Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue.

Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 3/2011/1 Dnro ISAVI/42/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 5.1.2011 Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue. ASIA Huutokosken kalanviljelylaitoksen vesitalous- ja ympäristöluvan tarkistaminen, Joroinen HAKIJA Huutokosken Arvokala Oy Ruukintie 55 79620 HUUTOKOSKI HAKEMUS Aluehallintovirastoon 30.6.2009 saapunut hakemus koskee Joroisten kunnan Huutokoskella sijaitsevan Huutokosken kalanviljelylaitoksen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista. Hakemusta on täydennetty 9.10. ja 19.10.2009 sekä 13.10.2010. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Lupamääräysten tarkistamisvelvollisuus perustuu Itä-Suomen ympäristölupaviraston 11.3.2005 antaman ympäristölupapäätöksen nro 21/05/2 ympäristönsuojelulain 55 :n nojalla antamaan määräykseen, jonka mukaan luvan saajan oli 30.6.2009 mennessä tehtävä ympäristölupavirastolle (nykyisin aluehallintovirasto) lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Voimassa olevat ympäristöluvat Itä-Suomen ympäristölupavirasto on 11.3.2005 myöntänyt päätöksellä nro 21/05/2 ympäristöluvan Joroisten kunnan Häyrilän kylässä tilalla Huutokoski RN:o 11:158 tapahtuvalle kalanviljelytoiminnalle kiertovesilaitoksessa ja maa-allaslaitoksessa, joissa kalojen lisäkasvu on yhteensä noin 195 000 kg vuodessa ja vesilain mukaisen luvan

veden johtamiseen Huutokoskesta käytettäväksi laitoksella tapahtuvassa kalanviljelyssä. Lupamääräykset ovat: "Veden johtaminen 1. Kalanviljelylaitokselle vesi johdetaan Huutokoskesta kaivetussa avouomassa, jonka virtaama on noin 500 l/s. Avouomaan johdettavan veden määrä on pidettävä mahdollisimman vähäisenä. 2. Maa-allaskasvatukseen vettä saa johtaa enintään 300 l/s ja kiertovesilaitokselle enintään 50 l/s. Vesi, jota ei käytetä kalankasvatukseen, johdetaan suoraan Jokijärveen ohijuoksutuksena. Maa-allaslaitoksen rakenteet 3. Kalankasvatuksessa käytetään maa-allasalueella kahdeksaa allasta, jotka on merkitty 1.1.2005 päivättyyn vesityskaavioon (jäljennös kaaviosta on tämän päätöksen liitteenä) ja joiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 860 m 2. Kiertovesilaitos 4. Kiertovesiviljely tapahtuu hakemussuunnitelman asemapiirustukseen (MK 1:500) merkityssä kasvatushallissa. Halliin on sijoitettu neljä kiertovesikasvatusyksikköä, joissa kukin kasvatusallas on pinta-alaltaan 132 m 2. Kalojen paastotukseen on käytössä pinta-alaltaan 78 m 2 :n allas. Kasvatuskapasiteettia on mahdollista lisätä sijoittamalla halliin altaita, joiden yhteispinta-ala on noin 300 m 2. 5. Kiertovesikasvatusyksiköiden poistovesien käsittelyjärjestelmä on toteutettava hakemussuunnitelman liitteessä 8.2 (Poistovesien käsittelyjärjestelmä) ja hakemussuunnitelmassa esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Vesistön pilaantumisen ehkäiseminen 6. Laitoksella tapahtuvan kalankasvatuksen kokonaiskuormitus vesistöön saa olla vuodesta 2006 alkaen korkeintaan 320 kg fosforia vuodessa. Laitosta on hoidettava huolellisesti ja asianmukaisesti niin, että vesistöön joutuva kuormitus on mahdollisimman pieni. 7. Maa-allaslaitoksella saa käyttää kalojen ruokintaan kuivarehua enintään 15 000 kg vuodessa. Kalojen liikaruokintaa on vältettävä ja rehusta on poistettava pöly ennen ruokintaa. Rehun fosforipitoisuus saa olla enintään 1,0 %, poikasrehuissa kuitenkin enintään 1,2 %. 8. Maa-allaskasvatuksen fosforikuormitus vesistöön saa vuodesta 2006 alkaen olla kokonaisfosforina laskien enintään 80 kg vuodessa. Fosforikuormitus lasketaan käytetyn rehun fosforimäärän ja kalojen lisäkasvuun sitoutuneen fosforimäärän erotuksena. 9. Maa-altaat on puhdistettava lietteestä vähintään kerran vuodessa ja aina niiden tyhjentämisen yhteydessä. 10. Kiertovesilaitoksen fosforikuormitus vesistöön saa vuodesta 2006 alkaen olla enintään 240 kg vuodessa. Mikäli maa-allaslaitoksen vesistökuormitus alittaa 80 kg 2

vuodessa, voi kiertovesilaitoksen kuormitus ylittää edellä asetetun kuormitusrajan 240 kg vuodessa kuitenkin niin, että laitosten yhteiskuormitus ei kokonaisfosforina mitattuna ylitä 320 kg vuodessa. Kiertovesikasvatuksessa ravinnekuormituksen ominaiskuormituksessa tulee ohjeellisesti pyrkiä saavuttamaan 1,5 g:n fosforipäästö ja 35 g:n typpipäästö tuotettua kalakiloa kohti. Lietteenkäsittely 11. Maa-altaista poistettava liete ja kiertovesilaitoksen lietesäiliöistä poistettava liete on toimitettava kompostointiin asianmukaiset toimintavalmiudet ja luvat omaavalle yritykselle. 12. Kiertovesilaitoksen lietteenpoistoa ja fosforin tehokasta sitoutumista lietteeseen on tehostettava selvittämällä saostuskemikaalien käyttämistä flokkuloinnissa. Kemikaalien käyttö lietteen saostamisessa on otettava käyttöön vuoden 2007 alusta lukien, mikäli se osoittautuu selvityksissä teknistaloudellisesti mahdolliseksi. Määräykset ympäristön muun pilaantumisen ehkäisemiseksi 13. Toiminnasta syntyvät jätteet on lajiteltava ja varastoitava asianmukaisesti sekä toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltäväksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittelypaikoissa. Jätteet on ensisijaisesti pyrittävä toimittamaan hyötykäyttöön. Ongelmajätteet on lajiteltava erikseen ja varastoitava siten, että niistä ei aiheudu vaaraa ympäristölle. Jätteet on toimitettava vastaanottajalle, jolla on lupa vastaanottaa ja hyödyntää kyseistä jätettä. Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenevät niiden määrä, laatu, alkuperä ja toimitusaika ja -paikka. Kuolleet kalat on poistettava kasvatusaltaista mahdollisimman pian. Kuolleiden kalojen käsittely, kuljetus, varastointi ja kompostointi on tehtävä maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa eläinjätteen käsittelystä (1022/2000) säädetyllä tavalla. Häiriö- ja poikkeustilanteet 14. Luvan saajan on ilmoitettava kalanviljelylaitokseen liittyvistä merkittävistä häiriöja poikkeustilanteista Etelä-Savon ympäristökeskukselle ja Joroisten kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. Tarkkailu- ja valvontamääräykset 15. Laitoksen kalankasvatukseen käyttämä vesimäärä on mitattava vesityskaavioon merkityistä paikoista. Maa-allaskasvatuksen käyttämä vesimäärä poistokanavan mittapadolla ja laitoksen ohi juoksutettava vesimäärä on mitattava kerran viikossa. Kiertovesilaitokselta poistuvan veden määrää on mitattava jatkuvatoimisilla virtausantureilla, vesimäärä on merkittävä käyttöpäiväkirjaan päivittäin. 16. Luvan saajan on pidettävä ympäristön kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä käyttöpäiväkirjaa. Käyttöpäiväkirjaan on merkittävä muun muassa viikoittain käytetyt rehumäärät, rehun fosforipitoisuudet, lietteen poistot, laitokselle tuodut ja laitokselta poistetut kalamäärät, tiedot mahdollisista kalataudeista ja käytetyistä lääkkeistä, laitoksella tehdyt huoltotoimenpiteet sekä häiriötilanteet ja niiden vaiku- 3

tukset ympäristöön. Tiedot on säilytettävä ja pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. 17. Laitoksen kuormitus- ja vesistötarkkailu on toteutettava hakemussuunnitelman liitteenä 9 olevan velvoitetarkkailuohjelmaesityksen mukaisesti. Vesistötarkkailuohjelmaa on täydennettävä niin, että ohjelmaan lisätään tarkkailupiste Mikonkosken ja Kolpan väliseltä alueelta. Vesistönäytteet on otettava alku- ja loppukesän näytteiden lisäksi maalis- huhtikuun vaihteessa. Pintavesinäytteiden lisäksi näytteet on otettava pohjan läheisestä vesikerroksesta. Vuosina 2005 2008 aikana kiertovesilaitokselta poistettavan lietteen ravinne- ja kuiva-ainepitoisuudet on määritettävä lietesäiliöiden jokaisen tyhjennyskerran yhteydessä. Tarkkailutulosten vuosiraportissa laitoksen vesistökuormitus on eriteltävä maa-allasja kiertovesilaitoksen kesken. Kuormitukset on ilmoitettava myös tuotettua kalakiloa kohti laskettuna. Tarkkailutulosten raportointi Etelä-Savon ympäristökeskukselle ja Joroisten kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle on toteutettava tarkkailuohjelmassa esitetyllä tavalla. Tarkkailujen tulokset on lisäksi vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen ja etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailuohjelmaa voidaan tarkentaa Etelä-Savon ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 18. Laitoksella ilmenevistä kalataudeista ja hoitotoimenpiteistä on viipymättä ilmoitettava eläintautilainsäädännön määräysten mukaisesti ja vakavissa tapauksissa myös Etelä-Savon ympäristökeskukselle ja Etelä-Savon TE-keskukselle. 19. Kalanviljelylaitoksen toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista on ennen toimenpiteitä ilmoitettava Etelä-Savon ympäristökeskukselle ja Joroisten kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle." Itä-Suomen ympäristölupavirasto on 18.9.2006 myöntänyt päätöksellä nro 74/06/2 ympäristöluvan kalojen perkaustoimintaan Huutokosken kalanviljelylaitoksen perkaamotilassa ja lisännyt kalanviljelylaitosta koskevan ympäristöluvan nro 21/05/2 lupamääräyksiin uuden kohdan "Perkaustoiminta". Ympäristöluvan lupamääräykset ovat: "Perkaustoiminta a) Perattava kalamäärä saa olla enintään 200 000 kg vuodessa. b) Perkaamolla käytetty vesi, joka otetaan laitosalueella sijaitsevasta porakaivosta, on johdettava kiertovesilaitoksen jätevesien käsittelyjärjestelmään. c) Toiminnassa on huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja että siitä ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Luvan saajan on järjestettävä perkaamon jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti ja Joroisten kunnan jätehuoltomääräyksiä noudattaen. Laitoksen ympäristöluvassa kohdassa Määräykset muun ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi annetut määräykset koskevat myös perkaustoimintaa. 4

Alueen kaavoitustilanne d) Perkaustoimintaa koskevat tiedot (mm. perkausmäärä, käytetty vesimäärä ja muut vesistökuormitukseen vaikuttavat tiedot) on sisällytettävä laitoksen käyttöpäiväkirjaan. e) Perkaustoiminnasta jäteveden puhdistukseen aiheutuvan kuormituksen seuraamiseksi perkausvesistä on otettava kaksi kertaa vuodessa kokoomanäyte, josta määritellään laitoksen kuormitustarkkailuohjelman mukaiset parametrit. f) Selvitys perkaustoiminnan ympäristövaikutuksista ja mahdollisuuksista niiden vähentämiseen on liitettävä Huutokosken kalanviljelylaitoksen ympäristöluvan tarkistamishakemuksen yhteyteen, joka on määrätty tehtäväksi 30.6.2009 mennessä, mikäli kalanviljelylaitoksen toimintaa on tarkoitus jatkaa vuoden 2010 jälkeen." Huutokosken kalanviljelylaitos sijaitsee Joroisten kunnanvaltuuston 4.5.2009 hyväksymän Maavesi Sysmä Paro vesistöalueiden rantayleiskaavan alueella. Kaava ei ole lainvoimainen koska siitä on valitettu. Valitukset eivät koske kalanviljelylaitoksen tai sen lähiympäristön kaavoitusta. Kalanviljelylaitoksen alue on merkitty kaavassa teollisuusrakennusten alueeksi. Laitoksen viereiset alueet ovat rakennuslainsäädännön tai rakennussuojelulainsäädännön perusteella suojeltavia alueita (SR) sekä maa- ja metsätalousvaltaisia alueita (M). Laitoksen toiminta ja päästöt vesistöön Huutokosken kalanviljelylaitos sijaitsee Joroisten kunnan Häyrilän kylässä ja se ottaa kasvatusvetensä Huutokoskesta ja laskee käytetyn veden Jokijärven pohjoispäähän. Laitos tuottaa kiertovesikasvatuksessa sampea ja järvitaimenta yhteensä noin 150 000 kg vuodessa ja maalaitoksessa noin 15 000 kg kirjolohta. Maa-altaita käytetään myös sampien emokalojen säilytykseen ja poikaskasvatukseen. Huutokosken kalanviljelylaitoksen vesistökuormituksen ylärajaksi hakija esittää jatkossakin nykyisen luvan mukaista 320 kg fosforia vuodessa, josta kiertovesilaitoksen osuus olisi 240 kg ja maalaitoksen 80 kg. Lupamääräys esitetään muotoiltavaksi niin, että jos toisen laitososan kuormitus jää edellä esitettyä pienemmäksi, niin toisen laitososan kuormitus voisi ylittää oman raja-arvonsa, kunhan yhteenlaskettu kuormitusraja (320 kg/v) ei ylity. Laitoksen toiminta tulee jatkumaan pääpiirteissään nykyisen kaltaisena jatkossakin. Veden johtamista koskeviin lupamääräyksiin ei esitetä muutoksia eli laitos johtaa veden Huutokoskesta avouomalla, jonka virtaama on noin 500 litraa sekunnissa. 5

Vuosina 2005 2009 ovat kalanviljelylaitoksen toiminta ja päästöt vesistöön olleet seuraavia: Rehunkäyttö Lisäkasvu Kuormitus vesistöön Om.kuorm. kg/a kg/a P kg/a N kg/a gp/lk gn/lk 2005 maa-altaat 26 120 29 117 158 1 289 5,41 44,4 kiertovesi 48 380 39 556 57 2 215 1,45 56,0 yhteensä 74 500 69 673 215 3 504 2006 maa-altaat 15 800 13 074 84 813 6,4 62,2 kiertovesi 38 800 32 583 57 1 921 1,75 59,0 yhteensä 54 600 45 657 141 2 734 2007 maa-altaat 20 320 24 858 118 832 4,7 33,5 kiertovesi 32 290 26 420 56 1 320 2,1 50,0 yhteensä 52 610 51 278 174 2 152 2008 maa-altaat 16 172 21 524 87 715 4,1 33,2 kiertovesi 54 603 55 217 147 2 071 2,7 37,5 yhteensä 70 775 76 741 134 2 786 2009 maa-allas 17 724 15 641 101 765 6,48 48,9 kiertovesi 46 713 30 990 168 2 172 5,41 70,1 yhteensä 64 437 46 631 269 2 937 Laitoksen perkaamossa perataan kalaa 1 3 tonnia viikossa, maksimissaan noin 150 000 vuodessa. Perkausvedet johdetaan kiertovesilaitoksen jätevesien käsittelyjärjestelmään. Kiinteät perkausjätteet kerätään umpisäiliöön ja toimitetaan hapotuskäsittelyn jälkeen Riikinnevan jätteenkäsittelylaitokselle. Perkaamosta vesienkäsittelyn kautta vesistöön kulkeutuu vuosittain noin 4,5 kg fosforia, 75 kg typpeä ja 225 kg happea kuluttavaa kuormitusta. Päästöjen vähentämissuunnitelma Keskeinen osa kiertovesilaitoksen koko puhdistusjärjestelmää on kiintoaineen erottelu. Siinä selkeytyssäiliö, joka toimii pyörreselkeyttimen tavoin ja sen perässä oleva hämmentimellä varustettu saostusallas erottavat pääosan kiintoaineesta. Keruukaivon jäteliete pumpataan säiliöön tangenttiaalisesti ja ylite valuu saostusaltaaseen. Siihen sedimentoituva kiintoaine pumpataan keruusäiliöön ja ylite suodatetaan kiekkosuotimella ennen loppukäsittelyä kiertoveden rumpusuotimella. Järjestelmän toimivuutta voidaan parantaa hakijan mukaan seuraavin toimenpitein: 1. Liitetään koagulointi ja flokkaus suoraan selkeytyssäiliön ja/tai selkeytysaltaan syöttövirtaamaan. Lisäksi kiintoaineen ja fosforin erottelua voidaan tehostaa jo kasvatusaltaista tapahtuvan lietteiden siirron yhteydessä 2. Muutetaan keruukaivosta lietettä pumppaavan pumpun toimintaa nykyisestä sykäyksittäin pumppaavasta taajuusmuuttajan avulla jatkuvasti toimivaksi. 3. Asennetaan selkeytyssäiliöön ohjauslevyjä, joilla saadaan aikaan laminaarinen pyörrevirtaus ja sen myötä tehokkaampi kiintoaineen erottelu. 6

7 4. Uusitaan koagulointialtaan kiekkosuodatin. 5. Lisätään toinen selkeytyssäiliö, mikäli puhdistuksen kapasiteetti osoittautuu laajennusvaiheessa ongelmaksi. Poistovesien puhdistuksen tehostamisratkaisut tehdään talvella 2010 ja uudet investoinnit toteutetaan vuoden 2010 aikana. Jätteet Laitoksella kuolee kaloja vuosittain noin 2 000 kg. Ne hapotetaan umpisäiliössä ja kuljetetaan Riikinnevan jätteenkäsittelylaitokselle. Pakkaus ym yhdyskuntajätettä syntyy noin 1 m 3 viikossa. Jätteet toimitetaan kunnallisen jätehuoltokeräyksen kautta luvalliseen käsittelypaikkaan. Toiminnan vaikutukset Kalanviljelylaitoksen poistovedet laimenevat tehokkaasti lyhytviipymäisessä Jokijärvessä ja nostavat vain vähän Huutokoskesta Jokijärveen purkautuvan veden ravinnepitoisuuksia. Myös muilta osin vedenlaadun muutokset Jokijärvessä ovat olleet vähäisiä. Hygieeninen laatu on entterokokkien ajoittaisesta esiinntymisestä huolimatta pysynyt uimavesiluokituksen mukaan hyvänä. Alempana Mikonkoskessa vedenlaadun muutokset ovat olleet samansuuntaisia kuin Jokijärvessä joskin ravinnepitoisuudet ovat olleet lievästi Jokijärveä alempia. Tarkkailu Laitoksella tehdään käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailua. Maa-allaslaitoksen tarkkailu esitetään säilytettäväksi samanlaisena kuin tällä hetkellä. Hakija on muuttanut lausunnoista ja muistutuksista annetun selityksen yhteydessä kuormitustarkkailuesitystään. Tässä on kuvattu hakijan esittämä tarkkailu viimeksi esitetyssä muodossa: Käyttötarkkailu Kiertovesilaitoksella on otettu käyttöön ruokinta- ja valvontajärjestelmä, joka tallentaa hoitopäiväkirjaan seuraavat tiedot: käytetty rehumäärä kokonaisuutena ja altaittain, kalamäärät (kpl, kg, keskipaino), ilmenneet kalataudit ja hoitoon käytettyjen kemikaalien laatu ja määrä, kalojen kuolleisuus sekä veden käyttö laitoksella (määrä, laatu ja lämpötila). Kuormitustarkkailu Kuormituksen selvittämiseksi otetaan näytteitä seuraavasti: Näytteenottopiste Tulovesi Poistovesi, maa-allaslaitos Poistovesi, kiertovesilaitos Lietenäyte laskeutussäiliöstä Paastovesialtaan poistovesi Näytteenottoaika 6 kertaa vuodessa tammikuu, touko syyskuu kerran kuukaudessa 3 kertaa vuodessa 3 kerta vuodessa

Tulovesinäyte ja lietenäyte otetaan kertanäytteenä ja poistovesinäytteet 7 vuorokauden kokoomanäytteinä automaattisilla näytteenottimilla. Tulovesi- ja poistovesinäytteistä analysoidaan kokonaisfosfori ja kokonaistyppi. Lietenäytteestä analysoidaan kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja kiintoaine. Vesistötarkkailu Hakija esittää vesistötarkkailun jatkamista samanlaisena kuin kuluvalla lupakaudella. Jokijärvestä purkupaikan alapuolelta ja Mikonkoskesta otettavista näytteistä analysoidaan: lämpötila, happi, sähkönjohtavuus, COD Mn, ph, kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja bakteerit. Lisäksi kuormitustarkkailun tuloksena saatavaa tuloveden analyysia voidaan käyttää laitoksen yläpuolisen vesistön veden laadun vertailunäytteenä. HAKIJAN ESITYS LUPAMÄÄRÄYSTEN MUUTTAMISEKSI Kasvatustoiminnan muutosten vuoksi hakija esittää seuraavia tarkistuksia lupamääräyksiin: Lupamääräys 3 Maa-allaslaitoksen kasvatus tapahtuu päivitetyn vesityskaavion mukaisesti 9 maaaltaassa, kolmessa lasikuitualtaassa (13, 14, 15, yhteensä 51 m 3 ) ja poikashallin 12 lasikuitualtassa (12 4 m 2, yhteensä 24 m 3 ) Lupamääräys 10 Jos laitosten kokonaiskuormitus kokonaisfosforina ei ylitä 320 kg/vuosi niin kummalla tahansa laitoksen osista, jonka oma kuormitus jää pienemmäksi kuin luvassa mainittu, olisi oikeus ylittää laitoskohtainen kuormitusraja. Lupamääräys 15 Laitoksen virtaamamittaus tulee hyväksyä seurattavaksi laitoksen automaattisen ruokinta- ja valvontaohjelman perusteella. Järjestelmä laskee erikseen jokaisen altaan käyttämän vesimäärän biologis-matemaattisella kalojen hapenkulutusmallilla. Malli kalibroidaan allaskohtaisesti mittaamalla tulo- ja lähtöveden happipitoisuus. 8 HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Joroisten kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 12.11.2009 Joroisten Lehdessä. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Etelä-Savon ympäristökeskukselta, Etelä-Savon TEkeskuksen kalatalousyksiköltä, Joroisten kunnalta ynnä Joroisten kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaiselta.

Lausunnot 1) Etelä-Savon ympäristökeskus esittää lausuntonaan seuraavaa: Yleistä 9 Huutokosken Arvokala Oy:n toiminta on jatkunut kuluvan lupakauden ajan jokseenkin samanlaisena. Kiertovesilaitoksen kasvatuskala on vaihtunut nieriästä sammeksi. Laitokselle on tehty useampia tarkastuskäyntejä lupakaudella. Erityistä huomautettavaa laitoksen toiminnasta ei ole ollut, myöskään yleisöilmoituksia ei ole valvojalle tullut. Ympäristönsuojelutekniikka Kiertovesilaitos on BAT-tekniikkaa. Kalanperkausvedet käsitellään samassa prosessissa. Ulkoaltaiden pintojen uusiminen on parannus ympäristönsuojelun tasoon ja omalta osaltaan pienentää laitoksen kuormitusta, koska altaisiin kertyvä ulosteliete on paremmin poistettavissa. Hakemuksen liitteessä 13 on esitetty kiertovesijärjestelmän eräiden yksikköprosessien toiminnan parantamista. Selvityksestä kuitenkin puuttuu varsinainen aikataulu eikä suunnitelmassa ole valittu kohennettavia prosesseja. Osittainen tiedon ja kokemuksen puute on ainakin syynä kemiallisen laskeutuksen ja flotaatiopuhdistuksen valinnan välillä. Lupaprosessin aikana olisi hyvä päästä selvyyteen edellisessä kappaleessa mainituista tekijöistä, jolloin lupaehtoihin voidaan yksiselitteisesti kirjata toimenpiteet ja niiden aikataulu. Tämä helpottaa valvontaa ja toimii myös hakijalle töitä rytmittävänä ohjauksena. Vedenlaatu Laitoksen yläpuolinen tarkkailupiste on jostakin syystä jäänyt pois ohjelmasta kuluvalla lupakaudella. Puute on syytä korjata uudessa tarkkailuohjelmassa, josta kerrotaan seuraavan pääotsakkeen alla tarkemmin. Jokijärvi on eteläsavolaisittain suurimman maa-alueilta tulevan valuma-alueen kertymäuoma. Valuma-alueen pinta-ala on noin 1200 km 2. Uoman vedenlaatu on kertymä ja summa suuren maa- ja metsätalousalueen vedenlaadusta ja maankäytön sekä ilmaston muutoksista. Tarkkailu Vesimäärän mittaaminen laitoksella on ongelmallinen. Tulokanavan kautta saadun vesimäärän vaihtelu rajoittuu kanavan lähtöpäässä vallitsevaan kosken vedenkorkeuteen ja kanavan virtausvastukseen. Laitoksen kuormituksen mittaamisen kannalta on oleellista, että käytettävät vesimäärät voidaan mitata riittävän tarkasti. Oikeat vesimäärät antavat pohjan ainesvirtaaman laskemiselle. Hakemuksesta ei käy selkeästi ilmi, miten vesimäärät lasketaan. Happitasemittausta ehdotetaan mittausmenetelmäksi. Sen luotettavuutta ei ole hakemuksessa kerrotun lisäksi havainnollistettu mitenkään. Vesimäärien mittaus on saatava määritellyksi päätökseen yksiselitteisesti, koska kasvatusmäärät rakentuvat päästöarvojen perusteella. Järviasemille tulee lisätä a- klorofyllin analysointi elokuun näytteenoton yhteydessä.

10 Tarkkailua suorittava konsultti on esittänyt tarkkailun tulosten tarkentamiseksi joka 3. vuosi tehtävällä piilevätutkimuksella. Tällöin tulisi mahdolliseksi kuvata vesistön rehevyyttä tarkemmin kalalaitoksen ylä- ja alapuolella. EU:n vesipuitedirektiiviin nojaavan vesienhoidon mukainen vesien tilan seuranta ja johtopäätökset vesien tilasta painottuvat jatkossa enemmän biologisten muuttujien analysointiin ja tiedon lisääminen biologisten muuttujien osalta on myös tältä kannalta perusteltua. Laitoksen alapuolinen Jokijärvi on lyhytviipymäisenä järvenä mukana myös Etelä-Savon vesienhoidon seurantaohjelmassa. Ohjelman Jokijärveä koskeva sisältö ja havaintoasemat tarkennetaan v. 2010 alkupuolella, joten piilevätutkimusasia on järkevää sovittaa yhteen tämän seurantaohjelman kanssa ja tarkentaa siinä yhteydessä asiaa tarkemmin. Toisin sanoen lupaehdoissa voisi olla kohta, jossa ympäristökeskukselle annetaan mahdollisuus muuttaa tarkkailuohjelmaa lupakauden aikana. Hakijan tulee toimittaa päivitetty tarkkailuohjelma tiedoksi ympäristökeskukselle. Tarkkailun väliraportteihin tulee saada pitoisuusselvityksen lisäksi ainemäärälaskenta, jonka avulla voidaan päätellä, onko kasvatusmäärä oikeassa suhteessa sallittuun kuormitukseen. Lupaehdot Laitoksen kokonaiskuormitus voi olla samansuuruinen kuin meneillään olevalla lupakaudella. Lupaehtoihin on merkittävä laitoksen vesiensuojelun tehostamiseksi määrätyt yksikköoperaatiot sekä niiden aikataulu. Vesimäärän mittaus on tuotava lupaehtoihin riittävän selkeässä muodossa, koska tärkeimmät valvontakriteerit pohjautuvat tähän mittaukseen. Tarkkailuohjelmien muuttamiskohta tulee sisällyttää lupaehtoihin. 2) Etelä-Savon TE-keskus/kalatalous esittää lausuntonaan seuraavaa: Joroisvirran reitti on arvioitu Etelä-Savon kalataloudellisessa kunnostusohjelmassa virtakutuisten kalalajien nykyisten ja potentiaalisten lisääntymisalueiden perusteella maakunnallisesti arvokkaaksi reitiksi. Huutokoskessa tehtiin kalataloudellinen kunnostus vuonna 2002. Liunan voimalaitoksen alapuolela olevien koskien kunnostussuunnitelmat ovat valmiita ja kunnostus on suunniteltu vuosille 2010 2011. Huutokoskessa on todettu järvitaimenen luonnonvaraista lisääntymistä, vaikka Liunan voimalapato estää kalan nousun Haukivedestä. Huutokosken yläpuolella on hyvän lisääntymispotentiaalin omaava Suihkolanjoki, joka kunnostettaneen myös lähivuosina. Lisääntymisalueiden täysimääräinen hyväksikäyttö edellyttää lisäksi kalatien saamista Liunan voimalaitospadon yhteyteen. Edellisen perusteella on tärkeää, että kunnostetussa Huutokoskessa säilyy riittävä virtaama. Tämä korostuu vähävetisenä aikana. Huutokosken kalataloudelle olisi eduksi, jos kalankasvatuslaitoksella ei tapahtuisi ohijuoksutusta, vaan se vesi, jota ei käytetä kalanviljelylaitoksella, virtaisi Huutokosken pääuomassa. Avouomaan johdettaisiin vain se virtaama, joka tarvitaan laitoksella.

Hakemuksen mukaan laitoksen vaikutus alapuolisen vesistön veden laatuun on vähäinen. Varsinaista kalataloustarkkailua ei ole tehty, mutta vaikutukset kalastoon arvioidaan olevan todennäköisesti myös vähäisiä. TE-keskus yhtyy tähän näkemykseen eikä hakemuksen mukainen lupa aiheuta korvattavaa haittaa laitoksen alapuolisen vesistön kalastolle tai kalataloudelle. Erillinen kalataloudellinen tarkkailuohjelma ei siten ole tarpeellinen, vaan kalataloudellisia vaikutuksia voidaan tarkastella vesistötarkkailun tulosten pohjalta. Vesistötarkkailun tulokset tulee raportoida myös TEkeskukselle. 3) Joroisten kunnanhallitus lausuu, että hakemus hyväksytään voimassaolevilla ehdoillaan seuraavin lisäyksin: Kalanviljelylaitoksen kokonaisfosforikuormitus saa olla yhteensä enintään 320 kg vuodessa. Maa-allaslaitoksen osuus pyritään pitämään alle 80 kg vuodessa ja kiertovesilaitoksen alle 240 kg vuodessa. Vesistötarkkailuun on lisättävä Jokijärveen tulevan veden tarkkailupiste, jolloin alempi Mikonkosken havaintopaikka voidaan jättää pois. Tarkkailun tuloksia tarkennetaan tekemällä joka kolmas vuosi vesistön rehevyyttä kuvaava piilevätutkimus kalalaitoksen ylä- ja alapuolelta. 4) Joroisten kunnan ympäristönsuojeluviranomainen (Rantasalmen ympäristölautakunta/yhteislautakunta) antaa Joroisten kunnanhallituksen kanssa samansisältöisen lausunnon. 5) Joroisten kunnan terveydensuojeluviranomainen (Keski-Savon ympäristötoimi, ympäristöterveydenhuolto) lausuu, että perkausjätteen käsittely tapahtuu MMM:n asetuksen 1374/2004 vaatimukset täyttävällä tavalla ja se on mainittu laitoksen omavalvontasuunnitelmassa. Muutoin ympäristöluvan tarkistushakemuksessa ei ole huomautettavaa. 11 Muistutukset 1) Joroisten kalastusalue ilmoittaa, ettei sillä ole huomautettavaa asiassa. 2) AA (Tuohiranta 171-404-5-193) vaatii hakemuksen hylkäämistä. Viime vuosina muistuttajan mökin edusta on rehevöitynyt lähes umpeen ja myöskin sinilevää on esiintynyt Jokijärvessä parin viime vuoden sisällä. Toiminnanharjoittajalle myönnetty lupa kuormittaa järveä fosforilla 300 kg/vuosi, oikeastaan 320 kg/vuosi, on aivan liikaa. Järven tilaa tulisi tutkia ainakin huolellisemmin vuosittain asiantuntijoiden johdolla ja arvioida laitoksen merkitystä huolellisemmin ja analyyttisemmin, koska myös laitoksen tarpeellisuudesta voidaan olla monta mieltä. Laitoshan ei muutenkaan ole millään muotoa välttämätön ja tarpeellinen, vaan ympäristöä kuormittava ja ruma myös visuaalisesti järveltä katsottuna.

3) BB (Jokisaari 171-404-5-194) esittää seuraavat vaatimukset: 12 - Koska Jokijärven tila on inhimillisesti iljettävä, ja eikä se ole parantunut neljän viime seurantavuoden kuluessa, on hakijan toimintatapaa muutettava niin, että päästöt mieluiten kokonaan poistuvat tai huomattavasti vähenevät nykyisestä - Päästöjen seuranta on järjestettävä - Jokijärven pohjan sedimenttien tutkiminen on järjestettävä vuosikymmenien päästöjen aiheuttamien haittojen esille saamiseksi - Laitoksen ympäristön siisteyteen ja kauneuteen on kiinnitettävä huomiota niin, että se soveltuu ympäröivään maisemaan. Perustelut Muistuttajan syntymäkoti Jokisaari on ensimmäinen kiinteistö Huutokosken Arvokala Oy:n alapuolisessa vesistössä. Muistuttaja on voinut seurata Jokijärven tilannetta koko hakijan toiminta-ajan vuodesta 1969 alkaen. Tänä aikana järvi on rehevöitynyt voimakkaasti. Vuodesta 2005 alkaen on Jokijärven vettä ilmeisesti tutkittu, koska joku on käynyt ottamassa näytteitä laiturilta, joka sijaitsee 300 m laitoksen laskuojasta alavirtaan päin. Tutkimusten tuloksista ei ole tiedotettu. Hakemuksessa on esitetty kuormittavan fosforin määrä. Typpikuormituksesta ei kuulutuksessa mainita mitään. Järven pohjan sedimenttejä tuskin on tutkittu. Inhimillisillä mittareilla havainnoituna Jokijärvessä nykyään katiska tai uimaportaat limoittuvat puolessa vuorokaudessa ja uimarantaan ajettu sora peittyy parissa viikossa sedimentoituvan materiaalin alle. Kesällä 2008 oli järvessä ensimmäisen kerran sinilevää. Vesikasvillisuus on lisääntynyt niin, että uisteleminen kesällä on vaikeaa tai mahdotonta. Saunaan tuotu vesi on sameaa. Uimaan mennessä vesi ärsyttää silmiä. Neljä vuotta sitten hakijan toimintatapaa lienee muutettu. Se ei ole kuitenkaan näkynyt Jokijärven tilan paranemisena, joten vaikuttaa siltä että päästöt ovat vieläkin liian suuria. Hakijan rakentama halli ja erityisesti korkea kaasusäiliö eivät oikein hyvin sovi savolaiseen järvimaisemaan. Hallin järvenpuoleinen seinusta on täynnä sikin sokin olevia rakkineita, mikä ei anna erityisen hyvää kuvaa hakijan toimintatavoista. Runsas kaksi vuotta sitten asiasta huomautettiin Kaj Arvoselle, johon hän kommentoi, että ongelma on tunnistettu. Mitään ei kuitenkaan ole tapahtunut. 4) CC ja DD (Ketoniemi 171-404-41-0) vaativat laitoksen fosforipäästöjen puolittamista tai poistamista kokonaan. Lisäksi vaaditaan pohjasedimentin tutkimista, tutkimustuloksista tiedottamista, vedenvirtaustutkimuksia, veden laadun tutkimusta ja vuotuista seurantaa. Muistuttajilla on omakohtaista tietoa Jokijärven tilasta vuodesta 1942 lähtien. Rehevöityminen on tapahtunut pikkuhiljaa, aivan kun varkain. Nyt fosforipäästöt ovat hyvin suuret näin pieneen vesistöön nähden ja ovat selvästi lisänneet rehevöitymistä, sini-

Hakijan selitys levää ja sameutta. Veden virtaus on muuttunut. Sen näkee talvella jolloin virtapaikat ovat sulat eri paikoista, kuin ennen. Vedenjuoksutukset kalanviljelylaitoksen kautta vaikuttavat siihen aivan varmasti. Mikonkosken ruoppaaminen järven eteläpäässä vaikuttaa myös virtauksiin. Kalojen maku on selvästi muuttunut huonompaan suuntaan. Järven pohjoispään ruohottuminen ja melkein umpeen kasvaminen ovat tosiasioita. Etelä-Savon ympäristökeskus Laitos tulee tekemään hakemuksen tehostamissuunnitelman mukaiset muutostyöt kokonaisuudessaan 1.6.2010 mennessä. Tätä ennen testataan eri kemikaalien vaikutuksia ja näiden testien perusteella valitaan oikeat menetelmät. Jo nyt pelkkä moniportainen mekaaninen laskeutus on riittänyt nykyisellä tuotannolla annettujen päästörajojen alittamiseen. Kemiallisella käsittelyllä laitos kykenee vielä paremmin hallitsemaan eri tuotantomäärien (ts, ruokinnan) vaihtelun aiheuttamat muutokset. Vesimäärän mittauksen esitämme tehtäväksi seuraavasti: Laitos tulee mittaamaan tulovesikanavaan asennettuun 2000 mm:n putkeen koko tuloveden määrän joko uudella ultraäänimittauksella tai magneettianturimittauksella. Näitä molempia tullaan testaamaan maaliskuussa 2010 ja paremmin soveltuva valitaan. Virtaamatieto kytketään laitoksen valvontajärjestelmään. Kiertovesilaitoksen virtaamaa mitataan jo nyt erikseen magneettianturilla poistuvasta vedestä. Maalaitoksen poistovesijärjestelmää muutetaan huhtikuussa 2010 siten, että kaikki vesi poistuu samasta pisteestä. Samoin myös RAS-hallin paastoaltaan poistovesi johdetaan samaan pisteeseen. Ns. ohijuoksutus on välttämätön laitoksen pintojen säädössä ja erityisesti syysaikana pudonneiden lehtien johtamiseksi pois tulosihdeistä. Määrältään sen virtaama on ollut vain noin 5 %:a koko virtaamasta. Laitos voi johtaa muina aikoina veden omaan poistouomaan, mutta lehtien putoamisaikana on tarpeen johtaa pieni määrä vettä suoraan takaisin järveen. Tämäkin vesi sisältyy joka tapauksessa tuloveden kokonaisvirtaamaan. Selityksen liitteenä on uusi virtauskaavio ja kuormitustarkkailuohjelma. Tarkkailuohjelmien muutosajankohdaksi esitetään 1.5.2010, jolloin poistokanavan muutostyöt on saatu tehtyä. Muistutukset 2, 3 ja 4 Laitoksen toimintaa ja vaikutuksia on tarkkailtu vuodesta 1970 lähtien viranomaisten edellyttämällä tavalla, jossa on seurattu toimintaa ja kuormituksen vaihtelua sekä alapuolisen vesistön tilaa. Niiden tulosten perusteella ei ole osoitettu, että laitoksen toiminta merkittävästi olisi muuttanut vesistön tilaa. Hajakuormituksen (pelloilta ja metsäojista) pääasiallista osuutta vesistön tilan muuttamiseen ei sen sijaan ole selvi- 13

tetty, vaikka esimerkiksi Pienen Jokijärven alueelle ohjautuvat kaikki Pasalankylän ja Lapinmäen laskuojat. Laitoksen tarpeellisuutta ei muistutuksen 2 tekijä kykene arvioimaan. Yritys on merkittävä työllistäjä pienessä kunnassa. Laitosalue on rantayleiskaavassa merkitty teollisuusrakennusten alueeksi, johon halli ja muut rakenteet sopivat. Etelä-Savon ELY-keskuksen vastine hakijan selityksestä MERKINTÄ Ely-keskuksen mukaan hanke on selkeämpi, kun muutostöiden toteutukselle on annettu aikaraja Vesimäärän mittaustekniikkaan ELY-keskus ei ota kantaa, koska hakija ei ole esittänyt tietoja tai asiakirjoja esittämiensä laitteiden mittaustarkkuuksista eikä ELYkeskuksella ole muutoinkaan tietoa tai kokemusta asiasta. Aluehallintovirastolla on ollut päätöstä tehtäessä käsillä 1) valtioneuvoston 10.12.2009 hyväksymä Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015 ja Etelä-Savon pintavesien hoidon toimenpideohjelma 2010 2015. 2) Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätökset nro 21/05/2 ja 74/06/2 niihin liittyvine asiakirjoineen. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Aluehallintovirasto tarkistaa Huutokosken kalanviljelylaitoksen toimintaan 11.3.2005 myönnetyn toistaiseksi voimassa olevan ympäristö- ja vesitalousluvan nro 21/05/2, jota on 18.9.2006 täydennetty perkaustoimintaa koskevalla ympäristöluparatkaisulla nro 74/06/2, lupamääräykset. Tarkistetut lupamääräykset korvaavat aikaisemmat lupamääräykset kokonaisuudessaan. Veden johtaminen 1. Kalanviljelylaitokselle vesi johdetaan Huutokoskesta kaivetussa avouomassa, jonka virtaama on noin 500 l/s. Avouomaan johdettavan veden määrä on pidettävä mahdollisimman vähäisenä. 2. Maa-allaskasvatukseen vettä saa johtaa enintään 300 l/s ja kiertovesilaitokselle enintään 50 l/s. Vesi, jota ei käytetä kalankasvatukseen, johdetaan suoraan Jokijärveen ohijuoksutuksena. 14

15 Maa-allaslaitoksen rakenteet 3. Kalankasvatuksessa käytetään maa-allasalueella yhdeksää maa-allasta, kolmea lasikuituallasta ja poikashallin 12 lasikuituallasta. Altaat on esitetty hakemuksen liitteenä 4 olevassa laitoksen vesityskaaviossa. Maa-allaslaitoksen kokonaistilavuus on noin 8 500 m 3. Kiertovesilaitos 4. Kiertovesiviljely tapahtuu kasvatushalliin sijoitetuissa neljässä kiertovesikasvatusyksikössä, joissa kukin kasvatusallas on pinta-alaltaan 132 m 2. Kalojen paastotukseen on käytössä pinta-alaltaan 78 m 2 :n allas. Kasvatuskapasiteettia on mahdollista lisätä sijoittamalla halliin altaita, joiden yhteispinta-ala on noin 300 m 2. 5. Kiertovesikasvatusyksiköiden poistovesi käsitellään rumpusuodattimella B, josta ylitevesi johdetaan purkuvesistöön ja rumpusuodattimen pesuvesi lietteenkäsittelyyn. Kiertovesikasvatusyksiköissä kierrätettävä vesi puhdistetaan rumpusuodattimella A, jonka pesuvedet johdetaan lietteenkäsittelyyn. Vesistön pilaantumisen ehkäiseminen 6. Laitoksella tapahtuvan kalankasvatuksen kokonaiskuormitus vesistöön saa olla korkeintaan 320 kg fosforia vuodessa. Laitosta on hoidettava huolellisesti ja asianmukaisesti niin, että vesistöön joutuva kuormitus on mahdollisimman pieni. 7. Maa-allaslaitoksella saa käyttää kalojen ruokintaan kuivarehua enintään 15 000 kg vuodessa. Kalojen liikaruokintaa on vältettävä ja rehusta on poistettava pöly ennen ruokintaa. Rehun fosforipitoisuus saa olla enintään 1,0 %, poikasrehuissa kuitenkin enintään 1,2 %. 8. Maa-allaskasvatuksen fosforikuormitus vesistöön saa olla kokonaisfosforina laskien enintään 80 kg vuodessa. Fosforikuormitus lasketaan käytetyn rehun fosforimäärän ja kalojen lisäkasvuun sitoutuneen fosforimäärän erotuksena. 9. Maa-allasrakenteet on muutettava keinopohjaisiksi vuoden 2013 loppuun mennessä. Keinopohjaiset altaat on puhdistettava lietteestä viikoittain ja muut maa-altaat vähintään kerran vuodessa ja aina niiden tyhjentämisen yhteydessä. 10. Kiertovesilaitoksen fosforikuormitus vesistöön saa olla enintään 240 kg vuodessa. Mikäli maa-allaslaitoksen vesistökuormitus alittaa 80 kg vuodessa, voi kiertovesilaitoksen kuormitus ylittää edellä asetetun kuormitusrajan 240 kg vuodessa kuitenkin niin, että laitosten yhteiskuormitus ei kokonaisfosforina mitattuna ylitä 320 kg vuodessa. Kiertovesikasvatuksessa ravinnekuormituksen ominaiskuormituksessa tulee ohjeellisesti pyrkiä saavuttamaan 1,5 g:n fosforipäästö ja 35 g:n typpipäästö tuotettua kalakiloa kohti.

16 Lietteenkäsittely 11. Maa-altaista poistettava liete ja kiertovesilaitoksen lietesäiliöistä poistettava liete on toimitettava kompostointiin asianmukaiset toimintavalmiudet ja luvat omaavalle yritykselle. 12. Kiertovesilaitoksen lietteenpoistoa ja fosforin tehokasta sitoutumista lietteeseen on tehostettava hakemuksen liitteenä 13 olevan selvityksen periaatteiden mukaisesti 30.6.2011 mennessä. Määräykset ympäristön muun pilaantumisen ehkäisemiseksi 13. Toiminnasta syntyvät jätteet on lajiteltava ja varastoitava asianmukaisesti sekä toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltäväksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittelypaikoissa. Jätteet on ensisijaisesti pyrittävä toimittamaan hyötykäyttöön. Ongelmajätteet on lajiteltava erikseen ja varastoitava siten, että niistä ei aiheudu vaaraa ympäristölle. Jätteet on toimitettava vastaanottajalle, jolla on lupa vastaanottaa ja hyödyntää kyseistä jätettä. Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenevät niiden määrä, laatu, alkuperä ja toimitusaika ja -paikka. Kuolleet kalat on poistettava kasvatusaltaista mahdollisimman pian. Kuolleiden kalojen käsittely, kuljetus, varastointi ja kompostointi on tehtävä maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa eläinjätteen käsittelystä (1022/2000) säädetyllä tavalla. Perkaustoiminta 14. Perattava kalamäärä saa olla enintään 200 000 kg vuodessa. 15. Perkaamolla käytetty vesi, joka otetaan laitosalueella sijaitsevasta porakaivosta, on johdettava kiertovesilaitoksen jätevesien käsittelyjärjestelmään. 16. Toiminnassa on huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja että siitä ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Luvan saajan on järjestettävä perkaamon jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti ja Joroisten kunnan jätehuoltomääräyksiä noudattaen. Häiriö- ja poikkeustilanteet 17. Luvan saajan on ilmoitettava kalanviljelylaitokseen liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista Etelä-Savon ELY-keskukselle ja Joroisten kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä.

17 Tarkkailu- ja valvontamääräykset 18. Laitoksen kalankasvatukseen käyttämä vesimäärä on mitattava vesityskaavioon merkityistä paikoista. Maa-allaskasvatuksen käyttämä vesimäärä ja kiertovesilaitokselta poistuvan veden määrää on mitattava ultraäänimittauksella tai vastaavilla jatkuvatoimisilla virtausantureilla, vesimäärä on merkittävä käyttöpäiväkirjaan päivittäin. 19. Luvan saajan on pidettävä ympäristön kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä käyttöpäiväkirjaa. Käyttöpäiväkirjaan on merkittävä muun muassa viikoittain käytetyt rehumäärät, rehun fosforipitoisuudet, lietteen poistot, laitokselle tuodut ja laitokselta poistetut kalamäärät, perkausmäärät, tiedot mahdollisista kalataudeista ja käytetyistä lääkkeistä, laitoksella tehdyt huoltotoimenpiteet sekä häiriötilanteet ja niiden vaikutukset ympäristöön. Tiedot on säilytettävä ja pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. 20. Laitoksen kuormitus- ja vesistötarkkailu on toteutettava hakemussuunnitelman liitteenä olevan velvoitetarkkailuohjelmaesityksen mukaisesti. Vesistötarkkailua tulee täydentää järviasemilla elokuun näytteenoton yhteydessä tehtävällä a- klorofyllimäärityksellä sekä joka 3. vuosi tehtävällä piilevätutkimuksella. Ensimmäinen piilevätutkimusvuosi on 2012. Vesistönäytteet on otettava alku- ja loppukesällä sekä maalis huhtikuun vaihteessa. Pintavesinäytteiden lisäksi näytteet on otettava pohjan läheisestä vesikerroksesta. Tarkkailutulosten vuosiraportissa laitoksen vesistökuormitus on eriteltävä maa-allasja kiertovesilaitoksen kesken. Kuormitukset on ilmoitettava myös tuotettua kalakiloa kohti laskettuna. Tarkkailutulosten raportointi Etelä-Savon ELY-keskukselle ja Joroisten kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle on toteutettava tarkkailuohjelmassa esitetyllä tavalla. Tarkkailujen tulokset on lisäksi vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen ja etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailuohjelmaa voidaan tarkentaa Etelä-Savon ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. 21. Laitoksella ilmenevistä kalataudeista ja hoitotoimenpiteistä on viipymättä ilmoitettava eläintautilainsäädännön määräysten mukaisesti ja vakavissa tapauksissa myös Etelä- Savon ELY-keskukselle. 22. Kalanviljelylaitoksen toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista on ennen toimenpiteitä ilmoitettava Etelä-Savon ELY-keskukselle ja Joroisten kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Mikäli laitoksen toimintaa on tarkoitus jatkaa vuoden 2021 jälkeen, on hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi tehtävä 30.6.2020 mennessä.

Lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa on esitettävä yhteenveto tarkkailutuloksista sekä selvitys laitoksen vaikutuksesta vesistön veden laatuun ja käyttökelpoisuuteen, muuhun ympäristöön, kalastoon ja kalastukseen, selvitys mahdollisuuksista pienentää otettavaa vesimäärää sekä ehdotus tarvittavista hoito- ja muista toimenpiteistä vahinkojen poistamiseksi tai korvaamiseksi. Lisäksi hakemukseen on liitettävä selostus kiertovesilaitoksen maa-allaslaitoksen toimivuudesta, tarvittavat suunnitelmat ympäristökuormituksen vähentämiseksi toteutusaikatauluineen sekä muut ympäristönsuojeluasetuksessa säädetyt selvitykset. RATKAISUN PERUSTELUT Lupamääräysten tarkistamisen perustelut Kyseessä on Huutokosken kalanviljelylaitoksen toiminnalle 11.3.2005 ja 18.9.2006 myönnettyjen ympäristö- ja vedenjohtamislupien lupamääräysten tarkistamisasia. Luvan myöntämisen edellytykset toiminnalle on ratkaistu ympäristölupaviraston edellä mainituissa päätöksissä. Toiminnassa ja siitä aiheutuvissa päästöissä ei tapahdu oleellisia muutoksia aikaisemmin myönnettyjen lupien mukaiseen toimintaan ja päästöihin verrattuna. Näiden tarkistettujen lupamääräysten mukainen kalanviljelylaitoksen toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Vesistökuormituksen vähentämiseksi ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöönottamiseksi on luvan haltijan tehostettava maa-altaiden lietteenpoistoa ja kiertovesilaitoksen poistovesien puhdistusta Määräyksiä tarkistettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Toimittaessa lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa esitetyn ja tämän luvan tarkistettujen määräysten mukaisesti toiminnan voidaan katsoa olevan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista toiminnan sijaintipaikan olosuhteissa. Lupamääräyksiä tarkistettaessa määräyksiä on muutettu, lisätty tai poistettu siten, että määräykset kokonaisuudessaan vastaavat kalanviljelylaitosten toiminnalle myönnettyjen ympäristölupapäätösten linjauksia. Lisäksi tähän lupamääräysten tarkistamista koskevaan päätökseen on selkeyden vuoksi sisällytetty myös sellaiset aiempien ympäristölupien lupamääräykset, joita ei ole ollut tarpeen tarkistaa. Toimittaessa tarkistettujen lupamääräysten mukaisesti toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Kalanviljelylaitokselta alapuoliseen vesistöön johdettava kuormitus ei ennalta arvioiden vaaranna valtioneuvoston vahvistamassa Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2015 Kyrsyänjärvi Tuusjärvi Sysmäjärvi Syysjärvi suunnittelun osa-alueelle asetettujen tilatavoitteiden saavuttamista. 18

19 Lupa veden johtamiseen laitokselle Huutokoskesta voidaan myöntää nykyisin lupamääräyksin vesilain 2 luvun 6 :n 1 momentin ja 9 luvun 2 :n nojalla. Lupamääräysten perustelut Vesistöön johdettavien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa, minkä vuoksi määrätään maa-altaat muutettavaksi keinopohjaisiksi vuoteen 2013 mennessä ja kiertovesilaitoksen poistovesien puhdistusta ja lietteen käsittelyä tehostettavaksi vuoden 2011 loppuun mennessä hakijan esittämien tehostamissuunnitelmien mukaisesti. Ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi laitoksen vesistökuormitusta vähennetään antamalla määräykset maa-allaskasvatuksen suurimmasta sallitusta vuotuisesta rehun käyttömäärästä ja fosforikuormituksesta. Hakija on hakemuksessaan esittänyt, että maa-allaslaitoksen fosforikuormitus vesistöön voisi olla suurempi kuin 80 kg/a, jos kiertovesilaitoksen kuormitus on alle 240 kg/a, kunhan kokonaisfosforikuormitusta 320 kg/a ei ylitetä. Kalankasvatuksessa parasta käyttökelpoista tekniikkaa on kiertovesikasvatus. Kalankasvatus maa-altaissa voidaan tietyin edellytyksin hyväksyä parhaaksi käyttökelpoiseksi tekniikaksi. Tällöin on maa-altaat kuitenkin varustettava tehokkaalla lietteenpoistotekniikalla ja liete edelleen käsiteltävä siten, etteivät siihen sitoutuneet ravinteet pääse valumaan vesistöön. Huutokosken kalanviljelylaitoksella maa-altaat on määrätty vuoteen 2013 mennessä varustettavaksi keinopohjilla, joista lietteen keräys on mahdollista toteuttaa paremmin kuin luonnonmaapohjaisista altaista. Laitoksella sallittu kalankasvatus on kuitenkin parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatteen mukaisesti toteutettava pääosin kiertovesitekniikalla ja maa-altaita pidettävä huonomman vesiensuojelutekniikkansa perusteella ainoastaan toissijaisena kasvatustekniikkana, jonka osuutta sallitusta vesistökuormituksesta ei tule kasvattaa. Kalanviljelylaitoksen päästö- ja vesistötarkkailua koskevia määräyksiä on ajantasaistettu vastaamaan tämän hetken vaatimuksia. VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevästi. Muistutuksissa esitetyt vaatimukset, että laitoksen toiminta pitäisi lopettaa, jätetään hallintopakkokysymyksenä tutkimatta. Tässä lupapäätöksessä on kysymys luvan saaneen toiminnan lupamääräysten tarkistamisesta. Laitoksen rakennusten ja laitteiden vesistömaisemaan sopivuutta ja toiminnan epäsiisteyttä koskevien huomautusten osalta aluehallintovirasto toteaa toimivaltaansa kuuluvan näiden seikkojen huomioon ottaminen vain jätehuollon osalta, miltä osin viitataan määräykseen 13. Muilta osin on kysymys rakennusvalvonta-asiasta. Muistutuksissa esitetyt vaatimukset laitoksen päästöjen ja vaikutusten tarkkailemisesta ja tulosten saamiseksi muistuttajien käyttöön on enemmälti hyläten otettu huomioon lupamääräyksissä.

20 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. SOVELLETTAVAT OIKEUSOHJEET KÄSITTELYMAKSU Ympäristönsuojelulain 39, 41, 43, 45, 46, 52, 55 ja 56 Ympäristönsuojeluasetuksen 5, 19, 30 ja 37 Vesilain 2 luvun 6 :n 1momentti sekä 9 luvun 2 Jätelain 4, 6 ja 15 Laki vesienhoidon järjestämisestä 28 Päätöksestä peritään käsittelymaksu 3 290 euroa. Kalankasvatuslaitoksen, jonka lisäkasvu on yli 100 000 kg vuodessa, lupahakemuksen taulukon mukainen käsittelymaksu on 6 580 euroa. Lupahakemuksen tarkistamista koskevasta hakemuksesta peritään maksu, jonka suuruus on 50 % taulukon mukaisesta maksusta. Ympäristönsuojelulain 105 Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006).

21 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus liitteenä. Antero Iivanainen Esko Vaskinen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Antero Iivanainen ja Esko Vaskinen (asian esittelijä). EV/KK Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 040 774 8069

VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 4.2.2011. Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituksen liitteet Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Itä-Suomen aluehallintovirastolle Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamon yhteystiedot Käyntiosoite: Hallituskatu 12 14, 70100 KUOPIO Postiosoite: PL 1741, 70101 KUOPIO Puhelin: (vaihde) 020 636 1030 Telekopio: (017) 580 8690 Sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi Aukioloaika: klo 8 16.15 Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.