YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 1(11) Nro A 1117 Dnro KAS 2008 Y 189 113 Annettu julkipanon jälkeen 13.11.2008 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee lypsykarjatalouden toiminnan laajennusta. LUVAN HAKIJA Timo Nakko Selänpääntie 464 47810 SELÄNPÄÄ HAKEMUKSESSA TARKOITETTU LAITOS JA SEN SIJAINTI Ympäristölupahakemus koskee Valkealan kunnan Selänpään kylässä tilalla Nakko RN:o 15:45 sijaitsevaan talouskeskukseen rakennettavaa lypsykarjalle tarkoitettua kahden lypsyrobotin lämpöeristettyä makuuparsipihattoa, biokaasulaitosta ja lietelantasäiliöitä, sekä nykyisen eläinsuojan toimintaa. Uusi eläinsuoja sijaitsee osoitteessa Impivaarantie 72, 47810 Selänpää. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti. Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 11a. YMPÄRISTÖKESKUKSEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohta 10a. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on saapunut Kaakkois Suomen ympäristökeskukseen 10.7.2008. Hakemusta on täydennetty 24.9.2008. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalla ei ole aikaisempaa ympäristölupaa. Tilalla on sopimus luonnonmukaisesta tuotannosta. Hakijalla on voimassa olevia peltoalan vuokrasopimuksia 7,32 ha. Alue on maatalousvaltaista haja asutusaluetta. Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. ELÄINSUOJAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN LÄHIYMPÄRISTÖ Tuleva eläinsuoja sijaitsee maatalousvaltaisella kaavoittamattomalla alueella, jonka ympäristössä on pääasiassa peltoa ja metsää. Tuleva eläinsuoja ei sijaitse pohjavesialueella, eikä muullakaan tärkeällä vedenhankintaan soveltuvalla alueella. Kauppamiehenkatu 4, 45100 Kouvola PL 1023, 45101 Kouvola www.ymparisto.fi/kas Kauppamiehenkatu 4 PB 1023, FI 45101 Kouvola, Finland www.miljo.fi/kas Laserkatu 6 53850 Lappeenranta www.ymparisto.fi/kas Laserkatu 6 FI 53850 Villmanstrand, Finland www.miljo.fi/kas
KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 13.11.2008 2 Lähimmät naapurit ovat 300 500 metrin päässä talouskeskuksesta. Tuleva eläinsuoja sijoitetaan poispäin lähimmästä naapurista. Talouskeskuksessa sijaitsee maataloustyöntekijän asuinrakennus. Alueella ei ole muita häiriintyviä kohteita. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Tuotanto Nykytilanteessa tilalla on 27 lehmää, 16 hiehoa ja 18 alle 6 kk ikäistä vasikkaa. Laajennuksen jälkeen tilalla tulee olemaan 150 lehmää, 70 hiehoa ja 40 vasikkaa. Rakennettavaan uuteen eläinsuojaan tulee eläinpaikat 150 lypsylehmälle ja noin 40:lle alle 3 kk ikäiselle vasikalle. Hiehojen ja 3 6 kk ikäisen nuorkarjan kasvatus tapahtuu olemassa olevassa navetassa, joka muokataan näille sopivaksi. Vedenhankinta Tilalla on oma talousvesikaivo (porakaivo) ja kunnallinen vesijohtoverkosto. Laidunnus ja jaloittelutarhat Lehmät, hiehot ja nuorkarja laiduntavat 5 6 kuukautta vuodessa sääolosuhteista riippuen. Vasikat alle 3 kk eivät laidunna. Lehmät laiduntavat uuden navetan ympärillä, missä laidunalaa on noin 20 ha, hiehot ja nuorkarja olemassa olevan navetan ympäristössä. Laitumella ei ole ruokintapaikkaa, vaan lehmillä on vapaa kulku navettaan syömään. Juottopisteet on sijoitettu jaloittelutarhojen yhteyteen. Uuden navetan yhteyteen rakennetaan kaksi jaloittelutarhaa, jotka ovat tiivispohjaisia ja kumpikin pinta alaltaan 300 m². Jaloittelutarhat ovat kiinteäpohjaisia ja niiden reunoilla kiertää hakepintainen imeytysreunus, jonka alla olevien salaojaputkien kautta jaloittelutarhaan kertyvä virtsa ja sadevedet ohjataan ensin kokoomakaivoihin (2 x 60 m³) ja sieltä sekoitussäiliöön. Tarhoihin kertyvä lanta poistetaan traktorilla kuivalantalaan. Lannan käsittely ja varastointi Navetta tulee toimimaan lietelantajärjestelmällä. Suurin osa lietteestä ohjataan putkea pitkin viereisestä navetasta pumppukaivojen kautta sekoitussäiliöön, josta se kulkeutuu suljettuna prosessina biokaasureaktorin kautta katettuun lietesäiliöön. Biokaasulaitos Hakijan tavoitteena on rakentaa biokaasulaitos, joka käyttää raaka aineenaan oman karjan lietelantaa (myös etäsäiliöstä tuotua), vasikkaosastolta tulevaa kuivaa lantaa, hukkarehua, pelloilta saatavaa vihermassaa ja jaloittelutarhojen reunoilta vaihdettavaa haketta yhteensä noin 9 500 t/a. Massan keskimääräinen kuiva ainepitoisuus on noin 25 %, eli kokonaismassa on noin 2 500 t kuiva aineena. Laitoksella voidaan vastaanottaa ja käsitellä myös pieniä määriä muualta tuotua vihermassaa, kuten pilaantunutta rehua tai vastaavaa. Biokaasureaktoreita on yksi kappale. Reaktori on teräs tai betonirakenteinen kaasutiivis säiliö, jonka nestetilavuus on 1 000 m³. Reaktori ovat varustettu sekoittimella. Prosessissa muodostuva biokaasu (metaani) otetaan talteen reaktorin yläosasta, josta se johdetaan kaasuvaraston kautta biokaasun käsittelyyn. Lisäksi lietesäiliössä muodostuva biokaasu otetaan talteen ja johdetaan käsittelyyn. Biokaasun käsittely sisältää vedenerotuksen ja paineenkorotuksen. Myös rikinpoisto tapahtuu tässä yhteydessä. Kaasu käsitellään ja jalostetaan siten, että se vastaa ominaisuuksiltaan maakaasua. Käsitelty biokaasu johdetaan mikroturbiiniin, kaasumoottoriin, polttokennoon, lämmityskattilaan tai maakaasuverkkoon. Huoltojen ja mahdollisten häiriötilanteiden varalle järjestelmään asennetaan soihtupoltin.
KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 13.11.2008 3 Laitos toimii täysin suljettuna prosessina, eikä hakijan mukaan aiheuta minkäänlaisia päästöjä. Laitoksessa syntyy kaasua, joka sisältää 60 70 % metaania, 30 40 % hiilidioksidia ja pieniä määriä muita kaasuja, kuten rikkivetyä. Lietteen massa ei oleellisesti muutu prosessin aikana, mutta sen sisältämät ravinteet muuttuvat kasveille edullisempaan muotoon ja haisevien yhdisteiden pitoisuus vähenee hakemuksen mukaan n. 95 %:a. Tuotettu biokaasu sisältää energiaa noin 6 7 kwh/m³. Prosessissa syntyy hyödyksi käytettävää lämpöä (n. 70 %) ja sähköä (n. 30 %). Biokaasureaktorin jälkeen käsiteltävä materiaali pumpataan hygieniasointiyksikköön, jossa sen lämpötila nostetaan 70 C:ksi yhden tunnin ajaksi. Hygieniasointiyksikkö voidaan vaihtoehtoisesti sijoittaa myös ennen reaktoria. Hygieniasointivaihetta ei voi ohittaa. Käsittelylämpötilan jäädessä alle tavoitteen (70 C), kierrätetään materiaali uudelleen käsiteltäväksi. Hygieniasointisäiliö on kaasu ja vesitiivis. Hygieniasoinnilla tuhotaan rikkakasvien siemenet ja bakteerit, eikä kemikaaleja näin tarvita. Lietevarasto Prosessissa syntyvä hajuton liete varastoidaan säiliössä, jonka tilavuus on 2 000 m³. Katettava säiliö rakennetaan joko teräksestä tai betonista. Lannan levitys pelloille Lannan levitykseen käytettävissä on omaa ja vuokrattua peltoa yhteensä 114,17 ha. Biokaasureaktorista tuleva hajuton liete levitetään peltoihin lannoitteeksi siten, että 75 % kasvukaudella ja 25 % syksyllä maanmuokkausten yhteydessä. Polttoaineet ja kemikaalit Tilalla on yksi 3 000 litran polttoainesäiliö, joka sijaitsee olemassa olevan navetan vieressä maapohjalla. Säiliö on varustettu lukkokettingillä ja sen vieressä on aina imeytysainetta vahingon varalle. Säiliö on tarkoitus siirtää uuden navetan yhteyteen kiinteälle alustalle. Tilalla on enintään 500 litraa muita öljytuotteita, joita säilytetään konehallissa. Lypsykoneiston ja muut lypsytyöhön liittyvät pesuaineet säilytetään maitohuoneessa. Muut pesuaineet säilytetään rehuntekorakennuksen yhteydessä olevassa autotallissa. Luvan hakijan esittämä arvio parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta (BAT) Navetassa kaksi lypsyrobottia hoitaa lypsytyön. Lehmät ruokitaan appeella. Navetassa on luonnollinen harjailmanvaihto, automaattinen palovaroitusjärjestelmä ja 4 7 kpl 360 astetta pyöriviä valvontakameroita. Kuivalantala/hukkarehuvarasto katetaan. Lietelanta kulkee lietekuiluista pumpullisten kokoomakaivojen kautta avonaiseen sekoitussäiliöön, joka voidaan tarvittaessa kattaa, ja siitä eteenpäin suljettuna prosessina biokaasureaktorin kautta katettuun lietesäiliöön. Hajuton liete levitetään kasvustoon traktorilla ja levitysvaunulla. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään kaudelle 2007 2013. Tilalla on sopimus luonnonmukaisesta tuotannosta. Jätevedet ja päästöt Maitohuoneen, lypsykoneiston ja vasikoiden juottoautomaattilinjaston pesuvedet johdetaan navetan ulkopuolella olevaan kokoomakaivoon, josta edelleen sekoitussäiliön kautta biokaasureaktoriin ja hygieniasointiyksikön kautta lietesäiliöön. Robottien ja lattian pesuvedet johdetaan suoraan lietekuiluun, samoin kuin muut eläinsuojan pesuvedetkin. Sosiaalitilojen wc:n, suihkun ja muut jätevedet johdetaan em. kokoomakaivoon.
KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 13.11.2008 4 Säilörehua valmistetaan esikuivattuna n. 2 400 t vuodessa laakasiiloon ja n. 800 t vuodessa torniin. Säilörehun puristeneste johdetaan kokoomakaivosta sekoitesäiliöön, josta edelleen biokaasulaitoksen kautta lietesäiliöön. Päästöt ilmaan Hakijan mukaan hajuhaittaa aiheutuu vain navetan luonnollisesta ilmanvaihdosta (harjatuuletus). Lannasta ja virtsasta ei aiheudu hajuhaittaa varastoinnin yhteydessä eikä pellolle levityksen aikana. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Melua syntyy toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä. Maidon keräilyauto käy joka toinen päivä, teuras/välityseläinten kuljetusauto noin kaksi kertaa kuukaudessa ja jäteauto 2 3 kertaa kuukaudessa. Lisäksi on omaa liikennettä tarpeen mukaan, eniten peltotöiden ja rehuntekoaikaan. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Tilalla syntyvät jätteet käsitellään tai toimitetaan asianmukaisiin käsittelylaitoksiin. Kuolleet eläimet toimitetaan raatojenkeräilyjärjestelmän kautta Honkajoelle, jäteöljyt noutaa Lassila & Tikanoja Oyj tai Kuusakoski Oy, kiinteistöjätteet, muovit ja muun kierrätettävän materiaalin noutaa Lassila & Tikanoja Oyj, ongelmajätteet toimitetaan ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen Kuusankoskelle ja rehujäte hyödynnetään biokaasureaktorissa. Jalostukseen kelpaamaton maito menee vasikoille. Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen Hakija on pyrkinyt kartoittamaan toimintaan liittyvät riskit mahdollisimman tarkasti ja huolellisella suunnittelulla varmistamaan parhaan mahdollisen tekniikan soveltamisen toiminnassa. Suurimmat uhat kuten tulipalot, mahdolliset vuodot säiliöissä tai muissa tuotantotiloissa sekä eläintautien leviämisriski on otettu huomioon jo suunnitteluvaiheessa seuraavasti: Navetassa, rehunvalmistukseen käytettävässä vanhassa navetassa, kuivalantalassa ja reaktorikontissa on jauhesammuttimia sekä lisäksi sammutuspeitteitä ja vesipisteitä. Eläinsuojassa on automaattinen palovaroitusjärjestelmä, joka lähettää tiedon hälytyksestä omistajan ja päivystysvuorossa olevan työntekijän kännyköihin. Biokaasureaktorissa on automaattinen hälytysjärjestelmä, joka ilmoittaa häiriöstä omistajalle ja päivystysvuorossa olevalle työntekijälle. Lietesäiliöt rakennetaan tiiviiksi ja huolella, jotta pystyttäisiin ehkäisemään mahdolliset vuodot ja maanperän saastuminen. Säiliöitä tarkkaillaan ja tarpeen mukaan huolletaan. Navetan ja muiden rakenteiden sekä koneiden kuntoa seurataan jatkuvasti ja koneita huolletaan säännöllisin väliajoin. Polttoainesäiliö on varustettu lukkokettingillä ja imeytysainetta on jatkuvasti säiliön läheisyydessä vahingon varalta. Sähkökatkosten varalle tilalla on traktorikäyttöinen generaattori. Lintujen ja vieraiden eläinten pääsy tuotantotiloihin pyritään estämään esim. oviin asennettavilla muoviliuskeheiluriovilla. Eläinsuoja ja tuotantotilat pestään höyrypesurilla säännöllisesti.
KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 13.11.2008 5 ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 24.9.2008 saapuneella selvityksellä olemassa olevan navetan eläinpaikoista, tulevasta hiehojen määrästä ja tarvittavasta lietesäiliötilavuudesta. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Kaakkois Suomen ympäristökeskuksen ja Valkealan kunnan ilmoitustauluilla 29.8. 29.9.2008 sekä ilmoitettu Kouvolan Sanomat nimisessä lehdessä. Lisäksi ympäristölupahakemuksen vireille tulosta on kirjallisesti ilmoitettu lähikiinteistöjen haltijoille. Tarkastukset ja neuvottelut Lausunnot Tilalla tehtiin tarkastuskäynti 18.9.2008, samalla keskusteltiin myös lupahakemuksesta. Hakija lupasi tarkentaa ja täydentää hakemusta puuttuvilta osin. Ympäristölupaneuvottelu käytiin Kaakkois Suomen ympäristökeskuksessa 10.11.2008. Neuvottelussa käytiin läpi lupaluonnoksen kertoelmaosaa ja hahmotelmia lupamääräyksiksi. Keskusteltiin Valkealan kunnanhallituksen antamasta ympäristölupahakemusta koskevasta lausunnosta, jossa kehotettiin kiinnittämään huolta biokaasulaitoksen mahdollisiin hajuhaittoihin. Todettiin, että laitos vähentää hajuhaittoja, eikä suinkaan aiheuta niitä. Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristölautakunta on 14.10.2008 antamassaan lausunnossa todennut, ettei sillä ole huomautettavaa hakemuksesta. Valkealan kunnanhallitus on 3.11.2008 antamassaan lausunnossa todennut, että biokaasulaitoksen mahdollisiin hajuhaittoihin on kiinnitettävä lupaehdoissa huomiota. Muilta osin Valkealan kunnalla ei ole huomautettavaa ympäristölupahakemukseen. Kunnanhallitus käsitteli asiaa uudelleen 10.11.2008 kokouksessaan, jolloin lausuntona todettiin seuraava: Ympäristölupahakemukseen liittyviin asioihin on saatu lisäselvityksiä. Tilalta syntyvä lanta ja lietteet käsitellään tulevassa biokaasulaitoksessa, jolloin mahdolliset hajuhaitat poistuvat. Kunnalla ei ole huomautettavaa Timo Nakon ympäristölupahakemuksesta. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijan kuuleminen lausunnoista oli tarpeetonta. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Kaakkois Suomen ympäristökeskus on tarkastanut Timo Nakon ympäristölupahakemuksen ja päättänyt myöntää hakijalle eläinsuojaa koskevan ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan. Lupapäätös koskee jo toiminnassa olevaa eläinsuojatoimintaa sekä toiminnan laajentamista. Lupa myönnetään hakemuksen mukaisesti seuraavin lupamääräyksin:
KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 13.11.2008 6 Lupamääräykset 1. Uuden lypsykarjapihaton valmistuttua eläinsuojiin saa sijoittaa yhteensä enintään 150 lypsylehmää, 70 hiehoa ja 40 vasikkaa. Eläinmääriä voidaan muuttaa, jos lannantuotto ei ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuottoa. 2. Eläinten pito, rehujen kuljetus ja varastointi sekä lannan käsittely, varastointi ja kuljetus on hoidettava ja järjestettävä siten, ettei toiminnoista aiheudu kohtuuttomia hajuhaittoja tai pölyhaittoja eikä haitallisia vaikutuksia pinta tai pohjavesille tai haittoja vahinkoeläimistä. 3. Hakijan on toimitettava Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle biokaasulaitoksen yksityiskohtainen rakennussuunnitelma ennen sen rakentamista. Prosessilaitteet sekä toiminnan tarkkailuun liittyvät valvonta ja hälytyslaitteet on pidettävä toimintakuntoisina. Laitteistot on huollettava säännöllisesti ja mahdolliset laiterikot korjattava viivytyksettä. Suoritetuista kunnossapitotoimenpiteistä ja mahdollisista häiriötilanteista on pidettävä kirjaa. Kirjanpitojen on tarvittaessa oltava valvovien ympäristöviranomaisten saatavilla. 4. Hakija voi vastaanottaa biokaasulaitoksessa käsiteltäviksi pieniä määriä prosessiin kelpaavia ulkopuolisten toimittamia viherjätteitä. Muuten laitoksessa voidaan käsitellä vain oman tilan lantaa ja vihermassaa sopivassa suhteessa. 5. Muodostunut biokaasu on hyödynnettävä kuten hakemuksessa on esitetty. Tarkemmat selvitykset hyötykäytöstä tulee toimittaa Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle laitoksen rakennussuunnitelmien yhteydessä. Mikäli biokaasua ei voida hyödyntää, on se hävitettävä polttamalla soihdussa. Biokaasua ei saa päästää käsittelemättömänä ulkoilmaan. 6. Lietelannan varastointitilavuutta tulee olla vähintään 5 410 m 3, kun eläinsuojiin on sijoitettu luvan mukainen eläinmäärä. Uutta säiliötilaavuutta on siis rakennettava vähintään 3 750 m³. 7. Eläinsuojien pohjarakenteiden ja lantalarakenteiden tulee olla vesitiiviitä. Lantavarastot on tyhjennettävä vuosittain. Tyhjennysten yhteydessä niiden kunto on tarkastettava, ja havaitut puutteet on korjattava viivytyksettä. Lannan kuormaus tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla. Uusi lietelantasäiliö tulee perustaa kantavalle routimattomalle pohjalle. Lietelantasäiliön pohjalaatta ja seinät on rakennettava teräsbetonirakenteisina tai muulla erikseen hyväksyttävällä tavalla. Rakenteissa käytetyn betonin tulee olla vähintään lujuusluokaltaan K 30 (MN/m²) ja rakenneluokaltaan 2 sekä säänkestävää ja vesitiivistä. Saumojen vesitiiveydestä on varmistuttava. Pohjarakenne on toteutettava siten, että mahdolliset lietesäiliön vuodot valuvat salaojakaivoon tai erilliseen havaintoputkeen. Avoin lietelantasäiliö on varustettava riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 m korkealla suoja aidalla. Uuden lietelantasäiliön rakentamisen aloittamisesta on ilmoitettava Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle 2 viikkoa ennen rakentamisen aloittamista. 8. Jaloittelualueiden (á 300 m²) tulee olla tiivispohjaisia ja muotoiltu niin, että likavedet voidaan kerätä talteen. Hakijan on toimitettava ennen rakentamisen alkamista Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle yksityiskohtaiset rakennesuunnitelmat, joihin sisältyvät pohjanrakenne ja vesien johtaminen. 9. Lietelannan levitykseen käytettävissä olevaa peltoalaa tulee olla vähintään hakemuksessa esitetty pinta alamäärä 114,17 ha. Levitykseen käytettävissä oleva peltoala määritellään toistaiseksi ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 antaman ohjeen mukaisesti kulloisenkin eläinmäärän perusteella.
KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 13.11.2008 7 10. Lannanlevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. 11. Lannan siirto ja kuljetuskaluston on oltava sellaista, ettei täyttöjen tai tyhjennysten ja lannan kuljetusten aikana lantaa pääse ympäristöön. Lannan levitys on tehtävä asianmukaisella kalustolla välttäen haittojen aiheuttamista levityksen aikana. Vesistöjen varsille on jätettävä vähintään 5 metriä leveät suoja alueet ja valtaojien varsille on jätettävä vähintään 1 metrin levyinen suoja alue, joille ei lantaa levitetä. Talousvesikaivojen ympärille on jätettävä olosuhteista riippuen 30 100 m vyöhyke, jolle lantaa, virtsaa tai puristenestettä ei levitetä. Tärkeille ja vedenhankintaan soveltuville pohjavesialueille (I ja II luokat) ei tule levittää lietelantaa, virtsaa tai säilörehun puristenestettä. Kuivikelannan levitys em. alueille tulee erikseen hyväksyttää Kaakkois Suomen ympäristökeskuksella. 12. Toiminnanharjoittajan on seurattava lannan käsittelyyn ja levittämiseen liittyvien tekniikkojen kehittymistä. Uutta käyttökelpoista tekniikkaa on otettava soveltuvin osin käyttöön, mikäli se vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa ja on kohtuullisin kustannuksin toteutettavissa hakemuksen mukaisessa eläinsuojatoiminnassa. 13. Uuden eläinsuojan maidonkäsittelytilojen pesuvedet, WC vedet, sekä muut pesuvedet saa hakemuksen mukaisesti johtaa sekoitussäiliöön ja siitä biokaasulaitoksen läpi lietelantasäiliöön. Vanhan navetan pesu ja WC vedet johdetaan umpikaivoon, jonka sisältö on tyhjennettävä em. sekoitussäiliöön tarvittavan usein. 14. Säilörehuvarastojen tulee olla vesitiiviitä, ettei niistä pääse valumaan tai suotautumaan nesteitä maaperään. Puristeneste on kerättävä talteen ja käsiteltävä hakemuksen mukaisesti biokaasulaitoksessa tai levitettävä peltoon samoin kuin lannanlevityksestä on määrätty. 15. Eläinsuoja on rakennettava siten, että sairaat eläimet voidaan eristää mahdollisten tautitapausten yhteydessä niin, että kosketus muihin eläimiin tai niiden rehuihin tai juoma astioihin on estetty. Kuolleet eläimet, jotka ovat jätettä, tulee pääsääntöisesti toimittaa käsiteltäväksi eläinjätteen käsittelylaitokseen. Keräilyä odottava eläinjäte tulee säilyttää asianmukaisesti peitettynä ja haittaeläimiltä suojattuna tiivispohjaisella alustalla, josta valumavedet voidaan kerätä. Mikäli eläinjätettä varastoidaan tilalla normaalia keräilyauton odotusaikaa kauemmin, varastoinnin tulee tapahtua tarkoitukseen soveltuvassa kylmävarastossa. 16. Toiminnassa syntyvät jätteet ja käytettävät kemikaalit tulee varastoida niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa, eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Muovijätteet on toimitettava hyödynnettäväksi, jos paikkakunnalla järjestetään ko. jätteiden keräyksiä. Yhdyskuntajätteet ja muu tavanmukainen jäte on lajiteltava ja toimitettava hyötykäyttöön tai järjestettyyn jätteenkuljetukseen siten kuin kunnassa asiasta on määrätty. Jätteiden avopoltto on kielletty. Ongelmajätteet kuten loisteputket, paristot, akut, jäteöljyt ja lääkkeet on toimitettava ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan vähintään vuosittain. Polttoaine ja öljysäiliöt tulee sijoittaa tiiviille alustalle siten, että mahdolliset säiliövuodot eivät pääse maaperään. Polttoainesäiliö tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolla tai muulla vastaavalla laitteella. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysainetta mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. Säiliöiden kunnosta tulee huolehtia.
KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 13.11.2008 8 17. Eläinsuojatoiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa päivällä (kello 7.00 22.00) ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeq ), eikä yöllä (kello 22.00 7.00) ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeq ). 18. Eläinsuojan ja biokaasulaitoksen toiminnassa on etukäteen suunniteltava tarpeelliset toimenpiteet onnettomuus tai häiriötilanteiden varalta. Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle ja Valkealan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 19. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Tiedot on annettava pyydettäessä Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle ja Valkealan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle siltä osin kuin ne koskevat tämän päätöksen valvonnassa tarvittavia seikkoja. Vuosittain maaliskuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle on toimitettava tiedot eläinmääristä, peltojen vuokrasopimuksista ja levitysaloista siltä osin kuin niihin on tullut muutoksia edellisestä vuodesta, sekä kuolleiden eläinten lukumäärä ja käsittelypaikka. Vuosittain tulee myös raportoida biokaasulaitoksen käyttöön liittyvistä seikoista, kuten tuotetun biokaasun määrästä ja käytöstä sekä soihtupolton käyttöajasta, samoin kuin laitoksessa käsiteltävien ulkopuolisilta vastaanotettujen jätteiden laadusta ja määrästä. 20. Toiminnan olennaisesta muuttamisesta, keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle, samoin siitä, jos tila luopuu osallistumisesta ympäristötukijärjestelmään. 21. Uuden eläinsuojan valmistuttua ja ennen sen käyttöönottoa on paikalla pidettävä käyttöönottotarkastus. Tarkastuksen ajankohdasta tulee ilmoittaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen sen toteuttamista. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Ympäristökeskus on ratkaisussaan ottanut huomioon ympäristönsuojelulain tavoitteet ja yleiset periaatteet. Ympäristönsuojelulain lisäksi luparatkaisussa keskeiset sovellettavat säädökset ja ohjeet ovat olleet valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 931/2000 sekä ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998, joiden perusteella on määritetty eläinsuojassa tarvittavien rakenteiden mitoitus ja lannan levitykseen tarvittava peltopinta ala. Ympäristökeskus on katsonut, että YsL:n 42 :ssä säädetyt edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa, kun otetaan huomioon useat lupamääräykset, joilla ympäristöhaittoja ja niiden riskejä on vähennetty. Lupamääräysten perustelut Eläinten enimmäismäärät on määrätty hakemuksen mukaisesti. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saattavat vaihdella kulloisenkin tuotantotilanteen mukaisesti, sekä eläinaineksen uusimisen yhteydessä. Toimintaa tulee kuitenkin harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevien eläinten yhteenlasketun eläinyksikkömäärän puitteissa siten, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä mainittujen eläinmäärien lannantuottoa tai muita ympäristövaikutuksia. (Lupamääräys 1) Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta pysyvää rasitusta, hajun, kaasujen, melun tai pölyn muodossa. Lupamääräys on annettu tällaisten haitallisten seurausten torjumiseksi. (Lupamääräys 2)
KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 13.11.2008 9 Biokaasulaitoksen toiminta tulee järjestää siten, että se täyttää ympäristönsuojelulain yleiset periaatteet ja velvollisuudet, eikä aiheuta maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Laitosta on hoidettava siten, että siitä aiheutuvat hajuhaitat ovat mahdollisimman vähäiset. Biokaasulaitokseen sisältyy biokaasureaktori ja hygieniasointiyksikkö. (Lupamääräykset 3, 4) Biokaasun sisältämä metaani on voimakas kasvuhuonekaasu, minkä vuoksi sitä ei tule päästää ulkoilmaan. Biokaasun vaihtoehtoinen käsittely soihdussa on tarpeen myös hajuhaittojen eliminoimiseksi. (Lupamääräys 5) Lannan varastointitilavuudet on määrätty maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. (Lupamääräys 6) Jätevedet on johdettava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus. Ympäristönsuojelulain 8 :n mukaan ainetta ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu voi muutoin olennaisesti huonontua taikka toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää. (Lupamääräykset 7, 8, 13, 14) Lupaharkinnassa on katsottu, että toiminnanharjoittajalla käytettävissä oleva peltoala lannan levitykseen on riittävä harkittaessa eläinmäärän hyväksyttävyyttä. Lannan vähimmäislevitysala määritellään ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 annetun ohjeen mukaisesti. Ympäristöministeriössä on valmisteilla uusi ohje, jossa mm. peltohehtaaria kohti sallittua lannan levitysmäärää pienennetään nykyisestä ohjeesta. Uutta ohjetta tullaan soveltamaan lupamääräysten tarkistamisen yhteydessä annettavassa päätöksessä, joten tulevaisuudessa levitykseen tarkoitettua peltoalaa tarvittaneen esitettyä enemmän. (Lupamääräys 9) Lupamääräyksessä on muistutettu toiminnanharjoittajaa siitä, että maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn estämistä koskeva valtioneuvoston asetusta (931/2000) on noudatettava, ellei lupamääräyksissä ole asetettu ankarampia vaatimuksia. (Lupamääräys 10) Määräykset ovat tarpeen pintavesien ja pohjavesien suojelemiseksi. Ympäristönsuojelulain 8 kieltää pohjaveden pilaamisen. (Lupamääräys 11) Ympäristönsuojelulain mukaan (4 ja 43 ) luvanvaraisessa toiminnassa on periaatteena, että käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. (Lupamääräys 12) Jätelain 6 :n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätettä ei saa hylätä tai käsitellä hallitsemattomasti. Eläinjätteen käsittelystä säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) eli ns. sivutuoteasetuksessa. Asetuksen täytäntöönpanoa ohjaa ja valvoo Suomessa maa ja metsätalousministeriö yhdessä EVIRA:n kanssa, alueelliset TE keskukset sekä kunnan ja läänineläinlääkärit. (Lupamääräys 15) Määräyksellä varmistetaan, että kemikaalien, jätteiden ja polttonesteiden varastointi ja käsittely hoidetaan asianmukaisesti, eikä näistä aiheudu maaperän, tai pinta tai pohjavesien pilaantumisen vaaraa. (Lupamääräys 16) Melutason raja arvot perustuvat valtioneuvoston päätökseen melutason ohjearvoista 993/1992. (Lupamääräys 17)
KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 13.11.2008 10 Ympäristönsuojelulain mukaisesti toiminnassa on varauduttava häiriö ja poikkeustilanteisiin mm. varaamalla alueelle riittävästi sopivaa torjuntakalustoa. Tiedottaminen on tarpeen päästöjen valvonnan toteuttamiseksi. (Lupamääräys 18) Raportointia ja kirjanpitoa koskeva määräys on tarpeen valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi. (Lupamääräys 19) Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet poistetaan. Myös muutoksista biokaasulaitoksen toiminnassa tai sen käyttämisen lopettamisesta on ilmoitettava. (Lupamääräys 20) Tarkastus on tarpeen, jotta voidaan todeta, että eläinsuojan rakenteet ovat hakemuksen ja tämän päätöksen mukaisia ja, että rakenteet täyttävät asianomaiset maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet, MMM RMO C 4. (Lupamääräys 21) PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Tuotannon olennainen muuttaminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Luvan haltijan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi viimeistään 30.11.2018. Lupahakemuksessa hakijan on esitettävä asiantuntijaselvitys siitä, miten ympäristönsuojelulain 4 :n mukaista parasta käyttökelpoista tekniikkaa on sovellettu ja voidaan soveltaa eläinsuojassa sen ympäristöhaittojen edelleen vähentämiseksi. (YSL 28, 55 ) Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) Jätelaki(1072/1993) Jäteasetus (1390/1993) Laki eräistä naapuruussuhteista (90/2000) Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/1992 Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Päätöksestä peritään suoritemaksua ympäristöministeriön asetuksen (1387/2006) mukaisesti. Sen mukaan eläinsuojan, joka on tarkoitettu vähintään 150 lypsylehmälle, toiminnasta perittävä suoritemaksu on 3 130. Maksu suoritetaan erillisellä laskulla.
KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 13.11.2008 11 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös saantitodistuksella Timo Nakko Selänpääntie 464 47810 SELÄNPÄÄ Jäljennös päätöksestä Valkealan kunta Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä, Ympäristötoimi Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Rajanaapurit Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Kaakkois Suomen ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä Valkealan kunnan ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti sekä ilmoittaa siitä laitoksen vaikutusalueella yleisesti leviävässä sanomalehdessä. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen ja maksua koskevaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle. Valitusoikeus on: sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; alueellisella ympäristökeskuksella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusosoitus on liitteenä Ympäristönsuojelupäällikkö Jaakko Vesivalo Tarkastaja Tuula Räsänen LIITE Valitusosoitus
Liite Kaakkois Suomen ympäristökeskuksen päätökseen 13.11.2008 nro A 1117, Dnro KAS 2008 Y 189 113 VALITUSOSOITUS Valituksen toimittaminen Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta valittamalla. Kirjallisesti tehtävä valitus on osoitettava Vaasan hallinto oikeudelle ja se on toimitettava liitteineen valitusajassa Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös (sähkö)postitse tai lähetin välityksellä. Postiin asiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Kaakkois Suomen ympäristökeskuksen käyntiosoite Kauppamiehenkatu 4, 45100 KOUVOLA postiosoite PL 1023, 45101 KOUVOLA puhelinvaihde 020 610 105 asiakaspalvelu 020 690 165 telekopio 020 610 1300 aukioloaika klo 8.00 16.15 sähköposti kirjaamo.kas@ymparisto.fi Valitusaika Päätös on annettu julkipanon jälkeen 13.11.2008. Valitusaika on 30 päivää päätöksen antopäivästä sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tämän päätöksen valitusaika päättyy 15.12.2008. Valituksen sisältö ja allekirjoittaminen Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan sekä postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on mainittava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä ympäristökeskuksen päätös, johon muutosta haetaan alkuperäisenä tai jäljennöksenä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisajankohdasta asiamiehen valtakirja. Asianajajan tai yleisen oikeusavustajan tulee esittää valtakirja ainoastaan, jos valitusviranomainen niin määrää. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa (701/93) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Vaasan hallinto oikeuden yhteystiedot käyntiosoite postiosoite puhelin 0100 86360, 010 364 2611 telekopio 010 364 2760 Korsholmanpuistikko 43, 65100 VAASA PL 204, 65101 VAASA aukioloaika klo 8.00 16.15 sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi LUV01