EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Oikeudellisten asioiden valiokunta 26.2.2014 TYÖASIAKIRJA ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eurooppalaisesta vähäisiin vaatimuksiin sovellettavasta menettelystä 11 päivänä heinäkuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 861/2007 muuttamisesta (COM(2013)0794 C7-0414/2013 2013/0403(COD)) Oikeudellisten asioiden valiokunta Esittelijä: Lidia Joanna Geringer de Oedenberg DT\1020600.doc PE529.833v01-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen
A. Ongelma Euroopan parlamentin ja neuvoston 11. heinäkuuta 2007 antamassa asetuksessa (EY) N:o 861/2007 säädetään eurooppalaisesta vähäisiin vaatimuksiin sovellettavasta menettelystä 1, jonka tavoitteena on yksinkertaistaa ja nopeuttaa rajat ylittäviä, vähäisiä vaatimuksia koskevia oikeudenkäyntejä sekä vähentää kustannuksia 2. Asetuksen tarkoituksena oli erityisesti auttaa kuluttajia ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yritykset) viemään vaatimuksensa oikeuteen ja näin varmistaa oikeussuojan saatavuus. Esittelijä yhtyy täysin tavoitteeseen. Viiden vuoden soveltamisen jälkeen tehdyn arvioinnin mukaan 3 eurooppalainen vähäisiin vaatimuksiin sovellettava menettely on osoittautunut hyödylliseksi välineeksi, mutta sen käyttöä olisi vielä laajennettava ja edistettävä, mitä korostettiin komission täytäntöönpanokertomuksessa marraskuussa 2013 4. Eurooppalainen vähäisiin vaatimuksiin sovellettava menettely on vähentänyt rajat ylittävien oikeudenkäyntien kustannuksia jopa 40 prosentilla, ja se on lyhentänyt oikeudenkäyntien kestoa kahdesta vuodesta ja viidestä kuukaudesta keskimäärin viiteen kuukauteen 5. Toisaalta hakemusten määrä vaihtelee merkittävästi jäsenvaltioiden välillä; vuonna 2012 Bulgariassa jätettiin vain kolme hakemusta ja Espanjassa 1047 6. Komissio on tämän johdosta ehdottanut eurooppalaista vähäisiin vaatimuksiin sovellettavaa menettelyä koskevan asetuksen tarkistamista. Työasiakirjan tavoitteena on tarkastella tärkeimpiä kysymyksiä ja ehdotettujen ratkaisujen toimivuutta. B. Komission ehdotus Esittelijä pitää komission ehdotusta yleisesti myönteisenä. Parlamentti oli jo huomauttanut 25. lokakuuta 2011 antamassaan päätöslauselmassa, että menettelyä ei hyödynnetä riittävästi joissakin jäsenvaltioissa ja että oikeusvarmuuden parantamiseksi, kielellisten esteiden poistamiseksi ja menettelyjen avoimuuden lisäämiseksi tarvitaan lisää toimia. On syytä olla huolissaan jokaisesta vähäisestä vaatimuksesta, jota ei viedä tuomioistuimeen, koska mahdolliset kantajat eivät ole tietoisia käytettävissä olevista vaihtoehdoista. Tämä voi vahingoittaa vakavasti luottamusta sisämarkkinoihin, erityisesti sen rajat ylittävään ulottuvuuteen ja verkkokaupan mahdollisuuksiin. Ehdotetun tarkistuksen tärkeimmät elementit I. Soveltamisalan laajentaminen 1. Rajat ylittävien vaatimusten laajentaminen enintään 10 000 euron arvoisiin vaatimuksiin Komissio ehdottaa eurooppalaiseen vähäisiin vaatimuksiin sovellettavan menettelyn piiriin kuuluvien vähäisten vaatimusten kynnysarvon nostamista nykyisestä 2 000 eurosta 10 000 euroon. Komissio katsoo, että vaikka kynnysarvon nostamisella ei ole kovin suurta 1 EUVL L 199, 31.7.2007, s. 1. 2 Asetus (EY) N:o 861/2007, 1 artikla. 3 Asetusta (EY) N:o 861/2007 sovelletaan 1. tammikuuta 2009 alkaen. 4 COM(2013)0795. 5 COM(2013)0795, s. 2. 6 COM(2013)0795, s. 3. PE529.833v01-00 2/7 DT\1020600.doc
merkitystä kuluttajille, sillä useimmat kuluttajien vaatimuksista ovat arvoltaan enintään 2 000 euroa, se on huomattava parannus pk-yrityksille. Komission tutkimusten 1 mukaan ainoastaan 20 prosenttia yritysten vaatimuksista on arvoltaan alle 2 000 euroa, ja noin 30 prosenttia vaatimuksista on arvoltaan 2 000 10 000 euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka nykyinen kynnysarvo kattaa ainoastaan 20 prosenttia kaikista yritysten vaatimuksista, uusi 10 000 euron kynnysarvo lisäisi osuuden noin 50 prosenttiin. Esittelijä pitää kynnysarvon nostamista myönteisenä. Kun mahdollistetaan yksinkertaistetun eurooppalaisen menettelyn soveltaminen myös sellaisiin rajat ylittäviin vaatimuksiin, joiden arvo on 2 000 10 000 euroa, vähennetään huomattavasti tällaisten asioiden käsittelykustannuksia ja lyhennetään käsittelyn kestoa. Esittelijä on myös sitä mieltä, että voisi olla hyödyllistä korottaa kynnysarvoa vielä vähän enemmän, jotta voidaan laajentaa soveltamisalaa edelleen sellaisiin tapauksiin, joissa yritykset ja kuluttajat voisivat saada tervetulleita säästöjä. Vähäisiä vaatimuksia koskevan kynnysarvon olisi pysyttävä tasolla, joka on keskimääräisen vaatimuksen arvoa matalampi 2, jotta varmistetaan tarvittavat menettelytakeet muille kuin vähäisille vaatimuksille. Olisi kuitenkin otettava huomioon, että menettelyn käytön lisääminen kynnysarvoa nostamalla tekee menettelystä yleisen tuomioistuimissa, ja mahdollisten käyttäjien, erityisesti kuluttajien, on tämän johdosta helpompaa kerätä tarvitsemansa tiedot. 2. Rajat ylittävien asioiden määritelmän laajentaminen Komissio ehdottaa lisäksi, että rajat ylittävien ja asetuksen soveltamisalaan kuuluvien asioiden määritelmää on laajennettava. Nykyistä asetusta sovelletaan tällä hetkellä ainoastaan sellaisiin riita-asioihin, joissa vähintään yhdellä asianosaisella on kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka muussa kuin siinä jäsenvaltiossa, jonka tuomioistuimen käsiteltäväksi asia on saatettu 3. Komissio ehdottaa tämän johdosta sellaisten tapausten sisällyttämistä määritelmään, joissa molempien asianosaisten kotipaikka on samassa jäsenvaltiossa, mutta joihin liittyy muu rajat ylittävä elementti, kuten sopimuksen täytäntöönpanopaikka, vahingon tapahtumapaikka tai tuomion täytäntöönpano toisessa jäsenvaltiossa. Esittelijä pitää kyseisiä ehdotuksia myönteisinä, koska niissä otetaan huomioon kasvavan liikkuvuuden aikakausi ja näin autetaan useampia kuluttajia ja pk-yrityksiä saamaan oikeussuojaa tapauksissa, joissa on rajat ylittävä elementti. Rajat ylittävien asioiden määritelmän onkin oltava selkeä ja käytännöllinen, eikä asetuksen soveltamisesta saisi olla mitään epäilyksiä. Tämän takia olisi hyödyllistä testata määritelmää käytännön esimerkkien avulla ja tarvittaessa selkeyttää sitä entisestään. 1 Komission vaikutustenarviointi, joka on liitetty ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eurooppalaisiin vähäisiin vaatimuksiin sovellettavasta menettelystä 11. heinäkuuta 2007 annetun asetuksen (EY) N:o 861/2007 muuttamisesta (SWD(2013)0459), s. 15). 2 Komission havaintojen mukaan yritysten väliset rajat ylittävät oikeudelliset kiistat ovat arvoltaan keskimäärin 39 400 euroa ja mikroyritysten ainoastaan 25 700 euroa (komission vaikutustenarviointi (SWD(2013)0459), s. 15; Flash Eurobarometri 347, Business-to-Business Alternative Dispute Resolution in the EU -kertomus, s. 42) 3 Asetus (EY) N:o 861/2007, 3 artikla. DT\1020600.doc 3/7 PE529.833v01-00
II. Kustannusten vähentäminen ja nykyisen menettelyn keston lyhentäminen Komission tutkimuksen 1 mukaan niistä yrityksistä, jotka ovat osallisina valtioiden rajat ylittävissä riita-asioissa, 45 prosenttia ei vie asiaa oikeuteen sen takia, että oikeudenkäynnin kustannukset ovat suhteettoman suuret vaatimusten arvoon nähden. Toisaalta 27 prosenttia yrityksistä ei vie asiaa oikeuteen sen takia, että oikeudenkäyntimenettelyt kestävät liian kauan. Komissio ehdottaa kustannusten laskemista ja menettelyn keston lyhentämistä edelleen, jotta eurooppalaisesta vähäisiin vaatimuksiin sovellettavasta menettelystä tulisi suositumpi. 1. Tietotekniikan käytön parantaminen a) Sähköinen viestintä Nykyinen asetus mahdollistaa hakemuksen toimittamisen alun perin sähköpostia käyttämällä, mikäli jäsenvaltio, jossa menettely aloitetaan, hyväksyy tämän toimitustavan (4 artiklan 1 kohta). Asiakirjat on menettelyn aikana annettava tiedoksi postitse saantitodistusta vastaan 13 artiklan mukaisesti. Muita menetelmiä, sähköinen tiedoksianto mukaan luettuna, voidaan käyttää menettelyn aikana ainoastaan, jos asiakirjojen tiedoksianto postitse ei ole mahdollista Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaikki asianosaisten ja tuomioistuinten välinen viestintä tapahtuu monissa jäsenvaltioissa kuitenkin postitse. Komissio ehdottaa nyt, että postitse tapahtuva ja sähköinen tiedoksianto ovat tasavertaisia vaihtoehtoja sillä edellytyksellä, että asianosainen on nimenomaan hyväksynyt etukäteen, että asiakirjat voidaan antaa tiedoksi sähköisesti. Esittelijä tukee tätä ehdotusta. Todisteiden mukaan tietotekniikan puutteellinen käyttö vähentää kansalaisten halukkuutta hyödyntää eurooppalaista vähäisiin vaatimuksiin sovellettavaa menettelyä. Viidesosa vastaajista ilmoitti komission tutkimuksessa 2, että he käyttäisivät menettelyä todennäköisemmin, mikäli kaikki menettelyn vaiheet olisi mahdollista toteuttaa verkossa. Käytetyn sähköisen viestinnän järjestelmän on kuitenkin toimittava virheettömästi ja annettava samanlainen menettelyyn liittyvä varmuus kuin esimerkiksi postipalvelun saantitodistuksen osalta. Voisi olla myös hyödyllistä perustaa seurantapalvelu, jonka avulla kantaja pysyy ajan tasalla menettelyssä tapahtuneesta kehityksestä. b) Video- ja teleneuvottelut Kun otetaan huomioon, että eurooppalainen vähäisiin vaatimuksiin sovellettava menettely on pääsääntöisesti kirjallinen menettely, suullisia käsittelyjä voidaan järjestää vain poikkeustapauksissa esimerkiksi silloin, jos tuomioistuin katsoo sen tarpeelliseksi tai jos jompikumpi asianosasista pyytää sitä 3. Nykyisen asetuksen 4 mukaan tuomioistuin voi järjestää suullisen käsittelyn videoneuvotteluna [...], jos siihen on tekniset valmiudet. Toisin sanoen jos teknisiä valmiuksia ei ole, suulliseen käsittelyyn kutsuttujen henkilöiden on 1 Eurobarometri 347, s.7, 30. 2 Erityiseurobarometri 395 eurooppalaisesta vähäisiin vaatimuksiin sovellettavasta menettelystä, s. 21. 3 Asetuksen (EY) N:o 861/2007 5 artiklan 1 kohta. 4 Asetus (EY) N:o 861/2007, 8 artikla. PE529.833v01-00 4/7 DT\1020600.doc
matkustettava mahdollisesti toisessa jäsenvaltiossa sijaitsevaan tuomioistuimeen. Nykyisessä asetuksessa jäsenvaltioita ei kannusteta eikä velvoiteta tarjoamaan kyseisiä teknisiä valmiuksia. Komissio ehdottaa tämän vuoksi, että suulliset käsittelyt olisi pääsääntöisesti järjestettävä videoneuvotteluina, teleneuvotteluina tai muuta asianmukaista etäviestintätekniikkaa käyttäen, ellei asianosainen pyydä lupaa saapua tuomioistuimeen ja tulla kuulluksi henkilökohtaisesti. Kyseessä on oikea-aikainen uudistusehdotus. Tarve matkustaa suulliseen käsittelyyn ja maksaa matkakulut itse voi muodostua merkittäväksi taakaksi rajat ylittävissä tapauksissa. Eurooppalaista vähäisiin vaatimuksiin sovellettavaa menettelyä koskevassa komission tutkimuksessa 1 yksi kolmesta vastaajasta ilmoitti, että he veisivät asian todennäköisemmin tuomioistuimeen, mikäli menettelyt voitaisiin saada päätökseen etäviestintävälineitä käyttäen, eikä tuomioistuimeen tarvitsisi saapua henkilökohtaisesti. Tietotekniikan lisääntyneen käytön takia on kuitenkin yhä tärkeämpää, että kansalaiset saavat asianmukaiset ja kattavat tiedot ja tuen. Kuluttajilla ja yrityksillä on oltava kattavat tiedot siitä, missä tietoteknisiä välineitä voi käyttää, mihin heidän on mentävä videoneuvottelua varten ja kenen on oltava läsnä. Lisäksi asianosaisten on oltava täysin tietoisia siitä, että he voivat pyytää lupaa saapua tuomioistuimeen ja tulla kuulluksi henkilökohtaisesti koska tahansa. Tuomioistuinten on tarjottava ja huolehdittava teknisistä yksityiskohdista, kuten tiloista ja laitteista. c) Etämaksutavat oikeudenkäyntimaksujen suorittamista varten Kun otetaan huomioon, että useissa jäsenvaltioissa oikeudenkäyntimaksut on maksettava joko käteisellä tai leimaveromerkeillä, asianosaisten on matkustettava paikan päälle maksamaan maksut tai palkattava asianajaja siinä jäsenvaltiossa, jossa tuomioistuin sijaitsee, ja molemmat vaihtoehdot aiheuttavat kuluja ja mahdollisesti estävät asianosaisia esittämästä vaatimuksia. Esittelijä pitää myönteisenä ehdotusta, joka velvoittaa jäsenvaltiot ottamaan käyttöön etämaksutapoja, mukaan luettuina tilisiirrot ja verkkopohjaiset luotto- tai pankkikorttimaksut. Tämän avulla kantajat voivat säästää maksukustannuksissa, joiden komissio on arvioinut olevan noin 400 800 euroa, jos matkustaminen on välttämätöntä 2. Jotta kansalaiset voivat hyötyä kyseisistä säästöistä, tämän vaatimuksen täytäntöönpano vaatii erityistä huomiota. 2. Enimmäismäärän asettaminen oikeudenkäyntimaksuille Tällä hetkellä jäsenvaltioiden perimät oikeudenkäyntimaksut eurooppalaisiin vähäisiin vaatimuksiin sovellettavan menettelyn yhteydessä vaihtelevat huomattavasti maksuttomista jopa 57 prosentin osuuteen. Oikeudenkäyntimaksut peritään pääsääntöisesti etukäteen siinä vaiheessa, kun hakemus tehdään, ja kantajalla on mahdollisuus saada ne lopulta takaisin ainoastaan siinä tapauksessa, jos vaatimus menee läpi (hävinnyt asianosainen maksaa -periaate). 1 Erityinen Eurobarometri 395, s. 21. 2 Komission vaikutusten arviointi (SWD(2013)0459), s. 22. DT\1020600.doc 5/7 PE529.833v01-00
Tässä yhteydessä komission ehdotus asettaa oikeudenkäyntimaksujen enimmäismääräksi kymmenen prosenttia vaatimuksen arvosta on sangen hyödyllinen, koska se parantaisi edelleen oikeussuojan saatavuutta. Esittelijä on kuitenkin sitä mieltä, että 1 000 euron maksu, joka peritään 10 000 euron arvoisesta vaatimuksesta uuden säännön nojalla, on edelleen aika korkea. Näin ollen voisi olla hyödyllistä ehdottaa jäsenvaltioille porrastettujen kustannusten progressiivista järjestelmää, jossa otetaan huomioon kyseessä olevan jäsenvaltion keskimääräinen palkkataso. Lisäksi esittelijä ehdottaa, että olisi tutkittava mahdollisuutta yhdenmukaistaa oikeudenkäyntimaksujen määritelmä ja soveltamisala, jotta jäsenvaltioiden välille ei synny eroja, kun otetaan myös huomioon sovellettava kymmenen prosentin enimmäismäärä. Komission ehdotus 35 euron enimmäismäärän asettamisesta oikeudenkäyntimaksulle vaikuttaa kohtuulliselta, kun otetaan huomioon, että se on havainnut, että 200 euron arvoisen vaatimuksen oikeudenkäyntimaksu on keskimäärin 34 euroa ja 500 euron arvoisen vaatimuksen oikeudenkäyntimaksu on keskimäärin 44 euroa 1. 3. Käännöskustannusten vähentäminen Nykyisen asetuksen nojalla tuomion täytäntöönpanoa hakevan asianosaisen on toimitettava alkuperäiskappale tuomiosta ja lomakkeesta D, joka on tuomioon liittyvä todistus 2. Komissio on pannut merkille, että yleensä koko lomake käännetään omalla kustannuksella sen jäsenvaltion kielelle, jossa tuomio pannaan täytäntöön 3. Komissio ehdottaa nyt, että ainoastaan lomakkeen 4.3 kohta (tuomion sisältö) olisi käännettävä. Tämä muutos toisikin mukanaan rahan ja ajan säästöä. Komission julkaisemien lukujen mukaan 4 lomakkeen D käännöskustannukset ovat keskimäärin 60 euroa, mutta niitä voitaisiin vähentää 20 eurolla 40 euroon, mikäli ainoastaan 4.3 kohta käännettäisiin. Tämä ei vaaranna lomakkeen muiden osien saatavuutta tietyllä kielellä, koska kaikki muut kentät 4.3 kohtaa lukuun ottamatta ovat jo saatavilla kaikilla virallisilla kielillä asetuksen tekstissä. Olisi myös tutkittava mahdollisuutta tarjota lomakkeet sähköisessä muodossa menettelyn helpottamiseksi edelleen. III. Tiedon ja neuvonnan parantaminen Eurooppalainen vähäisiin vaatimuksiin sovellettava menettely voi toimia ainoastaan, mikäli kuluttajat ja yritykset sekä tuomioistuimet ja neuvoa-antavat yhdistykset ovat tietoisia siitä. Komission lainaamista lähteistä käy ilmi, että 86 prosenttia kansalaisista ja lähes puolet tuomioistumista 5 ei ole koskaan kuullutkaan menettelystä. Tämän takia on erittäin tärkeää, että komissio jatkaa tiedon jakamista eurooppalaisesta vähäisiin vaatimuksiin sovellettavasta 1 Komission vaikutusten arviointi (SWD(2013)0459), s. 21. 2 Asetuksen (EY) N:o 861/2007 21 artiklan 2 kohdan b alakohta. 3 Komission vaikutusten arviointi (SWD(2013)0459), s. 22. 4 Komission vaikutusten arviointi (SWD(2013)0459), s. 24. 5 Komission vaikutusten arviointi (SWD(2013)0459), s. 24. PE529.833v01-00 6/7 DT\1020600.doc
menettelystä erityisesti e-justice-portaalin kautta. On yhtä tärkeää, että jäsenvaltiot täydentävät komission toimia kansallisilla tiedotuskampanjoilla. Tämän lisäksi kuluttajat ja yritykset tarvitsevat erittäin konkreettista tietoa siitä, kuinka ne voivat seurata menettelyä käytännössä ja mitä se maksaisi niille. Tämän takia on järkevää, että komissio ehdottaa jäsenvaltioille velvoitetta toimittaa sille tietoja eurooppalaista vähäisiin vaatimuksiin sovellettavaa menettelyä koskevista oikeudenkäyntimaksuista ja maksumenetelmistä. Komissio julkaisee kyseiset tiedot internetissä, mikä mahdollistaa sen, että kuluttajat ja yrityksen tekevät tietoisen päätöksen menettelyn käyttämisestä tai käyttämättä jättämisestä. Lisäksi olisi pohdittava kysymystä, tarvitaanko vielä lisätietoja tietoisen päätöksen tekemiseksi. Samalla kuluttajien ja erityisesti pk-yritysten on voitava turvautua käytännön neuvontaan menettelyyn tarvittavien lomakkeiden täyttämisessä. Tältä osin komission ehdotus velvoittaa jäsenvaltiot varmistamaan käytännön neuvonnan saatavuus on erittäin hyödyllinen, samoin kuin sen määritelmä kyseisen neuvonnan vähimmäissisällöstä. Tällaisesta neuvonnasta on hyötyä ainoastaan, mikäli se on kohdennettua, käytännöllistä ja täsmällistä. Saattaisi olla hyödyllistä tutkia mahdollisuuksia antaa neuvontaa verkossa, pitäen kuitenkin mielessä, että henkilökohtainen neuvonta on myös tarpeen. Neuvonta voi olla tarpeen myös täytäntöönpanovaiheessa. C. Päätelmät Esittelijä pyytää harkitsemaan näitä elementtejä, jotka voivat merkittävästi edistää eurooppalaisen vähäisiin vaatimuksiin sovellettavan menettelyn käytön lisääntymistä. Lainsäädäntökeskusteluja ja niihin sisältyvien, komission ehdotukseen tehtävien konkreettisten tarkistusehdotusten käsittelyä jatketaan seuraavalla vaalikaudella. DT\1020600.doc 7/7 PE529.833v01-00