Lausunto SM1820684 1 (2) Poliisijohtaja Petri Knape Hallintovaliokunta hav@eduskunta.fi Hallintovaliokunnan kuuleminen O 27/2018 vp; Ampuma-aselainsäädännön uudistaminen Sisäministeriö lähetti luonnoksen hallituksen esitykseksi ampuma-aselain, vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain ja asevelvollisuuslain 97 :n muuttamisesta 4.5.2018 lausunnolle, lausuntoaika päättyi 1.6.2018 manner- Suomessa ja Ahvenanmaalla 22.6.2018. Luonnoksen tarkoituksena on panna kansallisesti täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/853 aseiden hankinnan ja hallussapidon valvonnasta annetun neuvoston direktiivin (91/477/ETY) muuttamisesta, eli asedirektiivi, joka annettiin 17.5.2017 ja se tuli voimaan 14.6.2017. Esitysluonnoksen valmistelutyössä lähtökohtana on ollut, että asedirektiivin edellyttämien muutosten kansallisessa täytäntöönpanossa ei kohtuuttomasti vaikeuteta aseharrastusta. Ampuma-asedirektiivi sisältää tiukennuksia nykytilaan ja ne tulee panna kansallisesti täytäntöön myös Suomessa. Direktiivi on vähimmäisdirektiivi, eli sen mukaan kansallisesti voidaan tehdä myös tiukempia säännöksiä kuin mitä direktiivi edellyttää. Suomessa ampuma-aselakiin tehdään vain direktiivistä johtuvat muutokset, mutta nykylain vaatimuksia ei muuteta direktiivin minimitasolle. Direktiivin vaatimat muutokset tulee sovittaa yhteen olemassa olevaan lainsäädäntöön ja lupakäytäntöön. Tämä tarkoittaa sitä, että joiltain osin täytäntöönpano toteutetaan direktiivin vähimmäisvaatimusten mukaisesti ja joiltain osin direktiivin vaatimukset pannaan täytäntöön sääntelyllä, joka vastaa jo olemassa olevan suomalaisen aselainsäädännön vaatimuksia. Asedirektiivin muutoksen taustalla olivat viime vuosina ja erityisesti vuoden 2015 aikana Ranskassa ja muualla Keski-Euroopassa tapahtuneet, muun muassa sarjatuliaseita käyttäen tehdyt terrori-iskut. Ampuma-asein toteutettavat rikolliset teot voivat tapahtua laillisesti hallussa pidetyillä ampuma-aseilla tai laittomilla ampumaaseilla. Lähtökohtaisesti suurin osa näistä ampuma-aseista on kuitenkin jossain vaiheessa ollut niin sanottuja laillisia ampuma-aseita. Tämän vuoksi asedirektiivi edellyttää muun muassa muutoksia, joilla parannetaan ampuma-aseiden ja aseen osien jäljitettävyyttä. Myös Suomessa Poliisihallituksen tilastojen mukaan kadonneiksi ilmoitettujen ampuma-aseiden ja varastettujen ampuma-aseiden lukumäärät ovat olleet nousussa. Viimeisten viiden vuoden aikana Suomessa on ilmoitettu kadonneita tai varastettuja ampuma-aseita vuosittain noin 2000. Ehdotettuja ampuma-aselain muutoksia sovelletaan pääsääntöisesti vasta ampumaaselain voimaantulon jälkeen. Lakiin on ehdotettu otettavaksi joitain siirtymäsäännöksiä. Ennen ampuma-aselakiin tehtäväksi ehdotettujen muutosten voimaantuloa annettu aselupa ja aseenkäsittelylupa ovat ehtoineen ja rajoituksineen voimassa kyseisen luvan voimassaoloajan ja siihen sovelletaan muutoin ampumaaselakia muutoksineen. Asedirektiivi ei sisällä siirtymäsäännöstä näiden tilanteiden varalla. Kun kyse on asedirektiivissä kielletyiksi luokiteltavista ampuma-aseista, asedirektiivi mahdollistaa siirtymäsäännöksen tiettyjen kiellettyjen ampumaaseluokkien osalta. Luonnos hallituksen esitykseksi sisältääkin siirtymäsäännöksen, jonka mukaan ennen tämän lain voimaantuloa, mutta viimeistään 12.6.2017 myönnetty, voimassa oleva ampuma-aseen hallussapitoon oikeuttava lupa lain 9 :n 4-6 kohdassa tarkoitetulle ampuma-aseelle tai sen osalle, jonka yksilöintitiedot luvanhaltija on ilmoittanut poliisille 12.6.2017 mennessä, voimassaolo jatkuu Postiosoite: Käyntiosoitteet: Puhelin: Virkasähköpostiosoite: Sisäministeriö Kirkkokatu 12 Vaihde kirjaamo@intermin.fi PL 26 Helsinki 0295 480 171 www.intermin.fi 00023 Valtioneuvosto Faksi: 09 1604 4635
Sisäministeriö Lausunto 2 (2) ampuma-aselain muutosten voimaantullessa, mukaan lukien oikeus hankkia ja pitää hallussa 4 :n 2 momentissa tarkoitettuja kapasiteetiltaan isoja latauslaitteita. Ehdotettu 53 a :ssä tarkoitettu harrastuneisuuden jatkuvuuden osoittaminen ei koske aselupaa, jonka voimassaolo jatkuu tämän siirtymäsäännöksen nojalla. Muilta osin edellä mainittuun aselupaan sovelletaan ampuma-aselakia muutoksineen. Ampuma-aselaissa edellytetään tällä hetkellä, että aselupa pistoolia, pienoispistoolia, revolveria tai pienoisrevolveria taikka niiden osaa varten voidaan antaa luonnolliselle henkilölle vain jos hän esittää yhdistyslain (503/1989) 4 :ssä tarkoitetun luvan saaneen yhdistyksen ampuma-asekouluttajan antaman todistuksen harrastuksestaan, joka on jatkunut aktiivisesti vähintään kaksi vuotta. Tätä samaa kahden vuoden aktiivista harrastuneisuutta on valmistelutyön aikana katsottu olevan aiheellista edellyttää myös niissä tapauksissa, joissa henkilö hakee aselupaa asedirektiivissä kielletyksi luokiteltuun ampuma-aseeseen. Kahden vuoden aktiivisen harrastuneisuuden osoittamisen vaatimus on osoittautunut hyväksi käytännöksi yleisen järjestyksen ja turvallisuuden turvaamisen kannalta. Asedirektiivin 5 artiklan 2 kohdassa edellytetään, että jäsenvaltioilla tulee olla käytössä seurantajärjestelmä, jolla varmistetaan, että kansallisen lainsäädännön mukaiset luvan saannin edellytykset täyttyvät koko luvan voimassaolon ajan. Jos jokin luvan myöntämisen edellytyksistä ei enää täyty, jäsenvaltioiden on peruutettava kyseinen lupa. Suomessa ampuma-aselaissa säädetään luvanhakijaa ja ampumaasetta koskevat edellytykset, joiden tulee täyttyä, jotta henkilölle voidaan myöntää aselupa. Aktiivinen harrastuneisuus on yksi lupaedellytyksistä. Harrastuksen tulee siis säilyä aktiivisena, jotta aseluvan saannin edellytysten voidaan katsoa edelleen olevan voimassa. Näin ollen valmistelutyössä ehdotettua 53 a :ää voidaan pitää perusteltuna, jotta direktiivin vaatimukset on pantu kansallisesti täytäntöön. Asedirektiivin edellyttämien lainsäädäntömuutosten valmistelussa on kuultu aseharrastajia erittäin aktiivisesti. Luonnos hallituksen esitykseksi on ollut laajalla lausuntokierroksella. Annetuissa lausunnoissa on noussut esille erityisesti liitteessä tarkemmin kuvatut hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetut kysymykset: Lausuntokierroksen aikana saatu palaute otetaan huomioon hallituksen esityksen jatkovalmistelussa.
Liite SM1820732 1 (3) Asedirektiivin täytäntöönpanolain valmistelun yhteydessä esille nousseita kysymyksiä: Ampumakielto keräilyaseille Asedirektiivi sisältää uuden säännöksen, joka määrittelee asekeräilijän. Määritelmän mukaan asekeräilijän tehtävänä on kerätä ja säilyttää aseita, mikä tarkoittaa passiivista hallussapitoa. Lausunnoissa on tuotu esiin, että direktiivi ei vaadi säätämään ampumakieltoa keräilyaseille. Nykysääntely on keräilyaseille asetettavan ampumakiellon suhteen epäselvä, mutta käytännössä keräilyaseille on viime aikoina asetettu ainakin rajoitettu ampumakielto. Nyt on ehdotettu, että ampumakielto tulee asettaa aina, mutta se voidaan poistaa tilapäisesti hakemuksesta. Jos asekeräilijä haluaa hankkia ampuma-aseita ampumaharrastusta varten, tulee lupa hakea muulla kuin keräilyperusteella. Koristelipas ja kapasiteetiltaan ison latauslaitteen luokittelu aseen osaksi Lausunnolla olevassa esitysluonnoksessa kielletyt isot latauslaitteet on määritelty erityisen vaarallisen aseen osiksi ja niiden hallussapito olisi jatkossa luvanvaraista ns. "grandfathering" tai uusien poikkeuslupasäännösten perusteella. Direktiivin mukaan pelkkä ison lippaan hallussapito johtaa kaikkien B-luokan lupien peruuttamiseen. Direktiivi ei sinänsä edellytä lippaan luokittelua aseen osaksi, mutta luokittelun on valmistelussa katsottu olevan kansallisesti välttämätöntä, jotta sääntely olisi tavallisen kansalaisen näkökulmasta selkeää eikä direktiivin ja ampuma-aselain säännöksiä voitaisi kiertää. Lisäksi samalla mahdollistettaisiin kapasiteetiltaan ison latauslaitteen käyttö valvottuna käyttönä. Jatkovalmistelussa on arvioinnissa miten voitaisiin säätää niistä kapasiteetiltaan isoista latauslaitteista, jotka on käyttötarkoitukseltaan muutettu esimerkiksi koristeiksi. Ilmoitus yli 10 päivän lainaamisesta Lausuntopalautteessa ei ole oltu tyytyväisiä siihen, että ampuma-aseen lainaamisesta tulisi ilmoittaa poliisille, jos lainaaminen kestää yli 10 päivää. Ehdotus säätää ilmoituksesta lainaamisesta ja lainasta palautumisesta täyttäisi asedirektiivin velvoitteen, jonka mukaan asetietojärjestelmässä tulee olla aseiden hallussapitäjien nimet ja osoitteet. Muutoinkin asetietojärjestelmässä tulee olla tarvittavat tiedot ampuma-aseen jäljittämiseksi. Lainaamisesta ilmoittaminen ei koskisi rinnakkaislupia. Ilmoitus lainaamisesta olisi tarkoitus toteuttaa sähköisesti uuden asetietojärjestelmän avulla. Harrastuksen jatkumisen osoittaminen 5 vuoden välein Ampuma-aselakiin ehdotettu säännös harrastuneisuuden jatkumisesta on herättänyt myös keskustelua. Asedirektiivin mukaan jäsenvaltioilla on oltava seurantajärjestelmä, jolla varmistetaan, että kansallisen lainsäädännön mukaiset luvan saannin edellytykset täyttyvät luvan koko voimassaolon ajan. Jos luvan myöntämisen edellytykset eivät enää täyty, on lupa peruutettava. Suomessa aseluvan saamisen edellytyksenä on tietty käyttötarkoitus, kuten vaikkapa ampumaurheilu tai metsästys. Jos tämä toiminta ei enää jatku, eivät myöskään lupaedellytykset enää täyty. Käyttämättömien ampuma-aseiden on katsottu olevan riski aseturvallisuudelle ja yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle. Tämän vuoksi olisi kansallisesti säädettävä harrastuneisuuden jatkumisen osoittamisesta. Harrastuneisuuden osoittamisessa pyritään hyödyntämään sähköistä asiointia, jotta pitkistä välimatkoista ei muodostuisi estettä harrastuneisuuden osoittamiselle. Tarkastamme vielä jatkovalmistelun aikana, että tämä harrastuneisuuden osoittamisen vaatimus ei koskisi niitä aseita, jotka direktiivi luokittelee ilmoituksenvaraisiksi. Jos henkilö ei enää aktiivisesti käytä asetta, laissa on eri perusteet passiiviselle aseen hallussapidolle eli muistoesineenä säilyttämiselle tai asekeräilylle. Esimerkiksi sairaudesta tai muusta elämäntilanteen muutoksesta johtuvat tauot otetaan huomioon harrastuksen jatkumista arvioitaessa, kuten nämä seikat otetaan tälläkin hetkellä huomioon.
Sisäministeriö Liite 2 (3) Siirtymäsäännös 12.6.2017 jälkeen hankituille kielletyille aseille Asedirektiivin tarkoitus on rajata aiemmin myönnettyjen lupien vahvistaminen ja jatkaminen vain ennen 13.6.2017 hankittuihin aseisiin. Tarkoitus oli, ettei direktiivin voimaantulon jälkeen enää voisi hankkia kyseisiä aseita niin, että niiden käytölle voisi saada lisäaikaa elleivät poikkeusluvan edellytykset täyty. Sarjatuliaseista muunnettuja aseita koskeva kielto Direktiivi mahdollistaa poikkeusluvat sarjatuliaseista muunnetuille aseille. Kyseiset sarjatuliaseet on lähtökohtaisesti valmistettu alun perin sotilaskäyttöön ja niiden siviilikäyttö on riski yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle. Siviiliharrastustoiminnassa sarjatuliominaisuus on tarpeeton. Ampuma-aseiden muuntamisen viranomaisvalvonta on mahdotonta ja muuntaminen voi lisäksi vaarantaa aseiden käyttöturvallisuuden. Näiden ampuma-aseiden kauppa voi edistää laitonta asekauppaa. Luvan peruuttaminen, kun luvan myöntämisen edellytykset eivät täyty Reserviläispoikkeus Asedirektiivin mukaan lupa tulee perua, jos luvan myöntämisen edellytykset eivät enää täyty. Direktiivi on ehdoton. Luonnoksen mukaan myös kadonnutta tai varastettua asetta koskeva lupa peruutettaisiin. Esityksen jatkovalmistelussa on suunniteltu, että esitystä muutetaan niin, että yksittäisen osan katoaminen tai varastetuksi tuleminen eivät johda luvan peruuttamiseen. Lupa on kuitenkin asekohtainen, joten jos kokonainen ase katoaa tai varastetaan, tarvetta luvalle ei enää ole. Samoin selvitetään, voitaisiinko lupa uusia maksutta, jos kadonnut tai varastettu ase löytyy kohtuullisessa ajassa Asedirektiivin mukaan poikkeuslupia A-luokkaan kuuluviin ampuma-aseisiin voidaan myöntää kansalliseen puolustukseen liittyvissä tarkoituksissa poikkeuksellisesti ja asianmukaisesti perustellulla tavalla yksittäistapauksissa, jos yleinen turvallisuus ja yleinen järjestys eivät vaarannu. Asedirektiivi siis asettaa tiukat rajat lupien myöntämiselle. Hallituksen esitysluonnoksen mukaan luvan puoliautomaattiaseeseen asedirektiivissä kielletyllä isolla latauslaitteella voisi saada henkilö, jolle Puolustusvoimat olisi antanut puoltavan lausunnon. Puolustusvoimat voisi lausunnossaan puoltaa hakijaa, jolla olisi sodanajan sijoitus tai suunniteltu sijoitus ja jolla Puolustusvoimat katsoisi olevan poikkeuksellisesti ja yksittäistapauksessa tarve kyseiseen ampuma-aseeseen ja aseen osaan reservin ampumataidon ylläpitämiseksi. Hakijan tulisi olla lisäksi osallistunut aktiivisesti Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen sotilaallisia valmiuksia palvelevana koulutuksena järjestettävään ampumakoulutukseen ennen hakemusta vähintään kahden vuoden ajan, aikaan laskettaisiin osa asepalveluksesta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaikilla noin 900 000 reserviläisellä olisi mahdollisuus hakea reserviläispoikkeukseen perustuvaa aselupaa, sillä joukosta on suljettu pois vain ne henkilöt, jotka eivät ole sijoituskelpoisia esimerkiksi terveydellisistä syistä. Poliisi tarkistaisi, että hakija on käyttäytymiseltään ja terveydentilaltaan sopiva, eli että hän ei vaaranna yleistä järjestystä tai turvallisuutta. Esitysluonnos sisältää säännöksen siitä, että Maanpuolustuskoulutusyhdistys voisi saada julkisena hallintotehtävänään antamaansa sotilaallista valmiuksia palvelevan ampumakoulutuksen järjestämistä varten lupia edellä mainittuihin kiellettyihin aseisiin tai käyttää koulutukseen hallussapitämiään aseita, eli Maanpuolustuskoulutusyhdistys voisi lainata koulutuksen järjestämistä varten aseita esimerkiksi reserviläisjärjestöiltä. Direktiivin edellytys kansallisen puolustuksen poikkeukselle kansallisen puolustuksen tarve poikkeuksellisesti ja yksittäistapauksessa perusteltu syy yleinen järjestys ja turvallisuus ei vaarannu Täytäntöönpano edellytys reserviläisyydestä (900 000 henkilöä) pois lukien ne joille ei ole edes suunniteltua sijoitusta PV antaa lausunnon yksittäisten henkilöiden tarpeesta haettuun aseeseen Poha arvioi, toteutuuko hakijan kohdalla riittävä aktiivisuus ja juuri hakemuksen kohteena olevalla asetyypillä + muut lupaedellytykset Pohan aselupamenettely
Sisäministeriö Liite 3 (3) Kiellettyihin ampuma-aseisiin voisi jatkossa saada luvan myös ampumaurheilua, asekeräilyä tai esimerkiksi tiettyjä työtehtäviä varten. Esitysluonnoksen mukaan lupa tiettyihin A-luokan ampumaaseisiin ampumaurheiluperusteella voidaan myöntää henkilölle, joka pystyy osoittamaan aktiivisen harrastuneisuutensa A-luokan ampuma-aseella ja kuuluu ampumayhdistykseen. Näitä lupia voitaisiin myöntää esimerkiksi sovellettuun reserviläisammuntaan ja koska ampumaurheilijalta ei vaadita sijoitusta tai suunniteltua sijoitusta, tässä lupaperusteessa ei olisi esimerkiksi yläikärajaa tai vaatimusta asepalveluksen suorittamisesta. Asekeräilijöiden osalta lupia A-luokan ampuma-aseisiin voitaisiin myöntää hyväksytyn keräilysuunnitelman pohjalta. Hallituksen esitysluonnos sisältää lisäksi muita elementtejä, joilla varmistetaan reserviläistoiminnan jatkuvuutta. Esitysluonnoksen perusteluissa on tarkennettu sitä, missä tilanteissa reserviläisen aktiivinen ampumaharjoittelu voidaan rinnastaa ampumaharrastukseen, jonka perusteella voisi hakea lupaa B-luokan ampuma-aseisiin, eli esimerkiksi puoliautomaattiaseeseen ilman isoa latauslaitetta reserviläisen ampumaharjoittelun perusteella. Luvan myöntämistä B-luokan aseisiin ei olisi sidottu luvanhakijan ikään lukuun ottamatta yleisiä ampuma-aselaista hakijan iälle tulevia rajoituksia, eikä vaatimusta asepalvelun suorittamisesta tai harrastuksen kestosta olisi.