan konserniohjeella ohjataan kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen toimintaa valtuuston hyväksymän strategian ja tavoitteiden mukaisesti. Ohjetta noudatetaan soveltuvin osin myös osakkuusyhteisöjen ja kuntayhtymien omistajaohjauksessa. Konserniohjeen olennainen tavoite on ohjata henkilöstöä ja tytäryhteisöjä päätöksenteossaan. Konserniohjeella pyritään yhteisöjen ohjauksen yhtenäistämiseen, toiminnan läpinäkyvyyden lisäämiseen, kunnan yhteisöstä saaman tiedon laadun parantamiseen ja tiedonkulun tehostamiseen. Konserniohjauksella valtuusto käyttää ns. isännän ääntä läpi kuntaorganisaation.

5 3. Soveltamisala Konserniohje koskee kuntaa ja sen tytäryhteisöjä sekä näiden tytäryhteisöjä. Kunnan edustajien tulee pyrkiä siihen, että konserniohjetta noudatetaan myös kuntayhtymissä ja kunnan osakkuusyhteisöissä. Tytäryhteisöjä ovat ne, joissa emoyhteisöllä on määräysvalta. Kunnalla on määräysvalta muussa yhteisössä, kun sillä on: - Enemmän kuin puolet yhteisön kaikkien osakkeiden tai osuuksien tuottamasta äänimäärästä - yhtiöjärjestyksen, yhtiösopimuksen, yhdistyksen, säätiön tai niihin verrattavien sääntöjen nojalla oikeus nimittää tai erottaa enemmistö yhteisön hallituksen tai vastaavan toimielimen jäsenistä taikka enemmistö sellaisen toimielimen jäsenistä, joka nimittää hallituksen - sopimuksen perusteella edellä selostettua vastaava määräämisvalta. Tätä konserniohjetta sovelletaan kulloinkin kuntakonserniin kuuluviin tytäryhteisöihin, joihin kunnalla on kirjanpitolain 1 luvun 5 :n tarkoittama määräysvalta (LIITE). Kuntakonserniin kuuluvat tällä hetkellä seuraavat kunnan määräysvallassa olevat tytäryhteisöt: - Laukaan Vuokrakodit Oy 100 % - Laukaan Kehitysyhtiö Oy 96,69 % Osakkuusyhteisöksi nimitetään yhteisöä, jossa emoyhtiöllä on joko yksin tai yhdessä muiden samaan konserniin kuuluvien konserniyhteisöjen kanssa merkittävä omistusosuus ja huomattava vaikutusvalta. Kunnan osakkuusyhteisöllä tarkoitetaan kirjanpitolain 1 luvun 7 ja 8 :ien tarkoittamaa omistusyhteysyritystä ja osakkuusyritystä (LIITE). Kunnan osakkuusyhteisöjä ovat tällä hetkellä seuraavat yhteisöt: Säätiöt: Kuntayhtymäosuudet: - Jyvässeudun Ajoharjoittelurata Oy 20 % - Asunto Oy Vallestupa 40,8 % - Asunto Oy Jokiniityntie 4 23,26 % - Laukaan Linja-autoasema Oy 26,06 % - Rauhalan Musiikkikoulu Oy 22,49 % - Laukaan Asumispalvelusäätiö 20 % - Heikkilän Tyttöjen Säätiö 100 %

6 - Jyväskylän Koulutuskuntayhtymä 7,47 % - Keski-Suomen Liitto 6,1 % - Keski-Suomen Sairaanhoitopiiri 5,44 % - Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä 6,44 % Tätä ohjetta sovelletaan kulloinkin konserniin kuuluviin yhteisöihin. Lista yhtiöistä päivitetään ja tarkistetaan talousarvion ja tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä vuosittain.

7 4. Konserniohjeen käsittely ja hyväksyminen Konserniohjeen hyväksyy valtuusto. Konserniohje on käsiteltävä kuntakonserniin kuuluvien tytäryhteisöjen hallituksissa ja yhtiökokouksissa tai vastaavissa toimielimissä.

8 5. Konserniohjeen sitovuus Valtuuston hyväksymää konserniohjetta noudatetaan konserniin kuuluvissa tytäryhteisöissä toissijaisena niitä koskevaan lainsäädäntöön, yhtiöjärjestykseen tai sääntöihin. Kunta noudattaa konserniohjetta siltä osin kuin hallintosäännöstä ei muuta johdu. Käyttäessään omistajaohjausta kunta ottaa huomioon kutakin yhteisöä koskevaan lainsäädäntöön sisältyvän yhteisön omistajien yhdenvertaisen kohtelun periaatteet. Omistajaohjausta ei saa käyttää siten, että yhteisön päätös tai toimenpide tuottaa yhteisön toiselle omistajalle tai muulle epäoikeutettua etua tai haittaa yhteisön tai yhteisön toisen omistajan kustannuksella (yhdenvertaisuusperiaate). Konserniohjeeseen perustuvien yksittäisten ohjeiden ollessa ristiriidassa yhteisöä koskevien säännösten, kuten yhteisö- tai kirjanpitolainsäädännön tai muun pakottavan lainsäädännön kanssa, noudatetaan voimassa olevaa pakottavaa lainsäädäntöä. Yhteisön johdon on ilmoitettava ristiriidasta välittömästi kirjallisesti kunnanhallitukselle. Konserniohje ei muuta tytäryhteisöjen, osakkuusyhteisöjen tai kuntayhtymän johdon oikeudellista asemaa tai vastuuta.

9 6. Kunnan toimielinten toimivallanjako 6.1 Valtuusto - Määrittelee ja hyväksyy kunnan ja kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä kunnan omistajapolitiikan linjaukset. - Hyväksyy konserniohjeen. - Nimeää kunnan edustajat kuntayhtymien valtuustoihin tai yhtymäkokouksiin. 6.2 Konsernijohto - Konsernijohdolla tarkoitetaan kunnanhallitusta ja kunnanjohtajaa. 6.2.1 Kunnanhallitus - Ohjaa kuntakonsernia antamalla konsernitason toimintaohjeet ja periaatteet sekä konserniohjetta yksityiskohtaisemmat ohjeet. - Antaa tarvittaessa ohjeet kuntaa edustaville henkilöille kunnan kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin. - Seuraa kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen toiminnan ja valvonnan järjestämistä sekä ohjeiden noudattamista ja tekee tarvittaessa kehittämis- ja toimenpide-ehdotuksia. - Antaa toimintakertomuksen yhteydessä valtuustolle tiedot tytäryhteisöjen toiminnasta. 6.2.2 Kunnanjohtaja - Johtaa kunnanhallituksen alaisena kunnan konsernipolitiikkaa. - Vastaa näiden ohjeiden mukaan kunnanjohtajalle kuuluvista tehtävistä. - Seuraa kunnan omistajapolitiikan toteutumista ja raportoi tarvittaessa kunnanhallitukselle ja yhteisöille. - Valitsee kunnan edustajat tytäryhteisöjen yhtiökokouksiin ja antaa näille ohjeet kunnan edustajien nimeämisestä hallituksiin kuultaan kunnanhallitusta.* - Valitsee kunnan edustajat muiden kuin tytäryhteisöjen yhtiökokouksiin ja antaa näille ohjeet kunnan edustajien nimeämisestä hallituksiin.* - Antaa ohjeet kuntaa edustaville henkilöille kunnan kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin.

- Seuraa kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen toiminnan ja valvonnan järjestämistä sekä ohjeiden noudattamista ja tekee tarvittaessa kehittämis- ja toimenpide-ehdotuksia. *(Muutettu valtuusto 30.3.2015 8) 10

11 6.2.3 Osastopäällikkö - Seuraa toimialallaan kunnan omistajapolitiikan toteutumista ja raportoi tarvittaessa konsernijohdolle. - Seuraa toimialallaan kuntakonsernin ja konserniohjeiden toimivuutta ja tekee tarvittaessa ehdotuksia konsernin rakenteen ja ohjeiden kehittämisestä konsernijohdolle. 6.2.4 Kunnan talousjohtaja - Vastaa konserniohjetta yksityiskohtaisempien ohjeiden valmistelusta sekä seuraa tytäryhteisöjen toimintaa, taloudenhoitoa ja konserniohjeen soveltamista. 6.2.5 Kunnan edustajat - Kuntakonserniin kuuluvat yhteisöt toimivat valtuuston asettamien tavoitteiden toteuttajina. Kunnan edustajat toimivat tytäryhteisöjen hallintoelimissä siten, että valtuuston yhteisöille asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan. - Vastaavat toimialaansa kuuluvien tytär- ja osakkuusyhteisöjen toiminnan seurannasta ja tekevät tarvittaessa toimenpide-ehdotuksia sekä raportoivat tarvittaessa konsernijohdolle. 6.2.6 Kunnan edustajan esteellisyys Esteellisyyttä koskevat säännökset otetaan huomioon kunnan edustajia tytäryhteisöjen hallintoelimiin valittaessa. Kuntalain 52 :n perusteella yhteisöjääviä sovelletaan hallintolain 27-30 :n mukaisesti kunnan tytäryhteisön hallituksen, hallintoneuvoston tai vastaavan hallintoelimen jäseneen, joka on valittu kunnan edustajaksi. Kun tytäryhteisön asiaa käsitellään kunnan hallinnossa, em. kunnan edustaja on esteellinen. Esteellistä kunnan edustajaa voidaan kuitenkin kuulla asiantuntijana kunnan toimielimessä. Hallintolain yhteisöjäävi koskee vain hallituksen, hallintoneuvoston tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenyyttä tai toimitusjohtajaa tai sitä vastaavassa asemassa olevaa. Esteellisyys ei koske yhtiö- tai yhtymäkokousedustajia, eikä jääviyttä synny silloin, kun henkilöllä on yhteisön kokouksessa läsnäolo-oikeus. Kunta- ja hallintolain esteellisyyttä koskevat säännökset otetaan huomioon kunnan edustajia tytäryhteisöjen hallintoelimiin valittaessa. Käsiteltäessä kunnallisen liikelaitoksen, kuntayhtymän tai kuntakonserniin kuuluvan yhteisön tai säätiön asiaa kunnan hallinnossa, on kunnan luottamushenkilö, viranhaltija tai työntekijä esteellinen vain, mikäli kunnan ja yhteisön edut ovat ristiriidassa keskenään tai asian tasapuolinen käsittely edellyttää, ettei henkilö osallistu asian käsittelyyn.

12 7. Konserniraportointi 7.1. Raportoinnin sisältö ja rajoitukset 7.1.1 Toiminnan ja talouden suunnittelu sekä ohjaus Osakeyhtiölain mukaan yhtiön hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Tytäryhteisöjen on toimitettava vuosittain kunnalle taloussuunnitelma, johon sisältyy tulos-, rahoitus- ja investointisuunnitelma kunnanhallituksen erikseen antaman aikataulun mukaisesti. Taloussuunnitelman on oltava vähintään kolmevuotinen ja siitä on käytävä ilmi tytäryhteisöille asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Investointisuunnitelma tehdään viidelle vuodelle. Tytäryhteisön talousarvio toimitetaan kunnanhallitukselle tiedoksi. Tytäryhteisöt neuvottelevat kunnanjohtajan kanssa liikesalaisuuksien piiriin kuuluvista asioista. Kunnan talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuusto päättää konsernin tytäryhteisöjen keskeisistä toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista. 7.1.2 Kirjanpito-, tilinpäätös- ja konsernitilinpäätösperiaatteet Kuntakonserniin kuuluvissa yhteisöissä noudatetaan kuntalain ja kirjanpitolain mukaisia kirjanpito- ja tilinpäätösperiaatteita sekä määräyksiä. Tytäryhteisöillä on oltava kalenterivuotta vastaava tilikausi. Erityisestä syystä voi kunnanhallitus hyväksyä poikkeavan tilikauden tilapäiseksi käytännöksi. Kunnanhallituksella on toimivalta järjestää tarvittavat neuvottelut tytäryhteisöjen kanssa sekä antaa tarkempia ohjeita konsernitilinpäätöksen laadintaan liittyvästä raportoinnista. Kunnanhallitus antaa yksittäiset ohjeet konsernitilinpäätöstä varten annettavien tietojen sisällöstä, muodosta ja aikatauluista tytäryhteisöille ja osakkuusyhteisöille vuosittain ennen tilikauden päättymistä. Tietoja pyydetään tytär- ja osakkuusyhteisöjen lisäksi kuntayhtymiltä. Kunnan talousjohtaja antaa näitä ohjeita täydentäviä tarpeellisia ohjeita. Kunnan konsernitilinpäätös käsittää tällä hetkellä konsernitaseen ja sen liitteenä ilmoitettavat tiedot. Kirjanpitolain mukaan tilinpäätös on laadittava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä eli tilivuotta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Tytäryhteisöissä tavoitellaan kuntaemon kanssa yhdenmukaista tilipuitteistoa ja tilien sisältöä. 7.1.3 Toiminnan ja talouden raportointi Osavuosikatsaukset annetaan kunnanhallitukselle ja tarvittaessa valtuustolle. Ne laaditaan kunnanhallituksen antamien ohjeiden ja määrittelemien aikataulujen mukaisesti. Tytäryhteisöjen on toimitettava osavuosikatsausjaksolta samoin kuin tilinpäätöksenkin yhteydessä koko tilivuodelta seuraavat raportit: - Talousarvion toteutuminen tuloslaskelman muodossa - osavuosikatsausten yhteydessä arvio talousarvion toteutumisesta vuositasolla - selvitys rahoitusasemasta / sijoitustoiminnasta

13 - selvitys vuositavoitteiden toteuttamisesta ja toteutusvaiheesta - lähiajan merkittävimmät toiminnalliset ja taloudelliset tapahtumat. Vuosiraportointi tapahtuu tilinpäätöksen yhteydessä. Tilinpäätös ja toimintakertomus on laadittava kirjanpitolain ja osakeyhtiölain 8 luvun säännösten mukaisesti. Merkittävät poikkeamat hyväksytystä suunnitelmasta, talousarviosta ja rahoitusasemasta on raportoitava aina välittömästi konsernijohdolle. Tytäryhtiön on annettava konsernijohdon pyynnöstä muitakin selvityksiä toiminnastaan ja taloudestaan.

14 8. Keskitetyt konsernipalvelut ja keskitetyt toiminnot 8.1. Keskitetyn toiminnan järjestäminen ja ohjeistus Konsernipalveluilla tarkoitetaan palveluja, joita konserniyhteisö tuottaa keskitetysti muille konserniyhteisöille. Konsernipalveluissa on otettava huomioon kohdan 8.2. hankintalainsäädännön asettamat reunaehdot ja rajoitukset. Tytäryhteisöjen on selvitettävä konsernijohdon kanssa etukäteen konsernipalveluiden käyttö. Keskitettyjä toimintoja ovat mm. maksuliikenne ja konsernitilinkäyttö, riskienhallinta mukaan lukien vakuutusten kilpailutus, tilintarkastuksen ja sisäisen tarkastuksen järjestäminen, vieraan pääoman hankinta sekä tukipalvelut kuten, postitus, varastotoiminnat, kuljetustoiminnat, ruoka- ja siivouspalvelut, alueiden ja tilojen huolto ja kunnossapitopalvelut sekä tietojärjestelmät. Päätös keskitettyjen toimintojen käyttämisestä tehdään erikseen kussakin tytäryhteisössä konsernijohdon ohjeistuksen mukaisesti, ellei ole perusteltua syytä poiketa siitä. Kunnan kiinteistöpalvelu koordinoi kunnan omistamien tilojen käyttöä. Toimintayksiköt sijoitetaan ensisijaisesti kunnan omistamiin tiloihin. Ulkoisten tilojen vuokraamiseen on oltava konsernijohdon suostumus. 8.2. Hankintaa ja omaisuuden luovutuksia koskevat ohjeet 8.2.1. Konsernin sisäiset hankinnat Hankintalainsäädännön mukainen hankintojen kilpailuttamisvelvollisuus koskee kunnan tytäryhteisöjä. Konsernin sisäisiä hankintoja suunniteltaessa hankintasäännösten asettamat reunaehdot ja rajoitukset on otettava huomioon. Tarkemmat ohjeistukset sisällytetään erikseen annettaviin kunnan hankintaohjeisiin. 8.2.2. Hankintayhteistyö Päätös hankintayhteistyöhön osallistumisesta tehdään erikseen kussakin tytäryhteisössä konsernijohdon ohjeistuksen mukaisesti, ellei ole perusteltua syytä poiketa siitä. Kunnan hankintaohjeissa annetaan yksityiskohtaisemmat määräykset hankintojen menettelytavoista, yhteishankinnoista ja hankintavaltuuksista. Hankintalainsäädäntö koskee vain hankintoja. Merkittävien käyttöomaisuushyödykkeiden ja arvopapereiden luovutuksista on neuvoteltava konsernijohdon kanssa.

15 8.3. Rahoitusta, sijoituksia ja takauksen antamista koskevat ohjeet 8.3.1. Maksuliikenne ja rahoitus Konsernitasolla pyritään yhteisöjen yhteistyöllä parhaaseen mahdolliseen tulokseen ja taloudelliseen hyötyyn. Kuntakonsernissa on mahdollista hyödyntää konsernitilijärjestelmää ja sisäistä pankkia. Tytäryhteisöllä on velvollisuus hyvissä ajoin aloittaa neuvottelu kunnan talousjohtajan kanssa rahoitus-, kassavirta-, otto- ja antolainasopimuksia varten. Sopimusajat, tiliehdot tms. saatetaan kuntaemon kanssa yhdenmukaisiksi, kilpailukykyisiksi ja asianmukaisiksi konsernin kaikissa tytäryhteisöissä. Tytäryhteisöt järjestävät rahoituksensa yhteistyössä kunnan kanssa. 8.3.2. Sijoitustoiminta Kunnan kannalta merkittävien tytäryhteisöjen on järjestettävä sijoitustoimintansa yhteistyössä kunnan kanssa. Koko konsernissa noudatetaan kunnan hallintosäännössä hyväksyttyjä sijoitustoiminnan perusteita, jotka koskevat kassavarojen sijoittamista. Kassavarojen sijoittaminen - Kunnanhallitus päättää kunnan perimistä koroista ja mahdollisista luottolimiiteistä - kassavarojen sijoittamisesta on määräykset kunnan hallintosäännössä. Tytäryhteisön on neuvoteltava talousjohtajan kanssa kassavarojen sijoitustoiminnasta, koska sijoitukset ovat kertaluonteisia ja sisältävät erityispiirteitä, johon konserniohjeessa ei voida varautua. Sijoituksen onnistumisesta vastaa kuitenkin ensisijaisesti tytäryhteisön päätösvaltainen toimielin. Valtuusto antaa tarvittaessa erikseen ohjeet toimialasijoittamisesta. 8.3.3. Takauksen ja vakuuden antaminen (Muutettu valtuusto 8.9.2014 101) Kunnanvaltuuston toimivaltaan kuuluu kuntalain mukaisesti päättää takauksista. Kunta myöntää omavelkaisia takauksia pääsääntöisesti kuntien/valtion kokonaan omistamille tai kuntakonserniin kuuluvien tytäryhteisöjen lainoille ja rahoitusjärjestelyille. Takauksen kohteena olevan toiminnan tulee kuulua kunnan toimialaan. Kunta perii myöntämistään takauksista vuosittaisen hankkeen riskiä kuvaavan takausmaksun, jonka suuruus on vähintään 0,50 % vuoden viimeisen päivän mukaisesta jäljellä olevasta lainan määrästä. Takausmaksun suuruus määritellään takauspäätöksen yhteydessä. Kunta voi myöntää enintään 80-prosenttisia takauksia kuntakonserniin kuuluville tytäryhteisöjen lainoille ja rahoitusjärjestelyille, mikäli kyse on muusta kuin kunnan toimialaan liittyvästä toiminnasta. Kunta perii myöntämistään enintään 80-prosenttisista takauksista markkinaperusteisen vuosittaisen takausmaksun. Takauksen myöntäminen harkitaan aina tapauskohtaisesti. Kunta voi tarvittaessa edellyttää myöntämälleen takaukselle vastavakuuden. Kunnan tytäryhteisö ei ilman konsernijohdon lupaa myönnä takauksia tai käytä omaisuuttaan vakuutena.

16 8.4. Riskienhallinta Kuntakonsernissa noudatetaan kunnan ja tytäryhteisöjen kesken yhtenäistä riskienhallintapolitiikkaa. Riskienhallinta tytäryhteisöissä tapahtuu kunnassa noudatettavien periaatteiden mukaan. Tytäryhteisöjen on neuvoteltava riittävän ajoissa kunnanjohtajan tai talousjohtajan kanssa riskianalyyseihin ja riskien vakuuttamiseen liittyvistä asioista. Riskienhallintaan liittyvien vakuutusten ym. sopimusten sopimusajat ja muut käytännöt yhdenmukaistetaan konsernitasolla. Kuntakonsernin tytäryhtiöt ovat osaltaan velvollisia noudattamaan kunnan valmiussuunnitelman ohjeita ja esittämään kunnanjohtajalle mm. tarvittavat henkilövaraukset. 8.5. Henkilöstöpolitiikka Konsernin tytäryhteisöjen on noudatettava toiminnassaan soveltuvin osin kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöstrategian periaatteita. Etenkin harkinnanvaraisten työsuhteen etujen myöntämisessä tytäryhteisöjen on noudatettava kunnan käytäntöä. Henkilöstön hankinnassa on yhteisöjen otettava huomioon konsernin sisäiset henkilöstön siirtotarpeet. Tytäryhteisöt liittyvät jäseneksi kunnan työnantajayhteisöön, ellei toiminnan laatu ja tytäryhteisön etu muuta edellytä. Tytäryhteisöt järjestävät eläkevakuutuksensa Kuntien eläkevakuutuksessa silloin, kun se on kunnan edun mukaista eikä tytäryhteisön etu muuta edellytä.

17 9. Kuntakonsernin valvonta, tilintarkastus ja tarkastuslautakunnan tehtävät Tunnusluvut ja mittarit, joilla tytäryhteisöjen toiminnan kannattavuutta, vaikuttavuutta ja talouden tilaa kuntakonsernissa arvioidaan ovat mm. seuraavat (laskentakaavat ovat liitteenä): Kannattavuuden tunnusluvut: - Liikevaihdon muutosprosentti - sijoitetun pääoman tuottoprosentti - liiketulosprosentti - oman pääoman tuottoprosentti. Maksuvalmiuden tunnusluvut: - Kassajäämä - current ratio - vaihto-omaisuuden kiertonopeus (esitetään mikäli tunnusluvulla on merkitystä toiminnassa). Vakavaravaisuuden tunnusluvut: - Omavaraisuuden aste - lainojen hoitokate - lainat / asukas. Tytäryhteisöjen hallitusten ja toimitusjohtajan vastuulla on sisäisen valvonnan rakenteiden luominen omassa organisaatiossaan. Sisäisen valvonnan toimivuudesta koko kunnassa vastaa kunnanhallitus ja sen valvontavastuu on kunnanjohtajalla ja toteuttamisvastuu tilivelvollisilla. Osastopäälliköt vastaavat omalla toimialallaan valvonnan toteuttamisen organisoinnista ja tuloyksiköiden ja paikkojen päälliköt omalla toimialallaan siitä, että sisäisen valvonnan menetelmät ovat käytössä ja sisältyvät päivittäisiin toimintarutiineihin. Lisäksi edellä mainittujen on jatkuvasti seurattava vastuullaan olevia toimintoja ja ryhdyttävä viivyttelemättä tarpeellisiin toimenpiteisiin aina, kun lainsäädännön tai sisäisten ohjeiden vastaista tai muutoin epätaloudellista ja tehotonta toimintaa havaitaan. Kunnan sisäisellä tarkastuksella on oikeus tarkastaa tytäryhteisön toimintaa haluamassaan laajuudessa. Yhteisö antaa tarpeelliset tiedot ja avustaa niiden saannissa. Kuntalain 72 :n mukaan valtuusto valitsee toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamista varten yhden tai useamman tilintarkastajan. Tilintarkastajan tulee olla JHTT tilintarkastaja tai JHTT- yhteisö. Osakeyhtiön tilintarkastuksesta on voimassa, mitä osakeyhtiölaissa ja tilintarkastuslaissa säädetään. Osakeyhtiössä on oltava yksi tilintarkastaja, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä useammasta

18 tilintarkastajasta. Tilintarkastajan valitsee yhtiökokous. Yhtiökokous voi valita yhden tai useamman varatilintarkastajan. Kuntalain 74 :n mukaisella tilintarkastajalla on oikeus tarkastaa yhteisön toimintaa ja tavoitteiden toteutumista haluamassaan laajuudessa. Yhteisö antaa tarpeelliset tiedot ja avustaa niiden saannissa. Kunnan vastuullinen JHTT- yhteisö valitaan myös tytäryhteisöjen tilintarkastajaksi. Näin varmistetaan tärkeän konserniyhteyden säilyminen kunnallisessa tilintarkastuksessa. Tilintarkastajan valinnasta päättää kuitenkin ao. tytäryhteisön toimielin. Kunnan tarkastuslautakunnan tehtävänä on kuntakonsernin hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämisestä huolehtiminen.

19 10. Tytäryhteisöjen neuvotteluvelvoitteet ja kunnan edustajien ohjeistaminen Kuntakonserniin kuuluvan yhteisön on ennen omaa päätöksentekoaan selvitettävä konsernijohdon kannanotto asiaan silloin, kun päätettävä asia merkittävästi vaikuttaa yhteisön tai kunnan toimintaan tai taloudelliseen vastuuseen. Tytäryhteisön johdon tulee toimia huolellisesti ja yhteisön edun mukaisesti. Kannanoton selvittämisen yhteydessä on huomioitava yhteisön omistajien yhdenvertaisuuden periaate ja tytäryhteisön etu. Lopullinen päätösvalta ja vastuu on kannanottoa edellyttävässä asiassa aina yhteisön omalla päätöksentekoelimellä, vaikka konsernijohdon kannanotto päätettävään asiaan on hankittu ennen yhteisön päätöstä. Mikäli yhteisön toimielin tekee konserniohjeen mukaan kannanottoa edellyttävässä asiassa päätöksen vastoin konsernijohdon näkemystä, konsernijohdolla on mahdollisuus erikseen harkita siihen liittyvät mahdolliset jatkotoimenpiteet. Yhteisön hallituksen on hankittava konsernijohdon kannanotto seuraaviin toimenpiteisiin: - Tytäryhteisön perustaminen - yhteisön toiminta-ajatuksen muuttaminen - yhteisön toiminnan muuttaminen siten, että yhteisö voi menettää sidosyksikköasemansa suhteessa kuntaan - yhtiöjärjestyksen ja sääntöjen muuttaminen - pääomarakenteen muuttaminen - toimintaan nähden merkittävät investoinnit - merkittävät kiinteistökaupat - yrityskaupat - osakkeiden merkintä, mikäli osakkeiden ostamista ja omistamista ei erityisesti annettu yhtiön tehtäväksi - varsinaiseen toimintaan kuulumattomat tai siihen vain epäsuorasti liittyvät investoinnit ja niiden rahoitus - toimintaan nähden tärkeän omaisuuden tai oikeuksien (ml. immateriaalioikeudet) hankkiminen, myyminen vuokraaminen, luovuttaminen tai panttaaminen - merkittävä lainanotto ja anto sekä vakuuksien, takausten taikka muiden yhtiötä sitovien merkittävien rahavelvoitteiden antaminen tai niiden ehtojen muuttaminen - muuhun kuin yhteisön tavanomaiseen toimintaan kuuluvat tai epätavallisin ehdoin tehtävät sopimukset yhtiön ja sen osakkeenomistajan taikka hallituksen jäsenen välillä, kyseisten sopimusten muuttaminen sekä sopimuksiin perustuvista oikeuksista luopuminen

20 - periaatteelliset tai taloudellisesti merkittävät sopimukset ja toiminnan laajakantoiset muutokset - merkittävät henkilöstöpoliittiset ratkaisut - yhtiökokoukselle tehtävä voitonjakoehdotus, mikäli se poikkeaa yhtiön noudattamasta tavanomaisesta voitonjakokäytännöstä - yhteisön omaisuuden luovuttaminen konkurssiin tai selvitystilaan taikka saneerausmenettelyyn hakeutuminen.

21 11. Konsernia koskevista asioista tiedottaminen Kuntalain 29 :n mukaisesti kunnan on sopivin tavoin tiedotettava asukkailleen yhteisön toiminnasta silloin, kun se hoitaa kunnan sille antamaa tehtävää. Yhteisöjä koskevasta tiedotuksesta vastaavat yhteisön puolesta hallitus ja toimitusjohtaja sekä tarvittaessa konsernijohto ja keskushallinto. Yhteisön tiedottamisen on tuettava konsernin asettamia tavoitteita ja toimintapolitiikkaa. Tiedottamisessa ja tietojen antamisessa yhteisöjä koskevista asioista on otettava huomioon kunnan yleiset tiedotusperiaatteet sekä julkisuus- ja salassapito-säännökset. Tiedotus voidaan hoitaa tapauskohtaisesti yhteistyössä kunnan ja yhteisön kesken.

22 12. Konserniohjeen voimaantulo Konserniohje tulee voimaan xx.xx.2011 alkaen. Konserniohjeen noudattamista valvoo konsernijohto.

LAUKAAN KUNTA 23

24 KIRJANPITOLAKI 1 luku 5 Kirjanpitovelvollisella katsotaan olevan määräysvalta toisessa kirjanpitovelvollisessa tai siihen verrattavassa ulkomaisessa yrityksessä (kohdeyritys), kun sillä on: 1) enemmän kuin puolet kohdeyrityksen kaikkien osakkeiden tai osuuksien tuottamasta äänimäärästä ja tämä äänten enemmistö perustuu omistukseen, jäsenyyteen, yhtiöjärjestykseen, yhtiösopimukseen tai niihin verrattaviin sääntöihin taikka muuhun sopimukseen; tai 2) oikeus nimittää tai erottaa enemmistö jäsenistä kohdeyrityksen hallituksessa tai siihen verrattavassa toimielimessä taikka toimielimessä, jolla on tämä oikeus, ja oikeus perustuu samoihin seikkoihin kuin 1 kohdassa tarkoitettu ääntenenemmistö. Edellä 1 momentissa tarkoitettua ääniosuutta laskettaessa ei oteta huomioon lakiin tai kohdeyrityksen yhtiöjärjestykseen, yhtiösopimukseen tai niihin verrattaviin sääntöihin sisältyvää äänestysrajoitusta. Sen lisäksi, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, kirjanpitovelvollisella katsotaan olevan määräysvalta kohdeyrityksessä, jos sitä johdetaan yhteisesti kohdeyrityksen kanssa tai kirjanpitovelvollinen muulla tavoin tosiasiallisesti käyttää määräysvaltaa kohdeyrityksessä. Kohdeyrityksen kokonaisäänimäärän laskemiseksi vähennetään ne äänet, jotka liittyvät kohdeyritykselle itselleen tai sen 6 :ssä tarkoitetulle tytäryritykselle kuuluviin osakkeisiin tai osuuksiin. Omissa nimissään mutta toisen lukuun toimivan henkilön äänimäärät luetaan kuuluvaksi sille, jonka lukuun toimitaan. Kirjanpitovelvollisen 1 momentissa tarkoitettuihin äänimääriin ja oikeuksiin ei lueta niitä ääniä, jotka liittyvät, tai sitä oikeutta, joka liittyy: 1) kohdeyrityksen osakkeisiin tai osuuksiin, joita kirjanpitovelvollinen hallitsee jonkun muun henkilön kuin itsensä tai kirjanpitovelvollisen määräysvallassa olevan muun yhteisön kuin kohdeyrityksen lukuun; 2) kirjanpitovelvollisen vakuudeksi saamiin kohdeyrityksen osakkeisiin tai osuuksiin, jos kirjanpitovelvollisen on käytettävä niihin liittyviä oikeuksia vakuudenantajan ohjeiden mukaisesti; tai 3) kohdeyrityksen osakkeisiin tai osuuksiin, joita kirjanpitovelvollinen hallitsee tavanomai-seen liiketoimintaan kuuluvan lainanannon perusteella, jos kirjanpitovelvollisen on käytet-tävä osakkeiden tai osuuksien äänioikeutta vakuudenantajan edun mukaisesti.

25 KIRJANPITOLAKI 1 luku 7 ja 8 Omistusyhteysyritys Omistusyhteysyritys on kirjanpitovelvollisen konserniin kuulumaton kotimainen tai ulko-mainen yritys, jossa kirjanpitovelvollisella on sellainen omistusosuus, joka luo kirjanpito-velvollisen ja yrityksen välille pysyvän yhteyden ja on tarkoitettu edistämään kirjanpitovel-vollisen tai sen kanssa samaan konserniin kuuluvan yrityksen toimintaa. Jollei kirjanpito-velvollinen muuta näytä, yritystä pidetään omistusyhteysyrityksenä, jos kirjanpitovelvollisel-la on vähintään viidesosa yrityksen osakepääomasta tai vastaavasta pääomasta. Osakkuusyritys Osakkuusyritys on omistusyhteysyritys, jossa kirjanpitovelvollisella on huomattava vaikutusvalta liiketoiminnan ja rahoituksen johtamisessa mutta joka ei kuulu kirjanpitovelvollisen konserniin. Jollei kirjanpitovelvollinen muuta näytä, omistusyhteysyritystä pidetään osakkuusyrityksenä, jos kirjanpitovelvollisella on vähintään viidesosa ja enintään puolet omistusyhteysyrityksen osakkeiden tai osuuksien tuottamasta äänimäärästä. Mitä 1 momentissa säädetään, sovelletaan myös, jos kirjanpitovelvollisella yhdessä yhden tai useamman tytäryrityksensä taikka kirjanpitovelvollisen tytäryrityksellä yksin tai yhdessä muiden tytäryritysten kanssa on huomattava vaikutusvalta ja 7 :ssä tarkoitettu omis-tusosuus yrityksessä. Edellä 1 momentissa tarkoitetun ääniosuuden laskemisessa sovelletaan, mitä 5 :n 2 4 momentissa säädetään.