HE 143/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Samankaltaiset tiedostot
1.1. Nykyinen tilanne vp - HE 190

1988 vp. - HE n:o 230

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen ikääntyvien työntekijöiden aseman parantamista koskevaksi lainsäädännöksi

1993 vp- HE 249 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1993 vp- HE 308. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi yrittäjien eläkelain 10 :n ja maatalousyrittäjien eläkelain 13 :n muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

1981 vp. n:o 141. ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTö

HE 12/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sairausvakuutuslakia

Eläketurvakeskuksesta annetun lain muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

eräitä teknisiä muutoksia. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu.

1981 vp. n:o 177. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion eläkelain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 6/2008 vp. sakon täytäntöönpanosta annettua lakia

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lyhytaikaisissa. eläkelain mukaisen tulevan ajan palkan säännöksiä. Muutokset koskisivat viittaussäännöksen

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 23/2006 vp. Hallituksen esitys laeiksi työeläkevakuutusyhtiöistä. annetun lain 29 e :n, eläkesäätiölain

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1998 N:o Laki. N:o 221. työntekijäin eläkelain muuttamisesta

HE 122/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 165/1998 vp PERUSTELUT

S :n mukaan eläkkeen vähimmäismäärä on 3 7 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT vp. n~o 213

VILRA-SOPIMUS

Päätös. Laki. työntekijän eläkelain voimaanpanolain muuttamisesta

HE 1/2019 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia. johtuu saman työnantajan muiden työntekijöiden. tehtäväksi myös Iomautuspäivärahaa koskeviin säännöksiin.

HE 58/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi eräistä henkilöstön asemaa koskevista jätjestelyistä yksityistettäessä opetusministeriön

HE 249/2004 vp. Henkilövahingosta johtuvien liikennevakuutuksesta, joka on tarkistettu vuotta 2004 vastaavaan indeksitasoon.

HE 42/2009 vp. ja maatalousyrittäjän eläkelakia lukuun ottamatta.

HE 177/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi rintamasotilaseläkelakia, vanhuuseläkkeensaajan ilmoitusvelvollisuudesta.

HE 99/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 178/2005 vp. Työeläkejärjestelmän mukaista palkkakerrointa, tarkoitettuja eri vuosien ansiotuloja vahinkovuoden tasoon korvausta määrättäessä.

1992 vp - HE 354 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

SISÄLLYS. N:o 482. Laki. luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2003

1994 vp - HE 187 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Inka Hassinen VALTIONEUVOSTON ASETUS TOIMIVALTAISESTA ELÄKELAITOKSESTA

HE 234/2009 vp. osuuden rahoittaa työttömyysvakuutusrahasto.

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT

kerta kaikkiaan annetun lain muuttamista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT

Ennen tilintarkastuslain säätämisen yhteydessä. mukaan avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön. on aina velvollinen valitsemaan. yhden tilintarkastajan.

HE 13/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 91/2016 vp. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

HE 69/2009 vp. säätää neuvontatehtävien hoidosta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta maakunnalle.

SISÄLLYS. N:o Laki. eräiden työsuhteessa olevien taiteilijoiden ja toimittajien eläkelain muuttamisesta

HE 181/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 139/2007 vp. koskevat lakiviittaukset ja menettelysäännökset. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kansaneläkelain

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Laki. urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta

HE 230/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 242/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi kansaneläkelakia

HE 119/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

2 HE 256/1998 vp. momentin eroavuus, kun työntekijä työskentelee ulkomaisessa emo-, tytär- tai sisaryhtiössä.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 69/2011 vp. Hallituksen esitys yksityisten alojen työeläkelainsäädännön. Valiokuntakäsittely. Asia.

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1992 vp - HE 312 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

SISÄLLYS. N:o 482. Laki. lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 2002

HE 272/2006 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1994 vp -- lie 271 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT

1990 vp. - HE n:o 239 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 133/2003 vp

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi maatalousyrittäjien

HE vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

MAATALOUSYRITTÄJÄN ELÄKELAIN MUKAISEN VAKUUTUKSEN PERUSTEET

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 87/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

valtionlainojen sekä maatilalain mukaisten korkotukilainojen korko säilyisi tasolla, jolle se on nostettu vuosina 1991 ja 1992.

1992 vp - HE 132. Lakiehdotus liittyy vuoden 1993 valtion talousarvioon. lain mukaan. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta

määrä on alle 10 prosenttia yrityksen maksamien palkkojen määrästä. Alennus koskisi myös alimmassa maksuluokassa valtion liikelaitoksia,

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Päätös. Laki. työntekijän eläkelain muuttamisesta

HE 107/2018 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

HE 193/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1993 vp -HE 252 ESITYKSEN P ÅÅASIALLINEN SISÅLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 160/2017 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatalousyrittäjien lomituspalvelulain 27 ja 27 b :n väliaikaisesta muuttamisesta

Laki. muutetaan 9 päivänä helmikuuta 1962 annetun lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin

Esityksen tarkoituksena on toteuttaa Euroopan

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 215/2008 vp. Hallituksen esitys laeiksi työntekijän eläkelain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Päätös.

HE 133/2005 vp. indeksillä korotettuna. Lisäksi muutkin hoitopalkkion perusteita ja määrää koskevat säännökset siirrettäisiin asetuksesta. 1.

HE 126/2005 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi apteekkimaksusta

HE 29/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

SISÄLLYS. N:o 630. Laki. työntekijäin eläkelain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 26 päivänä heinäkuuta 2002

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1993 vp - HE 117. Hallituksen esitys EduskunnaiJe laiksi työntekijäin eläkelain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi taiteilijaprofessorin

HE 305/2010 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

SISÄLLYS. N:o 827. Laki kansaneläkelain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1996

Laki. eräiden työsuhteessa olevien taiteilijoiden ja toimittajien eläkelain muuttamisesta

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Transkriptio:

HE 143/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työntekijäin eläkelain 12 ja 15 :n sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan työeläkejärjestelmää tarkennettavaksi eläkelaitosten konkurssiyhteisvastuuta koskevien säännösten osalta. Työntekijäin eläkelakia muutettaisiin siten, että kuntoutusraha ja muut kuntoutuksesta aiheutuvat kustannukset sekä vastuuvelkaan luettava tasoitusmäärä otettaisiin eläkelaitosten konkurssiyhteisvastuun piiriin. Ehdotuksen mukaan myös Merimieseläkekassa osallistuisi eläkelaitosten konkurssiyhteisvastuuseen. Yrittäjien eläkejärjestelmää ehdotetaan muutettavaksi siten, että yrittäjien vakuutusmaksuun sisällytettävä konkurssiyhteisvastuun johdosta perittävä vakuutusmaksun osa määrättäisiin sosiaali- ja terveysministeriön konkurssiyhteisvastuuta varten vahvistamien perusteiden mukaisesti. Sen sijaan maatalousyrittäjien vakuutusmaksun perusprosenttiin ei luettaisi eläkelaitosten yhteisvastuun toteuttamisesta aiheutuvien kustannusten johdosta perittävää vakuutusmaksun osaa. Lisäksi ehdotetaan, että työntekijäin eläkelain mukaisesta työnantajan vakuuttamisvelvollisuuden laiminlyömisestä aiheutuvien eläkejärjestelykulujen määrääminen vakuutusmaksun korotuksineen, näiden maksujen periminen ja perinnässä saamatta jääneistä maksuista aiheutuvat tappiot siirrettäisiin Eläketurvakeskukselta eläkelaitoksille. Eläkelaitosten konkurssiyhteisvastuuta koskevat lainmuutokset ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 15 päivänä marraskuuta 1996. Niitä sovellettaisiin ensimmäisen kerran vahvistettaessa vakuutusmaksut vuodelle 1997. Merimieseläkelain mukaista vakuutusmaksua määrättäessä ei kuitenkaan otettaisi huomioon sellaisia kuluja, jotka aiheutuvat ennen lain voimaantuloa alkaneista konkursseista. Työnantajan vakuuttamisvelvollisuuden laiminlyömisestä aiheutuvien maksujen määräämistä ja perimistä koskevat muutosehdotukset ovat tarkoitetut tulemaan voimaan vuoden 1997 alusta. Muutoksia sovellettaisiin vakuuttamisvelvollisuuden laiminlyöntiä koskeviin päätöksiin, jotka annetaan muutosten voimaantulon jälkeen. 360372E

2 HE 143/1996 vp PERUSTELUT 1. Nykytila 1.1. Konkurssiyhteisvastuu Työntekijäin eläkelain (395/61; TEL) 12 :n 4 momentin mukaan mikäli eläkelaitoksen konkurssin johdosta eläke tai 9 :n mukainen lisä tai 11 :ssä tarkoitettu lisäetu jäisi kokonaan tai osittain turvaamatta, vastaavat siitä eläkelaitokset yhteisesti sosiaalija terveysministeriön antamien perusteiden mukaisesti. TEL:n 3 :n 2 momentin mukaan edellä tarkoitettuja eläkelaitoksia ovat TEL:n mukaista toimintaa harjoittavat vakuutusyhtiöt, eläkekassat ja eläkesäätiöt. Lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain (134/62; LEL) 13 a :n nojalla TEL:n 12 :n 4 momenttia sovelletaan myös LEL Työeläkekassaan. Eräiden työsuhteessa olevien taiteilijoiden ja toimittajien eläkelain (662/82; TaEL) 7 :n 4 momentin nojalla TEL:n 12 :n 4 momenttia sovelletaan niin ikään Esiintyvien taiteilijoiden eläkekassaan. LEL Työeläkekassa ja Esiintyvien taiteilijoiden eläkekassa kuuluvat siten konkurssiyhteisvastuun piiriin. Jos LEL Työeläkekassa tai Esiintyvien taiteilijoiden eläkekassa joutuisi konkurssia vastaavaan tilanteeseen, myös TEL:n mukaista toimintaa harjoittavat eläkelaitokset osallistuisivat tilanteesta aiheutuviin kustannuksiin, ja päinvastoin, jos TEL- eläkelaitos joutuisi konkurssiin, myös LEL Työeläkekassa ja Esiintyvien taiteilijoiden eläkekassa osallistuisivat siitä aiheutuviin kustannuksiin. Merimieseläkejärjestelmä liitettiin vuoden 1991 alusta yksityisen sektorin työeläkkeiden vastuunjakojärjestelmään. Merimieseläkelain (72/56; MEL) 3 a :ään ei kuitenkaan otettu viittausta TEL:n 12 :n 4 momenttiin. Näin ollen Merimieseläkekassa ei nykyisen lain mukaan osallistu eläkelaitosten konkurssiyhteisvastuuseen. Yrittäjien eläkelain (468/69; YEL) 17 :ssä on viittaus TEL:n 12 :n 4 momenttiin. Tämän vuoksi YEL-vakuutuksia hoitavat eläkelaitokset kuuluvat näiden vakuutuksien osalta konkurssiyhteisvastuun piiriin. Maatalousyrittäjien eläkelaissa ( 467 /69; MYEL) ei ole viittausta TEL:n 12 :ään, joten Maatalousyrittäjien eläkelaitos ei osallistu konkurssiyhteisvastuuseen. Voimassa olevan TEL:n 12 :n 4 momentin mukaan kaikki peruseläkkeet sekä rekisteröidyt lisäeläkkeet ja hautausavustukset kuuluvat eläkelaitosten konkurssiyhteisvastuun piiriin. Säännöksessä ei sen sijaan ole otettu huomioon, miten menetellään kuntoutusrahan ja muiden kuntoutuksesta aiheutuvien kustannusten osalta. Vakuutusyhtiölain (1062/79) 10 luvun 2 :n 3 momentissa ja vakuutuskassalain (1164/92) 79 :n 3 momentissa tarkoitettu tasoitusmäärä ei myöskään kuulu konkurssiyhteisvastuun piiriin. YEL:n 9 :n 1 momentin mukaan sosiaalija terveysministeriö vahvistaa yrittäjien vakuutusmaksuprosentin. Maksuprosentti vahvistetaan vuosittain samaksi kuin se prosenttimäärä, jonka voidaan arvioida vastaavan työntekijäin eläkelain vähimmäisehtojen mukaisen vakuutuksen keskimääräistä vakuutusmaksua prosentteina palkoista, ellei YEL:n 9 :n 5 momentista muuta johdu. Sosiaali- ja terveysministeriön TEL:n 12 4 momentin nojalla antamissa perusteissa määritellään, miten konkurssiyhteisvastuusta aiheutuvat kustannukset jaetaan eri lakien mukaista toimintaa harjoittavien eläkelaitosten kesken. YEL:n 9 :n 1 ja 5 momentin nojalla eläkelaitosten konkurssiyhteisvastuun toteuttamisesta aiheutuvien kustannusten johdosta perittävä TEL-vakuutusmaksun osa tulisi mukaan myös yrittäjille vahvistettavaan vakuutusmaksuun. Maatalousyrittäjien vakuutusmaksun perusprosentti määräytyy vastaavasti kuin yrittäjien vakuutusmaksuprosentti. 1.2. V akuuttamisvelvollisuuden laiminlyönti TEL:n 15 :n 1 momentissa säädetään eläketurvan järjestämisestä silloin, kun työnantaja on laiminlyönyt vakuuttamisvelvollisuutensa. Eläketurvakeskus kehottaa ensin työnantajaa korjaamaan laiminlyöntinsä. Jos työnantaja ei tästä huolimatta ota vakuutusta, Eläketurvakeskus ottaa vakuutuksen (pakkovakuutus) eläkelaitoksesta ja perii työnantajalta hyvikkeenä enintään kaksinkertaisena sen määrän, jonka työnantaja olisi Eläketur-

HE 143/1996 vp 3 vakeskuksen arvion mukaan joutunut suorittamaan eläkevakuutusmaksuina laiminlyönnin ajalta. Työnantajan laiminlyönnistä aiheutuvat kustannukset merkitään Eläketurvakeskuksen kustannuksiin. TEL:n 15 :n 1 momentti koskee sekä Eläketurvakeskuksen työnantajien puolesta tekemiä pakkovakuutuksia että työnantajien itse myöhässä ottamia vakuutuksia. TEL-pakkovakuutuksen ottamisen yhteydessä Eläketurvakeskus määrää työnantajalle TEL:n 15 :n 1 momentin mukaisen hyvikkeen, joka sisältää laiminlyödyt vakuutusmaksut perustekorkoineen ja laiminlyönnin johdosta määrättävän korotuksen, ja perii hyvikkeen työnantajalta. Riippumatta siitä, saako Eläketurvakeskus hyvikkeenä määräämänsä maksut perityksi, se maksaa laiminlyöntiaikaan kohdistuvat vakuutusmaksut välittömästi sille eläkelaitokselle, jossa vakuutus tulee järjestettäväksi. Jos työnantaja ottaa itse vakuutuksen myöhässä, Eläketurvakeskus määrää ja perii hyvikkeenä tuolloinkin vakuutusmaksun korotusta koskevan osan. Asianomainen eläkelaitos sen sijaan perii itse laiminlyöntiaikaan kohdistuvat vakuutusmaksut V akuuttamisvelvollisuuden laiminl yömisestä johtuvat saatavat aiheuttavat Eläketurvakeskukselle kustannuksia, koska Eläketurvakeskus ei saa perityksi vakuutusmaksuja ja laiminlyöntikorotuksia työnantajilta kuin vasta viiveellä ja koska huomattava osa vakuutusmaksuista jää perintätoimista huolimatta saamatta. Nämä kustannukset ovat viime vuosina nousseet Eläketurvakeskuksen kannalta merkittäväksi eräksi. Esimerkiksi vuonna 1995 Eläketurvakeskus maksoi eläkelaitoksille pakkovakuutusmaksuja 20,2 miljoonaa markkaa ja sai työnantajilta perinnässään 1,7 miljoonaa markkaa. Perityksi saadussa 1, 7 miljoonassa markassa ovat myös mukana Eläketurvakeskuksen perimät hyvikkeet, jotka perustuvat siihen, että työnantajat ovat tehneet vakuutuksen myöhässä. Näin ollen pääosin pakkovakuutussaamisista johtunut nettorahoitustarve oli vuonna 1995 noin 18,5 miljoonaa markkaa. Lähivuosina rahoitustarpeen arvioidaan olevan samaa suuruusluokkaa. TEL:n 12 :n 1 momentin 5 kohdan nojalla pakkovakuutussaamisista aiheutuvat kustannukset sisältyvät Eläketurvakeskuksen hoitokuluosuuteen, joka peritään yksityisten alojen työeläkelaitoksilta. Nämä kustannukset jaetaan eläkelaitosten toiminnan laajuuden mukaisessa suhteessa kaikille yksityisten alojen työeläkelaitoksille. Tätä ennen näistä kustannuksista on kuitenkin vähennettävä, mitä Eläketurvakeskus on TEL:n 15 :ssä säädettynä hyvikkeenä tai muina tuottoina saanut. Edellä mainittuja yksityisten alojen työeläkelaitoksia ovat TEL:n, LEL:n, TaEL:n, MEL:n, YEL:n ja MYEL:n mukaista toimintaa harjoittavat eläkelaitokset Yllä mainitut kustannukset otetaan TEL:n 12 :n 5 momentin mukaan huomioon vuosittain TEL-vakuutusmaksun määrässä osana Eläketurvakeskuksen kustannuksia. LEL Työeläkekassa hoitaa lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijöiden eläketurvan valvontaa, Esiintyvien taiteilijoiden eläkekassa TaEL-valvontaa, Merimieseläkekassa MEL-valvontaa ja Maatalousyrittäjien eläkelaitos MYEL-valvontaa. YEL-vakuuttamisen laiminlyöneiden yrittäjien valvonta kuuluu Eläketurvakeskukselle, mutta vakuutusmaksujen perintä eläkelaitoksille. 2. Ehdotetut muutokset 2.1. Konkurssiyhteisvastuu Osa kuntootusrahasta ja muut kuntoutuksesta aiheutuvat kustannukset ovat kokonaan eläkelaitoksen vastuulla. Tästä syystä TEL:n 12 :n 4 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että myös kuntootusrahat ja muut kuntoutuksesta aiheutuvat kustannukset luetaan eläkelaitosten konkurssiyhteisvastuun piiriin. Ehdotuksen mukaan myös eläkelaitosten vastuuvelkaan luettava tasoitusmäärä otettaisiin mukaan konkurssiyhteisvastuuseen sosiaalija terveysministeriön vahvistamien laskuperusteiden määrittelemään alarajaan saakka. Alarajaa määriteltäessä on otettava huomioon muut käytössä olevat keinot vakuutuskantaan liittyvien riskien vähentämiseksi. Tällöin on ensisijaisesti pyrittävä pienentämään yhteisvastuun soveltamisesta aiheutuvia kustannuksia. Tasoitusvastuun huomioimineo on perusteltua, koska konkurssiin menneen eläkelaitoksen vakuutuksiin liittyvät edut säilyvät ja vakuutusliike jatkuu siinä eläkelaitoksessa, johon vastuut siirretään. MEL:n 3 a :n 3 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että Merimieseläkekassa osallistuisi TEL-eläkelaitosten, LEL Työeläkekassan ja Esiintyvien taiteilijoiden eläkekassan tavoin konkurssiyhteisvastuuseen vas-

4 HE 143/1996 vp tavuoroisuusperiaatteen mukaisesti. Näin turvataan myös merimieseläkkeet siinä tapauksessa, että Merimieseläkekassa joutuisi vastaavaan taloudelliseen tilanteeseen. Yhteisvastuu rajoittuisi kuitenkin vain siihen osaan MEL:n mukaista eläkettä, joka vastaa TEL:n mukaista vähimmäiseläketurvaa. YEL:n 9 :n 5 momenttia ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että YEL:n vakuutusmaksuun sisällytettävä eläkelaitosten TEL:n 12 :n 4 momentin mukaisten kustannusten johdosta perittävä vakuutusmaksun osa määräytyy sosiaali- ja terveysministeriön TEL:n 12 :n 4 momentin nojalla antamien perusteiden mukaisesti. Nyt ehdotettu toimintamalli on tarkoituksenmukainen työeläkejärjestelmässä tapahtuneiden tappioiden johdosta. Tarkoituksena kuitenkin on, että YELvakuutusjärjestelmän mukanaolo eläkelaitosten konkurssiyhteisvastuussa selvitetään vielä myöhemmin erikseen. Koska eläkelaitosten konkurssiyhteisvastuu ei koske Maatalousyrittäjien eläkelaitosta, MYEL:n 10 :n 6 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että maatalousyrittäjien perusprosenttiin ei sisällytetä eläkelaitosten yhteisvastuun toteuttamisen johdosta perittävää vakuutusmaksun osaa. 2.2. V akuuttamisvelvollisuuden laiminlyöminen TEL:n 15 :n 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että työnantajan vakuuttamisvelvollisuuden laiminlyömisestä jobtuvassa pakkovakuutustilanteessa laiminlyönnin ajalta perittävät vakuutusmaksut ja maksun korotuksen määräisi ja perisi Eläketurvakeskuksen sijasta se eläkelaitos, josta Eläketurvakeskus ottaa vakuutuksen. Muutoksen jälkeenkin Eläketurvakeskus selvittäisi vakuuttamisvelvollisuutensa laiminlyöneiden työnantajien vakuuttamisvelvollisuuden kokonaisuudessaan ja ottaisi vakuutuksen työnantajan kustannuksella eläkevakuutusyhtiöstä. Nykyisin Eläketurvakeskus perii työnantajalta laiminlyönnin ajalta korotuksen paitsi pakkovakuutuksen yhteydessä myös niissä tapauksissa, joissa työnantaja ottaa TEL-vakuutuksen laissa säädetyn järjestelyajan jälkeen. Myös tämä Eläketurvakeskuksen tehtävä ehdotetaan siirrettäväksi eläkelaitosten tehtäväksi. Muutoksen jälkeen eläkelaitokset voisivat periä työnantajalta laiminlyönnin ajalta vakuutusmaksun lisäksi enintään vakuutusmaksun suuruisen korotuksen Eläketurvakeskuksen ohjeistuksen perusteella. Laissa aikaisemmin käytetyn hyvikkeen asemesta käytettäisiin nimitystä korotus, jolla siis tarkoitettaisiin varsinaisen vakuutusmaksun lisäksi määrättävää sanktion luonteista osaa. Ehdotetut muutokset nopeuttaisivat ja helpottaisivat vakuuttamisvelvollisuuden laiminlyönnistä aiheutuvien maksujen perimistä. Siinä tapauksessa, kun työnantaja itse ottaa vakuutuksen myöhässä, muutos mahdollistaisi vakuutuksen myöhästymisen syyn selvittämisen jo vakuutusta tehtäessä sekä korotuksen perimisen pian tämän jälkeen. Nykyistä menettelyä, jossa laiminlyönnistä aiheutuvat kustannukset kirjataan Eläketurvakeskuksen kuluiksi ei voida myöskään pitää tarkoituksenmukaisena. Perinnän siirtyessä eläkelaitoksille nämä kulut kirjattaisiin eläkelaitosten maksutappioiksi ja ne sisällytettäisiin TEL-vakuutusmaksun maksu tappioosaan. TEL:n 12 :n 1 momentin 5 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että kohdasta poistettaisiin siinä oleva säännös TEL:n 15 :n mukaisen hyvikkeen vähentämisestä Eläketurvakeskuksen kustannuksista. TEL:n 15 :n 1 momenttiin ehdotetun muutoksen vuoksi hyvikkeen vähentämistä koskeva maininta on tarpeeton, koska ehdotetun muutoksen mukaan Eläketurvakeskus ei enää perisi eikä saisi hyvikettä. Ehdotetut muutokset korjaisivat myös TEL-pakkovakuutusteD aiheuttamien kulujen kohdentumista, sillä muutoksen jälkeen LEL-, TaEL-, MEL-, YEL- ja MYEL-eläkelaitokset eivät osallistuisi näiden kulujen kustantamiseen. TEL-toimintaa harjoittavista eläkelaitoksista eläkesäätiöt ja eläkekassat eivät myöskään osallistuisi kuluihin. Tämä on perusteltua, koska eläkesäätiön ja eläkekassan toimintapiiriin tulee kuulua pysyvästi vähintään 300 työntekijää. Kun pakkovakuutukset koskevat käytännössä pienempiä kuin 300 työntekijän työnantajia, pakkovakuuttaminen ei voi käytännössä tulla kysymykseen eläkekassoissa eikä eläkesäätiöissä. 3. Esityksen taloudelliset vaikutukset Esityksellä ei ole valtiontaloudellisia vaikutuksia. TEL:n mukaisista pakkovakuutuksista nykyisin kaikille työeläkelaitoksille jaetut kustannukset osana Eläketurvakeskuksen hoito-

HE 143/1996 vp 5 kuluja kohdentoisivat lainmuutoksen jälkeen vain eläkevakuutusyhtiöihin. Työeläkejärjestelmän hallintokustannukset myös vähenisivät jonkin verran, koska Eläketurvakeskus vapautuisi ylläpitämästä erillistä perintätointa. 4. Asian valmistelu Esitys on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä virkatyönä. Myös Eläketurvakeskus on osallistunut esityksen valmisteluun. Esityksen valmistelun yhteydessä on kuultu Työeläkelaitosten liittoa, LEL Työeläkekassaa, Esiintyvien taiteilijoiden eläkekassaa, Merimieseläkekassaa ja Maatalousyrittäjien eläkelaitosta. Lisäksi on kuultu esityksen kannalta keskeisiä työmarkkinajärjestöjä. 5. Voimaantulo Konkurssiyhteisvastuuta koskevat lainmuutokset ehdotetaan tuleviksi voimaan 15 päivänä marraskuuta 1996. Niitä sovellettaisiin ensimmäisen kerran vahvistettaessa vakuutusmaksuprosentteja vuodelle 1997. MEL:n mukaista vakuutusmaksua vahvistettaessa ei kuitenkaan otettaisi huomioon sellaisia kuluja, jotka aiheutuvat ennen lain voimaantuloa alkaneista konkursseista. Työnantajan vakuuttamisvelvollisuuden laiminlyömisestä aiheutuvien maksujen määräämistä ja perimistä koskevat muutokset ehdotetaan tuleviksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997. Niitä sovellettaisiin vakuuttamisvelvollisuuden laiminlyömistä koskeviin päätöksiin, jotka annetaan muutosten voimaantulon jälkeen. 6. Säätämisjärjestys Ehdotetut muutokset voidaan säätää valtiopäiväjärjestyksen 66 :ssä säädetyssä järjestyksessä. Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset: 1. työntekijäin eläkelain 12 ja 15 :n muuttamisesta muutetaan 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työntekijäin eläkelain (395/61) 12 :n 1 momentin 5 kohta ja 4 momentti ja 15 :n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 12 :n 1 momentin 5 kohta 19 päivänä marraskuuta 1993 annetussa laissa (979/93) ja 4 momentti 16 päivänäjoulukuuta 1966 annetussa laissa (639/66) ja 15 :n 1 momentti 22 päivänä joulukuuta 1993 annetussa laissa (1467/93), seuraavasti: 12 Eläkelaitosten keskinäinen vastuu eläkkeistä ja kuntootusrahasta määräytyy sekä eläkkeistä ja kuntootusrahasta eläkelaitoksille aiheutuvat kulut jaetaan eläkelaitosten kesken, mikäli eläkelaitokset eivät ole toisin sopineet, seuraavasti: 5) eläketurvakeskuksen kustannuksista niiltä osin kuin ne eivät aiheudu eläkelaitoksille erityistä korvausta vastaan suoritettavista töistä, vastaavat eläkelaitokset yhteisesti tämän lain alaisen toimintansa laajuuden mukaisessa suhteessa; näistä kustannuksista on kuitenkin ensin vähennettävä, mitä eläketurvakeskus on tuottoina saanut. Jos eläkelaitoksen konkurssin johdosta eläke, kuntootusraha tai muu kuntoutuksesta aiheutuva kustannus tai 9 :n mukainen lisä taikka 11 :ssä tarkoitettu lisäetu jäisi kokonaan tai osittain turvaamatta, vastaavat siitä tai sen osasta eläkelaitokset yhteisesti asianomaisen ministeriön antamien perusteiden mukaisesti. Eläkelaitokset vastaavat tällöin yhteisesti myös vakuutusyhtiölain (1062179)

6 HE 143/1996 vp 10 luvun 2 :n 3 momentissa tai vakuutuskassalain (1164/92) 79 :n 3 momentissa tarkoitetusta tasoitusmäärästä asianomaisen ministeriön vahvistamien laskuperusteiden mukaiseen vähimmäismäärään saakka. 15 Jos työnantaja on laiminlyönyt hänelle 1 :ssä, 1 c :n 1 momentissa, 2 ja 3 :ssä säädetyn velvollisuutensa järjestää eläketurva työntekijöilleen, eläketurvakeskuksen on kehotettava työnantajaa korjaamaan laiminlyöntinsä. Jos työnantaja ei eläketurvakeskuksen asettamassa määräajassa korjaa laiminlyöntiään, eläketurvakeskus ottaa vakuutuksen työnantajan kustannuksella (pakkovakuuttaminen). Eläkelaitoksella, josta eläketurvakeskus on ottanut vakuutuksen tai josta työnantaja itse on ottanut työntekijöilleen vakuutuksen 1 :n 1 tai 3 momentissa säädetyn määräajan jälkeen, on oikeus periä työnantajalta laiminlyönnin ajalta vakuutusmaksun lisäksi enintään vakuutusmaksun suuruinen korotus. Tarkemmat ohjeet korotuksen määräämisestä antaa eläketurvakeskus. 1996. Lain 12 :n 1 momentin 5 kohta ja 15 :n 1 momentti tulevat kuitenkin voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997. Lain 12 :n 4 momenttia sovelletaan ensimmäisen kerran vahvistettaessa työntekijäin eläkelain mukainen vakuutusmaksuprosentti vuodelle 1997. Lain 12 :n 1 momentin 5 kohtaa ja 15 :n 1 momenttia sovelletaan vakuuttamisvelvollisuuden laiminlyöntiä koskeviin päätöksiin, jotka annetaan 1 päivänä tammikuuta 1997 tai sen jälkeen. 2. merimieseläkelain 3 a :n muuttamisesta muutetaan 26 päivänä tammikuuta 1956 annetun merimieseläkelain (72/56) 3 a :n 3 momentti, sellaisena kuin se on 28 päivänä joulukuuta 1990 annetussa laissa (1346/90), seuraavasti: 3 a Sen lisäksi, mitä edellä säädetään, eläkekassa vastaa yhdessä 2 momentin 3 kohdassa tarkoitettujen eläkelaitosten kanssa työntekijäin eläkelain 12 :n 1 momentin 4 ja 5 kohdan mukaisesti työntekijäin eläkelain perusteella maksettavista, 2 momentin 3 kohtaa vastaavista vähimmäiseläketurvan mukaisista eläkkeistä ja eläkkeen osista ja vastaavista lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain perusteella maksettavista eläkkeistä ja eläkkeen osista sekä eläketurvakeskuksen kustannuksista. Lisäksi eläkelaitoksen konkurssin johdosta on soveltuvin osin voimassa, mitä työntekijäin eläkelain 12 :n 4 momentissa säädetään. Tällöin tämän lain mukaisista eläkkeistä otetaan huomioon vain työntekijäin eläkelain vähimmäiseläketurvaa vastaava määrä. 1996. a sovelletaan ensimmäisen kerran vahvistettaessa merimieseläkelain 3 :n mukainen vakuutusmaksu vuodelle 1997. a sovellettaessa ei kuitenkaan oteta huomioon sellaisia kuluja, jotka aiheutuvat ennen lain voimaantuloa alkaneista eläkelaitosten konkursseista.

HE 143/1996 vp 7 3. yrittäjien eläkelaiq 9 :n muuttamisesta muutetaan 14 päivänä heinäkuuta 1969 annetun yrittäjien eläkelain (468/69) 9 :n 5 momentti, sellaisena kuin se on 19 päivänä marraskuuta 1993 annetussa laissa (982/93), seuraavasti: 9 Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, työntekijäin eläkelain vähimmäisehtojen mukaisen vakuutuksen keskimääräisessä vakuutusmaksussa ei oteta huomioon eläketurvakeskuksen luottovakuutusta varten perittävää vakuutusmaksun osaa, kun maksuprosenttia vahvistetaan. Vakuutusmaksuun sisältyvä työntekijäin eläkelain 12 :n 4 momentin mukaisia kuluja varten perittävä vakuutusmaksun osa määräytyy kuitenkin asianomaisen ministeriön edellä mainitun lainkohdan nojalla antamien perusteiden mukaisesti. 1996. a sovelletaan ensimmäisen kerran vahvistettaessa yrittäjien eläkelain 9 :n mukainen vakuutusmaksuprosentti vuodelle 1997. 4. maatalousyrittäjien eläkelain 10 :n muuttamisesta muutetaan 14 päivänä heinäkuuta 1969 annetun maatalousyrittäjien eläkelain (467/69) 10 :n 6 momentti, sellaisena kuin se on 17 päivänä maaliskuuta 1995 annetussa laissa (394/95), seuraavasti: 10 Sen estämättä, mitä 2 momentissa säädetään, työntekijäin eläkelain vähimmäisehtojen mukaisen vakuutuksen keskimääräisessä vakuutusmaksussa ei oteta huomioon eläketurvakeskuksen luottovakuutusta varten eikä työntekijäin eläkelain 12 :n 4 momentin mukaisten kulujen rahoittamista varten perittäviä vakuutusmaksun osia, kun vakuutusmaksun perusprosenttia vahvistetaan.

8 HE 143/1996 vp 1996. a sovelletaan ensimmäisen kerran vahvistettaessa maatalousyrittäjien eläkelain 10 :n mukainen vakuutusmaksun perusprosentti vuodelle 1997. Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1996 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Ministeri Terttu Huttu-Juntunen

HE 143/1996 vp 9 1. työntekijäin eläkelain 12 ja 15 :n muuttamisesta Liite muutetaan 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työntekijäin eläkelain (395/61) 12 :n 1 momentin 5 kohta ja 4 momentti ja 15 :n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 12 :n 1 momentin 5 kohta 19 päivänä marraskuuta 1993 annetussa laissa (979/93) ja 4 momentti 16 päivänäjoulukuuta 1966 annetussa laissa (639/66) ja 15 :n 1 momentti 22 päivänä joulukuuta 1993 annetussa laissa (1467/93), seuraavasti: 12 Eläkelaitosten keskinäinen vastuu eläkkeistä ja kuntootusrahasta määräytyy sekä eläkkeistä ja kuntootusrahasta eläkelaitoksille aiheutuvat kulut jaetaan eläkelaitosten kesken, mikäli eläkelaitokset eivät ole toisin sopineet, seuraavasti: 5) eläketurvakeskuksen kustannuksista niiltä osin kuin ne eivät aiheudu eläkelaitoksille erityistä korvausta vastaan suoritettavista töistä, vastaavat eläkelaitokset yhteisesti tämän lain alaisen toimintansa laajuuden mukaisessa suhteessa; näistä kustannuksista on kuitenkin ensin vähennettävä, mitä eläketurvakeskus on 15 :ssä säädettynä hyvikkeenä tai muina tuottoina saanut. 5) eläketurvakeskuksen kustannuksista niiltä osin kuin ne eivät aiheudu eläkelaitoksille erityistä korvausta vastaan suoritettavista töistä, vastaavat eläkelaitokset yhteisesti tämän lain alaisen toimintansa laajuuden mukaisessa suhteessa; näistä kustannuksista on kuitenkin ensin vähennettävä, mitä eläketurvakeskus on tuottoina saanut. Mikäli eläkelaitoksen konkurssin johdosta eläke tai 9 :n mukainen lisä tahi 11 :ssä tarkoitettu lisäetu jäisi kokonaan tai osittain turvaamatta, vastaavat siitä tai sen osasta eläkelaitokset yhteisesti ((sosiaaliministeriön)) antamien perusteiden mukaisesti. Jos eläkelaitoksen konkurssin johdosta eläke, kuntoutusraha tai muu kuntoutuksesta aiheutuva kustannus tai 9 :n mukainen lisä taikka 11 :ssä tarkoitettu lisäetu jäisi kokonaan tai osittain turvaamatta, vastaavat siitä tai sen osasta eläkelaitokset yhteisesti asianomaisen ministeriön antamien perusteiden mukaisesti. Eläkelaitokset vastaavat tällöin yhteisesti myös vakuutusyhtiölain ( 1062179) JO luvun 2 :n 3 momentissa tai vakuutuskassalain ( 1164192) 79 :n 3 momentissa tarkoitetusta tasoitusmäärästä asianomaisen ministeriön vahvistamien laskuperusteiden mukaiseen vähimmäismäärään saakka 360372E

10 HE 143/1996 vp 15 Jos työnantaja on laiminlyönyt hänelle 1 :ssä, 1 c :n 1 momentissa, 2 ja 3 :ssä säädetyn velvollisuutensa järjestää eläketurva työntekijöilleen, eläketurvakeskuksen on kehotettava työnantajaa korjaamaan laiminlyöntinsä ja perittävä tältä hyvikkeenä enintään kaksinkertaisena se määrä, jonka työnantaja olisi eläketurvakeskuksen arvion mukaan joutunut laiminlyönnin ajalta suorittamaan eläkevakuutusmaksuina. Jollei työnantaja eläketurvakeskuksen kehotuksesta huolimatta sen asettamassa määräajassa korjaa laiminlyöntiään, eläketurvakeskus ottaa vakuutuksen työnantajan kustannuksella. Ne edut, jotka työntekijöiltä ovat jääneet saamatta laiminlyönnin takia, eläketurvakeskus kustantaa määräämänsä eläkelaitoksen välityksellä. 15 Jos työnantaja on laiminlyönyt hänelle 1 :ssä, 1 c :n 1 momentissa, 2 ja 3 :ssä säädetyn velvollisuutensa järjestää eläketurva työntekijöilleen, eläketurvakeskuksen on kehotettava työnantajaa korjaamaan laiminlyöntinsä. Jos työnantaja ei eläketulvakeskuksen asettamassa määräajassa korjaa laiminlyöntiään, eläketurvakeskus ottaa vakuutuksen työnantajan kustannuksella (pakkovakuuttaminen). Eläkelaitoksella, josta eläketulvakeskus on ottanut vakuutuksen tai josta työnantaja itse on ottanut työntekijöilleen vakuutuksen 1 :n 1 tai 3 momentissa säädetyn määräajan jälkeen, on oikeus periä työnantajalta laiminlyönnin ajalta vakuutusmaksun lisäksi enintään vakuutusmaksun suuruinen korotus. Tarkemmat ohjeet korotuksen määräämisestä antaa eläketu1vakeskus. 1996. Lain 12 :n 1 momentin 5 kohta ja 15 :n 1 momentti tulevat kuitenkin voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997. Lain 12 9:n 4 momenttia sovelletaan ensimmäisen kerran vahvistettaessa työntekijäin eläkelain mukainen vakuutusmaksuprosentti vuodelle 1997. Lain 12 :n 1 momentin 5 kohtaa ja 15 :n 1 momenttia sovelletaan vakuuttamisvelvollisuuden laiminlyöntiä koskeviin päätöksiin, jotka annetaan 1 päivänä tammikuuta 1997 tai sen jälkeen. 2. merimieseläkelain 3 a :n muuttamisesta muutetaan 26 päivänä tammikuuta 1956 annetun merimieseläkelain (72/56) 3 a :n 3 momentti, sellaisena kuin se on 28 päivänä joulukuuta 1990 annetussa laissa (1346/90), seuraavasti: 3a Sen lisäksi, mitä edellä on säädetty, eläkekassa vastaa yhdessä 2 momentin 3 kohdas- Sen lisäksi, mitä edellä säädetään, eläkekassa vastaa yhdessä 2 momentin 3 kohdas-

HE 143/1996 vp 11 sa tarkoitettujen eläkelaitosten kanssa työntekijäin eläkelain 12 :n 1 momentin 4 ja 5 kohdan mukaisesti työntekijäin eläkelain perusteella maksettavista, 2 momentin 3 kohtaa vastaavista vähimmäiseläketurvan mukaisista eläkkeistä ja eläkkeen osista ja vastaavista lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain perusteella maksettavista eläkkeistä ja eläkkeen osista sekä eläketurvakeskuksen kustannuksista. sa tarkoitettujen eläkelaitosten kanssa työntekijäin eläkelain 12 :n 1 momentin 4 ja 5 kohdan mukaisesti työntekijäin eläkelain perusteella maksettavista, 2 momentin 3 kohtaa vastaavista vähimmäiseläketurvan mukaisista eläkkeistä ja eläkkeen osista ja vastaavista lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain perusteella maksettavista eläkkeistä ja eläkkeen osista sekä eläketurvakeskuksen kustannuksista. Lisäksi eläkelaitoksen konkurssin johdosta on soveltuvin osin voimassa, mitä työntekijäin eläkelain 12 :n 4 momentissa säädetään. Tällöin tämän lain mukaisista eläkkeistä otetaan huomioon vain työntekijäin eläkelain vähimmäiseläketurvaa vastaava määrä. 1996. Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vahvistettaessa merimieseläkelain 3 :n mukainen vakuutusmaksu vuodelle 1997. a sovellettaessa ei kuitenkaan oteta huomioon sellaisia kuluja, jotka aiheutuvat ennen lain voimaantuloa alkaneista eläkelaitosten konkursseista 3. yrittäjien eläkelain 9 :n muuttamisesta muutetaan 14 päivänä heinäkuuta 1969 annetun yrittäjien eläkelain (468/69) 9 :n 5 momentti, sellaisena kuin se on 19 päivänä marraskuuta 1993 annetussa laissa (982/93), seuraavasti: 9 Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, työntekijäin eläkelain vähimmäisehtojen mukaisen vakuutuksen keskimääräisessä vakuutusmaksussa ei oteta huomioon eläketurvakeskuksen luottovakuutusta varten perittävää vakuutusmaksun osaa, kun maksuprosenttia vahvistetaan. Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, työntekijäin eläkelain vähimmäisehtojen mukaisen vakuutuksen keskimääräisessä vakuutusmaksussa ei oteta huomioon eläketurvakeskuksen luottovakuutusta varten perittävää vakuutusmaksun osaa, kun maksuprosenttia vahvistetaan. Vakuutusmaksuun

12 HE 143/1996 vp sisältyvä työntekijäin eläkelain 12 :n 4 momentin mukaisia kuluja varten perittävä vakuutusmaksun osa määräytyy kuitenkin asianomaisen ministeriön edellä mainitun lainkohdan nojalla antamien perusteiden mukaisesti. 1996. Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vahvistettaessa yrittäjien eläkelain 9 :n mukainen vakuutusmaksuprosentti vuodelle 1997. 4. maatalousyrittäjien eläkelain 10 :n muuttamisesta muutetaan 14 päivänä heinäkuuta 1969 annetun maatalousyrittäjien eläkelain (467/69) 10 :n 6 momentti, sellaisena kuin se on 17 päivänä maaliskuuta 1995 annetussa laissa (394/95), seuraavasti: 10 Sen estämättä, mitä 2 momentissa säädetään, työntekijäin eläkelain vähimmäisehtojen mukaisen vakuutuksen keskimääräisessä vakuutusmaksussa ei oteta huomioon eläketurvakeskuksen luottovakuutusta varten perittävää vakuutusmaksun osaa, kun perusprosenttia vahvistetaan. Sen estämättä, mitä 2 momentissa säädetään, työntekijäin eläkelain vähimmäisehtojen mukaisen vakuutuksen keskimääräisessä vakuutusmaksussa ei oteta huomioon eläketurvakeskuksen luottovakuutusta varten eikä työntekijäin eläkelain 12 :n 4 momentin mukaisten kulujen rahoittamista varten perittäviä vakuutusmaksun osia, kun vakuutusmaksun perusprosenttia vahvistetaan. 1996. Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vahvistettaessa maatalousyrittäjien eläkelain 10 :n mukainen vakuutusmaksun perusprosentti vuodelle 1997.