Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisen ilmoituksen johdosta.

(epävirallinen) Häme Ympäristö ja luonnonvarat PÄÄTÖS PILAANTUNEEN MAAPERÄN PUHDISTAMISESTA Dnro HAMELY/217/07.00/2013 YSO/260/2013 Annettu julkipanon jälkeen 10.6.2013 ASIA Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisen ilmoituksen johdosta. ILMOITTAJA Elenia Oy Y-tunnus: 2445423-4 PL 2 33901 TAMPERE LASKUTUSOSOITE Elenia Oy PL 84293 00021 LASKUTUS KIINTEISTÖN OMISTAJA Elenia Oy PL 2 33901 TAMPERE Kiinteistörekisteritunnus: 834-403-1-64 PILAANTUNEEN ALUEEN SIJAINTI Tammelan kunta Myllykyläntie 59 31300 TAMMELA VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulain 78 :n 2 momentti VIREILLETULOAIKA 28.5.2013. JOHDANTO Suoritemaksu 800 euroa (J1002) Vahanen Environment Oy on laatinut pilaantuneen maaperän kunnostussuunnitelman (18.4.2013, ENV386-3) Elenia Verkko Oy:n toimeksiannosta osoitteessa Myllykyläntie 59, 31300 Tammela sijaitsevalle sähköpylväiden kierrätyspisteelle. Tilaajalta saadun tiedon mukaan kiin- HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295025000 Kirkkokatu 12 www.ely-keskus.fi/hame PL 29, 15141 Lahti Birger Jaarlin katu 15 PL 131, 13101 Hämeenlinna

HAMELY/217/07.00/2013 2/13 teistön koko on 0,6853 hehtaaria. Pylväiden kierrätyspisteen ala on noin 500 m 2. Kunnostettavan alueen koko on noin 130 m 2, jolta arvioidaan poistettavan noin 80 tonnia pilaantuneita maa-aineksia. Tammelan kierrätyspisteen toiminta on loppumassa. Pilaantuneen maaperän kunnostaminen on tarkoitus toteuttaa vuoden 2013 aikana. Kierrätyspiste voi jatkossa mahdollisesti toimia Elenia Oy:n urakoitsijan väliaikaisena pylväskierrätyspisteenä. Tutkimuskohteen kiinteistöt rajoittuvat länsireunaltaan Myllykyläntiehen, pohjoisreunaltaan peltoalueeseen, itäreunaltaan sähköasemaan ja eteläreunaltaan metsikköön. YMPÄRISTÖ JA MAANKÄYTTÖ Toimintahistoria ja nykytilanne Kiinteistöllä on toiminut pylväiden kierrätyspiste, jossa on säilytetty tilapäisesti sekä CCA- että kreosoottikyllästeisiä pylväitä. Suurin osa pylväistä on ollut kuitenkin CCA-kyllästeisiä. Pylväitä on säilytetty tutkimusalueella irti maasta noin yhden metrin korkeudella ns. lanssien eli pylvästelineiden päällä. Kierrätyspisteissä ei ole kyllästetty pylväitä tai muuten käsitelty niitä. Kohteessa ei ole tehty maaperän kunnostustoimenpiteitä aikaisemmin. Pylväiden kierrätyspisteen kohdalla on tehty maanpinnan tasausta. Perusmaan päälle on ajettu mursketta noin 5-10 cm. Kunnostettavan alueen vieressä on sähköasema, joka jatkaa toimintaansa nykyisenlaisena. Sähköasemalla on päämuuntamoja sekä yksi huoltorakennus. Itse kunnostettavalla alueella ainoat rakenteet ovat pylväiden säilytyslanssien betoniset jalat ja metallinen portti sekä sähköverkon rakenteita. Alueen kaavamerkintä on EN, energiahuollon alue. Alue kuuluu valtakunnallisesti merkittävään maisema-alueeseen (ma-2). Kaavaan ei ole tiedossa muutoksia eikä itse toiminta alueelle muutu muilta osin. Kohteen naapurustossa on maa- ja metsätalousalue (MY-2), jolla on erityisiä ympäristöarvoja ja maisemallisesti arvokas peltoalue (MA). Alueen länsipuolella on asuinpientalojen korttelialue (AP). MAAPERÄ SEKÄ PINTA- JA POHJAVESIOLOSUHTEET Maa- ja kallioperä Kiinteistöllä sijaitsevan pylväiden kierrätysvaraston pintamaa (0,0-0,1 m) koostuu murskeesta ja sen alapuolinen maakerros (0,1-0,3 m) hiekasta ja sorasta. Maaperäkartan mukaan alueen perusmaa on hiekkaa. Tutkimuksissa ei havaittu kallionpintaa. Pohjavedet Tutkimusalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Etäisyys lähimpään I-luokan pohjavesialueeseen (Syrjänharju, 0483403) on noin 400 metriä. Pohjaveden syvyysasemasta ei ole tietoa.

HAMELY/217/07.00/2013 3/13 Pintavedet Kunnostettavan kohteen välittömässä läheisyydessä ei ole pintavesiä. Etäisyys tutkimuskohteen eteläpuolella sijaitsevaan Pyhäjärveen on noin 700 metriä. Tutkimusalueesta pohjoiseen 150 m päässä kulkee Alhonoja, joka yhdistyy Myllyjokeen noin yhden kilometrin päässä idässä. Hulevedet imeytyvät maastoon. TUTKIMUKSET Ympäristötekniset tutkimukset suoritettiin lapiokaivuna 23.7.2012 ja 14.11.2012. Maanäytteitä otettiin 23.7.2012 neljästä tutkimuspisteestä (VAH 054-057), joista kustakin otettiin kaksi näytettä: toinen maan pintakerroksesta (0,0-0,1 metriä) ja toinen sen alapuolisesta maakerroksesta (0,1-0,3 m). Myös 14.11.2012 otettiin maanäytteitä lapiolla ja tällä kertaa kahdeksasta tutkimuspisteestä (VAH 301-308). Näytteitä otettiin jälkimmäisellä näytteenottokerralla kerroksittain maan pintakerroksesta ja sen alapuolisesta kerroksesta eli näytteenotto ulotettiin 0,4 m -0,5 m syvyyteen. Ensimmäisellä näytteenottokerralla tutkimusalueet rajattiin pylväiden kierrätysvarastoalueille ja tutkimuspisteet sijoitettiin pylväslanssien sijaintien perusteella niin, että kolme näytepistettä (VAH 054, VAH 055 ja VAH 056) sijaitsi lanssien kohdalla ja yksi (VAH 057) välittömässä läheisyydessä. Kaikista otetuista maanäytteistä arvioitiin aistinvaraisesti maalaji, haju, kosteus ja ulkonäkö. Kaikista maanäytteistä määritettiin haihtuvien yhdisteiden (VOC) esiintymistä PID-kenttämittarilla ja alkuainepitoisuudet (As, Cr, Cu, Hg, Ni, Pb, Zn) Niton XRF-kenttäanalysaattorilla. Kahdesta näytteestä analysoitiin laboratoriomenetelmin PAH-yhdisteet (16 kappaletta, EPA) ja alkuaineet (Vna 214/2007) ALS Finland Oy:n toimesta. Laboratorioanalyyseihin valitut näytteet olivat tutkimuspisteiden VAH 054 ja VAH 056 pintanäytteet (0,0-0,1 m). Toisella näytteenottokerralla näytteenottopisteillä rajattiin pilaantuneeksi havaittuja alueita/tutkimuspisteitä. Kaikista näytteistä arvioitiin aistinvaraisesti maalaji, haju, kosteus ja ulkonäkö sekä XRF-analysaattorilla alkuainepitoisuudet (As, Cr, Cu, Hg, Ni, Pb, Zn). Kahdesta näytteestä analysoitiin laboratoriomenetelmin PAH-yhdisteet (16 kappaletta, EPA) ja alkuaineet (Vna 214/2007) Eurofins Scientific Oy:n toimesta. Laboratorioanalyyseihin valitut näytteet olivat VAH 301 (0,2-0,4m) ja 3O7 (0,3-0,5). VAH TULOKSET Tutkimuskohteen maaperässä todettiin kohonneita arseeni-, kromi- ja kupariyhdisteiden pitoisuuksia. Haitta-aineet esiintyvät syvyysvälillä 0,0-0,4 metriä. Pisteestä VAH 056 0-0,2m otetussa pintamaanäytteessä todettiin alemman ohjearvon ylittävä PAH-yhdisteiden summapitoisuus (33,7 mg/kg). Tutkimuspisteessä VAH 056 ylemmän ohjearvon ylittävä PAHyhdiste oli fluoranteeni (15,4 mglkg) ja alemman ohjearvon ylittävä fenantreeni (6,91 mg/kg). Arseenipitoisuus vaihteli laboratorioanalyyseissä välillä 31-209 mg/kg keskiarvon ollessa 77 mg/kg. Ylemmän ohjearvora-

HAMELY/217/07.00/2013 4/13 jan ylittävä arseenipitoisuus todettiin tutkimus- pisteen VAH 054 pintamaassa (209 mg/kg). Kuparipitoisuus vaihteli laboratorioanalyyseissa välillä 59-387 mg/kg keskiarvon, 150 mg/kg, ollessa juuri alemman ohjearvon mukainen (150 mg/kg). PID-kenttämittarilla ei todettu haihtuvia orgaanisia yhdisteitä. Yhteensä kenttämittauksia (XRF) tehtiin 20 näytteelle. Kenttämittauksissa arseenipitoisuudet vastasivat melko hyvin laboratorion analyysituloksia. Niissä todettiin kaksi ylemmän ohjearvon ylitystä ja kaksi alemman ohjearvon ylitystä. Kromipitoisuuksien XRF-mittauksissa todettiin yksi ylemmän ohjearvon ylitys. XRF-mittauksien antamat tulokset kromille olivat lähes kaksinkertaisia laboratorioanalyyseihin nähden. Kuparipitoisuuksien XRF-mittauksissa kolme mittausta ylitti ylemmän ohjearvon. Toinen XRF-mittauksen tulos oli melkein kaksinkertainen laboratorioanalyysin tulokseen verrattaessa. Laboratoriossa neljästä näytteestä tutkittiin metallit Vna 214/2007 mukaisesti. Samoin neljästä näytteestä tutkittiin PAH-yhdisteet. Yhteensä laboratorioanalyyseissä todettiin kolme ylemmän ohjearvon ylitystä, joista yksi oli arseenipitoisuuden ylitys, yksi kuparipitoisuuden ylitys ja yksi fluoranteenipitoisuuden ylitys. Ylemmän ohjearvon ylityksiä todettiin yhteensä kahdessa eri tutkimuspisteessä. Haitta-aineiden kokonaismäärä Metallit ja puolimetallit Metallien osalta ylemmän ohjearvon ylittävää maa-ainesta arvioidaan olevan yhteensä (alueella A ja B) noin 40 m 3 ktr (80 t). Ylemmän ohjearvon ylittävät maat sijaitsevat portin viereisellä lanssialueella (alue A) ja sitä seuraavalla lanssialueella (alue B) 0,2 m syvyydellä maanpinnasta. Arvioidut kokonaismäärät maaperässä ovat (ylemmän ohjearvon ylittävien osalta): 10 kg arseenia ja 20 kg kuparia. Orgaaniset PAH-yhdisteitä sisältävää maa-ainesta alemman ohjearvon ylittävissä pitoisuuksissa arvioidaan olevan noin 25 m 3 ktr (50 t) alueella A 0-0,3 m syvyydellä maanpinnasta. PAH-yhdisteiden arvioitu kokonaismäärä maaperässä on 2 kg. Haitta-aineiden kokonaismäärät on arvioitu laboratorionäytteiden keskiarvopitoisuuksien perusteella. Metallien osalta huomioon on otettu vain näytteet, joissa pitoisuus ylitti kynnysarvon. RISKINARVIO Kohteeseen tehtiin VNa 214/2007 mukainen arviointi, jonka tavoitteena oli arvioida maaperän puhdistustarve ja esittää tarvittaessa puhdistustavoitteet sekä suositukset muista riskinhallintatoimenpiteistä. Riskinarvio koskee alueella jatkuvaa käyttöä energiahuollon alueena. Kriittisten haitta-aineiden valinta Kohteessa todettiin ylemmän ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia arseenia ja kuparia sekä PAH-yhdisteistä fluoranteenia. Riskinarviointiin valitaan kriittisiksi aineiksi em. aineet/ yhdisteet. Arseeni on peräisin arseeni- ja CCA-suolakyllästeistä, joita on käytetty puunsuojaukseen. Havaitut

HAMELY/217/07.00/2013 5/13 PAH-yhdisteet ovat myös peräisin puunsuojauksesta, kreosoottikyllästeistä. Arseeni Kohteessa otetuista näytteistä laboratorioanalyyseissä mitattu suurin arseenipitoisuus oli 209 mg/kg ja keskiarvo 77 mg/kg. Arseenin suurin hyväksyttävä pitoisuus terveysperusteisesti, SHPter, on 424 mg/kg ja ekologisin, SHPeko, perustein 56 mg/kg. Vaikka arseenin, niin kuin monien muidenkin metallien terveysperusteiset viitearvot ovat pääsääntöisesti melko korkeita, voi monista metalleista aiheutua terveyshaittaa pohjaveden pilaantumisen seurauksena. Pohjaveden pilaantumisriskin perusteella määritetty maaperän viitearvot (SVP pv ) on arseenille 10 mg/kg. Kupari Kuparin ekologisin perustein määritetty alempi ohjearvo on 150 mg/kg ja samoin ekologisin perustein määritetty ylempi ohjearvo 200 mg/kg. Kohteessa todettiin kuparia kahdessa näytepisteessä. Näytepisteessä VAH 054 0,1-0,2m todettiin kenttämittauksen mukaan kuparia 264 mg/kg ja näytepisteessä VAH 056 0,0-0,lm laboratorioanalyysin mukaan 387 mg/kg. Fluoranteeni Fluoranteenin ohjearvot on määritetty ekologisin perustein. Ylempi ohjearvo on 15 mg/kg ja alempi ohjearvo on 5 mg/kg sekä kynnysarvo 1 mg/kg. Fluoranteenin suurin hyväksyttävä pitoisuus terveysperusteisesti, SHPter, on 450 mg/kg. Kohteessa todettiin fluoranteenia yhdessä näytteessä pitoisuuden ollessa 15,4 mg/kg. Kulkeutumis- ja altistumisriskinarviointi Edellä esitettyjen valittujen kriittisten haitta-aineiden joukosta arseeni ja fluoranteeni voivat kulkeutua pohjaveteen. Näistä fluoranteeni on niukkaliukoinen eikä kulkeudu helposti maaperässä. Kupari sitoutuu maaperään tiukasti ja on muihin raskasmetalleihin verrattuna kohtalaisen liikkumaton. Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Etäisyys lähimpään I-luokan pohjavesialueeseen (Syrjänharju 0483403) on noin 400 metriä. Pohjaveden kautta altistuminen on siten vain teoriassa mahdollista. Haitta-aineiden kulkeutumisesta pohjaveteen tässä kohteessa ei ole käytettävissä tutkimustietoja. Alueelta ei ole otettu pohjavesinäytteitä, eikä tiedetä, millä syvyydellä pohjavesi on. Pölyämisen tai ihokosketuksen kautta altistuminen kaikille kohteessa havaituille haitta-aineille on teoriassa mahdollista. Alueelle on asetettu portti eikä alueella oleskella säännöllisesti. Kohteen välittömässä läheisyydessä on asuinalue, josta lapsien on helppo päästä alueelle. Ihokosketuksen kautta tapahtuvan altistumisen mahdollisuutta ei voida täysin sulkea pois, jos alueella tehdään maanrakennustoimenpiteitä tai lapset tuleva alueelle leikkimään. Todetut haitta-aineet eivät haihdu. Pintamaassa todetuille haitta-aineille altistuminen on epätodennäköistä, mutta mahdollista. Ainoaksi altistumisreitiksi jää ihon kautta tai maan/haitta-aineiden nielemisen kautta tapahtuva altistuminen.

HAMELY/217/07.00/2013 6/13 PUHDISTUKSEN TAVOITETASOT Kohde sijaitsee epäherkän maankäytön alueella. Kunnostustavoitteeksi esitetään arseenin ja kuparin sekä mahdollisten kunnostuksen aikana havaittavien muiden yhdisteiden tai aineiden osalta ylempää ohjearvoa. Arseeni Kupari Kromi PAH-yhdisteet 100 mg/kg 200 mg/kg 300 mg/kg 100 mg/kg Kunnostussuunnitelman mukaisen alan B alueella kaivun tavoitetaso on 0,3 m. Alan A alueella kaivun tavoitetaso on 0,2-0,3m. Alueelle jää paikoin kynnysarvon ja alemman ohjearvon ylittävistä arseeni- sekä PAH-yhdisteiden pitoisuuksista johtuen maankäytön rajoite. Näitä maa-aineksia ei saa käyttää kohteen ulkopuolella. Jos näitä maita poistetaan kiinteistöltä, tulee maat toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. KUNNOSTUKSEN TOTEUTUS Ensin tehdään työmaan aloitusilmoitus Hämeen ELY-keskukselle ja Tammelan kunnalle. Työn alussa alue rajataan lippusiimoin ja alueelle kiinnitetään pilaantuneen maan kunnostamisesta kertovat kyltit. Kohteessa sijaitsevat sähköpylväät poistetaan. Alueen valaisinpylväiden ja sähköjohtojen sijainnit varmistetaan ja tehdään ne tarvittaessa jännitteettömiksi. Seuraavaksi poistetaan lanssit ja betonirakenteet. Pilaantuneiden maiden kunnostaminen aloitetaan alueen perältä. Pilaantuneet maat pyritään ensisijaisesti kuormaamaan suoraan kuormaauton lavalle. Kaivettuja massoja voidaan joutua väliaikaisesti säilyttämään kunnostusalueella esim. analyysitulosten valmistumisen ajan. Kunnostuksessa voi syntyä kaatopaikalle toimitettavaa jätettä. Jäte toimitetaan esim. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n kaatopaikalle käsiteltäväksi. Pilaantuneiden maat kunnostetaan massanvaihdolla, jossa kunnostustavoitteen ylittävät maa-ainekset poistetaan ja kuljetetaan vastaanottopaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa tällaisia maa-aineksia. Ilmoituksen mukaan kunnostuksen aikana ei synny käsiteltäviä vesiä. Kunnostussuunnitelman alueella B on PAH-yhdisteillä ja metalleilla pilaantunutta maata noin 80 m 2 :n alueella noin 50 tonnia. Alueelta A poistetaan pilaantunutta maata noin 50 m 2 :n alueella noin 30 tonnia. Kunnostettavan alueen reunoilta ja pohjalta tehdään jäännöspitoisuusmittauksia. Kohteessa voidaan hyödyntää maisemointiin ja kaivualueiden tasaamiseen kynnysarvon ylittäviä maa-aineksia. Tähän tarkoitukseen soveltuvaa määrää pidetään kuitenkin niin pienenä, ettei tästä laadita erillistä suunnitelmaa, vaan sen toteutus esitetään kunnostuksen loppuraportissa.

HAMELY/217/07.00/2013 7/13 Puhdistusaikataulu Yli ylemmän ohjearvon pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan jätteenkäsittelykeskukseen, jolla on lupa ottaa metalleilla ja PAH-yhdisteillä pilaantuneita maa-aineksia. Jätteenkäsittelykeskus vastaa pilaantuneiden maa-ainesten käsittelystä. Kunnostuksen päättyminen ja viimeistely Pilaantuneen alueen kunnostaminen päättyy, kun kunnostustavoitteet on saavutettu ja alue viimeistelty. Koska kohteessa suoritettava maaainesten poistaminen edellyttää kaivamista ennakkotietojen perusteella enimmillään puolen metrin syvyyteen, tasoitetaan alue lopuksi. Erillisestä maisemoinnista päättää kohteen omistaja mahdollisten aluetta koskevien myöhempien suunnitelmien perusteella. Kunnostamisen arvioitu toteuttamisajankohta on sulan maan aikaan vuonna 2013. Kunnostuksen kesto on arviolta kaksi työpäivää. Lisäksi työmaan viimeistely voidaan tehdä jäännöspitoisuusnäytteiden valmistumisen jälkeen, arviolta viikon päästä näytteiden ottamisesta. Puhdistustavoitteen toteaminen ja laadunvalvonta sekä tarkkailu Työsuojelu Kunnostamisen valvontaa ohjataan XRF-mittauksilla. Tuloksia tulkittaessa huomioidaan tutkimusten aikana tehdyt vertailut laboratorion analyysituloksiin. Mittauksia tehdään poistettavista massoista/ kunnostettavilta alueilta vähintään 1 näytteestä 50 m 2 :n alaa tai 20 tonnia kohtia. Lisäksi joka viides näyte tutkitaan laboratoriossa. Näytteet otetaan kokoomanäytteinä tai tarkempaa tietoa tarvittaessa yksittäisinä näytteinä. Työnäytteistä analysoidaan laboratoriossa Vna 214/2007 alkuaineet. Lisäksi kunnostussuunnitelman alueelta B analysoidaan PAH-yhdisteet. Kunnostuksen aikana arvioidaan tehtävän 6 XRF-mittausta poistettavista maa- aineksista, joista laboratoriossa tutkitaan 2. Kunnostuksen lopputulos varmistetaan jäännöspitoisuusnäytteillä. Jäännöspitoisuusnäytteet otetaan periaatteella 1 näyte/ 100 m 2 kaivun pohja-alaa kohti. Kunnostuksen aikana arvioidaan tutkittavan neljä näytettä XRF-mittarilla, joista kaksi tutkitaan laboratoriossa. Kohteessa ei ole tarvetta jälkiseurannalle. Lopullinen jälkiseurantatarve määritetään kuitenkin kunnostuksen loppuraportissa. Kunnostuskohteessa tulee noudattaa työsuojeluohjetta (työturvallisuusohje liitetään kaivusuunnitelmaan), joka soveltuu metalleilla ja PAHyhdisteillä pilaantuneelle alueelle. Urakoitsija vastaa työntekijöiden terveydestä ja tarvittaessa järjestää kaikille työntekijöille ja aliurakoitsijoille perehdyttämistilaisuuden, jossa käydään läpi kaikki työhön mahdollisesti liittyvät riskit. Valvoja avustaa tarvittaessa tilaisuuden toteuttamista. Kunnostustyön melu ja tärinä vastaavat normaalin maanrakennustyömaan aiheuttamaa melua ja tärinää. Melulta ja tärinältä suojaudutaan normaalin maanrakennustyöhön liittyvillä toimenpiteillä.

HAMELY/217/07.00/2013 8/13 Ympäristövaikutukset ja -haittojen ehkäisy Pilaantuneiden maiden kuormat peitetään ja autojen renkaat puhdistetaan tarvittaessa pilaantuneiden massojen leviämisen estämiseksi. Ensisijaisesti pyritään siihen, että ajoneuvot kulkevat puhtaita reittejä pitkin. Kohteen työnaikaisia riskejä ovat maa-aineksen pölyäminen ja haittaaineiden leviäminen laajemmalle. Maa-aineksien pölyäminen minimoidaan kaivuteknisillä toimenpiteillä ja tarvittaessa maa-aineksen kastelulla. Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin Poikkeamatilanteisiin, joita ovat mm. työmaaonnettomuudet, myrskyt, rankkasateet, massamäärien tai pilaantuneisuuden oleellinen laajeneminen tai uudet haitta-aineet, varaudutaan mm. tiedottamisella ja yhteystietojen vaihdolla. Poikkeamatilanteissa työmaavalvoja ottaa yhteyttä projektipäällikköön ja tilanteen mukaan edelleen valvovaan viranomaiseen sekä tilaajan edustajaan. Tarvittaessa pidetään työmaakokous ja sovitaan jatkotoimenpiteistä. Kirjanpito ja kunnostustyön raportointi Työmaavalvoja seuraa ja ohjaa kunnostustyön etenemistä ja kirjaa suoritetut toimenpiteet ja tapahtumat sekä mahdolliset poikkeavat tilanteet työmaapäiväkirjaan. Alueelta poistettavien maa-aineskuormien kuljettajille annetaan pilaantuneen maaperän siirtoasiakirjat. Siirtoasiakirjat säilytetään vähintään kolme vuotta työn hyväksymisestä valvojan arkistossa. Kunnostuksen valvoja pitää kirjaa suoritetuista ja otetuista kontrollinäytteistä (määrä ja sijainti) sekä mahdollisista poikkeamista. Työmaavalvoja laatii kunnostuksen loppuraportin kolmen kuukauden kuluessa kunnostuksen päättymisestä. Loppuraportti toimitetaan Hämeen ELY-keskuksen valvovalle viranomaiselle tarkastettavaksi sekä tiedoksi paikalliselle Tammelan kunnan ympäristöviranomaiselle. ILMOITUKSEN KÄSITTELY Ilmoitus asiakirjoineen on toimitettu tiedoksi Tammelan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ratkaisu Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut ilmoituksen ja hyväksyy siinä tarkoitetun alueen puhdistamisen ilmoituksessa esitetyllä tavalla ellei määräyksissä muuten määrätä.

HAMELY/217/07.00/2013 9/13 Määräykset 1. Puhdistustöiden käynnistämisestä on ilmoitettava etukäteen Hämeen ELY-keskukselle ja Tammelan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Samalla on ilmoitettava puhdistustyön valvojan nimi ja yhteystiedot. Valvojan tulee vastata työn laadunvalvonnasta. 2. Ilmoituksessa tarkoitetun kohdealueen maaperä on puhdistettava valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiseen ylempään ohjearvotasoon seuraavasti: Arseeni 100 mg/kg Kupari 200 mg/kg Kromi 300 mg/kg PAH-yhdisteet 100 mg/kg Mikäli maaperän puhdistuksen yhteydessä tulee esiin haitta-aineita, joita ei tällä hetkellä ole tiedossa tai joita ei todettu kohteen alueella tehtyjen ympäristöteknisten maaperätutkimusten yhteydessä, on maaperä puhdistettava valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiseen ylempään ohjearvotasoon. 3. Käsittelyyn toimitettavien ja maaperään jäävien maamassojen pitoisuudet on varmistettava luotettavalla ja edustavalla näytteenotolla ja analysoinnilla. 4. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava seuraavasti: Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltava pilaantunut maa: pilaantunut maaaines, jonka haitta-ainepitoisuus ylittää alemman ohjearvon, mutta alittaa vaarallisen jätteen raja-arvon. Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltava pilaantunut maa: maa-aines, jonka haitta-ainepitoisuus ylittää vaarallisen jätteen raja-arvon. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava pilaantumattomiksi, jos maaaineksen haitta-ainepitoisuus alittaa kynnysarvon. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava maa-aineksiksi, joissa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, jos maa-aineksen haitta-ainepitoisuus ylittää kynnysarvon, mutta alittaa alemman ohjearvon. 5. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet on toimitettava käsiteltäviksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisellä aineella pilaantuneen maan vastaanotto ja käsittely. Tavanomaiseksi jätteeksi luokitellut pilaantuneet maat voidaan sijoittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle, jolle kyseisten pilaantuneiden maiden kaatopaikkakelpoisuus on todettu tai muulle jätteenkäsittelypaikalle, jonne voidaan ympäristöluvan perusteella sijoittaa vastaavaa pilaantunutta maata. Vaaralliseksi jätteeksi luokitellut pilaantuneet maat tulee toimittaa käsiteltäväksi laitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan vaarallisen jätteen käsittely.

HAMELY/217/07.00/2013 10/13 Jätelain (646/2011) 121 :n mukaan pilaantuneen maa-aineksen siirroista on laadittava siirtoasiakirja. Jätteen haltijan ja vastaanottajan on säilytettävä allekirjoittamansa siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan allekirjoituksesta. Maankaatopaikalle saa sijoittaa vain sen ympäristöluvassa määriteltyjä maa-aineksia. Jos luvassa ei ole määritetty sijoitettavalle maaainekselle suurimpia sallittuja haitallisten aineiden pitoisuusarvoja, voidaan sinne sijoittaa maita, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat alemmat ohjearvot. Pohjavesialueella sijaitsevalle maankaatopaikalle saa sijoittaa vain maita, joiden haitta-ainepitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. 6. Maaperän puhdistustyön yhteydessä esille tulevat jätteet on poistettava. Jätteiden käsittelyssä on noudatettava Tammelan kunnan jätehuoltomääräyksiä. Jätteet on toimitettava asianmukaisen luvan omaavaan käsittely- tai kierrätyspaikkaan. 7. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus, kuljetus ja muut puhdistukseen liittyvät työvaiheet on toteutettava niin, ettei pilaantunutta maaainesta leviä ympäristöön, eikä aiheudu muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Haitta-aineiden leviämisen rajoittamiseksi tulee pilaantuneen maan kuormat peittää huolellisesti kuljetusten ajaksi, kuljetusajoneuvojen renkaat tarvittaessa puhdistaa, kuivaa maata tarpeen mukaan kostuttaa pölyämisen rajoittamiseksi ja keskeyttää kaivu kovalla tuulella. Pilaantunutta maata saa välivarastoida työmaa-alueella vain, mikäli se on tarpeen maiden tarkempaa luokittelua varten, välttämättömien laboratorioanalyysien ajan tai jos kaivu- tai lastaustekniset syyt sitä edellyttävät. 8. Maaperän puhdistustyöstä ja tavoitteiden toteutumisesta tulee tehdä työn päätyttyä loppuraportti, joka on toimitettava Hämeen ELYkeskukselle ja Tammelan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa puhdistuksen loppumisesta. Loppuraportissa on esitettävä alueelta kaivettavien ja poiskuljetettavien maamassojen ja muiden jätteiden määrä, haitta-aineiden pitoisuudet, käsittelymenetelmät ja sijoitus-/käsittelypaikka sekä laadunvarmistusmenetelmät, näytepisteiden ja puhdistetun alueen sijainti kartalla, tiedot vesienkäsittelystä, muut tiedot kohteen kunnostuksen toteutuksesta ja arvio tavoitteiden toteutumisesta. Tiivistelmä loppuraportista tulee toimittaa Hämeen ELY -keskukselle myös sähköisellä lomakkeella suomi.fi -asiointipalvelun kautta (www.suomi.fi, Pilaantuneen maaperän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027). Pilaantuneen maan kuljetuksista tulee lisäksi laatia siirtoasiakirjat, jotka on tehtävä siten, kuin valtioneuvoston asetuksessa (179/2012) jätteistä säädetään. Alueen maaperään puhdistuksen jälkeen jäävistä haitta-ainepitoisuuksista on tehtävä selvitys käyttäen luotettavia ja edustavia näytteenottoja analysointimenetelmiä. Selvitys jäännöspitoisuuksista on esitettävä loppuraportissa. Mikäli puhdistuksessa ei ole päästy asetettuun puhtaustasoon, on loppuraportissa esitettävä maahan jääneen pilaantuneen alueen sijainti kartalla sekä esitettävä arvio maaperään jääneiden

HAMELY/217/07.00/2013 11/13 Määräysten perustelut haitallisten aineiden aiheuttamista ympäristö- ja terveysriskeistä ja maaperän puhdistustarpeesta. Päätöksessä annetut määräykset ovat tarpeen ympäristö- ja terveyshaittojen vähentämiseksi (määräykset 2-7) sekä toiminnan järjestämisen (määräykset 4-7) ja valvonnan (määräykset 1, 3 ja 8) kannalta. Kohteen maaperän puhdistukselle määräyksessä 2 edellytettyä tavoitetasoa voidaan pitää riittävänä tehtyjen tutkimusten ja riskinarvion perusteella sekä alueen maankäyttö huomioiden. Kohde ei sijaitse pohjavesialueella, kohteessa ei ole asuinrakennuksia, ravintokasvien viljelyä tai päiväkotia. Maa-ainesjätteen luokittelussa on noudatettava ympäristöhallinnon ohjeessa 2/2007 esitettyjä periaatteita. Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa (179/2012) jätteistä annetut vaarallisen jätteen raja-arvot tai jolla on jokin muu ko. asetuksen mukaisista vaaraominaisuuksista. Pilaantuneeseen maaainekseen sovellettavia vaarallisen jätteen raja-arvoja on esitetty ympäristöhallinnon ohjeen 2/2007 liitteessä 14. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen alemman ohjearvon ja vaarallisen jätteen raja-arvon välissä (määräykset 4 ja 5). Jätteen kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997, muutos 202/2006) mukaisesti, kriteereinä mm. liukoisuusraja-arvot ja orgaanisten yhdisteiden pitoisuus (määräys 5). Alemman ohjearvon alittavien maa-ainesjätteiden osalta kaatopaikkakelpoisuus voidaan osoittaa pilaantuneisuustutkimuksissa saatujen haitta-ainepitoisuuksien perusteella. Jätelain mukaan kunta voi antaa paikallisia yleisiä määräyksiä mm. jätteen luokittelusta ja käsittelystä. Tästä syystä muun kuin pilaantuneen maa-ainesjätteen asianmukainen käsittely edellyttää, että jätteen luokittelussa ja käsittelyssä noudatetaan Tammelan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen ohjeita (määräys 6). Maaperän puhdistaminen pilaantuneella alueella ja pilaantuneen maaaineksen poistaminen ja toimittaminen käsiteltäväksi luvan omaavaan paikkaan voidaan tehdä ilmoitukseen perustuen ilman ympäristölupaa, koska pilaantuneen maaperän pilaantumisen aste ja laajuus on ilmoituksen liitteenä raportoiduissa tutkimuksissa riittävästi selvitetty, puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa massanvaihtomenetelmää, eikä puhdistamisesta aiheudu muuta ympäristön pilaantumista tai kohtuutonta haittaa naapurustolle. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 4, 7, 8, 75, 77, 78, 96, 105 Ympäristönsuojeluasetus 25, 26, 27

HAMELY/217/07.00/2013 12/13 Jätelaki 5, 12, 13, 15, 17, 118, 119, 121 Jätehuoltolaki 21, 32, 33, 40 Laki ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta 22 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997) Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta (202/2006) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2013 (907/2012) PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO Päätös on voimassa toistaiseksi. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992, muut. 961/1998) nojalla. Maksun määrä 800 perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2013 (907/2012). Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 50 /h. Ilmoituksen käsittelyyn on käytetty 16 h. Suoritemaksua koskeva lasku lähetetään Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös (saantitodistuksella) Elenia Oy, PL 2, 33901 TAMPERE Jäljennös päätöksestä (sähköisesti) Vahanen Environment Oy, Antti Tiri, antti.tiri@vahanen.com Tammelan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Hämeen ELY -keskus tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Tammelan kunnan virallisella ilmoitustaululla. Lisätiedot Lisätietoja päätöksestä antaa ympäristöinsinööri Maria Väänänen, p. 0295 025246.

HAMELY/217/07.00/2013 13/13 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen viimeistään 10.7.2013. Valitusosoitus on liitteenä. Diplomi-insinööri Olli Valo Ympäristöinsinööri Maria Väänänen LIITTEET Valitusosoitus