JÄTELAIN 35 JA 37 MUKAINEN SAKO- JA UMPIKAIVOLIETTEIDEN JÄTTEENKULJETUSJÄRJESTELMÄSELVITYS LOUNAIS-SUOMEN JÄTEHUOLTOLAUTAKUNNAN ALUEELLA

Vastaanottaja Länsi-Suomen Kuljetusyrittäjät ry Päivämäärä 21.5.2018 JÄTELAIN 35 JA 37 MUKAINEN SAKO- JA UMPIKAIVOLIETTEIDEN JÄTTEENKULJETUSJÄRJESTELMÄSELVITYS LOUNAIS-SUOMEN

Päivämäärä 21.5.2018 Laatijat Heikki Savikko, Joonas Hokkanen, Ari Sirkiä, Tomi Rinne

JÄTELAIN 35 JA 37 MUKAINEN SAKO- JA UMPIKAIVOLIETTEIDEN JÄTTEENKULJETUSJÄRJESTELMÄSELVITYS LOUNAIS- SUOMEN SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 1.1 TAUSTA JA TAVOITE 1 1.2 SELVITYKSEN RAJAUS 2 2. TILANNE KOHDEALUEELLA 3 3. JÄRJESTETYN JÄTTEENKULJETUKSEN MUODOT 4 4. AINEISTO JA MENETELMÄT 6 4.1 Menetelmät 6 4.1.1 Kattavuus 6 4.1.2 Luotettavuus 6 4.1.3 Kohtuulliset ja syrjimättömät ehdot 6 4.1.4 Kunnallinen toimivuus 7 4.1.5 Terveys ja ympäristöhaitta 7 4.1.6 Kokonaismyönteisyys 7 4.2 Aineistot 8 4.2.1 Kyselyt ja haastattelut jätteenkuljetusyrityksille 8 4.2.2 Kyselyt ja haastattelut viranomaisille 8 4.2.3 Kyselyt ja haastattelut sako- ja umpikaivolietteitä käsitteleville toimijoille 8 4.2.4 Muut aineistot 8 5. KULJETUSJÄRJESTELMIEN TARKASTELU 9 5.1 MOLEMMISTA KULJETUSJÄRJESTELMISTÄ SELVITETTÄVÄT ASIAT 9 5.1.1 Kuljetuspalveluiden kattavuus 9 5.1.2 Palvelun luotettavuus 12 5.1.3 Jätteenkuljetuspalveluiden kohtuullisuus ja syrjimättömät ehdot 13 5.1.3.1 Tyhjennysten hinnoittelu 13 5.1.3.2 Irtisanomisehdot ja tyhjennysvälit 20 5.1.3.3 Vertailu Kemiönsaaren kunnan järjestämään sako- ja umpikaivolietteiden jätteenkuljetukseen 20 5.2 KIINTEISTÖN HALTIJAN JÄRJESTÄMÄÄ JÄTTEENKULJETUSTA KOSKEVAT ERITYISVAATIMUKSET 22 5.2.1 Edistääkö nykyinen järjestelmä jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa? 22 5.2.2 Tukeeko järjestelmä jätehuollon alueellista kehittämistä? 23 5.2.3 Aiheuttaako nykyinen järjestelmä terveys- tai ympäristövaaraa? 23 5.2.3.1 Jätekuljetusten suoritteet 23 5.2.3.2 Liikenneturvallisuus 23 5.2.3.3 Emissiot melu ja ilmapäästöt 24 5.2.3.4 Tyhjennyspisteet ja reklamaatiot 25 5.3 NYKYISEN KULJETUSJÄRJESTELMÄN SÄILYTTÄMISEN MYÖNTEISET VAIKUTUKSET 25 5.3.1 Kotitalouksien asema 25 5.3.2 Yritysten toiminta 25 5.3.3 Viranomaisten toiminta 27 6. VERTAILU MUIHIN SELVITYKSIIN 30 6.1 Ellinoora Ekman: Haja-asutuksen jätevesilietteiden keräys Case Lounais-Suomen Jätehuolto Oy 30 6.2 Turun kaupunki, Ympäristötoimiala, Ympäristönsuojelu: Kunnan vastuulle kuuluva jätteenkuljetus Lounais- Suomessa, Arvio jätelain ehtojen täyttymisestä 2017 31 6.3 Satu Ojala: Lietehuolto Lounais-Suomen alueella, Katsaus nykytilanteeseen ja lietteenkuljetuksen arviointia 34 6.4 Satu Ojala: Katsaus lietehuoltoon Lounais- Suomessa, Arviointia kunnan vastuulle kuuluvasta lietehuollosta jätteenkuljetusjärjestelmää koskevaa päätöksentekoa varten 37 6.5 LCA Consulting: Sako- ja umpikaivolietteen keräys ja käsittely Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n toimialueella 41

7. JÄTELAIN 37 :N MUKAINEN ARVIOINTI 42 7.1 KATTAVUUS (MOLEMMAT KULJETUSJÄRJESTELMÄT) 42 7.2 LUOTETTAVUUS (MOLEMMAT KULJETUSJÄRJESTELMÄT) 42 7.3 KOHTUULLISET JA SYRJIMÄTTÖMÄT EHDOT (MOLEMMAT KULJETUSJÄRJESTELMÄT) 42 7.4 EDISTÄÄKÖ NYKYINEN KULJETUSJÄRJESTELMÄ JÄTEHUOLLON YLEISTÄ TOIMIVUUTTA KUNNASSA? 42 7.5 TUKEEKO NYKYINEN KULJETUSJÄRJESTELMÄ JÄTEHUOLLON ALUEELLISTA KEHITTÄMISTÄ? 42 7.6 AIHEUTTAKO NYKYINEN KULJETUSJÄRJESTELMÄ TERVEYS- TAI YMPÄRISTÖVAARAA TAI HAITTAA? 43 7.7 NYKYISEN KULJETUSJÄRJESTELMÄN SÄILYTTÄMISEN MYÖNTEISET VAIKUTUKSET 43 7.7.1 Kotitalouksien asema 43 7.7.2 Yritysten toiminta 43 7.7.3 Viranomaisten toiminta 44 8. JOHTOPÄÄTÖS 45 KAAVIOT JA KUVAT Kuva 3-1 Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus... 5 Kuva 3-2 Kunnan järjestämä jätteenkuljetus... 5 Kuva 5-1. Asukastiheys tarkastelualueella... 11 Kuva 5-2 Tyhjennyspisteiden sijainnit (punaiset pisteet kuvaavat nykyisiä tyhjennyspisteitä, vihreät pisteet lietteiden tyhjennys- ja käsittelypaikkoja).. 12 Kuva 5-3. Sakokaivojen kuljetushinta per tyhjennys hintajakauma (ylä- ja alakvartiilin välinen ero on 18,6 euroa).... 14 Kuva 5-4. Sakokaivojen kuutiokuljetushinta per tyhjennys hintajakauma (yläja alakvartiilin välinen ero on 22,3 euroa).... 14 Kuva 5-5. Sakokaivojen kuutiokuljetushinta suhteessa kuljetusetäisyyteen (ylä- ja alakvartiilin välinen ero on 22,3 euroa).... 15 Kuva 5-6. Sakokaivojen kuutiokuljetushinta vaihtelu yrityksittäin (ylä- ja alakvartiilin välinen ero on 22,3 euroa).... 15 Kuva 5-7. Bayesin verkolla kuvattu sakokaivolietesäiliön tyhjennyksen kuljetushinnan muodostuminen etäisyyden, yrityksen, vastaanottopaikan, alueen, käyntien vuodessa, laivojen määrän sekä astiakoon mukaan.... 16 Kuva 5-8. Umpikaivojen kuljetushinta per tyhjennys hintajakauma (ylä- ja alakvartiilin välinen ero on 33,5 euroa).... 17 Kuva 5-9. Umpikaivojen kuutiokuljetushinta per tyhjennys hintajakauma (yläja alakvartiilin välinen ero on 12,1 euroa).... 17 Kuva 5-10. Umpikaivojen kuutiokuljetushinta suhteessa kuljetusetäisyyteen (ylä- ja alakvartiilin välinen ero on 12,2 euroa).... 18 Kuva 5-11. Umpikaivojen kuutiokuljetushinta vaihtelu yrityksittäin (ylä- ja alakvartiilin välinen ero on 12,2 euroa).... 18 Kuva 5-12. Bayesin verkolla kuvattu umpikaivolietesäiliön tyhjennyksen kuljetushinnan muodostuminen etäisyyden, yrityksen, vastaanottopaikan, käyntien vuodessa, laivojen määrän sekä astiakoon mukaan.... 19 Kuva 5-13 Liikenneonnettomuudet Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan alueella vuonna 2016.... 24 LIITE 1 Jätteenkuljetusjärjestelmien nykytilannetta koskevan kyselyn referaatit LIITE 2 Jätteenkuljetusyrityksille toimitettu kysely LIITE 3 Jätehuolto- ja ympäristöviranomaisille toimitettu kysely LIITE 4 Salon keskusjätevedenpuhdistamolle ja Turun biokaasulaitos Gasum OY:lle toimitettu kysely

1 1. JOHDANTO 1.1 TAUSTA JA TAVOITE Kunnan on huolehdittava siitä, että jätelain 32 :n 1 momentissa tarkoitetun sako- ja umpikaivolietteen kuljetus järjestetään kiinteistön haltijan järjestämästä vastaanottopaikasta 36 tai 37 :n mukaisesti (kiinteistöittäinen jätteenkuljetus). Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus on järjestämistavasta riippumatta järjestettävä niin, että tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin. Kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa on noudatettava jätelautakunnan jätehuoltomääräyksiä. Jäte on toimitettava kunnan määräämään vastaanotto- tai käsittelypaikkaan. Kunta voi päättää, että kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta ei järjestetä alueella, jossa on hankalat kulkuyhteydet, vähän jätteen haltijoita, vähän kuljetettavaa jätettä tai kuljetusta ei ole ympäristö- tai terveyssyistä pidettävä tarpeellisena. Kunnan on jätelain 36 :n mukaan järjestettävä kiinteistöittäinen jätteenkuljetus, jollei 37 tai 41 :stä muuta johdu (kunnan järjestämä jätteenkuljetus). Jätteen saa kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa ottaa kuljetettavakseen vain kunta tai jätteen kuljettaja, joka toimii kunnan lukuun. Kunta voi päättää, jätelain 37 :n mukaisesti, että kiinteistöittäinen jätteenkuljetus järjestetään kunnassa tai sen osassa siten, että kiinteistön haltija sopii siitä jätteen kuljettajan kanssa (kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus), jos: 1. näin järjestetty jätteenkuljetus täyttää 35 :n 2 momentissa säädetyt edellytykset; 2. jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle; 3. päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan. Kunta voi päättää, että kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus koskee lajiltaan tai laadultaan tietyntyyppistä jätettä. Kunnan on seurattava ja valvottava kiinteistön haltijan järjestämän jätehuollon päätöksen täytäntöönpanoa ja sen edellytysten täyttymistä sekä tarvittaessa käsiteltävä jätteenkuljetusta koskeva asia uudelleen. Kunnan on ennen 35 :n 4 momentissa ja 37 :ssä tarkoitetun päätöksen tekemistä tai muuttamista varattava kaikille, joiden oloihin päätöksenteolla on huomattava vaikutus, mahdollisuus saada tietoa ja lausua mielipiteensä asiasta. Vaikuttamismahdollisuuksien varaamisesta säädetään hallintolain (434/2003) 41 :ssä. Kunnan on tiedotettava edellä tarkoitetusta päätöksestään yleisesti kuntalaisille ja julkaistava päätös tietoverkossa. Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan alueella on viemäriverkoston ulkopuolella olevien vakituisten asuntojen ja vesivessallisten vapaa-ajanasuntojen sakokaivot on tyhjennettävä vähintään kerran vuodessa. Vapaa-ajan asunnolla, jolla on käytössä vain kuivakäymälä, on sakokaivot tyhjennettävä vähintään kerran kahdessa vuodessa. Umpisäiliöt tyhjennetään aina tarvittaessa. Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan alueella on käytössä kaksi erilaista sako- ja umpikaivolietteiden jätteenkuljetusvaihtoehtoa. 1. Kunnan järjestämä sako- ja umpikaivolietteiden jätteenkuljetus on käytössä Kemiönsaaressa. Lounais-Suomen Jätehuolto järjestää kiinteistölle näiden jätehuoltomääräysten mukaisen lietesäiliöiden tyhjentämisen ja jätteenkuljetuksen. 2. Kiinteistön haltijan järjestämä sako- ja umpikaivolietteiden jätteenkuljetus on käytössä Auran, Kaarinan, Liedon, Marttilaan, Maskun, Mynämäen, Naantalin, Nousiaisten, Paimion, Paraisten, Pöytyän, Raision, Ruskon, Salon, Sauvon ja Turun alueilla, missä asukkaat sopivat tyhjennyksistä voimassa olevan jätehuoltomääräysten mukaisesti valitsemansa jätehuoltorekisteriin hyväksyttyyn sako- ja/tai umpikaivolietteitä tyhjentävän jätteenkuljetusyrityksen kanssa.

2 Jos kiinteistön lietetilaan ei ole kiinteistön käyttämättömyyden tai muun perustellun syyn vuoksi kertynyt lietettä tyhjennettäväksi edellisen tyhjennyksen jälkeen, voi lietesäiliön tyhjennykseen hakea keskeytystä jätehuoltoviranomaiselta kirjallisesti. Hakemuksessa on ilmoitettava peruste tyhjennyksen tarpeettomuudelle ja hakemus on jätettävä viimeistään 4 viikkoa ennen suunniteltua tyhjennysviikkoa. Jätevesilietteen omatoimisesta käsittelystä ja siinä tapahtuvista muutoksista on aina tehtävä etukäteen kirjallinen ilmoitus jätehuoltoviranomaiselle. Jätehuoltoviranomainen toimittaa ilmoitukset edelleen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, joka voi kieltää lietteen omatoimisen käsittelyn. Jätevesilietteitä tai jätevesiä ei saa levittää metsään tai muualle maastoon eikä käsittelemättömänä peltoon. Omassa asumisessa syntyvän lietteen saa levittää hygieeniseksi käsiteltynä ja lannoitustarkoituksessa peltoon. Liete on aina käsiteltävä kalkkistabiloimalla tai muulla Eviran ja ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla. Lietteen käsittelyssä ja peltokäytössä on noudatettava kulloinkin voimassa olevaa lainsäädäntöä. Jätteen haltija saa omien lietteidensä ohella ottaa edellä mainituin edellytyksin käsiteltäväkseen enintään 10 lähellä sijaitsevan asuinkiinteistön lietteet. Ilmoituksen lietteen hyödyntämisestä maataloudessa laatii se, joka vastaanottaa, käsittelee ja hyödyntää lietteen. Oman asuinkiinteistön käymäläjätevesien pienpuhdistamon lietesäiliön voi tyhjentää omatoimisesti ja lietteen voi kompostoida Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti omalla kiinteistöllä vain, mikäli liete on laitevalmistajan ohjeen mukaisesti suunniteltu poistettavaksi ja käsiteltäväksi omatoimisesti. Oman asuinkiinteistön harmaiden jätevesien puhdistamossa syntyvän lietteen sekä harmaiden vesien saostussäiliön lietteen voi poistaa omatoimisesti ja kompostoida kiinteistöllä, mikäli syntyvän lietteen määrä on enintään 50 litraa vuodessa. Ilmoituksen lietteen kompostoinnista laatii kiinteistön haltija. Jätevesien käsittelyjärjestelmissä olevien fosforinpoistokaivojen massat voidaan kompostoida kiinteistöllä jätehuoltomääräysten mukaisesti tai hyödyntää ravinteena pellolla. Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta toimii kuntien yhteisenä jätehuoltoviranomaisena ja tekee päätöksen kuljetusjärjestelmästä. Jätehuoltolautakunnan antamien jätehuoltomääräysten noudattamista valvoo kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja alueellinen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus (ELY-keskus). Valvontaviranomaiset valvovat jätelain noudattamista, antavat tarvittaessa valvontamääräyksiä ja uhkasakkoja laiminlyöntien ja rikkomusten oikaisemiseksi, tekevät päätökset valvonta-asioissa ja käsittelevät niille kuuluvat ilmoitus- ja lupapäätökset. Tämä työ on Länsi-Suomen kuljetusyrittäjät ry:n teettämä selvitys jätelain 35 :n ja 37 :n mukaisten ehtojen täyttymisestä sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksessa Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan alueen seuraavissa kunnissa: Aura, Kaarina, Lieto, Marttila, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Parainen, Pöytyä, Raisio, Rusko, Salo, Sauvo ja Turku. Selvityksessä tarkastellaan jätelain 35 ja 37 mukaisten ehtojen täyttymistä, eikä selvityksessä oteta kantaa kuljetusjärjestelmän valintaan. Kiinteistön haltijan järjestämä sako- ja umpikaivolietteiden jätteenkuljetus on järjestämistavasta riippumatta järjestettävä niin, että tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin. 1.2 SELVITYKSEN RAJAUS Tämä selvitys rajataan koskemaan kunnan vastuulla olevia sako- ja umpikaivolietteiden jätteenkuljetuksia Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan alueilla, joilla on käytössä kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus. Käytännössä tämä tarkoittaa Auran, Kaarinan, Liedon, Marttilaan, Maskun, Mynämäen, Naantalin, Nousiaisten, Paimion, Paraisten, Pöytyän, Raision, Ruskon, Salon, Sauvon ja Turun alueilla olevia viemäriverkoston ulkopuolisia vakituisia ja vapaaajan asuntoja, joita ei ole vapautettu kiinteistöittäisestä sako- ja/tai umpikaivolietteiden kuljetuksesta.

3 2. TILANNE KOHDEALUEELLA Lounais-Suomen jätehuoltolautakuntaa edeltänyt Turun kaupunkiseudun jätehuoltolautakunta päätti 29.5.2013 ( 31), että Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetus järjestetään jätelain 37 :n mukaisena kiinteistön haltijan järjestämänä kuljetuksena koko lautakunnan toimialueella. Päätöksestä valitettiin Turun hallinto-oikeuteen, joka kumosi valitusten johdosta jätehuoltolautakunnan päätöksen 29.5.2013 sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksen osalta. Hallinto-oikeuden päätöksestä valitettiin edelleen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisussaan (18.2.2016) on tutkinut asian. Valitukset hylättiin ja Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muutettu. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä perusteltiin, ettei Turun kaupunkiseudun jätehuoltolautakuntaa koskevan sopimuksen määräyksillä voitu syrjäyttää hallintolain mukaista selvitysvelvollisuutta ja niitä uuden jätelain säännöksiä, joiden perusteella päätöksen lainmukaisuutta on arvioitava. Tähän nähden pelkästään kuntien kantoja ei voida pitää riittävänä selvityksenä siitä, että kunnan alueella täyttyisivät laissa asetetut edellytykset kiinteistön haltijan järjestämälle jätteenkuljetukselle. Kunnan päätös kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen käyttöönotosta voi koskea kuntaa tai sen osaa. Kunta voi lisäksi rajata tällaisen päätöksen koskemaan vain tiettyä jätelajia tai tietynlaatuisia jätteitä. Jotta jätelaissa säädettyjen oikeudellisten vähimmäisedellytysten täyttymistä voidaan arvioida, tulee päätöksenteon tueksi tehtävässä selvityksessä kuvata päätöksen kohteena olevia alueita riittävän yksityiskohtaisesti ja niin, että kysymyksessä oleviin jätelajeihin mahdollisesti liittyvät erityispiirteet otetaan huomioon. Selvityksessä on erityisesti kiinnitettävä huomiota niihin alueiden ominaisuuksiin, joilla on merkitystä jätteenkuljetuksen ja sen kustannusten tai toimivuuden kannalta, kuten asuinkiinteistöjen määrään ja tiheyteen, kuljetusmatkoihin tai alueen kuljetusoloihin muutoin. Samankaltaiset alueet voidaan tarkastelussa yhdistää, mutta kuljetusolojen kannalta erityyppisiä alueita, kuten esimerkiksi keskustaajamaa, hyvin harvaan asuttuja alueita ja saaristoalueita, on yleensä syytä tarkastella erikseen. Lain esitöissä on yhtenä arvioinnissa huomioon otettavana seikkana mainittu myös kuljetuspalveluista perittävät maksut. Jätehuoltolautakunnan päätöksenteon perusteena olleeseen arviointiin ei sisälly tarkastelun kohteena olleista alueista yksityiskohtaista selvitystä, jossa olisi kiinnitetty huomiota kysymyksessä oleviin jätelajeihin liittyviin erityispiirteisiin tai niihin edellä lueteltuihin alueiden ominaisuuksiin, joilla on merkitystä jätteenkuljetuksen toimivuuden kannalta. Edellä lausuttuun nähden Turun kaupunkiseudun jätehuoltolautakunnan päätöksen ja sen liitteenä olleen aineiston perusteella ei ole ollut mahdollista arvioida, täyttyvätkö uuden jätelain 37 :ssä kiinteistön haltijan järjestämälle jätteenkuljetuksen käyttöönotolle uudessa jätelaissa asetetut edellytykset. Jätehuoltolautakunnan päätös ei siten ole perustunut kohtien 1 ja 3 osalta hallintolain 31 :n tarkoittamalla tavalla riittäviin selvityksiin. Tällä hetkellä Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan alueella kunnan vastuulla olevien sako- ja umpikaivolietteiden kuljetus järjestetään: 1) Jätelain 37 :n mukaisena kiinteistön haltijan järjestämänä kuljetuksena Aurassa, Kaarinassa, Liedossa, Marttilassa, Maskussa, Mynämäessä, Naantalissa, Nousiaisissa, Paimiossa, Paraisilla, Pöytyässä, Raisiossa, Ruskossa, Salossa, Sauvossa ja Turussa. 2) Jätelain 36 :n mukaisena kunnan järjestämänä jätteenkuljetuksena Kemiönsaaressa. Tämä työ on KHO:n edellyttämä yksityiskohtainen selvitys jätelain 35 :n ja 37 :n mukaisten ehtojen täyttymisestä sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksessa Aurassa, Kaarinassa, Liedossa, Marttilassa, Maskussa, Mynämäessä, Naantalissa, Nousiaisissa, Paimiossa, Paraisilla, Pöytyässä, Raisiossa, Ruskossa, Salossa, Sauvossa ja Turussa.

4 3. JÄRJESTETYN JÄTTEENKULJETUKSEN MUODOT Kunnan on järjestettävä vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvän jätteen jätehuolto, mukaan lukien sako- ja umpikaivoliete. Velvollisuus koskee sosiaali- ja terveyspalveluiden ja koulutustoiminnan, valtion, kuntien, seurakuntien ja muiden julkisoikeudellisten yhteisöjen sekä julkisoikeudellisten yhdistysten hallinto- ja palvelutoiminnan sekä liikehuoneistossa syntyvää sekä näiden toimintojen yhteydessä alueellisessa putkikeräys- tms. keräysjärjestelmässä kerättävää muuta yhdyskuntajätettä. Velvollisuus ei koske vaarallista jätettä. Jätehuoltovelvollisuus koskee jätteiden keräystä, kuljetusta ja käsittelyä. Jätteet on kuljetettava kunnan määräämään paikkaan kuljetusjärjestelmästä riippumatta. Sako- ja umpikaivolietteiden järjestetty jätteenkuljetus viemäriverkoston ulkopuolella voidaan toteuttaa kiinteistön haltijan tai kunnan järjestämänä jätteenkuljetuksena, joista ensimmäisessä kuljetusyritys sopii kuljetuksesta kiinteistön haltijan kanssa ja jälkimmäisessä kunta järjestää kuljetuksen kilpailuttamalla jätteenkuljetukset. Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan alueella on Kemiönsaarta lukuun ottamatta kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus. Kemiönsaaressa on kunnan järjestämän jätteenkuljetus. Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan alueella on seitsemän lietteiden vastaanottopaikkaa: Salon kiinteistöjen lietteet Salon keskusjätevedenpuhdistamolla, Paraisten kaupungin alueen kiinteistöjen lietteet Norrbyn jätevedenpuhdistamolla, Nauvo alueen kiinteistöjen lietteet Nauvon jätevedenpuhdistamolla, Korppoon alueen kiinteistöjen lietteet Korppoon jätevedenpuhdistamolla, Houtskarin alueen kiinteistöjen lietteet Houtskarin jätevedenpuhdistamolla, Kemiönsaaren kiinteistöjen lietteet Kemiön jätevedenpuhdistamolla sekä muiden kuntien kiinteistöjen lietteet Turun biokaasulaitos, Gasum Oy:llä. Käytännössä lietteiden vastaanottoa ja käsittelyä on merkittävässä määrin Salon keskusjätevedenpuhdistamolla sekä Turun biokaasulaitos, Gasum Oy:llä. Muilla jätevedenpuhdistamoilla lietteiden vastaanottomäärät ovat huomattavasti pienemmät. Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusyritykset tekevät sopimuksen kiinteistönhaltijoiden kanssa sekä huolehtivat jätteenkuljetusten käytännön järjestämisestä. Yritykset laskuttavat kuljetuksista niin, että ne sisältävät kunnan perimät julkisoikeudelliset vastaanottomaksut. Kunnalle kuuluvat myös keräykseen ja jätteenkuljetukseen liittyvä terveyden- ja ympäristönsuojelun viranomaisvalvonta sekä jätehuoltoviranomaisen tehtävät, kuten jätteenkuljetusrekisterin ylläpito, joita ei saa luovuttaa yhtiölle. Tarkastelualueella jätehuoltoviranomaisena toimii Lounais- Suomen jätehuoltolautakunta. Jätehuollon ympäristönsuojelun valvonnasta, johon kuuluu jätelain, jätehuoltomääräysten ja ympäristönsuojelulain mukaisuuden valvonta, vastaa alueen kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset sekä ELY-keskukset. Tarkastelualueella jätehuollon tekninen järjestäminen on siirretty Kemiönsaarta lukuun ottamatta yrityksille (kuva 3-1), mutta kunta vastaa siitäkin viimekädessä.

5 Kuva 3-1 Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus Kunnan järjestämä sako- ja umpikaivolietteiden jätteenkuljetus on käytössä Kemiönsaaressa. Siellä kunta järjestää sako- ja umpikaivolietteiden jätteenkuljetukset viemäriverkoston ulkopuolisilta kiinteistöiltä kuntayhtiön kautta ja kuntayhtiö huolehtii hankintayksikkönä kuljetusyritysten kilpailutuksesta (kuva 3-2). Kilpailutuksen voittaneesta yrityksestä tulee urakoitsija eli sen ja jätteenhaltijan (kiinteistöt) välille ei synny sopimussuhdetta. Kuntayhtiö laskuttaa jätteenhaltijoita jätehuoltoviranomaisen määräämän jätetaksan ja jätemaksun mukaisesti. Jätehuollon terveyden- ja ympäristönsuojelun viranomaisvalvonta on ympäristönsuojeluviranomaisella ja jätehuollon viranomaistehtävät jätehuoltoviranomaisella. Kunnalla on siten rooli jätehuollon teknisenä järjestäjänä sekä jätehuolto- ja valvontaviranomaisena. Kuva 3-2 Kunnan järjestämä jätteenkuljetus

6 4. AINEISTO JA MENETELMÄT Kiinteistön haltijan järjestämän tyhjennyksen ehdot on määritelty jätelain 35 ja 37 :ssä. Nämä ehdot muodostavat kriteerit, joilla tarkastelu on tehty. Aineistona käytettiin parhaiten saatevilla olevaa tietoa, jota kerättiin kaikille jätehuollon toimijaosapuolille kohdennetuilla kyselyillä, puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla ja hyödyntämällä aikaisempia tutkimuksia sekä yleisesti saatavilla olevia tilastoja ja tietokantoja. 4.1 MENETELMÄT 4.1.1 Kattavuus Palvelun kattavuudesta arvioitiin lietesäiliötyhjennysten kattavuus koko maantieteellisellä toiminta-alueella niin, että kaikille tarjottaisiin samantasoista palvelua tarpeen mukaan. Samalla arvioitiin, onko nykyisessä kattavuudessa paikkaustarvetta. Kaikki yksittäiset tyhjennyspisteet laitettiin paikkatietoon, josta laskettiin ja tarkasteltiin: Kunkin tyhjennyspisteen etäisyys lietteen käsittelypaikkaan, Säiliöiden määrä alueella, Säiliöiden täyttötilavuus ja keskimääräinen täyttöaste. Edellä kuvatun avulla saatiin selvitettyä Alueellinen kattavuus, Lietteen kertymät ja tätä kautta määrällinen kattavuus Arvio alueellisesta ja määrällisestä kattavuudesta Arvio tarjotuista palveluista. 4.1.2 Luotettavuus Luotettavuutta tarkasteltaessa analysoitiin kaikki kuljetusyrityksille, jätehuoltoviranomaisille sekä käsittelypaikoille tulleet reklamaatiot ja niiden määrä kaikista palvelusuoritteista. Luotettavuutta arvioitaessa tarkasteltiin myös, ovatko kaikki kiinteistönhaltijat saaneet halutessaan tarvitsemiaan palveluita. Jos jokin kiinteistönhaltija ei ole saanut haluamiaan palveluita, selvitettiin minkä vuoksi ei palveluita ole tarjottu. Luotettavuutta arvioitiin myös tarkastelemalla, onko sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusyritykset toteuttaneet sovitut tyhjennykset ja kuljetukset sopimusten mukaan sekä onko lietteet toimitettu oikeisiin käsittelypaikkoihin. 4.1.3 Kohtuulliset ja syrjimättömät ehdot Kuljetusjärjestelmän osalta arvioitiin ehtojen kohtuullisuutta ja syrjimättömyyttä arvioimalla hintatasoa ja sen vaihteluita sekä hinta-laatusuhteita ottaen huomioon jätteenhaltijoiden yhdenvertainen oikeus saada tarvittavaa palvelua. Analyysiä tehtiin seuraavasti: Bayesin verkkoanalyysi erikseen sako- ja umpikaivolietteille; kustannusrakenteen vaikutus hintoihin muuttujina mm. astiakoko, tyhjennysväli, etäisyys käsittelypaikalle, käsittelypaikka, tyhjennyskerrat vuodessa, kaivojen määrä, yritys. Muut hinta-analyysit; hintajakauma, kuutiohintajakauma, yrityskohtaiset hinnan vaihtelut, kuutiohinta/etäisyys käsittelypaikaan. Kuljetusten laadun vaatimukset; mm. säiliökokovaatimukset ja erityiskalusto. Viranomaiskysely ympäristö-, terveys- ja jätehuoltoviranomaisille; mm. onko käytettävissä riittävän monipuoliset jätehuoltopalvelut, tarjotaanko palveluita kaikkialla. Kyselyt kuljetusyrityksille; Tehdäänkö sopimuksia samoin edellytyksin samoilla alueilla; palvelun laatu, hinta, asiakkaiden yksilölliset tarpeet kuten etusijajärjestys, tarve tiheämpään tai harvempaan tyhjennysväliin, astioiden mitoitus määrän ja laadun suhteen, kuljetus (tyhjennykset) mitoitetaan vastaamaan vastaanotettavan jätteen määrää ja laatua, irtisanomisajat ja -ehdot. Vertailu Kemiönsaaren kunnan järjestämään sako- ja umpikaivolietteiden jätteenkuljetukseen

7 4.1.4 Kunnallinen toimivuus Kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta koskevaa vaatimusta, jonka mukaan jätteenkuljetuksen on edistettävä jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa ja tuettava jätehuollon alueellista kehittämistä, tarkasteltiin etsimällä vastauksia mm. seuraaviin kohtiin: Edistääkö ja tukeeko se kuntien alueellista yhteistyötä jätehuollossa? o Arvioidaan missä määrin kuljetusjärjestelmä yleensä vaikuttaa lietteiden kunnallisen käsittelyn kehittämiseen. Tukee jätehuollon alueellista kehittämistä; o Yhteistyö alueella ja alueen ulkopuolelle o Etusijajärjestys, voiko ohittaa kuntayhtiön o Arvioidaan missä määrin kuljetusjärjestelmä yleensä vaikuttaa lietteiden kunnallisen käsittelyn kehittämiseen Edistääkö jätteenhaltijoiden etua ja kehittääkö sen kuntien jätehuoltoa o Pyydettiin lausunto/kommentit kaikilta toimijaosapuolilta asiaperusteluineen Mikä on kuljetusjärjestelmän vaikutus kuntien, jäteyhtiön ja jätehuoltolautakunnan yhteiseen jätepolitiikkaan? o Yhteensopivuus alueellisten jätesuunnitelmien, jätehuoltolautakunnan toimintasuunnitelman ja kuntayhtiön kehittämisohjelmien kanssa. Lähitulevaisuuden näkymät kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa sekä kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa otettiin huomioon mm. seuraavat: Digitalisaation tuomat uudenlaiset ratkaisut Lietesäiliöiden tilan seurantamekanismit Kuljetuspörssit Muut käyttöön otettavat ratkaisut Käyttöönoton todennäköisyys eri kuljetusjärjestelmissä 4.1.5 Terveys ja ympäristöhaitta Vaarattomuutta ja haitattomuutta terveydelle ja ympäristölle arvioitiin selvittämällä Tyhjennysten toimivuus o Viranomaisilta poikkeamat o Kuljetusyritysten raportointi o Jätehuoltomääräysten laiminlyönti o Kuntayhtiön laiton ohittaminen o Ympäristön pilaantumistapaukset Päästöt o Mallinnus kilometrisuoritteiden perusteella o Melut aiempien selvitysten mittausten perusteella Terveys o Onnettomuustilastot ja niiden riskiperusteinen arviointi o Reklamaatiot ympäristöviranomaisille 4.1.6 Kokonaismyönteisyys Tehtävän päätöksen vaikutusten kokonaismyönteisyyden arvioinnissa otettiin erityisesti huomioon vaikutukset Kotitalouksien asemaan (palvelun ehdot, jätelaskujen ja maksujen suuruus, liittyminen, jätehuoltomääräysten noudattaminen, liikennemäärät, pakokaasu- ja melupäästöt sekä liikenneturvallisuus) o Aikaisemmat selvitykset o Yleisesti käytettävissä olevat tilastot o Viranomaisrekisterit Yritysten toimintaan (vanhat toimivat ja markkinoille haluavat potentiaaliset yritykset, kaluston poistoajat, uudet innovaatiot, yritystoiminnan tehostaminen, energiatehokkuus, päästöjen määrä jne.) o Tilinpäätöstiedot

8 o Saatavilla olevat tiedot lietteen kuljetusten vaikutuksista liikevaihtoon o Kyselyt ja haastattelut Viranomaisten toimintaan (kuljetusten, liittymisen ja jätehuoltomääräysten noudattamisen valvonta, ympäristön pilaantumisen valvonta) o Kyselyt o aikaisemmat selvitykset 4.2 AINEISTOT 4.2.1 Kyselyt ja haastattelut jätteenkuljetusyrityksille Selvityksen aikana vastauksia saatiin kyselyin ja haastatteluin 28 eri jätteenkuljetusyritykseltä, joista 5 yritystä ilmoitti, ettei suorita sako- ja umpikaivolietteiden tyhjennyksiä tämän selvityksen tarkastelualueella. Yrityksistä 3 ilmoitti, etteivät anna tietoja selvitystä varten, mutta raportoivat säännösten ja jätelain mukaisesti jätehuoltoviranomaiselle. Selvityksen aikana tavoitetuista yrityksistä 19 vastasi kirjalliseen kyselyyn, joka on tämän selvityksen liitteenä 2. Kyselyyn vastanneiden sako- ja umpikaivolietteiden tyhjennyksiä tekevien yritysten vastaukset ovat referoituna liitteessä 1. Kyselyyn vastanneista yrityksistä 17 toimitti tyhjennyspistetiedot, jotka pitivät sisällään tyhjennysosoitteen, tyhjennyshinnan (kuljetus ja käsittely eroteltuna), lietesäiliön koon, tyhjennysvälin, tyhjennyskäynnit vuodessa, lietesäiliön tyypin (sakokaivo, umpikaivo, muu). 4.2.2 Kyselyt ja haastattelut viranomaisille Selvityksen yhteydessä lähetettiin sähköinen kyselylomake kaikille tarkastelualueen kuntien ympäristövalvonnasta vastaaville viranomaisille sekä Turun jätehuoltoviranomaiselle. Kysely lähetettiin yhteensä 24 yhteyshenkilölle, joiden yhteystiedot löytyivät internetistä. Vastauksia viranomaisille lähetettyyn kyselyyn saatiin yhteensä 4 kappaletta. Viranomaisille lähetetty kysely on liitteenä 3 ja saadut vastaukset referoituna liitteessä 1. 4.2.3 Kyselyt ja haastattelut sako- ja umpikaivolietteitä käsitteleville toimijoille Selvityksen yhteydessä lähetettiin sähköinen kyselylomake sako- ja umpikaivolietteiden käsittelypaikoista Salon keskusjätevedenpuhdistamolle sekä Turun biokaasulaitos Gasum Oy:lle. Kyselyä ei lähetetty Norrbyn jätevedenpuhdistamolle, Nauvon jätevedenpuhdistamolle, Korppoon jätevedenpuhdistamolle, Houtskarin jätevedenpuhdistamolle eikä Kemiön jätevedenpuhdistamolle, sillä kyseisten jätevedenpuhdistamoiden yhteystietoja ei ollut saatavilla internetistä. Lisäksi Salon keskusjätevedenpuhdistamon ja Turun biokaasulaitos Gasum Oy:n katsottiin edustavan riittävästi käsittelijöitä, sillä kyseisten käsittelijöiden alueella on noin 90 % viemäriverkoston ulkopuolisista kiinteistöistä. Käsittelijöiltä saatiin yksi vastaus kirjallisen kyselyyn ja toiselle käsittelijälle tehtiin puolistrukturoitu haastattelu, koska se ei vastannut alkuperäiseen kyselyyn. Kyselyn ja haastattelun vastaukset on referoituna liitteessä 1. Lähetetty kysely on kuvattu liitteessä 4. 4.2.4 Muut aineistot Selvityksen yhteydessä muina lähtötietoaineistoina käytettiin yleisesti saatavilla olevia tilastoja ja tietokantoja. Tällaisia on mm. tilastokeskuksen onnettomuustilastot, verohallinnon verotilastot verotettavista rakennuksista ja tonteista sekä verovelvollisista yrityksistä sekä VTT:n Lipastotietokanta, jossa on kuvattu eri ajoneuvojen yksikköpäästöt. Yleisesti saatavilla olevien tilastojen ja tietokantojen lisäksi selvityksen yhteydessä hyödynnettiin Ramboll Finland Oy:n tekemiä aikaisempia selvityksiä sekä niissä saatuja tuloksia, kuten melumallinnuksia jätehuollon kuljetuksissa sekä jätehuollon reittioptimoinnilla saavutettavien kilometrisuoritteiden muutoksia.

9 5. KULJETUSJÄRJESTELMIEN TARKASTELU 5.1 MOLEMMISTA KULJETUSJÄRJESTELMISTÄ SELVITETTÄVÄT ASIAT 5.1.1 Kuljetuspalveluiden kattavuus Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan alueella (pl. Kemiönsaari) sako- ja umpikaivolietteitä kerätään tehdyn selvityksen perusteella 8 529 eri tyhjennyspisteestä (osoitteesta). Näitä tyhjennyksiä suorittaa 17 alueella toimivaa sako- ja umpikaivolietteiden tyhjennyksiä suorittavaa kuljetusyritystä. Kyselyihin vastanneiden yritysten osalta tyhjennyspisteissä pysähdytään sakoja/tai umpikaivolietteen keruuta varten ja säiliöitä tyhjennettiin vuonna 2016 yhteensä 10 975 kertaa. Näillä tyhjennyksillä kerättiin yhteensä noin 45 400 m 3 sako- ja umpikaivolietteitä. Tästä määrästä 64,3 % toimitettiin Turun biokaasulaitos Gasum Oy:lle, 25,5 % Saloon Salon keskusjätevedenpuhdistamolle, 5,0 % Norrbyn jätevedenpuhdistamolle ja 4,5 % Korppoon jätevedenpuhdistamolle. Loput 0,7 % sako- ja umpikaivolietteistä päätyi selvityksen perusteella raja-alueiden läheisyydestä asianmukaiseen käsittelyyn, mutta Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan toimialueen ulkopuolelle. Alueen ulkopuolelle päätyvän lietteen määrä oli tämän selvityksen perusteella noin 320 m 3. Näissä ajettavat kilometrisuoritteet ovat huomattavasti pienemmät kuin kuljetettaessa pienet ja epäsäännöllisesti tyhjennettävät lietemäärät Turkuun käsiteltäväksi. Salon keskusjätevedenpuhdistamon mukaan Salossa vastaanotettavan sako- ja umpikaivolietteen kokonaismäärä on noin 13 430 m 3 ja Turun biokaasulaitos Gasum Oy:n mukaan Turussa vastaanotettavan sako- ja umpikaivolietteen kokonaismäärä on noin 36 330 m 3. Näin ollen tämän selvityksen aineisto kattaa yli 80 % kaikesta Turkuun käsiteltäväksi tulevasta sako- ja umpikaivolietteestä ja yli 86 % Saloon käsiteltäväksi tulevasta sako- ja umpikaivolietteestä. Tarkastelualueella toimii edellä kuvatun lisäksi myös muitakin sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksia suorittavia jätteenkuljetusyrityksiä, mutta niiden tyhjennyspisteaineistoja ei saatu käyttöön tämän selvityksen yhteydessä. Aineisto on kuitenkin niin kattava, että se avulla voidaan tarkastella luotettavasti tarkastelualueen sako- ja umpikaivolietetyhjennysten tämänhetkistä tilaa. Taulukkoon 5-1 on koottu sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuspalveluita tarjoavien kuljetusyritysten määrät eri kuntien taajama- ja haja-asutusalueilla. Taulukon tulokset perustuvat kuljetusyrityksille tehtyihin kyselyihin, joihin vastasi 19 yritystä. Näin ollen esitettyjen toimijoiden määrän lisäksi osalla alueista on useampia sako- ja umpikaivolietteiden tyhjennystä ja kuljetusta tarjoavia yrityksiä kuin alla olevassa taulukossa ilmoitetaan.

10 Taulukko 5-1. Yhteenveto tällä hetkellä palveluitaan tarjoavien jätteenkuljetusyritysten määrästä eri alueilla. Taulukon tiedoista puuttuu osa tarkastelualueella toimivista yrityksistä, sillä heiltä ei saatu tietoja tämän selvityksen tekemiseen. Kunta Taajama-alue Haja-asutusalue Aura 8 8 Kaarina 10 10 Lieto 11 11 Marttila 8 8 Masku 10 10 Mynämäki 10 10 Naantali 9 9 Nousiainen 9 9 Paimio 7 7 Parainen 7 7 Pöytyä 7 7 Raisio 10 10 Rusko 11 11 Salo 9 9 Sauvo 7 7 Turku 10 10 Kuljetusyrityksiltä saatujen vastausten perusteella Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan alueella ei ole yhtään sellaista aluetta (taajama- tai haja-asutusalue), missä palveluita ei olisi saatavilla. Kuten taulukosta 5-1 nähdään niin kaikilla alueilla, missä tällä hetkellä on kiinteistön haltijan järjestämä sako- ja umpikaivolietteiden jätteenkuljetus, tarjotaan palveluita vähintäänkin 7 eri kuljetusyrityksen toimesta. Tämän lisäksi osalla alueita toimii yrityksiä, jotka eivät antaneet tietoja tämän selvityksen toteuttamiseen. Tämän perusteella voidaan todeta, että Jätelain 35 :n 2 momentin mukainen kattavuusvaatimus täyttyy.

11 Kuva 5-1. Asukastiheys tarkastelualueella. Kuvassa 5-1 on esitetty asukastiheys tarkastelualueella, josta myös nähdään, että kaupunkien keskustoja lukuun ottamatta asukastiheys on varsin pieni tarkastelualueella. Asukastiheyden perusteella voidaan ottaa tarkastelussa huomioon eri tyyppiset alueet ja niiden ominaispiirteet sako- ja umpikaivolietteiden jätteenkuljetuksissa. Tarkastelemalla asukastiheyttä (kuva 5-1), kuljetusyritysten tämänhetkisiä tyhjennyspisteiden sijainteja (kuva 5-2), tyhjennyspisteiden määrää, maantieteellistä sijaintia sekä kuljetusyrittäjille tehtyjä kyselyitä ja haastatteluita, voidaan myös näin tarkasteltuna todeta, että sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuspalveluiden olevan saatavilla kaikilla kuntien eri alueilla. Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan alueella ei ole yhtään aluetta, missä palveluita ei ole saatavilla asiakkaiden niitä haluttaessaan. Näin ollen nykyisin käytössä oleva kiinteistön haltijan järjestämä sako- ja umpikaivolietteiden kuljetus on kattava sekä palveluita on saatavilla kaikilla alueilla, jos kiinteistöt niitä haluavat käyttää.

12 Kuva 5-2 Tyhjennyspisteiden sijainnit (punaiset pisteet kuvaavat nykyisiä tyhjennyspisteitä, vihreät pisteet lietteiden tyhjennys- ja käsittelypaikkoja). Jätelain mukaisen valvontaviranomaisen on huolehdittava siitä, että kaikki kiinteistöt, joille ei ole myönnetty poikkeusta, kuuluvat järjestettyyn jätteen kuljetukseen. Kuljetusjärjestelmällä ei ole tähän merkitystä. Kuljetusyrittäjällä ei ole oikeutta määrätä kiinteistöä liittymään järjestettyyn jätteiden kuljetukseen. Maksuvaikeuksissa olevien kotitalouksien jätelaskut voidaan periä käräjäoikeudessa ns. riidattomassa menettelyssä. Julkisoikeudelliset maksut voidaan periä ilman tuomiota. Käytännössä jätelaskun maksamisesta voinee neuvotella joustavammin kuin jätemaksun maksamisesta. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteiden kuljetuksessa nykyisten jätteenkuljetusyritysten käytäntöjen mukaan tyhjennykset lopetetaan, jos asiakas ei vastaa yhteydenottoihin ja perintätoimisto ei saa perittyä maksamattomia jätelaskuja. Maksukyvyttömät asiakkaat voivat saada toimeentulotuen kautta tukea jätehuoltokustannuksiin, jolloin asianmukaisesti toimivat asiakkaat saavat lietesäiliönsä tyhjennettyä, eikä liete näin päädy järjestetyn jätteenkuljetuksen ulkopuolelle. 5.1.2 Palvelun luotettavuus Palvelujen laatuun tai luotettavuuteen kuljetusjärjestelmän muutoksella ei ole olennaista vaikutusta. Jokainen viemäriverkoston ulkopuolinen kiinteistö saa sako- ja/tai umpikaivon tyhjennyspalvelun ja kaikilla asukkailla on mahdollista saada mikä tahansa jätehuoltomääräyksiä tiheämpi lietesäiliön tyhjennys. Alueella on lisäksi pitkäaikainen kokemus kiinteistön haltijan järjestämästä jätteenkuljetuksesta, eikä palveluiden kattavuudessa ole todettu olevan puutteita. Reklamaatioita sako- ja umpikaivolietteiden tyhjennyspalveluista on tullut vuonna 2016 yhteensä 50 kappaletta, joka on 0,46 % kaikista palvelutapahtumista. Kaikki asiakkailta tulleet reklamaatiot koskivat laskutusta tai epäselvyyksiä tilauksessa. Yhtään reklamaatioita ei tullut liittyen palveluiden laatuun tai luotettavuuteen. Kuljetusyrityksille oli tullut vuoden 2016 aikana myös positiivista palautetta hyvin suoritetusta työstä.

13 Asiakkaat ottavat yleensä yhteyttä sako- ja umpikaivolietteitä kuljettavaan yritykseen puhelimitse, sähköpostitse tai tekstiviestillä. Joillakin yrityksillä on käytössä myös whatsappsovellus ja posti. Kaikki Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan alueella toimivat yritykset tarjoavat myös pika- ja poikkeustyhjennyksiä sekä alueella toimivat yritykset tekevät yhteistyötä poikkeusoloissa (hajonnut putki yms.) varmistaakseen palveluiden luotettavuuden. Poikkeusoloissa, jos jokin yritys ei ole ehtinyt heti hoitamaan tyhjennystä, on tyhjennys annettu toiselle yritykselle luotettavuuden takaamiseksi. Yleisimmin kuljetusyrityksillä on asiakkaiden kanssa sopimuksia, että sakokaivojen tyhjennys tehdään sovituin määrävälein ja umpikaivot tyhjennetään silloin kun on tarvetta. Yritysten toimesta annetaan myös neuvontaa ja ohjeistusta asiakkaille. Kunnan järjestämässä järjestelmässä kuljetukset voivat lähtökohtaisesti jonkin verran tehostua, koska kuljetukset voidaan reitittää tehokkaammin. Kunnan järjestämässä sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksessa kuitenkin reittioptimoinnista johtuen tehokkuus saattaa heikentyä ja tyhjennettävien kaivojen täyttöaste saattaa heikentyä. Tällä hetkellä Lounais- Suomen jätehuoltolautakunnan alueella toimivien sako- ja umpikaivolietteitä tyhjentävien yritysten keräysreitit ovat varsin tehokkaita ja yritykset pyrkivät yhdistämään tyhjennyksiä samoilla alueilla. Yrityksillä kuljetuskaluston säiliötilavuus vaihtelee palveluntarjoajasta riippuen 4 40 m 3 välillä sekä sakokaivoja tyhjennetään samalla ajokerralla yrityksestä ja kohteesta riippuen 1-10 kappaletta ja umpikaivoja 1-6 kappaletta. Tehtyjen haastatteluiden ja kyselyiden perusteella nykyiset jätehuoltoyritykset ovat hoitaneet sovitusti tyhjennykset kiinteistöiltä, mutta selvityksen yhteydessä ilmeni, että tyhjennyspisteiden perusteella noin 0,20 %, lietemäärän perusteella noin 0,72 % ja tyhjennystapahtumien perusteella noin 0,34 % lietteestä päätyy muualle kuin kunnan määräämään tyhjennyspaikkaan. Siirtymisessä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen jätteen tuottajan valinnanvapaus jätteenkuljetusyrittäjän suhteen poistuu. Poikkeustilanteiden (ei tarkoita poikkeusoloja, vaan esim. muutoksia tyhjennysväleissä ja reiteissä) resursointia on pidetty kunnan järjestämässä mallissa ongelmana. Kunnan järjestämän palvelun etuna voidaan pitää yhdenmukaista kohtelua kuntalaisille, laskutus toimii tasahinnoitteluna ja neuvonta on yhdenmukaista. Yhdenmukaisuus ei tarkoita kuitenkaan syrjimättömyyttä. Tasahinnoittelu tarkoittaa aina sitä, että laskutus ei ole kustannusperusteista ja joku kiinteistö kompensoi toisen kiinteistön samansuuruista hintaa. Näin tarkasteltuna tasahinnoittelu on syrjivä. 5.1.3 Jätteenkuljetuspalveluiden kohtuullisuus ja syrjimättömät ehdot 5.1.3.1 Tyhjennysten hinnoittelu Kohtuulliset ja syrjimättömät ehdot sako- ja umpikaivoleitteiden kuljetuspalveluissa tarkoittavat sitä, että kaikille kiinteistöille on tarjolla tarpeen mukaan samantasoista palvelua samanlaisin ehdoin. Absoluuttiset erot palvelun laadussa, hinnassa tai hinta-laatusuhteessa eivät tee palvelun ehtoja automaattisesti syrjiviksi, jos erot ovat kohtuulliset ja perustuvat tuotantorakenteeseen esimerkiksi etäisyyteen, tyhjennyskertoihin, keräysalueen säiliömääriin jne. Esimerkiksi pitkä kuljetusetäisyys, tyhjennettävien säiliöiden määrä ja koko sekä mahdollisten muiden tyhjennyspisteiden reitittyminen ja tyhjentäminen samalla reitillä vaikuttavat tyhjennettävää lietesäiliötä kohden muodostuviin kustannuksiin. Selvityksen yhteydessä kuljetusyrityksiltä saatiin aineisto, joka kattoi seuraavat tiedot kaikista tyhjennyspisteistä: osoite, tyhjennysväli, säiliömäärät, kerättävä lietelaji, tyhjennyshinnat (kuljetus ja käsittely eriteltynä) sekä säiliökoot. Näiden tietojen pohjalta analysoitiin kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen hintoja ja vietiin tiedot sekä tulokset paikkatietojärjestelmään. Paikkatietoaineiston ansiosta oli mahdollista laskea sako- ja umpikaivolietteen kuljetusetäisyys kaikille tyhjennyspisteille. Tarkastelutapa mahdollisti mm. tyhjennyshintojen jakauman ja alueellisuuden arvioinnin. Hinta-analyysit tehtiin lietelajeittain sekä skaalattuna kuutioittain. Saatujen tulosten pohjalta voitiin ottaa kantaa kuljetusjärjestelmän syrjivyyteen ja kohtuullisuuteen hinnoittelun näkökulmasta. Tarkastelualueella oli hintaeroja eri kuljetusyritysten tyhjennyshinnoissa. Eroja oli myös saman kuljetusliikkeen eri asiakkaiden tyhjennyshintojen välillä. Alla olevassa kuvassa (Kuvat 5-3) on esitetty sakokaivojen kuljetushinta/tyhjennys hintajakauma. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Esitetyssä hinnassa on kuutiokohtaista vaihtelua ja hintajakauma menee normaalijakauman mukaisesti. Tarkastelemalla kuljetusten hintoja kokonaisuutena, ottamatta huomioon säiliökokoja sekä lietemäärää, kuljetushintojen

14 mediaani on 107,0 /tyhjennys, keskiarvo 118,7 /tyhjennys, alakvartiili 93,0 /tyhjennys ja yläkvartiili 111,6 /tyhjennys. Otosten määrä hintajakaumaa laskettaessa oli 3047 kappaletta. Kuva 5-3. Sakokaivojen kuljetushinta per tyhjennys hintajakauma (ylä- ja alakvartiilin välinen ero on 18,6 euroa). Skaalatessa sakokaivojen tyhjennyksen kuljetushinta kaivojen koon (käytännössä kertyvän lietteen määrän) mukaan, saadaan esitettyä uusi kuutiohintajakauma (kuva 5-4). Kuutiohintajakaumaa tarkasteltaessa nähdään, että hintajakauma on edelleen varsin lähellä normaalijakaumaa ja se noudattelee tyypillistä jakaumaa markknaehtoisessa kilpailutilanteessa. Kuutiokuljetushintojen mediaani on 44,6 /tyhjennys, keskiarvo 60,1 /tyhjennys, alakvartiili 37,2 /tyhjennys ja yläkvartiili 59,5 /tyhjennys. Otosten määrä hintajakaumaa laskettaessa oli 3047 kappaletta. Kuva 5-4. Sakokaivojen kuutiokuljetushinta per tyhjennys hintajakauma (ylä- ja alakvartiilin välinen ero on 22,3 euroa).

15 Tarkasteltaessa sakokaivolietteiden tyhjennyksen kuutiokuljetushintaa samanaikaisesti kuljetusetäisyyden kanssa (kuva 5-5), nähdään, että pelkällä kuutiohinnalla ja kuljetusetäisyydellä ei ole selkeää riippuvuutta tarkasteltaessa muuttujia irrallaan muista hintaan vaikuttavista tekijöistä. Tämän näkyy selkeästi alla olevassa kuvaajassa, jossa yksittäisten tyhjennyspisteiden sijoittuminen hinta-etäisyys -koordinaatistoon on kuvattu. Kuten kuvasta voidaan havainnollistaa, selkeää trendiä ei voida osoittaa aineiston perusteella. Kuva 5-5. Sakokaivojen kuutiokuljetushinta suhteessa kuljetusetäisyyteen (ylä- ja alakvartiilin välinen ero on 22,3 euroa). Tarkastelemalla yrityksittäin yritysten perimiä sakokaivon tyhjennyksen kuutiokuljetushintoja (kuva 5-6), nähdään, että yrityksien välillä on vaihtelua ja samojen yritysten sisälläkin hinnat vaihtelevat. Hintavaihtelu yritysten välillä ja yrityksen sisällä kuuluu markkinoiden toimintaan ja osoittaa, että hinta muodostuu tietyn rakenteen mukaisesti, eikä yritysten välillä ole laitonta hintakartellia. Kuva 5-6. Sakokaivojen kuutiokuljetushinta vaihtelu yrityksittäin (ylä- ja alakvartiilin välinen ero on 22,3 euroa).

16 Tarkastelemalla samanaikaisesti Bayesin -verkkoanalyysin avulla useampaa muuttujaa (etäisyys, yritys, vastaanottopaikka, alue, käyntien määrä vuodessa, kaivojen määrä, astiakoko ja hinta) sakokaivojen tyhjennyksen osalta, saadaan kuvattua keräys- ja kuljetusjärjestelmän rakennetta (kuva 5-7). Bayesin -verkkoanalyysin avulla nähdään, että kuljetushintaan vaikuttaa suoraan astiakoko ja kaivojen lukumäärä. Välillisesti hintaan vaikuttaa käynnit vuodessa, alue (postinumeroalue) sekä valittu yritys. Kuva 5-7. Bayesin verkolla kuvattu sakokaivolietesäiliön tyhjennyksen kuljetushinnan muodostuminen etäisyyden, yrityksen, vastaanottopaikan, alueen, käyntien vuodessa, laivojen määrän sekä astiakoon mukaan. Edellä kuvattujen hinta-analyysien perusteella voidaan todeta, että Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan alueella on kilpailua eri kuljetusyritysten välillä ja että sakokaivolietesäiliön tyhjennyksen hinta muodostuu markkinaperusteisesti kustannusrakenteen ja kilpailutilanteen mukaisesti. Asiakkaat voivat myös vaikuttaa hintaan mm. kilpailuttamalla kuljetusyrityksiä. Edellä kuvatut hinta-analyysit tehtiin erikseen myös umpikaivolietteiden tyhjennyksille ja kuljetuksille. Alla olevassa kuvassa (Kuvat 5-8) on esitetty umpikaivojen kuljetushinta/tyhjennys hintajakauma. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Umpikaivolietteiden osalta hinta noudattelee samoja periaatteita kuin sakokaivolietteidenkin osalta ja hinnassa on kuutiokohtaista vaihtelua sekä hintajakauma noudattaa normaalijakaumaa. Kuljetushintojen mediaani on 105,0 /tyhjennys, keskiarvo 122,3 /tyhjennys, alakvartiili 90,5 /tyhjennys ja yläkvartiili 124,0 /tyhjennys. Otosten määrä hintajakaumaa laskettaessa oli 3667 kappaletta.

17 Kuva 5-8. Umpikaivojen kuljetushinta per tyhjennys hintajakauma (ylä- ja alakvartiilin välinen ero on 33,5 euroa). Skaalatessa umpikaivojen tyhjennyksen kuljetushinta kaivojen koon mukaan, saadaan esitettyä kuutiohintajakauma (kuva 5-9). Kuutiohintajakaumaa tarkasteltaessa nähdään, että hintajakauma on normaalijakauman mukainen. Kuutiokuljetushintojen mediaani on 22,3 /tyhjennys, keskiarvo 28,6 /tyhjennys, alakvartiili 18,1 /tyhjennys ja yläkvartiili 30,2 /tyhjennys. Otosten määrä hintajakaumaa laskettaessa oli 3667 kappaletta. Kuva 5-9. Umpikaivojen kuutiokuljetushinta per tyhjennys hintajakauma (ylä- ja alakvartiilin välinen ero on 12,1 euroa). Tarkasteltaessa tyhjennyksen kuutiokuljetushintaa samanaikaisesti kuljetusetäisyyden kanssa (kuva 5-10), nähdään, että pelkällä kuutiohinnalla ja kuljetusetäisyydellä ei ole selkeää riippuvuutta tarkasteltaessa muuttujia irrallaan muista hintaan vaikuttavista tekijöistä. Kuva

18 kuitenkin havainnollistaa, että alueella on hintavaihtelua ja hintaan vaikuttaa muutkin tekijät kuin etäisyys. Kuva 5-10. Umpikaivojen kuutiokuljetushinta suhteessa kuljetusetäisyyteen (ylä- ja alakvartiilin välinen ero on 12,2 euroa). Tarkastelemalla yrityksittäin yritysten perimiä umpikaivon tyhjennyksen kuutiokuljetushintoja (kuva 5-11), nähdään, että yrityksien välillä on vaihtelua ja samojen yritysten sisälläkin hinnat vaihtelevat. Hintavaihtelu yritysten ja yrityksen sisällä kuuluu vapaaseen markkinatalouteen ja osoittaa, että hinta muodostuu tietyn rakenteen mukaisesti, eikä yritysten välillä ole laitonta hintakartellia. Kuva 5-11. Umpikaivojen kuutiokuljetushinta vaihtelu yrityksittäin (ylä- ja alakvartiilin välinen ero on 12,2 euroa).

19 Tarkastelemalla samanaikaisesti Bayesin -verkkoanalyysin avulla useampaa muuttujaa (etäisyys, yritys, vastaanottopaikka, alue, käyntien määrä vuodessa, kaivojen määrä, astiakoko ja hinta) umpikaivojen tyhjennyksen osalta, saadaan kuvattua keräys- ja kuljetusjärjestelmän rakennetta (kuva 5-12). Bayesin -verkkoanalyysin avulla nähdään, että kuljetushintaan vaikuttaa suoraan astiakoko, yritys ja käynnit vuodessa. Välillisesti hintaan vaikuttaa kaivojen määrä ja etäisyys käsittelypaikasta. Kuva 5-12. Bayesin verkolla kuvattu umpikaivolietesäiliön tyhjennyksen kuljetushinnan muodostuminen etäisyyden, yrityksen, vastaanottopaikan, käyntien vuodessa, laivojen määrän sekä astiakoon mukaan. Edellä kuvattujen hinta-analyysien perusteella voidaan todeta samoin kuin sakokaivolietteidenkin osalta, eli Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan alueella on kilpailua eri kuljetusyritysten välillä ja umpikaivolietesäiliön tyhjennyksen hinta muodostuu markkinaperusteisesti kustannusrakenteen ja kilpailutilanteen mukaisesti. Asiakkaat voivat myös vaikuttaa hintaan mm. kilpailuttamalla kuljetusyrityksiä. Johtopäätös hinnoittelun kohtuullisuudesta ja syrjivyydestä Jätelain (646/2011) 20 mukaan aiheuttamisperiaate tarkoittaa, että jätteen alkuperäinen tuottaja taikka nykyinen tai aiempi jätteen haltija vastaa jätehuollon kustannuksista (aiheuttamisperiaate). Aiheuttamisperiaatteeseen kuuluu kustannusten kattaminen ja myös mm. riittävät tyhjennysvälit. Tämä on myös todettu jätedirektiivissä (Jätedirektiivin 2008/98/EY 14 artikla). Jätelain 6.1 :n ja jätedirektiivin 3 artiklan nojalla jätehuollolla tarkoitetaan jätteen keräystä, kuljetusta, hyödyntämistä ja loppukäsittelyä, mukaan lukien tällaisen toiminnan tarkkailua ja seurantaa sekä loppukäsittelypaikkojen jälkihoitoa ja toimintaa välittäjänä. Jätelain 79 kunnan jätemaksun perusteet ovat jätteen laji, laatu, määrä ja noutokerrat. Perusteina voidaan lisäksi ottaa huomioon jätteen keräys- ja kuljetusolot kiinteistöllä ja noutoalueella, kunnan keräysvälineiden käyttö sekä kuljetusmatka kuljetettaessa jäte yksittäisenä kuljetuksena. Keräystapahtuman, kuljetuksen, hyödyntämisen ja loppukäsittelyn hinnat ovat kaikille samat asuinpaikasta riippumatta kunnan järjestämän kuljetusjärjestelmän tasahinnoittelussa. Keräysolosuhteet sekä kuljetusmatkat ja -ajat eivät kuitenkaan ole kaikille samanlaisia. Kun kokonaishinta on sama, lähempänä asuvat ja helposti tyhjennettävät säiliöt kompensoivat kauempana asuvien ja/tai vaikeammin tyhjennettävien kiinteistöjen jätehuollon keräys- ja kuljetuskustannuksia. Kuljetusten osalta tasahinnoittelua voidaan näin pitää syrjivänä. Aiheuttamisperiaatteen mukaan vastuussa on yksittäinen jätteen tuottaja tai haltija. Aineistoista tehtyjen analyysien perusteella havaittiin, että jätehuoltopalveluiden hinnoittelussa on eroja, mutta hinnoittelun erot perustuvat palvelun tuotantokustannuksiin tai palvelun

20 tarjoajien väliseen kilpailuun. Analyysien perusteella nykyjärjestelmän ei voida väittää olevan syrjivä tai kohtuuton. Tämän työn lähtökohtana oli, että niin kiinteistön haltijan kuin kunnan järjestämässä kuljetuspalvelussa lietteet kerätään ja kuljetetaan pois. Suomessa on jätelain nojalla määritelty tahot, joiden on liityttävä järjestettyyn jätteenkuljetukseen. Eroja järjestelmien välillä saattaa syntyä reiteiltään poikkeavien kuljetuspalvelujen hinnoittelussa sekä palvelujen tarjonnassa. Keräysreittien nykyinen lomittuminen Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan alueella (kts. taulukko 5-1) viittaa kilpailuun ja kuljetusyritysten kilpailuttamiseen. 5.1.3.2 Irtisanomisehdot ja tyhjennysvälit Jätteenhaltijalla on kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa jätteenkuljetusyrityksestä riippuen sopimuksen 0 1 kuukauden irtisanomismahdollisuus. Suurimmalla osalla yrityksistä irtisanomisaikaa ei ole. Tämä tarkoittaa sitä, että jätteenhaltijalla on mahdollisuus vaihtaa palvelun tarjoajaa, jos palvelun laatu tai hinta ei vastaa sille asetettuja odotuksia. Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan alueella toimivien sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusyritysten sopimusehdot ovat yhdenvertaisia kuluttajille. Sopimusehdot periaatteessa mahdollistavat tilanteen, jossa joku kuntalainen ei saisi jätehuoltopalvelua. Tiedossa ei kuitenkaan ole tapauksia, missä kukaan alueella oleva yritys ei suostuisi tarjoamaan palveluitaan yksittäiselle asiakkaalle. Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan jätehuoltomääräysten mukaan vakituiseen asumiseen käytetyn asunnon jätevesijärjestelmän saostussäiliöt tai pienpuhdistamon lietesäiliöt on tyhjennettävä lietteestä vähintään kerran vuodessa. Vapaa-ajan asunnon, jossa on vesivessa, jätevesijärjestelmän saostussäiliöt tai pienpuhdistamon lietesäiliöt on tyhjennettävä lietteestä vähintään kerran vuodessa. Jos vapaa-ajan asunnon jätevesijärjestelmän saostussäiliöön tai pienpuhdistamoon ohjataan ainoastaan pesuvedet, saostussäiliö tai pienpuhdistamon lietetila on tyhjennettävä vähintään joka toinen vuosi. Tehdasvalmisteisissa jätevesijärjestelmissä lietteenpoisto on tehtävä valmistajan antamien ohjeiden mukaan edellä mainittuja vähimmäisvelvoitteita useammin. Velvoitetta tyhjentää poikkeuksetta kaikki sakokaivot vähintään kerran vuodessa on väljennetty lakimuutoksella 3.4.2017 alkaen, kun Valtioneuvoston asetusta talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla muutettiin. Ohjeistukset sakokaivojen ja pienpuhdistamojen tiukoista tyhjennysväleistä poistuivat. Tämä mahdollistaa tyhjennysvälien asettamisen vastaamaan paremmin todellista tyhjennystarvetta, jota ei ole kuitenkaan huomioitu Lounais-Suomen Jätehuoltolautakunnan alueen jätehuoltomääräyksissä. Todellista tarvetta vastaavilla tyhjennysväleillä laskettuna myös laskennallinen lietteiden kertymä vastaisi paremmin todellista määrää. Umpisäiliöt on tyhjennettävä tarvittaessa. Umpisäiliöitä ja niiden täyttymistä sekä täyttymishälyttimen toimintaa on seurattava säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa. Hiekanerotuskaivot, öljynerotuskaivot ja rasvanerotuskaivot on tarkistettava vähintään kaksi kertaa vuodessa ja tyhjennettävä aina tarvittaessa. Erotuskaivojen hälyttimet on tarkistettava säännöllisesti ja pidettävä kunnossa. Fosforinpoistokaivot on tyhjennettävä tarvittaessa. Kiinteistökohtaiseen jätevesien käsittelyjärjestelmään liittyvät fosforinpoistokaivot on tarkistettava säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa. Jos lietetilaan ei ole kiinteistön käyttämättömyyden tai muun perustellun syyn vuoksi kertynyt lietettä tyhjennettäväksi edellisen tyhjennyksen jälkeen, voi lietesäiliön tyhjennykseen hakea keskeytystä jätehuoltoviranomaiselta kirjallisesti. Hakemuksessa on ilmoitettava peruste tyhjennyksen tarpeettomuudelle. Hakemus on jätettävä viimeistään 4 viikkoa ennen suunniteltua tyhjennysviikkoa. 5.1.3.3 Vertailu Kemiönsaaren kunnan järjestämään sako- ja umpikaivolietteiden jätteenkuljetukseen Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan alueella Kemiönsaaressa hoidetaan sako- ja umpikaivolietteiden kuljetus kunnan järjestämänä kuljetuksena. Lietekaivojen tyhjennyksistä huolehtivat Lounais-Suomen Jätehuollon kilpailuttamat yritykset. Kemiönsaaren sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksia hoitaa 2 eri yritystä. Vastaavasti kiinteistön haltijan järjestämässä sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksissa palveluita tarjotaan kaikilla alueilla vähintään 7 eri kuljetuksia ja tyhjennyksiä tekevän yrityksen toimesta.

21 Kemiönsaaressa vakituisten asuntojen ja vesivessallisten vapaa-ajanasuntojen sakokaivot tyhjennetään vähintään kerran vuodessa. Jos vapaa-ajan asunnolla on käytössä vain kuivakäymälä, tyhjennetään sakokaivot vähintään kerran kahdessa vuodessa. Jos kaivon tyhjennykselle tulee tarvetta sovittua aikaisemmin, tilataan tyhjennys hyvissä ajoin Lounais- Suomen Jätehuolto Oy:n asiakaspalvelusta. Umpisäiliöt voidaan tyhjentää säännöllisesti sovitun rytmin mukaisesti tai ainoastaan asiakkaan tilauksesta. Tyhjennykset toteutetaan arkipäivisin. Kovilla pakkasilla (lämpötila alle -15 C) kaivoja ei pystytä tyhjentämään, jolloin tyhjennykset siirtyvät eteenpäin. Tyhjennysvälit ovat molemmissa niin kunnan kuin kiinteistön haltijan järjestämässäkin sako- ja umpikaivolietteiden tyhjennyksissä jätehuoltomääräysten mukaiset, eikä järjestelmien välille synny eroa. Kemiönsaaressa tyhjennys tulee tilata vähintään 2 viikkoa etukäteen. Lounais-Suomen jätehuollon mukaan näin ajoreitit voidaan suunnitella ajoissa ja kaivot voidaan tyhjentää järjestelmällisesti. Tilattaessa tyhjennys erikseen niin, että kaivo on tyhjennettävä viiden arkipäivän sisällä, veloitetaan tyhjennyksestä pikakuljetusmaksu. Kiinteistön haltijan järjestämässä sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksessa ei peritä erillistä pikakuljetusmaksuja, vaan kaivot on mahdollista saada tyhjennettyä normaalilla hinnalla myös viikon sisällä. Näin ollen eri kuljetusjärjestelmien kustannuksia vertailtaessa, tulee ottaa huomioon kunnan järjestämässä kuljetuksessa tulevat lisät. Kemiönsaarella kuluvan vuoden tyhjennyksen voi peruuttaa täyttämällä sähköisen lomakkeen, jos sakokaivoon ei ole vuoden aikana kertynyt lietettä tyhjennettäväksi. Tyhjennys on mahdollista peruuttaa myös paperisella lomakkeella, jonka saa tilattua Lounais-Suomen Jätehuollon asiakaspalvelusta. Tyhjennyksen voi peruuttaa aikaisintaan kolme kuukautta ennen suunniteltua tyhjennystä. Peruutus on tehtävä kuitenkin viimeistään kuukautta ennen tyhjennystä. Jos peruutuksen syy ei ole riittävä, Lounais-Suomen Jätehuolto Oy ilmoittaa siitä erikseen ja tyhjennys tehdään suunnitellussa aikataulussa. Tyhjennyksen peruutus koskee vain kuluvaa vuotta. Seuraava tyhjennys tulee normaalin tyhjennysrytmin mukaan. Kiinteistön haltijan järjestämässä kuljetusjärjestelmässä sakokaivojen tyhjennyksen peruutukset voidaan tehdä joustavammin kuin kunnan järjestämässä tyhjennyksessä. Kiinteistön haltijan järjestämässä järjestelmässä riippuen jätteenkuljetusyrityksestä, sovittu tyhjennys voidaan perua vielä vuorokautta ennen suunniteltua tyhjennystä. Kemiönsaarella kuljetusmaksu on kaikille alle 5 m 3 lietesäiliöille sama, jolloin riippumatta lietteestä (sako- tai umpikaivoliete) kuljetusmaksua maksetaan 76,11 /tyhjennys. Kiinteistön haltijan järjestämässä kuljetuksessa sako- ja umpikaivolietteiden tyhjennyksen kuljetusmaksun suuruus vaihtelee ja edellä kuvatuissa hinta-analyyseissä on osoitettu kuljetusmaksun muodostuvan lietetyypin, astiakokoon, yrityksen, käyntien lukumäärän, kaivojen lukumäärän, etäisyyden käsittelypaikkaan sekä alueen (postinumeroalue) perusteella. Kemiönsaarella tulee lisämaksuja kuljetusmaksun lisäksi oheisen taulukon 5-2 mukaan. Taulukko 5-2. Kemiönsaaren lisämaksut Lisämaksut Maksu Lisäkuljetusmaksu, lietettä 5 m3 tai enemmän Tyhjennysetäisyysmaksu Kuljetuskaluston siirtomaksu Erityistoimenpidemaksu (minimiveloitus 1 h) Hukkanouto Pikakuljetusmaksu, pääsaari Pikakuljetusmaksu, saaristo (Rosala-Hiittinen, Högsåra) Poikkeustilanteen kuljetusmaksu Poikkeustilanteen lisäkuljetusmaksu, lietettä 5 m3 tai enemmän Poikkeustilanteen kilometrimaksu 22,83 /tyhjennys 12,60 /tyhjennys 12,60 /tyhjennys 80,76 /h 38,06 /tyhjennys 152,22 /tyhjennys 228,35 /tyhjennys 228,35 /tyhjennys 68,50 /tyhjennys 1,15 /km

22 Kemiönsaaressa sako- ja umpikaivoleitteiden kuljetuksen lisämaksut muodostuvat alla kuvattujen perusteiden mukaisesti. Lisäkuljetusmaksu, lietettä 5 m3 tai enemmän Jos lietettä on 5 m3 tai enemmän, lisätään kuljetusmaksuun lisäkuljetusmaksu. Tyhjennysetäisyysmaksu Jos kaivo joudutaan tyhjentämään yli 20 metrin etäisyydeltä, lisätään hintaan tyhjennysetäisyysmaksu. Jos etäisyyttä on enemmän kuin 40 metriä, lisätään tyhjennyshintaan erityistoimenpidemaksu. Kuljetuskaluston siirtomaksu Jos lieteautoa joudutaan siirtämään lietekaivojen tai jätevesijärjestelmien välillä, lisätään tyhjennyshintaan kuljetuskaluston siirtomaksu. Erityistoimenpidemaksu Jos lietekaivon tyhjennys vaatii erityisiä toimenpiteitä, kuten maa-aineksen tai jään poistamista, yli 40 m pitkän imuletkun tai tyhjennykseen tarvitaan traktori tai proomu, lisätään hintaan erityistoimenpidemaksu työtuntien perusteella. Traktorin, proomun tai muun poikkeavan keräyskaluston kustannukset lisätään hintaan. Hukkanoutomaksu Jos lietekaivo on tyhjä, kaivoa ei löydy annettujen ohjeiden perusteella, kaivossa on sinne kuulumatonta materiaalia, kaivon kunto tai kansi estää tyhjennyksen tai se aiheuttaa työturvallisuusriskin, kaivon lukitus estää tyhjennyksen tai kulkureitti kaivon luo on kulkukelvoton, peritään hukkanoutomaksu. Pikakuljetusmaksu Jos tyhjennys tilataan erikseen siten, että kaivo on tyhjennettävä viiden arkipäivän sisällä, veloitetaan tyhjennyksestä pikakuljetusmaksu. Poikkeustilanne Jos lietekaivon ylitäyttyminen uhkaa asukkaiden terveyttä, ympäristöä tai kiinteistön kuntoa esimerkiksi siten, että wc ei vedä tai jätevesi tulvii kiinteistön sisälle, voi tyhjennyksen tilata normaalin toimistoajan (arkisin klo 9 15) ulkopuolella suoraan kuljettajilta. Tällaisessa poikkeustilanteessa tilatusta tyhjennyksestä veloitetaan taksanmukaiset poikkeustilannemaksut. Edellä kuvattujen lisämaksujen sekä kunnan järjestämän ja kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen erilaisen hinnanmuodostumistavan vuoksi, eri kuljetusjärjestelmien suora hintavertailu ei ole mahdollista tämän selvityksen yhteydessä. Pelkän taksan mukaisen kuljetushinnan (kunnan järjestämä jätteenkuljetus) vertailu kiinteistön haltijan järjestämässä sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksessa perittävään kuljetusmaksuosuuteen, ei anna todellista kuvaa kuljetusjärjestelmien välisestä hintaerosta. Saadakseen selkeästi esille eri kuljetusjärjestelmien välinen hintaero, tulisi Kemiönsaaren osalta tietää, kuinka paljon eri lisämaksuja on tullut sekä millaisia kaivoja alueella on. 5.2 KIINTEISTÖN HALTIJAN JÄRJESTÄMÄÄ JÄTTEENKULJETUSTA KOSKEVAT ERITYISVAATIMUKSET 5.2.1 Edistääkö nykyinen järjestelmä jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa? Kiinteistön haltijan järjestämä sako- ja umpikaivolietteiden kuljetus säilyttää alueella useita itsenäisiä kuntaurakoiden saamisesta riippumattomia yrityksiä ja kuljetuskalustoa, jotka käytännössä kyselyjen ja haastattelujen sekä mm. kuljetushintojen erilaisuuden ja toimintaalueiden perusteella kilpailevat keskenään markkinoita jakamatta. Se antaa myös kiinteistönhaltijoille mahdollisuuden valita jätteiden kuljetuksia hoitava yritys. Kunnan järjestämässä sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksessa urakoitsijoiden kilpailutuksen kautta ylimääräinen kuljetuskalustokapasiteetti todennäköisesti poistuu alueelta, jolloin sillä on negatiivinen vaikutus kriisitilanteiden hoidossa esim. jätevedenpuhdistamon ja jätevesiputkiston ongelmatilanteissa sekä tulvissa ja suurten yleisötapahtumien yhteydessä. Nykyjärjestelmä edistää jätehuollon (keräys, kuljetus, käsittely) yleistä toimivuutta Lounais- Suomen jätehuoltolautakunnan alueella. Lietteen keräyksen ja kuljetuksen palvelutarjonta on laajaa ja käsittelyyn voidaan vaikuttaa jätehuoltomääräyksillä. Kuljetus toimii kilpailluilla markkinoilla ja tarjoaa valinnanvaraa. Nykyisen järjestelmä myös varautuu paremmin

23 kriisitilanteiden hoitoon, kun alueella säilyy kattavammin kuljetuskalustoa. Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa. 5.2.2 Tukeeko järjestelmä jätehuollon alueellista kehittämistä? Kuljetusjärjestelmällä ei ole vaikutusta jätteiden käsittelyn alueelliseen kehittämiseen. Sako- ja umpikaivolietteen kuljettaja ei määrää lietteen määränpäätä, vaan kunta päättää käsittelypaikan kuljetusjärjestelmästä riippumatta. Kuljetusjärjestelmä kuitenkin tukee jätehuollon alueellista kehittymistä keräyksen ja kuljetusten osalta. Kiinteistön haltijan järjestämä kuljetus motivoi jätehuoltoyrityksiä kehittämään keräys- ja kuljetuskalustoa, kouluttamaan työntekijöitään sekä ottamaan käyttöön uusia teknologioita. Yritysten kilpaillessa vapailla markkinoilla, uusilla innovaatioilla ja digitalisaation tuomilla uusilla ratkaisuilla (mm. lietesäiliöiden tilan seurantamekanismit, kuljettajien taloudellinen ajotapa, reittioptimointi, kuljetuspörssit) voi olla suuri merkitys yritysten elinvoimaisuuden ja markkinoilla pysymisen kannalta. Kunnan järjestämässä sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksessa uudet innovaatiot ja ratkaisut edistyvät tehokkaasti, jos ne asetetaan kilpailutusehtoihin. Jos niitä ei ole kilpailutuksessa vaatimuksina, niiden yleistyminen ei ole kovin todennäköistä ottaen huomioon urakkasopimusten määräaikaisuudet ja investointien suuruudet. 5.2.3 Aiheuttaako nykyinen järjestelmä terveys- tai ympäristövaaraa? 5.2.3.1 Jätekuljetusten suoritteet Sako- ja umpikaivolietekuljetusten suoritteita tulee tarkastella koko alueen kattavana tehokkuuden näkökulmasta eli kuinka suuri hyötykuorma kantavuuteen nähden saadaan kerättyä lietettä tyhjennyskerralla ja alueelta sekä kuinka paljon ajovuoron työajasta kuluu reitin ajoon. Kysymys on, miten tehokkaasti työaika saadaan hyödynnettyä ja kertymä vastaamaan keräilyajoneuvon kantavuutta. Maatieteellisesti rajattujen alueiden (esim. postinumeroalueet) tarkastelu muusta alueesta irrallisena ei yleensä ole optimaalinen yhdeksi urakka-alueeksi. Syynä on, ettei ajoneuvolle tule tehokasta käyttöä kaikille arkipäiville. Toisaalta myös keräystyössä ajan ja kantavuuden kapasiteetin maksimaalinen käyttö ei myöskään toteudu. Kun tarkastellaan koko Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan aluetta, niin sako- ja umpikaivolietteiden keräyksestä ja kuljetuksesta syntyy eri kuljetusyrityksillä yhteensä noin 560 000 ajokilometriä vuodessa. Nykyisten toimijoiden reitit ovat jo varsin tehokkaat ja autojen täyttöasteet ovat korkeat. Tarkastelualueen kokonaisliikennesuorite on VTT:n LIISA 2016 laskentamallin perusteella 3 585 000 000 km/a, josta raskaan liikenteen osuus on 302 000 000 km/a. Sako- ja umpikaivolietekuljetusten osuus raskaan liikenteen suoritteesta on 0,185 % ja 0,0156 % kokonaisliikennesuoritteesta. Taulukko 5-3 Liikennesuoritteet ja sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusten osuus suoritteesta. Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan alue Liikennesuorite (1000 km/a) Liikenteen kokonaissuorite 3 585 000 Raskas liikenne 302 000 Lietekuljetukset 560 Lietekuljetusten osuus kokonaissuoritteesta 0,0156 % Lietekuljetusten osuus raskaan liikenteen suoritteesta 0,185 % 5.2.3.2 Liikenneturvallisuus Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan alueella suoritetuissa sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksessa tapahtui 7 omaisuusvahinkoa vuonna 2016. Näitä olivat mm. postilaatikon vahingoittuminen, kolhaisut, nurmikolle ajot jne. Henkilövahinkoja ei tapahtunut vuonna 2016. Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksista aiheutuneiden onnettomuuksien osuus kaikista Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan alueella tapahtuneista liikenneonnettomuuksista on pieni, noin 0,55 % (kuva 5-13). Kuljetusjärjestelmän valinnalla ei voida osoittaa olevan vaikutusta liikenneonnettomuuksien määrään jätteenkuljetuksissa.

24 Kuva 5-13 Liikenneonnettomuudet Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan alueella vuonna 2016. 5.2.3.3 Emissiot melu ja ilmapäästöt Siirryttäessä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen liikennesuoritteen aiheuttama muutos kokonaismelutasossa olisi alle 1 db. Ihmiskorva ei pysty havaitsemaan tällaista alle 1 db ekvivalenttimelutason muutosta. Meluvaikutus on paikallinen ärsytys niillä alueilla, joissa mahdollisesti käy toinen ajoneuvo tyhjentämässä muita jätteitä. Melutasot molemmissa järjestelmissä jäävät alle melutason ohjearvojen (VNp 993/1992 2 3 ). Maksimimelutaso syntyy tyhjennyksissä, joiden lukumäärä on sama molemmissa järjestelmissä. Kuljetusjärjestelmän valinta ei vaikuta asukkaiden kokemaan melutasoon. Taulukossa 5-3 on esitetty Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan alueen liikenteen päästöt vuoden 2016 mallinnuksen perusteella seuraavilla päästölajeilla: CO, HC, NOx, CO 2 sekä SO 2 käyttäen liikenteen suoritemääriä sekä VTT:n LIPASTO-järjestelmän yksikköpäästöarvoja jäteautolle. Taulukko 5-4. Liikenteen päästöt sekä jätekuljetusten osuus päästöistä Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan alueella. Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan alue CO HC NOx CO 2 SO 2 Raskaan liikenteen päästöt (t/a) 403 37 1 212 258 340 0,84 Liikenteen kokonaispäästöt (t/a) 3 900 499 2 252 785 787 3,07 Sako- ja umpikaivolietekuljetusten päästöt (t/a) 0,616 0,123 10,64 3 052 0,021 Sako- ja umpikaivolietekuljetusten osuus prosentteina Osuus raskaan liikenteen päästöistä (%) 0,153 0,337 0,870 1,181 2,467 Osuus liikenteen kokonaispäästöistä (%) 0,0158 0,0247 0,4724 0,3884 0,6759 Sako- ja umpikaivolietekuljetusten päästöt vähenevät suhteessa liikennesuoritteiden vähenemiseen. Kuljetusjärjestelmän muutoksen vaikutus päästöjen vähenemiseen on niin pieni, että ilmanlaadun ohjearvojen (VNA 711/2001) tarkastelussa näillä muutoksilla ei ole mitattavaa vaikutusta.

25 5.2.3.4 Tyhjennyspisteet ja reklamaatiot Tyhjennyspistemäärä pysyy samana kuljetusjärjestelmästä riippumatta. Tyhjennyspistemäärä muuttuu ainoastaan, jos viemäriverkostoa laajennetaan kattamaan nykyisiä sako- ja umpikaivoalueita. Reklamaatioiden määrä (kaikki reklamaatiot) vuonna 2016 oli 50 kappaletta. Reklamaatioista yksikään reklamaatioista ei liittynyt terveys- tai ympäristövaaraan eikä roskaamiseen. 5.3 NYKYISEN KULJETUSJÄRJESTELMÄN SÄILYTTÄMISEN MYÖNTEISET VAIKUTUKSET 5.3.1 Kotitalouksien asema Kaikissa tarkastelualueen kunnissa toimii vähintään 7 sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksia tarjoavaa yritystä. Jätelaskujen suuruus vaihtelee yritysten välillä, mutta asiakas voi halutessaan vaihtaa palveluntuottajaa. Yritysten välillä on eroja, mikä mahdollistaa selvän valinnan, missä heijastuvat palvelut ja niiden taso. Mikäli kunnan järjestämässä sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksessa palvelu ja/tai hinta ei ole kiinteistön haltijaa tyydyttävää, ei palvelun toimittajaa voi vaihtaa. Yksityinen yritys ei voi pakottaa ketään liittymän palvelujensa piiriin, kun taas kuntayhtiö voi, vaikka kiinteistöllä ei olisi mitään toimintaa. Kuljetussopimuksen voi irtisanoa kaikkien toimijoiden asiakaspalvelussa ja irtisanomisaika vaihtelee toimijasta riippuen 0 1 kk välillä. Yritysten sisällä uusia kuljetuspalveluja tarjotaan asiakkaille samankaltaisin ehdoin. Selvityksessä ei tullut esille seikkoja, joiden perusteella liittymisehtoja voisi pitää syrjivinä. Kyselyn vastausten perusteella kiinteistön haltijan järjestämässä sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksessa asiakkaan katsotaan saavan yksilöllisempää palvelua, sillä asiakkaista halutaan pitää kiinni hyvällä palvelulla. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa todellinen kilpailu sekä asiakkaan ja yrityksen välinen läheinen vuorovaikutus vaativat yrityksiltä hyvää toimintaa. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kuljetusyhtiö voi hoitaa kaikki toimenpiteet suoraan asianosaisten kesken ja palautteen antaminen puolin ja toisin on nopeampaa ja yksinkertaisempaa. Jätehuoltoyhtiön kilpailutus kunnan järjestämässä sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksessa velvoittaa useimmiten työn tarjoamista urakoitsijalle ympäri vuoden, joka luo mahdollisesti ongelmia kotitalouksien näkökulmasta talviaikana. Talvella moneen kohteeseen ei pääse liikkumaan helposti sekä talven aikana tyhjennetyt kaivot usein jäätyvät helpommin ja menettävät jäätymisen vuoksi toimintakunnon. Selvityksen yhteydessä nousi mm. esiin, että Kemiönsaarella peritään hukkanoutomaksuna puolet tyhjennyshinnasta ja kaivojen tyhjennys on määrätty joka vuosi samalle viikolle. Näin ollen hukkanoutomaksun joutuu maksamaan, jos määrätyllä tyhjennysviikolla on unohtunut mökin portti kiinni, tie on auraamatta tai kaivot etsimättä lumen alta esille. 5.3.2 Yritysten toiminta Tämän selvityksen yhteydessä tehtyihin kyselyihin ja haastatteluihin vastanneet jätteenkuljetusyritykset työllistivät vuoden 2016 lopussa Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan alueella yhteensä 39 henkilöä, joista 73 % toimi kuljettajina ja 27 % vastasi mm. laskutuksesta, huollosta, tilausten vastaanotosta sekä rekisterien ylläpidosta. Kunnan järjestämän kuljetusmallin toteutuminen tarkoittaisi kuljetusten kilpailuttamista jätelaitoksen (Lounais-Suomen Jätehuolto Oy) toimesta. Lounais-Suomen Jätehuolto voisi todennäköisesti hoitaa kilpailutuksen nykyisellä henkilökunnallaan, joiden tehtävänä olisi jatkossa myös kilpailutuksen hoitamisen lisäksi mm. reklamaatioiden hoitaminen, neuvonta, jätemaksujen laskutus sekä urakkasopimusten kilpailutus ja sopiminen urakoitsijoiden kanssa. Jätteenkuljetusyritysten edustajien mukaan niillä on hyvät mahdollisuudet työllistää ihmisiä jatkossakin, jos alueella säilyy kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus. Mikäli kiinteistön haltijan järjestämästä jätteiden kuljetusjärjestelmästä siirrytään kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen, näkevät jätteenkuljetusyritykset tilanteen heikkenevän nykyisestä. Vastaajat arvioivat siinä tapauksessa työllistävänsä yhteensä enimmillään 17 työntekijää. Käytännössä töiden jatkuminen riippuukin siitä, pärjäävätkö jätteenkuljetusyritykset mahdollisessa kilpailutuksessa. Jos nykyisin toimivat yritykset eivät voittaisi kilpailutuksia, myös muu toiminta vähenisi huomattavasti tai loppuisi kokonaan (mm. asiakaspalvelu ja laskutus).

26 Tilannetta voidaan tarkastella kahdella eri skenaariolla: 1. Nykyiset jätteenkuljetusyritykset saavat kuljetusjärjestelmän muutoksen jälkeen kuntaurakoita jatkossakin. 2. Nykyiset jätteenkuljetusyritykset eivät saa kuntaurakoita hoidettavakseen kuljetusjärjestelmän muutoksen jälkeen; kuljetus tapahtuu uusilla toimijoilla. Jos nykyiset kuljetusyritykset saavat jatkossakin kuntaurakoita, muutokset eivät ole niin radikaaleja. Silloin yritysten työllistämä henkilömäärä pysyy lähes samana. Jos nykyiset jätteenkuljetusyritykset eivät saa kuntaurakoita, merkitsee se niiden toiminnan taantumista Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan alueella. Tässä tilanteessa sako- ja umpikaivolietteiden keräys ja kuljetus eivät kuitenkaan lopu. Alueelle tulee uudeksi yrittäjäksi joko kansainvälinen, kansallinen, alueellinen tai paikallinen toimija. Nykyisistä toimijoista ainoastaan muutaman yrityksen toiminta jatkuisi, sillä ne voisivat siirtää kalustoaan ja mahdollisesti myös henkilöstöään muihin tehtäviin. Suurin osa kuitenkin sako- ja umpikaivolietteiden tyhjennyksiä tekevistä yrityksistä toimivat ainoastaan Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan alueella, joten kuljetusten loppuminen heikentäisin yritysten elinkelpoisuutta merkittävästi. Osalla yrityksistä toiminta loppuisi mahdollisesti kokonaan, jos he eivät saisi kunta-urakoita. Jätteenkuljetusjärjestelmän muuttamisen myötä kuljettajien työsuhteet saattaisivat muuttua jatkossa määräaikaisiksi ja työsopimukset tehtäisiin vastamaan urakka-aikoja. Molemmilla kuljetusjärjestelmillä sako- ja umpikaivolietteiden keräyksen ja kuljetuksen tulee toimia. Kokonaistyöllisyysvaikutus on likimain sama molemmissa kuljetusjärjestelmissä. Kuljetusyritysten esittämä työsopimusten määräaikaisuus ei ole välttämätön edellytys kolmen vuoden kuntaurakassa, koska työlainsäädäntö tuntee tuotannollis-taloudelliset irtisanomisperusteet. Työntekijöiden kannalta epävarmuus on silti sama kuin määräaikaisessa työsopimuksessa ja se voi johtaa suurempaan henkilöstön vaihtuvuuteen. Kuljetusyrittäjille esitettyjen kyselyiden ja haastatteluiden perusteella ainakin 8 yrityksen (42 % alueella tällä hetkellä toimivista sako- ja umpikaivolietetyhjennyksiä tekevistä yrityksistä) toiminta jatkuisi alueella, vaikka eivät ne pärjäisi kilpailutuksissa. Yritysten toiminta olisi kuitenkin huomattavasti pienempää kuin nykyisin. Muut kyselyyn vastanneet 11 yritystä (58 % kaikista yrityksistä) arvioivat toiminnan jatkumisen Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan alueella riippuu siitä, pärjäävätkö ne mahdollisessa kilpailutuksessa. Jos nykyisin toimivat kuljetusyritykset eivät voita kilpailutuksia, niiden toiminta supistuisi huomattavasti tai mahdollisesti loppuisi kokonaan. Todennäköisesti kaikki yritykset joutuisivat irtisanomaan henkilöstöä sen mukaisesti, miten markkinatilanne kuntaurakoiden kilpailuttamisen jälkeen muuttuisi. Yritysten elinkelpoisuuden tarkastelu liittyy siihen, millä edellytyksillä nykyiset yritykset voivat jatkaa toimintaansa, jos ne eivät saa kuntaurakoita. Tähän liittyy myös se, millä edellytyksillä jätteenkuljetusyritykset voivat tarjota seuraavalla urakkatarjouskierroksella palvelujaan ja kuinka työvoiman irtisanominen ja palkkaaminen sekä investoinnit ovat mahdollisia kilpailutetussa järjestelmässä, jossa kuljetusten kilpailutus on etenkin pienemmille riskitekijä investointien suunnittelussa ja työvoiman palkkauksessa. Teoreettisia vaihtoehtoja nykyisin toimiville jätteenkuljetusyrittäjille ovat seuraavat: kaikki nykyiset jätteenkuljetusyritykset jatkavat kilpailutetussa järjestelmässä jossain laajuudessa, joku jätteenkuljetusyritys saa kaikki alueet tai kaikki jätteenkuljetusyritykset menettävät alueensa kokonaan tai osittain uudelle kansainväliselle, kansalliselle tai paikalliselle organisaatiolle. Kunnan järjestämän sako- ja umpikaivolietteiden jätteenkuljetusjärjestelmän vaikutuksia yritysten määrään ja mahdollisuuksiin tarjota palveluitaan seuraavilla kierroksilla voidaan hyvin verrata Pirkanmaan Jätehuollon toteuttamaan sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksiin. Pirkanmaan Jätehuolto Oy toteutti sako- ja umpikaivolietteiden kilpailutuksen vuonna 2016, jolloin se sai yhteensä 15 eri yritykseltä tarjouksen. Markkinaoikeus kuitenkin kumosi Pirkanmaan

27 Jätehuolto Oy:n tekemän hankintapäätöksen hankintalainsäännösten vastaisena, jolloin Pirkanmaan Jätehuolto toteutti uuden kilpailutuksen sako- ja umpikaivolietteiden tyhjennyksestä vuonna 2017. Vuonna 2017 tarjouksia tuli enää 11 eri yritykseltä. Tuoreessa kilpailutuksessa yksi yritys sai urakoitavakseen kaikki alueet Sastamalan Mouhijärveä ja Suodenniemiä lukuun ottamatta. Mouhijärven ja Suodenniemen alueella lietteen kerää ja kuljettaa paikallinen yritys. Kaikki muut Pirkanmaan Jätehuollon kilpailuttamat alueet urakoi espoolainen yritys. Selvityksen yhteydessä tavoitetuista yrityksistä ainoastaan yksi yritys on suuryritys, joka pysyy elinkelpoisena siinäkin tapauksessa, ettei se voita yksittäisiä kilpailutuksia. Se voi siirtää kalustoaan ja joskus myös henkilöstään muihin tehtäviin. Näin ollen se voisi tarjota myös seuraavalla urakkatarjouskierroksella palveluitaan, vaikka se ei saisi ensimmäisellä kierroksella urakoita Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan alueella. Muut selvityksen yhteydessä tavoitetut alueella toimivat sako- ja umpikaivolietteitä kuljettavat yritykset (18 kappaletta ja 95 % yrityksistä) ovat mikroyrityksiä (alle 10 työntekijää ja liikevaihto alle 2 miljoonaa euroa) tai pienyrityksiä (alle 50 työntekijää ja liikevaihto alle 10 miljoonaa euroa), jolloin yrityksillä ei ole realistisia mahdollisuuksia tarjota palveluitaan seuraavalla urakkatarjouskierroksella, jos ne eivät saa urakoita ensimmäisellä kierroksella. Yritysten tilinpäätöstietojen perusteella Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan alueella ei voida osoittaa määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä. 5.3.3 Viranomaisten toiminta Tämän selvityksen yhteydessä lähetettiin sähköinen kyselylomake kaikille tarkastelualueen kuntien ympäristövalvonnasta vastaaville viranomaisille sekä Turun jätehuoltoviranomaiselle. Kyselyssä annettiin mahdollisuus tuoda esiin näkemyksiään sako- ja umpikaivolietteiden keräyksestä ja kuljetuksesta Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan alueella. Saatujen vastausten mukaan Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan alueella ei ole sellaisia alueita autoteiden varrella, joilla jätehuoltoyritykset eivät tarjoa sako- ja umpikaivoleitteiden kuljetuspalveluita. Saaduissa vastauksissa nousi esiin, että ulkosaariston lietetyhjennykset saattavat olla osittain kiinni siitä, suostuuko kiinteistönomistaja maksamaan todellisia kustannuksia. Valvontaviranomaisille kuuluvien tehtävien suorittamisen kanalta alueellisia eroja on saariston osalta, koska kuljetukset ja tyhjennykset ovat hankalia. Saaristossa on myös saatujen vastausten mukaan paljon harmaavesikohteita, joiden olisi järkevintä tyhjentää lietekerrostuma kaivoistansa itse. Vastauksissa nähtiin ratkaisuna, että ulkosaaristoon täytyisi kehittää omia paikallisia wclietteenkin kompostointimahdollisuuksia (esim. FANNin lietepuristimia), sillä ei ole ympäristöystävällistä kerätä lietteitä kaukaa saaristosta. Vastaajien käsityksen mukaan jätteenkuljetusjärjestelmän muodolla on vaikutusta kiinteistöjen sako- ja umpikaivojen tyhjentämiseen, sillä kunnan järjestämä tyhjennys toisi vastaajien mukaan mm. täyden kontrollin tyhjennyksiin ja niiden kuljettamiseen. Kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen nähtiin tuovan kuitenkin myös paljon turhaa lietteen kuskausta, jos pääsääntönä olisi, että kaikkien on liityttävä keräykseen. Kunnan järjestämässä kuljetuksessa arvioitiin voitavan varmistaa lietteiden päätyminen oikeaan käsittelypaikkaan. Jätteenkuljetusjärjestelmän muodolla nähtiin olevan vaikutusta lähinnä viranomaisten toimintaan, sillä kunnan järjestämässä jätehuollossa valvonta on helpompaa ja tiedot ovat saatavissa LSJH:n ylläpitämistä rekistereistä. Lisäksi vastauksissa todettiin, että kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa on parempi säännöllisyys, jolloin myös yrittäjille (niille joilla on sopimus) parempi tilanne taloudellisesti varsinkin pienemmillä paikkakunnilla. Viranomaisen toimintaa myös helpottaisi kunnan järjestämä jätteenkuljetus, sillä kunnan järjestelmässä kaikki kaivot tyhjennetään, kun taas kiinteistön haltijan järjestelmässä ne tyhjennyttävät, jotka katsovat sen tarpeelliseksi. Jätteenkuljetusjärjestelmän muodolla nähtiin olevan vaikutusta siihen, miksi jotkin kiinteistöt eivät ole mukana järjestetyssä jätehuollossa, sillä viranomaisille ei tule ajantasaista tietoa kiinteistön haltijan järjestämässä jätehuollossa. Tämän vuoksi valvonnan todettiin olevan vaikeaa ja usein ongelmat, kuten kiinteistöllä ei ole jätteenkuljetussopimista, tulevat ilmi vasta naapurivalitusten kautta.

28 Palveluita arvioitiin olevan kaikkien saatavilla, mutta alueen ulkosaariston lietetyhjennyksien todettiin maksavan paljon asiakkaille. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätehuollossa ympäristönsuojeluviranomainen ei saa tietoa hintatasosta, joten kohtuullisuutta todettiin olevan vaikea arvioida. Osassa vastauksissa todettiin kunnan järjestämän järjestelmän olevan parempi kohtuullisuuden ja syrjimättömien ehtojen osalta, sillä haja-alueella on usein hankalaa saada palveluja järkevään hintaan. Lisäksi eräässä vastauksessa todettiin tyhjennysten kokonaishinnan vaihtelevan paljon ajettujen kilometrien mukaan, sillä lietteen vastaanottopaikkoja on harvassa. Vastauksissa tuotiin esille, että jos kuljetusjärjestelmä muuttuu kunnan järjestämäksi, niin täytyy muistaa käyttää järkeä ja ainoastaan ottaa keräykseen ne kiinteistöt, joilla tulee wc-lietettä, tai vakituisen asumisen harmaavesilietettä. Harmaavesilietteet, vähäisemmät määrät, tulee antaa ja kehottaa käsittelemään tonteilla, ja myös sellaiset wc-lietteet, jotka pystyvät hoitamaan tonteilla. Saatujen viranomaisvastauksien mukaan vapaamatkustajat jäisivät pois jätteenkuljetusjärjestelmän muuttuessa, sillä silloin olisi mahdollista valvoa kiinteistöjen liittymistä jätteenkuljetukseen. Yhden vastaajan mukaan silloin olisi myös mahdollista saada todellista kilpailua, kun reitit voisi suunnitella optimaalisesti ja kilpailuttaa sopivan kokoisia alueita. Osassa vastauksissa nostettiin myös esille, että kaivojen tyhjennys tulisi säännölliseksi, mutta samalla tultaisiin myös tyhjentämään puolityhjiä kaivoja, jos kiinteistöt eivät olisi vakituisesti asuttuja. Nykyisen jätteenkuljetusjärjestelmän arvioitiin olevan vaaraton ja kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille ei ollut tullut ilmoituksia tai reklamaatioita. Sako- ja umpikaivolietteiden määrän todettiin olevan kohtuullisen pieni, koska suurin osa kaupungista on viemäriverkon piirissä. Yhden vastauksen mukaan kiinteistön haltijan järjestämän sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksista on tullut muutamia ilmoituksia haisevista ojista, jolloin on arvioitu jätevettä lasketun ojiin haja-alueilla. Yhdessä vastauksessa todettiin molempien kuljetusjärjestelmien toimivan ja olevan tasapuolisia, laadukkaita ja kattavia. Muissa vastauksissa todettiin, että kunnan järjestämä jätehuolto olisi kattavampi, koska liittymistä pystyttäisiin valvomaan. Järjestelmä olisi tasapuolisempi ja helpompi asukkaille, koska nykyjärjestelmässä kuljetus pitää kilpailuttaa säännöllisesti edullisimman hinnan varmistamiseksi. Myös haja-alueiden ja saariston vaikeat yhteydet ja siitä seuraavat kalliimpi hinta nostettiin esille sekä todettiin kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen antavan mahdollisuuden tasata hintoja. Kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetusjärjestelmän alttiuden häiriötekijöille ja poikkeuksille todettiin riippuvan kiinteistön haltijasta ja yrityksestä. Nykyistä järjestelmää on kuitenkin vaikeampi valvoa ja vastauksissa nostettiin esille, että mistä tietää, jos yhteistoiminta ei toimi sillä tiedot saadaan jälkikäteen. Vastauksissa tuotiin myös esille, että nykyjärjestelmässä jos laskut jäävät maksamatta, myös palvelu loppuu. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa asiakastiedotuksen ja viranomaisyhteistyön oletettiin toimivan paremmin, sillä kunnan järjestämässä kuljetuksessa olisi mahdollista järjestää yhtenäinen tiedotus kaikille. Viranomaisyhteistyö ja valvonta toimisivat myös paremmin, kun olisi ajantasaista tietoa LSJH:n ylläpitämän rekisterin kautta. Osassa vastauksista tuotiin esiin, että kiinteistönhaltijan järjestämässä kuljetuksessa tiedottaminen riippuu yrityksestä ja se voi olla hyvää tai huonoa. Kunnan järjestämässä kuljetuksessa tiedettäisiin, mitä tahoa voi patistaa tiedottamaan paremmin. Kuljetusten mitoittaminen vastaamaan lietteen määrää ja laatua todettiin olevan haaste molemmissa järjestelmissä, johon tulisi paneutua. Yhden vastauksen mukaan ajattelutavan tulisi voida muuttua siihen, etä turhat "vesikuljetukset" saataisiin lopetettua, sillä lietettä on vain lietekaivon lieteosio. Toisessa vastauksessa todettiin, että sakokaivoista pitäisi pystyä tyhjentämään/ poistamaan kiinteä tavara/liete ja jätevesi pitäisi pystyä käsittelemään riittävän hyvin kiinteistön omassa järjestelmässä. Vastauksissa todettiin hintatason ja hintalaatusuhteen olevan kohtuullisia molemmissa kuljetusjärjestelmissä ja pientä hintaeroa olevan, mutta kiinteistön omistajan kannalta hyöty hintaerosta vuositasolla olevan marginaalinen. Yhdessä vastauksessa todettiin, että yleisesti kunnan järjestämä jätteenkuljetus on edullisempi asiakkaille, mm. kuljetusten optimoinnin ja kilpailutuksen vuoksi.

29 Kaikissa vastauksissa arvioitiin kunnan järjestämän kuljetusjärjestelmän tukevan ja edistävän paremmin alueellista jätehuoltoa ja kuntien alueellista jätehuollon yhteistyötä, sillä siinä on mahdollisuus alueelliseen suunnitteluun ja kehittämiseen. Lisäksi vastauksissa tuotiin esille, että kunnan järjestämässä kuljetuksessa voidaan keskitytymmin suunnitella logistiset kilpailutettavat alueet. Kunnan järjestämän jätteenkuljetusjärjestelmän arvioitiin myös tukevan paremmin jätehuollon viranomais- / valvontatehtävien hoitamista, sillä kunnan järjestelmässä oletettiin olevan kattavat rekisterit myös valvovan viranomaisen käytössä ja tiedon saanti ja valvonta helpompaa. Kuljetusten, liittymisten ja jätehuoltomääräysten noudattamisen valvonta ei kuitenkaan ole kuljetusjärjestelmästä riippuvaista. Jätteenkuljetusrekisterin tulisi olla ajantasainen myös kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetusjärjestelmässä ja jätehuoltoviranomaisen valvontatehtäviä ei voida siirtää kuntayhtiölle vaan jätehuoltoviranomaisen tulisi itse seurata liittymistilannetta, huomauttaa laiminlyönneistä ja ilmoittaa niiden pitkittyessä asiasta suoraan muille viranomaisille molemmissa jätteenkuljetusjärjestelmissä. Selvityksen mukaan esimerkiksi liittymisaste riippuu valvonnan määrästä ja edellyttää molemmissa järjestelmissä valvontaa valvovalta viranomaiselta sekä ajantasaista rekisteriä, johon liittyneiden määrää verrataan. Esimerkiksi Joensuun alueellisen jätelautakunnan alueella, missä on kunnan järjestämä jätteenkuljetus, on vuonna 2015 lähetetty kehotuksia kunnalliseen jätehuoltojärjestelmään liittymiseen tai tietojen selventämiseen noin 1 200 vakinaisen asunnon haltijalle (JATELK 7373/00.03.00/2016). Tämä osoittaa, ettei kuljetusjärjestelmällä itsessään ole vaikutusta liittymisasteeseen vaan liittymisaste on sidoksissa valvontaan. Voimassa olevien jätehuoltomääräysten mukaisesti jätehuoltoviranomaiselle tulee toimittaa jätelain mukaiset jätteenkuljetustiedot jätteenkuljetusyrityksiltä neljä kertaa vuodessa (3 kk välein), jolloin kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa on myös lähes reaaliaikainen jätteenkuljetusrekisteri. Ajantasaisen ja toimivan jätteenkuljetusrekisterin muodostaminen vaatii aikaa ja resursseja molemmissa jätteenkuljetusjärjestelmissä, mutta kun toimiva rekisteri on muodostettu, sen ylläpito ja päivittäminen onnistuvat helposti. Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan alueella toimivat jätteenkuljetusyritykset ovat halukkaita kehittämään jätteenkuljetusten seurantaa ja ajantasaista jätteenkuljetusrekisteriä yhdessä alueen jätehuoltoviranomaisen kanssa. Ajantasainen jätteenkuljetusrekisteri ja jätehuoltomääräysten mukaiset tyhjennysvälit ovat niin viranomaisten kuin kuljetusyritystenkin edun mukaista. Jos jokin alueella toimiva jätteenkuljetusyritys jättää toimittamatta jätteenkuljetusrekisterin ylläpitämiseksi tarvittavia tietoja jätehuoltoviranomaiselle sekä samalla laiminlyö jätelain 39 mukaista tiedonanto velvoitetta, on yrityksen toiminta lopetettava viranomaismenettelyin. Yksittäisten yritysten toimiessa voimassa olevan lainsäädännön vastaisesti, viranomaisten on puututtava yritysten toimintaan, ei muuttaa jätteenkuljetusjärjestelmää.

30 6. VERTAILU MUIHIN SELVITYKSIIN Alla on tarkasteltu asiasta tehtyjä aiempia arviointeja ja kommentoitu niitä jätelain vaatimusten näkökulmasta. 6.1 ELLINOORA EKMAN: HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESILIETTEIDEN KERÄYS CASE LOUNAIS-SUOMEN JÄTEHUOLTO OY Ellinoora Ekmanin tekemä opinnäytetyö Turun AMK:n lopputyönä Haja-asutuksen jätevesilietteiden keräys Case Lounais-Suomen Jätehuolto Oy valmistui vuonna 2016. Työn tarkoituksena oli kartoittaa haja-asutuksen jätevesilietteiden keräystä Kanta-Paraisilla, Naantalissa ja Salossa sekä selvittää, miten jätevesilietteiden kerääminen toteutuu tutkittavissa kunnassa tällä hetkellä sekä mitkä ovat ne ongelmakohdat, jotka vaativat kehittämistä. Opinnäytetyön tavoitteena oli myös tutkia, miten jätehuoltoviranomaisen ylläpitämän lietehuollon asiakasrekisteristä saataisiin toimiva valvonnan väline. Opinnäytetyössä tiedonkeruumenetelmänä toimi teemahaastattelut, jolloin selvityksessä saadut tulokset perustuvat ihmisten mielipiteisiin. Selvityksessä ei ole arvioitu Jätelain 35 tai 37 mukaisten ehtojen täyttymistä Lounais-Suomen jätehuolto Oy:n alueella. Selvityksessä todetaan Päätelmät kappaleessa mm.: Tiedon saaminen osoittautui joidenkin tutkimuskysymyksien kohdalta haastavaksi. Viemäriverkoston ulkopuolisten kiinteistöjen tarkan määrän ja niillä syntyvän lietemäärän selvittäminen on melko mahdotonta. Arvioita pystyi laskemaan kunnilta ja jätevedenpuhdistamoilta saatujen tietojen perusteella, mutta niiden oikeellisuutta on hankala arvioida. Naantalista kerättyjen lietteiden määrää ei saatu ollenkaan selville. Kiinteistöjen osaltakin tiedot ovat osittain useita vuosia vanhoja, joten työssä arvioidut kiinteistömäärät eivät välttämättä vastaa nykyistä tilannetta. Tämän työn tuloksista voidaan kuitenkin vetää johtopäätös, että viemäriverkostojen ulkopuolella sijaitsee paljon kiinteistöjä, joiden jätevesijärjestelmiä ei tyhjennetä lainsäädännön vaatimusten mukaisesti. Lietteenkeräystä pidettiin monilta osin tällä hetkellä hallitsemattomana ja vaikeasti valvottavana. Jos Lounais-Suomeen tulisi kokonaan tai osittain kunnan järjestämä lietteen keräys, hallittavuus ja valvottavuus paranisivat, ja myös maaseudun villejä yrittäjiä saataisiin kuriin. Se myös takaisi, että kaikkien kiinteistöjen jätevesijärjestelmät tyhjennetään säännöllisesti niin kuin laki velvoittaa. Toisaalta kaikkien haastateltavien mielestä kunnan järjestämä keräys ei ole pelkästään positiivinen asia. Urakoitsijoiden mielestä se suosisi todennäköisesti isojen toimijoiden pärjäämistä kilpailutuksessa ja veisi pienemmiltä toimijoilta toimeentulon. He myös pystyvät mielestään tarjoamaan yksilöllisempää ja joustavampaa palvelua kuin mihin kunnallinen jätehuoltoyhtiö pystyisi. Paraisten ja Naantalin kaupunkien ympäristönsuojeluviranomaisten suhtautuminen asiaan oli haastatteluissa hieman epäileväistä. Paraisilla kunnan järjestämän keräyksen arveltiin lisäävän turhia tyhjennyksiä, sillä kaupungissa on paljon kesäasuntoja, joissa syntyy lietettä vain vähän. Paraisten ja Naantalin kaupunkien haastatteluissa nousi esille myös tarve lisätä omatoimisia tyhjennyksiä paikanpäällä. Tämä on ymmärrettävää, sillä molemmat ovat saaristokaupunkeja, joissa kuljetusmatkat jätevedenpuhdistamolle voivat helposti tulla pitkiksi. Jätehuoltoasiamiesten suhtautuminen turhien tyhjennyksien lisääntymiseen oli toisenlainen. He totesivat, että järjestelmää ei voi syyttää siitä, että lakia noudatetaan. Sen sijaan olisi ehkä syytä pohtia, pitäisikö lakia muokata niin, että tyhjennysvelvoitteista poikkeamiseen olisi nykyistä enemmän mahdollisuuksia. Opinnäytetyössä todetaan, että tietojen saanti on ollut vaikeaa ja viemäriverkoston ulkopuolisten kiinteistöjen tarkan määrän ja niillä syntyvän lietemäärän selvittäminen on melko mahdotonta. Työssä ei selvitetty tyhjennettävien säiliöiden määrä tai niiden sijaintia. Aineiston perusteella ei voi tehdä johtopäätöksiä jätelain velvoitteiden täyttymisestä. Opinnäytetyössä esitetty kunnan järjestämä sako- ja umpikaivolietteiden jätteenkuljetusjärjestelmä ei itsessään vaikuta lietteenkeräyksen hallittavuuteen ja valvottavuuteen. Molemmissa jätteenkuljetusjärjestelmissä viranomaisella täytyy olla tieto liittymisvelvollisista kiinteistöistä. Tämä ei ole kuljetusjärjestelmään sidonnainen asia. Tällä hetkellä kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa tyhjennyksistä on jätehuoltomääräysten mukaisesti ilmoitettava neljä kertaa vuodessa eli 3 kk välein. Yleisin tyhjennysväli on kerran vuodessa, mikä tarkoittaa, että viranomaisella on käytössään käytännössä reaaliaikainen tieto. Esimerkiksi Salossa on käytössä sähköinen ja reaaliaikainen

31 siirtoasiakirjamenettely, jolla tarvittavat tiedot tyhjennyksistä saadaan heti tyhjennystapahtuman yhteydessä. Jos kuljetusyrittäjien lisäksi muuta tahot haluaisivat niin tyhjennykset ja käsittelyyn vastaanotto voisi olla täysin reaaliaikaista. 6.2 TURUN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖTOIMIALA, YMPÄRISTÖNSUOJELU: KUNNAN VASTUULLE KUULUVA JÄTTEENKULJETUS LOUNAIS-SUOMESSA, ARVIO JÄTELAIN EHTOJEN TÄYTTYMISESTÄ 2017 Vuonna 2017 valmistui Turun kaupungin ympäristötoimialan ympäristönsuojelun tekemä selvitys: Kunnan vastuulle kuuluva jätteenkuljetus Lounais-Suomessa, arvio jätelain ehtojen täyttymisestä 2017, jossa tarkastelun pääpaino oli kuitenkin kuivajätteissä. Selvityksessä sivuttiin ainoastaan pintapuolisesti sako- ja umpikaivolietteiden tyhjennyksiä ja niitä käsiteltiin ainoastaan muutamassa kohdassa selvitystä. Selvityksessä todettiin sako- ja umpikaivolietteistä seuraavaa (tekstilaatikossa suora lainaus raportista): 6.3 Vaikutukset terveyteen ja ympäristöön 6.3.1 Jätehuollon asianmukainen järjestäminen Pääsääntöisesti kiinteiden jätteiden jätehuolto järjestettäneen siten, että jätteet päätyvät kuljetusten seurauksena asianmukaisesti käsiteltäväksi eikä niistä aiheudu esimerkiksi roskaantumista tai merkittävää vaaraa tai haittaa ympäristölle. Kiinteiden jätteiden osalta haitat riskien syntymisessä lienevät myös vähäisemmät ja liittyvät ensisijaisesti mahdollisiin roskaantumisongelmiin ja hajuhaittoihin. Jätevesilietteiden osalta riskit ovat suuremmat, sillä lietteiden hallitsemattomasta käsittelystä voi seurata merkittävää haittaa vesistöille ja pohjavesille ja niiden välityksellä myös vettä käyttäville. Riski on erityinen Lounais-Suomen alueella, missä on runsaasti ranta-alueita, saaristoa ja pilaantumisherkkää vesistöä. Sako- ja umpikaivolietteiden tyhjennysten järjestämisestä alueella tehdyissä selvityksissä on havaittu, että asianmukaisiin lietteiden vastaanottopaikkoihin päätyy lietettä huomattavasti vähemmän kuin sitä yhteistoiminta-alueella laskennallisesti syntyy: Entisen TSJ:n alueella syntyi vuonna 2012 laskennallisesti arvioiden yhteensä noin 69 600 m3 käsittelyä edellyttävää jätevesilietettä, josta noin 47 300 m3 toimitetiin alueen jätevedenpuhdistamoihin käsiteltäviksi. (Selvitys sako- ja umpikaivolietetyhjennysten järjestämisestä Turun Seudun Jätehuolto Oy:n osakaskunnissa, Valonia ja Turun AMK) Entisen Rouskis Oy.n alueella syntyi vastaavasti kiinteistönhaltijan kuljetusjärjestelmän alueella vuonna 2012 laskennallisesti yhteensä 22 000 m3 lietteitä, josta noin 14 500 m3 toimitettiin alueen jätevedenpuhdistamoihin käsiteltäviksi. (Selvitys sako- ja umpikaivolietetyhjennysten järjestämisestä Rouskis Oy:n osakaskunnissa Valonia ja Turun AMK). Koska jätehuoltoviranomaisella ei puuttuvien lietteiden kuljetustietojen vuoksi ole luotettavaa tietoa todellisista lietevirroista, ei sillä ole myöskään luotettavaa tietoa siitä, missä määrin lietteitä mahdollisesti käsitellään hallitsemattomasti tai hyödynnetään syntypaikoilla. Jätehuoltoviranomaisen tietoon ei kuitenkaan ole tullut todistettavissa olevia laajamittaisia väärinkäytöksiä, lähinnä vain yksittäisiä väitteitä, joille ei ole pystytty saamaan vahvistusta puoleen taikka toiseen. Selvityksessä on esitetty, että jätevesilietteiden käsittelyssä ja kuljetuksessa on suuremmat ympäristöriskit kuin kuivajätteiden kuljetuksessa ja käsittelyssä. Molemmissa kuljetusjärjestelmissä nämä riskit ovat samat lietteiden keräilyssä ja kuljetuksissa. Kuljetusjärjestelmällä ei vaikuteta riskien määrään. Selvityksessä esitetään aikaisempiin selvityksiin viitaten, että asianmukaisiin lietteiden vastaanottopaikkoihin päätyy lietettä huomattavasti vähemmän kuin sitä yhteistoiminta-alueella laskennallisesti syntyy. Näissä selvityksissä on pääsääntöisesti oletettu, että kaikki lietesäiliöt tyhjennetään vuosittain täysinä. Lietteitä syntyy kuitenkin kiinteistön tyypin ja käyttöasteen mukaan, eikä läheskään kaikilla kiinteistöillä ole varsinaiset tarvetta vuosittaisille tyhjennyksille. Tähän perustuen säiliöitä tyhjennetään vajaina, kun noudatetaan jätehuoltomääräysten mukaisia tyhjennysvälejä. Nämä huomioiden laskennallinen lietemäärä on suurempi kuin todellisuudessa vastaanotettu määrä.

32 Viranomaisselvityksen mukaan jätehuoltoviranomaisen tietoon ei ole myöskään tullut todistettavissa olevia laajamittaisia väärinkäytöksiä, lähinnä vain yksittäisiä väitteitä, joille ei ole pystytty saamaan vahvistusta puoleen taikka toiseen. Jos tarkastelualueella olisi laajamittaisia väärinkäytöksiä, näkyisi se ympäristön tilassa sekä olisi niistä tullut konkreettisia ilmoituksia ympäristöviranomaisille. 6.3 Vaikutukset terveyteen ja ympäristöön 6.3.2 Liittyminen kunnan jätehuoltojärjestelmään Salon kaupungin alueella lietteiden kuljetusten seurantaa on toteutettu sähköisen siirtoasiakirjan avulla, yhteistyössä jätevedenpuhdistamon sekä yrittäjien kesken. Jotta kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta voisi seurata, tulisi vastaavia sähköisiä järjestelmiä luoda kaikille jätejakeille. Tämä vaatisi taloudellista panosta ja resursseja sekä kaikkien yrittäjien osallistumista järjestelmän käyttöön. Kuten selvityksessä on todettu, sako- ja umpikaivolietteiden osalta Salossa lietteiden kuljetusten seuranta toimii hyvin ja on selkeä esimerkki toimivasta jätehuollon valvontaan soveltuvasta rekisteristä kiinteistön haltijan järjestämässä jätteiden kuljetuksessa. Vastaava seuranta tulisi ottaa käyttöön koko Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan toiminta-alueella. Tämä on kuitenkin jätehuoltoviranomaisten ja vastaanottopaikkojen päätettävissä, eikä jätteenkuljetusyritysten. 6.3 Vaikutukset terveyteen ja ympäristöön 6.3.3 Kuljetusten tehokkuus Logistiikan tehostamismahdollisuudet kunnan järjestämässä kuljetuksessa koskevat oletettavasti erityisesti kiinteiden jätteiden kuljetuksia, sillä lietteiden kuljetuksissa tehostamispotentiaali on pienempi sen vuoksi, että lietesäiliöajoneuvoon mahtuu kerrallaan huomattavasti harvemman kiinteistön jätteet kuin esim. pakkaavaan jäteautoon. Tämän selvityksen perusteella sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksissa todellista kuljetusten tehokkuuden tehostamispotentiaalia ei juuri ole. 6.3 Vaikutukset terveyteen ja ympäristöön 6.3.5 Kuljetusten ympäristövaikutukset Nykytilanteessa eri kuljetusjärjestelmien varsinaisen kuljetustoiminnan ympäristö- ja terveysvaikutuksilla ei liene osalla lautakunnan toimialueesta kokonaisuutena arvioiden suurta eroa, koska kuljetukset ovat jakautuneet vain muutamille yrittäjille siten, että useamman kuljettajan alueellisesti päällekkäisiä kuljetuksia on melko vähän. Lietteiden kuljetuksissa useamman kuljettajan päällekkäisiä kuljetuksia on todennäköisesti jonkin verran enemmän. Kuljetusten ympäristövaikutukset ovat riippuvaisia kilometrisuoritteesta ja reittien tehokkuudesta. Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusten tehostamisessa ei ole suurta lisäpotentiaalia, jolloin kuljetusten ympäristövaikutukset eivät muutu merkittävästi eri kuljetusjärjestelmien välillä. 7.2 Vaikutukset viranomaisten asemaan 7.2.1 Jätehuoltoviranomaisen kuljetusrekisterin ylläpito Kunnan järjestämän kuljetuksen osalta jätehuoltoviranomaisella on viranomaisen ja jäteyhtiön välisen sähköisen yhteyden avulla mahdollisuus reaali aikaiseen jäteastioiden tyhjennysten ja kuljetusten seurantaan sekä kiinteiden jätteiden että lietteiden osalta. Kuljetusrekisterin ylläpitoa varten tarvittavat kuljetustiedot siirtyvät LSJH:n asiakasrekisteristä jätehuoltoviranomaisen rekisteriin ilman erillisiä pyyntöjä automaattisesti. Salon kaupungissa on jo käytössä toimiva reaaliaikainen rekisteri, joka perustuu sähköisiin siirtoasiakirjoihin. Vastaava rekisteri olisi mahdollista ottaa käyttöön koko Lounais-Suomen

33 jätehuoltolautakunnan toiminta-alueella, jolloin viranomaisilla olisi käytössä toimiva rekisteri valvonnan tueksi. Lisäksi nykyinen jätehuoltorekisteri, jossa tiedot toimitetaan voimassa olevien jätehuoltomääräysten mukaisesti jätehuoltoviranomaiselle neljä kertaa vuodessa (3 kk välein) on lähes reaaliaikainen, kun otetaan huomioon sako- ja umpikaivojen tyhjennysvälit ja täyttyminen. 7.2 Vaikutukset viranomaisten asemaan 7.2.2 Siirtoasiakirjamenettely lietteiden kuljetuksissa Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusten seuraamiseksi on jätelaissa (121 ) säädetty siirtoasiakirjamenettelystä. Lain perusteluiden mukaan menettelyn tarkoituksena on turvata jätteiden toimitus asianmukaiseen käsittelyyn sekä luoda edellytykset jätteiden kuljetusten riittävään seurantaan ja valvontaan. Kiinteistönhaltijan kuljetusjärjestelmässä siirtoasiakirjan käyttö on kirjavaa ja osin puutteellista. Paraisten kunnalta saatujen tietojen mukaan siirtoasiakirjamenettely toimii hyvin Paraisten kunnan vastaanottopisteissä ja kuljettajat toimittavat siirtoasiakirjat lain edellyttämällä tavalla. Myös Salon kaupungin alueella siirtoasiakirjamenettely on saatu toimimaan sähköisen palvelun avulla ja tiedot kuljetuksista päätyvät lietteiden vastaanottajalle ja sitä kautta edelleen jätehuoltoviranomaisen kuljetusrekisteriin. Näiden alueiden osalta voidaan siis ainakin periaatteessa luottaa siihen, että siirtoasiakirjat ovat olemassa ja niiden avulla voidaan seurata yksittäisiä lietteiden kuljetustapahtumia. Sen sijaan Turun kaupunkiseudun Topinojan vastaanottopaikasta vuoden 2016 aikana saadun tiedon mukaan siirtoasiakirjoja tulee hyvin harvalta kuljetusyrittäjältä. Toisin sanoen merkittävällä osalla lautakunnan toimialueesta ei siirtoasiakirjamenettely tosiasiallisesti toimi siten, että sen avulla pystyttäisiin luotettavasti ja seuraamaan lietteiden kuljetuksia. Kunnan järjestämässä lietteenkuljetuksessa Kemiönsaaressa siirtoasiakirjat muodostuvat sähköisesti kuljettajan autopäätteelle ja sieltä edelleen LSJH:n rekisterin kautta tarvittaessa viranomaisen tietoon. Autopäätteellä kuljettaja saa siirtoasiakirjan auki ajon aikana. Tyhjennystietojen siirtyessä LSJH:n rekisteriin muodostuu samalla myös siirtoasiakirja asiakastietoihin. Siirtoasiakirjat toimitetaan edelleen määräajoin jätteiden vastaanottopaikkoihin. Jos siirtoasiakirjan käyttö on kirjavaa ja osin puutteellista, tulisi jätehuoltoviranomaisen puuttua siihen. Selvityksessä esitetään, että: Turun kaupunkiseudun Topinojan vastaanottopaikasta vuoden 2016 aikana saadun tiedon mukaan siirtoasiakirjoja tulee hyvin harvalta kuljetusyrittäjältä. Toisin sanoen merkittävällä osalla lautakunnan toimialueesta ei siirtoasiakirjamenettely tosiasiallisesti toimi siten, että sen avulla pystyttäisiin luotettavasti ja seuraamaan lietteiden kuljetuksia.. Tämän selvityksen yhteydessä selvitettiin, että siirtoasiakirjoja täytetään myös sako- ja umpikaivolietteistä, kun lietteen toimitetaan Turun biokaasulaitos Gasum Oy:lle, mutta siirtoasiakirjoja ei tallenneta mihinkään rekisteriin. Jos kuljetusyritykset toimittavat siirtoasiakirjat jätelain vaatimusten mukaisesti, se on käsittelijän sekä viranomaisten tehtävä tallentaa tiedot soveltuvaan rekisteriin tai vaihtoehtoisesti tarjota mahdollisuutta kuljetusyritysten toimittaa tiedot valmiiksi sähköisessä muodossa, kuten Salossa on tehty. Salossa käytössä oleva sähköinen siirtoasiakirjamenettely osoittaa selkeästi, että oikein suunniteltu ja toimiva rekisteri on helppo toteuttaa ja käyttää, jos eri toimijoilla on yhteinen halu kehittää kunnallista jätehuoltoa. 7.3 Vaikutukset yksityisten yritysten asemaan 7.3.2 Vaikutukset nykyisin alueella toimivien jätteenkuljetusyrittäjien asemaan Osa nykyisin alueella toimivista kuljetusyrityksistä voi kunnan järjestämään kuljetukseen siirtymisen seurauksena joutua lopettamaan kunnan vastuulle kuuluvien jätteiden kuljetuksen toimialueella. Oletus koskee erityisesti lietteenkuljettajia, joita alueella toiminee yhteensä noin 50 60. Oletus alueella toimivista sako- ja umpikaivolietteitä tyhjentävistä yrityksistä (50 60 kpl) on ylimitoitettu. Oletus siirryttäessä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen, yrityksiä joutuisi lopettamaan pitää kuitenkin paikkansa, jota tulee myös viimeaikaiset kilpailutuksen sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksesta Pirkanmaan jätehuollon alueella, jossa kaikki urakka-alueet menivät yhdelle toimijalle Sastamalan Mouhijärveä ja Suodenniemiä lukuun ottamatta.

34 6.3 SATU OJALA: LIETEHUOLTO LOUNAIS-SUOMEN ALUEELLA, KATSAUS NYKYTILANTEESEEN JA LIETTEENKULJETUKSEN ARVIOINTIA Huhtikuussa 2017 valmistui Satu Ojalan tekemä selvitys: Lietehuolto Lounais-Suomen alueella, Katsaus nykytilanteeseen ja lietteenkuljetuksen arviointia, jossa on kerätty tietoja, joita voi käyttää apuna Lounais-Suomen jätteenkuljetusjärjestelmistä päätettäessä ja arvioitaessa täyttääkö alueen lietehuoltopalvelut jätelain 37 :ssä mainitut ehdot. Seuraavissa tekstilaatikoissa on esitetty selvityksessä esitettyjä tuloksia sekä niiden jälkeen tämän selvityksen tekijöiden kommentteja tuloksiin. Viranomaisselvityksen mukaan: Jätelain ja jätehuoltomääräysten mukaan toimiminen kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa edellyttää, että asukas selvittää alueella toimivat kuljetusyrittäjät, jotka ovat rekisteröityneet ELY-keskuksen jätteenkuljetusrekisteriin, ja että kiinteistönhaltija pyytää tarjouksia näiltä yrittäjiltä ja sopii valitsemansa yrittäjän kanssa kuljetuksista. Kuljetuksista sopiessaan kiinteistönhaltijan olisi oltava tietoinen alueen jätehuoltomääräysten tyhjennysväleistä ja mahdollisesti jätteen omatoimista käsittelyä koskevista määräyksistä. Kiinteistönhaltijan olisi myös seurattava hintojen kehitystä ja kilpailutettava kuljetuksensa säännöllisesti, jotta markkinat säilyisivät asukkaan kannalta kohtuullisina. Käytännössä näin perinpohjaista selvittämistä ja kilpailuttamista asukkaan toimesta tapahtuu vain harvoin. Usein asukas ottaa yhteyttä tiedossaan olevaan tai esimerkiksi netistä löytämäänsä kuljetusyrittäjään, jolta saa tietoa jätehuollon järjestämisestä. Vastine: Jätelain ja jätehuoltomääräysten mukaan liittyminen jätteenkuljetukseen kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa tapahtuu niin, että kiinteistön haltija ottaa yhteyttä jätteenkuljettajaan. Kiinteistön haltija tekee sopimuksen jätteenkuljettajan kanssa jätteiden kuljettamisesta kiinteistöltä. Kiinteistön haltijan vastuulla on varmistaa, että kuljetuspalveluita tarjoava yritys on jätelain vaatimalla tavalla rekisteröitynyt ELY-keskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin. Tämä ei tarkoita, että asukaan tulisi selvittää alueella toimivat kuljetusyrittäjät ja pyytää tarjouksia näiltä yrittäjiltä, vaan kiinteistön haltijan tulee sopia ELY-keskuksen ylläpitämässä jätehuoltorekisterissä olevan yrityksen kanssa sako- ja/tai umpikaivolietteiden tyhjennyksistä ja kuljetuksista. Tämä ei myöskään tarkoita, että kiinteistön haltijan olisi oltava sopimusta tehtäessä tietoinen alueen jätehuoltomääräysten tyhjennysväleistä ja mahdollisesti jätteen omatoimista käsittelyä koskevista määräyksistä tai olisi seurattava hintojen kehitystä ja kilpailutettava kuljetuksensa säännöllisesti, jotta markkinat säilyisivät asukkaan kannalta kohtuullisina. Kiinteistön haltija saa tietoa voimassa olevista jätehuoltomääräyksistä sekä niiden edellyttämistä tyhjennysväleistä kuljetuksia tarjoavilta yrityksiltä sopimusta tehtäessä sekä tarvittaessa jätehuoltoviranomaiselta. Myöskään hintakehityksen seuranta ja säännöllinen kilpailuttaminen ei ole jätelain tai jätehuoltomääräysten mukainen edellytys kohtuullisten ehtojen täyttymisen kannalta. Jätelain 35 mukaisia ehtoja kohtuullisista ja syrjimättömistä ehdoista tulee tarkastella tämän selvityksen kappaleessa 5.1 esitettyjen kriteerien avulla, jos halutaan oikeasti varmistua ehtojen täyttymisestä.

35 Viranomaisselvityksen mukaan: Luotettavat perustiedot viemärin ulkopuolella olevista kiinteistöistä puuttuvat ja viemärittömien kiinteistöjen lukumäärät vaihtelevat eri lähteiden mukaan. Katsausta tehdessä kävi selväksi, että Väestörekisterin kiinteistötiedot eivät ole käyttökelpoiset tässä yhteydessä. Tarve päivittyvälle rekisteritiedolle on suuri. Tietoa tulisi voida päivittää samaan rekisteriin useasta lähteestä, kuten tässä tapauksessa vesi- ja viemärilaitoksilta, vesiosuuskunnista sekä rakennusvalvonnasta. Kunnan järjestämän lietekuljetuksen etuna on em. rekisteritiedon syntyminen ja ajantasaisena pysyminen käytännön lietehuollon järjestämisen kautta. Kiinteistönhaltijan järjestämänä lietehuolto, kuten muukin kiinteistön haltijan järjestämä jätehuolto, vaatii erillistä panostusta rekisterijärjestelmien kehittämiseen, ylläpitoon ja tyhjennysten seurantaan. Kustannukset tähän panostukseen pitäisi kerätä kunnan jätemaksuissa. Vastine: Tarve päivittyvälle rekisteritiedolle on molemmissa jätteenkuljetusjärjestelmissä ja se tulee toteuttaa kuljetusjärjestelmästä riippumatta. Viranomaisselvityksessä esitetty kunnan järjestämän jätteenkuljetusjärjestelmän etu ei todellisuudessa ole kuljetusjärjestelmäsidonnainen. Molemmissa kuljetusjärjestelmissä vaaditaan erillistä panostusta rekisterijärjestelmän kehittämiseen, sillä rekisterit eivät muodostu itsestään myöskään kunnan järjestämässä jätteenkuljetusjärjestelmässä ja tarvittavat tiedot ovat molemmissa järjestelmissä samat. Rekisterin muodostamisen ja ylläpidon kustannukset tulisi kattaa viranomaisraportissa esitetyn kaltaisesti kunnan jätemaksuilla, joita perätään kaikilta kiinteistöiltä perusmaksun muodossa. Viranomaisselvityksen mukaan: Tietoja lietetyhjennyksistä ei käytännössä saada suurimmassa osassa toimialuetta tyhjennyksiä suorittavilta kuljetus- ja maatalousyrittäjiltä, vaikka tätä laissa edellytetään. Niillä alueilla, joilta tietoja saadaan, tyhjennyksiä näyttää tapahtuvan säännöllisesti (1-2 vuoden välein) vain murto osalla (10 15 %) niistä kiinteistöistä, jotka ovat viemärin ulkopuolella ja joilla on käytössä olevia tai käyttökuntoisia asuin- tai vapaa-ajan rakennuksia. Vastine: Jos jokin alueella toimiva jätteenkuljetusyritys jättää toimittamatta jätteenkuljetusrekisterin ylläpitämiseksi tarvittavia tietoja jätehuoltoviranomaiselle sekä samalla laiminlyö jätelain 39 mukaista tiedonanto velvoitetta, on yrityksen toiminta lopetettava viranomaismenettelyin. Yksittäisten yritysten toimiessa voimassa olevan lainsäädännön vastaisesti, viranomaisten on puututtava yritysten toimintaan, ei muuttaa jätteenkuljetusjärjestelmää. Useissa selvityksissä ollaan myös todettu, että sako- ja umpikaivollisia kiinteistöjä on vaikea määritellä tarkasti ja viranomaisselvityksessä käytetyt tietolähteet (mm. VRK:n kiinteistötiedot) eivät ole kovin luotettava menetelmä sako- ja umpikaivokiinteistöjen tunnistamiseen. Virheellisten kiinteistömäärien perusteella lasketut säännöllisten tyhjennysten tyhjennysprosentit tuottavat vääristyneitä tuloksia. Näin ollen esitetyt väitteet, 10 15 % kiinteistöistä olisi säännöllinen tyhjennys, ei pidä paikkansa.

36 Viranomaisselvityksen mukaan: Lietteenkuljetuspalveluiden laatua ja saatavuutta on selvitetty asukaskyselyllä lokakuussa 2016. Vastauksia asukaskyselyyn saatiin 169 kiinteistönhaltijalta. Vastaukset edustavat selvästi alle prosentin suuruista joukkoa 22 000 kiinteistön joukosta, joka saatiin Väestörekisterin viemärittömistä kiinteistöistä käyttötilanne (asuinkäyttö tai vapaa-ajan asuminen) huomioiden. ELY-keskuksen selvityksen noin 50 000 viemärittömästä kiinteistöistä vastaajat edustavat 0,3 % osuutta. Tyypillisin tilanne vastaajien joukossa oli sakokaivojen tyhjennyttäminen samalla tyhjentäjällä kerran vuodessa. Suurin osa (85 %) kysymykseen vastaajista koki palvelun luotettavaksi ja helposti saatavaksi. Tyhjennyspalvelujen tarjoajia mainittiin jokaisessa kunnassa olevan kaksi tai useampi lukuun ottamatta Sauvoa ja Marttilaa, joissa tyhjennyspalvelua ilmoitettiin saatavan vain yhdeltä yrittäjältä. Asukkaat, jotka lietehuollon palveluja käyttävät, ovat suoritetun kyselyn perusteella pääsääntöisesti tyytyväisiä lietehuoltopalvelun laatuun ja saatavuuteen. Vastausten perusteella lietehuoltopalvelu oltiin taipuvaisia tilaamaan samalta kuljetusyrittäjältä vuodesta toiseen, vaikka arveltiin tai tiedettiin, että vaihtoehtojakin olisi alueella tarjolla. Noin 20 % vastaajista selvitti tarjolla olevia tyhjentäjiä ja hintoja joka kerta tai silloin tällöin, kun tarvitsi lietetyhjennyksen. Vastine: Tämän selvityksen yhteydessä on osoitettu kappaleessa 5.1.1, että kaikilla Lounais- Suomen jätehuoltolautakunnan alueilla tarjoaa palveluitaan vähintäänkin 7 eri sako- ja umpikaivolietteiden tyhjennyksiä tekevää yritystä. Viranomaisselvityksen mukaan: Kuljetuksen ja käsittelyn osuuksien tulisi olla asukkaan laskulle eritelty, mutta tämä erittely puuttui kolmasosalta kyselyyn vastanneista. Kuljetuksen ja käsittelyn erittely on tarpeen, jotta asukas voisi vertailla tarjolla olevia kuljetuspalveluita. Käsittelymaksun tulisi olla kaikille vastaanottopaikan taksanmukainen maksu. Vastine: Tämän selvityksen yhteydessä tavoitettiin 28 eri sako- ja umpikaivolietteiden tyhjennyksiä tekevää yritystä, jotka ilmoittivat erittelevänsä laskussa jätelain 85 mukaisesti, jolloin laskusta ilmenevät maksettava määrä, eräpäivä, maksuosoite, maksun peruste riittävän tarkasti yksilöitynä, tieto viivästysseuraamuksista, ohjeet muistutuksen tekemistä varten, laskuttajan yhteystiedot kiinteistön haltijan yhteydenottoa varten sekä käsittelyn ja kuljetuksen osuus.

37 Viranomaisselvityksen mukaan: Valvontaviranomaisessa työskentelevät viranhaltijat näkevät nykyisessä lietehuollossa riskejä ja valvonta tapahtuu lähinnä vain ilmi tulleiden väärinkäytösten ja ongelmien kautta. Luotettavaa rekisteriä tyhjennyksistä kaivattiin myös valvojien taholta. Valvontaviranomaiset eivät ole saaneet omatoimisesta lietteen hyödyntämisestä määräysten mukaisia ilmoituksia, vaikka tuntuma onkin, että sitä tapahtuu. Ilmoitusten puuttuessa on mahdoton valvoa, että hyödyntäminen tapahtuu asiallisesti ja ohjeistusten mukaisesti. Viranhaltijat arvelivat palveluja olevan saatavilla ja lietehuollon toimivan, koska hiljaisuutta pidettiin hyvänä merkkinä. Asiakkaiden puheista oli myös välittynyt positiivista palautetta palveluista. Osa vastanneista viranhaltijoista myönsi lietehuollon valvonnan olevan puutteellista tai suorastaan retuperällä resurssipulan vuoksi. Nykyisen kuljetusjärjestelmän vaikutukset viranomaisen toimintaan arvioitiin pääasiassa kielteisiksi. Vesistöjen suojelun näkökohtaa pidettiin tärkeänä lietteenkuljetusratkaisussa. Vastine: Luotettava rekisteri tulisi olla molemmissa jätteenkuljetusjärjestelmissä valvonnan tukena. ilman luotettavaa rekisteriä valvonta ei toimi kummassakaan jätteenkuljetusjärjestelmässä. Esimerkiksi Joensuun alueellisen jätelautakunnan alueella, missä on kunnan järjestämä jätteenkuljetus, on vuonna 2015 lähetetty kehotuksia kunnalliseen jätehuoltojärjestelmään liittymiseen tai tietojen selventämiseen noin 1 200 vakinaisen asunnon haltijalle (JATELK 7373/00.03.00/2016). Tämä osoittaa, ettei kuljetusjärjestelmällä itsessään ole vaikutusta liittymisasteeseen vaan liittymisaste on sidoksissa valvontaan. Valvontaviranomaiset kokivat myös resurssipulan olevan yksi suurimmista syistä vähäiselle valvonnalle. Jätteenkuljetusjärjestelmällä ei ole vaikutusta valvontaviranomaisten resursseihin, vaan viranomaisilla on käytössään samat resurssit molemmissa jätteenkuljetusjärjestelmissä. 6.4 SATU OJALA: KATSAUS LIETEHUOLTOON LOUNAIS- SUOMESSA, ARVIOINTIA KUNNAN VASTUULLE KUULUVASTA LIETEHUOLLOSTA JÄTTEENKULJETUSJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVAA PÄÄTÖKSENTEKOA VARTEN Satu Ojalan tekemä Novia Yrkeshögskolan (Novian ammattikorkeakoulun) opinnäytetyönä tehty selvitys Katsaus lietehuoltoon Lounais- Suomessa, Arviointia kunnan vastuulle kuuluvasta lietehuollosta jätteenkuljetusjärjestelmää koskevaa päätöksentekoa varten valmistui 13.11.2017. Opinnäytetyön tavoitteena oli palvella ensisijaisesti Lounais-Suomen jätehuoltolautakuntaa lietteenkuljetusjärjestelmää koskevassa päätöksenteossa. Opinnäytetyössä on käytetty samaa aineistoa, kuin edellä kuvatussa selvityksessä Lietehuolto Lounais-Suomen alueella, Katsaus nykytilanteeseen ja lietteenkuljetuksen arviointia. Seuraavissa tekstilaatikoissa on esitetty opinnäytetyössä esitettyjä tuloksia, joita ei ole Lietehuolto Lounais-Suomen alueella, Katsaus nykytilanteeseen ja lietteenkuljetuksen arviointia -selvityksessä esitetty. Tulosten jälkeen on esitetty tämän selvityksen tekijöiden vastineet väitteisiin.

38 Opinnäytetyön mukaan: Ensimmäisen ehdon (1. Tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin) selvittäminen on hyvin haastavaa. Selvittämisen lopputulos on aina pelkästään selvityshetken tilanne palvelun tarjonnassa. Se, milloin on ylitetty kohtuullisuuden tai syrjimättömyyden raja, on vaikeasti määriteltävissä. Riittääkö yksittäisten asukkaiden ilmoitus palvelujen puutteesta tai syrjivyydestä perusteeksi ehdon täyttymättömyyteen vai pitääkö ongelmien olla laajempia? Varsinkin seuduilla, joissa kotitaloudet ovat yhden yrittäjän toiminnan varassa, riski palvelujen saatavuuden, ainakin hetkittäiseen, lakkaamiseen on olemassa. Tämän työn perusteella ei kuitenkaan löydy suoranaisia viitteitä siitä, etteikö ensimmäisenä mainittu ehto palvelujen saatavuudesta kattavasti, luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin täyttyisi tällä hetkellä koko toimialueella. Vastine: Myös tässä selvityksessä päädyttiin samaan johtopäätökseen, eli Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan alueella on tarjolla sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksissa palveluita kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin. Ehtojen täyttymisen osoittavat analyysit on esitetty tämän selvityksen kappaleessa 5.1.

39 Opinnäytetyön mukaan: Toisen ehdon (2. Jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle) täyttyminen on selvästi vaarantunut, sillä suuri osa viemäriverkoston ulkopuolisista lietteistä on jätehuollosta vastaavalta taholta eli kunnalta kateissa. Lietekaivoista tyhjennettävää lietettä todennäköisesti on enemmän kuin sitä jäteveden puhdistamoille tuodaan. Ilmoituksia peltolevityksistä ei tehdä. Lietettä päätyy näin ollen todennäköisesti peltolevitykseen ilman, että lietteen käsittelyä ja sopivuutta lannoitteeksi olisi mahdollisuutta valvoa. Lisäksi on olemassa mahdollisuus, että lietettä lasketaan maastoon. Lietehuollon alueellinen kehittäminen on kuljetusta ja käsittelyä koskevan tiedon ja valvonnan puutteen vuoksi luonnollisesti hyvin hankalaa. Lietteiden keskitetty keräys mahdollistaisi haja-asutuksen lietteiden hallinnan ja niiden paikallisten käsittelyratkaisujen suunnittelun, siten että riittävä määrä lietettä saadaan käsiteltyä yhdessä käsittelypaikassa. Lähes pelkän veden kuljettamiseen liittyvän ongelman voisi pyrkiä ratkaisemaan tarjouspyyntöön sisältyvillä vaatimuksilla tyhjennyskalustosta. Tällainen vaatimus voisi olla esimerkiksi veden ja lietteen separointi tyhjennyksen yhteydessä, jolloin tyhjennysauton kyytiin mahtuisi enemmän lietettä kerralla. Valvontaviranomaisissa on ollut saostuskaivojen tyhjentämättömyyteen liittyviä ympäristön likaantumisia ja hajuhaittoja koskevia tapauksia vireillä. Lietesäiliöitä tyhjennetään liian harvoin. Näin ollen jätelaissa asetettu ehto jätehuollon yleisestä toimivuudesta, sen alueellisesta kehittämisestä sekä terveys- ja ympäristöriskittömyydestä ei täyty kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetusjärjestelmässä. Vastine: Tämän selvityksen mukaan kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus sako- ja umpikaivolietteiden osalta Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan alueella edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus säilyttää alueella itsenäisiä kuntaurakoiden saamisesta riippumattomia yrityksiä, jotka käytännössä kyselyjen ja haastattelujen sekä mm. kuljetushintojen erilaisuuden perusteella kilpailevat keskenään markkinoita jakamatta nojautuen kustannusperusteisiin kuljetushintoihin. Nykyjärjestelmä edistää jätehuollon (keräys, kuljetus, käsittely) yleistä toimivuutta Lounais- Suomen jätehuoltolautakunnan alueella, sillä lietteen keräyksen ja kuljetuksen palvelutarjonta on laajaa ja käsittelyyn voidaan vaikuttaa jätehuoltomääräyksillä. Kuljetus toimii kilpailluilla markkinoilla ja tarjoaa valinnanvaraa ja antaa kiinteistönhaltijoille mahdollisuuden valita palvelun tarjoaja erilaisten kriteerien mukana. Kuljetusjärjestelmällä ei ole suoraa vaikutusta jätteiden käsittelyn alueelliseen kehittämiseen, sillä sako- ja umpikaivolietteen kuljettaja ei määrää lietteen määränpäätä, vaan kunta päättää käsittelypaikan kuljetusjärjestelmästä riippumatta. Kuljetusjärjestelmä tukee jätehuollon alueellista kehittymistä keräyksen ja kuljetusten osalta. Kiinteistön haltijan järjestämä kuljetus motivoi jätehuoltoyrityksiä kehittämään keräys- ja kuljetuskalustoa, kouluttamaan työntekijöitään sekä ottamaan käyttöön uusia teknologioita. Yritysten kilpaillessa vapailla markkinoilla, uusilla innovaatioilla ja digitalisaation tuomilla uusilla ratkaisuilla (mm. lietesäiliöiden tilan seurantamekanismit, kuljettajien taloudellinen ajotapa, reittioptimointi, kuljetuspörssit) voi olla suuri merkitys yritysten elinvoimaisuuden ja markkinoilla pysymisen kannalta. Käytännössä tyhjennykset toimivat hyvin tarkastelualueella ja tämän selvityksen yhteydessä kaikille osapuolille (kuljetusyritykset, viranomaiset ja käsittelijät) tehtyjen kyselyiden mukaan ympäristöön tai terveyteen liittyviä reklamaatioita ei tullut ollenkaan vuonna 2016. Myöskään ympäristö-, terveys- tai jätehuoltoviranomainen ei ole antanut huomautuksia roskaamisesta. Jätehuoltomääräyksiä noudatetaan yritysten toiminnassa, eikä haastatteluissa ole tullut ilmi seikkoja, jotka antaisivat olettaa päinvastaista. Sako- ja umpikaivolietekuljetusten päästöt päästötyypistä riippuen ovat 0,0158-0,6759 % tarkastelualueen liikenteen kokonaispäästöistä. Kuljetusjärjestelmän muutoksella ei ole käytännön vaikutusta alueen kokonaisliikennepäästöihin. Kuljetusjärjestelmän valinnalla ei voida myöskään osoittaa olevan vaikutusta liikenneonnettomuuksien määrään jätteenkuljetuksissa eikä nykyisestä kuljetusjärjestelmästä katsota aiheutuvan vaaraa tai haittaa ihmisten terveydelle tai ympäristölle.

40 Opinnäytetyön mukaan: Kolmannen ehdon (3. Päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan) täyttyminen riippuu näkökulmasta, josta ehdon täyttymistä arvioidaan. Lietteenkuljetusta pää- tai sivutoimenaan harjoittavat yrittäjät hyötyvät nykyisestä järjestelmästä. Tosin osa heistä voisi hyötyä kunnan järjestämistä urakoista huomattavasti enemmän kuin nykytilanteesta, mutta osalle muutos saattaisi tietää toiminnan loppumista. Asukkaiden etu riippuu siitä, mitä arvoja asukkaat pitävät tärkeinä. Osa asukkaista saattaa pitää tärkeänä sitä, että saa itse valita yrittäjän, joka käy lietesäiliön tyhjentämässä. Osalle kuljetusten järjestyminen kunnan toimesta on helpotus. Asukkaiden maksama kuljetushinta vaikuttaa olevan kalliimpi kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kuin kunnan järjestämässä lietteenkuljetuksessa Kemiönsaarella ja Etelä-Pohjanmaan kunnissa. Tosin, jos tyhjennyksen voi jättää tekemättä kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetusjärjestelmässä ilman seurauksia, ei yksittäisen tyhjennyksen kalliimpi hinta ole asukkaan kannalta merkittävä. Viranomaistoimintaan vaikutusten ei voi katsoa olevan myönteisiä, sillä lietehuollosta vastuussa oleva jätehuoltoviranomainen ei pysty tällä hetkellä suoriutumaan lakisääteisistä tehtävistään kuljetusten seurannassa, eivätkä valvontaviranomaiset kykene suorittamaan valvontaa muutoin kuin puuttumalla ilmi tulleisiin ympäristön pilaantumisiin tai hajuhaittoihin. Vastine: Tämän selvityksen mukaan kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan. Nykyisessä järjestelmässä palvelujen ehdot ovat kohtuullisia ja kaikilla alueilla toimii useita sako- ja umpikaivolietteitä tyhjentäviä jätteenkuljetusyrityksiä. Jätelaskujen kustannusperusteinen suuruus vaihtelee yritysten välillä. Ero on varsin pieni ja kuvastaa kilpailun toimivuutta. Asiakas voi halutessaan vaihtaa palveluntuottajaa. Yritysten sisällä uusia kuljetuspalveluja tarjotaan samankaltaisin ehdoin. Kaikki jo alueella toimivat yhtiöt ovat valmiita liittämään minkä tahansa kotitalouden kuljetusjärjestelmäänsä. Selvityksessä ei tullut esille seikkoja, joiden perusteella liittymisehtoja voisi pitää syrjivinä. Siirtyminen kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen mahdollisesti merkitsisi alueella toimivien jätteenkuljetusyritysten toiminnan voimakasta taantumista Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan alueella, jos ne eivät saisi kuntaurakoita. Nykyisistä toimijoista 8 yrityksen (42 % alueella tällä hetkellä toimivista sako- ja umpikaivolietetyhjennyksiä tekevistä yrityksistä) toiminta jatkuisi alueella, vaikka eivät ne pärjäisi kilpailutuksissa. Muiden yritysten (11 yritystä ja 58 % kaikista yrityksistä) toiminta supistuisi tai saattaisi loppua kokonaan tarkastelualueella. Niin kunnan järjestämässä kuin kiinteistön haltijankin järjestämässä jätteenkuljetusjärjestelmässä kaikista järjestettyyn jätehuoltoon liittyneistä kiinteistöistä tulisi kirjata jätteenkuljetusrekisteriin kiinteistöosoite-, astia-, jätetyyppi-, käynti-, astiamäärä-, tyhjennysväli-, määrä- ja lajitiedot sekä sopimuksen voimassaolotiedot. Viranomaisille suunnatuissa kyselyissä todettiin valvonnan olevan työläämpää ja haasteellisempaa kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kuin kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa, sillä nykyisessä järjestelmässä ei ole ajantasaista rekisteriä liittyneistä kiinteistöistä valvonnan tueksi. Voimassa olevien jätehuoltomääräysten mukaisesti jätehuoltoviranomaiselle tulee kuitenkin jätteenkuljetusyritysten toimittaa jätelain mukaiset jätteenkuljetustiedot neljä kertaa vuodessa (3 kk välein), jolloin kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa on reaaliaikainen jätteenkuljetusrekisteri tai se olisi mahdollista toteuttaa. Ajantasaisen ja toimivan jätteenkuljetusrekisterin muodostaminen vaatii aikaa ja resursseja molemmissa jätteenkuljetusjärjestelmissä, mutta kun toimiva rekisteri on muodostettu, sen ylläpito ja päivittäminen onnistuvat helposti. Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan alueella toimivat jätteenkuljetusyritykset ovat myös halukkaita kehittämään jätteenkuljetusten seurantaa ja ajantasaista jätteenkuljetusrekisteriä yhdessä alueen jätehuoltoviranomaisen kanssa. Ajantasainen jätteenkuljetusrekisteri ja jätehuoltomääräysten mukaiset tyhjennysvälit ovat niin viranomaisten kuin kuljetusyritystenkin edun mukaista.

41 6.5 LCA CONSULTING: SAKO- JA UMPIKAIVOLIETTEEN KERÄYS JA KÄSITTELY LOUNAIS- SUOMEN JÄTEHUOLTO OY:N TOIMIALUEELLA Helmikuussa 2018 valmistui LCA Consulting Oy:n tekemä selvitys: Sako- ja umpikaivolietteen keräys ja käsittely Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n toimialueella, jossa tavoitteena oli tuottaa tietoa Lounais-Suomen Jätehuollolle (LSJH) sako- ja umpikaivolietteiden muodostumisesta, keräyksestä ja käsittelystä heidän toimialueellaan. Työn pääasiallinen tarkoitus raportin mukaan on ollut selvittää lietteen keräyksen ja käsittelyn käytössä olevia toimintamalleja Suomessa, kartoittaa LSJH:n toimialueella syntyvät sako- ja umpikaivolietteiden määrät, sijoittaa kartalle lietteen vastaanottajat sekä tuottajat (asunnot ja vapaa-ajan asunnot) sekä tutkia tulevaisuuden kehitysmahdollisuuksia lietteen keräyksessä ja käsittelyssä. Selvityksessä ei ole arvioitu Jätelain 35 tai 37 mukaisten ehtojen täyttymistä Lounais-Suomen jätehuolto Oy:n alueella. Raportissa todetaan yhteenveto ja johtopäätökset kappaleessa mm.: Ehdotamme toteutettavan kiinteistötietojen tarkemman tarkistuksen, tai noudatettavan vastaavanlaista menettelytapaa, kun Kemiönsaarella toteutettiin, jos siirrytään lietteen tuottajan kilpailuttamasta lietteen keräyksestä ja käsittelystä kunnan järjestämän järjestelmään. Tietojen tarkistuksen jälkeen pystytään tarkemmin arvioimaan todellinen sako- tai umpikaivollisten kiinteistöjen määrä sekä vuosittain syntyvä lietteen määrä. Kun lietemääräarviota on pystytty tarkentamaan, voidaan helpommin suunnitella esimerkiksi lietteen kuljetuksen urakka-alueita, mahdollisia lietteen välivarastointipaikkoja ja välivarastoinnin yhteydessä tapahtuvan käsittelyn kokoluokkaa sekä tarvittavaa käsittelykapasiteettia. Lähtökohtaisesti lietehuollossa voidaan kuitenkin tehdä merkittävää optimointia, kun siirrytään yhden tahon valvomaan ja järjestämään järjestelmään, jolloin lietteen keräystä voidaan optimoida merkittävästi. Tasaisemman vastaanottopaikkoihin ohjautuvan sako- ja umpikaivolietekuorman myötä voidaan mahdollisesti puhdistamoilla vastaanottaa enemmän lietteittä kuin nykyisin. Tällöin vastataan paremmin myös lainsäädännön velvoitteisiin, kun kaikki lietteen tuottajat saadaan lietetyhjennysten piiriin. Suosittelemme myös lietteen keräyksen ja vastaanottopaikkojen optimointia, jotta vältytään turhalta veden kuljettamiselta. Ympäristötehokkainta olisi jo lietteen keräyskalustolla vähentää kuljetettavan lietteen sisältämän veden määrää. Toki uudistusten lainmukaisuus ja mahdolliset käyttöönoton haasteet tulee selvittää tarkemmin ennen uudenlaisen tekniikan käyttöönottoa. Kiinteistötietojen tarkempi tarkistus olisi tullut tehdä jo jätehuoltoviranomaisen toimesta, sillä valvovan viranomaisen tulee tietää molemmissa kuljetusjärjestelmissä kiinteistöittäiseen lietteiden kuljetukseen liittymättömät sako- tai umpikaivokiinteistöt. Jätteenkuljetusjärjestelmällä ei ole vaikutusta tähän. Vuosittain syntyvä lietteiden määrä on sama kuljetusjärjestelmästä riippumatta. Käsittelypaikoille tuleva lietemäärä vuosittain riippuu siitä, tyhjennetäänkö kaikki kaivot järjestelmällisesti vuosittain, vaikka ne olisivat vajaita vai optimoidaanko tyhjennykset niin, että tyhjennystapahtuma tehdään vasta, kun lietesäiliö on lähes täysi. Kunnan järjestämässä lietteiden kuljetuksessa voidaan tehdä optimointia kotitalouksien kustannuksella, kun kunta voi määrätä tyhjennyksen tiettyyn ajankohtaan riippumatta lietesäiliön täyttöasteesta. Nykyisessä kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa tyhjennyksen optimoinnit tapahtuvat kotitalouksien etujen mukaisesti, jolloin lietteitä tyhjentävät yritykset suunnittelevat reittinsä sen mukaan, minkä verran heillä on tilauksia. Puhdistamoilla vastaanotettavaan lietemäärään voidaan vaikuttaa jätehuoltomääräyksillä, kun määritellään, minne lietteet on kuljetettava käsiteltäväksi. Kunta määrää molemmissa jätteenkuljetusjärjestelmissä käsittelypaikan. Kuljetusjärjestelmästä riippumatta kaikki lietteen tuottajat tulisi saadaan lietetyhjennysten piiriin. Se voi tapahtua vain ja ainoastaan riittävällä valvonnalla, jonka pohjalla tulee olla tieto liittymisvelvollisista kiinteistöistä. Lisäksi tyhjennysvälit tulee mitoittaa vastaamaan todellista tyhjennystarvetta, jolloin sako- ja/tai umpikaivoja ei tyhjennetä lähes tyhjinä, kuten osalle kiinteistöistä voi käydä kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa.

42 7. JÄTELAIN 37 :N MUKAINEN ARVIOINTI 7.1 KATTAVUUS (MOLEMMAT KULJETUSJÄRJESTELMÄT) Molemmat kuljetusjärjestelmät ovat alueellisesti kattavia. Teoriassa kiinteistönhaltija voi hetken aikaa olla vapaamatkustaja nykyjärjestelmässä, jos hän ei tee heti uutta sopimusta ja jos raportointi tai viranomaisvalvonta ei toimi. Kaikkien on lähtökohtaisesti kuitenkin noudatettava jätehuoltomääräyksiä. Maksukyvyttömät asiakkaat voivat saada toimeentulotuen kautta tukea jätehuoltokustannuksiin. Molemmat järjestelmät olisivat jätelain mukaisia. 7.2 LUOTETTAVUUS (MOLEMMAT KULJETUSJÄRJESTELMÄT) Nykyinen kuljetusjärjestelmä kattaa koko Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan alueen. Nykyjärjestelmässä voidaan reagoida poikkeamiin nopeasti, yhteydenotto on käytännössä helpompaa ja toimii ilman välikäsiä. Molemmat järjestelmät olisivat luotettavia ja täyttävät jätelain vaatimukset Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan alueella. 7.3 KOHTUULLISET JA SYRJIMÄTTÖMÄT EHDOT (MOLEMMAT KULJETUSJÄRJESTELMÄT) Nykyjärjestelmässä kaikki yritykset tarjoavat uusia sopimuksia samankaltaisin ehdoin omille asiakkailleen ottaen huomioon mm. säiliökoot, kuljetusvälit ja -etäisyydet. Eri aikaan tehdyissä sopimuksissa voi olla eroja. Yritysten välillä on eroja. Asiakkailla on kuitenkin mahdollisuus vaihtaa palveluntarjoajaa, koska kaikilla alueilla useampi yritys tarjoaa palveluja. Kunnan järjestämässä sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksessa ehdot ovat käytännössä samat kaikille. Joustamattomuus kunnan järjestämässä urakoiduissa kuljetusehdoissa voi johtaa siihen, ettei lietteen määrää ja laatua saada dynaamisesti aina sovitettua tyhjennyksiin. Koska tyhjennysrytmiin voi yleensä vaikuttaa, sen osalta järjestelmä täyttää kohtuullisten ja syrjimättömien ehtojen vaatimuksen. Kunnan järjestämässä kuljetusjärjestelmässä keräystapahtuman, kuljetuksen ja käsittelyn hinnat ovat kaikille samat asuinpaikasta riippumatta. Keräys- ja kuljetusmatkat sekä lietesäiliön täyttöaste ja lietemäärä eivät kuitenkaan ole kaikille samanlaisia ominaisuuksiltaan erilaisten tyhjennyspisteiden vuoksi (etäisyys, sijoittaminen, tyhjennysfrekvenssi, keräysalueella olevien säiliöiden määrä, lietekertymä). Kun kokonaishinta on sama, lähempänä asuvat ja helposti tyhjennettävät säiliöt kompensoivat kauempana asuvien ja/tai vaikeammin tyhjennettävien kiinteistöjen jätehuollon keräys- ja kuljetuskustannuksia. Kuljetusten osalta tasahinnoittelua voidaan siis pitää jopa syrjivänä. Käsittelymaksut peritään tyhjennettävän lietteen mukaan molemmissa kuljetusjärjestelmissä. Jätteenkuljetusyritykset tilittävät asiakkailta perityt käsittelymaksut käsittelystä vastaavalle taholle. Tämän selvityksen yhteydessä on osoitettu kappaleessa 5.1.3, ettei hinnoittelu Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan alueella ole syrjivää tai kohtuutonta ja näin ollen molemmat kuljetusjärjestelmät täyttävät jätelain vähimmäisvaatimukset. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa on selvitettävä myös lisäedellytysten täyttyminen (kohdat 6.4 6.7). 7.4 EDISTÄÄKÖ NYKYINEN KULJETUSJÄRJESTELMÄ JÄTEHUOLLON YLEISTÄ TOIMIVUUTTA KUNNASSA? Nykyinen kuljetusjärjestelmä edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, koska se säilyttää alueella itsenäisiä kuntaurakoiden saamisesta riippumattomia yrityksiä, jotka käytännössä kyselyjen ja haastattelujen sekä mm. kuljetushintojen erilaisuuden perusteella kilpailevat keskenään markkinoita jakamatta nojautuen kustannusperusteisiin kuljetushintoihin. Se antaa myös kiinteistönhaltijoille valinnanvaraa. Nykyjärjestelmä edistää jätehuollon (keräys, kuljetus, käsittely) yleistä toimivuutta Lounais- Suomen jätehuoltolautakunnan alueella. Lietteen keräyksen ja kuljetuksen palvelutarjonta on laajaa ja käsittelyyn voidaan vaikuttaa jätehuoltomääräyksillä. Kuljetus toimii kilpailluilla markkinoilla ja tarjoaa valinnanvaraa. Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa. 7.5 TUKEEKO NYKYINEN KULJETUSJÄRJESTELMÄ JÄTEHUOLLON ALUEELLISTA KEHITTÄMISTÄ? Kuljetusjärjestelmällä ei ole vaikutusta jätteiden käsittelyn alueelliseen kehittämiseen. Sako- ja umpikaivolietteen kuljettaja ei määrää lietteen määränpäätä, vaan kunta päättää käsittelypaikan kuljetusjärjestelmästä riippumatta.

43 Kuljetusjärjestelmä tukee jätehuollon alueellista kehittymistä keräyksen ja kuljetusten osalta. Kiinteistön haltijan järjestämä kuljetus motivoi jätehuoltoyrityksiä kehittämään keräys- ja kuljetuskalustoa, kouluttamaan työntekijöitään sekä ottamaan käyttöön uusia teknologioita. Yritysten kilpaillessa vapailla markkinoilla, uusilla innovaatioilla ja digitalisaation tuomilla uusilla ratkaisuilla (mm. lietesäiliöiden tilan seurantamekanismit, kuljettajien taloudellinen ajotapa, reittioptimointi, kuljetuspörssit) voi olla suuri merkitys yritysten elinvoimaisuuden ja markkinoilla pysymisen kannalta. 7.6 AIHEUTTAKO NYKYINEN KULJETUSJÄRJESTELMÄ TERVEYS- TAI YMPÄRISTÖVAARAA TAI HAITTAA? Tyhjennykset toimivat käytännössä hyvin. Ympäristöön tai terveyteen liittyviä reklamaatioita ei tullut ollenkaan vuonna 2016. Ympäristö-, terveys- tai jätehuoltoviranomainen ei ole antanut huomautuksia roskaamisesta. Jätehuoltomääräyksiä noudatetaan yritysten toiminnassa. Haastatteluissa ei ole tullut ilmi seikkoja, jotka antaisivat olettaa päinvastaista. Sako- ja umpikaivolietekuljetusten päästöt päästötyypistä riippuen ovat 0,0158-0,6759 % tarkastelualueen liikenteen kokonaispäästöistä. Kuljetusjärjestelmän muutoksella ei ole käytännön vaikutusta alueen kokonaisliikennepäästöihin. Kuljetusjärjestelmän valinnalla ei voida osoittaa olevan vaikutusta liikenneonnettomuuksien määrään jätteenkuljetuksissa. Nykyisestä kuljetusjärjestelmästä ei katsota aiheutuvan vaaraa tai haittaa ihmisten terveydelle tai ympäristölle. 7.7 NYKYISEN KULJETUSJÄRJESTELMÄN SÄILYTTÄMISEN MYÖNTEISET VAIKUTUKSET 7.7.1 Kotitalouksien asema Palvelujen ehdot ovat kohtuullisia ja kaikilla alueilla toimii useita sako- ja umpikaivolietteitä tyhjentäviä jätteenkuljetusyrityksiä. Jätelaskujen kustannusperusteinen suuruus vaihtelee yritysten välillä. Ero on varsin pieni ja kuvastaa kilpailun toimivuutta. Asiakas voi halutessaan vaihtaa palveluntuottajaa. Yritysten välinen vaihtelu hintatasossa on pientä. Yritysten sisällä uusia kuljetuspalveluja tarjotaan samankaltaisin ehdoin. Kaikki jo alueella toimivat yhtiöt ovat valmiita liittämään minkä tahansa kotitalouden kuljetusjärjestelmäänsä. Selvityksessä ei tullut esille seikkoja, joiden perusteella liittymisehtoja voisi pitää syrjivinä. Nykyjärjestelmän jatkumista pidetään kokonaisuutena myönteisenä ottaen huomioon kotitalouksien asema. 7.7.2 Yritysten toiminta Siirtyminen kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen mahdollisesti merkitsisi alueella toimivien jätteenkuljetusyritysten toiminnan voimakasta taantumista Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan alueella, jos ne eivät saisi kuntaurakoita. Nykyisistä toimijoista kuitenkin 8 yrityksen (42 % alueella tällä hetkellä toimivista sako- ja umpikaivolietetyhjennyksiä tekevistä yrityksistä) toiminta jatkuisi alueella, vaikka eivät ne pärjäisi kilpailutuksissa. Muiden yritysten (11 yritystä ja 58 % kaikista yrityksistä) toiminta supistuisi tai saattaisi loppua kokonaan tarkastelualueella. Siirryttäessä kunnan järjestämään jätteiden kuljetukseen markkinoille tulisi mahdollisesti valtakunnallisia yrityksiä, joiden hallinto olisi muualla. Paikallisia kuljetusyrityksiä tuskin tulisi tilalle johtuen kalustoinvestoinneista poistoaikoineen ja määräaikaisista urakoista. Siirtyminen kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen tuskin vaikuttaisi uusiin innovaatioihin ja palveluvalikoima saattaisi supistuisi. Yritystoiminta ei tehostuisi, mutta kuljetukset pitkällä aikavälillä mahdollisesti hieman tehostuisivat oikein kilpailutettuna ja järjestettynä. Energiatehokkuus saattaisi sen seurauksena parantua, mutta urakoitsijoilla ei ole omaa tarvetta tehostamiseen, jos asiaa ei oteta kilpailutusehdoksi. Kilpailu todennäköisesti lisääntyisi ensimmäisellä kilpailutuskerralla, mutta pitkällä aikavälillä tarjonta voisi jäädä parille suurelle urakoitsijalle, kuten on käynyt mm. Pirkanmaan Jätehuollon alueella. Nykyjärjestelmän jatkumista pidetään kokonaisuutena myönteisenä ottaen huomioon yritysten asema.

44 7.7.3 Viranomaisten toiminta Niin kunnan järjestämässä kuin kiinteistön haltijankin järjestämässä jätteenkuljetusjärjestelmässä kaikista järjestettyyn jätehuoltoon liittyneistä kiinteistöistä tulisi kirjata jätteenkuljetusrekisteriin kiinteistöosoite-, astia-, jätetyyppi-, käynti-, astiamäärä-, tyhjennysväli-, määrä- ja lajitiedot sekä sopimuksen voimassaolotiedot. Viranomaisille suunnatuissa kyselyissä todettiin valvonnan olevan työläämpää ja haasteellisempaa kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kuin kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa, sillä nykyisessä järjestelmässä ei ole ajantasaista rekisteriä liittyneistä kiinteistöistä valvonnan tueksi. Voimassa olevien jätehuoltomääräysten mukaisesti jätehuoltoviranomaiselle tulee kuitenkin jätteenkuljetusyritysten toimittaa jätelain mukaiset jätteenkuljetustiedot neljä kertaa vuodessa (3 kk välein), jolloin kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa on reaaliaikainen jätteenkuljetusrekisteri tai se olisi mahdollista toteuttaa. Ajantasaisen ja toimivan jätteenkuljetusrekisterin muodostaminen vaatii aikaa ja resursseja molemmissa jätteenkuljetusjärjestelmissä, mutta kun toimiva rekisteri on muodostettu, sen ylläpito ja päivittäminen onnistuvat helposti. Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan alueella toimivat jätteenkuljetusyritykset ovat myös halukkaita kehittämään jätteenkuljetusten seurantaa ja ajantasaista jätteenkuljetusrekisteriä yhdessä alueen jätehuoltoviranomaisen kanssa. Ajantasainen jätteenkuljetusrekisteri ja jätehuoltomääräysten mukaiset tyhjennysvälit ovat niin viranomaisten kuin kuljetusyritystenkin edun mukaista. Viranomaisten osalta suurimpana ongelmana kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetusjärjestelmässä nostettiin esiin puuttuva valvontarekisteri, mutta viranomaisilla tulisi olla ajantasainen rekisteri valvonnan tueksi molemmissa jätteenkuljetusjärjestelmissä.

45 8. JOHTOPÄÄTÖS Selvityksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että kiinteistön haltijan järjestämä sako- ja umpikaivolietteiden jätehuolto täyttää jätelain 35 ja 37 mukaiset vaatimukset nykyisillä kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen alueilla Aurassa, Kaarinassa, Liedossa, Marttilassa, Maskussa, Mynämäessä, Naantalissa, Nousiaisissa, Paimiossa, Paraisilla, Pöytyässä, Raisiossa, Ruskossa, Salossa, Sauvossa ja Turussa. Näin ollen tehdyn tarkastelun perusteella ei ole laillista estettä valita jätelain 37 mukaiseksi sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmäksi kiinteistön haltijan järjestämää jätteiden kuljetusta.

0-1 LIITE 1 JÄTTEENKULJETUSJÄRJESTELMIEN NYKYTILANNETTA KOSKEVAN KYSELYN REFERAATIT Kyselyn toteutus Liitteessä 2 näkyvä kysely toimitettiin Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan alueella toimiville sako- ja umpikaivolietteitä kuljettaville jätteenkuljetusyrityksille. Liitteessä 3 näkyvä kysely toimitettiin alueen jätehuolto- ja ympäristöviranomaisille. Liitteessä 4 näkyvä kysely toimitettiin Salon keskusjätevedenpuhdistamolle ja Turun biokaasulaitos Gasum Oy:lle, joiden toimintaalueella on lähes 95 % koko Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan viemäriverkoston ulkopuolisista kiinteistöistä. Seuraavassa on selvityksen toimittajien referaatit vastauksista. Niitä vastauksia, mitä vastaajat pitivät luottamuksellisina, ei tässä esitetä yksilöidysti. Alueella toimivien sako- ja umpikaivolietteitä kuljettavien jätteenkuljetusyritysten vastaukset Kyselyyn vastanneet jätteenkuljetusyritykset tarjoavat sako- ja umpikaivojen tyhjennystä Länsi- Suomen kuntien alueella. Kyselyyn vastanneet yritykset työllistävät yhteensä 39 henkeä, joista kuljettajia on 73 %. Loput työntekijät työskentelevät mm. laskutuksessa, tilausten vastaanotossa, ajojärjestelyjen hallinnassa, rekisterinpidossa sekä huollossa. Kyselyyn vastanneet yritykset kokivat, että mikäli kuljetusjärjestelmä muuttuisi kiinteistön haltijan järjestämästä kunnan järjestämäksi, suurin osa toimijoista joutuisi lopettamaan tai henkilöstön määrä putoaisi puoleen nykyisestä. Kuljetuskaluston säiliötilavuus vaihtelee palveluntarjoajilla 4 40 m 3. Ajokilometrejä kertyy keskimäärin noin 30 000 kilometriä vuodessa. Sakokaivoja tyhjennetään keskimäärin samalla ajokerralla 1-10 kappaletta (keskimäärin 4 kappaletta) ja umpikaivoja 1-6 kappaletta (kesimäärin 3 kappaletta). Asiakas tilaa yleensä tyhjennyksen puhelimitse, tekstiviestillä tai sähköpostitse. Muutamilla yrityksillä oli myös mahdollisuus vastaanottaa tilauspyyntö myös internetsivujen yhteydenottolomakkeen tai whatsapp- sovelluksen kautta. Osa tyhjennyksistä tapahtuu sovituin määrävälein esim. kerran vuodessa tai puolen vuoden välein, sovitun kuukauden aikana. Joillekin asiakkaille soitetaan tyhjentämistä edeltävänä päivänä tai muutamaa tuntia ennen tyhjennystä, riippuen siitä, miten tilausta tehdessä on sovittu. Työtilaukset lisätään ajolistoihin ja kuljettaja tekee raportin suorittamastaan tyhjennyksestä ja tuo käsittelypaikalta saamansa jätteen määrää koskevan tositteen. Umpikaivojen osalta on tärkeää, että kun kaivo on täynnä, se tyhjennetään. Umpikaivot pyritään tyhjentämään nopeasti, koska kaivot ovat yleensä täynnä tai nopeasti täyttymässä asiakkaan tehdessä tilausta. Umpikaivojen osalta säännöllinen tyhjentäminen ei ole järkevää, koska silloin kaivot saattavat olla vajaita. Tyhjennyksissä pyritään hoitamaan tyhjennys yhtä aikaa naapuruston kanssa, jotta saadaan kuorma täyteen eikä hukka-ajoja tule. Poikkeustilanteet hoidetaan kuitenkin erikseen eikä odoteta muita kaivoja. Kaikilla kysymyksiin vastanneilla yrityksillä on mahdollisuus pika- tai poikkeustilannekuljetuksiin. Toimijasta riippuen normaali tyhjennys tapahtui 1 vuorokauden 2 viikon sisään asiakkaan yhteydenoton jälkeen, riippuen siitä miten kiireisenä tyhjennystä pidettiin. Pikakuljetus tapahtui kaikilla toimijoilla mahdollisimman pian joko samana päivänä tai seuraavana päivänä asiakkaan yhteyden oton jälkeen. Poikkeuskuljetuksissa vastineaika vaihteli välittömästä muutamaan tuntiin, kuitenkin niin, että kaikilla toimijoilla kuljetus tapahtuu saman päivän aikana. Pikatyhjennyksissä yritykset toimivat yhteistyössä siten, että mikäli toimija itse ei ehdi, voivat he suositella jotain toista alueella toimivaa yrittäjää. Yrittäjien välinen kilpailu koetaan reiluksi ja yhteistyö toimivaksi. Poikkeustilanteessa ja pikatilauksessa ongelmat ja tyhjennykset hoidetaan nopeasti. Pikatyhjennyksistä yrittäjä ei ota eri hinnoittelua, poikkeustyhjennyksissä joskus viikonloppuisin pieni lisä, harvemmin kuitenkaan. Usein asiakas haluaa olla ensimmäisessä tyhjennyksessä mukana. Tällöin on mahdollista käydä läpi heidän järjestelmänsä ja mitä sen toimiminen edellyttää. Toimijat tarjoavat tyhjennyksen lisäksi myös erittäin paljon neuvontaa ja ohjeistamista. Välillä tarvitaan myös järjestelmän pesua ja muita huoltotoimenpiteitä ja nämä onnistuvat samalla kertaa tyhjennyksen kanssa.

0-2 Kaikilla vastanneilla yrityksillä oli jatkuvia asiakassuhteita ja suurimmalla osalla myös kertaluontoisia asiakassuhteita. Asiakassuhteiden pituus vaihteli 9 vuodesta yli 35 vuoteen. Yrittäjät kokivat, että asiakkaat vaihtoivat palveluntarjoajaa vain hyvin harvoin tai ei juuri laisinkaan. Kerätty liete toimitettaan Salon jätevedenpuhdistamolle, Gasum Oy:n Topinojan vastaanotto pisteeseen, Uudenkaupungin jätevedenpuhdistamolle, Taivassalon Vesi Oy:lle ja Jätehuolto Helistölälle Laitilaan. Tyhjennyksen kesto vaihteli arviolta 10 minuutista puoleen tuntiin. Vastanneista 40 % koki, että jätteenkäsittelypaikkojen toiminnassa on pullonkauloja. Ruuhkaisina aikoina purkamista jouduttiin odottamaan. Salossa on ainoastaan yksi purkupaikka ja laitteiston rikkoutumisen riski voi estää purkutapahtuman. Vastaanoton välppien tukkeutuminen myös koettiin ongelmalliseksi. Asiakkailta tulleet reklamaatiot koskivat laskutusta tai epäselvyyksiä tilauksesta (50 kappaletta) ja myös positiivisia palautteita kuljettajan ammattitaidosta ja kuljetuskalustosta on saatu. Yksi reklamaatio oli saatu viranomaisilta puutteellisesta siirtoasiakirjasta. Suurin osa yrittäjistä ei kuitenkaan ollut saanut palautetta. Henkilöonnettomuuksia ei ole kirjattu eivätkä yritykset ole saaneet ylikuormamaksuja vuonna 2016. Omaisuusvahinkoja kuljetuksissa oli tullut 7 kappaletta vuonna 2016. Eräässä tapauksessa viranomainen on lähettänyt tietopyyntönsä liitteenä väärän (aikaisemmasta poikkeavan) taulukkopohjan, eikä näin saanut kaikkia haluamiaan tietoja. Palvelun tuottaja/tietojen antaja ei voinut tietää, että taulukkopohja oli väärä, vaan oletti, että viranomainen on muuttanut taulukon rakennetta. Muita reklamaatioita eivät vastaajat ole saaneet viranomaisilta tietojen toimittamisesta eikä muita ongelmia ole ollut. Asiakas voi muuttaa haluamaansa palvelua tai irtisanoa palvelun soittamalla tai sähköpostitse. Osa yrittäjistä myös tarjoaa mahdollisuuden lähettää tekstiviestin, ilmoittaa kuljettajalle, käyttää internetsivujen yhteydenottolomaketta tai whatsapp -sovellusta. Tyhjennysvälin muutos ja muut mahdolliset palvelumuutokset astuvat voimaan 1-5 päivän kuluttua ilmoituksesta ja irtisanominen heti. Kyselyyn vastanneet yrityksistä lähes kaikki arvioivat hintojen muuttuvan, jos jätteen kuljetusjärjestelmä muuttuu. Suurin osa vastanneista yrityksistä arvioi kuljetushinnan asiakkaille nousevan ja hintaan tulevan myös useita lisiä, joita nyt ei ole käytössä esim. laskutuslisä ja poikkeustilanteista johtuvia lisämaksuja. Osa arvioi kuljetushinnan aluksi putoavan ja sitten nousevan ja eräs vastaajista myös arvioi, ettei hintaan tulisi muutosta. Myös käsittelyhinnan arvioitiin nousevan, joskin sen suhteen oltiin enemmän epävarmoja. Jätteen vastaanottajan arvioitiin hinnoittelevan myös jatkossa. Myös ylimääräisestä byrokratiasta arvioitiin aiheutuvan lisäkustannuksia. Nykyisen sako- ja umpikaivojen kuljetusjärjestelmän arvioitiin olevan ympäristölle ja terveydelle yhtä vaaratonta kuin mikä muu kuljetussuoriteala tahansa. Onnettomuuden tapahtuessa pidettiin epätodennäköisenä, että säiliöstä pääsisi vuotamaan mitään. Säiliöiden ja kaivojen ylitäytöt pidetään minimissään ja kiinteistönhaltija saa tyhjennyksen joustavasti lyhyellä varoitusajalla ja tyhjennys yksilöidään esimerkiksi kiinteistön vaatimien keliolosuhteiden mukaan. Asianmukaisella kalustolla suoritetun työn ei katsottu aiheuttavan vaaraa. Ympäristölle arvioitiin aiheutuvan ainoastaan lyhytkestoista ääni ja hajuhaittaa tyhjennettäessä. Kaikki lietteet toimitetaan viranomaisen osoittamaan paikkaan. Mikäli jätteenkuljetus muuttuisi kunnan järjestämäksi, osa vastaajista ei arvioinut riskien muuttuvan. Osan mielestä kuitenkin jäykässä järjestelmässä haittojen todennäköisyys olisi suurempi ja ylitäytöt lisääntyisivät, jolloin umpisäiliöstä vuotaa maastoon lietettä. Asiakas ei saisi yksilöllistä palvelua, kun tyhjennykset hoidettaisiin pääsääntöisesti kalenterin mukaan. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa vaaditaan uudehkoa ja vähäpäästöistä kuljetuskalustoa. Kaluston uusimisen ei kuitenkaan nähty aiheuttavan säästöjä luonnonvaroissa, mikäli hyväkuntoiset vanhat ajoneuvot jouduttaisiin poistamaan käytöstä. Ongelmana nähtiin myös, että kilpailutilanne saattaisi heikentää vaarattomuutta johtuen esimerkiksi huonosta kalustosta. Kunnan järjestämänä kuljetusjärjestelmän arvioitiin aiheuttavan vaaraa tai haittaa terveydelle tai roskaantumista liikenneonnettomuustilanteissa tai laiterikoissa. Myös ammattitaidottomuus, kiire, huolimattomuus tai erikoistilanteiden vaatiman huomioinnin puute voi aiheuttaa vaaratilanteita. Erilaiset säiliötilavuudet vaativat erilaisia tyhjennysvälejä. Joustamattomuus tyhjennysväleissä voi aiheuttaa vaaratilanteita säiliöiden yli täyttyessä.

0-3 Nykyisen järjestelmän aiheuttamat vaaratilanteet ja riskit nähtiin kunnan järjestämää kuljetusjärjestelmää vähäisimmiksi. Vaaratilanteita voi syntyä myös nykyjärjestelmässä onnettomuustilanteissa tai huolimattomuudesta. Ylitäytöstä johtuvat vaaratilanteet nähtiin kuitenkin epätodennäköiseksi, koska joustava järjestelmä mahdollistaan nopean vastineen asiakkaan tarpeen mukaisesti. Kiinteistöissä, joissa käydään harvoin tai ollaan vain osa vuodesta ei synny välttämättä tyhjennystarvetta, ja on siten helpompi jättäytyä pois järjestetystä jätehuollosta. Osa asukkaista voi myös tyhjentää omat lietteensä ämpäriä apuna käyttäen omalle kasvimaalleen ja kompostiin. Kunnan viranomaisten tehtäviin kuuluu kuitenkin varmistaa, että valvottavat kiinteistöt ovat jätehuollon piirissä ja jätehuolto suoritetaan asianmukaisesti. Tietoja voidaan verrata palvelun tuottajien tilastoja kiinteistö- tms. rekistereihin. Palvelun tuottajat antavat pyydetyt tiedot viranomaisille. Kuljetusjärjestelmän ei katsottu kuitenkaan olevan syy siihen, että jotkin kiinteistöt eivät ole mukana järjestetyssä jätehuollossa vaan siihen, että Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta ei tiedota aktiivisesti alueensa kiinteistönhaltioita jätelain (2012) vaatimista sakokaivojen ja umpitankkien tyhjennysvaatimuksista. Lainsäädännön perusteella kiinteistönhaltijan on tyhjennettävä säiliönsä aikataulun mukaisesti. Muutoksen saaminen tähän on vaikeaa eikä aina onnistu. Tilaukset pystytään tekemään vain virka-aikana ja sähköisesti. Henkilökohtainen, ammattimainen neuvonta niin tilattaessa kuin tyhjennettäessä jää puuttumaan. Nykyisen järjestelmän hyvänä puolena onkin se, että apua saa helposti ja joustavasti ilman lisäkustannuksia. Kuljetusliike laskuttaa ja hoitaa kaikki toiminnot. Esim. viemäritukokset saadaan usein nopeasti ja ilman lisäkuluja hoidettua, kun palvelut ovat lähellä. Kynnys tilata tutulta ja luotettavalta toimijalta on pienempi. Kuljetusjärjestelmällä ei katsottu olevan eroa jätehuollon viranomaistehtävien hoitamisessa. Jätelaki velvoittaa antamaan tarvittavat tiedot viranomaiselle, joiden tehtäviin kuuluu katsoa, että kiinteistöjen jätehuolto on kunnossa. Ongelmia viranomaisten kanssa ei ole ollut. Kiinteistönhaltijan järjestelmän koettiin kuitenkin olevan lähempänä asiakasta, koska asiakas saa helpommin vastauksen kysymyksiinsä, kun laskuttajat ovat tietoisia paikasta ja siihen liittyvistä asioista. Vastaajista kaksi toimittaa viranomaiselle sähköisen jätteensiirtoasiakirjan välittömästi tyhjennyksen jälkeen, josta selviää kaikki tiedot. Muut vastaajat toimittavat tiedot 3 kuukauden välein kuten viranomainen velvoittaa. Kiinteistönhaltijan järjestelmässä hyviksi puoliksi koettiin kotitalouksien näkökulmasta paikallistuntemus, toimintavarmuus, vapaaehtoisuus ja jousto. Kilpailu pitää palvelutason korkeana ja hinnat kohtuullisena, koska jokainen tyhjennys on myyntitilanne tyytymätön asiakas voi helposti vaihtaa toimijaa halutessaan. Kilpailu on järkevää eikä pitkän tähtäimen keinottelua kilpailijoiden vähentämiseksi. Asiakas pystyy paremmin valitsemaan palvelun laadun tason ja kilpailuttamaan halutessaan. Yritykset pystyvät näin ollen pitämään itsensä kilpailukykyisinä ja kaluston parempana. Asiakkaan valinnanvapaus valita tyhjennysväli ja toimija koetaan tärkeäksi. Tilaaja voi halutessaan vaihtaa kuljetuksen suorittajan ja tehdä joustavasti muutoksia tilaukseen ja saada nopealla aikataululla tyhjennyksen. Tilaaja saa myös halutessaan neuvontaa eikä hinnoittelussa ole lisiä. Yritys pystyy luottamaan ja vaikuttamaan asiakassuhteiden pituuteen muuntautumalla jatkuvasti asiakkaan tarpeen mukaan. Kun kaivojen tyhjentäjä tuntee asiakkaan järjestelmät, on helpompi myös viemärin/jätevesijärjestelmän häiriö tilanteissa toimia nopeasti ja näin saada ongelma ratkaistua. Kunnan järjestämän jätehuollon huonoiksi puoliksi koettiin kotitalouksien näkökulmasta liika kontrollointi, pakottaminen, byrokraattisuus, hitaus ja jäykkyys. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa hintataso voi ensin laskea, mutta jatkossa hinnan arveltiin nousevan monopoliaseman ja hintoihin tulevan lisien vuoksi. Näin ollen ei tarvitse enää välittää kustannustehokkuudesta vaan hintaa voidaan korottaa. Kilpailutuksen vuoksi pienemmät yrittäjät voivat joutua tekemään tarjouksen, joka on tuottavuuden rajoilla. Kalustoon ei uskalleta satsata, koska jatko sopimuskauden päätyttyä on epävarmaa. Palvelusta ja kalustonkunnosta joudutaan tinkimän tuottavuuden nimissä. Kunnan järjestelmässä esim. pikakuljetuksen toimitusaika voi olla 5 vuorokautta ja muutoksen tekeminen 2 viikkoa. Yritystä ei voi valita itse eikä vaihtaa, mikäli tyytymättömyyttä toimijan kanssa tulee. Kunnan järjestelmän koettiin aiheuttavan merkittävää haittaa yrityksille. Suurin osa arvioi, että heidän ja useiden pienten toimijoiden toiminta tulee loppumaan, mikäli kunnallinen järjestelmä

0-4 tulee. Investointeja on vaikea tehdä, kun ei tiedä jatkosta. Kunta valitsee todennäköisesti yhden toimijan, jonka kanssa tekee sopimuksen. Pienillä alan yrittäjillä ei ole mahdollisuutta osallistua tarjouskilpailuun suppean kapasiteetin vuoksi ja menettävät elinkeinonsa. Lietteiden kuljettaminen kunnan järjestämänä päätyy todennäköisesti jonkun suurehkon yrityksen käsiin. Jos jokin yritys kilpailun häviää, niin se menettää mahdollisuuden yritystoiminnan harjoittamiseen ko.alueella. Mikään yritys ei voi odottaa toimettomana 3-5 vuotta seuraavaa kilpailutusta odottaen. Seuraavalla kerralla tarjoajia on vähemmän ja hinnat lähtevät nousuun. Kilpailun voittaneet yritykset voivat olla vaikeuksissa, jos ovat tehneet alihintaisen tarjouksen. Toimijoiden vähentyessä mahdollisissa katastrofitilanteissa (öljyvahingot tms.) kalustonmäärä voi olla tämän seurauksena riittämätöntä. Nykyinen vapaa kilpailu toimii moitteettomasti ja vastaajat kokevat, että heidän toimintansa jatkuu ja kehittyy. Nykyisessä järjestelmässä on mukana lukuisia palveluntuottajia, jolloin kilpailu pitää hinnat kohtuullisina. Kiinteistönhaltijan järjestämässä sopimukset ovat usein pitkiä ja mahdollistavat pitkäjänteisen kehityksen yritykselle sekä laadukkaan työn asiakkaalle. Asiakas voi myös halutessaan vaihtaa tarjoajaa ja yhteistyö yrittäjien välillä toimii. Kiinteistönhaltijan järjestämä tukee paikallista yrittäjyyttä ja mahdollistaa myös muiden kuljetuspalveluiden tuottamista. Vastaajista kaksi koki, että Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan alueella on sellaisia alueita, joilla yritys ei itse tarjoa palveluita, koska se on jonkun toisen yrityksen palvelualuetta. 40 % vastaajista koki, että syy siihen miksi palvelua ei tarjota joillakin alueilla, johtuu siitä, että palveluita ei pystytä tarjoamaan kohtuullisella hinnalla. Kuljetusmatkoista aiheutuvat kustannukset rajaavat myös toiminta-aluetta siten, että tilauksia ei tule kovin kaukaa, vaikka yrityksillä itsellään ei ollut muuten estettä ottaa tilauksia myös kauempaa. Yhdenkään vastaajan mielestä yrityksen palvelualueen läheisyydessä olisi kohtia, jonne kukaan ei tarjoa palveluita. Yrityksiä on runsaasti tarjolla ja monenlainen kalusto mahdollistaa sen, että jokaiselle kiinteistölle löytyy sopiva palvelu. Asiakas päättää kenet valitsee. Jätehuolto- ja ympäristöviranomaisten vastaukset Jätehuolto- ja ympäristöviranomaisille lähetettiin liitteessä 3 oleva kysely. Kyselyyn vastasi yhteensä neljä viranomaistahoa, joiden vastaukset on referoitu seuraavassa. Saatujen vastausten mukaan Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan alueella ei ole sellaisia alueita autoteiden varralla, joilla jätehuoltoyritykset eivät tarjoa sako- ja umpikaivoleitteiden kuljetuspalveluita. Vastauksissa kuitenkin nousi esiin, että ulkosaariston lietetyhjennykset ovat varmaankin osittain kiinni siitä, suostuuko kiinteistönomistaja maksamaan todellisia kustannuksia. Osassa vastauksista arvioitiin myös, ettei aina kun olisi tarvetta tyhjennystä oteta, koska olisi liian hintava. Vastauksissa tuotiin esille, että valvontaviranomaisille kuuluvien tehtävien suorittamisen kanalta alueellisia eroja on saariston osalta, koska kuljetukset ja tyhjennykset ovat hankalia. Saaristossa on myös vastaajien mukaan paljon harmaavesikohteita, joiden on järkevintä tyhjentää lietekerrostuma kaivoistansa itse. Vastauksissa nähtiin ratkaisuna, että ulkosaaristoon täytyisi kehittää omia paikallisia wc-lietteenkin kompostointimahdollisuuksia (esim. FANNin lietepuristimia), sillä ei ole ympäristöystävällistä kerätä lietteitä kaukaa saaristosta. Vastaajien käsityksen mukaan jätteenkuljetusjärjestelmän muodolla on vaikutusta kiinteistöjen sako- ja umpikaivojen tyhjentämiseen, sillä kunnan järjestämä tyhjennys toisi vastaajien mukaan mm. täyden kontrollin tyhjennyksiin ja niiden kuljettamiseen. Kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen nähtiin tuovan kuitenkin myös paljon turhaa lietteen kuskausta, jos pääsääntönä olisi, että kaikkien on liityttävä keräykseen. Vastauksissa nähtiin, että kunnan järjestämässä kuljetuksessa voidaan varmistaa lietteiden päätyminen oikeaan käsittelypaikkaan. Lisäksi kunnan järjestämässä kuljetuksessa saadaan parempi tieto tyhjennysten säännöllisyydestä parempien rekisteritietojen johdosta. Jos alueella säilyy kiinteistönhaltijan järjestämä järjestelmä niin tyhjennyksiä saattaa järjestyä ainoastaan satunnaisesti tai sitten kun kiinteistön järjestelmä ei enää toimi. Varanomaisvastauksissa nähtiin myös, että jos kiinteistön haltijan järjestämä kuljetus säilyy, niin sako- ja umpikaivot tullaan tyhjentämään vain tarvittaessa, eikä niistä pystytä valvomaan tyhjennysväliä. Jätteenkuljetusjärjestelmän muodolla nähtiin olevan vaikutusta lähinnä viranomaisten toimintaan, sillä kunnan järjestämässä jätehuollossa valvonta on helpompaa ja tiedot ovat

0-5 saatavissa LSJH:n ylläpitämistä rekistereistä. Lisäksi vastauksissa todettiin, että kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa on parempi säännöllisyys, jolloin myös yrittäjille (niille joilla on sopimus) parempi tilanne taloudellisesti varsinkin pienemmillä paikkakunnilla. viranomaisen toimintaa myös helpottaisi kunnan järjestämä jätteenkuljetus, sillä kunnan järjestelmässä kaikki kaivot tyhjennetään, kun taas kiinteistön haltijan järjestelmässä ne tyhjennyttävät, jotka katsovat sen tarpeelliseksi. Jätteenkuljetusjärjestelmän muodolla nähtiin olevan vaikutusta siihen, miksi jotkin kiinteistöt eivät ole mukana järjestetyssä jätehuollossa, sillä viranomaisille ei tule ajantasaista tietoa kiinteistön haltijan järjestämässä jätehuollossa. Tämän vuoksi valvonnan todettiin olevan vaikeaa ja usein ongelmat, kuten kiinteistöllä ei ole jätteenkuljetussopimista, tulevat ilmi vasta naapurivalitusten kautta. Kunnan järjestämässä jätehuollossa toivottiin saatavan rekisteritiedot kiinteistöistä, sillä nykyisin kunnan valvontaviranomaisilla ei ole riittävästi resursseja valvoa liittymisiä. Vastauksissa arvioitiin nykyiseen järjestelmään jäävän vapaamatkustajia, kun kiinteistö vaihtaa omistajaa, sillä silloin saattaa jätteenkuljetusjärjestelmä jäädä sopimatta. Vastauksissa tuotiin myös esiin, että sako- ja umpikaivojen tyhjentäminen tapahtuu usein vain kerran tai pari kertaa vuodessa, joten kiinteistön haltijan järjestämässä kuljetuksessa on vaikea sanoa, kuka kuuluu kuljetukseen ja kuka ei. Kiinteistönhaltijoiden arvioitiin tekevät sellaisia sopimuksia yrittäjän kanssa, että ovat muka asiakkaita mutta tyhjennys tehdään vain yhteyttä otettaessa. Palveluita arvioitiin olevan kaikkien saatavilla, mutta alueen ulkosaariston lietetyhjennyksien todettiin maksavan paljon asiakkaille. Paraisten ulkosaariston osalta viranomaisilla oli näkemys, että paikallinen saaristohenkinen yrittäjä osittain itse omaan piikkiinsä hoitaa tyhjennyksiä, hyvää hyvyyttään. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätehuollossa ympäristönsuojeluviranomainen ei myöskään saa tietoa hintatasosta, joten kohtuullisuutta todettiin olevan vaikea arvioida. Vastauksissa tuotiin kuitenkin esille, että näyttäisi siltä, että molempien Turussa toimivien jätteenkuljetusyritysten hinnat ovat lähes yhtenevät, ainakin taajama-alueella, joten todellista kilpailua ei ole. Osassa vastauksissa todettiin kunnan järjestämän järjestelmän olevan parempi kohtuullisuuden syrjimättömien ehtojen osalta, sillä haja-alueella on usein hankalaa saada palveluja järkevään hintaan. Lisäksi eräässä vastauksessa todettiin tyhjennysten kokonaishinnan vaihtelevan paljon ajettujen kilometrien mukaan, sillä lietteen vastaanottopaikkoja on harvassa. Näin ollen asuinpaikka vaikuttaa hintaan. Vastauksissa tuotiin esille, että jos kuljetusjärjestelmä muuttuu kunnan järjestämäksi, niin täytyy muistaa silloin käyttää järkeä ja ainoastaan ottaa keräykseen ne kiinteistöt, joilla tulee wclietettä, tai vakituisen asumisen harmaavesilietettä. Harmaavesilietteet, vähäisemmät määrät, tulee antaa ja kehottaa käsittelemään tonteilla, ja myös sellaiset wc-lietteet, jotka pystyvät hoitamaan tonteilla. Esimerkiksi Wehoputs- tai TOPAS-putsareiden lietepussit, tai FANNin lietepuristimen liete nostettiin vastauksissa esille paikallisessa käsittelyssä. Vastaajien mukaan vapaamatkustajat jäisi pois jätteenkuljetusjärjestelmän muuttuessa, sillä silloin olisi mahdollista valvoa kiinteistöjen liittymistä jätteenkuljetukseen. Yhden vastaajan mukaan silloin olisi myös mahdollista saada todellista kilpailua, kun reitit voisi suunnitella optimaalisesti ja kilpailuttaa sopivan kokoisia alueita. Osassa vastauksissa nostettiin myös esille, että kaivojen tyhjennys tulisi säännölliseksi, mutta samalla tultaisiin myös tyhjentämään puolityhjiä kaivoja, jos kiinteistöt eivät olisi vakituisesti asuttuja. Jätehuoltoviranomaisen tai valvovan viranomaisen reklamaatioiden ja/tai huomautusten määrä sako- ja umpikaivotyhjennyksiä tekevälle yritykselle vuonna 2016 oli nolla kappaletta. viranomaistahoille ei myöskään ollut tullut tietoon onnettomuuksia. Nykyisen jätteenkuljetusjärjestelmän arvioitiin olevan vaaraton ja kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille ei ollut tullut ilmoituksia tai reklamaatioita. Sako- ja umpikaivolietteiden määrän todettiin olevan kohtuullisen pieni, koska suurin osa kaupungista on viemäriverkon piirissä. Yhden vastauksen mukaan kiinteistön haltijan järjestämän sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksista on tullut muutamia ilmoituksia haisevista ojista, jolloin on arvioitu jätevettä lasketun ojiin haja-alueilla. Viranomaiset arvioivat, että ympäristö ja terveysongelmat tulisivat paremmin tietoon kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa, sillä jäteyhtiöllä olisi paremmat resurssit ylläpitää rekistereitä ja valvoa kuljetuksia. Myös lietteiden käsittelypaikan todettiin olevan varmasti asiallinen kunnan järjestämässä kuljetuksessa.

0-6 Yhdessä vastauksessa todettiin molempien kuljetusjärjestelmien toimivan ja olevan tasapuolisia, laadukkaita ja kattavia. Muissa vastauksissa todettiin, että kunnan järjestämä jätehuolto olisi kattavampi, koska liittymistä pystyttäisiin valvomaan. Järjestelmä olisi tasapuolisempi ja helpompi asukkaille, koska nykyjärjestelmässä kuljetus pitää kilpailuttaa säännöllisesti edullisimman hinnan varmistamiseksi. Myös haja-alueiden ja saariston vaikeat yhteydet ja siitä seuraavat kalliimpi hinta nostettiin esille sekä todettiin kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen antavan mahdollisuuden tasata hintoja. Kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetusjärjestelmän alttiuden häiriötekijöille ja poikkeuksille todettiin riippuvan kiinteistön haltijasta ja yrityksestä. Nykyistä järjestelmää on kuitenkin vaikeampi valvoa ja vastauksissa nostettiin esille, että mistä tietää, jos yhteistoiminta ei toimi sekä tiedot saadaan jälkikäteen. Vastauksissa tuotiin myös esille, että nykyjärjestelmässä jos laskut jäävät maksamatta, myös palvelu loppuu. Kuljetusyritysten vertailu ja kilpailuttaminen ovat nykyisin riippuvainen omata kyvystä ja aktiivisuudesta. Kuljetusreittien todettiin voivan suunnitella järkevämmiksi kunnan järjestämässä mallissa. Yhdessä vastauksessa todettiin, että kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus on alttiimpi häiriötekijöille, koska valvovat instanssit eivät pysty seuraamaan tyhjennysvälejä ja puuttuminen tapahtuu vasta kun todellisia ongelmia on jo näkyvissä. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa asiakastiedotuksen ja viranomaisyhteistyön oletettiin toimivan paremmin, sillä kunnan järjestämässä kuljetuksessa olisi mahdollista järjestää yhtenäinen tiedotus kaikille. Viranomaisyhteistyö ja valvonta toimisivat myös paremmin, kun olisi ajantasaista tietoa LSJH:n ylläpitämän rekisterin kautta. Osassa vastauksista tuotiin esiin, että kiinteistönhaltijan järjestämässä kuljetuksessa tiedottaminen riippuu yrityksestä ja se voi olla hyvää tai huonoa. Kunnan järjestämässä kuljetuksessa tiedettäisiin, mitä tahoa voi patistaa tiedottamaan paremmin. Kuljetusten mitoittaminen vastaamaan lietteen määrää ja laatua todettiin olevan haaste molemmissa järjestelmissä, johon tulisi paneutua. Yhden vastauksen mukaan ajattelutavan tulisi voida muuttua siihen, etä turhat "vesikuljetukset" saataisiin lopetettua, sillä lietettä on vain lietekaivon lieteosio. Toisessa vastauksessa todettiin, että sakokaivoista pitäisi pystyä tyhjentämään/ poistamaan kiinteä tavara/liete ja jätevesi pitäisi pystyä käsittelemään riittävän hyvin kiinteistön omassa järjestelmässä. Vastauksissa todettiin hintatason ja hintalaatusuhteen olevan kohtuullisia molemmissa kuljetusjärjestelmissä ja pientä hintaeroa olevan, mutta kiinteistön omistajan kannalta hyöty hintaerosta vuositasolla olevan marginaalinen. Yhdessä vastauksessa todettiin, että yleisesti kunnan järjestämä jätteenkuljetus on edullisempi asiakkaille, mm. kuljetusten optimoinnin ja kilpailutuksen vuoksi. Kaikissa vastauksissa arvioitiin kunnan järjestämän kuljetusjärjestelmän tukevan ja edistävän paremmin alueellista jätehuoltoa ja kuntien alueellista jätehuollon yhteistyötä, sillä siinä on mahdollisuus alueelliseen suunnitteluun ja kehittämiseen. Lisäksi vastauksissa tuotiin esille, että kunnan järjestämässä kuljetuksessa voidaan keskitytymmin suunnitella logistiset kilpailutettavat alueet. Kunnan järjestämän jätteenkuljetusjärjestelmän arvioitiin myös tukevan paremmin jätehuollon viranomais- / valvontatehtävien hoitamista, sillä kunnan järjestelmässä oletettiin olevan kattavat rekisterit myös valvovan viranomaisen käytössä ja tiedon saanti ja valvonta helpompaa. Vastaajat totesivat, etteivät he tällä hetkellä pidä mitään rekisteriä sako- ja umpikaivolietteiden tuottajista (kiinteistöistä) niiden käytössä olevista astioista, tyhjennysväleistä ja tyhjennyshinnoista. Vastauksissa esitettiin jätehuoltoyhtiöllä olevan kattavat rekisterit ja niiden olevan valvontaviranomaisten käytössä, jos käytössä olisi kunnan järjestämä jätteenkuljetusjärjestelmä. Kyselyn lopuksi nostettiin esille, että jätehuoltolautakunnan tulisi laittaa tehdyt jätehuoltoratkaisut ympäristösuojeluviranomaisille tiedoksi kuntiin sekä ottaa yhteyttä kuntien ympäristösuojeluviranomaisiin ennen ratkaisuja, jos sille on tarvetta.

0-7 Salon keskusjätevedenpuhdistamon ja Turun biokaasulaitos Gasum Oy:n vastaukset Sako- ja umpikaivolietteitä käsitteleville toimijoille lähetettiin liitteessä 4 oleva kysely, johon saatiin yksi vastaus. Toiselle kyselyyn vastaamattomalle käsittelijälle tehtiin puolistrukturoitu haastattelu. Kyselyn ja haastattelun vastausten sisältö on referoituna seuraavassa. Vastauksien mukaan tyhjennystapahtuma kestää käsittelypaikassa keskimäärin 10 minuuttia ja kuljetuskaluston täyttötilavuus on hyödynnetty keskimäärin 80-100 prosenttisesti. Erillisiä tyhjennyspisteitä on vain yksi kappale, jolloin lietteen kuljetusyrittäjät joutuvat välillä jonottamaan molemmissa käsittelypaikoissa. Mahdolliseksi pullonkaulaksi tunnistettiin toisessa käsittelypaikassa pihan raskas liikenne. Laitteiden ja letkujen rikkoutumiseen on varauduttu tyhjennyspisteissä varaventtiilillä ja sako- ja umpikaivolietteitä tuovilla yrityksillä on yleensä omat varaletkut. Salon keskusjätevedenpuhdistamolla lähivuosien investoinnit ovat vielä auki ja mahdollisesti lietteen vastaanottopisteen paikka vaihtuu, joka riippuu tulevista päätöksistä (johtokunta, kaupunginhallitus) sekä puhdistamon testeistä ja niiden onnistumisista. Mikäli lietteen vastaanottopiste pysyy ennallaan, pitää nykyistä järjestelmää parantaa. Gasumilla ei otettu kantaa mahdollisiin tulevaisuuden investointeihin. Kyselyyn vastanneeseen toimituspaikkaan toimitti lietteitä vuoden 2016 aikana 7 eri yritystä ja vastaanotettu lietemäärä oli noin 13 430 m 3. Haastateltuun toimipaikkaan toimitettiin lietteitä vuonna 2016 noin 36 330 m 3. Kyselyn ja haastattelun perusteella käsittelypalveluihin ei ole merkitystä alueella olevalla kuljetusjärjestelmällä. Kyselyyn vastanneessa toimipaikassa tämän hetkinen käsittely työllistää 2 henkilöä, jonka ei nähdä muuttuvan, jos kuljetusjärjestelmä muuttuisi kunnan järjestämäksi jätteenkuljetukseksi. Haastatellussa yrityksessäkään ei nähty jätteenkuljetusjärjestelmällä olevan merkitystä käsittelyn työllistävyyteen. Kummallekaan käsittelijälle ei ole tullut reklamaatioita vuonna 2016 liittyen sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksiin. Kyselyn muihin kohtiin (5 10-9 ei haluttu ottaa kantaa.

LIITE 2 JÄTTEENKULJETUSYRITYKSILLE TOIMITETTU KYSELY 0-8

Kysely Arvoisa vastaanottaja. Ramboll Finland tekee alueenne jätehuoltoyrittäjien toimeksiannosta selvitystä sako- ja umpikaivolietteiden kiinteistön haltijan järjestämän jätehuollon lain mukaisten vaatimusten täyttymisestä (Jätelaki 35 ja 37 ). Selvityksen avulla voidaan turvata kiinteistön haltijan järjestämän lietteen kuljetuksen säilyminen Lounais-Suomen alueella. Selvityksessä tarkastellaan lain mukaisten vaatimusten täyttymistä; erityisesti kattavuus ja luotettavuus, kohtuulliset ja syrjimättömät ehdot, toimivuus, alueellisen kehityksen tukeminen, terveys ja ympäristö, kotitalouksien asema, yritysten ja viranomaisten toiminta. Jotta selvitys olisi objektiivinen ja luotettava käytämme hyväksi matemaattisia ja tilastollisia malleja, joilla voidaan kuvata kattavuutta, saavutettavuutta, kohtuullisuutta, syrjimättömyyttä, toimivuutta, terveys ja ympäristövaikutuksia, kotitalouksien asemaa jne. Näiden analyysien tekemiseksi tarvitsemme todellista aineistoa tyhjennyspisteistä, niiden sijainnista, tyhjennysväleistä, tyhjennyshinnoista ja lisäksi Teidän näkemyksiä tarkasteltavien kriteerien toteutumisesta nykytilanteessa ja lähitulevaisuudessa. Näin tehty selvitys antaa mahdollisuuden kuljetusjärjestelmien ja jätehuollon objektiiviseen arviointiin. Ilman alueen yrittäjiltä saatua todellista tietoa, sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmän ei voida osoittaa täyttävän jätelain 35 ja 37 mukaisia ehtoja. Tämän vuoksi pyydämme Teitä vastaamaan alla oleviin kysymyksiin ja toimittamaan pyydetyt aineistot sähköisesti osoitteeseen heikki.savikko@ramboll.fi. Ramboll Finland Oy Ylistönmäentie 26 40500 JYVÄSKYLÄ Puhelin 0400 355 260 www.ramboll.fi PL 25 02601 Espoo Puhelin 020 755 611 Fax 020 755 6201 www.ramboll.fi Päivämäärä 9.10.2017 Kaikkia tietoja käsitellään ehdottoman luottamuksellisina. Yksittäisiä tyhjennyspaikkoja, -reittejä, hintoja tai muuta vastaavaa ei tulla esittämään yhdellekään konsultin ulkopuoliselle taholle. Työstä Ramboll Finland Oy:ssä vastaa Joonas Hokkanen. Tarvittaessa ottakaa yhteyttä kaikkiin hankkeeseen liittyvissä asioissa häneen (puh. 0400 355 260, sähköposti: joonas.hokkanen@ramboll.fi). Tilaajien puolelta yhteyshenkilö on toimitusjohtaja Tero Siitonen Länsi-Suomen kuljetusyrittäjistä (puh. 040 8600 901 sähköposti:tero.siitonen@skal.fi) Pyydämme vastaukset 27. lokakuuta 2017 mennessä. Joonas Hokkanen dos. FT, Johtava asiantuntija Ramboll Finland Oy Ramboll Finland Oy Kotipaikka Espoo Y-tunnus 0101197-5 FI01011975

Jätehuoltokysely Kyselyssä pyydetään vastauksia kysymyksiin kahdesta kuljetusjärjestelmästä, joista kiinteistön haltijan järjestämä on toiminnassa (kokemusperäinen tieto) ja kunnan järjestämä ei (selvityksiä, laskelmia ja arvioita). Vastauksessa pyydetään arvioimaan jätteenkuljetusjärjestelmän toimivuutta siinä tapauksessa, että se muuttuisi Lounais-Suomen jätelautakunnan toimialueen seuraavissa kunnissa: Aura, Kaarina, Lieto, Marttila, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Parainen, Pöytyä, Raisio, Rusko, Salo, Sauvo ja Turku. Sivu 2 Yrityksen nimi: 1 Toiminta-alue ja työllisyys Missä alla olevan taulukon kunnassa tarjoatte sako- ja umpikaivojen tyhjennyksiin liittyviä palveluja? Kunta Sako- ja umpikaivojen kuljetus- ja tyhjennyspalvelut Sakokaivot Umpikaivot Aura Kaarina Lieto Marttila Masku Mynämäki Naantali Nousiainen Paimio Parainen Pöytyä Raisio Rusko Salo Sauvo Turku Kuinka monta henkilöä sako- ja umpikaivojen tyhjennyspalveluiden tuottaminen työllistää yrityksessänne kyselyn kohteena olevissa kunnissa vuonna 2016? Kuljetus: henkilöä Muut: henkilöä, mitä:

Jos kuljetusjärjestelmä muuttuisi kiinteistön haltijan järjestämästä kunnan järjestämäksi, olisiko sillä vaikutusta yrityksessänne työllisten määrään. Arvioisitteko mikä olisi muutostilanteessa työllisten määrä yrityksessänne: Kuljetus: henkilöä Sivu 3 Muut: henkilöä, mitä: 2 Kalusto ja tyhjennykset Mikä on sako- ja umpikaivojen tyhjennyksiin soveltuvan kuljetuskaluston säiliötilavuudet? Min. m 3 Max. m 3 Keskimäärin m 3 Yhdistetäänkö kaivojen tyhjennyksiä samalla alueella olevien kaivojen kanssa? Kyllä Ei Kuinka monta kaivoa keskimääriin tyhjennätte ajokertaa kohden? Sakokaivot: kpl Umpikaivot: kpl Kuinka paljon Teillä (yrityksellänne) tulee ajokilometrejä sako- ja umpikaivojen tyhjennyksissä vuodessa, km? 3 Toiminnan kuvaus Kuvatkaa omin sanoin, kuinka tilaus sekä sako- ja umpikaivojen tyhjennys palvelu toteutuu yrityksessänne:

Ovatko asiakkaiden tilaukset kertaluonteisia vai jatkuvia? Kuinka pitkiä asiakassuhteet keskimäärin ovat? Sivu 4 Kuinka usein asiakkaat vaihtavat palveluntarjoajaa? Onko yrityksellänne käytössä pikakuljetusta*? Kyllä Ei *Pikakuljetus tarkoittaa tyhjennystä, joka tilataan erikseen siten, että kaivo on tyhjennettävä viiden arkipäivän sisällä. Onko yrityksellänne käytössä poikkeustilannekuljetusta**? Kyllä Ei **Poikkeustilannekuljetus tarkoittaa tyhjennystä, joka tilataan jos lietekaivon ylitäyttyminen uhkaa asukkaiden terveyttä, ympäristöä tai kiinteistön kuntoa esimerkiksi siten, että wc ei vedä tai jätevesi tulvii kiinteistön sisälle. Tällaisessa tilanteessa kaivo tyhjennetään saman päivän aikana. Kuinka nopeasti tyhjennys tehdään tilauksen jälkeen? Normaali tyhjennys: Pikakuljetus: Poikkeustilannekuljetus: 4 Käsittely Minne toimitatte keräämänne kunnan vastuulla olevan sako- ja/tai umpikaivolietteen? (nimi ja osoite) Käsittelypaikka 1: Käsittelypaikka 2: Käsittelypaikka 3: Kuinka kauan tyhjennystapahtuma kestää keskimäärin käsittelypaikoilla? Käsittelypaikalla 1: min Käsittelypaikalla 2: min Käsittelypaikalla 3: min

Onko Käsittelyssä pullonkauloja teidän näkemyksenne mukaan? Kyllä Ei Jos on, kuvatkaa miten ne ilmenevät. Sivu 5 5 Reklamaatiot ja onnettomuudet Reklamaatioiden määrä asiakkailtanne. Määrä ja syy vuonna 2016 Reklamaation syy Laskutus Roskaaminen Muu 1, mikä? Muu 2, mikä? Muu 3, mikä? määrä Reklamaatiot viranomaisilta; Määrä ja syy vuonna 2016? Reklamaation syy määrä Keräyksessä ja kuljetuksessa tapahtuneet onnettomuudet (työtapaturmat ja muut esim. liikenneonnettomuudet) vuonna 2016: Onnettomuustyyppi Omaisuusvahinko Henkilövahinko, loukkaantuminen Henkilövahinko, kuolema Onnettomuuksien lukumäärä kpl Onko yrityksellenne sako- ja umpikaivojen keräilyssä ja kuljetuksessa määrätty ylikuormamaksuja vuonna 2016? Kyllä Ei Onko jollekin yrityksenne kuljettajista tullut ylikuormasakkoja sako- ja umpikaivojen keräilyssä ja kuljetuksessa vuonna 2016? Kyllä Ei Jos Yrityksenne tai yrityksenne kuljettajat ovat saaneet ylikuormamaksuja tai -sakkoja, kuinka monta vuonna 2016? kpl

6 Palveluiden muutos Kuinka asiakas voi muuttaa haluamaansa palvelua? (tapa ja muutoksen toteutumisen aika) Sivu 6 Tyhjennysvälin muutos: Palvelusopimuksen irtisanominen: Muut mahdolliset palvelumuutokset: 7 Hinta Jätehuoltopalvelujen ehtojen kohtuullisuutta ja syrjimättömyyttä tulemme tarkastelemaan todellisten keräyspisteiden alueellista kattavuutta, palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta sekä palveluiden hinnoittelua hyödyntäen. Tätä varten pyydämme yritykseltänne jätehuoltoviranomaiselle toimittamanne rekisteritiedot vuodelta 2016. Tiedoista tulisi näkyä ainakin: kiinteistön osoitetieto postinumero jätelaji säiliökoko säiliöiden lkm. tyhjennysväli tyhjennyskertojen määrä Kuljetushinta Käsittelyhinta Toimittakaa tieto sähköisenä taulukkona esim. excel. PDF ei käy. Alla esimerkki. Raportointipohja voi olla sama kuin viranomaiselle toimittamanne vuoden 2016 raportti. Tämän lisäksi tarvitsemme hintatiedon yhtä tyhjennyskertaa kohden, kuten yllä esimerkistä näkyy. Kuinka arvioitte hintojen muuttuvan, jos jätteenkuljetusjärjestelmä muuttuu kunnan järjestämäksi jätteenkuljetusjärjestelmäksi? Kuljetushinta: Käsittelyhinta: