Etelä-Suomi Päätös Nro 75/2010/3 Dnro ESAVI/369/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 9.12.2010 ASIA LUVAN HAKIJA Pyymaannevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus ja toiminnan aloittaminen laajennusalueella muutoksenhausta huolimatta, Evijärvi ja Lappajärvi Vapo Oy PL 22 40101 JYVÄSKYLÄ VIRANOMAISIA KOSKEVA MERKINTÄ Ympäristölupavirastot on lakkautettu 31.12.2009. Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n mukaan ympäristölupavirastoissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastolle, siirtyivät 1.1.2010 vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. Tämän asian käsittelyä on jatkanut Etelä-Suomen aluehallintovirasto, koska asia on kuulutettu Länsi-Suomen ympäristölupavirastossa ennen 1.1.2010. Ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. HAKEMUS Vapo Oy on 30.6.2008 ympäristölupavirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Pyymaannevan 172,9 ha:n suuruisen tuotannossa olevan alueen ja 44,9 ha:n suuruisen laajennusalueen turvetuotantoon Evijärven ja Lappajärven kunnissa. Lisäksi lupaa haetaan toiminnan aloittamiseen laajennusalueella muutoksenhausta huolimatta, koska käytössä olevista turvevaroista on kova puute ja turpeen kysyntä on talousalueella kasvava. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) -kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki PL 115, 00231 Helsinki fax 09 726 0233 ymparistoluvat.etela@avi.fi
HAKEMUKSEN SISÄLTÖ 1 momentin 7 c) -kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. Toimintaa koskevat luvat, lausunnot, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Toiminta Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 3.6.2002 antamallaan päätöksellä nro 26/2002/2 myöntänyt vesilain mukaisen luvan Pyymaannevan 181,8 ha:n, Saapasnevan 53,6 ha:n ja Iso-Saapasnevan pohjoisosan 68,0 ha:n suuruisen turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamiseen toisen maalla oleviin ojiin ja edelleen Sammalojaan ja Vallinpuroon Evijärven ja Lappajärven kunnissa. Vaasan hallinto-oikeus ei muuttanut ympäristölupaviraston päätöstä 23.5.2003 antamallaan päätöksellä nro 03/0080/3. Ympäristölupaviraston päätöksen lupamääräyksen 13) mukaan lupa on voimassa 31.12.2009 saakka, tai, mikäli luvan saaja panee viimeistään 30.6.2008 mennessä vireille ympäristölupahakemuksen, siihen saakka, kunnes tuosta hakemuksesta on annettu lainvoimainen päätös. Hakija omistaa hankealueen. Hankealueella on voimassa Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava. Kruunupyynjoen vesistöalueella on voimassa suunnittelumääräys II, jonka mukaan valuma-aluekohtaisesti ja paikallisesti on otettava huomioon, että turvetuotannon mahdollisesti aiheuttama kokonaiskuormituksen kasvu ei vaaranna vesistön luontoarvoja. Yleiskuvaus toiminnasta Pyymaannevan kuntoonpano turvetuotantoa varten on aloitettu vuonna 1980. Laajennusalueen kuntoonpano aloitetaan ympäristöluvan täytäntöönpanokelpoiseksi tulemisen jälkeen. Kaikki voimassa olevaan lupaan sisältyvät alueet ovat olleet tuotannossa. Tuotannosta on poistunut 6,7 ha. Tuotannon on arvioitu päättyvän vuonna 2035. Tuotantoalueen nykyinen pinta-ala auma-alueet (4,9 ha) mukaan luettuna on 172,9 ha. Vesienkäsittelyn tehostamisen ja laajennusalueen (44,9 ha) käyttöönoton jälkeen yhteenlaskettu tuotantoala on 215,8 ha. Tuotantoalue koostuu viidestä tuotannossa olevasta lohkosta, joiden yhteinen pinta-ala on 205,6 ha ja neljästä yhteensä 10,2 ha:n suuruisesta auma-alueesta. Tuotanto on jyrsinpolttoturvetta mekaanisella kokoojavaunulla ja vähäisemmässä määrin myös toisioerottimella varustetulla imuvaunulla. Myös HAKU-menetelmän käyttö Pyymaannevalla on mahdollinen. Tuotantopäiviä on vuodessa noin 30 50. Keskimääräinen vuosituotantomäärä Pyymaannevalla ja lähellä sijaitsevilla Saapasnevan ja Iso-Saapasnevan pohjoisosan tuotantoalueilla on yhteensä noin 155 000 m 3. Kysynnän mukaan Pyymaannevalta voidaan tuottaa myös ympäristöturvetta ja palaturvetta. 2
Energiaturpeen käyttöpaikkoja ovat pääasiassa Kokkolan ja Pietarsaaren voimalaitokset. Ympäristöturve menee lähiympäristöön kuivikkeeksi, kompostointiin, lietteen imeytykseen ja maanparannukseen ja palaturve lähiympäristön palaturveasiakkaille. Hakija kunnostaa omistamansa alueet uuteen maankäyttöön mahdollisimman pian toiminnan päättymisestä. Mahdollisuuksien mukaan tuotannosta poistuneiden alueiden kuivatus järjestetään erillisesti eli ne rajataan tuotannossa oleviin alueisiin nähden ulkopuolisiksi. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan. Jälkikäyttömuotoina tulevat kysymykseen esimerkiksi metsittäminen tai viljely. Pyymaannevan ja lähellä sijaitsevien Saapasnevan ja Iso-Saapasnevan pohjoisosan tuotantoalueiden turvetuotanto ja siihen liittyvä kuljetus työllistävät urakoitsijoita välittömästi noin 20 henkilötyövuotta. Välillisiä työpaikkoja syntyy saman verran. Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Kuivatusvesien nykyiseen käsittelyyn kuuluvat sarkaojien lietetaskut, sarkaojapidättimet ja padottavalla rakenteella sekä pintapuomilla varustetut laskeutusaltaat ja virtaamansäätöpadot. Laajennusalueen kuntoonpanovaihe kestää 1 3 vuotta. Kuntoonpanotyöt tehdään seuraavassa järjestyksessä: eristysojat ja paloaltaat, vesiensuojelurakenteet, lasku- ja kokoojaojat. Pyymaannevalle on suunniteltu kaksi pintavalutuskenttää, 3 ja 4. Kentälle 4 johdetaan uuden laajennusalueen (lohko 5) kuivatusvedet. Kentän pintaala 2,1 ha ja se on 4,0 % valuma-alueesta. Pintavalutuskentälle 3 johdetaan pääosa lohkojen 1 4 kuivatusvesistä. Kentän pinta-ala on 11,8 ha ja se on 6,5 % valuma-alueesta. Pintavalutuskenttä 3 on metsäojitettua suota ja pintavalutuskenttä 4 pääosaltaan luonnontilaista suoaluetta. Lohkon 1 kuivatusvedet 5,2 ha:n suuruiselta alueelta johdetaan laskuojaan 3 kosteikkoaltaan ja virtaamansäätöpadon kautta. Tuotantoaikaa tällä alueella on hakemuksen mukaan 5 7 vuotta. Vuosien 1999 2006 kuormitustarkkailuraporttien mukaan Pyymaannevan nettopäästöt vesistöön ovat vaihdelleet seuraavasti: 3 Kiintoaine Kokonaisfosfori Kokonaistyppi 720 10 500 kg/a 20 60 kg/a 420 1 700 kg/a Kuormitus on ollut suurinta Pyymaannevan kuntoonpanovaiheessa. Vuosien 2004 2006 keskimääräinen kuormitus on ollut Pyymaanevalla ja läheisellä Saapasnevalla yhteensä noin 9 140 kg kiintoainetta, 1 820 kg typpeä ja 60 kg fosforia.
Vesienkäsittelyn tehostamisen jälkeen Pyymaannevan, Saapasnevan ja Iso-Saapasnevan pohjoisosan yhteenlasketut vesistöön johdettavat nettopäästöt tuotannon aikana on arvioitu seuraaviksi: 4 Kiintoaine Kokonaisfosfori Kokonaistyppi 3 000 kg/a 20 kg/a 700 kg/a Pöly, melu ja liikenne Varastointi ja jätteet Kuormaus karheelta (keräily), aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita, mutta jyrsiminen, kääntäminen ja karheaminen ovat vähemmän pölyä muodostavia työvaiheita. Pölynmuodostukseen ja leviämiseen vaikuttavat turpeen maatuneisuusaste ja kosteus, tuotantomenetelmä ja sääoloista erityisesti tuulen nopeus. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään lisääntyvän tulipaloriskin vuoksi. Turvepöly sisältää suurien hiukkasten lisäksi myös hengitettäviä hiukkasia (PM 10, hiukkaskoko alle 10 µm) ja pienhiukkasia (PM 2,5, hiukkaskoko alle 2,5 µm). Pölyhaitan syntymiseen vaikuttavat tuotantoalueen sijainti suhteessa asutukseen tai vesistöihin sekä maaston muodot ja suojaavan puuston määrä. Nostosta aiheutuva pölyn muodostus ja leviäminen ympäristöön ajoittuvat kesän poutajaksoihin ja lastauksen aiheuttama pölyäminen keskittyy lyhytjaksoisesti talvikauteen. Turvekuljetukset suojataan kuljetuksen aikana tapahtuvan pölyämisen estämiseksi. Työkoneiden käytöstä voi tuotantopäivien aikana syntyä melua ympäri vuorokauden. Turpeen toimitusaikana melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä ja vastaa liikennemelua. Energiaturve toimitetaan asiakkaille pääasiassa lämmityskaudella (loka huhtikuu). Vuosittain Pyymaannevan ja lähellä sijaitsevien Saapasnevan ja Iso-Saapasnevan pohjoisosan tuotantoalueilta kuljetetaan yhteensä noin 1 300 rekkakuormaa. Ympäristöturpeita toimitetaan ympäri vuoden tilausten mukaan. Energiaturpeen toimitus tapahtuu reittiä työmaatie Pitkäsalontie seututie 751 ja edelleen valtatietä 68 Pietarsaareen ja/tai valtateitä 63 ja 13 Kokkolaan. Pyymaannevan ja lähellä sijaitsevien Saapasnevan ja Iso-Saapasnevan pohjoisosan tuotannossa käytetään vuosittain polttoöljyä noin 142 000 l, voiteluöljyjä noin 950 l, muita voiteluaineita noin 200 kg ja varastoaumojen suojamuovia noin 7 900 kg. Samanaikaisesti säilytettävän polttoaineen määrä on eri kohteissa alle 15 000 l. Urakoitsijat säilyttävät polttoaineitaan pelastussuunnitelmassa osoitetuilla paikoilla siirrettävissä säiliöissä, joista aineet eivät vahinkotapauksissa pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen.
Pyymaannevan ja lähellä sijaitsevien Saapasnevan ja Iso-Saapasnevan pohjoisosan tuotannossa syntyy vuosittain jäteöljyjä yhteensä 950 l, kiinteää öljyjätettä 160 kg, sekajätettä 3 m 3, aumamuovia 7 900 kg ja rautaromua 600 kg. Urakoitsijat toimittavat jäteöljyn, muut ongelmajätteet ja sekajätteen erityisille jätteiden keruupaikoille asianmukaisiin säiliöihin, joista paikallinen jätteenkeruuyrittäjä toimittaa ne jätteenkäsittelypaikoille. Metalliromu myydään romuraudan välittäjälle kierrätykseen. Aumamuovit kerätään ja varastoidaan tuotantoalueelle niille osoitetuilla varastoalueilla. Varastoitu muovi paalataan ja hyödynnetään myöhemmin energiana tai kierrättämällä. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmassa on selvitetty kantojen, kivien, mineraalimaiden ja laskeutusaltaiden lietteen määrä, käyttö ja ympäristövaikutukset. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Pyymaannevalla on 172,9 ha tuotantokunnossa olevaa aluetta. Pyymaannevan laajennusalueen pääasialliset suotyypit ovat rahkarämemuuttuma, lyhytkorsirämemuuttuma ja tupasvillarämemuuttuma. Rahkarämemuuttuman pääasialliset kasvilajit ovat kanerva ja variksenmarja, lyhytkorsirämemuuttuman valtalajeja ovat suokukka, tupasluikka ja tupasvilla ja tupasvillarämemuuttuman tyypillisiä lajeja ovat tupasvilla, vaivaiskoivu ja suopursu. Laajennusalue on ojitettua aluetta. Pyymaanneva sijaitsee Evijärven kunnan Särkijärven kylässä ja Lappajärven kunnan Kirkonkylässä noin 12 km Evijärven keskustasta kaakkoon ja noin 15 km Lappajärven keskustasta pohjoiseen. Pyymaannevan ja Saapasnevan välissä on Pitkäsalon kylä ja Pyymaannevan koillispuolella Sammalojan taloryhmä. Tuotantoaluetta ympäröivät joka puolelta metsäojitetut suoalueet, metsät tai maatilojen talouskeskusten ympärillä olevat pellot. Tuotantoalueen läheisyydessä alle 500 metrin etäisyydellä ei ole asuinrakennuksia. Pyymaannevan itäpuolella sijaitsee hakijan Julkunevan turvetuotantoalue ja eteläpuolella Saapasnevan ja Iso-Saapasnevan pohjoisosan turvetuotantoalueet. Hankealueen välittömässä läheisyydessä ei ole yleisiä ulkoilu- tai virkistysalueita. Alueelle kaivetut ja kaivettavat ojat ja altaat lisäävät vesilintujen pesimismahdollisuuksia. Kunnostus- ja tuotantotoiminnan aikana alueella ei voi metsästää, mutta tuotantokauden ulkopuolella se on mahdollista. Turvetuotantoalueilla viihtyviä metsästettäviä lajeja ovat hirvi, jänis, teeri, telkkä, sinisorsa ja tavi. Toiminnasta voi ajoittain levitä turvepölyä tuotantoalueen lähiympäristöön. Hakijalle ei ole esitetty valituksia pölyhaitasta. Asutuksen etäisyys, vallitse- 5
vat tuulensuunnat ja suojavyöhykkeinä toimivat metsäalueet tuotantoalueen ja asutuksen välissä huomioon ottaen toiminnasta ei hakijan mukaan saata aiheutua naapurikiinteistöjen käytölle kohtuutonta pölyrasitusta. Melulle asetetut ohjearvot eivät muualla vastaavanlaisissa kohteissa tehtyjen selvitysten perusteella tule ylittymään hankealueen ympäristössä sijaitsevissa asutuissa kohteissa. Hakijalle ei ole esitetty valituksia meluhaitasta. Hankealueen lähimmät kiinteistöt ovat liittyneet Evijärven kunnan vesijohtoverkkoon. Hankkeella ei siten ole vaikutusta lähimpien kiinteistöjen veden saantiin. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Vesistö Hankealueen välittömässä läheisyydessä ei ole Natura 2000 -ohjelmaan kuuluvia tai muita suojelualueita eikä luonnontilaisia pienvesiä. Lähin pohjavesialue (alueluokka I) on Kotikankaan pohjavesialue (1005204), joka sijaitsee Pyymaannevan eteläpuolella noin 500 metrin etäisyydellä. Pohjavesi purkautuu ympäröiville soille ja alueen luoteisosan lähteestä. Sade- ja kuivakaudet vaikuttavat muodostuvan pohjaveden määrään. Hakijan tietojen mukaan Kotikankaan pohjavesialuetta ei käytetä vedenottoon. Hankealue sijaitsee Kruunupyynjoen (48) vesistön Raisjoen osavalumaalueella (48.007). Raisjoen valuma-alueen pinta-ala on 77,4 km 2, järvisyys 1,1 %, keskivirtaama 0,77 m 3 /s ja ylivirtaama (HQ 1/10 ) noin 8,8 m 3 /s. Pyymaannevan kuivatusvedet johdetaan laskuojasta 3 Vallinpuron kautta Raisjokeen ja laskuojasta 5 Sammalojan kautta Raisjokeen. Raisjoki laskee Kruunupyynjoen keskiosan järviryhmään Svartsjön-järven kautta. Hankealueen velvoitetarkkailutulosten mukaan Vallinpuron, Sammalojan ja Raisjoen vesi on tyypillistä metsäojitetulle, suovaltaiselle valuma-alueelle. Purojen vesi on melko ravinteikasta ja humuspitoista. Raisjoen kokonaisfosforipitoisuudet ovat purojen pitoisuuksia korkeammat. Muuten veden laadussa ei ole selkeitä eroja kolmen tarkkailupisteen välillä. Vallinpuroon johdetaan tällä hetkellä myös hakijan tuotannossa olevan Saapasnevan (44,9 ha) ja valmistelussa olevan Iso-Saapasnevan pohjoisosan (68 ha) kuivatusvedet. Sammalojaan on tarkoitus johtaa hakijan Julkunevan tuotantoalueen kuivatusvesiä noin 270 ha:n alueelta. Julkunevaa koskeva ympäristölupapäätös ei ole lainvoimainen. Kalastus hankealueen alapuolisilla vesialueilla on virkistyskalastusta lähinnä ongella, katiskalla ja osin myös verkoilla. Vallinpurolla, Sammalojalla ja Raisjoen yläosalla ei ole mainittavaa kalataloudellista merkitystä. Raisjoes- 6
Ympäristöriskit Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu sa merkittävimmät saaliskalat ovat ahven, hauki ja särki. Svartsjön on kalataloudellisesti merkittävämpi vesistö kuin Raisjoki. Svartsjönin kalasaalis on lajikoostumukseltaan pääosin samankaltainen kuin Raisjoessa, mutta merkittävä kalalaji edellisten lisäksi on lahna. Kalatalousraporttien mukaan Raisjoen alaosassa ja Svarsjönissä kalaston kannalta merkittävin ongelma on veden ajoittainen happamuus, joka ei kuitenkaan ole seurausta turvetuotannosta. Turvetuotannon vaikutus alapuolisten vesistöjen laatuun jää hyvin vähäiseksi suhteutettaessa keskimääräinen vuosikuormitus Raisjoen vesistöalueen keskivirtaamiin. Vesiensuojelun tehostamisen jälkeen turvetuotannon päästöt ja vesistövaikutukset vähenevät nykytilaan verrattuna. Hankkeen vesistövaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti tuotantoalueen alapuolisiin laskuojiin, Vallinpuroon, Sammalojaan ja Raisjoen yläosaan. Pyymaannevan, Saapasnevan ja Iso-Saapasnevan pohjoisosan turvetuotantoalueiden osuus Raisjoen valuma-alueen pinta-alasta on 4 %. Raisjoen vesi kelpaa lähinnä kasteluvedeksi, mutta ei vaativampaan talousvesikäyttöön. Hankkeen vaikutukset eivät muuta veden käyttömahdollisuuksia tältä osin. Hakijan mukaan hankkeesta ei aiheudu haittaa Raisjoen tai Svartsjönin rantakiinteistöjen virkistyskäytölle. Kalaston ja rapujen elinolosuhteet Raisjoessa ovat rajoitettuja. Veden laatu suosiikin lähinnä särkikaloja, jotka viihtyvät rehevissä vesissä. Työmaalle laaditaan vuosittain päivitettävä pelastussuunnitelma ja nimetään paloturvallisuusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Tuotantoalueella on tarvittava sammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Työmaan henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään koulutusten sekä toimintaharjoitusten avulla. Työmaan pelastussuunnitelma toimitetaan pelastusviranomaisille. Pelastusviranomaiset tekevät arviointi- ja tutustumiskäyntejä työmaalla ja hyväksyvät työmaan palosuojeluvalmiuden. Ympäristöviranomaiset tarkastavat oman harkintansa mukaan työmaan ympäristönhoidon tasoa sekä vesiensuojelurakenteita ja antavat tarkastuksiin liittyen ohjeita ja velvoitteita. Mahdollisista häiriötilanteista sekä niiden korjaustoimista ilmoitetaan valvontaviranomaiselle. Hätätilanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Toiminta on vakuutettu ympäristövahinkovakuutuslain mukaisesti. Toiminnan vaikutuksia seurataan käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailulla Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukai- 7
sesti. Hakija on esittänyt päästötarkkailuasemaksi pintavalutuskenttää 3. Näytteitä otetaan pintavalutuskentältä purkautuvasta vedestä vuosittain touko syyskuussa kerran kuukaudessa. Hakija on esittänyt, että vesistötarkkailua jatketaan tämänhetkisillä näytepisteillä nykyiseen tapaan Vallinpurossa, Sammalojassa ja Raisjoessa. Kalataloustarkkailua jatketaan nykyisen ohjelman mukaisesti. 8 Korvaukset HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakijan mukaan hankkeesta ei aiheudu korvattavaa haittaa. Hakija on 15.8.2008 täydentänyt hakemustaan maanomistajaselvityksellä, 28.10.2008 muun muassa selvityksellä laajennusalueen nykytilasta ja kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmalla sekä 14.1.2009 suunnitelman ruotsinkielisellä käännöksellä. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Evijärven, Lappajärven ja Kruunupyyn kunnissa 13.2. 16.3.2009 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Länsi-Suomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskukselta, Evijärven, Lappajärven ja Kruunupyyn kuntien ympäristönsuojeluviranomaisilta sekä Evijärven ja Lappajärven kunnilta. 1) Länsi-Suomen ympäristökeskus on katsonut, että hakijan esittämät vesienkäsittelyrakenteet ovat parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja vähentävät kuormitusta alapuoliseen vesistöön. Ympäristökeskuksen tiedossa ei ole ollut esteitä luvan myöntämiselle. Pintavalutuskenttien toimintaa on tarkkailtava ja puhdistusta tehostettava tarvittaessa. Lupamääräyksillä on taattava vesiensuojelurakenteiden oikea mitoitus, kunnossapidon tiivis valvonta, kuormituksen tarkkailu sekä laskeutusaltaiden ja ojaston puhdistustyön valvonta. Ympäristökeskukselle on toimitettava vuosiraportti tuotantotoiminnasta, tarkkailutiedoista ja poikkeustilanteista raportointivuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Vesiensuojelurakenteiden valmistumisesta ja käyttöönotosta on ilmoitettava ympäristökeskukselle. Tuotantoalueen valumavedet on ohjattava vesiensuojelurakenteiden kautta niin kauan kuin alueet ovat kasvipeitteisiä ja kuormituspotentiaalin voidaan katsoa vähentyneen.
Ympäristökeskuksen mielestä toiminnanaloittamislupaa ei voida myöntää, koska tehtävät toimenpiteet (ojitus, pintaturpeen poisto, sarkojen muotoilu ja tuotanto) aiheuttavat alapuoliseen vesistöön peruuttamattomia päästöjä. Aluetta olisi lisäksi hankala ennallistaa ennen toimintaa olevaan tilaansa, mikäli osoittautuisi, ettei hankkeelle saadakaan lupaa. 2) Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskus on katsonut, että hakemuksessa esitetyt vesienpuhdistusmenetelmät edustavat pääosin parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Ainoastaan Pyymaannevan lohkon 1 (31,8 ha) vesistä karttatarkastelun perusteella noin 5 hehtaarin alalta johdetaan vedet perustason puhdistuksen jälkeen purkuojaan, jolta osin tilanne ei vastaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Ehdotuksessa Luodon-Öjanjärven laskevien vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelmaksi vuoteen 2015 (luonnos 31.10.2008) on asetettu tavoitteeksi Kruunupyynjoen osalta hyvän ekologisen tilan saavuttaminen. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää vesieliöstön vapaan liikkumisen mahdollistamista, keskimääräisen fosforipitoisuuden saamista pysyvästi alle 40 µg/l (nykyisin 70 µg/l) sekä ph-minimiksi 5,5. Tavoitteiden saavuttamien edellyttää kuormituksen vähentämistä kaikkien kuormittajien osalta. Työ- ja elinkeinokeskus on katsonut, että tämän hankkeen yhteydessä kuivatusvesien puhdistusmenetelmien tulee vastata parasta käyttökelpoista tekniikkaa koko tuotantoalueella. Hakijan teettämien kalataloustarkkailujen perusteella pyyntiponnistus ja kalansaalis ovat hankkeen vaikutusalueella pienentyneet vuodesta 2003 vuoteen 2007. Samanaikaisesti kuitenkin koekalastuksissa saadun kalansaaliin yksilömäärä ja biomassa ovat kasvaneet. Epäselväksi jää, onko kalastuksen väheneminen ja saaliin pienentyminen yhteydessä turvetuotannon vesistöön kohdistuviin päästöihin. Hankkeen kalataloudellisten vaikutusten selvittämiseksi luvan saajan on jatkossakin tarkkailtava kuivatusvesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen työ- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava työ- ja elinkeinokeskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna yhdessä alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. Pienvesistöjen kalataloudellisten kunnostusten on todettu maksavan noin 20 /m. Hankealueen alapuolisen Raisjoen (noin 10 km jokiuomaa) kalataloudellisen kunnostuksen kokonaiskustannukseksi voidaan siis arvioida noin 200 000. Hankkeen toiminta-aika on hakemuksessa esitetty päättyväksi vuosien 2020 ja 2035 välillä. Kunnostuksen vuotuiseksi kustannukseksi voidaan näin arvioida 10 000. On kuitenkin huomioitava, että kunnostustarvetta aiheuttavaa haittaa syntyy myös muusta valuma-alueen maankäytöstä, kuten kuivatuksesta, peltoviljelystä, avohakkuista ja metsäojituksista. Kunnostuksen ei myöskään välttämättä tarvitse kohdistua koko Raisjokeen, vaan se voidaan keskittää tiettyihin ongelmakohteisiin. Lietteenpoiston ja kutualueiden kunnostuksen lisäksi voidaan haittoja ehkäistä ja vähentää myös hoitokalastuksilla ja istutuksilla. Edellä mainittu huomioon ottaen hakija on velvoitettava suorittamaan Pyymaannevan, Saapasnevan ja Iso-Saapasnevan pohjoisosan tuotantoalueiden osalta vuosittain yhteensä 1 500 kalatalousmaksua käytettäväksi kalakannoille ja kalas- 9
Muistutukset ja mielipiteet tukselle aiheutuvien haittojen ja vahinkojen ehkäisemiseen ja vähentämiseen hankkeen vaikutusalueella. 3) Evijärven kunnan tekninen lautakunta on todennut, että turvetuotantoalueilta tulevat valumavedet on käsiteltävä käyttäen parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Valumavesien laatua ja vesistövaikutuksia on tarkkailtava ympäristökeskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Pyymaannevalta on Pitkäsalon kylään matkaa alle kilometri ja Sammalojan taloihin noin 600 m. Turvetuotannossa on otettava huomioon asutuksen läheisyys. Voimakkaiden asutukseen päin vallitsevien tuulien aikana turvetuotanto tulisi keskeyttää kohtuuttomien pölyhaittojen vähentämiseksi. Turveaumoja ei saa sijoittaa 400 metriä lähemmäksi asutusta. 4) Kruunupyyn kunnan ympäristölautakunta on katsonut, että lupa voidaan myöntää. Turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön on minimoitava käyttämällä parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Kuntoonpanovaiheessa olevilla alueilla on käytettävä kemiallista puhdistusta. Tuotantoalueelta lähtevää virtaamaa on säädeltävä siten, ettei se vaikuta haitallisesti alapuolisessa vesistössä. Vedenlaatua on tarkkailtava säännöllisesti myös Svartsjönissä. Lupamääräykset on soveltuvin osin sovitettava yhteen voimassa olevien lupamääräysten kanssa. 5) Evijärven kunnanhallitus on antanut samansisältöisen lausunnon kuin 3) Evijärven kunnan tekninen lautakunta. 6) Lappajärven kunta on todennut, että turvetuotantoalueilta tulevat valumavedet on käsiteltävä käyttäen parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Valumavesien laatua ja vesistövaikutuksia on tarkkailtava ympäristökeskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Pyymaannevalta on Pitkäsalon kylään matkaa alle kilometri ja Sammalojan taloihin noin 600 m. Molemmat kylät sijaitsevat Evijärven kunnan alueella. Turvetuotannossa ja aumojen sijoituksessa on otettava huomioon asutuksen läheisyys niin, ettei asutukselle aiheudu kohtuuttomia pölyhaittoja. 7) Norra svenska fiskeområdet on vaatinut, että turvetuotantoalueen vesiensuojelutoimenpiteet ovat sellaisia, ettei turvetuotanto pilaa kalojen kutumahdollisuuksia Kruunupyynjoen kalataloudelliseen kunnostushankkeeseen sisältyvillä koskialueilla ja että turvetuotannosta aiheutuva kiintoaineen sedimentoituminen Svartsjönissä lakkaa. Virtaamansäätö on suunniteltava siten, että suuret virtaamanvaihtelut alapuolisessa vesistössä eliminoidaan. Säätely on hoidettava sekä pintavalutuskentällä ja riittävän suurilla laskeutusaltailla. Pintavalutuskentän puhdistustehoa on tarkkailtava erityisesti talviaikana. Äärimmäisissä tilanteissa on otettava käyttöön kuivatusvesien kemiallinen puhdistus. Tuotannosta poistetut alueet on soistettava uudelleen, jolloin niille voidaan tehdä laskeutusaltaita. 10
8) AA ja 31 muuta Raisjoen valuma-alueen maanomistajaa ja asukasta sekä Tervjärv fiskelag -niminen osakaskunta ovat katsoneet, että hakija on korvausvelvollinen turvetuotannon päästöjen aiheuttamasta vedenlaadun ja kalojen lisääntymismahdollisuuksien huonontumisesta. Hakija on myös korvausvelvollinen, jos vesistö liettyy tai huomattavasti huonontuu toiminnan johdosta. Toiminta ei saa vaikuttaa vesistön normaaliin vedenkorkeuteen. Toimintaa on tarkkailtava säännöllisesti riippumattoman tahon toimesta. Tulokset on raportoitava Kruunupyyn kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailua on jatkettava vähintään 30 vuotta toiminnan päättymisen jälkeen ja hakija on korvausvelvollinen koko tämän ajan. Ennen toiminnan aloittamista vesistöstä on oltava mittaustuloksia. 9) Jakobstadsnejdens Natur rf on toimittanut mielipiteen, joka on samansisältöinen kuin 7) Norra svenska fiskeområdetin muistutus. 11 Hakijan vastine Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa 1) Länsi-Suomen ympäristökeskuksen lausunnosta. Hakija on todennut 2) Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskuksen lausunnosta, että siinä esitetyt näkökohdat on riittävällä tavalla otettu huomioon hakemuksessa. Tarkkailun osalta hakijalla ei ole ollut huomauttamista. Kalatalousmaksua koskevaa vaatimusta hakija on paljoksunut määrältään. Hakija on todennut 3) Evijärven kunnan teknisen lautakunnan ja 5) Evijärven kunnanhallituksen lausunnoista, että niissä esitetyt näkökodat on riittävällä tavalla otettu huomioon hakemuksessa. Hakijan käsityksen mukaan toimintaa ei ole tarpeen rajoittaa. Hakija on viitannut 4) Kruunupyyn kunnan ympäristölautakunnan lausunnon osalta soveltuvin osin muista lausunnoista, muistutuksista ja mielipiteistä antamiinsa vastineisiin. Hakija on todennut 6) Lappajärven kunnan lausunnosta, että siinä esitetyt näkökodat on riittävällä tavalla otettu huomioon hakemuksessa. Hakijan käsityksen mukaan toimintaa ei ole tarpeen rajoittaa. Hakija on todennut 7) Norra svenska fiskeområdetin muistutuksesta ja 9) Jakobstadsnejdens Natur rf:n mielipiteestä, että kuivatusvesien puhdistus on suunniteltu toteutettavaksi käyttäen parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Siten toiminnasta ei aiheudu sanottavaa haittaa kalastusalueen hankkeille ja sen hallinnoiman alueen kalastukseen liittyville toiminnoille. Tuotantoalueilla olevat rakenteet tasaavat riittävästi myös niiltä lähtevää valuntaa (virtaamia). Rakenteiden kuntoa ja toimintakykyä seurataan riittävästi. Hakija on todennut 8) AA:n ja hänen myötäpuoltensa muistutuksesta, että siinä esitetyt näkökodat on riittävällä tavalla otettu huomioon hakemuksessa ja niiden osalta tavanomaiset lupamääräykset ovat riittävät.
12 MERKINTÄ ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Aluehallintovirasto on tänään antamillaan päätöksillä nrot 76/2010/3 ja 77/2010/3 myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Saapasnevan ja Iso-Saapasnevan pohjoisosan turvetuotantoon Evijärven ja Lappajärven kunnissa. Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan Pyymaannevan turvetuotantoon Evijärven ja Lappajärven kunnissa Kruunupyynjoen vesistöalueella hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten tarkennettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 216 ha. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Lupamääräykset Päästöt vesiin Aluehallintovirasto hylkää luvan saajan pyynnön saada aloittaa toiminta laajennusalueella muutoksenhausta huolimatta. 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen 28.10.2008 päivätyn täydennyksen liitteenä 3 olevan kartan mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan 3 kautta Vallinpuroon ja laskuojan 5 kautta Sammalojaan. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitteenä 8 olevan Pyymaannevan tuotanto- ja vesiensuojelusuunnitelman mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti pintavalutuskenttien avulla. Lohkon 1 kuivatusvedet 5,2 ha:n suuruiselta alueelta voidaan käsitellä kosteikkoaltaan ja virtaamansäätöpadon avulla. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3. Uudet vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä ja otettava käyttöön ennen laajennusalueen kuntoonpanon aloittamista, kuitenkin 31.5.2011 mennessä ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-,
Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ja saatettava tiedoksi Evijärven ja Lappajärven kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 4. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. 5. Toiminta on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu tarpeetonta pölyämistä ja melua. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 6. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava Evijärven kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäviksi tai käsiteltäviksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja. Jätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 7. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan pysyvien polttoainesäiliöiden on ol- 13
tava kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet Tarkkailut 8. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 9. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Evijärven, Lappajärven ja Kruunupyyn kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. 10. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 11. Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia vesistön tilaan Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotukset vesistövaikutusten tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kalataloustarkkailusuunnitelmaksi Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Vaikutustarkkailujen vuosiraportit on toimitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Evijärven, Lappajärven ja Kruunupyyn kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Lisäksi kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava Evijärven-Kortesjärven, Norra svenska fiskeområdet- ja Alajärven-Lappajärven-Vimpelin kalastusalueille. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. 14
15 Kunnossapitovelvoitteet Kalatalousmaksu 12. Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta. 13. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 1 200 euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Ensimmäinen maksu vuodelta 2011 on suoritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 14. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesienkäsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesienkäsittelyn ohi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesienkäsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesienkäsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Korvaukset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa.
16 Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Korvattava päätös Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Luvan saajan on viimeistään 30.9.2020 jätettävä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista ja niiden vähentämistarpeista ja -mahdollisuuksista, vesienkäsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön, mahdollisuuksista tehostaa vesienkäsittelyä sekä arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antama päätös nro 26/2002/2 sellaisena kuin se on Vaasan hallinto-oikeuden 23.5.2003 antamalla päätöksellä nro 03/0080/3 voimassa. Pyymaannevan turvetuotantoalue on tuotannossa oleva noin 173 ha:n alue, jota laajennetaan noin 45 ha:lla. Tuotantoalueella eikä sen päästöjen vaikutusalueella ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelustatusta omaavia lajeja ja luontotyyppejä. Kuivatusvedet käsitellään pintavalutuksella lukuun ottamatta 5 7 vuoden kuluttua tuotannosta poistuvaa 5,2 ha:n suuruista aluetta, jonka kuivatusvedet käsitellään kosteikkoaltaan ja virtaamansäätöpadon avulla. Vesien käsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Vesistöön johdettavista päästöistä kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti.
17 Tuotantoalueen lähiympäristössä ei ole asutusta. Valtioneuvosto on 10.12.2009 hyväksynyt vesienhoidon järjestämisestä annetun lain mukaisen Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman. Luodon-Öjanjärveen laskevien vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelman vuoteen 2015 mukaisesti alueen turvetuotannon vesiensuojelussa suositeltavia toimenpiteitä ovat ensisijaisesti pintavalutus ja toissijaisena kemiallinen käsittely ja virtaaman säätö. Pyymaannevan vesien käsittely on toimenpideohjelman tavoitteiden mukainen. Hankkeen päästöt ja niiden vaikutus ennalta arvioiden vähenevät nykyisestä laajennusalue huomioonotettunakin vesienkäsittelyn tehostumisen ansiosta. Kun otetaan huomioon Pyymaannevan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Toiminnan aloittamista koskevan hakemuksen hylkäämistä koskevat perustelut Lupamääräysten perustelut Kuivatustöiden aloittaminen laajennusalueella ennen kuin päätös on lainvoimainen voi tehdä muutoksenhaun hyödyttömäksi. Kuntoonpanovaiheessa vesistöön aiheutuu merkittäviä päästöjä, joita ei voida poistaa. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1 4. Pölypäästöjen ja melun sekä niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi on lupamääräys 5. Määräykset 6 ja 7 annetaan jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi. Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 8 ja 9.
VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräysten 10 ja 11 tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesienkäsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin voidaan sisällyttää selostukset vesienkäsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Lupamääräyksen 12 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutuvien liettymien poistamiseksi. Lupamääräys 13 on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 14 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. Aluehallintovirasto ottaa 1) Länsi-Suomen ympäristökeskuksen, 2) Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskuksen, 3) Evijärven kunnan teknisen lautakunnan, 4) Kruunupyyn kunnan ympäristölautakunnan, 5) Evijärven kunnanhallituksen ja 6) Lappajärven kunnan lausunnot sekä 7) Norra svenska fiskeområdetin ja 8) AA:n ja hänen myötäpuoltensa muistutukset sekä 9) Jakobstadsnejdens Natur rf:n mielipiteen huomioon ratkaisusta ja lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. Laajennusalueella toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on saanut lainvoiman. Valitus korvauksesta ei estä kuntoonpanotöiden ja toiminnan aloittamista. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. 18
19 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Ympäristönsuojelulaki 6, 41, 42, 43, 44, 45, 45 a, 46, 50, 52, 55, 56, 90, 100, 101 ja 103 a Jätelaki 4, 6 ja 15 Laki vesienhoidon järjestämisestä 28 Käsittelymaksu on 4 600 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen asetuksen voimaantuloa, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Hakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annettua ympäristöministeriön asetusta (1388/2006), jonka liitteen maksutaulukon mukaan 30 300 ha:n suuruista turvetuotantoaluetta koskevan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 4 600 euroa. Päätös Vapo Oy Jäljennös päätöksestä Suomen ympäristökeskus (sähköpostitse) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköpostitse) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/kalatalousryhmä (sähköpostitse) Evijärven kunta Lappajärven kunta Kruunupyyn kunta Evijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Lappajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Kruunupyyn kunnan ympäristönsuojeluviranomainen
20 Ilmoitus päätöksestä Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä Asianosaisille listan DPOESAVI-369-04-08-2010 mukaan. Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Evijärven, Lappajärven ja Kruunupyyn kuntien virallisilla ilmoitustauluilla. Kuulutuksesta ilmoitetaan Järviseudun Sanomat -nimisessä sanomalehdessä.
21 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma Jukka Leinonen Heikki Penttinen Johanna Juvonen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Jukka Leinonen ja Heikki Penttinen. Asian on esitellyt ympäristölakimies Johanna Juvonen. JJ/sl
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 10.1.2011. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle sen ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikkaan. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikan yhteystiedot käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: (vaihde) 020 636 1040 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Liite 2 Kartta
Pyymaannevan KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILUSUUNNITELMA Liite 3 Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö- ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: - tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät - tuotantomenetelmä - ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja -paikat - kunnostukset ja tuotannon eteneminen - vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta - poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista - laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen - ojastojen puhdistukset - mittapatojen ja -laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset - pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt - sadanta, haihdunta ja tuuli - muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset - jätehuoltoon liittyvät toimet - kaivannaisjätteiden lajit, määrät, varastointi ja siirrot - näytteiden ottoajat - aumojen paikkojen muutokset - pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot - muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly- ja melupäästöihin - toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Kuntoonpanovaihe Virtaama mitataan kuntoonpanotöiden aikana päivittäin. Vesinäytteet otetaan ennen pintavalutuskenttää 4 ja sen jälkeen seuraavasti: kuntoonpanotöiden aikana ja kesä-lokakuussa kevättulvan aikana (yleensä 15.4. 15.5.) marras huhtikuussa (kun töitä ei tehdä) 1 kerta/2 vk 1 kerta/vk 1 kerta/kk. Näytteistä määritetään kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonais- ja ammoniumtyppi, kemiallinen hapenkulutus ja ph. Tuotantovaihe Jatkuva tarkkailu Virtaama mitataan jatkuvatoimisesti ympäri vuoden.