Materiaalitehokkuusohjelman päivitys. Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivä

Samankaltaiset tiedostot
Kestävää kasvua materiaalitehokkuudella - kansallinen materiaalitehokkuusohjelma Ohjelman tavoite ja puitteet Yritysten työkalujen kehittäminen

Kansallinen materiaalitehokkuusohjelma - Arviointimenetelmät ja keskeiset tulokset I Riina Känkänen, Ramboll VN TEAS 4.

Lue Executive Summary Motivan sivuilta:

Elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumus - näkökulmana biohajoavat jätteet ja ruokahävikin vähentäminen

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua

MATERIAALITEHOKKUUDEN SOPIMUSTOIMINNAN KÄYNNISTYS. YGOFORUM-seminaari Henrik Österlund

Materiaalitehokkuus globaalisti ja tulevaisuuden jatkotoimet I Hannu Ilvesniemi Luonnonvarakeskus

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

CIRCWASTE FINLAND -Motiva kiertotalouden palvelukeskuksena C2

Kiertotalous ja teolliset symbioosit Satakunnassa Tuula Raukola

Kemianteollisuuden näkemyksiä. Vientiliittojen jäte- ja materiaalihyödyntämispäivä

Kansantalouden materiaalivirrat 2015

Rakentamisen toimenpiteet valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa

Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Yritykset 5/2018. Kestävää kasvua materiaalitehokkuudella

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

Kansallinen teollisia symbiooseja edistävä toimintamalli - FISS. Paula Eskola, Motiva Oy

Vapaaehtoiset sopimukset lainsäädäntöä täydentävänä ohjauskeinona. Jätehuoltopäivät Asiantuntija Leena-Kaisa Piekkari

Kierrätyksestä kiertotalouteen - valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen Keskustelutilaisuus Ylitarkastaja Sirje Stén

Taustaa materiaalitehokkuuden sitoumustoiminnalle

Teollinen Internet. Tatu Lund

Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous. Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille?

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund

Kansantalouden materiaalivirrat 2010

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Elintarvikeala Henrik Österlund, Motiva Oy

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Neuvotteleva virkamies Ville Schildt

Valtakunnallinen jätesuunnitelma missä mennään?

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM TUTKAS

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

Maa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030

Alueellinen resurssitehokkuus kohti kiertotaloutta

ALUEKEHITYSJÄRJESTELMÄ MUUTOKSESSA

Maaliikennekeskus ja lentokenttä Alueen infra Alue suhteessa eräisiin kansallisiin strategioihin w w w. h a m k. f i

Kasvun mahdollisuus. positiivisen rakennemuutoksen hyödyntäminen Lounais-Suomessa. Esko Aho

Kiertotalous ja rakentaminen. INFRA ry Juha Laurila

Valtion rooli yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn tukemisessa

Komission kiertotalouspaketti Eduskunnan talousvaliokunnan kuuleminen. Mari Pantsar

Kansantalouden materiaalivirrat 2011

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Hiilineutraali kiertotalous

Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030

MATO-tutkimusohjelman esittely. Mikko Kuussaari Ohjelman koordinaattori LYNET / Suomen ympäristökeskus

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Rakennerahastokausi Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari , Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Satakunta Koordinaattori Sari Uoti

Kierrätyksestä kiertotalouteen - valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2023

OHJELMA. Keskustelu. Paneeli ja ohjattu keskustelu. Puheenjohtajan yhteenveto Tilaisuuden päätös

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

Purkukatselmus ja valtakunnallinen jätesuunniltema. Kouvola Erityisasiantuntija Matti Kuittinen

Mitä on materiaalitehokkuus materiaalikatselmustoiminnan esittely

Tulevaisuuden maankäyttöpäätökset. Marko Kauppi / Ubigu Oy Maanmittauspäivät

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari

Ohjelman ehdotukset lainsäädäntö, tutkimus ja EU:n aloitteet?

Anna-Liisa Kiiskinen, KT kehittämispäällikkö Keski-Suomen Ely-keskus Lokakuu 2011

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

Elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumus - Miten pääsen mukaan? Webinaari Motiva Oy

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

1(6) VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN TEEMAT 2017 HAUSSA PAINOPISTEALUE 1. TYÖLLISYYS JA KILPAILUKYKY SELVITYS-/TUTKIMUSTEEMA

Miltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon?

Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit)

Kiertotaloustalo. VAETS-seminaari Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy

Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana

CAP27 Rahoituskauden valmistelu Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku,

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Kiertotalouden liiketoimintapotentiaali; BSAG:n näkökulma ja toimintamalli

Riina Pursiainen, projektisuunnittelija. Kestävän kehityksen toimikunta, VNK

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

TEM. Valtioneuvoston asetus kiertotalouden investointi- ja kehittämishankkeisiin myönnettävästä avustuksesta. Soveltamisala

Green Growth 11/20/ Copyright Tekes

Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta. Markus Terho, Head of Sustainability, Nokia Oyj

Metsien monikäyttöä tukevat työkalut

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Resurssiviisas tulevaisuus - seminaari , Kuopio Hille Hyytiä

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia

Jätteiden ja sivuvirtojen digitaalinen markkinapaikka. Valtsu-tilaisuus Jenni Lehtonen

Vapaaehtoiset Green Deal - sopimukset. Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivät , ympäristöministeriö Asiantuntija Leena-Kaisa Piekkari

Jäte- ja sivuvirtojen tietoalusta Materiaalitori. Kuntien keinot hiilineutraaliin kiertotalouteen, , Helsinki Ilkka Hippinen, Motiva Oy

Metsien käyttötavoitteiden yhteensovittaminen. ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Saara Lilja-Rothsten Päättäjien 43. Metsäakatemia 30.8.

Elinvoimaa resurssiviisaudesta

Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma; väliarviointi

Jätehuollosta kiertotaloushuoltoon Satu Hassi Kansanedustaja, eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtaja

Kestävä kehitys puutarha-alalla

VAIKUTTAVUUTTA AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Kansallisen teollisia symbiooseja edistävän toimintamallin (FISS) toteutus ja organisointi

On tehtävä kaikki mahdollinen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

LAUSUNTO. Hallituksen esitys Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi Eki Karlsson

Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Mineraaliset raaka-aineet ja kestävä kehitys

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS STRATEGIA

KESTÄVÄN KEHITYKSEN HYÖDYNTÄMINEN LIIKETOIMINNASSA. Osaamisesta uutta kasvua ja kilpailukykyä

Kiertotalouden mahdollisia taloudellisia ohjauskeinoja

Transkriptio:

Materiaalitehokkuusohjelman päivitys Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivä 7.11.2018 Mika Honkanen/TEM 5.11.2018

Planetaariset rajat ylittymässä Lähde: Steffen et al. 2015 16.11.2018 2

Kohti kestävämpää kasvua Suomen BKT ja luonnonvarojen kokonaiskäyttö 1975 2015 (1975=100) Lähde: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus 16.11.2018 3

Suomen kansantalous perustuu vahvasti luonnonvarojen käyttöön Luonnonvarojen kokonaiskäyttö materiaaliryhmittäin 1970 2016 Miljoonaa tonnia 240 Kasvit ja luonnoneläimet 220 Mineraalit Tuontijalosteet 200 Puu Maa-aines 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Lähde: Tilastokeskus

Yritykset, jotka ottavat lähestymistavakseen yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemisen ovat laajakatseisempia ja eteenpäin menevämpiä Nettopositiiviset yritykset tavoittelevat liiketoimintaa, jonka avulla ne tuottavat enemmän yhteiskunnallisia, ympäristö- ja taloushyötyjä kuin haittoja tavoitteena pienentää jalanjälki (haitat) pieneksi ja kasvattaa kädenjälki (hyödyt) suureksi tuotteesta voidaan maksaa enemmän johtaa kestävään kasvuun

Globaalit haasteet edellyttävät tehokkaampaa materiaalien käyttöä globaalisti luonnonvarojen käytön kaksinkertaistuminen vuoteen 2030 mennessä haaste taloudelle, koska luonnonvarojen ja materiaalien hinnat nousevat haaste ilmastonmuutoksen torjunnalle ja luonnon monimuotoisuuden sekä ekosysteemipalvelujen turvaamiselle yhdistettävä talouskasvu, luonnonvarojen viisas käyttö ja irtikytkentä haitallisista ympäristövaikutuksista materiaalitehokkuuden ja kiertotalouden tuettava toisiaan

Kansallisen materiaalitehokkuusohjelman päivitys (TEM julkaisuja 5/2018) Rambollin ja LUKEn TEAS-arvioinnin (64/2017) mukaan vanhan ohjelman (2013) hankkeista noin puolella keskeisin tavoite materiaalitehokkuuden parantaminen. Samat hankkeet euromääräisesti arvioituna tuloksiltaan kaikkein vaikuttavimpia ohjelman päätavoitteet eivät muuttuneet päivityksessä tavoitteena parantaa Suomen kilpailukykyä pyrkimällä materiaalitehokkaan talouden sekä kestävien kulutus- ja tuotantotapojen soveltamisen eturintamaan luoda kannusteita ja poistaa esteitä materiaalitehokkaan tuotannon ja kestävän yritystoiminnan tueksi Edistetään kestävää kasvua materiaalitehokkuudella, jolla pyritään samanaikaisesti talouskasvuun, luonnonvarojen viisaaseen käyttöön ja irtikytkentään haitallisista ympäristövaikutuksista. ohjelman päivitys keskittyi toimenpiteiden ajanmukaistamiseen

Materiaalitehokkuusohjelmaa tarvitaan Kiertotalous Materiaalitehokkuus Lähde: Ramboll + Luke

Materiaalitehokkuuden kriittiset menestystekijät ja niiden mahdollistajat

Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 16.11.2018 10

Päivityksen painopisteenä työkalut materiaalitehokkuuden kehittämiseksi 1. Jatketaan materiaalikatselmushankkeiden toteuttamista ja kehitetään toimintaa vastaamaan erikokoisten yritysten ja teollisuuspuistojen tarpeisiin Tulostavoite: vuosittain vähintään 15 20 materiaalikatselmusta. Edellyttää materiaalitehokkuusmallin uudistamista vastaamaan paremmin erikokoisten yritysten tarpeisiin. Kohdeviestintää kehitettävä. Suuremmissa yrityksissä tavoitellaan keskimääräinen noin 1 M säästöpotentiaalin osoittamista 2. Materiaalitehokkuuden vapaaehtoiset sitoumukset Tulostavoite: laajeneva vapaaehtoisen sitoumustoiminnan onnistunut ja tuloksellinen toimeenpano siten, että yritysten materiaalitehokkuustoimista hyötyy mitatusti niin yritysten kannattavuus ja luonnonvarojen kestävä käyttö, kuin myös ympäristö 3. Kehitetään FISS-toimintamallia sekä vauhditetaan aitoja teollisia symbiooseja Tulostavoite: jatketaan ja edistetään uusilla alueilla ja toimialoilla teollisten symbioosien FISS-toimintamallia. Osallistuvien yritysten ja muiden organisaatioiden määrä kasvaa vähintään 10 % vuodessa

Ohjaus/seurantaryhmän tehtävät seuraa mitä materiaalitehokkuuden edistämisen kentässä tapahtuu tiedon- ja kokemustenvaihtoa ohjaukselliset tehtävät (suppeassa kokoonpanossa) momentilta rahoitettavien hankkeiden ohjausryhmä vaikuttaa myös muihin kuin suoraan ohjelmasta rahoitettaviin toimiin työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö raportoivat vuosittain kansallisen ohjelman etenemisestä ja tulostavoitteiden toteutumisesta seurantaryhmälle

Kiitos!