1 LUPAPÄÄTÖS Nro 20/09/1 Dnro Psy-2008-y-80 Annettu julkipanon jälkeen 30.3.2009 ASIA LUVAN HAKIJA Koneellinen kullankaivu Selperinojan varrella Kultavaara-nimisellä valtauksella nro 7222/1, Inari Vasant Mäkinen Rajatie 35 as 4 99300 MUONIO
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 Ympäristöluvan hakemisen peruste... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 TOIMINTAA KOSKEVA LUPA JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 3 TOIMINTA... 3 Kuvaus toiminnasta... 3 Polttoaineet ja jätehuolto... 4 Toiminnan lopettaminen... 4 YMPÄRISTÖKUORMITUS... 4 TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ... 4 Alueen luonto ja suojelukohteet... 5 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 5 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 5 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 6 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 6 Lausunnot... 6 Muistutus... 7 Hakijan vastine... 8 Hakemuksen muutos... 8 Hakemuksen muutoksen johdosta pyydetyt lausunnot... 8 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U... 8 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU... 8 LUPAMÄÄRÄYKSET... 9 Yleiset toimintaa koskevat määräykset... 9 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 9 Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet... 10 Toimet kaivukauden päätteeksi ja toiminnan lopettaminen... 10 Tarkkailu- ja raportointi... 10 RATKAISUN PERUSTELUT... 11 Ympäristölupa... 11 Lupamääräysten perustelut... 12 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 14 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN... 14 Päätöksen voimassaolo... 14 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen... 14 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 14 Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus... 14 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 15 KÄSITTELYMAKSU... 15 Ratkaisu... 15 Peruste... 15 Oikeusohje... 15 MUUTOKSENHAKU... 16
3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Vasant Mäkinen on 29.4.2008 ympäristölupavirastoon toimitetulla hakemuksella pyytänyt lupaa koneelliseen kullankaivuun hakemussuunnitelmassa esitetyllä tavalla. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Koneellista kullankaivua on tarkoitus harjoittaa Metsähallituksen Ylä-Lapin luonnonhoitoalueella Selperinojan varrella Kultavaara-nimisellä valtauksella, jonka pinta-ala on noin 1,6 ha. Valtausalue sijaitsee noin 2,5 km Selperinojan suulta ylävirtaan. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristöluvan hakemisen peruste Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7a) kohdan mukaisesti koneellisella kullankaivuulla on oltava ympäristölupa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5a) kohdan mukaisesti ympäristölupavirasto ratkaisee koneellisen kullankaivun ympäristölupa-asian. TOIMINTAA KOSKEVA LUPA JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Työ- ja elinkeinoministeriö on 28.4.2008 myöntänyt Vasant Mäkiselle valtauskirjan nro 7222/1 koskien Kultavaara-nimistä valtausta. Valtauskirja on voimassa 31.12.2008 saakka. Työ- ja elinkeinoministeriöltä saadun tiedon mukaan hakija on 9.12.2008 toimittanut hakemuksensa Kultavaaravaltauksen voimassaolon jatkamiselle. Alueella on voimassa valtioneuvoston 27.12.2007 hyväksymä Pohjois- Lapin maakuntakaava. Kaavassa kaivospiirialue on merkitty erämaaalueeksi (Se). TOIMINTA Kuvaus toiminnasta Toiminnassa etsitään vedellä huuhtomalla maa-aineksen joukossa olevaa irtokultaa. Kaivettava kiviaines irrotetaan ja siirretään tela-alustaisella, keskiraskaalla kaivinkoneella täryseulalle. Seulottu ja pesty kiviaines johdetaan ränniin, jonka rihloihin jäävästä aineksesta kulta erotellaan käsihuuh-
donnalla. Tarpeen vaatiessa kaivualueelta paljastuneen pohjakallion rakojen puhdistamiseen käytetään imuruoppauslaitteistoa. Seulottava maamäärä on kaivukaudessa 2 000 3 000 m 3. Otettaessa huomioon pintamaiden siirrot, saostusaltaiden kaivu ja muut tarpeelliset maansiirtotyöt on siirreltävien maamassojen määrä 4 000 6 000 m 3 vuodessa. Vuosittainen kaivuaika on 15.5. 15.10. Huuhdonnassa käytetään vettä enimmillään 2 m 3 /min eli 120 m 3 /h. Huuhdontaveden käsittelyssä käytetään kahdella vähintään 150 m 3 :n selkeytysaltaalla varustettua suljettua kiertovesijärjestelmää, josta vesi palautetaan takaisin huuhdontavedeksi. Kiertovesialtaiden tilavuus kasvaa toiminnan edetessä. Altaisiin kertyvä vesi on maaperästä suotautuvaa vettä sekä alueen sade- ja valumavesiä. Mahdollinen ylimääräinen vesi imeytetään maaperään. Huuhdontavettä ei oteta Selperinojasta. Kaivutoiminnassa hyödynnetään välittömästi alavirtaan olevaa Vasanttila 2 -nimistä valtausta nro 7070/1, jonka toiminnalle hakijalla on ympäristölupa nro 44/05/1 siten, että selkeytysaltaat sijaitsevat siellä niin kauan kuin on tarpeellista. Myöhemmässä vaiheessa altaat siirretään Kultavaaravaltauksen alueelle. 4 Polttoaineet ja jätehuolto Polttoainetta tuodaan valtaukselle tarpeen mukaan ja varastoitavan polttoaineen määrä pidetään mahdollisimman pienenä. Yhtä aikaa valtauksella varastoidaan enintään 200 l polttoöljyä ja 50 l voiteluaineita. Poltto- ja voiteluaineet varastoidaan tarkoitusta varten tehdyssä katoksessa. Toiminnassa muodostuvat jätteet kuljetetaan Inarin kunnan osoittamiin vastaanottopisteisiin. Toiminnan lopettaminen Kaivukauden lopulla kokonaan kaivetut alueet tasataan muuhun ympäristöön soveltuviksi. YMPÄRISTÖKUORMITUS Toiminnan päästöt ilmaan ja melu aiheutuvat toiminnasta käytettävistä koneista. Päästöt eivät poikkea normaalien työkoneiden päästöistä. Huuhdonnassa ei johdeta päästöjä suoraan Selperinojaan. Toiminnasta voi kuitenkin ajoittain aiheutua samentumista Selperinojassa. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalta alueella on 100 l imeytysturvetta. TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Valtaus sijaitsee Palsinojaan (71.422) laskevan Selperinojan varrella. Kaivettava alue on 30 m leveä ja 150 m pitkä ja sen pinta-ala on 0,45 ha. Alueen vesistöt kuuluvat Ivalojoen valuma-alueeseen. Valtausalueen ja siitä ylävirtaan olevan valuma-alueen pinta-ala on noin 290 ha. Valtauksen halki
virtaavan Selperinojan pituus on noin 3,6 km. Matkaa valtauksen alarajasta Palsinojaan on noin 2,5 km. Selperinojan uoman leveys on 0,3 1,0 m ja vesisyvyys 0,1 0,3 m. Valtausalueelle on tieyhteys Kutturantieltä. Selperinojan ja Palsinojan alueella harjoitetaan useassa paikassa kullanhuuhdontaa joko kone- tai lapiokaivuna. Alueella on harjoitettu lapiokaivua 1800-luvun lopulta lähtien ja koneellista kaivua 1980-luvulta alkaen. Alueelta ei ole käytettävissä virtaama- tai valumatietoja. Ympäristöhallinnon tietojärjestelmien mukaan lähin seurannassa oleva pieni valuma-alue on Laanioja Inarin Laanilan alueella. Laaniojan vuosien 1977 2000 keskivalumat ja niiden avulla lasketut Selperinojan keskivirtaamat (MQ) ovat olleet toukokuussa 44,8 l/s km 2 (130 l/s), kesäkuussa 38 l/s km 2 (110 l/s), heinäkuussa 17 l/s km 2 (50 l/s), elokuussa 14,5 l/s km 2 (40 l/s) ja syyskuussa 14,6 l/s km 2 (40 l/s). Valtauksen läheisyydessä ei ole vakituista asutusta. Lähin asutus on Ivalojoen varressa ja Saariselällä noin 15 km:n etäisyydellä. Selperinojassa ei harjoiteta sen pienuudesta johtuen kalastusta. Valtausalue kuuluu Ivalon paliskunnan poronhoitoalueeseen. 5 Alueen luonto ja suojelukohteet Valtausalue sijaitsee Selperinojan kurumaisessa laaksossa. Kaivettava alue on pääosin puutonta. Alueen maaperä muodostuu 1 5 m:n paksuisista moreenikerrostumista. Moreenin alla on osittain hyvinkin pitkälle rapautunut peruskallio. Valtaus sijaitsee Hammastunturin erämaa-alueella ja siitä Natura 2000 -verkostoon erotetulla alueella, Hammastunturin erämaa (FI1300203). Hammastunturin erämaa-alueen tyypillisimpiä luontotyyppejä ovat mäntyvaltaiset vanhat metsät, aapasuot, kuusivaltaiset vanhat metsät, tunturikoivikot ja tunturikankaat. Alueelta tavataan mm. kaikkia Suomen suurpetoja. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Toiminnalla ei arvioida olevan vaikutuksia alueen muuhun käyttöön. Toiminnalla ei myöskään arvioida olevan vaikutuksia niihin arvoihin, joiden suojelemiseksi Hammastunturin alue on liitetty Natura 2000 -ohjelmaan. Toiminta voi aiheuttaa tilapäistä samentumista Selperinojassa, mutta ei vaikuta haittaavasti vesistön muuhun käyttöön, vedenkorkeuksiin tai virtaamiin. Toiminnasta aiheutuvan melun ja pakokaasupäästöjen vaikutukset rajoittuvat valtauksen välittömään läheisyyteen, jossa ei ole kullankaivun ohella muuta vakiintunutta maankäyttöä. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Toiminnan käyttötarkkailuun kuuluu kaivupäivittäin koneiden, laitteiden ja polttoainesäiliöiden kunnon tarkistaminen ja selkeytysaltaiden tilan seuran-
ta. Alueella pidetään käyttöpäiväkirjaa, johon tehdään merkinnät toimintaajasta, käsiteltyjen massojen määrästä, kaivualueista sekä käyttötarkkailun havainnoista ja niihin liittyvistä korjauksista. Toiminnasta vesistöön kohdistuvien vaikutusten selvittämiseksi Selperinojasta otetaan kerran kaivukaudessa vesinäytteet. 6 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa suomeksi ja Inarin kunnassa suomeksi, pohjoissaameksi ja inarinsaameksi 25.6. 25.7.2008 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Hakemuksen johdosta on pyydetty lausunto Lapin ympäristökeskukselta, Lapin työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Inarin kunnalta sekä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu paikallislehti Inarilaisessa 25.6.2008. Lausunnot 1. Lapin ympäristökeskus Ympäristökeskus on todennut, ettei valtausalueella tai sen välittömässä läheisyydessä ole tiedossa olevia uhanalaisten lajien esiintymiä tai suurten petolintujen pesiä. Hakijan esittämään toimintaan voidaan myöntää ympäristölupa. Lupapäätöksessä tulee ottaa huomioon seuraavat seikat: - Kaivannot on luiskattava kaltevuuteen 1:2 tai sitä loivemmiksi tai aidattava. - Huuhdonnassa on käytettävä suljettua kiertovesijärjestelmää, jonka altaiden kokonaistilavuuden on oltava vähintään käytettävien pumppujen kahden tunnin tuottoa vastaava tilavuus. Kierrosta poistettava vesi on imeytettävä maaperään. Huuhdonta-alueella muodostuvat valuma- ja sadevedet on johdettava vesijärjestelmään. - Huuhdonnasta ei saa aiheutua poikkeustilanteita lukuun ottamatta samentumaa vesistöön. - Vesiensuojelurakenteisiin ja niiden sijoitukseen saadaan tehdä Lapin ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sellaisia muutoksia, jotka eivät vaaranna niiden toimivuutta. - Kaivualueilta poistettavat pintamaat on varastoitava erillään muista massoista sulkemis- ja maisemointitöissä käyttöä varten. Valtausalueella tulvarajan alapuolella olevat kiertovesialtaat ja kaivualueet on kaivukauden päätteeksi peitettävä karkealla maa-aineksella. Peittämistä ei tarvitse tehdä, mikäli altaita käytetään seuraavana vuonna ja ne on suojattu penkereillä siten, että tulvallakaan vesi ei pääse kulkemaan altaisiin. - Muodostuvat jätteet on varastoitava asianmukaisesti ja toimitettava kunnan jätehuoltomääräysten mukaisiin jätteiden vastaanottopisteisiin. - Polttoaineiden ja öljytuotteiden käsittelyssä on noudatettava asiaan kuuluvaa varovaisuutta. Poltto- ja voiteluaineet sekä jäteöljyt on valtausalueella varastoitava tiiviissä astioissa ja sateelta suojattuna.
Polttoöljyä sisältävät irtosäiliöt on varastoitava sellaisella tiiviillä alustalla, josta vuodon sattuessa polttoaine voidaan kerätä talteen tai imeyttää. - Luvan saajan tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavat imeytysominaisuudet omaavaa materiaalia mahdollisten öljy- tai polttoainevuotojen imeyttämiseksi. - Poikkeuksellisia päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista (mm. vesistön samentumat) sekä muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa haitallisia aineita pääsee ympäristöön, on viipymättä ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle sekä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Merkittävistä päästöistä on ilmoitettava välittömästi myös alueen pelastuslaitokselle. Luvan saajan on viipymättä ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen sekä vastaisten vahinkojen estämiseksi. - Kaivutoiminnan lopettamisen jälkeen luvan saajan on saatettava alue muuhun ympäristöön sopeutuvaksi siten, että hienoaineksen huuhtoutumisvaara vesistöön estyy. Humuspitoista pintakerrosta on käytettävä maisemoinnissa pinta-aineena. Maisemoinnin valmistumisesta ja toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava välittömästi Lapin ympäristökeskukselle. - Luvan saajan on huuhdontapäivinä seurattava kiertovesialtaiden, käytettävien koneiden ja laitteiden sekä polttoainesäiliöiden toimintaa ja kuntoa. Luvan saajan on pidettävä kirjaa kaivualueista, -määristä ja -ajoista, muodostuvista jätteistä sekä muista ympäristövaikutusten kannalta tarpeellisista tiedoista. - Luvan saajan on liityttävä Lapin Kullankaivajainliiton alueella toteuttamaan koneellisen kullankaivun yhteistarkkailuun. - Luvan saajan on toimitettava Lapin ympäristökeskukselle ja yhteistarkkailun toteuttajalle vuosittain joulukuun loppuun mennessä vuosiyhteenveto harjoitetusta toiminnasta ja toteutetusta ympäristövaikutusten tarkkailusta ympäristökeskuksen määräämällä tavalla. Vuosiyhteenvedossa on esitettävä myös ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriötilanteet ja onnettomuudet (syy, kestoaika ja päästö) sekä niistä aiheutuneet seuraamukset ja toimenpiteet, joihin tapahtuman vuoksi on ryhdytty. - Jätehuolto on järjestettävä asianmukaisesti ja muodostuvan jätteen määrä minimoitava. - Valtauksen hallinnassa tapahtuvista muutoksista on ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle. 2. Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus Kalatalousviranomaisella ei ole ollut huomautettavaa hakemuksesta. Esitetyssä laajuudessa huuhdonnassa vesistölle aiheutettavat haitat on katsottu olevan suhteellisen vähäisiä. 3. Inarin kunta Inarin kunta on lausunnossaan puoltanut hakemusta. 7 Muistutus 1. Metsähallitus Metsähallitus on muistutuksessaan todennut, että hakijan valtausalue on EU:n luontodirektiivin Liitteen I luontotyyppiä nimeltä Luonnonmetsät (koodi 9010), joka on EU:n priorisoima, erityisen tärkeä luontotyyppi. Luon-
nonmetsät ovat Hammastunturin erämaa-alueella yleisiä. Valtausalueelta ei ole tiedossa uhanalaisten lajien esiintymiä. Toiminnan rajoittuessa hakijan esittämälle alueelle valtauksella se ei pienennä luonnonmetsien pintaalaa eikä heikennä niiden luonnontilaa Hammastunturin erämaa-alueella. Kyseessä on koneellinen kullankaivu, johon tarvitaan vastaavat lupamääräykset kuin Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on vuonna 2008 asettanut muillekin Ivalojoen alueen konekaivajille. Luvan saajan on liityttävä Lapin ympäristökeskuksen hyväksymään Ivalojoen koneellisen kullankaivun yhteistarkkailuohjelmaan tai muutoin järjestettävä veden laadun seuranta omalla kustannuksellaan. Toiminnasta ei saa aiheutua vahinkoa vesistön kalastolle. Erityistä huomiota on myös kiinnitettävä kaivualueilta poistettavien pintamaiden erillään varastoimiseen kaivualueen sulkemis- ja maisemointitöitä varten sekä kaivualueiden vuosittaiseen maisemointiin. Luvan saajan on ennen toiminnan aloittamista oltava yhteydessä Metsähallitukseen kaivoslain 503/1965 15 mukaisen vakuuden asettamista varten. 8 Hakijan vastine Hakija on 8.8.2008 puhelimitse ilmoittanut, ettei jätä vastinetta lausuntoihin ja muistutuksiin. Hakemuksen muutos Hakija on 10.12.2008 hakenut lupaa Selperinojan uoman siirtoon. Uomaa, joka tällä hetkellä kulkee Selperinojan kurun keskellä, on tarkoitus siirtää 5 10 m ja kaivaa sille väliaikainen uusi uoma kurun pohjoiseen laitaan. Uomaa on tarkoitus siirtää noin 150 m:n matkalta. Kun alue on kaivettu, uoma on tarkoitus palauttaa entiseen paikkaansa. Hakemuksen muutoksen johdosta pyydetyt lausunnot Ympäristölupavirasto on pyytänyt Lapin ympäristökeskukselta ja Metsähallitukselta lausuntoa. Lapin ympäristökeskus on lausunnossaan katsonut, että puron uomaa voidaan väliaikaisesti siirtää täydennyksessä esitetyllä tavalla. Toiminnan loputtua uoma tulee siirtää takaisin entiselle paikalleen ja muotoilla mahdollisimman hyvin luonnontilaa vastaavaksi. Uoman siirrosta on etukäteen ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle. Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Vasant Mäkiselle ympäristöluvan hakemuksen mukaiseen ja laajuiseen koneelliseen kullan kaivuun Kultavaaranimisellä valtauksella nro 7222/1 Inarin kunnassa.
Ennalta arvioiden lupamääräysten mukainen toiminta ei aiheuta korvattavaa vahinkoa. Toiminnassa on noudatettava tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä. 9 LUPAMÄÄRÄYKSET Yleiset toimintaa koskevat määräykset 1. Kultaa saa koneellisesti kaivaa ja huuhtoa valtauksella Kultavaara vuosittain 15.5. 30.9. 2. Valtausalueella tehtävät kaivannot on luiskattava kaltevuuteen 1:2 tai sitä loivemmiksi tai aidattava. Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi 3. Huuhdonnassa on käytettävä suljettua kiertovesijärjestelmää, jossa huuhdontavesi johdetaan selkeytysaltaan kautta takaisin kiertoon. Selkeytysaltaiden kokonaistilavuuden on oltava vähintään käytettävien pumppujen kolmen tunnin enimmäistuottoa vastaava tilavuus, kuitenkin vähintään 400 m 3. Kierrosta poistettava vesi on imeytettävä maaperään valtausalueen sisällä. Käytössä olevalla huuhdonta-alueella muodostuvat valuma- ja sadevedet on johdettava vesijärjestelmään. Kaivutyön yhteydessä on huolehdittava, ettei paljastetusta maanpinnasta ja siirretyistä maamassoista pääse haitallisessa määrin huuhtoutumaan maaainesta Selperinojaan Huuhdonnasta ei saa aiheutua poikkeustilanteita lukuun ottamatta samentumista Selperinojassa. 4. Kaivinkoneen hydrauliikkajärjestelmässä on käytettävä biohajoavaa öljyä. Polttoaineiden ja öljyjen käsittelyssä on noudatettava asiaan kuuluvaa varovaisuutta. Poltto- ja voiteluaineet sekä jäteöljyt ja muut mahdolliset ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat aineet on varastoitava tiiviissä astioissa ja sateelta suojattuna sekä siten, että ulkopuoliset eivät pääse niihin käsiksi. Polttoaineen irtosäiliöt on varastoitava tiiviillä alustalla siten, että polttoaine voidaan vuodon sattuessa kerätä talteen tai imeyttää imeytysaineella. 5. Toiminnassa on huolehdittava, että jätettä syntyy mahdollisimman vä hän ja ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Muodostuvat jätteet on lajiteltava Inarin kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jonka ympäristöluvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen vastaanotto. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. 6. Selperinojan uoman siirto on suunniteltava ja toteutettava niin, että sitä ei ole tarpeen tehdä kuin kerran luvan voimassaoloaikana. Selperinojan uoman siirto on tehtävä vähän veden aikaan kaivukaudella, ei kuitenkaan syyskuussa. Uoman siirtämiseksi tehtävä kanava ja sen reunapenkereet on rakennettava kooltaan sellaisiksi, ettei sen vedenpinta runsassateisenakaan aikana nouse kaivualueella tai kiertovesial-
taisiin. Kanavista on rakentamisvaiheessa poistettava hienojakoinen pintamaa ja humuskerros. Toiminnan loputtua uoma on palautettava entiseen tai mahdollisimman luonnonmukaiseen paikkaan. 10 Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet 7. Poikkeuksellisia päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista sekä muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa haitallisia aineita pääsee ympäristöön, on viipymättä ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle ja Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja tarpeen mukaan alueelliselle pelastusviranomaiselle. Luvan saajan on viipymättä ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen sekä vastaisten vahinkojen estämiseksi ja järjestettävä tarpeellinen tarkkailu päästöjen selvittämiseksi. 8. Öljypäästöjen varalta luvan saajalla on oltava alueella vähintään 200 l imeytysturvetta tai ominaisuuksiltaan vastaavaa muuta materiaalia. Maahan päässyt öljy tai polttoaine ja sillä pilaantunut maa-aines on viipymättä kerättävä talteen ja toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn. Toimet kaivukauden päätteeksi ja toiminnan lopettaminen 9. Kaivualueilta poistettavat pintamaat on varastoitava erillään muista massoista sulkemis- ja maisemointitöissä käyttöä varten. Valtausalueella olevan Selperinojan tulvarajan alapuolella olevat kiertovesialtaat ja kaivualueet on kaivukauden päätteeksi peitettävä karkealla maa-aineksella. Altaiden peittämistä ei tarvitse tehdä, mikäli niitä käytetään seuraavana vuonna ja ne on suojattu penkereillä siten, että tulvallakaan vesi ei pääse kulkemaan altaisiin 10. Käytöstä kokonaan poistettavat kaivualueet, vesialtaat ja imeytysalueet on kaivukauden päätteeksi tasattava ympäristöön sopeutuviksi. Tasatuille alueille on levitettävä pintamaakerros, joka mahdollistaa alueen nopean kasvittumisen ja estää hienoaineksen huuhtoutumisen. 11. Kaivutoiminnan lopettamisen jälkeen luvan saajan on saatettava alue lähiympäristöön sopeutuvaksi siten, että maaston muodot sekä kasvittuminen vastaavat mahdollisimman hyvin luonnontilaista aluetta. Maisemoinnin valmistumisesta tulee ilmoittaa Lapin ympäristökeskukselle. Tarkkailu- ja raportointi 12. Luvan saajan on huuhdontapäivinä seurattava kiertovesialtaiden, käytettävien koneiden ja laitteiden sekä polttoainesäiliöiden toimintaa ja kuntoa. Luvan saajan on pidettävä kirjaa kaivualueista, -määristä, -ajoista ja muodostuvista jätteistä sekä muista ympäristövaikutusten kannalta tarpeellisista tiedoista. 13. Luvan saajan on osallistuttava kullankaivun vaikutusten selvittämiseksi järjestettyyn vesistön yhteistarkkailuun. 14. Uoman siirtämisestä on hyvissä ajoin etukäteen ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle ja Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ympäristökeskus voi antaa uoman siirron vaikutusten tarkkailemiseksi erillisiä tarkkailumääräyksiä.
15. Luvan saajan on toimitettava Lapin ympäristökeskukselle ja Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain joulukuun loppuun mennessä vuosiyhteenveto toiminnasta, aiheutuneista päästöistä sekä toteutetusta ympäristövaikutusten tarkkailusta ympäristökeskuksen ohjeiden mukaisesti. Vuosiyhteenvedossa on esitettävä myös ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriötilanteet ja onnettomuudet (syy, kestoaika ja päästö) sekä niistä aiheutuneet seuraukset ja toimenpiteet, joihin tapahtuman vuoksi on ryhdytty. 16. Mikäli valtaus vaihtaa omistajaa tai toiminnanharjoittaja vaihtuu, tulee tästä ilmoittaa välittömästi Lapin ympäristökeskukselle. Myös toiminnanharjoittajan yhteystietojen muutokset tulee ilmoittaa Lapin ympäristökeskukselle. 11 RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristölupa Hakemuksen mukainen ja lupamääräyksiä noudattava toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä sen mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään. Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä. Kiertovesialtaiden käytön ja ylimääräisen veden maahan imeyttämisen voidaan katsoa olevan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koneellisen kullankaivun kiintoainepäästöjen rajoittamiseen. Päästöjä ehkäisevien ja rajoittavien lupamääräysten asettamisessa on otettu huomioon toiminnan luonne ja paikalliset ympäristöolosuhteet. Määräykset huomioon ottaen toiminta ei aiheuta luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muun ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, maan tai pohjaveden pilaantumista tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloilla. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu sellaista pintavesien pilaantumisesta johtuvaa vahinkoa, josta olisi määrättävä ympäristönsuojelulain 11 luvussa tarkoitettuja korvauksia. Lupamääräyksien mukaisesti toimittaessa alueella tapahtuva huuhdonta ei aiheuta päästöjä, jotka merkittävästi heikentäisivät alapuolisen vesistön virkistyskäyttömahdollisuuksia tai vedenlaatua siten, että sen käyttömahdollisuudet heikkenisivät nykyisestä. Toiminnassa muodostuu kaivannaisjätteitä, jotka luokitellaan pilaantumattomiksi maa-aineiksi. Ne hyödynnetään alueen maisemoinnissa, jota tehdään vuosittain. Näin ollen alueella ei muodostu sellaista kaivannaisjätteen jätealuetta, josta olisi laadittava erillinen jätehuoltosuunnitelma tai jolle olisi asetettava vakuus. Alue sijaitsee Hammastunturin erämaan alueella. Erämaalaki ei estä valtauksen perusteella harjoitettavaa koneellista kullankaivua. Valtaus sijaitsee myös Hammastunturin erämaa-alueesta Natura 2000 -verkostoon erotetulla alueella, Hammastunturin erämaa (FI1300203). Erämaa on liitetty Natura 2000 -verkostoon SCI alueena (alue jolla esiintyy luontodirektiivin liitteessä I lueteltuja luontotyyppejä ja liitteessä II lueteltujen lajien elinympäristöjä).
Hammastunturin erämaan suojeltaviksi luontotyypeiksi on Natura -tietolomakkeessa katsottu humuspitoiset lammet ja järvet, alpiiniset ja boreaaliset tunturikankaat, subarktiset Salix-pensaikot, alpiiniset ja boreaaliset silikaattialustan niityt, vuoristojen niitetyt niityt, vaihettumissuot ja rantasuot, aapasuot, kasvipeitteiset silikaattikalliot, boreaaliset luonnonmetsät, tunturikoivikot, boreaaliset lehdot, puustoiset suot, Alnus glutinosa ja Fraxinus excelsio -tulvametsät. Natura 2000 -verkoston oikeusvaikutuksista valtioneuvoston päätöksessä 20.8.1998 on kaivostoiminnasta todettu muun muassa, että muiden kuin kaivosten perustamisien osalta toimenpiteen, esimerkiksi kullankaivuun, suorittaminen on harkittava tapauskohtaisesti ottaen huomioon alueen suojelun tavoitteet. Valtioneuvoston päätöksessä todetaan, että erämaaalueilla on kaivoslain mukainen valtausoikeuden käyttäminen, mukaan lukien kullan huuhdonta, mahdollista kaivoslain mukaisesti. Luonnonsuojelualueiden osalta todetaan, että perinteisen käytännön mukainen kullanhuuhdonta on sallittua niillä luonnonsuojelualueilla, joilla se alueen rauhoitusmääräysten mukaan on mahdollista. Natura-alueille ennen suojelupäätösten tekemistä myönnetyt kaivoslain mukaiset valtausoikeudet jäävät sellaisenaan voimaan eikä Natura 2000 -ohjelma estä tai rajoita tällaisten oikeuksien hyväksikäyttämistä. Valtioneuvoston vuonna 1998 tekemästä päätöksestä käy ilmi, että kullan kaivu Inarin ja Sodankylän perinteisillä kaivosalueilla on ollut päätöstä annettaessa tiedossa. Valtioneuvoston päätöksen perusteella lähtökohta uusien valtausten kohdalla on luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen arvioinnin suorittaminen. Luonnonsuojelulain 65 :n perusteella arviointi on suoritettava silloin, kun hanke joko yksinään tai yhdessä muiden hankkeiden kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää niitä luontoarvoja, joiden suojelemiseksi alue on liitetty Natura 2000 -verkostoon. Natura-alueeseen kuuluvan erämaan pinta-ala on noin 150 000 ha. Valtauksen pinta-ala on 1,6 ha. Hanke kohdistuu alueen kokonaispinta-ala huomioon ottaen hyvin pieneen osaan suojelualueesta. Alueella on harjoitettu koneellista kullankaivua 1980-luvulta lähtien ja lapiokaivua jo 1800- luvun loppupuolelta alkaen. Näin ollen ja ottaen huomioon edellä valtioneuvoston päätöksessä todettu, ei hanke todennäköisesti merkittävästi heikennä Hammastunturin Natura-alueen niitä luonnonarvoja (suojeltavat luontotyypit ja luontodirektiivin liitteen II mukaisten lajien elinympäristöt), joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon. Hankkeeseen liittyen ei ole siten tarpeen tehdä erikseen luonnonsuojelulain 65 :n tarkoittamaa arviointia, kun alueellinen ympäristökeskuskaan ei ole sitä vaatinut tässä tehtäväksi. Selperinojan uoma ei ole kaivualueella vesilain tarkoittama vesistö. Näin ollen vesilain mukainen lupa uoman siirtoon ei ole tarpeen. Uoman siirto on osa koneellista kullankaivua, joten tarvittavat pilaantumista ehkäisevät määräykset voidaan antaa ympäristönsuojelulain nojalla. 12 Lupamääräysten perustelut Valtaukselta alavirtaan olevassa vesistössä elää luontainen taimenkanta, jonka kudun suojelemiseksi kaivuaika on määrätty päättymään vuosittain 30.9. Jyrkkäreunaiset kaivannot voivat aiheuttaa haittaa porotalouden harjoittamiselle, minkä estämiseksi on annettu määräys luiskien loiventamisesta tai kaivantojen aitaamisesta.
Kiertovesiperiaatteen käytöllä vähennetään hienoaineksen kulkeutumista vesistöön. Annetuilla rajoituksilla varmistetaan, että kiertovesijärjestelmä toimii tehokkaasti ja riskit ympäristön pilaantumiseen ovat mahdollisimman pienet. Veden imeyttämisellä maaperään rajoitetaan kiintoainepäästöjä Selperinojaan. Kaivutoiminnan päästöistä merkittävä osa aiheutuu erilaisista hajapäästöistä. Niiden rajoittamiseksi on annettu määräyksiä, jotka koskevat sade- ja valumavesien johtamista. Valumavesien johtamisella altaisiin varmistetaan, ettei toiminta-alueelta pääse runsassateisenakaan vuotena haitallisessa määrin kiintoainetta vesistöön. Sade- ja valumavesien johtamisella selkeytysaltaaseen varmistetaan, ettei toiminta-alueelta pääse runsassateisenakaan vuotena haitallisessa määrin kiintoainetta vesistöön. Biohajoavan öljyn käyttäminen hydrauliikkaöljynä vähentää letkurikoista aiheutuvan ympäristön pilaantumisen vaaraa. Biohajoavia hydrauliikkaöljyjä valmistetaan kasviöljypohjaisista ja täysin synteettisistä öljyistä. Uusimpien biohajoavien öljyjen ominaisuudet vastaavat mineraaliöljypohjaisia tuotteita. Koneellisessa kullankaivussa kaivinkone liikkuu vesialueen välittömässä läheisyydessä tai ajoittain jopa vesialueella. Hydrauliikkavuodon vaikutukset voivat siten kohdistua suoraan vesialueelle tai muulle alueelle, josta vuodon talteenotto ei ole mahdollista. Kullankaivu tapahtuu Pohjois- Suomen erämaa-alueella, missä mahdolliset haitalliset vaikutukset palautuvat hitaasti. Biohajoavan öljyn käyttäminen kaivinkoneiden hydraulikkajärjestelmissä on koneellisessa kullankaivussa ympäristön pilaantumisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Polttoaineiden ja öljytuotteiden varastointimääräyksellä vähennetään maaperän ja ympäristön pilaantumisen riskejä. Määräyksessä on otettu huomioon palavien nesteiden haitallisuus ympäristölle, toiminnan sijainti ja alueen luonnon ominaispiirteet. Uoman siirtämisen seurauksena voi joutua uomaan tai alapuoliseen vesistöön kiintoainetta, minkä estämiseksi on annettu määräys toteuttamistavasta. Mahdollisimman luonnonmukaisena paikkana voi olla myös uusi uoma tai sen osa, mikäli ympäristökeskus katsoo, että uoman palauttamisella entiseen paikkaan ei saavuteta alueen luonnontilan kannalta olennaista etua. Alueella on määrätty pidettäväksi imeytysturvetta riittävä määrä mahdollisen polttonesteen tai öljyn vuodon seurauksena maaperään päässeen nesteen imeyttämiseksi. Ilmoitusvelvollisuudella poikkeuksellisista tilanteista sekä vuosiraportoinnilla mahdollistetaan toiminnan valvonta. Kaivukausittaisella maisemoinnilla vähennetään hienoaineksen huuhtoutumista ja nopeutetaan alueen paluuta takaisin luonnontilaan. Maisemointisuunnitelman erillinen hyväksyttäminen varmistaa maisemoinnin toteutumisen. Pintamaiden hyödyntäminen maisemoinnissa nopeuttaa oleellisesti alueen kasvettumista. Toiminnan käyttöseurannalla vähennetään erilaisten poikkeustilanteiden ja niiden aiheuttaman ympäristön pilaantumisen riskiä. Alueella on käynnissä kullankaivun vesistövaikutusten selvittämiseksi yhteistarkkailu, johon osallistuminen on riittävä toiminnan vaikutusten selvittämiseksi. Tarkkailu- ja 13
raportointimääräykset ovat tarpeen toiminnan ja sen vaikutusten seuraamiseksi. 14 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN 1. Lapin ympäristökeskuksen vaatimukseen lupamääräyksestä, jolla vesienkäsittelyrakenteisiin voitaisiin tehdä muutoksia ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla, todetaan, että vesienkäsittelyrakenteista ei ole annettu yksityiskohtaisia rakenteellisia määräyksiä. Ympäristökeskus voi tarvittaessa ilman erityistä valtuutusta antaa niistä valvonnallisia ohjeita. 2. Metsähallituksen vaatimus kaivoslain mukaisesta vakuudesta ei kuulu ympäristölupa-asiaan ja ympäristölupavirasto jättää sen näin ollen tutkimatta. Muutoin ympäristökeskuksen ja Metsähallituksen muistutuksista esitetyt vaatimukset on otettu lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevästi huomioon. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupa on voimassa 31.12.2013 asti. Toiminnan jatkaminen 31.12.2008 jälkeen edellyttää, että työvoima- ja elinkeinoministeriö myöntää hakijalle kaivoslain 10 :n 3 momentin mukaisen valtausajan pidennyksen. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa aikaisempaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava ympäristönsuojelulain 56 :n nojalla. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman.
15 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 41, 42 1 momentti, 43 1 ja 3 momentti, 45 1 momentti ja 46 1 ja 3 momentti sekä 55 1 momentti Jätelaki 4 ja 6 Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä 379/2008 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Lupa-asian käsittelymaksu on 2 190 euroa. Peruste Koneellista kullankaivua (kaivumäärä yli 1 000 m 3 /v) koskevan ympäristölupa-asian maksutaulukon mukainen käsittelymaksu on 2 190 euroa. Oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006)
16 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Puheenjohtaja Kristiina Toivila Mikko Keränen Sami Koivula Heidi Nyman Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristölupaviraston johtaja Kristiina Toivila sekä ympäristöneuvokset Mikko Keränen (tarkastava jäsen) ja Sami Koivula. Asian on esitellyt esittelijä Heidi Nyman. Tiedustelut, asian esittelijä, puh. 0400 364 025 tai 020 690 182 HN/ph Liite Valitusosoitus
Liite Liite VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 29.4.2009, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot käyntiosoite: Veteraanikatu 1, 2. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu puhelin: asiak.palv. 020 690 182; telekopio 08 816 2870 sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.