TUHKAN RAKEISTUSLAITOKSEN TOIMINTAEDELLYTYKSET JA ALUETALOUSVAIKUTUKSET POHJOIS-POHJANMAALLA



Samankaltaiset tiedostot
Tuhkalannoitusta ohjailevat säädökset ja niiden kehittäminen

Biohiilen lannoitevalmistekäyttöä koskevat vaatimukset

Lannoitelainsäädäntö

Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet. FA Forest Oy Tuula Väätäinen

Lannoitelainsäädäntö Tarja Alainen

Tuhkan rakeistaminen ja käyttö metsälannoitteena Kubin, E., Pohjola, S. & Murto, T.

Kalkitusaineiden tuoteselosteohje

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet

Eviran raportti. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta

TUHKAN RAKEISTAMINEN POHJOIS-POHJANMAALLA

1. Tuhkan koostumus. Kuva: J Issakainen / Metla

SEOSMULLAN TUOTESELOSTEEN LAATIMISOHJE

Tuhkan rakeistus Pohjois Pohjanmaalla Kehittämishankkeen esittely

Lannoitevalmisteita koskeva lainsäädäntö

Lannoitushankkeet. Mhy Lakeus, Jussi Parviainen. Suometsäilta, Kauhajoki

Keljonlahden voimalaitoksen tuhkien hyötykäyttö Keski-Suomessa - KL-Tuhka

Tuhkat. Polttoaineet Turve Puu (puujäte, hake, latva/kanto) ruokohelpi lietteet - kivihiilet

Merja Järvelä Thermopolis Oy Tämä raportti on toteutettu osana Versatile Materials - hanketta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 520/2015 Laki. lannoitevalmistelain muuttamisesta

Renotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä

Miten Evira ottaa huomioon Suomen kierrätystavoitteen? ylitarkastaja Olli Venelampi, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

Yhdyskuntalietteen käyttö

Terveyslannoituksella metsä tuottokuntoon. Savonlinna

Sisältö. Puutuhka- ja puhdistamolietepohjaisen metsälannoitteen valmistusmahdollisuudet 11/6/2018

Tulisijojen puutuhka metsälannoitteeksi

Laskuharjoitukset s2015 Annettu to , palautettava viim. ti MyCourses-palautuslaatikkoon

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta

OMAVALVONTAOHJE LANNOITEVALMISTEALAN TOIMIJOILLE

Puu- ja turvetuhka kiertoon suopohjat biomassan ja bioenergian tuottajiksi

BIOTALOUS - FA Forest Oy

Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto

Uusiomateriaalien käyttö väylärakentamisessa Luonnos

KILIKE hanke. Puupohjaisten sivuvirtojen mahdollisuudet (lannoitebisneksessä) GREEN ENERGY CLEAN NATURE

Biohajoavista jätteistä valmistettuihin maanparannusaineisiin liittyvä lainsäädäntö

Metsänlannoitus on hyvä sijoitus.

HYÖDYNTÄMISPOTENTIAALI

MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet

KOKEMUKSIA OMAVALVON- NASTA Jaana Tuppurainen Watrec Oy

Multatuotteiden raaka-aineiden laadunvarmistus. Pekka Järvenpää Lahti

Suometsäseminaari, Seinäjoki

Jätevesilietteitä koskeva lainsäädäntö. Titta Suoniitty

MetropoliLab Oy (perustettu ) Helsingin tytäryhtiö, muut omistajat Espoo, Vantaa ja Kauniainen Helsingin Viikin tiedeyhteisön kampusalueella

Yhdyskuntajätteen ja tuhkan käyttö metsälannoitteena Mahdollisuudet ja haasteet. Pasi Rautio & Hannu Hökkä Luke, Rovaniemi

Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua

Metsälannoitus. Metsän tuottoa lisäävä sijoitus

TUHKAN KÄYTTÖ METSÄLANNOITEVALMISTEENA

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Teollinen hyötykäyttö

Biokaasulaitos ja jätteiden käsittely Hallavaaran jätekeskuksessa. LHJ:n omistajapäivä 2016 Kauttualla Sanna Matintalo

Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola

LEIKKUUNESTEEN JÄTELIUOSTEN KÄSITTELY. Pekka Hyvärinen aluejohtaja

Maanparannuskompostin maataloskäyttö. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto

Luonnonvara-alan tutkimus- ja kehittämistyön uudet mahdollisuudet Oulussa

Kivipohjaisten jätteiden laadunvarmistusjärjestelmä

Jätevesilietteitä koskeva lainsäädäntö. Titta Suoniitty

Elohopea akkr Sisäinen menetelmä KVVY LA 82, perustuu EPA 7473

Mädätteen käyttö maataloudessa

Kierrätysravinteet maanparannuksessa Oulun Ammattikorkeakoulu

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Turvetuhkien hyödyntäminen Seinäjoen seudulla Pienten laitosten tuhkien hyötykäyttömahdollisuudet Seinäjoen seudun teollisuudessa ja lämpölaitoksissa

Lastenruokien vierasaineet

Tehokas lantalogistiikka. Sakari Alasuutari TTS - Työtehoseura

Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö

Kaivannaisteollisuuden sivuvirtojen hyötykäyttö

Puupolttoaineiden ja polttoturpeen kuljetuskalusto 2010

Tuhkalannoituksen merkitys -Puutuhkan palautus metsään tutkimusten valossa

OULUN BIOTUHKIEN FRAKTIOINTI, KEMIALLISET OMINAISUUDET JA HYÖTYKÄYTTÖPOTENTIAALI

Betoniliete hankala jäte vai arvotuote Betonipäivät , Messukeskus Helsinki. Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen

Vesijohtoverkostosta ja -laitteista talousveteen liukenevat metallit

Vähittäismyyntitoiminta (elintarvikehuoneiston minimivaatimukset)

Alueellinen uusiomateriaalien edistämishanke, UUMA2 TURKU

UPM-KYMMENE OYJ:N KAIPOLAN VOIMALAITOKSEN TALVITUHKAN VASTAAVUUS-/LAADUNVALVONTAKOE V HYÖTYKÄYTTÖ- JA KAATOPAIKKAKELPOISUUDEN MÄÄRITTELY.

Maa- ja metsätalousministeri

Maailma tarvitsee bioenergiaa

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS

Elintarvikeketjun turvallisuus kiertotaloudessa lannoitteet. Risto Retkin

KUIVAN LAATUHAKKEEN

Sakokaivolietteen kalkkistabilointi ja hyödyntäminen. Arja Vuorinen Evira, Valvontaosasto, Lannoitevalmistejaosto Hajajätevesiseminaari

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

Sivutuotteiden hyötykäytön nykytila voimalaitosten tuhkat

Joutsan seudun biokaasulaitos

LUMI - Lujitemuovijätteen materiaalin ja energian kierrätys sementtiuunissa

Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman

seostuhkaa. Boori (B) ,4 19,3 Haketuhka Puutuhka 19,8 Kuorituhka 8,4 Turvetuhka 11,7 Eri tuhkien Fosfori (P) prosenttia

REKISTERIOTE Hyväksytty tai rekisteröity laboratorio. Kymen Ympäristölaboratorio Oy. Patosillantie KUUSANKOSKI Puh.

YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN KÄSITTELYSSÄ SYNTYVIEN LIETTEIDEN KÄSITTELYN TULEVAISUUDEN HAASTEET JA SUUNTAVIIVAT

Metsätalouden vaikutukset kirkasvetiseen Puulaan

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa 24/11 lannoitevalmisteista (jäljempänä lannoitevalmisteasetus,

Vesiruton mahdollisuudet maanparannusaineena

Metsäteollisuuden ratkaisut orgaanisen jätteen kaatopaikkakieltoon Ari-Pekka Heikkilä Metsä Group

Luonnos uudeksi MARAasetukseksi. Else Peuranen, ympäristöministeriö MARA-MASA -neuvottelupäivä, , SYKE

Renotech Oy / Logistiikkaprojekti. loppuesitelmä

Tehokas lantalogistiikka. Sakari Alasuutari TTS - Työtehoseura

Eviran raskasmetallianalyysit, erityisesti arseenin määrittäminen. Riskinarviointiseminaari

Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet

Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Transkriptio:

TUHKAN RAKEISTUSLAITOKSEN TOIMINTAEDELLYTYKSET JA ALUETALOUSVAIKUTUKSET POHJOIS-POHJANMAALLA JAANA HAKOLA 18.6.2012

TUHKAN RAKEISTUSLAITOKSEN TOIMINTAEDELLYTYKSET JA ALUETALOUSVAIKUTUKSET POHJOIS-POHJANMAALLA Tuhkapitoisten tuotteiden markkinat Tuhkavarat, tuotteistamismenetelmät ja logistiikka Tuotteistaminen, laatuvaatimukset ja laadunhallinta Aluetalousvaikutukset

METSÄLANNOITUSMAHDOLLISUUDET POHJOIS-POHJANMAALLA Rakeistettu tuhka sopii parhaiten typpirikkaille, turvepohjaisille metsille Metsämaata noin 24 000 km 2, josta ojitettua turvemaata 10 000 km 2 Lähde: Suomen metsäkeskuksen Pohjois-Pohjanmaan yksikkö 2012

TUOTANNOSTA POISTUVAT TURVETUOTANTOALUEET Vapo Oy 6,2 km 2 Turveruukki Oy 2,5 km 2

KYSELY METSÄNOMISTAJILLE Kyselylomakkeet Lomakkeita lähetettiin yhteensä 196 kpl Vastauksia saatiin 40 kpl Vastausprosentti ~20%

HYÖTYKÄYTTÖPOTENTIAALI Muita tuhkan käyttökohteita mm. Maarakennuskäyttö Rakenteet ja stabilointi Jätevesien puhdistus Alunamaiden eli happamien sulfaattimaiden neutralointi Betonin valmistus Lainsäädäntö ei vielä salli pelkästään puu- ja turvetuhkien tai niiden seostuhkien käyttöä (kivihiilen osuus täytyy olla 80 %)

LAATUVAATIMUKSET Lannoitekäyttö Maa- ja metsätalousministeriön lannoitevalmisteasetus (24/11) Enimmäispitoisuusrajat raskasmetalleille (arseeni, elohopea, kadmium, kromi, kupari, lyijy, nikkeli ja sinkki) Ravinnepitoisuusvaatimukset (fosforin ja kaliumin yhteispitoisuus väh. 2 %, kalsium väh. 6 %, kloori enint. 2 %) Maarakennuskäyttö MARA-asetus: liukoisuus- ja pitoisuusrajat raskasmetalleille (VNa 403/2009) Jos rajat alittuvat, käyttö ilmoitusperiaatteella. Muuten käyttöön vaaditaan ympäristölupa

MARKKINOILLA OLEVAT METSÄLANNOITTEET FA Forest OY Ecolan -lannoitetuoteperhe Yara Ecolan T-4000 Ecolan BT-4000 Ecolan BT-300 Keinotekoiset lannoitteet, kuten typpirikkaille soille suunnattu Rauta-PK Levitys ainoastaan sulan maana aikana

TUHKAVARAT, TUOTTEISTAMINEN JA LOGISTIIKKA Oulun seudulla syntyy lentotuhkaa yhteensä hieman alle 80 000 tonnia vuodessa. Suurimpana tuottajana Oulun Energian Toppilan voimalaitokset (n. 50 000 t/v) Pohjois-Pohjanmaalla Oulun ulkopuolella merkittävin tuhkantuottaja on Kanteleen Voima Oy:n Haapaveden voimalaitos, jossa syntyy tuhkaa n. 30 000 t/v, josta lentotuhkaa 18 400 t. Nykyinen läjitys Oulun seudulla pääosin Miehonsuolle, Haapavedellä Piipsannevalle.

TUOTTEISTAMISMENETELMÄT Fysikaalisten ja kemiallisten laatutekijöiden parantamista eri keinoin Rakeistaminen merkittävin jalostusmenetelmä lannoitekäyttöä ajatellen Rakeistettu tuhka ei pölise -> helpompi kuljettaa ja levittää metsään Rakeistuslaitoksella tuhkalannoite voidaan optimoida kohteen mukaan (eri sekoitukset sekä keinoravinteiden lisäys) Raskasmetallien pitoisuuksien pienentäminen mahdollista fraktioimalla ilmajakeistusmenetelmin, mutta samalla myös ravinnepitoisuudet kärsivät Maarakennuskäytössä keskitytään ympäristökelpoisuuden parantamiseen vähentämällä metallien liukoisuutta, esim. vanhentaminen, seostaminen ja tiivistäminen

HAKOSELÄN RAKEISTUSLAITOS Rakeistuslaitteistona lautasrakeistin Maksimituotantokapasiteetti 50 000 tonnia rakeistettua tuhkaa vuodessa Sijoituskohteita 20 vuoden aikana 250 000 300 000 hehtaaria (metsälannoitus)

HAKOSELKÄ

LOGISTIIKKA Voimalaitosten näkökulmasta rakeistamon sijoittaminen Toppilaan olisi edullisin, mutta Hakoselän saavutettavuus tulee tulevaisuudessa todennäköisesti paranemaan. Toppilan sijainti kaupunkialueella sekä maankäytön haasteet tekevät muut kuin kuljetuskustannukset alueella korkeammiksi. Liikenteen ruuhkautuminen ja hidastuminen voi tuntua juuri Toppilan sijaintivaihtoehdossa. Logistisesti tehokkain malli voisi olla kahden rakeistuslaitoksen malli, jossa Oulun eteläisellä alueella syntyvät voimalaitostuhkat kuljetettaisiin Haapavedelle ja Oulun seudulla syntyvät tuhkat puolestaan Oulun seudulle valittavaan rakeistuslaitokseen.

LOGISTIIKKA Vertailussa yhden ja kahden rakeistamon malli Kuljetuskustannuksissa näillä malleilla on noin miljoonan euron ero vuositasolla. Erosta noin 600 000 syntyy voimalaitostuhkan kuljetuksesta Haapavedeltä Ouluun ja noin 400 000 rakeistetun tuhkan kuljetuksesta. Hakoselkä Hakoselkä Ruutineva Ruutineva Toppila Toppila Toppila Ruutineva Hakoselkä Voimalaitostuhka 62146 337049 137628 Metsäkohteet 780583 805271 789698 Suokohteet 16875 17978 16996 Toppila Ruutineva Hakoselkä Voimalaitostuhka 62146 337049 137628 Metsäkohteet 416377 506692 400890 Suokohteet 16875 17978 16996

RAKEISTETUN TUHKAN KULJETTAMINEN KOHTEISIIN 5,10 ja 20 / t rahtikustannukset Keskikuorma 40 t.

PALUUKULJETUKSET Paluukuljetuksien merkitystä voidaan tarkastella esimerkkilaskelmalla. Auton lasti on 40 tonnia kuljetusmatka 80 km Lastaukseen ja purkuun kuluva aika yhteensä sekä meno- että paluukuljetuksen osalta 0,5 tuntia Keskimääräinen ajonopeus on 60 km/h. Oletetaan, että molempiin suuntiin pystyttäisiin kuljettamaan täysiä 40 tonnin kuormia

PALUUKULJETUKSET Paluukuljetusten merkitys kuljetuskustannuksissa Tehokkaalla kaluston käytöllä voidaan säästää vuositasolla yli 300 000 euroa Kaikissa kuljetuksissa paluukuljetus Puolessa kuljetuksista paluukuljetus Pelkästään yhdensuuntaisia kuljetuksia 0 100 000 200 000 300 000 400 000 500 000 600 000 700 000

TUHKATUOTTEEN HYVÄKSYMISPROSESSIT Evira on määritellyt lannoitevalmisteiden markkinoille saattamiseen liittyviä toimijan lakisääteisiä velvollisuuksia Ilmoitusvelvollisuus Ennen toiminnan aloittamista, liitteeksi kuvaus toiminnasta sekä tuoteselosteet ja omavalvontasuunnitelma Kirjanpitovelvollisuus Raaka-aineet ja niiden alkuperä, valmistettujen tuotteiden määrät, luovutukset ja varastopaikat, maahantuonti- ja vientimäärät Loppuvuodesta vuosi-ilmoitus, jossa ilmoitetaan vaaditut tiedot valmistetuista tai markkinoiduista lannoitevalmisteista Omavalvonta Tuoteseloste

TUHKATUOTTEEN HYVÄKSYMISPROSESSIT Omavalvonta Tuotannon kriittiset pisteet ja ongelmatilanteiden ennaltaehkäisy Koskee toimijoita, jotka valmistavat, käsittelevät, maahantuovat tai vievät Myös toimijat, jotka luovuttavat lannoitevalmistekäyttöön sellaisenaan sivutuotteita, joten esimerkiksi tuhkantuottajat ovat velvoitteen alaisia toimijoita. Käytännössä omavalvontasuunnitelma on kirjallinen työ- ja toimintaohje yrityksen henkilökunnalle, josta löytyy tarvittaessa ohjeet myös ongelmatilanteiden varalle.

TUHKATUOTTEEN HYVÄKSYMISPROSESSIT Tuoteseloste Lannoitevalmisteen ostajalle ja käyttäjälle on aina myynnin tai luovutuksen yhteydessä annettava suomen- ja ruotsinkielinen tuoteseloste Tuhkalannoitevalmisteen tuoteselosteessa on ilmoitettava tuotteen o tyyppi- ja kauppanimet o ominaisuudet o haitallisten metallien pitoisuudet o raaka-aineet o käyttöohjeet ja rajoitukset o tiedot tuotteen valmistajasta

ALUETALOUSVAIKUTUKSET Tuhkalannoituksen kustannus ja tuottotasoihin vaikuttavat tällä hetkellä merkittävästi kasvupaikka sekä käytettävä levitysmenetelmä Helikopterilevityksellä päästään nuorissa männiköissä 20 vuoden aikana 6 prosentin tuottoon kun maalevityksellä tuotto voi nousta samanlaisissa kohteissa yli 10 prosentin. Rakeistamon, logistiikan sekä levitystyön työllistävä vaikutus on noin 24 henkilötyövuotta.

KEINOLANNOITE TUHKA Kasvulisäys n 5 % Toistoväli n. 15 vuotta Keinotekoinen Lentolevityksenä noin Kasvulisäys n. 5 % Toistoväli 20-60 vuotta Ekologinen Hinta???? 450 /ha