TIEDONANTO KALATALOUSMAKSUSUUNNITELMIEN PÄÄTÖKSISTÄ

TIEDONANTO KALATALOUSMAKSUSUUNNITELMIEN PÄÄTÖKSISTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Rannikon kalatalouspalvelut, Helsingin aluetoimisto) antaa 8.10.2018 päätökset ympäristönsuojelulain 57 ja vesilain 3: 14, 15 mukaisista asioista. Asiat: Eurajoen alueen kalatalousmaksujen käyttösuunnitelma vuosille 2016 2020 Dnro 3484/5722/2014 Jämijärven vesistöalueen turvetuotannon kalatalousmaksujen käyttösuunnitelma vuosille 2015-2020 Dnro 2269/5722/2015 Karvianjoen kuormittajien kalatalousmaksujen käyttösuunnitelma vuosille 2016-2020 Dnro 3464/5722/2015 Kasalanjoen ja Trolssijoen vesistöalueiden turvetuotannon kalatalousmaksujen käyttösuunnitelma vuosille 2015-2020 Dnro 2270/5722/2015 Kemiönsaaren kalatalousmaksujen käyttösuunnitelma vuosille 2016-2020 Dnro 2271/5722/2015 Kokemäenjoen Harjavallan ja Kolsin välisen alueen kuormittajien kalatalousmaksujen käyttösuunnitelma vuosille 2015-2020 Dnro 2273/5722/2015 Kokemäenjoen alaosan kuormittajien kalatalousmaksujen käyttösuunnitelma vuosille 2016-2020 Dnro 2272/5722/2015 Laajoen vesistöalueen kalatalousmaksujen käyttösuunnitelma vuosille 2016-2020 Dnro 2274/5722/2015 Lapinjoen vesistöalueen turvetuotannon kalatalousmaksujen käyttösuunnitelma vuosille 2015-2020 Dnro 2275/5722/2015 Loimijoen vesistöalueen kuormittajien kalatalousmaksujen käyttösuunnitelma vuosille 2015-2020 Dnro 2276/5722/2015 Otamonjoen vesistöalueen turvetuotannon kalatalousmaksun käyttösuunnitelma vuosille 2015-2020 Dnro 2277/5722/2015 Rauman alueen kalatalousmaksujen käyttösuunnitelma 2016-2020 Dnro 2278/5722/2015 Salon seudun kalatalousmaksujen käyttösuunnitelma vuosille 2016-2020 Dnro 3474/5722/2015 Samminjoen vesistöalueen turvetuotannon kalatalousmaksujen käyttösuunnitelma vuosille 2015-2020 Dnro 2280/5722/2015

Sammunjoen turvetuotannon kalatalousmaksujen käyttösuunnitelma vuosille 2015-2020 Dnro 2281/5722/2015 Tuorijoen vesistöalueen turvetuotannon kalatalousmaksun käyttösuunnitelma vuosille 2015-2020 Dnro 2282/5722/2015 Turun seudun kalatalousmaksujen käyttösuunnitelma vuosille 2016-2020 Dnro 2284/5722/2015 Uudenkaupungin edustan merialueen kalatalousmaksujen käyttösuunnitelma vuosille 2016-2020 Dnro 2285/5722/2015 Yläneenjoen vesistöalueen kalatalousmaksujen käyttösuunnitelma vuosille 2016-2020 Dnro 2283/5722/2013 Käyttösuunnitelmapäätökset ovat sen ajan, kun päätöksiin voi hakea oikaisua nähtävänä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen verkkosivuilla. Lisäksi tiedonanto on nähtävillä niiden kuntien ja kaupunkien ilmoitustauluilla, joiden alueelle maksuvelvoitteet ja niiden käyttö kohdistuvat. Päätökseen voi hakea oikaisua Etelä-Suomen aluehallintovirastolta. Oikaisukirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastoon viimeistään 16.11.2018. Oikaisunhakua koskevat tarkemmat ohjeet ilmenevät päätösten liitteenä olevasta oikaisuvaatimusosoituksesta. Helsingissä 8.10.2018 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kalatalouspalvelut, Helsingin aluetoimisto Opastinsilta 12, 00520 Helsinki Kalastusmestari Kimmo Nieminen puh. 0295 022 003 VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS, Kalatalouspalvelut www.ely-keskus.fi etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi Y-tunnus 2296962-1 Aluetoimistot: PL 236 20101 TURKU Puh. 029 502 2500 PL 1041 45101 KOUVOLA Puh. 029 502 9000 PL 36 00521 HELSINKI Puh. 029 502 1000 PL 131 65101 VAASA Puh. 029 502 8500

Kalatalousmaksujen käyttösuunnitelma Varsinais-Suomi Pvm Dnro 8.10.2018 3484/5722/2014 Asia: EURAJOEN ALUEEN KALATALOUSMAKSUJEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUOSILLE 2016 2020 LUPIEN HALTIJAT Apetit Suomi Oy, JVP-Eura Oy, Kekkilä Oy, Säkylän kunta, Teollisuuden Voima Oyj PÄÄTÖKSET Luvansaaja/ Hanke Päätökset Määrätty Maksu indeksivelvoitekoodi maksu korjattuna v. 2016 Apetit Suomi Oy Jätevedenpuhdistamo 42 YLO, 14.6.2005 1 460 1 606 02-399 JVP-Eura Oy Euran LSYLV 78/2002/4, 27.12.2002 2 370 3 081 02-349 jätevedenpuhdistamo Kekkilä Oy Eurassuon ESAVI 3/2010/3, 9.3.2010 400 440 02-578 turvetuotanto Kekkilä Oy Lammisuon-Kahalansuon LSYLV 56/2007/4, 8.6.2007 3 200 3 520 02-484 turvetuotanto Säkylän kunta Köörnummen LSYLV 14/2005/1, 23.5.2005 1 060 1 166 02-392 jätevedenpuhdistamo VHO 06/0410/4, 15.12.2006 Teollisuuden Ydinvoimalaitoksen LSYLV 11-12/2006/2, 19.6.2006 10 000 11 000 Voima Oyj ympäristölupa VHO 08/0273/1, 28.8.2008 02-481 KHO 2246, 16.9.2009 TAUSTAA Päätösehtojen mukaan kalatalousmaksut on käytettävä kalataloudellisten vahinkojen estämiseen jäte- ja jäähdytysvesien sekä turvetuotantoalueiden kuivatusvesien vaikutusalueella. VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS, Kalatalouspalvelut www.ely-keskus.fi etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi Y-tunnus 2296962-1 Aluetoimistot: PL 236 20101 TURKU Puh. 029 502 2500 PL 1041 45101 KOUVOLA Puh. 029 502 9000 PL 36 00521 HELSINKI Puh. 029 502 1000 PL 131 65101 VAASA Puh. 029 502 8500

Mikäli Eurajoen vesistöalueella tulee voimaan uusia lupapäätöksiä, joihin sisältyy kalataloudellisia maksuvelvoitteita, niiden käyttö sisällytetään Eurajoen alueen kalatalousmaksujen käyttösuunnitelmaan. Eurajoen alueen kalatalousmaksuja käytettiin vuosina 2009 2011 lohi-, meritaimen-, vaellussiika- ja täplärapuistutuksiin, mutta Eurajoen toistuvien päästöjen ja veden laadun ongelmien vuoksi istutussuunnitelmaa on toteutettu vuodesta 2012 alkaen vain osittain. Kalaistutukset ovat kohdistuneet Eurajoensalmeen (vaellussiika) ja joen alaosan koskille. Istutusohjelman supistumisen vuoksi edellisiltä vuosilta säästyneitä varoja on käytössä noin 34 000. VÄLITOIMENPITEET Kalatalousmaksujen käyttösuunnitelmasta on 31.5.2016 pyydetty lausunto kalastusalueilta, kunnilta, kalastusjärjestöiltä ja luvanhaltijoilta. Lausunnon antoivat Raumanmeren kalastusalue, JVP-Eura Oy, Teollisuuden Voima Oyj, Satakunnan kalatalouskeskus ja Eurajoen-Lapijoen kalastusalue. Lausunnoissa todettiin: - TVO:n osuus kalatalousmaksusta käytetään ympäristölupapäätöksen mukaisesti kalaistutuksiin jäähdytysvesien aiheuttamien haitallisten vaikutusten kompensointiin jäähdytysvesien vaikutusalueella. - Toivotaan aktiivista tiedottamista rahojen käytöstä ja toimenpiteiden tuloksellisuudesta. - Suunnitelman 1. vaiheen istutuksista yli jääneitä rahoja tulisi käyttää Pappilankosken kalatien kunnostukseen. - Elinympäristökunnostuksia vain, jos voidaan olla varmoja mahdollisen vedenlaadun heikkenemisen olevan vaikuttamatta näihin toimenpiteisiin. - Toivotaan istutuspanosta merialueelle sekä joessa lajeihin, jotka istutuksen jälkeen jäävät jokeen vain lyhytaikaisesti. - Toivotaan mahdollisuutta ohjata varoja kalastuksenvalvontaan kriittisinä vuodenaikoina. KÄYTTÖSUUNNITELMA VUOSILLE 2016 2020 Varsinais-Suomen ELY-keskus käyttää vuotuiset kalatalousmaksut Eurajokeen ja Eurajoen salmeen kohdistuviin toimenpiteisiin vuosina 2016 2020 seuraavan suunnitelman mukaisesti: Suunnitelman 1. vaihe Euran jätevedenpuhdistamon toiminta ja käyttövarmuus ovat parantuneet laitoksella tehtyjen laajennus- ja parannustöiden tuloksena. Jujo Thermal Oy:n tehtaan aiheuttama bisfenol A kuormitus on ollut ongelma. Jujo Thermal Oy:n uuden ympäristölupapäätöksen tullessa lainvoimaiseksi myös bisfenol A:ta koskevat päästörajat vahvistetaan. Siihen asti kalatalousmaksuja käytetään istutuksiin rajoitetusti. Istutukset kohdistuvat tänä aikana vain vaellussiikaan, jota istutetaan kesänvanhana Eurajoensalmeen (istutuspaikat Olkiluodon satama tai Särkän kalasatama), sekä joen koskialueille istutettaviin merilohen vaellusikäisiin poikasiin, jotka lähtevät nopeasti istutuksen jälkeen merivaellukselle. Vuosilta 2013-2015 käyttämättä jääneitä varoja, samoin kuin osa vuodesta 2016 alkaen kertyvistä varoista käytetään Eurajoen alueen kalataloudellisiin kunnostuksiin. Kohteita voivat olla mm. Eurajoen ala- ja keskiosan koskien lisäkunnostustarpeiden arviointi, suunnittelu ja toteutus, Eurakosken kalatien suunnittelu ja Juvanjoen alaosan kalataloudellinen kunnostussuunnittelu ja toteutus. Näihin kalojen elinympäristöä parantaviin toimiin on käytettävissä vuosina 2016-2020 arviolta 30 000-50 000, riippuen siitä, missä vaiheessa täysimääräiset istutukset voidaan aloittaa.

Vuosittaiset ohjeelliset kustannukset käyttökohteittain ovat suunnitelman 1. vaiheessa seuraavat: Istutukset: Vaellussiika, 1k 10 000 Merilohi, 2v 10 000 Muut toimenpiteet: Kalataloudelliset kunnostukset 10 000-20 000 Yhteensä 30 000 40 000 Suunnitelman 2. vaihe Kun Jujo Thermal Oy:n ympäristölupa saa lainvoiman ja Eurajoen vedenlaadun voidaan olettaa pysyvän lohikalojen edellyttämällä tasolla, istutusohjelmaa laajennetaan meritaimenistutuksiin ja painopiste siirtyy lohikalojen osalta enemmän nuorempiin istukkaisiin. Vaellussiikojen istutukset laajennetaan Eurajoensalmen ohella myös jokialueelle. Vuosittaiset ohjeelliset kustannukset käyttökohteittain ovat suunnitelman 2. vaiheessa seuraavat: Vaellussiika, vk ja 1k 11 000 Merilohi, vk tai 1v 2 000 Merilohi 2v 4 000 Meritaimen vk tai 1v 3 000 Meritaimen, 2-v 5 000 Yhteensä 25 000 Istutuskalojen kannat ovat Kokemäenjoen vaellussiika, Isojoen meritaimen sekä Tornionjoen tai jonkin muun Perämereen laskevan joen merilohi. Varsinais-Suomen ELY-keskus hankkii istukkaat vesiviljely-yrityksiltä julkisista hankinnoista annetun lain 348/2007 mukaisesti. Kalatalousmaksuja voidaan lisäksi käyttää muihin vesistöalueen kalakantoja vahvistaviin ja kalataloutta edistäviin toimiin, erilaisiin kalataloudellisiin selvityksiin sekä edellä esitettyjen toimien vaikutusten seurantaan ja raportointiin. Kalatalousmaksuvaroilla voidaan rahoittaa hankkeita, joiden tavoitteina on mm. kalakantojen vahvistaminen ja kalatalouden edistäminen kyseisissä vaikutusvesistöissä. Maksuja voidaan käyttää myös osana EU-hankerahoitusta, etenkin jos EU-rahoituksen avulla on mahdollista parantaa ja laajentaa hoitotavoitteiden vaikuttavuutta. Kalatalousmaksujen käyttöä suunnitelma-alueella hallinnoi kalatalousviranomainen (nykyisin Varsinais-Suomen Ely-keskus). Käyttösuunnitelman käytännön toteutuksesta voi vastata kalatalousviranomainen tai ulkopuolinen toimija.

PERUSTELUT Joen tilan parantuminen on ehdoton edellytys sille, että kalatalousmaksuja voidaan käyttää muiden kuin istutustapahtuman jälkeen jokeen hyvin lyhytaikaisesti jäävien istukaslajien istuttamiseen. Istutuksia on tämän vuoksi syytä vähentää, kunnes joen veden laatu ei vaikuta istutusten tuloksellisuuteen. Istutusohjelman supistumisen vuoksi käyttämättä jääneet varat ohjataan toistaiseksi Eurajoen alueen elinympäristökunnostuksiin, jotta virtakutuisten kalojen elinmahdollisuudet parantuvat tätä kautta. Eurajoen vesistöalueen kalatalousmaksujen käyttösuunnitelma on laadittu yhtenä suunnitelmana, koska vesistöalueen sisällä kalatalousmaksujen käytön tulee olla joustavaa menetelmien ja myös käyttökohteiden osalta vesistön ominaispiirteet ja tarpeellisiksi koetut toimet huomioiden. Kalatalousmaksuvaroja ei ole välttämätöntä tai aina mahdollistakaan kohdistaa suoraan kuormitettuun vesistön osaan. Tämä käyttösuunnitelma saatetaan voimaan valituksista huolimatta. Päätös on luonteeltaan sellainen, ettei sen toimeenpanoa voi lykätä. Päätös on voimassa toistaiseksi. Pieniä muutoksia suunnitelmaan voidaan tehdä ilman uutta päätöstä (mm. vesistöihin istutettavat kalalajit). ISTUTUSTEN VASTAANOTTAJAT Raumanmeren ja Eurajoen Lapinjoen kalastusalueet / osakaskunnat, muu ELYkeskuksen ja kalastusalueen yhdessä sopima taho. RAPORTOINTI ELY-keskus raportoi tarvittaessa käyttösuunnitelman toteutuksesta kalastusalueelle, luvanhaltijoille sekä osakaskunnille. Kaikista kalojen istutuksista laaditaan istutuspöytäkirja. TULOKSELLISUUDEN SEURANTA Velvoitehoidon tuloksellisuutta seurataan tarkkailuvelvoitteiden perusteella. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki 57, Vesilaki 3: 14, 15, Hallintolainkäyttölaki 31. MUUTOKSEN HAKU Tähän päätöksen saa hakea oikaisua Etelä-Suomen aluehallintovirastosta. Oikaisuvaatimusosoitus on liitteenä. Johtava kalatalousasiantuntija Mikko Koivurinta Kalastusmestari Juhani Salmi JAKELU Apetit Suomi Oy JVP-Eura Oy Kekkilä Oy Säkylän kunta Eurajoen kunta Teollisuuden voima Oyj Raumanmeren kalastusalue Eurajoen-Lapinjoen kalastusalue Pyhäjärviseudun ympäristötoimisto ProAgria Länsi-Suomi ry / Satakunnan kalatalouskeskus ry Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajat ry

Kalatalousmaksun käyttösuunnitelma Varsinais-Suomi Pvm Dnro 8.10.2018 2269/5722/2015 Asia: JÄMIJÄRVEN VESISTÖALUEEN TURVETUOTANNON KALATALOUSMAKSUJEN KÄYT- TÖSUUNNITELMA VUOSILLE 2015 20120 LUPIEN HALTIJAT Vapo Oy, Kari Kamppikoski, Vatajankosken Sähkö Oy PÄÄTÖKSET Luvansaaja/ Hanke Päätökset Määrätty Maksu indeksivelvoitekoodi maksu korjattuna v. 2015 Vapo Oy Vuorenpäänneva- LSYLV 156/2005/4, 31.12.2005 200 220 02-065 Vatilähteenneva VHO 07/0283/1, 12.9.2007 Vapo Oy Mustakeidas- LSYLV 155/2005/4, 31.12.2005 1 000 1 100 02-229 Saarikeidas VHO 07/0282/1, 12.9.2007 Vapo Oy Viheräperä LSYLV 17/2008/4, 8.2.2008 600 660 02-500 Vapo Oy Jämiänkeidas ja LSYLV 135/2006/4, 31.10.2006 3 700 4 440 02-476 Hirvikeidas Kari Kamppikoski Majahohka LSSAVI/6302/2014, 26.10.2016 400 400 02-671 Vatajankosken Sähkö Oy 02-720 Isoniemenkeidas ESAVI8570/2015, 29.9.2016 500 500 TAUSTAA Maksujen laskutus on aloitettu vuonna 2007. Vuonna 2015 vuotuinen kertymä on indeksikorotusten jälkeen 6 660 (POSELY:n osuus 240 ), ja vuoden 2015 laskutuksen jälkeen varoja on käytettävissä n. 27 200. Suunnitelmakauden aikana 2015 2020 kertyviä varoja ovat n. 39 000 ja koko 5-vuotiskauden aikana on siten käytettävissä n. 60 000. VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS, Kalatalouspalvelut www.ely-keskus.fi etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi Y-tunnus 2296962-1 Aluetoimistot: PL 236 20101 TURKU Puh. 029 502 2500 PL 1041 45101 KOUVOLA Puh. 029 502 9000 PL 36 00521 HELSINKI Puh. 029 502 1000 PL 131 65101 VAASA Puh. 029 502 8500

Jämijärveä tulisi käsitellä kahtena erillisenä alueena, sillä länsiosa, joka tässä tapauksessa toimii kuivatusvesien saostusaltaana, on hyvin matala ja rehevä, kun taas itäosan allas on syvempi ja kiintoainepitoisuus on pienempi. Jämijärvi, ja siihen laskevat joet, ovat olleet jokiravun tärkeitä esiintymisalueita ja järveen on lisäksi istutettu kuhaa, siikaa, harjusta, järvitaimenta ja kirjolohta. Velvoitevarojen käytön suunnittelussa on lähdetty siitä, että järven tärkein laji on tällä hetkellä jokirapu; sen säilyminen ja kannan vahvistaminen ovat ensisijaisia tavoitteita. Ravun sumputuskokeita on tehty kolmena eri vuotena järven eri osissa. Itäosan järvialtaassa tulokset olivat lupaavia, kun taas järvialtaiden välisessä Kauppilanjoessa tulokset olivat huomattavasti heikompia. Ravun osalta toimenpiteet keskitetään pääasiassa Jämijärven etelä/itäosan altaaseen sekä sillä alueella oleviin jokiin ja puroihin. Mikäli Jämijärven vesistöalueella tulee voimaan uusia kalataloudellisia maksuvelvoitteita sisältäviä lupapäätöksiä, maksuvelvoitteet voidaan sisällyttää tähän käyttösuunnitelmaan. VÄLITOIMENPITEET Kalatalousmaksujen käyttösuunnitelmasta on 2.7.2015 pyydetty lausunto kalastusalueelta, osakaskunnalta, kalastusjärjestöiltä ja luvanhaltijalta. Lausuntoja ei annettu. KÄYTTÖSUUNNITELMA VUOSILLE 2015 2020 Varsinais-Suomen ELY-keskus käyttää vuotuiset kalatalousmaksut Jämijärveen kohdistuviin toimenpiteisiin vuosina 2015 2020 seuraavan suunnitelman mukaisesti: Jokirapu: Jokiravun selviytymistä tutkittiin syksyn 2009 ja kevään 2011 aikana sumputuskokeella. Koe tehtiin RKTL:n ohjeistuksen mukaisesti. Sama koe toistettiin seuraavana syksynä eri osassa järveä. Syksyllä 2009 aloitetut sumputuskokeet osoittivat, että järvessä ei ainakaan koehetkellä esiintynyt rapuruttoa. Ravut talvehtivat onnistuneesti sumpuissa ja keväällä 2010 voitiin todeta että kuudessa sumpussa oli 15 mätiä kantavaa naarasta. Syksyllä 2010 alkanut koe sijoittui järvialtaiden väliseen salmeen. Veden suurempi kiintoainepitoisuus näkyi jo syksyn aikana. Sumput olivat häirinnän kohteena syksyn ja kevään aikana. Mädin laatu oli heikompi, ts. kuolleiden mätijyvien määrä oli huomattava, joillakin ravuilla jopa 75 %. Syksyllä 2012 kevääseen 2013 rapuja sumputettiin itäisessä järvialtaassa hyvin tuloksin. Rapusumputukset osoittivat, että järvessä ei ainakaan ole akuuttia rapuruttoa. Sumputuspaikan valintaan kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota jotta vältytään häirinnältä ja vedenlaatuongelmilta. Lisäksi rapujen sumputus talven yli lisääntymissumpuissa on oiva tapa kotiuttaa rapuja järveen. Sumppujen kannet pitäisi kuitenkin avata ennen ensimmäistä kuorenvaihtoa jotta kannibalismilta vältytään. Rapujen istutuspaikat on suunnattava kovapohjaisille alueille. Varsinais-Suomen ELY-keskus hankkii istukkaat vesiviljely-yrityksiltä julkisista hankinnoista annetun lain 348/2007 mukaisesti. Rapujen osalta pyritään tekemään sopimus Jämijärven kalastusalueen tai osakaskunnan kanssa siten, että rapujen hankinta ja istutus suoritetaan em. tahojen toimesta.

Muut lajit, istutustoiminta: Suunnitelmakauden 2015 2020 eri toimintoihin käytettävät ohjeelliset varat ovat seuraavat (POSELY:n osuus 240 ): Rapuistutukset, n. 4 200,00 Kuha 1-k, n. 2 400,00 6 600,00 Kertyneet varat voidaan käyttää esim. koekalastuksiin- ja ravustuksiin, purokartoituksiin tai jokiravun hoitosuunnitelman laadintaan. Muut toimenpiteet suhteutetaan vuosittaiseen kertymään 7 320. Toimenpiteistä sovitaan tapauskohtaisesti vastuutahojen kesken. Tarkemmat istutusajankohdat ja paikat sovitaan vastuutahojen kesken toimenpiteen valmistelun yhteydessä. Muut toimenpiteet: Maksuja voidaan käyttää myös muihin turvetuotannon vaikutuksia vähentäviin toimenpiteisiin, esim. kosteikkojen perustamiseen sekä muihin vesistön kala- ja raputaloutta edistäviin toimenpiteisiin. Mahdolliset merkintäkustannukset rahoitetaan vähentämällä istukasmääriä. Kalatalousmaksuja voidaan lisäksi käyttää muihin vesistöalueen kalakantoja vahvistaviin ja kalataloutta edistäviin toimiin, erilaisiin kalataloudellisiin selvityksiin sekä edellä esitettyjen toimien vaikutusten seurantaan ja raportointiin Kalatalousmaksuvaroilla voidaan rahoittaa hankkeita, joiden tavoitteina on mm. kalakantojen vahvistaminen ja kalatalouden edistäminen kyseisissä vaikutusvesistöissä. Maksuja voidaan käyttää myös osana EU-hankerahoitusta, etenkin jos EU-rahoituksen avulla on mahdollista parantaa ja laajentaa hoitotavoitteiden vaikuttavuutta. Kalatalousmaksujen käyttöä suunnitelma-alueella hallinnoi kalatalousviranomainen (nykyisin Varsinais-Suomen ELY-keskus). Käyttösuunnitelman käytännön toteutuksesta voi vastata kalatalousviranomainen tai ulkopuolinen toimija. PERUSTELUT Jämijärven pohjois/länsialtaaseen laskevat Naurisjoki ja Palojoki tuovat mukanaan soiden kuivatusvesiä. Jokien vesi on ajoittain erittäin kiintoainepitoista ja tämän takia toimenpiteitä ei tehdä em. jokiin. Jokirapu on kalataloudellisesti arvokas laji ja toimenpiteillä pyritään edesauttamaan kannan elpymistä. Kuha on arvokas laji alueen vapaa-ajankalastajille. Jämijärven vesistöalueen kalatalousmaksujen käyttösuunnitelma on laadittu yhtenä suunnitelmana, koska vesistöalueen sisällä kalatalousmaksujen käytön tulee olla joustavaa menetelmien ja myös käyttökohteiden osalta vesistön ominaispiirteet ja tarpeellisiksi koetut toimet huomioiden. Kalatalousmaksuvaroja ei ole välttämätöntä tai aina mahdollistakaan kohdistaa suoraan kuormitettuun vesistön osaan. Tämä käyttösuunnitelma saatetaan voimaan valituksista huolimatta. Päätös on luonteeltaan sellainen, ettei sen toimeenpanoa voi lykätä. Päätös on voimassa toistaiseksi. Pieniä muutoksia suunnitelmaan voidaan tehdä ilman uutta päätöstä (mm. vesistöihin istutettavat kalalajit).

ISTUTUSTEN VASTAANOTTAJAT VARELY / Jämijärven kalastusalue / osakaskunta / muu ELY-keskuksen ja kalastusalueen yhdessä sopima taho. RAPORTOINTI ELY-keskus raportoi tarvittaessa käyttösuunnitelman toteutuksesta kalastusalueelle, luvanhaltijalle sekä osakaskunnalle. Kaikista istutuksista laaditaan istutuspöytäkirja. TULOKSELLISUUDEN SEURANTA Velvoitehoidon tuloksellisuutta seurataan tarkkailuvelvoitteiden perusteella. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki 57, Vesilaki 3: 14, 15, Hallintolainkäyttölaki 31. MUUTOKSEN HAKU Tähän päätöksen saa hakea oikaisua Etelä-Suomen aluehallintovirastosta. Oikaisuvaatimusosoitus on liitteenä Johtava kalatalousasiantuntija Mikko Koivurinta Kalastusmestari Juhani salmi JAKELU Lupien haltijat Jämijärven kalastusalue / Esko Vähävihu Pohjois-Savon ELY-keskus / Jari Pelkonen ProAgria Länsi-Suomi ry / Satakunnan kalatalouskeskus ry Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri ry

Kalatalousmaksujen käyttösuunnitelma Varsinais-Suomi Pvm Dnro 8.10.2018 3464/5722/2015 Asia: KARVIANJOEN KUORMITTAJIEN KALATALOUSMAKSUJEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUOSILLE 2016 2020 LUPIEN HALTIJAT A. Ahlström Kiinteistöt Oy, Honkajoki Oy, Jussilan Tila Oy, Kankaanpään kaupunki, Koneyhtymä Hietikko & Raitaluoma, Käkelä Pekka, Lakeuden Vesi Oy, Luodetkeidas Oy, Mattila Vesa, Mulliturve Oy, Mustakosken Puutarha Oy, Urakointi K Varis Oy, Vapo Oy, Viitaniemi Ville PÄÄTÖKSET JA MAKSUT Luvansaaja/ Hanke Päätökset Määrätty Maksu indeksivelvoitekoodi maksu korjattuna v. 2015 A.Ahlström Tieneva-Kiimaneva ESAVI/6010/2015, 23.6.2016 600 600 Kiinteistöt Oy turvetuotanto 02-723 A.Ahlström Saarineva-Kotoneva ESAVI/5972/2015, 18.12.2015 600 600 Kiinteistöt Oy turvetuotanto 02-647 Hautaniemi Leo Tampionkeitaan ESAVI/69/04.08/2014, 23.12.2015 450 450 02-646 turvetuotanto Honkajoki Oy Renderöintilaitoksen ESAVI 35/2011/2, 11.5.2011 2000 2000 02-586 jätevedet Jussilan Tila Oy Kotokeitaan LSYLV 14/2004/2, 9.3.2004 250 325 02-383 turvetuotanto Jussilan Tila Oy Paholamminsuon LSYLV 76/2009/4, 12.10.2009 150 165 02-565 turvetuotanto Kankaanpään Kankaanpään ESAVI 140/2013/2, 24.6.2013 1 000 1 000 kaupunki jätevedenpuhdistamo VHO 15/0229/3, 23.4.2015 VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS, Kalatalouspalvelut www.ely-keskus.fi etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi Y-tunnus 2296962-1 Aluetoimistot: PL 236 20101 TURKU Puh. 029 502 2500 PL 1041 45101 KOUVOLA Puh. 029 502 9000 PL 36 00521 HELSINKI Puh. 029 502 1000 PL 131 65101 VAASA Puh. 029 502 8500

02-620 Koneyhtymä Suomikeitaan ESAVI 5215/2015, 6.7.2015 350 350 Hietikko & turvetuotanto VHO 00976/16/5115 Raitaluoma 02-670 Koneyhtymä Murhinevan LSYLV 101/2009/4, 13.11.2009 150 165 Hietikko & turvetuotanto Raitaluoma 02-569 Käkelä Pekka Härkänevan alaosan ESAVI 39/2010/3, 3.9.2010 120 132 02-579 turvetuotanto Lakeuden Vesi Kantinkankaan ja ESAVI88-89/04.09/2011, 23.4.2011 6000 6000 Oy Kauraharjun vedenotto VHO 01516-01523/14/5208, 25.1.2016 KHO538,548,550,551,552,553/1/16, 02-688 13.4.2017 Luodetkeidas Loukaskeidas ESAVI324/04.08/2011, 9.10.2011 530 530 Oy turvetuotanto VHO 01824/14/5115, 21.1.2016 02-669 KHO 523/1/16, 18.4.2017 Mattila Vesa Härkänevan LSYLV 107/2009/4, 27.11.2009 270 297 02-568 turvetuotanto Mulliturve Oy Rajanevan ESAVI 263/2013/2, 28.11.2013 200 200 02-617 turvetuotanto VHO 15/0051/1, 12.2.2015 Mustakosken Kasvihuonepuutarhan ESAVI 51/2015/1, 25.2.2015 600 600 Puutarha Oy ympäristölupa 02-621 Urakointi Kodesnevan ESAVI 245/2013/2, 12.11.2013 500 500 K Varis Oy turvetuotanto VHO 15/0048/1, 12.2.2015 02-619 Vapo Oy Alkkian LSYLV 111/2004/4, 21.12.2004 600 660 02-403 turvetuotanto VHO 08/0391/1, 22.12.2008 Vapo Oy Haitikeitaan ESAVI 152/2014/2, 15.9.2014 1 500 1 485 02-458 turvetuotanto Vapo Oy Hormanevan LSYLV 27/2006/4, 3.3.2006 1 000 1 200 02-276 turvetuotanto Vapo Oy Kotkankeitaan LSYLV 115/2004/4, 31.12.2004 1 200 1 320 02-414 turvetuotanto VHO 07/0095/1, 15.3.2007 Vapo Oy Kurki- ja LSYLV 118/2004/4, 31.12.2004 2 600 2 860

Kööpelikeitaan 02-417 turvetuotanto VHO 07/0098/1, 15.3.2007 Vapo Oy Loukaskeitaan LSYLV 68/2005/4, 21.6.2005 500 550 02-457 turvetuotanto VHO 07/0015/3, 9.1.2007 Vapo Oy Marjakeitaan LSYLV 116/2004/4, 31.12.2004 600 660 02-415 turvetuotanto VHO 07/0096/1, 15.3.2007 Vapo Oy Mustakeitaan LSYLV 67/2005/4, 21.6.2005 2 500 2 750 02-456 turvetuotanto VHO 07/0014/3, 9.1.2007 Vapo Oy Pohjoisnevan ESAVI 87/2015/1, 19.5.2015 330 330 02-454 turvetuotanto Vapo Oy Satamakeitaan LSYLV 117/2004/4, 31.12.2004 6 500 7 150 02-416 turvetuotanto VHO 07/0097/1, 15.3.2007 Vapo Oy Suomikeitaan LSYLV 66/2005/4, 21.6.2005 650 715 02-455 turvetuotanto VHO 07/0013/3, 9.1.2007 Viitaniemi Ville Jouhikeitaan ESAVI/7328/2016/1, 6.3.2017 100 100 02-704 turvetuotanto TAUSTA JA TAVOITTEET Karvianjoen alueella kalataloudelliset maksuvelvoitteet ovat pääasiassa turvetuotantoalueille määrättyjä kalatalousmaksuja. Vuosittainen kertymä on noin 24 000 euroa. Mikäli tällä vesistöalueella tulee voimaan uusia kalataloudellisia maksuvelvoitteita sisältäviä lupapäätöksiä, maksuvelvoitteet voidaan sisällyttää tähän käyttösuunnitelmaan. Karvianjoen vesistöalueen kalataloudellinen arvo on suuri, sillä Karvianjoen oma taimenkanta on säilynyt elinvoimaisena vesistön yläosalla ja alue on myös kotimaisen ravun esiintymisaluetta. Velvoitehoidon tärkein käyttökohde onkin Karvianjoen oman taimenkannan hoito. Toimenpiteitä ovat taimenkannan viljely ja emokalaston ylläpito, taimenen kutu- ja poikastuotantoalueiden kunnostus sekä taimenistutukset kunnostetuille alueille sekä Karvianjoen pääuomaan. Vuonna 2009 alkanut Karvianjoen taimenen emokalaparven perustaminen on onnistunut siten, että tällä hetkellä emokaloja on yli 700 kpl ja vuonna 2015 saatiin ensimmäiset taimenenpoikaset istutuksiin. Jatkossa poikasmäärän odotetaan nousevan aina 100 000 kpl:seen ja jopa ylikin. Taimenistutuksiin käytetään pelkästään Karvianjoen omaa kantaa. Kalataloudellisten kunnostusten avulla parannetaan taimenen lisääntymisen ja poikastuotannon edellytyksiä etenkin Karvianjoen sivuluomissa ja sitä kautta vahvistetaan taimenkannan luontaista lisääntymistä ja elinvoimaisuutta koko vesistössä. VÄLITOIMENPITEET Kalatalousmaksujen käyttösuunnitelmasta on 7.6.2016 pyydetty lausunto kalastusalueelta, kalastuskunnilta, kalastusjärjestöiltä, lupien haltijoilta, kuntien

KÄYTTÖSUUNNITELMA VUOSILLE 2016 2020 ympäristönsuojeluviranomaisilta sekä muilta keskeisiltä toimijoilta. Lausunnon antoi Satakunnan kalatalouskeskus. Lausunnossa todettiin mm.: - Toivotaan aktiivista tiedottamista rahojen käytöstä ja toimenpiteiden tuloksellisuudesta. Varsinais-Suomen ELY-keskus käyttää vuotuiset kalatalousmaksut Karvianjoen vesistöön, Harjakoskesta ylävirtaan, kohdistuviin toimenpiteisiin vuosina 2016 2020 seuraavan suunnitelman mukaisesti: Kunnostukset: Kalataloudellisia kunnostuksia toteutetaan vuonna 2015 valmistuneen kunnostussuunnitelman mukaisesti (Terrapolar 2015). Suunnitelmaan sisältyy kunnostuksia kokonaisuudessaan noin 12 uomakilometrille, jotka sijoittuvat yhteensä kymmeneen Karvianjoen luomaan. Luomakunnostuksiin saadaan merkittävä lisäpanos FRESHABIT Life IP hankerahoituksen kautta. Kalatalousmaksuja käytetään Life IP - hankkeen omarahoitusosuutena siten, että kunnostuksiin on käytettävissä kalatalousmaksuvaroja ja Life-rahoitusta vuosina 2016 2020 yhteensä noin 140 000. Tavoitteena on kunnostaa tämän ajanjakson aikana Karvianjoen sivuluomia yhteensä 7,5 kilometrin matkalta. Uomakunnostusten tuloksellisuutta seurataan vuosittain sähkökalastusten avulla. Vastuutahot: V-S ELY-keskus Karvianjoen taimen, emokalaparvi: Emokaloja on Karvian kalalaitoksella tällä hetkellä yli 700 kpl. Emokalaparven koko riittää viljelyn tarpeisiin, mutta parven ylläpito edellyttää säännöllisiä täydennyksiä luonnonkalaemoilla. Emokalaston täydennyspyynnit aloitetaan vuonna 2016 tai 2017 ja niitä jatketaan säännöllisesti. Pyydettyjen emokalojen geeniperimä varmistetaan DNA-tutkimuksen avulla. Vastuutahot: V-S ELY-keskus, Vanhakylän Kalanviljelylaitos (Karvian laitos). Karvianjoen taimen, istutustoiminta: Karvianjoen alueen taimenistutuksia toteutetaan vuonna 2015 laaditun istutussuunnitelman ja siinä esitettyjen periaatteiden mukaisesti (Terrapolar 2015). Vastakuoriutuneita taimenia istutetaan pääasiassa sivuluomiin; 1-vuotiaita poikasia myös pääuomaan. Muut lajit, istutustoiminta: Harjusistutuksissa käytetään 1-kesäisiä poikasia. Istutukset tehdään vesistön koskialueille syys-lokakuun aikana vuonna 2011 valmistuneen istutussuunnitelman mukaisesti (Sundell 2011). Myös rapu tulee hyötymään kunnostustoimista ja rapukantaa voidaan vahvistaa istutuksin. Istutuksissa käytetään ainoastaan jokirapuja. Rapuja istutetaan siinä tapauksessa, jos muiden lajien istutukset eivät toteudu suunnitellusti.

Suunnitelmakauden 2016 2020 eri toimintoihin käytettävät ohjeelliset varat ovat seuraavat: Kunnostustoimenpiteet ja seuranta/v 14 000 Emokalaparven täydennys/ v 2 000 Karvianjoen taimen, 1-v ja vk/v 10 000 Harjus, 1k/v 4 500 YHTEENSÄ 30 500 Taimen- ja harjusistutukset ovat kalastusalueen ja osakaskuntien vastuulla. Tarkemmat istutusajankohdat ja paikat sovitaan toimenpiteen valmistelun yhteydessä. Käytettäviä summia eivät ole suhteutettu vuosittaiseen kertymään, joka on n. 25 000. Kunnostuksiin ja emokalaparven ylläpitoon käytetään edellisiltä vuosilta säästyneitä varoja. Kalatalousmaksuja voidaan lisäksi käyttää muihin vesistöalueen kalakantoja vahvistaviin ja kalataloutta edistäviin toimiin, erilaisiin kalataloudellisiin selvityksiin sekä edellä esitettyjen toimien vaikutusten seurantaan ja raportointiin Kalatalousmaksuvaroilla voidaan rahoittaa hankkeita, joiden tavoitteina on mm. kalakantojen vahvistaminen ja kalatalouden edistäminen kyseisissä vaikutusvesistöissä. Maksuja voidaan käyttää myös osana EU-hankerahoitusta, etenkin jos EU-rahoituksen avulla on mahdollista parantaa ja laajentaa hoitotavoitteiden vaikuttavuutta. Kalatalousmaksujen käyttöä suunnitelma-alueella hallinnoi kalatalousviranomainen (nykyisin Varsinais-Suomen ELY-keskus). Käyttösuunnitelman käytännön toteutuksesta voi vastata kalatalousviranomainen tai ulkopuolinen toimija. PERUSTELUT Karvianjoen vesistöalueen alajuoksulle ja keskiosiin on tehty ja on suunnitteilla merkittäviä kunnostustoimenpiteitä ja useita kalatiehankkeita on vireillä. Vesistöalueen latvaosien toimenpiteillä vahvistetaan joen alkuperäistä taimenkantaa ja lisätään entisestään vesistön kalataloudellista merkitystä. Taimen, vaikka se ei joen latva-alueen puroissa olisikaan kalastuksen kohteena, on kalataloudellisesti merkittävä laji. Onnistuessaan harjusistutukset voivat pääuoman koskissa muodostaa kalastettavan kannan ja harjus on virkistyskalastuskohteena arvokas laji. Karvianjoen vesistöalueen kalatalousmaksujen käyttösuunnitelma on laadittu yhtenä suunnitelmana, koska vesistöalueen sisällä kalatalousmaksujen käytön tulee olla joustavaa menetelmien ja myös käyttökohteiden osalta vesistön ominaispiirteet ja tarpeellisiksi koetut toimet huomioiden. Kalatalousmaksuvaroja ei ole välttämätöntä tai aina mahdollistakaan kohdistaa suoraan kuormitettuun vesistön osaan. Tämä käyttösuunnitelma saatetaan voimaan valituksista huolimatta. Päätös on luonteeltaan sellainen, ettei sen toimeenpanoa voi lykätä. Päätös on voimassa toistaiseksi. Pieniä muutoksia suunnitelmaan voidaan tehdä ilman uutta päätöstä (mm. vesistöihin istutettavat kalalajit).

ISTUTUSTEN VASTAANOTTAJAT Karvianjoen kalastusalue / osakaskunnat, muu Ely-keskuksen ja kalastusalueen yhdessä sopima taho. RAPORTOINTI ELY-keskus raportoi tarvittaessa käyttösuunnitelman toteutuksesta kalastusalueelle, luvanhaltijalle sekä osakaskunnille. Kaikista istutuksista laaditaan istutuspöytäkirja. TULOKSELLISUUDEN SEURANTA Velvoitehoidon tuloksellisuutta seurataan tarkkailuvelvoitteiden perusteella sekä kunnostuskohteilla tehtävien erillisten sähkökoekalastusten avulla. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki 57, Vesilaki 3: 14, 15, Hallintolainkäyttölaki 31. MUUTOKSEN HAKU Tähän päätöksen saa hakea oikaisua Etelä-Suomen aluehallintovirastosta. Oikaisuvaatimusosoitus on liitteenä. Johtava kalatalousasiantuntija Mikko Koivurinta Kalastusmestari Juhani Salmi JAKELU Honkajoki Oy Jussilan Tila Oy Kankaanpään kaupunki Koneyhtymä Hietikko & Raitaluoma Käkelä Pekka Mattila Vesa Mulliturve Oy Mustakosken Puutarha Oy Urakointi K Varis Oy Vapo Oy Lakeuden Vesi Oy Luodetkeidas Oy A. Ahlström Kiinteistöt Oy Ville Viitaniemi Karvianjoen kalastusalue Karvian Kunta Honkajoen kunta Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri / Teemu Tuovinen Vanhakylän kalanviljelylaitos / Jyrki Latvala ProAgria Satakunta ry / Satakunnan kalatalouskeskus ry Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri ry

Kalatalousmaksun käyttösuunnitelma Varsinais-Suomi Pvm Dnro 8.10.2018 2270/5722/2015 Asia: KASALANJOEN JA TROLSSIJOEN VESISTÖALUEIDEN TURVETUOTANNON KALATALOUSMAKSUJEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUOSILLE 2015 2020 LUPIEN HALTIJA Vapo Oy PÄÄTÖKSET Luvansaaja/ Hanke Päätökset Määrätty Maksu indeksivelvoitekoodi maksu korjattuna v. 2015 Kasalanjoki: Vapo Oy Kotoneva LSYLV 20/2007/4, 15.3.2007 1 200 1 320 02-487 Vapo Oy Iso Rydistön- LSYLV 19/2007/4, 15.3.2007 1 500 1 650 02-488 keidas Trolssinjoki: Vapo Oy Kirinneva LSYLV 149/2006/4, 16.11.2006 800 880 02-483 VHO 07/0528/3, 12.9.2007 TAUSTAA Kasalanjoen alueen maksujen laskutus on aloitettu vuonna 2007. Käyttö on ollut vähäistä ja varoja on vuonna 2015 laskutuksen jälkeen käytettävissä 23 540. Turvetuotannosta kertyviä maksuja pyritään käyttämään kuivatusvesille alttiina oleviin vesistönosiin. Trolssijoen maksujen laskutus on aloitettu vuonna 2007. Varoja ei ole tähän mennessä käytetty ja kertyneitä varoja on vuonna 2015 käytettävissä 7 520. Turvetuotannosta kertyviä maksuja pyritään käyttämään kuivatusvesille alttiina oleviin vesistönosiin. Mikäli Kasalan- ja Trolssijoen vesistöalueella tulee voimaan uusia kalataloudellisia maksuvelvoitteita sisältäviä lupapäätöksiä, maksuvelvoitteet voidaan sisällyttää tähän käyttösuunnitelmaan. VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS, Kalatalouspalvelut www.ely-keskus.fi etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi Y-tunnus 2296962-1 Aluetoimistot: PL 236 20101 TURKU Puh. 029 502 2500 PL 1041 45101 KOUVOLA Puh. 029 502 9000 PL 36 00521 HELSINKI Puh. 029 502 1000 PL 131 65101 VAASA Puh. 029 502 8500

VÄLITOIMENPITEET Kalatalousmaksujen käyttösuunnitelmasta on 2.7.2015 pyydetty lausunto kalastusalueelta, kalastusjärjestöiltä ja luvanhaltijalta. Lausuntoja ei annettu. KÄYTTÖSUUNNITELMA VUOSILLE 2015 2020 Varsinais-Suomen ELY-keskus käyttää vuotuiset kalatalousmaksut Kasalan- ja Trolssinjokeen kohdistuviin toimenpiteisiin vuosina 2015 2020 seuraavan suunnitelman mukaisesti: Molemmissa joissa valuma-alueella olevat turvetuotantoalueet näkyvät selvästi vedenlaadussa. Ennen varsinaisia toimenpiteitä joet inventoidaan ja samalla selvitetään mahdolliset kunnostustarpeet. Kunnostustarpeet kartoitetaan erityisesti rapujen, vaellussiian ja meritaimenen osalta. Rapujen osalta esiintymisalueet selvitetään laajemmalla alueella. Inventointiin ja kunnostustarveselvityksiin käytetään jo kertyneitä varoja. Inventointien tulosten perusteella arvioidaan jokien tulevia hoitotarpeita ja mahdollisia kunnostuksia. Jokien alaosiin ja niiden edustan merialueelle voidaan istuttaa madetta ja vaellussiikaa. Istutukset: Vuosittaiset ohjeelliset istutusmäärät, -paikat sekä istutuksiin käytettävät rahamäärät ovat seuraavat: Made, vk 1 500 Vaellussiika, 1-k 2 300 tai Vaellussiika, vk n. 500 000 kpl 2 300 YHTEENSÄ 3 800 /v Muut toimenpiteet: Maksuja voidaan käyttää myös muihin turvetuotannon vaikutuksia vähentäviin toimenpiteisiin, esim. kosteikkojen perustamiseen sekä muihin vesistön raputaloutta edistäviin toimenpiteisiin. Kalatalousmaksuja voidaan lisäksi käyttää muihin vesistöalueen kalakantoja vahvistaviin ja kalataloutta edistäviin toimiin, erilaisiin kalataloudellisiin selvityksiin sekä edellä esitettyjen toimien vaikutusten seurantaan ja raportointiin Kalatalousmaksuvaroilla voidaan rahoittaa hankkeita, joiden tavoitteina on mm. kalakantojen vahvistaminen ja kalatalouden edistäminen kyseisissä vaikutusvesistöissä. Maksuja voidaan käyttää myös osana EU-hankerahoitusta, etenkin jos EU-rahoituksen avulla on mahdollista parantaa ja laajentaa hoitotavoitteiden vaikuttavuutta. Maksujen käytön ja suunnittelun osalta pyritään yhteistyöhön Merikarvian kalastusalueen kanssa.

Kalatalousmaksujen käyttöä suunnitelma-alueella hallinnoi kalatalousviranomainen (nykyisin Varsinais-Suomen ELY-keskus). Käyttösuunnitelman käytännön toteutuksesta voi vastata kalatalousviranomainen tai ulkopuolinen toimija. PERUSTELUT Jokialueilla on aikaisemmin ollut hyvä rapukanta mutta eri syiden myötä laji on hävinnyt kokonaan tai vähentynyt huomattavasti. Kunnostustarpeita on syytä selvittää laajasti, koska ne hyödyntäisivät useita lajeja. Vesiensuojelullisia toimenpiteitä on harkittava heikon vedenlaadun takia ja sopivia kohteita ylimääräisille saostusaltaille tulee selvittää muun kartoituksen yhteydessä. Vaellussiika ja made ovat kalataloudellisesti arvokkaita ja toivottuja saalislajeja, niin ammatti- kuin vapaaajankalastajien keskuudessa. ISTUTUSTEN VASTAANOTTAJAT Kasalan- ja Trolssijoen vesistöalueen kalatalousmaksujen käyttösuunnitelma on laadittu yhtenä suunnitelmana, koska vesistöalueen sisällä kalatalousmaksujen käytön tulee olla joustavaa menetelmien ja myös käyttökohteiden osalta vesistön ominaispiirteet ja tarpeellisiksi koetut toimet huomioiden. Kalatalousmaksuvaroja ei ole välttämätöntä tai aina mahdollistakaan kohdistaa suoraan kuormitettuun vesistön osaan. Tämä käyttösuunnitelma saatetaan voimaan valituksista huolimatta. Päätös on luonteeltaan sellainen, ettei sen toimeenpanoa voi lykätä. Päätös on voimassa toistaiseksi. Pieniä muutoksia suunnitelmaan voidaan tehdä ilman uutta päätöstä (mm. vesistöihin istutettavat kalalajit). Merikarvian kalastusalue / osakaskunnat / muu Ely-keskuksen ja kalastusalueen yhdessä sopima taho. RAPORTOINTI ELY-keskus raportoi tarvittaessa käyttösuunnitelman toteutuksesta kalastusalueelle, luvanhaltijalle sekä osakaskunnille. Kaikista istutuksista laaditaan istutuspöytäkirja. TULOKSELLISUUDEN SEURANTA Velvoitehoidon tuloksellisuutta seurataan tarkkailuvelvoitteiden perusteella. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki 57, Vesilaki 3: 14, 15, Hallintolainkäyttölaki 31. MUUTOKSEN HAKU Tähän päätöksen saa hakea oikaisua Etelä-Suomen aluehallintovirastosta. Oikaisuvaatimusosoitus on liitteenä. Johtava kalatalousasiantuntija Mikko Koivurinta Kalastusmestari Juhani Salmi JAKELU Merikarvian kalastusalue Vapo Oy ProAgria Länsi-Suomi ry / Satakunnan kalatalouskeskus ry Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri ry

Kalatalousmaksun käyttösuunnitelma Varsinais-Suomi Pvm Dnro 8.10.2018 2271/5722/2015 Asia: KEMIÖNSAAREN KALATALOUSMAKSUJEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUOSILLE 2016 2020 LUVANHALTIJA Sibelco Nordic Oy Ab, Kemiönsaaren Vesi PÄÄTÖKSET Luvansaaja/ Hanke Päätökset Määrätty Maksu indeksivelvoitekoodi maksu korjattuna v. 2016 Kemiönsaaren jätevedet ESAVI/243/04.08/2013, 29.1.2013 2 000 2 000 Vesi Taalintehdas VHO 16/497/3, 5.10.20016 02-625 KHO 3743/1/16 Kemiönsaaren jätevedet ESAVI/11136/2014, 30.12.2014 500 500 Vesi Lammala 02-733 Sibelco Nordic jätevedet LSYLV 55/2007/2, 31.12.2007 1 200 1 320 Oy Ab VHO 09/0301/1, 30.9.2009 02-501 TAUSTAA Päätöksien mukaan kalatalousmaksut on käytettävä kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemiseen jätevesien vaikutusalueella. Vuonna 2016 maksujen vuosittainen kertymä on 1 320. Maksua on käytetty tehokkaasti, joten kertymiä ei ole. Kemiönsaaren Veden Taalintehtaan jätevedenpuhdistamon kalatalousmaksu lisättiin käyttösuunnitelmaan 2017. Kemiönsaaren Veden Lammalan jätevedenpuhdistamon lopettamisen kalatalousmaksu on viisivuotinen. Mikäli Kemiönsaaren vesistöalueella tulee voimaan uusia kalataloudellisia maksuvelvoitteita sisältäviä lupapäätöksiä, maksuvelvoitteet voidaan sisällyttää tähän käyttösuunnitelmaan. VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS, Kalatalouspalvelut www.ely-keskus.fi etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi Y-tunnus 2296962-1 Aluetoimistot: PL 236 20101 TURKU Puh. 029 502 2500 PL 1041 45101 KOUVOLA Puh. 029 502 9000 PL 36 00521 HELSINKI Puh. 029 502 1000 PL 131 65101 VAASA Puh. 029 502 8500

VÄLITOIMENPITEET Kalatalousmaksun käyttösuunnitelmasta on 31.5.2016 pyydetty lausunto kalastusalueilta, kalastusjärjestöiltä ja luvanhaltijoilta. Lausunnon antoi Kemiönsaaren Vesi. Lausunnossa todettiin, ettei kalatalousmaksun käyttösuunnitelmasta ollut huomautettavaa. KÄYTTÖSUUNNITELMA VUOSILLE 2015 2019 Varsinais-Suomen ELY-keskus käyttää vuotuisen kalatalousmaksun jätevesien vaikutusalueelle kohdistuviin toimenpiteisiin vuosina 2016 2020 seuraavan suunnitelman mukaisesti: Istutukset: Istutuksiin käytetään keskipituudeltaan 104 mm:n pituisia, 1-kesäisiä, Bengtsårin kantaa olevia karisiikoja. Istutuksissa voidaan myös käyttää vastakuoriutuneita karisiikoja. Kalat istutetaan luvanhaltijoiden jätevesien sekä muiden toimenpiteiden vaikutusalueelle suhteessa vuosittaiseen maksuun. Varsinais-Suomen ELY-keskus hankkii istukkaat vesiviljely-yrityksiltä julkisista hankinnoista annetun lain 348/2007 mukaisesti. 1-kesäiset karisiiat istutetaan syksyllä ja vk-poikaset viedään potentiaalisille kutu/poikasalueille keväällä. Vuosittaiset ohjeelliset istutusmäärät, -paikat ja istutuksiin käytettävät rahamäärät ovat seuraavat: Karisiika, 1k n. 6 500 kpl 1 320, tai Karisiika, vk n. 200 000 kpl 1 320 YHTEENSÄ 1 320 /v Tarkemmat istutusajankohdat ilmoitetaan tarvittaessa kalastusalueelle ja luvanhaltijoille ennen istutustapahtumaa. Mahdolliset merkintäkustannukset rahoitetaan vähentämällä istutettavien kalojen määrää. Kalatalousmaksuja voidaan lisäksi käyttää muihin vesistöalueen kalakantoja vahvistaviin ja kalataloutta edistäviin toimiin, erilaisiin kalataloudellisiin selvityksiin sekä edellä esitettyjen toimien vaikutusten seurantaan ja raportointiin Kalatalousmaksuvaroilla voidaan rahoittaa hankkeita, joiden tavoitteina on mm. kalakantojen vahvistaminen ja kalatalouden edistäminen kyseisissä vaikutusvesistöissä. Maksuja voidaan käyttää myös osana EU-hankerahoitusta, etenkin jos EU-rahoituksen avulla on mahdollista parantaa ja laajentaa hoitotavoitteiden vaikuttavuutta. Kalatalousmaksujen käyttöä suunnitelma-alueella hallinnoi kalatalousviranomainen (nykyisin Varsinais-Suomen ELY-keskus). Käyttösuunnitelman käytännön toteutuksesta voi vastata kalatalousviranomainen tai ulkopuolinen toimija. PERUSTELUT Karisiikaa esiintyy alueella luontaisesti ja se on kalataloudellisesti arvokas ja toivottu saalis, niin ammatti- kuin vapaa-ajankalastajien keskuudessa. Kemiönsaaren vesistöalueen kalatalousmaksujen käyttösuunnitelma on laadittu yhtenä suunnitelmana, koska vesistöalueen sisällä kalatalousmaksujen käytön tulee olla joustavaa menetelmien ja myös käyttökohteiden osalta vesistön ominaispiirteet ja tarpeellisiksi koetut toimet huomioiden. Kalatalousmaksuvaroja ei ole välttämätöntä tai aina mahdollistakaan kohdistaa suoraan kuormitettuun vesistön osaan.

Tämä käyttösuunnitelma saatetaan voimaan valituksista huolimatta. Päätös on luonteeltaan sellainen, ettei sen toimeenpanoa voi lykätä. Päätös on voimassa toistaiseksi. Pieniä muutoksia suunnitelmaan voidaan tehdä ilman uutta päätöstä (mm. vesistöihin istutettavat kalalajit). ISTUTUSTEN VASTAANOTTAJAT Kemiön ja Dragsfjärdin-Västanfjärdin kalastusalueet / osakaskunnat / muu ELYkeskuksen ja kalastusalueen yhdessä sopima taho. RAPORTOINTI Varsinais-Suomen ELY-keskus raportoi tarvittaessa käyttösuunnitelman toteutuksesta kalastusalueelle, luvanhaltijoille sekä osakaskunnille. Kaikista kalojen istutuksista laaditaan istutuspöytäkirja. TULOKSELLISUUDEN SEURANTA Velvoitehoidon tuloksellisuutta seurataan tarkkailuvelvoitteen perusteella. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki 57, Vesilaki 3: 14, 15, Hallintolainkäyttölaki 31. MUUTOKSEN HAKU Tähän päätöksen saa hakea oikaisua Etelä-Suomen aluehallintovirastosta. Oikaisuvaatimusosoitus on liitteenä. Johtava kalatalousasiantuntija Mikko Koivurinta Kalastusmestari Juhani Salmi JAKELU Kemiön kalastusalue / Olav Granström Dragsfjärdin-Västanfjärdin kalastusalue / Kaj Mattson Sibelco Nordic Oy Ab Kemiönsaaren vesi Oy Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri ry

Kalatalousmaksun käyttösuunnitelma Varsinais-Suomi Pvm Dnro 8.10.2018 2273/5722/2015 Asia: KOKEMÄENJOEN HARJAVALLAN JA KOLSIN VÄLISEN ALUEEN KUORMITTAJIEN KALA- TALOUSMAKSUJEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUOSILLE 2015 2020 LUPIEN HALTIJAT Bio-Humus Oy, Finnamyl Oy, Kokemäen kaupunki, Vapo Oy PÄÄTÖKSET Luvansaaja/ Hanke Päätökset Määrätty Maksu indeksivelvoitekoodi maksu korjattuna v. 2015 Bio-Humus Oy Kakkurinsuo LSYLV 41/2007/4, 10.5.2007 300 330 02-489 (Sonnilanjoki) Finnamyl Oy jätevedet 72 YLO, 3.10.2003 700 910 02-047 Kokemäen kaupunki jätevedet ESAVI 14/2013/2, 13.2.2013 960 960 02-362 Vapo Oy Lammisuo LSYLV 28/2006/4, 8.3.2006 800 880 02-475 (Sonnilanjoki) VHO 07/0434/1, 17.12.2007 Vapo Oy Lammisuo 1, 4 LSYLV 69/2008/4, 11.6.2008 700 770 02-549 (Sonnilanjoki) Vapo Oy Lammisuon laajennus ESAVI 280/2011/4, 23.12.2011 450 450 02-590 (Sonnilanjoki) TAUSTAA Päätösehtojen mukaan kalatalousmaksut on käytettävä kalataloudellisten vahinkojen (kalasto ja kalastus) estämiseen jätevesien ja kuivatusvesien vaikutusalueella. Jätevesivarojen käyttö on ollut tehokasta, mutta vuoden 2015 alussa on käytettävissä n. 3 000. VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS, Kalatalouspalvelut www.ely-keskus.fi etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi Y-tunnus 2296962-1 Aluetoimistot: PL 236 20101 TURKU Puh. 029 502 2500 PL 1041 45101 KOUVOLA Puh. 029 502 9000 PL 36 00521 HELSINKI Puh. 029 502 1000 PL 131 65101 VAASA Puh. 029 502 8500

Turvetuotannosta kertyneiden varojen käyttö on ollut vähäistä. Näiden varojen vuosittainen maksu on yhteensä n. 2 400. Vuoden 2015 alussa turvemaksuja oli käytettävissä n. 15 000. Mikäli Harjavallan ja Kolsin välisellä vesistöalueella tulee voimaan uusia kalataloudellisia maksuvelvoitteita sisältäviä lupapäätöksiä, maksuvelvoitteet voidaan sisällyttää tähän käyttösuunnitelmaan. VÄLITOIMENPITEET Kalatalousmaksujen käyttösuunnitelmasta on 2.7.2015 pyydetty lausunto kalastusalueelta, kalastusjärjestöiltä ja luvanhaltijoilta. Lausuntoja ei annettu. KÄYTTÖSUUNNITELMA VUOSILLE 2015 2020 Varsinais-Suomen ELY-keskus käyttää vuotuiset kalatalousmaksut Kokemäenjokeen, Harjavallan ja Kokemäen välille, kohdistuviin toimenpiteisiin vuosina 2015 2020 seuraavan suunnitelman mukaisesti: Käyttösuunnitelmaan sisältyy neljä turvetuotantoaluetta, jotka kaikki laskevat kuivatusvetensä Sonnilanjokeen. Koska Sonnilanjoen tila on varsin heikko sekä veden laadun että riittävyyden osalta, kalatalousmaksujen käyttöä ei ole ainakaan toistaiseksi mahdollista kohdentaa Sonnilanjokeen. Tämän vuoksi turvetuotantoalueille määrätyillä kalatalousmaksuilla tehtävät toimenpiteet kohdistetaan Kokemäen uomaan, Harjavallan ja Kolsin voimalaitosten väliselle patoaltaalle, johon Sonnilanjoki laskee. Kalatalousmaksut käytetään istutustoimintaan, hoitolaji on kuha. Tarvittaessa maksuja voidaan käyttää myös kirjolohi-istutuksiin. Istutusten toteuttamisesta pyritään sopimaan kalastusalueen kanssa. Varsinais-Suomen ELY-keskus hankkii vesiviljelyyrityksiltä julkisista hankinnoista annetun lain 348/2007 mukaisesti. Vuosittaiset ohjeelliset istutusmäärät sekä istutuksiin käytettävät rahamäärät ovat seuraavat: Kuha, 1-k, yli 7 cm n. 9 500 kpl 1 700 YHTEENSÄ 1 700 /v Kalatalousmaksuja voidaan lisäksi käyttää muihin vesistöalueen kalakantoja vahvistaviin ja kalataloutta edistäviin toimiin, erilaisiin kalataloudellisiin selvityksiin sekä edellä esitettyjen toimien vaikutusten seurantaan ja raportointiin Kalatalousmaksuvaroilla voidaan rahoittaa hankkeita, joiden tavoitteina on mm. kalakantojen vahvistaminen ja kalatalouden edistäminen kyseisissä vaikutusvesistöissä. Maksuja voidaan käyttää myös osana EU-hankerahoitusta, etenkin jos EU-rahoituksen avulla on mahdollista parantaa ja laajentaa hoitotavoitteiden vaikuttavuutta. Kalatalousmaksujen käyttöä suunnitelma-alueella hallinnoi kalatalousviranomainen (nykyisin Varsinais-Suomen ELY-keskus). Käyttösuunnitelman käytännön toteutuksesta voi vastata kalatalousviranomainen tai ulkopuolinen toimija. PERUSTELUT Kuha on kalataloudellisesti arvokas laji joka on suosittu vapaa-ajan- ja urheilukalastuksen kohde. Harjavallan ja Kolsin välisen vesistöalueen kalatalousmaksujen käyttösuunnitelma on laadittu yhtenä suunnitelmana, koska vesistöalueen sisällä kalatalousmaksujen käytön tulee olla joustavaa menetelmien ja myös käyttökohteiden osalta vesistön ominaispiirteet ja tarpeellisiksi koetut toimet huomioiden. Kalatalousmaksuvaroja ei ole välttämätöntä tai aina mahdollistakaan kohdistaa suoraan kuormitettuun vesistön osaan.

Tämä käyttösuunnitelma saatetaan voimaan valituksista huolimatta. Päätös on luonteeltaan sellainen, ettei sen toimeenpanoa voi lykätä. Päätös on voimassa toistaiseksi. Pieniä muutoksia suunnitelmaan voidaan tehdä ilman uutta päätöstä (mm. vesistöihin istutettavat kalalajit). ISTUTUSTEN VASTAANOTTAJAT VARELY / Kokemäenjoen - Loimijoen kalastusalue / muu Ely-keskuksen ja kalastusalueen yhdessä sopima taho. RAPORTOINTI ELY-keskus raportoi tarvittaessa käyttösuunnitelman toteutuksesta kalastusalueelle, luvanhaltijoille sekä osakaskunnille. Kaikista kalojen istutuksista laaditaan istutuspöytäkirja. TULOKSELLISUUDEN SEURANTA Velvoitehoidon tuloksellisuutta seurataan tarkkailuvelvoitteiden perusteella. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET MUUTOKSEN HAKU Ympäristönsuojelulaki 57, Vesilaki 3: 14, 15, Hallintolainkäyttölaki 31. Tähän päätöksen saa hakea oikaisua Etelä-Suomen aluehallintovirastosta. Oikaisuvaatimusosoitus on liitteenä. Johtava kalatalousasiantuntija Mikko Koivurinta Kalastusmestari Juhani Salmi JAKELU Kokemäenjoen-Loimijoen kalastusalue ProAgria Länsi-Suomi ry / Satakunnan kalatalouskeskus ry Lupien haltijat Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri ry

Kalatalousmaksujen käyttösuunnitelma Varsinais-Suomi Pvm Dnro 8.10.2018 2272/5722/2015 Asia: KOKEMÄENJOEN ALAOSAN KUORMITTAJIEN KALATALOUSMAKSUJEN KÄYTTÖ- SUUNNITELMA VUOSILLE 2016 2020 LUPIEN HALTIJAT Boliden Harjavalta Oy, Kemira Oyj, Luvata Pori Oy, Norilsk Nickel Harjavalta Oy, Porin Vesi Liikelaitos, Fortum Power and Heat Oy, PVO-Lämpövoima Oy, Sachtleben Pigments Oy, Suomen Hyötytuuli Oy, Yara Suomi Oyj PÄÄTÖKSET Luvansaaja/ Hanke Päätökset Määrätty Maksu indeksivelvoitekoodi maksu korjattuna v. 2016 Boliden jätevedet LSYLV 18/2007/1, 21.5.2007 4 000 4 400 Harjavalta Oy 02-477 Kemira Oyj jätevedet LSYLV 37/2004/1, 3.6.2004 100 120 02-433* VHO 06/0111/2, 9.5.2006 Luvata Pori Oy jätevedet LSYLV 36/2005/1, 30.9.2005 1 000 1 200 02-452 Norilsk Nickel jätevedet LSYLV 28-29/2008/1, 11.6.2008 2 000 2 200 Harjavalta Oy 02-548 Porin Vesi Luotsinmäen LSYLV 43/2004/1, 22.6.2004 28 000 30 800 Liikelaitos puhdistamo VHO 06/0118/3, 20.4.2006 02-428 KHO 2027, 17.8.2007 Fortum Power jäähdytysvedet LSYLV 9/2007/2, 14.2.2007 3 000 3 300 and Heat Oy VHO 08/0461/3, 22.7.2008 02-557 PVO-Lämpö- jäähdytysvedet LSYLV 9/2007/2, 14.2.2007 1 500 1 650 voima Oy VHO 08/0461/3, 22.7.2008 02-482 VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS, Kalatalouspalvelut www.ely-keskus.fi etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi Y-tunnus 2296962-1 Aluetoimistot: PL 236 20101 TURKU Puh. 029 502 2500 PL 1041 45101 KOUVOLA Puh. 029 502 9000 PL 36 00521 HELSINKI Puh. 029 502 1000 PL 131 65101 VAASA Puh. 029 502 8500

Sachtleben jätevedet LSYLV 50/2007/2, 31.12.2007 25 000 27 500 Pigments Oy/Huntsman P&A Oy 02-496 Skangass Oy Maakaasuputken ESAVI 34/2015/2, 10.3.2015 2 000 2 000 02-626* rakentaminen Suomen Hyöty- voimalaitos ESAVI/9383/2014, 23.6.2015 3 500 1 000 tuuli Oy 02-659 Yara Suomi Oyj jätevedet LSYLV 3/2005/1, 11.2.2005 2 815 3 378 02-430* Tähdellä (*) merkittyjen maksuvelvoite päättynyt vuonna 2017. TAUSTAA Luvanhaltijoiden kuormitus keskittyy Kokemäenjoen alaosille, Harjavallan teollisuusalueelta alavirtaan, sekä sitä kautta Porin edustan merialueelle ja Tahkoluodon lähistölle. Jäte- ja jäähdytysvesien laskemista koskevien pitkäaikaisten maksujen vuosittainen kertymä on vuonna 2015 n. 74 500. Maakaasuputken rakentamista koskeva maksuvelvoite on määräaikainen ja jatkuu vain rakentamisvuosien ajan. Tuulivoimalaitoksen maksuvelvoite on 3 500 rakennusajalta ja sen jälkeen 1 000. Vuoden 2016 alussa on käytettävissä edellisten vuosien kertymää n. 68 000. Mikäli Kokemäenjoen alaosalla tai joen edustan merialueella tulee voimaan uusia lupapäätöksiä, joihin sisältyy kalataloudellisia maksuvelvoitteita, niiden käyttö sisällytetään Kokemäenjoen alaosan kuormittajien kalatalousmaksujen käyttösuunnitelmaan. VÄLITOIMENPITEET Kalatalousmaksujen käyttösuunnitelmasta on 7.6.2016 pyydetty lausunto kalastusalueilta, kalastusjärjestöiltä, kuntien ympäristönsuojeluviranomaisilta ja luvanhaltijoilta. Lausunnon antoivat Nakkilan kunta, Ulvilan kaupunki, Porin Vesi Liikelaitos, Satakunnan kalatalouskeskus ja Fortum Power and Heat Oy. Lausunnoissa todettiin: - Kokemäenjoen alaosan koskien potentiaali lohen ja taimenen lisääntymisalueena tulisi hyödyntää kunnostamalla kaikki koskialueet. - Käyttösuunnitelmaan tulisi kirjata selkeämmin virtavesikunnostuksiin vuosittain käytettävä rahamäärä. Taimenen osalta tulisi panostaa virtavesien kunnostuksiin ja tutkimuksiin istutusten sijaan. - Mikäli istutuksia vähennetään hautomon rahoittamiseksi, on tärkeää löytää tasapainoinen ratkaisu, mikä ei heikennä merialueen edustan kaupallisten kalastajien saalismahdollisuuksia. - Toivotaan aktiivista tiedottamista rahojen käytöstä ja toimenpiteiden tuloksellisuudesta. KÄYTTÖSUUNNITELMA VUOSILLE 2016 2020 Varsinais-Suomen ELY-keskus käyttää vuotuiset kalatalousmaksut ensisijaisesti jokikohteisiin ja osittain myös Porin edustan merialueelle kohdistuviin toimenpiteisiin vuosina 2016 2020 seuraavan suunnitelman mukaisesti:

Istutukset: Valtaosa Kokemäenjoen alaosan kalatalousmaksuista käytetään kalaistutuksiin, jotka kohdistuvat sekä Kokemäenjokeen ja sen edustalle ja pieneltä osin myös Harjunpäänjokeen sekä Etelä- ja Pohjajokeen. Istutukset painottuvat vaellusikäisiin meritaimeniin ja lohiin sekä kesänvanhoihin vaellussiikoihin. Varsinais-Suomen ELY-keskus hankkii istukkaat vesiviljely-yrityksiltä julkisista hankinnoista annetun lain 348/2007 mukaisesti. Istutettavat lajit, istutuskoot ja kannat: Meritaimen: 2-vuotias, rasvaeväleikattu, keskipituus 220 mm, Isojoen kanta Meritaimen: 1-vuotias, rasvaeväleikattu, Isojoen kanta Meritaimen: vastakuoriutunut, Isojoen kanta Merilohi: 2-vuotias, rasvaeväleikattu, keskipituus 180 mm, Perämeren kannat Merilohi: 1-vuotias, rasvaeväleikattu, Perämeren kannat Vaellussiika: 1-kesäinen, keskipituus 104 mm, Kokemäenjoen kanta Vaellussiika: vastakuoriutunut, Kokemäenjoen kanta Vuosittaiset ohjeelliset istutusmäärät, -paikat sekä istutuksiin käytettävät rahamäärät: Kokemäenjoki Meritaimen, 2-v 12 000 Merilohi, 2-v 12 500 Merilohi, 1-v 7 500 Vaellussiika, 1-k 22 500 Vaellussiika, vk 8 000 62 500 Harjunpäänjoki Meritaimen, vk 5 000 Meritaimen, 1-v 1 500 Meritaimen, 2-v 2 000 Eteläjoki Meritaimen, vk 1 000 Vaellussiika, vk 3 000 Pohjajoki Meritaimen, vk 2 000 Meritaimen, 1-v 1 000 YHTEENSÄ 78 000 Meritaimenet, lohet sekä vastakuoriutuneet poikaset istutetaan keväällä, 1-kesäiset vaellussiiat istutetaan syksyllä. Meritaimen- ja lohi-istutukset keskitetään Kokemäenjoen koskiosuuksille välillä Harjavalta - Ulvila. Vastakuoriutuneet meritaimenet istutetaan pääasiassa Harjunpäänjoen yläosan koskialueille, ts. Joutsijokeen ja Kissainojaan. Vastakuoriutuneet vaellussiiat istutetaan Kokemäenjokeen Arantilan- tai Ruskilankosken alapuolelle ja 1-kesäiset vaellussiiat Porin edustan merialueelle.

Pohjajoella keskeiset istutuspaikat sijaitsevat Lampinkoskelta (8-tieltä) alavirtaan, tärkeimpinä Kitu- ja Hevoskoski, jotka ovat samalla joen alimmat kosket. Eteläjoella Sahakoski-Haarakoski-Pärkilänkoski muodostaa tärkeimmän istutusalueen. Istutustoiminnan laajentaminen lähialueen muihin jokiin rahoitetaan ensisijaisesti edellisiltä vuosilta säästyneillä varoilla. Vastakuoriutuneita istutetaan poikasten saatavuuden mukaan. Tarkemmat istutusajankohdat pyritään ilmoittamaan kalastusalueelle ja luvanhaltijoille ennen istutustapahtumaa. Muut toimenpiteet: Osa vuosittaisista ja kertyneistä maksuista voidaan käyttää kunnostustoimenpiteisiin ja koko Satakunnan rannikkoalueita palvelevan mätihautomon perustamiseen. Tarpeen vaatiessa hautomoa ja/tai kunnostuksia rahoitetaan vähentämällä hetkellisesti istutuksia. Kalatalousmaksuja voidaan lisäksi käyttää muihin vesistöalueen kalakantoja vahvistaviin ja kalataloutta edistäviin toimiin, erilaisiin kalataloudellisiin selvityksiin sekä edellä esitettyjen toimien vaikutusten seurantaan ja raportointiin Kalatalousmaksuvaroilla voidaan rahoittaa hankkeita, joiden tavoitteina on mm. kalakantojen vahvistaminen ja kalatalouden edistäminen kyseisissä vaikutusvesistöissä. Maksuja voidaan käyttää myös osana EU-hankerahoitusta, etenkin jos EU-rahoituksen avulla on mahdollista parantaa ja laajentaa hoitotavoitteiden vaikuttavuutta. Kalatalousmaksujen käyttöä suunnitelma-alueella hallinnoi kalatalousviranomainen (nykyisin Varsinais-Suomen ELY-keskus). Käyttösuunnitelman käytännön toteutuksesta voi vastata kalatalousviranomainen tai ulkopuolinen toimija. PERUSTELUT Merilohi, vaellussiika ja meritaimen ovat kalataloudellisesti arvokkaita ja toivottuja saalislajeja niin vapaa-ajan- kuin ammattikalastajien keskuudessa. Istutustoiminnan laajentaminen varsinaisen haitta-alueen ulkopuolelle on perusteltua koska Kokemäenjoen luontainen poikastuotanto on toistaiseksi vähäistä ja Harjunpäänjoen tuotantopotentiaali on tällä hetkellä rajallinen. Mikäli lähialueen kunnostettuihin jokiin saadaan aikaiseksi pysyvää luonnontuotantoa, tulee se hyödyntämään koko Porin edustan merialueen kalastajia, ja ennen kaikkea kyseisiä kalakantoja. Pääosa hoitotoimista kohdistuu kuitenkin Kokemäenjokeen. ISTUTUSTEN VASTAANOTTAJAT Kokemäenjoen alaosan vesistöalueen kalatalousmaksujen käyttösuunnitelma on laadittu yhtenä suunnitelmana, koska vesistöalueen sisällä kalatalousmaksujen käytön tulee olla joustavaa menetelmien ja myös käyttökohteiden osalta vesistön ominaispiirteet ja tarpeellisiksi koetut toimet huomioiden. Kalatalousmaksuvaroja ei ole välttämätöntä tai aina mahdollistakaan kohdistaa suoraan kuormitettuun vesistön osaan. Tämä käyttösuunnitelma saatetaan voimaan valituksista huolimatta. Päätös on luonteeltaan sellainen, ettei sen toimeenpanoa voi lykätä. Päätös on voimassa toistaiseksi. Pieniä muutoksia suunnitelmaan voidaan tehdä ilman uutta päätöstä (mm. vesistöihin istutettavat kalalajit). VARELY / Merikarvian ja Porin kalastusalueet, Nakkilan seudun virkistyskalastusalue ry, Nakkilan koskikalastajat ry, Merikarvianjoen kalakierros, muu Ely-keskuksen ja kalastusalueen yhdessä sopima taho.

RAPORTOINTI ELY-keskus raportoi tarvittaessa käyttösuunnitelman toteutuksesta kalastusalueelle, luvanhaltijoille sekä osakaskunnille. Kaikista kalojen istutuksista laaditaan istutuspöytäkirja. TULOKSELLISUUDEN SEURANTA Velvoitehoidon tuloksellisuutta seurataan tarkkailuvelvoitteiden perusteella. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki 57, Vesilaki 3: 14, 15, Hallintolainkäyttölaki 31. MUUTOKSEN HAKU Tähän päätöksen saa hakea oikaisua Etelä-Suomen aluehallintovirastosta. Oikaisuvaatimusosoitus on liitteenä. Johtava kalatalousasiantuntija Mikko Koivurinta Kalastusmestari Juhani Salmi JAKELU Boliden Harjavalta Oy Kemira Oyj Luvata Pori Oy Norilsk Nickel Harjavalta Oy Porin Vesi Liikelaitos Fortum Power and Heat Oy PVO-Lämpövoima Oy Sachtleben Pigments Oy Suomen Hyötytuuli Oy Yara Suomi Oyj Porin kalastusalue Merikarvian kalastusalue Harjavallan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Nakkilan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Ulvilan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Selkämeren Ammattikalastajat Pro Agria Länsi-Suomi ry / Satakunnan kalatalouskeskus ry Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri ry

Kalatalousmaksujen käyttösuunnitelma Varsinais-Suomi Pvm Dnro 8.10.2018 2274/5722/2015 Asia: LAAJOEN VESISTÖALUEEN KALATALOUSMAKSUJEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUOSIL- LE 2016 2020 LUPIEN HALTIJAT Kekkilä Oy, Teho-Turve Oy, Nummela Ismo PÄÄTÖKSET Luvansaaja/ Hanke Päätökset Määrätty Maksu indeksivelvoitekoodi maksu korjattuna v. 2016 Kekkilä Oy Raumjärvensuo LSYLV 50/2007/4, 29.5.2007 500 550 02-486 VHO 08/0809/3, 19.12.2008 KHO 386, 26.2.2010 Nummela Ismo Isosuo ESAVI/266/04.08/2011, 23.12.2013 200 200 02-672 Teho-Turve Oy Kalatienrahka ESAVI 116/2013/2, 5.6.2013 400 400 02-592 Teho-Turve Oy Koikansilmänsuo ESAVI 117/2013/2, 5.6.2013 500 500 02-593 TAUSTAA Laajoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden kalatalousmaksut on tarkoitettu käytettäväksi kuivatusvesien vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan estämiseen. Maksuja on toistaiseksi käytetty vain Raumjärvensuon osalta, kertymää on 3 400 vuonna 2016. Mikäli Laajoen vesistöalueella vastaisuudessa luvitetaan lisää turvetuotantoalueita, tai jos alueella tulee voimaan muita uusia lupapäätöksiä, joihin sisältyy kalataloudellisia maksuvelvoitteita, niiden käyttö sisällytetään Laajoen vesistöalueen kalatalousmaksujen käyttösuunnitelmaan. VÄLITOIMENPITEET Kalatalousmaksujen käyttösuunnitelmasta on 7.6.2016 pyydetty lausunto kalastusalueelta, kalastusjärjestöiltä, kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja luvanhaltijoilta. Lausuntoja ei annettu. VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS, Kalatalouspalvelut www.ely-keskus.fi etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi Y-tunnus 2296962-1 Aluetoimistot: PL 236 20101 TURKU Puh. 029 502 2500 PL 1041 45101 KOUVOLA Puh. 029 502 9000 PL 36 00521 HELSINKI Puh. 029 502 1000 PL 131 65101 VAASA Puh. 029 502 8500

KÄYTTÖSUUNNITELMA VUOSILLE 2016 2020 Varsinais-Suomen ELY-keskus käyttää vuotuiset kalatalousmaksut seuraavasti: Kalatalousmaksujen käytön tavoitteena on Laajoella meritaimenen lisääntymiseen ja poikastuotantoon sopivien elinympäristöjen kunnostaminen sekä taimenen kotiuttaminen ja kannan vahvistaminen kunnostetuilla alueilla. Varoilla pystytään toteuttamaan pienimuotoisia kohteita lähinnä talkootyyppisinä kunnostuksina. Turun seudun virtavesien kalataloudellisen kunnostustarvekartoituksen perusteella kunnostustoimenpiteen tulee ensisijaisesti kohdentaa joen alaosan koskille. Kunnostetuille koskialueille istutetaan Isojoen tai Isojoen-Aurajoen kantaa olevia meritaimenen vk-poikasia. Varoja voidaan myös käyttää Kokemäenjoen kantaa olevien vaellussiikojen vk-istutuksiin joen alaosalle. Kalatalousmaksuja voidaan lisäksi käyttää muihin vesistöalueen kalakantoja vahvistaviin ja kalataloutta edistäviin toimiin, erilaisiin kalataloudellisiin selvityksiin sekä edellä esitettyjen toimien vaikutusten seurantaan ja raportointiin Kalatalousmaksuvaroilla voidaan rahoittaa hankkeita, joiden tavoitteina on mm. kalakantojen vahvistaminen ja kalatalouden edistäminen kyseisissä vaikutusvesistöissä. Maksuja voidaan käyttää myös osana EU-hankerahoitusta, etenkin jos EU-rahoituksen avulla on mahdollista parantaa ja laajentaa hoitotavoitteiden vaikuttavuutta. Kalatalousmaksujen käyttöä suunnitelma-alueella hallinnoi kalatalousviranomainen (nykyisin Varsinais-Suomen ELY-keskus). Käyttösuunnitelman käytännön toteutuksesta voi vastata kalatalousviranomainen tai ulkopuolinen toimija. PERUSTELUT Veden happamuus ja suuret virtaamavaihtelut rajoittavat kalaston elinmahdollisuuksia Laajoessa. Kalatalousmaksuilla tehtävät toimenpiteet kannattaa keskittää joen alimmalle osalle, jonne meritaimen luonnostaankin nousee ja jossa poikastuotannon mahdollisuudet ovat parhaimmat. Meritaimen ja vaellussiika ovat arvokkaita ja tavoiteltuja lajeja kalastajien keskuudessa. Laajoen vesistöalueen kalatalousmaksujen käyttösuunnitelma on laadittu yhtenä suunnitelmana, koska vesistöalueen sisällä kalatalousmaksujen käytön tulee olla joustavaa menetelmien ja myös käyttökohteiden osalta vesistön ominaispiirteet ja tarpeellisiksi koetut toimet huomioiden. Kalatalousmaksuvaroja ei ole välttämätöntä tai aina mahdollistakaan kohdistaa suoraan kuormitettuun vesistön osaan. Tämä käyttösuunnitelma saatetaan voimaan valituksista huolimatta. Päätös on luonteeltaan sellainen, ettei sen toimeenpanoa voi lykätä. Päätös on voimassa toistaiseksi. Pieniä muutoksia suunnitelmaan voidaan tehdä ilman uutta päätöstä (mm. vesistöihin istutettavat kalalajit). RAPORTOINTI ELY-keskus raportoi tarvittaessa käyttösuunnitelman toteutuksesta kalastusalueelle, luvanhaltijalle sekä osakaskunnille. Kaikista istutuksista laaditaan istutuspöytäkirja.

TULOKSELLISUUDEN SEURANTA Velvoitehoidon tuloksellisuutta seurataan tarkkailuvelvoitteiden perusteella. ISTUTUSTEN VASTAANOTTAJAT Kalastusalueet/osakaskunnat, muu Ely-keskuksen ja kalastusalueen yhdessä sopima taho. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki 57, Vesilaki 3: 14, 15, Hallintolainkäyttölaki 31. MUUTOKSEN HAKU Tähän päätöksen saa hakea oikaisua Etelä-Suomen aluehallintovirastosta. Oikaisuvaatimusosoitus on liitteenä. Johtava kalatalousasiantuntija Mikko Koivurinta Kalastusmestari Juhani Salmi JAKELU Kekkilä Oy Nummela Ismo Teho-Turve Oy Lounais-Suomen kalastusalue Mynämäen kunta L-S Kalatalouskeskus ry Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri ry

Kalatalousmaksun käyttösuunnitelma Varsinais-Suomi Pvm Dnro 8.10.2018 2275/5722/2015 Asia: LAPINJOEN VESISTÖALUEEN TURVETUOTANNON KALATALOUSMAKSUJEN KÄYTTÖ- SUUNNITELMA VUOSILLE 2015 2020 LUPIEN HALTIJAT Vapo Oy, Bio-Humus Oy, Lännen Koneurakointi Oy PÄÄTÖKSET Luvansaaja/ Hanke Päätökset Määrätty Maksu indeksivelvoitekoodi maksu korjattuna v. 2015 Vapo Oy Joutsuo LSYLV 166/2006/4, 7.12.2006 480 528 02-490 VHO 08/0397/3, 26.6.2008 Bio-Humus Oy Ojasuo LSYLV 90/2009/4, 2.11.2009 450 495 02-571 Lännen Koneurakointi Oy Liesrahka ESAVI/69/04.08/2013, 15.9.2013 500 500 02-725 VHO 01588/15/5115, 9.2.2017 Lännen Koneurakointi Oy Anttilansuo ESAVI/6480/2015, 30.6.2016 500 500 02-667 TAUSTAA Vapo Oy:n maksun laskutus on aloitettu vuonna 2008. Varoja on vuoden 2015 laskutuksen jälkeen käytettävissä 5 904. Joutsuon tuotantoalueen kuivatusvedet laskevat Hinnerjoen kautta Lapijokeen. Bio-Humus Oy:tä on laskutettu vuodesta 2009; kertymä on vuoden 2015 laskutuksen jälkeen 3 330. Ojasuon tuotantoalueen kuivatusvedet laskevat laskuojan kautta Ojajärvenojaan ja sieltä edelleen Kauklaistenjärveen ja Lapijokeen. Vesistövaikutusten on arvioitu kohdistuvan pääasiassa Ojajärvenojaan. Lännen Koneurakointia on laskutettu vuodesta 2015; kertymä on vuoden 2016 laskutuksen jälkeen 1 000. Liesrahkan tuotantoalueen kuivatusvedet laskevat metsäojaston kautta Hinnerjokeen. Anttilansuon tuotantoalueen kuivatusvedet laskevat valtaojaa pitkin Liesjärveen ja sieltä Hinnerjokeen. VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS, Kalatalouspalvelut www.ely-keskus.fi etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi Y-tunnus 2296962-1 Aluetoimistot: PL 236 20101 TURKU Puh. 029 502 2500 PL 1041 45101 KOUVOLA Puh. 029 502 9000 PL 36 00521 HELSINKI Puh. 029 502 1000 PL 131 65101 VAASA Puh. 029 502 8500

Varojen käytöstä on ollut sopimus Eurajoen-Lapijoen kalastusalueen kanssa. Jokirapujen huono saatavuus on kuitenkin johtanut siihen, että varoja ei edellisellä suunnittelukaudella käytetty lainkaan. Mikäli Lapijoen vesistöalueella tulee voimaan uusia kalataloudellisia maksuvelvoitteita sisältäviä lupapäätöksiä, maksuvelvoitteet voidaan sisällyttää tähän käyttösuunnitelmaan. VÄLITOIMENPITEET Kalatalousmaksujen käyttösuunnitelmasta on 02.07.2015 pyydetty lausunto kalastusalueelta, kalastusjärjestöiltä ja luvanhaltijalta. Lausuntoja ei annettu. KÄYTTÖSUUNNITELMA VUOSILLE 2015 2020 Varsinais-Suomen ELY-keskus käyttää vuotuiset kalatalousmaksut Lapijoen vesistöalueella, erityisesti Hinnerjokeen ja Ojajärvenojaan kohdistuviin toimenpiteisiin vuosina 2015 2020 seuraavan suunnitelman mukaisesti: Vuoteen 2015 mennessä kertyneet, toistaiseksi käyttämättömät varat kohdistetaan ensisijaisesti Lapinjoen vesistön kunnostustarveselvitykseen, joka tehdään erityisesti meritaimenen, vaellussiian ja ravun elinympäristöjen nykytilan sekä kunnostustarpeiden kartoittamiseksi. Varoja voidaan käyttää myös rapujen sumputuskokeen järjestämiseen ja elinympäristökunnostuksiin. Istutukset: Maksujen käytöllä pyritään istutusten osalta Hinnerjoen ja Ojajärvenojan raputaloudellisen arvon parantamiseen. Istukaslajina on jokirapu, jonka vuosittaiset ohjeelliset istutusmäärät, -paikat sekä istutuksiin käytettävät rahamäärät ovat seuraavat: Jokirapu, mätinaaras n. 200 kpl 1 000,00 Jokirapu, 4-5 v n. 1 000 kpl 1 200,00 YHTEENSÄ 2 200,00 /v Istutuspaikat on valittava siten, että ne huomioivat vallitsevat olosuhteet Hinnerjoessa sekä Ojajärvenojassa ja toimenpiteet on mitoitettava maksukertymän mukaisesti. Kalatalousmaksuja voidaan lisäksi käyttää muihin vesistöalueen kalakantoja vahvistaviin ja kalataloutta edistäviin toimiin, erilaisiin kalataloudellisiin selvityksiin sekä edellä esitettyjen toimien vaikutusten seurantaan ja raportointiin Kalatalousmaksuvaroilla voidaan rahoittaa hankkeita, joiden tavoitteina on mm. kalakantojen vahvistaminen ja kalatalouden edistäminen kyseisissä vaikutusvesistöissä. Maksuja voidaan käyttää myös osana EU-hankerahoitusta, etenkin jos EU-rahoituksen avulla on mahdollista parantaa ja laajentaa hoitotavoitteiden vaikuttavuutta. Kalatalousmaksujen käyttöä suunnitelma-alueella hallinnoi kalatalousviranomainen (nykyisin Varsinais-Suomen ELY-keskus). Käyttösuunnitelman käytännön toteutuksesta voi vastata kalatalousviranomainen tai ulkopuolinen toimija. PERUSTELUT Lapijoessa on aikaisemmin ollut hyvä rapukanta mutta rapuruton / happamuusongelmien myötä laji on hävinnyt joesta. Vesistöön on tämän jälkeen istutusrekisterin perusteella istutettu jokirapua (2008, 2005 ja 1994, yht. 2 760 kpl). Lapijoen vesistöalueen kalatalousmaksujen käyttösuunnitelma on laadittu yhtenä suunnitelmana, koska vesistöalueen sisällä kalatalousmaksujen käytön tulee olla joustavaa menetelmien ja myös käyttökohteiden osalta vesistön ominaispiirteet ja tar-

ISTUTUSTEN VASTAANOTTAJA JA SUORITTAJA peellisiksi koetut toimet huomioiden. Kalatalousmaksuvaroja ei ole välttämätöntä tai aina mahdollistakaan kohdistaa suoraan kuormitettuun vesistön osaan. Tämä käyttösuunnitelma saatetaan voimaan valituksista huolimatta. Päätös on luonteeltaan sellainen, ettei sen toimeenpanoa voi lykätä. Päätös on voimassa toistaiseksi. Pieniä muutoksia suunnitelmaan voidaan tehdä ilman uutta päätöstä (mm. vesistöihin istutettavat kalalajit). Eurajoen-Lapijoen kalastusalue ja osakaskunnat sekä muu Ely-keskuksen ja kalastusalueen yhdessä sopima taho. RAPORTOINTI ELY-keskus raportoi tarvittaessa käyttösuunnitelman toteutuksesta kalastusalueelle, luvanhaltijalle sekä osakaskunnille. Kaikista istutuksista laaditaan istutuspöytäkirja. TULOKSELLISUUDEN SEURANTA Velvoitehoidon tuloksellisuutta seurataan tarkkailuvelvoitteiden perusteella. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET MUUTOKSEN HAKU Ympäristönsuojelulaki 57, Vesilaki 3: 14, 15, Hallintolainkäyttölaki 31. Tähän päätöksen saa hakea oikaisua Etelä-Suomen aluehallintovirastosta. Oikaisuvaatimusosoitus on liitteenä. Johtava kalatalousasiantuntija Mikko Koivurinta Kalastusmestari Juhani Salmi JAKELU Eurajoen-Lapijoen kalastusalue / Aulis Saarinen Raumanmeren kalastusalue / Marjo Aikko Vapo Oy Bio-Humus Oy Lännen Koneurakointi Oy ProAgria Satakunta / Satakunnan kalatalouskeskus ry Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri ry

Kalatalousmaksun käyttösuunnitelma Varsinais-Suomi Pvm Dnro 8.10.2018 2276/5722/2015 Asia: LOIMIJOEN VESISTÖALUEEN KUORMITTAJIEN KALATALOUSMAKSUJEN KÄYTTÖ- SUUNNITELMA VUOSILLE 2015 2020 LUPIEN HALTIJAT Huittisten kaupunki, Loimaan kaupunki, Loimaan Vesi, Vapo Oy PÄÄTÖKSET Luvansaaja/ Hanke Päätökset Määrätty Maksu indeksivelvoitekoodi maksu korjattuna v. 2015 Huittisten kaupunki Huittisten ESAVI 135/2011/1, 10.11.2011 1 000 1 000 02-587 puhdistamo Huittisten kaupunki Vampulan ESAVI 74/2011/1, 25.8.2011 200 200 02-313* puhdistamo Vapo Oy Linturahka LSYLV 31/2006/4, 30.3.2006 2 100 2 520 02-473 (Niinijoki) Loimaan kaupunki Loimaan LSYLV 15/2005/1, 3.6.2005 850 935 02-393 puhdistamo VHO 07/0050/2, 30.1.2007 Loimaan Vesi Alastaron ESAVI 282/2013/2, 18.12.2013 500 500 02-380 puhdistamo Vapo Oy Haaroistensuo LSYLV, 124/2007/4, 8.11.2007 500 550 02-498 (Hanhijoki) Vapo Oy Matkussuo ESAVI 209/2011/4, 13.10.2011 500 500 02-397 (Matkusjoki) Tähdellä (*) merkittyjen maksuvelvoite päättynyt vuonna 2017. VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS, Kalatalouspalvelut www.ely-keskus.fi etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi Y-tunnus 2296962-1 Aluetoimistot: PL 236 20101 TURKU Puh. 029 502 2500 PL 1041 45101 KOUVOLA Puh. 029 502 9000 PL 36 00521 HELSINKI Puh. 029 502 1000 PL 131 65101 VAASA Puh. 029 502 8500

TAUSTAA Päätösehtojen mukaan kalatalousmaksut on käytettävä kalataloudellisten vahinkojen (kalasto ja kalastus) estämiseen jätevesien ja kuivatusvesien vaikutusalueella. Jätevesivarojen käyttö on ollut tehokasta. Turvetuotannosta kertyneiden varojen käyttö on ollut vähäisempää. Näiden varojen kertymä oli vuoden 2015 alussa n. 13 700. Mikäli Loimijoen vesistöalueella tulee voimaan uusia kalataloudellisia maksuvelvoitteita sisältäviä lupapäätöksiä, maksuvelvoitteet voidaan sisällyttää tähän käyttösuunnitelmaan. VÄLITOIMENPITEET Kalatalousmaksujen käyttösuunnitelmasta on 2.7.2015 pyydetty lausunto kalastusalueelta, kalastusjärjestöiltä ja luvanhaltijoilta. Lausuntoja ei annettu. KÄYTTÖSUUNNITELMA VUOSILLE 2015 2020 Varsinais-Suomen ELY-keskus käyttää vuotuiset kalatalousmaksut vuosina 2015 2020 seuraavan suunnitelman mukaisesti: Jätevedenpuhdistamoille määrätyillä kalatalousmaksuilla istutetaan Loimijokeen pääasiassa kirjolohta ja kuhaa. Istutuksissa käytetään 2-3-vuotiaita, onkikokoisia kirjolohia. Lisäksi varoilla istutetaan vähintään 7 cm:n pituisia, 1-kesäisiä kuhia. Varsinais- Suomen ELY-keskus hankkii kirjolohet ja kuhat vesiviljely-yrityksiltä julkisista hankinnoista annetun lain 348/2007 mukaisesti. Vuosittaiset ohjeelliset istutusmäärät, -paikat sekä istutuksiin käytettävät rahamäärät ovat seuraavat: Kirjolohi, 2 3 v Kuha, 1k, yli 7 cm YHTEENSÄ 2 635,00 /v Tarkemmat istutusajankohdat ilmoitetaan kalastusalueille ja luvanhaltijoille ennen istutustapahtumaa. Mahdolliset merkintäkustannukset rahoitetaan vähentämällä kalamääriä. Turvetuotannolle määrättyjen kalatalousmaksujen kertymä ja vuosittaiset maksut käytetään Hanhijoen, Niinijoen ja Matkusjoen kalataloudellisiin inventointeihin, selvityksiin, suunnitteluun ja kalataloudellisiin kunnostuksiin. Maksuja voidaan käyttää myös istutuksiin (jokirapu, taimen ja kuha). Kalatalousmaksuja voidaan lisäksi käyttää muihin vesistöalueen kalakantoja vahvistaviin ja kalataloutta edistäviin toimiin, erilaisiin kalataloudellisiin selvityksiin sekä edellä esitettyjen toimien vaikutusten seurantaan ja raportointiin Kalatalousmaksuvaroilla voidaan rahoittaa hankkeita, joiden tavoitteina on mm. kalakantojen vahvistaminen ja kalatalouden edistäminen kyseisissä vaikutusvesistöissä. Maksuja voidaan käyttää myös osana EU-hankerahoitusta, etenkin jos EU-rahoituksen avulla on mahdollista parantaa ja laajentaa hoitotavoitteiden vaikuttavuutta. Kalatalousmaksujen käyttöä suunnitelma-alueella hallinnoi kalatalousviranomainen (nykyisin Varsinais-Suomen ELY-keskus). Käyttösuunnitelman käytännön toteutuksesta voi vastata kalatalousviranomainen tai ulkopuolinen toimija. PERUSTELUT Kirjolohi on suosittu ja toivottu urheilukalastuksen kohdelaji. Kuha on kalataloudellisesti arvokas laji ja toivottu saalislaji kaikkien kalastajaryhmien keskuudessa. Turve-

ISTUTUSTEN VASTAANOTTAJAT tuotantoalueille määrättyjen maksujen käytöllä pyritään parantamaan Loimijokeen laskevien pienten uomien kalataloudellista tilaa. Loimijoen vesistöalueen kalatalousmaksujen käyttösuunnitelma on laadittu yhtenä suunnitelmana, koska vesistöalueen sisällä kalatalousmaksujen käytön tulee olla joustavaa menetelmien ja myös käyttökohteiden osalta vesistön ominaispiirteet ja tarpeellisiksi koetut toimet huomioiden. Kalatalousmaksuvaroja ei ole välttämätöntä tai aina mahdollistakaan kohdistaa suoraan kuormitettuun vesistön osaan. Tämä käyttösuunnitelma saatetaan voimaan valituksista huolimatta. Päätös on luonteeltaan sellainen, ettei sen toimeenpanoa voi lykätä. Päätös on voimassa toistaiseksi. Pieniä muutoksia suunnitelmaan voidaan tehdä ilman uutta päätöstä (mm. vesistöihin istutettavat kalalajit). VARELY / Kokemäenjoen-Loimijoen kalastusalue / osakaskunnat / muu Ely-keskuksen ja kalastusalueen yhdessä sopima taho. RAPORTOINTI ELY-keskus raportoi tarvittaessa käyttösuunnitelman toteutuksesta kalastusalueelle, luvanhaltijoille sekä osakaskunnille. Kaikista istutuksista laaditaan istutuspöytäkirja. TULOKSELLISUUDEN SEURANTA Velvoitehoidon tuloksellisuutta seurataan tarkkailuvelvoitteiden perusteella. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET MUUTOKSEN HAKU Ympäristönsuojelulaki 57, Vesilaki 3: 14, 15, Hallintolainkäyttölaki 31. Tähän päätöksen saa hakea oikaisua Etelä-Suomen aluehallintovirastosta. Oikaisuvaatimusosoitus on liitteenä. Johtava kalatalousasiantuntija Mikko Koivurinta Kalastusmestari Juhani Salmi JAKELU Kokemäenjoen-Loimijoen kalastusalue ProAgria Länsi-Suomi ry / Satakunnan kalatalouskeskus ry Lupien haltijat Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri ry

Kalatalousmaksun käyttösuunnitelma Varsinais-Suomi Pvm Dnro 8.10.2018 2277/5722/2015 Asia: OTAMONJOEN VESISTÖALUEEN TURVETUOTANNON KALATALOUSMAKSUN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUOSILLE 2015 2020 LUPIEN HALTIJA Vapo Oy PÄÄTÖKSET Luvansaaja/ Hanke Päätös Määrätty Maksu indeksivelvoitekoodi maksu korjattuna v. 2015 Vapo Oy Leppisuo 1 LSYLV 82/2009/4, 21.10.2009 700 770 02-564 TAUSTAA Leppisuo 1 on pitkään tuotannossa ollut turvesuo, joka sai ympäristöluvan vuonna 2009. Lupapäätökseen sisältyy kalatalousmaksu, joka tulee käyttää kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen turvetuotantoalueelta johdettavien päästöjen vaikutusalueella. Suon kuivatusvedet laskevat Herranmetsänojan, Iso- Leppijärven ja Leppijoen kautta Siikaisjärveen. Pieni osa vesistä kulkee Siikaisjärveen Formunluoman ja Tunturijoen kautta. Lupapäätöksessä määrätty maksu on 700 /v. Varoja ei ole käytetty vuoteen 2015 mennessä. Kertymä on vuonna 2015 laskutuksen jälkeen 5 180. Mikäli Otamonjoen vesistöalueella tulee voimaan uusia kalataloudellisia maksuvelvoitteita sisältäviä lupapäätöksiä, maksuvelvoitteet voidaan sisällyttää tähän käyttösuunnitelmaan. VÄLITOIMENPITEET Kalatalousmaksujen käyttösuunnitelmasta on 2.7.2015 pyydetty lausunto kalastusalueelta, vesialueen omistajilta ja luvanhaltijalta. Lausuntoja ei annettu. KÄYTTÖSUUNNITELMA VUOSILLE 2015 2020 Varsinais-Suomen ELY-keskus käyttää vuotuiset kalatalousmaksut kuivatusvesien vastaanottovesiin kohdistuviin toimenpiteisiin vuosina 2015 2020 seuraavan suunnitelman mukaisesti: VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS, Kalatalouspalvelut www.ely-keskus.fi etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi Y-tunnus 2296962-1 Aluetoimistot: PL 236 20101 TURKU Puh. 029 502 2500 PL 1041 45101 KOUVOLA Puh. 029 502 9000 PL 36 00521 HELSINKI Puh. 029 502 1000 PL 131 65101 VAASA Puh. 029 502 8500

Toimenpiteet: Maksujen käytön pääasiallisena tavoitteena on Iso-Leppijärven ja Leppijoen raputaloudellisen arvon parantaminen. Maksut käytetään elinympäristökunnostuksiin, jotka tähtäävät ravuille sopivan elinalueen lisäämiseen sekä rapuistutuksiin. Iso-Leppijärvellä parannetaan jokiravun elinolosuhteita rakentamalla järveen ravun elinympäristöksi sopivia särkkiä. Varoja käytetään kunnostustöiden toteuttamiseen ensi vaiheessa maksimissaan ne varat, joita on kertynyt vuoteen 2015 asti. Kalatalousmaksuja voidaan käyttää myös jatkossa rapujen ja kalojen elinympäristöä parantaviin toimiin. Muita käyttötapoja ovat Iso-Leppijärven ja Leppijoen rapukannan vahvistaminen istutusten tai siirtojen avulla. Toimenpiteisiin on käytettävissä vuosina 2015 2020: 770 /vuosi. Kalatalousmaksuja voidaan lisäksi käyttää muihin vesistöalueen kalakantoja vahvistaviin ja kalataloutta edistäviin toimiin, erilaisiin kalataloudellisiin selvityksiin sekä edellä esitettyjen toimien vaikutusten seurantaan ja raportointiin Kalatalousmaksuvaroilla voidaan rahoittaa hankkeita, joiden tavoitteina on mm. kalakantojen vahvistaminen ja kalatalouden edistäminen kyseisissä vaikutusvesistöissä. Maksuja voidaan käyttää myös osana EU-hankerahoitusta, etenkin jos EU-rahoituksen avulla on mahdollista parantaa ja laajentaa hoitotavoitteiden vaikuttavuutta. Kalatalousmaksujen käyttöä suunnitelma-alueella hallinnoi kalatalousviranomainen (nykyisin Varsinais-Suomen ELY-keskus). Käyttösuunnitelman käytännön toteutuksesta voi vastata kalatalousviranomainen tai ulkopuolinen toimija. PERUSTELUT Leppijoki on vanhastaan ollut hyvä rapujoki, mutta elinympäristöjen muuttuminen ja luultavasti myös rapurutto aiheuttivat kantojen heikentymisen 1970- ja 80-luvuilla. Leppijokeen on viime vuosina istutettu jokirapua, jonka on velvoitetarkkailun tulosten perusteella todettu menestyvän joessa. Elinympäristökunnostuksilla pyritään laajentamaan ravuille sopivien elinalueiden määrää ja siten parantamaan rapukannan menestymisen mahdollisuuksia Leppijärven alueella. Rapujen istutuksilla ja siirroilla pyritään nopeuttamaan rapukannan vahvistumista. Tämä käyttösuunnitelma saatetaan voimaan valituksista huolimatta. Päätös on luonteeltaan sellainen, ettei sen toimeenpanoa voi lykätä. Päätös on voimassa toistaiseksi. Pieniä muutoksia suunnitelmaan voidaan tehdä ilman uutta päätöstä (mm. vesistöihin istutettavat kalalajit). TOIMENPITEIDEN SUORITTAJAT / ISTUTUSTEN VASTAANOTTAJAT TULOKSELLISUUDEN SEURANTA Leppijärven osakaskunta / muu Ely-keskuksen ja osakaskunnan yhdessä sopima taho. Velvoitehoidon tuloksellisuutta seurataan tarkkailuvelvoitteiden perusteella. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki 57, Vesilaki 3: 14, 15, Hallintolainkäyttölaki 31. MUUTOKSEN HAKU Tähän päätöksen saa hakea oikaisua Etelä-Suomen aluehallintovirastosta. Oikaisuvaatimusosoitus on liitteenä.

Johtava kalatalousasiantuntija Mikko Koivurinta Kalastusmestari Juhani Salmi JAKELU Isojärven kalastusalue Vapo Oy ProAgria Länsi-Suomi ry / Satakunnan kalatalouskeskus ry Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri ry

Kalatalousmaksujen käyttösuunnitelma Varsinais-Suomi Pvm Dnro 8.10.2018 2278/5722/2015 Asia: RAUMAN ALUEEN KALATALOUSMAKSUJEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUOSILLE 2016 2020 LUVAN HALTIJAT Liikennevirasto, Metsä-Botnia Oy Ab ja UPM Kymmene Oyj, Rauman kaupunki, Rauman Satama PÄÄTÖKSET Luvansaaja/ Hanke Päätökset Määrätty Maksu indeksikorvelvoitekoodi maksu jattuna v. 2016 Liikennevirasto Rihtniemen väylän ESAVI/173/04.09, 22.12.2014 7 000 7 000 ja Rauman Satama ruoppaaminen 02-658 Oy Metsä-Botnia Ab Rauman LSYLV 25/2006/1, 31.10.2006 25 000 27 500 ja UPM-Kymmene Oyj metsäteollisuuden VHO 08/0321/1, 21.10.2008 02-478 jätevedenpuhdistamo KHO 1256, 25.5.2010 Rauman kaupunki Maanpäänniemen LSYLV 7/2008/1, 25.2.2008 500 550 02-588 jätevedenpuhdistamo VHO 08/0367/1, 27.11.2008 KHO 1257, 25.5.2010 Rauman Satama Sataman LSYLV 38-39/2009/2, 19.5.2009 5 000 5 500 02-574 laajentaminen VHO 10/0175/1, 1.7.2010 KHO 3679, 20.12.2011 Rauman Satama Iso-Hakunin kontti- ESAVI 101/2015/2, 26.5.2015 1 000 1 000 02-622 laituri ym. TAUSTAA Päätöksen mukaan kalatalousmaksut tulee käyttää kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemiseen jätevesien ja vesirakennustöiden vaikutusalueella. Jätevesien laskemista koskevien pitkäaikaisten maksujen vuosittainen kertymä on tällä hetkellä noin 41 000. Maanpäänniemen puhdistamon kalatalousmaksu peritään vain niiltä vuosilta, joiden aikana puhdistamon kautta on juoksutettu jätevettä suoraan mereen. Vesirakennustöitä koskevat maksut ovat VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS, Kalatalouspalvelut www.ely-keskus.fi etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi Y-tunnus 2296962-1 Aluetoimistot: PL 236 20101 TURKU Puh. 029 502 2500 PL 1041 45101 KOUVOLA Puh. 029 502 9000 PL 36 00521 HELSINKI Puh. 029 502 1000 PL 131 65101 VAASA Puh. 029 502 8500

määräaikaisia. Vuotuisen kertymän lisäksi käytettävissä on myös kertyneitä varoja noin 40 000. Mikäli Rauman seudulla tulee voimaan uusia lupapäätöksiä, joihin sisältyy kalataloudellisia maksuvelvoitteita, niiden käyttö sisällytetään Rauman alueen kalatalousmaksujen käyttösuunnitelmaan. VÄLITOIMENPITEET Kalatalousmaksujen käyttösuunnitelmasta on 7.6.2016 pyydetty lausunto kalastusalueelta, kalastusjärjestöiltä, kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja luvanhaltijalta. Lausunnon antoivat Raumanmeren kalastusalue, Rauman kaupunki, Rauman kaupungin ympäristölautakunta, UPM Paper ENA oy, Metsä Fibre Oy ja Satakunnan kalatalouskeskus. Lausunnoissa todettiin: - Toivotaan aktiivista tiedottamista rahojen käytöstä ja toimenpiteiden tuloksellisuudesta. - Ensisijaisena istukkaana Kokemäenjoen kantaa olevaa vaellussiikaa. Karisiian istuttaminen olisi kannatettavaa, mutta vaikea varmistua, että emokalat ovat karisiikoja. - Rauman edustan merialue ei ole varsinaista kuha-aluetta. - Meritaimenen käyttö kompensaatioistutuksiin ei ole aivan johdonmukaista kalastuslainsäädännön pyyntirajoitusten takia. - Varojen ohjaamista karisiian kutupaikkojen ja niiden tilan kartoitukseen sekä siikojen kasvatukseen merialtaissa kesänvanhoiksi. KÄYTTÖSUUNNITELMA VUOSILLE 2016 2020 Varsinais-Suomen ELY-keskus käyttää vuotuiset kalatalousmaksut Rauman edustan merialueelle kohdistuviin toimenpiteisiin vuosina 2016 2020 seuraavan suunnitelman mukaisesti: Istutukset: Kalatalousmaksuilla rahoitetaan kalaistutuksia noin vuosittaisen kertymän verran. Määräaikaisten, vesirakentamista koskevien velvoitteiden ollessa voimassa istutusmäärät vastaavasti kasvavat. Istutuksiin käytetään vähintään 7 cm:n pituisia, 1- kesäisiä kuhia sekä vähintään 10 cm:n pituisia, 1-kesäisiä Kokemäenjoen kantaa olevia vaellussiikoja tai vastakuoriutuneita, Pyhämaan kantaa olevia karisiikoja. Varsinais- Suomen ELY-keskus hankkii istukkaat vesiviljely-yrityksiltä julkisista hankinnoista annetun lain 348/2007 mukaisesti. Karisiian vk-poikaset istutetaan keväällä ja 1- kesäiset kuhat ja vaellussiiat istutetaan syksyllä. Vuosittaiset ohjeelliset istutusmäärät, -paikat ja istutuksiin käytettävät rahamäärät ovat seuraavat: Kuha, 1k 8 000 9 500 Vaellus- tai karisiika, 1k 20 000 25 000 Yhteensä 28 000 34 500 /v Mikäli kuhia, Pyhämaan karisiikoja tai Kokemäenjoen vaellusiikoja ei ole saatavilla voidaan istutuksissa käyttää myös Isojoen kantaa olevia meritaimenia. Meritaimenet istutetaan keväällä 2-vuotiaina vaelluspoikasina.

Muut toimenpiteet: Edellisiltä vuosilta säästyneitä varoja käytetään alueen virtavesissä tehtäviin inventointeihin, kunnostussuunnitteluun ja kunnostusten toteuttamiseen. Kunnostuskohteita ovat mm. Raumanjoki ja Sampaananlahteen laskeva Pitkänjärvenoja. Kunnostuksien jälkeen puroihin voidaan istuttaa vastakuoriutuneita vaellussiian poikasia. Vuosittainen inventointeihin ja elinympäristökunnostuksiin käytettävissä oleva rahamäärä on noin 7 000. Kalatalousmaksuja voidaan lisäksi käyttää muihin vesistöalueen kalakantoja vahvistaviin ja kalataloutta edistäviin toimiin, erilaisiin kalataloudellisiin selvityksiin sekä edellä esitettyjen toimien vaikutusten seurantaan ja raportointiin. Kalatalousmaksuvaroilla voidaan rahoittaa hankkeita, joiden tavoitteina on mm. kalakantojen vahvistaminen ja kalatalouden edistäminen kyseisissä vaikutusvesistöissä. Maksuja voidaan käyttää myös osana EU-hankerahoitusta, etenkin jos EU-rahoituksen avulla on mahdollista parantaa ja laajentaa hoitotavoitteiden vaikuttavuutta. Kalatalousmaksujen käyttöä suunnitelma-alueella hallinnoi kalatalousviranomainen (nykyisin Varsinais-Suomen ELY-keskus). Käyttösuunnitelman käytännön toteutuksesta voi vastata kalatalousviranomainen tai ulkopuolinen toimija. PERUSTELUT Siika ja kuha kuuluvat alueella luontaisesti esiintyviin lajeihin, joiden kutualueisiin jätevesien johtamisella mereen on vaikutusta. Jos merikutuista karisiikaa (Pyhämaan kanta) ei ole saatavilla, istutuksissa käytetään Kokemäenjoen kantaa olevia vaellussiikoja. Kuha ja siika ovat kalataloudellisesti arvokkaita ja toivottuja saalislajeja, niin ammatti- kuin vapaa-ajankalastajien keskuudessa. Rauman seudun virtavesi- ja purokunnostuksilla pyritään parantamaan uomien kalataloudellista tilaa vahvistamalla virtakutuisten kalojen luonnollista lisääntymiskiertoa kunnostustoimien avulla. Rauman vesistöalueen kalatalousmaksujen käyttösuunnitelma on laadittu yhtenä suunnitelmana, koska vesistöalueen sisällä kalatalousmaksujen käytön tulee olla joustavaa menetelmien ja myös käyttökohteiden osalta vesistön ominaispiirteet ja tarpeellisiksi koetut toimet huomioiden. Kalatalousmaksuvaroja ei ole välttämätöntä tai aina mahdollistakaan kohdistaa suoraan kuormitettuun vesistön osaan. Tämä käyttösuunnitelma saatetaan voimaan valituksista huolimatta. Päätös on luonteeltaan sellainen, ettei sen toimeenpanoa voi lykätä. Päätös on voimassa toistaiseksi. Pieniä muutoksia suunnitelmaan voidaan tehdä ilman uutta päätöstä (mm. vesistöihin istutettavat kalalajit). ISTUTUSTEN VASTAANOTTAJAT VARELY/Raumanmeren kalastusalue/rauman kaupunki/ muu Ely-keskuksen ja kalastusalueen yhdessä sopima taho. RAPORTOINTI ELY-keskus raportoi tarvittaessa käyttösuunnitelman toteutuksesta kalastusalueelle, Metsä-Fibre Oy:lle, UPM-Kymmene Oyj:lle, Rauman kaupungille, Rauman Satamalle sekä osakaskunnille. Kaikista kalojen istutuksista laaditaan istutuspöytäkirja. TULOKSELLISUUDEN SEURANTA

Velvoitehoidon tuloksellisuutta seurataan tarkkailuvelvoitteen perusteella. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki 57, Vesilaki 3: 14, 15, Hallintolainkäyttölaki 31. MUUTOKSEN HAKU Tähän päätöksen saa hakea oikaisua Etelä-Suomen aluehallintovirastosta. Oikaisuvaatimusosoitus on liitteenä. Johtava kalatalousasiantuntija Mikko Koivurinta Kalastusmestari Juhani Salmi JAKELU Liikennevirasto Rauman satama Metsä-Botnia Oy ja UPM-Kymmene Oyj Rauman kaupunki Raumanmeren kalastusalue Rauman kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen ProAgria Länsi-Suomi ry / Satakunnan kalatalouskeskus ry Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajat ry

Kalatalousmaksujen käyttösuunnitelma Varsinais-Suomi Pvm Dnro 8.10.2018 3474/5722/2015 Asia: SALON SEUDUN KALATALOUSMAKSUJEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUOSILLE 2016 2020 LUPIEN HALTIJAT Liikelaitos Salon Vesi ja Piiroinen Yhtiöt Oy PÄÄTÖKSET Luvansaaja/ Hanke Päätökset Määrätty Maksu indeksivelvoitekoodi maksu korjattuna v. 2016 Liikelaitos Salon LSYLV 65/2002/4, 30.20.2002 3 000 3 900 Salon Vesi jätevedenpuhdistamo VHO 03/0237/3, 10.11.2003 02-351 Piiroinen Metallien ESAVI 3/2012/1, 5.1.2012 600 600 Yhtiöt pintakäsittelylaitos 02-542 TAUSTAA Päätöksien mukaan kalatalousmaksut on käytettävä kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemiseen jätevesien vaikutusalueella. Maksuja on käytetty tehokkaasti vuodesta 2010, eikä vanhoja kertymiä ole. Vuosittainen laskutus on 4 500. Mikäli Salon seudulla vastaisuudessa tulee voimaan uusia lupapäätöksiä, joihin sisältyy kalataloudellisia maksuvelvoitteita, niiden käyttö sisällytetään Salon seudun kalatalousmaksujen käyttösuunnitelmaan. VÄLITOIMENPITEET Kalatalousmaksun käyttösuunnitelmasta on 7.6.2016 pyydetty lausunto kalastusalueelta, kalastusjärjestöiltä, kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja luvanhaltijoilta. Lausunnon antoi Salon kaupunki. Lausunnossa todettiin: - Vaellussiian istutukset tuottavat kokemusten mukaan isommalla alueella pyydettävää kuin istutettaessa lohta. - Esitetään harkittavaksi kalatalousmaksujen suuntaamista valvontaan Uskelan- ja Halikonjokisuilla sekä Halikonlahden sisäosissa. VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS, Kalatalouspalvelut www.ely-keskus.fi etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi Y-tunnus 2296962-1 Aluetoimistot: PL 236 20101 TURKU Puh. 029 502 2500 PL 1041 45101 KOUVOLA Puh. 029 502 9000 PL 36 00521 HELSINKI Puh. 029 502 1000 PL 131 65101 VAASA Puh. 029 502 8500

KÄYTTÖSUUNNITELMA VUOSILLE 2016 2020 Varsinais-Suomen ELY-keskus käyttää vuotuisen kalatalousmaksun jätevesien vaikutusalueen läheisyyteen kohdistuviin toimenpiteisiin vuosina 2016 2020 seuraavan suunnitelman mukaisesti: Istutukset: Kalatalousmaksut käytetään Uskelanjoen alueen vaelluskalakantojen vahvistamiseen istuttamalla Kokemäenjoen vaellussiikaa vk-poikasina Uskelanjoen alaosalle. Siiat voidaan myös istuttaa kesänvanhoina (pituus vähintään 10 cm), mikäli vastakuoriutuneita poikasia ei ole saatavilla. Vaihtoehtona siikaistutuksille on Nevan kantaa olevien vastakuoriutuneiden merilohen poikasten istuttaminen joen koskialueille. Varsinais-Suomen ELY-keskus hankkii istukkaat vesiviljely-yrityksiltä, julkisista hankinnoista annetun lain 348/2007 mukaisesti. Vuosittaiset ohjeelliset istutusmäärät ja istutuksiin käytettävät rahamäärät ovat seuraavat: Vaellussiika, vk n. 600 000 kpl 4 500 tai Vaellussiika, 1-k n. 13 000 kpl 4 500 tai Merilohi, vk n. 30 000 kpl 4 500 Tarkemmat istutusajankohdat ilmoitetaan tarvittaessa kalastusalueelle ja luvanhaltijoille ennen istutustapahtumaa. Istutukset keskitetään jokialueille, tai niiden lähistöön. Varsinkin vaellussiian osalta on perusteltua jakaa istutuksia, mikäli sopivia jokikohteita löytyy. Myös muut, pienemmät jokikohteet voivat tulla kyseeseen. Muut toimenpiteet: Mahdolliset merkintäkustannukset rahoitetaan vähentämällä istutettavien kalojen määrää. Vk-poikasten istutuksissa yhteistyötahona toimii Salon seudun kalastusalue. Kalatalousmaksuja voidaan lisäksi käyttää muihin vesistöalueen kalakantoja vahvistaviin ja kalataloutta edistäviin toimiin, erilaisiin kalataloudellisiin selvityksiin sekä edellä esitettyjen toimien vaikutusten seurantaan ja raportointiin Kalatalousmaksuvaroilla voidaan rahoittaa hankkeita, joiden tavoitteina on mm. kalakantojen vahvistaminen ja kalatalouden edistäminen kyseisissä vaikutusvesistöissä. Maksuja voidaan käyttää myös osana EU-hankerahoitusta, etenkin jos EU-rahoituksen avulla on mahdollista parantaa ja laajentaa hoitotavoitteiden vaikuttavuutta. Kalatalousmaksujen käyttöä suunnitelma-alueella hallinnoi kalatalousviranomainen (nykyisin Varsinais-Suomen ELY-keskus). Käyttösuunnitelman käytännön toteutuksesta voi vastata kalatalousviranomainen tai ulkopuolinen toimija.

PERUSTELUT Vaellussiika ja merilohi ovat kalataloudellisesti arvokkaita ja toivottuja saaliita, niin ammatti- kuin vapaa-ajankalastajien keskuudessa. Vaellussiian uhanalaisuusluokitus on huomioitava peruste ja kotiutusistutukset eri jokikohteisiin tukevat luonnontuotantoa. Alueelle ei suositella Isojoen kantaa olevien meritaimenten istuttamista. ISTUTUSTEN VASTAANOTTAJAT Salon seudun vesistöalueen kalatalousmaksujen käyttösuunnitelma on laadittu yhtenä suunnitelmana, koska vesistöalueen sisällä kalatalousmaksujen käytön tulee olla joustavaa menetelmien ja myös käyttökohteiden osalta vesistön ominaispiirteet ja tarpeellisiksi koetut toimet huomioiden. Kalatalousmaksuvaroja ei ole välttämätöntä tai aina mahdollistakaan kohdistaa suoraan kuormitettuun vesistön osaan. Tämä käyttösuunnitelma saatetaan voimaan valituksista huolimatta. Päätös on luonteeltaan sellainen, ettei sen toimeenpanoa voi lykätä. Päätös on voimassa toistaiseksi. Pieniä muutoksia suunnitelmaan voidaan tehdä ilman uutta päätöstä (mm. vesistöihin istutettavat kalalajit). VARELY / Salon seudun- ja Halikonlahden kalastusalueet / osakaskunnat / muu Elykeskuksen ja kalastusalueen yhdessä sopima taho. RAPORTOINTI ELY-keskus raportoi tarvittaessa käyttösuunnitelman toteutuksesta kalastusalueelle, luvanhaltijoille sekä osakaskunnille. Kaikista kalojen istutuksista laaditaan istutuspöytäkirja. TULOKSELLISUUDEN SEURANTA Velvoitehoidon tuloksellisuutta seurataan tarkkailuvelvoitteen perusteella. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki 57, Vesilaki 3: 14, 15, Hallintolainkäyttölaki 31. MUUTOKSEN HAKU Tähän päätöksen saa hakea oikaisua Etelä-Suomen aluehallintovirastosta. Oikaisuvaatimusosoitus on liitteenä. Johtava kalatalousasiantuntija Mikko Koivurinta Kalastusmestari Juhani Salmi JAKELU Liikelaitos Salon Vesi

Piiroinen Yhtiöt Oy Salon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Salon seudun kalastusalue Halikonlahden kalastusalue Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri ry L-S Kalatalouskeskus

Kalatalousmaksun käyttösuunnitelma Varsinais-Suomi Pvm Dnro 8.10.2018 2280/5722/2015 Asia: SAMMINJOEN VESISTÖALUEEN TURVETUOTANNON KALATALOUSMAKSUJEN KÄYT- TÖSUUNNITELMA VUOSILLE 2015 2020 LUPIEN HALTIJAT Lämpö Rautjärvi Oy, Uusipaasto Tapio, Vapo Oy, Ylipaasto Reijo PÄÄTÖKSET Luvansaaja/ Hanke Päätökset Määrätty Maksu indeksivelvoitekoodi maksu korjattuna v. 2015 Lämpö Rautjärvi Oy Mustasaarenneva ESAVI 63/2010/3, 25.10.2010 250 275 02-577 (Rynkäjoki) Lämpö Rautjärvi Oy Rupakistonneva ESAVI/5/04.08/2012, 6.11.2014 300 300 02-660 (Rynkäjoki) Uusipaasto Tapio Iso-Keidassuo LSYLV 110/2007/4, 15.10.2007 500 550 02-497 (Saaresoja, Samminjoki) Vapo Oy Huidankeidas LSYLV 41/2008/4, 8.4.2008 900 990 02-545 (Rynkäjoki) Vapo Oy Leppisuot 2 LSYLV 11/2008/4, 25.1.2008 500 550 02-499 (Samminjoki) Vapo Oy Leppisuot 2 lisäalue ESAVI 66/2010/3, 9.11.2010 150 165 02-584 (Samminjoki) Ylipaasto Reijo Ketistönkeidas ESAVI 197/2014/2, 6.11.2014 500 500 02-623 (Rynkäjoki) TAUSTAA Samminjoen alueen kalatalousmaksujen vuosittainen kertymä on 3 330. Kalatalousmaksujen käyttö on toistaiseksi ollut vähäistä, kertyneitä varoja oli vuoden 2015 alussa n. 13 300. Turvetuotantoalueille määrättyjen kalatalousmaksujen käytön tarkoi- VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS, Kalatalouspalvelut www.ely-keskus.fi etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi Y-tunnus 2296962-1 Aluetoimistot: PL 236 20101 TURKU Puh. 029 502 2500 PL 1041 45101 KOUVOLA Puh. 029 502 9000 PL 36 00521 HELSINKI Puh. 029 502 1000 PL 131 65101 VAASA Puh. 029 502 8500

tuksena on kuivatusvesien vaikutusalueen kala- ja rapukannoille aiheutuvan haitan estäminen. Mikäli Samminjoen vesistöalueella tulee voimaan uusia kalataloudellisia maksuvelvoitteita sisältäviä lupapäätöksiä, maksuvelvoitteet voidaan sisällyttää tähän käyttösuunnitelmaan. VÄLITOIMENPITEET Kalatalousmaksujen käyttösuunnitelmasta on 2.7.2015 pyydetty lausunto kalastusalueelta, osakaskunnilta ja luvanhaltijalta. Lausuntoja ei annettu. KÄYTTÖSUUNNITELMA VUOSILLE 2015 2020 Varsinais-Suomen ELY-keskus käyttää vuotuiset kalatalousmaksut vuosina 2015 2020 seuraavan suunnitelman mukaisesti. Vuoteen 2015 mennessä kertyneet, toistaiseksi käyttämättömät varat kohdistetaan ensisijaisesti Rynkäjoen ja/tai Samminjoen kunnostustarveselvitykseen, joka tehdään erityisesti taimenen ja ravun elinympäristöjen nykytilan sekä kunnostustarpeiden kartoittamista varten. Varoja voidaan käyttää myös rapujen sumputuskokeen järjestämiseen sekä rapujen ja Rynkäjoen taimenkannan lisääntymis- ja kasvuolosuhteita parantaviin elinympäristökunnostuksiin. Istutusten osalta maksujen käytöllä pyritään kuivatusvesien vaikutusalueen uomien raputaloudellisen arvon parantamiseen. Istukaslajina on jokirapu, jonka vuosittaiset ohjeelliset istutusmäärät ja istutuksiin käytettävät rahamäärät ovat seuraavat: Jokirapu, emo n. 400 kpl 1 200,00 Jokirapu, 1-kes. n. 1 100 kpl 1 100,00 Yhteensä 2 300,00 Rapuistutusten toteuttamisesta pyritään sopimaan kalastusalueen ja/tai vesialueen omistajien kanssa. Varoja voidaan käyttää myös Siikaisjärveen tehtäviin kuhaistutuksiin. Tarkemmat istutusajankohdat ilmoitetaan osakaskunnalle ja luvanhaltijoille ennen istutustapahtumaa. Kalatalousmaksuja voidaan lisäksi käyttää muihin vesistöalueen kalakantoja vahvistaviin ja kalataloutta edistäviin toimiin, erilaisiin kalataloudellisiin selvityksiin sekä edellä esitettyjen toimien vaikutusten seurantaan ja raportointiin Kalatalousmaksuvaroilla voidaan rahoittaa hankkeita, joiden tavoitteina on mm. kalakantojen vahvistaminen ja kalatalouden edistäminen kyseisissä vaikutusvesistöissä. Maksuja voidaan käyttää myös osana EU-hankerahoitusta, etenkin jos EU-rahoituksen avulla on mahdollista parantaa ja laajentaa hoitotavoitteiden vaikuttavuutta. Kalatalousmaksujen käyttöä suunnitelma-alueella hallinnoi kalatalousviranomainen (nykyisin Varsinais-Suomen ELY-keskus). Käyttösuunnitelman käytännön toteutuksesta voi vastata kalatalousviranomainen tai ulkopuolinen toimija. PERUSTELUT Samminjoessa kuten koko Siikaisten alueella on aikaisemmin ollut hyvä rapukanta mutta eri syiden myötä laji on hävinnyt/vähentynyt. Taimen on määritelty erittäin uhanalaiseksi, joten kunnostustoimet ovat jo tämän takia perusteltuja. Kuha on tavoiteltu kohdelaji kaikkien kalastajaryhmien keskuudessa. Samminjoen vesistöalueen kalatalousmaksujen käyttösuunnitelma on laadittu yhtenä suunnitelmana, koska vesistöalueen sisällä kalatalousmaksujen käytön tulee olla joustavaa menetelmien ja myös käyttökohteiden osalta vesistön ominaispiirteet ja tar-

ISTUTUSTEN VASTAANOTTAJAT peellisiksi koetut toimet huomioiden. Kalatalousmaksuvaroja ei ole välttämätöntä tai aina mahdollistakaan kohdistaa suoraan kuormitettuun vesistön osaan. Tämä käyttösuunnitelma saatetaan voimaan valituksista huolimatta. Päätös on luonteeltaan sellainen, ettei sen toimeenpanoa voi lykätä. Päätös on voimassa toistaiseksi. Pieniä muutoksia suunnitelmaan voidaan tehdä ilman uutta päätöstä (mm. vesistöihin istutettavat kalalajit). Siikaisjärven, Sammin- ja Hirvijärven osakaskunnat / VARELY / muu Ely-keskuksen ja osakaskuntien yhdessä sopima taho. RAPORTOINTI ELY-keskus raportoi käyttösuunnitelman toteutuksesta vuosittain kalastusalueelle, luvanhaltijoille ja osakaskunnille. Kaikista istutuksista laaditaan istutuspöytäkirja. TULOKSELLISUUDEN SEURANTA Velvoitehoidon tuloksellisuutta seurataan tarkkailuvelvoitteiden perusteella. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET MUUTOKSEN HAKU Ympäristönsuojelulaki 57, Vesilaki 3: 14, 15, Hallintolainkäyttölaki 31. Tähän päätöksen saa hakea oikaisua Etelä-Suomen aluehallintovirastosta. Oikaisuvaatimusosoitus on liitteenä. Johtava kalatalousasiantuntija Mikko Koivurinta Kalastusmestari Juhani Salmi JAKELU Isojärven- ja Merikarvian kalastusalueet Lupien haltijat ProAgria Satakunta ry / Satakunnan kalatalouskeskus ry Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri ry

Kalatalousmaksun käyttösuunnitelma Varsinais-Suomi Pvm Dnro 8.10.2018 2281/5722/2015 Asia: SAMMUNJOEN TURVETUOTANNON KALATALOUSMAKSUJEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUOSILLE 2015 2020 LUPIEN HALTIJAT Vapo Oy PÄÄTÖKSET Luvansaaja/ Hanke Päätökset Määrätty Maksu indeksivelvoitekoodi maksu korjattuna v. 2015 Vapo Oy Hakasuo LSYLV 113/2009/4, 4.12.2009 300 330 02-563 Vapo Oy Nanhiansuo- ESAVI 215/2014/2, 1.12.2014 2 000 2 000 02-624 Vittassuo TAUSTAA Päätösehtojen mukaan kalatalousmaksut on käytettävä kalataloudellisten vahinkojen (kalasto ja kalastus) ehkäisemiseen kuivatusvesien vaikutusalueella. Hakasuon maksua ei ole käytetty, vuonna 2015 kertymä on 1 590. Nanhiansuon-Vittassuon laskutus alkoi vuonna 2014, kertymä vuonna 2015 on 4 000. Mikäli Sammunjoen vesistöalueella tulee voimaan uusia kalataloudellisia maksuvelvoitteita sisältäviä lupapäätöksiä, maksuvelvoitteet voidaan sisällyttää tähän käyttösuunnitelmaan. VÄLITOIMENPITEET Kalatalousmaksujen käyttösuunnitelmasta on 2.7.2015 pyydetty lausunto kalastusalueelta, kalastusjärjestöiltä ja luvanhaltijoilta. Lausuntoja ei annettu. KÄYTTÖSUUNNITELMA VUOSILLE 2015 2020 VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS, Kalatalouspalvelut www.ely-keskus.fi etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi Y-tunnus 2296962-1 Aluetoimistot: PL 236 20101 TURKU Puh. 029 502 2500 Varsinais-Suomen ELY-keskus käyttää vuotuiset kalatalousmaksut vuosina 2015 2020 seuraavan suunnitelman mukaisesti: PL 1041 45101 KOUVOLA Puh. 029 502 9000 PL 36 00521 HELSINKI Puh. 029 502 1000 PL 131 65101 VAASA Puh. 029 502 8500

Kalatalousmaksut käytetään Sammunjoen kunnostetuille koskialueille tehtäviin taimenistutuksiin. Istukkaina käytetään vastakuoriutuneita ja/tai 1-v järvitaimenen poikasia. Varsinais-Suomen ELY-keskus hankkii poikaset vesiviljely-yrityksiltä julkisista hankinnoista annetun lain 348/2007 mukaisesti. Vuosittaiset ohjeelliset istutusmäärät ja istutuksiin käytettävät rahamäärät ovat seuraavat: Järvitaimen, vk Järvitaimen, 1-v YHTEENSÄ 2 300 /v Tarkemmat istutusajankohdat ilmoitetaan tarvittaessa kalastusalueille ja luvanhaltijoille ennen istutustapahtumaa. Kalatalousmaksuja voidaan lisäksi käyttää muihin vesistöalueen kalakantoja vahvistaviin ja kalataloutta edistäviin toimiin, erilaisiin kalataloudellisiin selvityksiin sekä edellä esitettyjen toimien vaikutusten seurantaan ja raportointiin Kalatalousmaksuvaroilla voidaan rahoittaa hankkeita, joiden tavoitteina on mm. kalakantojen vahvistaminen ja kalatalouden edistäminen kyseisissä vaikutusvesistöissä. Maksuja voidaan käyttää myös osana EU-hankerahoitusta, etenkin jos EU-rahoituksen avulla on mahdollista parantaa ja laajentaa hoitotavoitteiden vaikuttavuutta. Kalatalousmaksujen käyttöä suunnitelma-alueella hallinnoi kalatalousviranomainen (nykyisin Varsinais-Suomen ELY-keskus). Käyttösuunnitelman käytännön toteutuksesta voi vastata kalatalousviranomainen tai ulkopuolinen toimija. PERUSTELUT Sammunjoella tehtiin kalataloudellisia kunnostuksia vuosina 2012-2013. Kunnostuksilla pyrittiin erityisesti virtakutuisten kalalajien (taimen, toutain) lisääntymis- ja kasvuolojen parantamiseen. Velvoiteistutusten avulla pyritään vahvistamaan Sammunjoen taimenkantaa ja parantamaan siten joen kalataloudellista arvoa. Sammunjoen vesistöalueen kalatalousmaksujen käyttösuunnitelma on laadittu yhtenä suunnitelmana, koska vesistöalueen sisällä kalatalousmaksujen käytön tulee olla joustavaa menetelmien ja myös käyttökohteiden osalta vesistön ominaispiirteet ja tarpeellisiksi koetut toimet huomioiden. Kalatalousmaksuvaroja ei ole välttämätöntä tai aina mahdollistakaan kohdistaa suoraan kuormitettuun vesistön osaan. Tämä käyttösuunnitelma saatetaan voimaan valituksista huolimatta. Päätös on luonteeltaan sellainen, ettei sen toimeenpanoa voi lykätä. Päätös on voimassa toistaiseksi. Pieniä muutoksia suunnitelmaan voidaan tehdä ilman uutta päätöstä (mm. vesistöihin istutettavat kalalajit). ISTUTUSTEN VASTAANOTTAJAT VARELY / Kokemäenjoen-Loimijoen kalastusalue / muu Ely-keskuksen ja kalastusalueen yhdessä sopima taho. RAPORTOINTI ELY-keskus raportoi tarvittaessa käyttösuunnitelman toteutuksesta kalastusalueelle, luvanhaltijoille sekä osakaskunnille. Kaikista istutuksista laaditaan istutuspöytäkirja.

TULOKSELLISUUDEN SEURANTA Velvoitehoidon tuloksellisuutta seurataan tarkkailuvelvoitteiden perusteella. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET MUUTOKSEN HAKU Ympäristönsuojelulaki 57, Vesilaki 3: 14, 15, Hallintolainkäyttölaki 31. Tähän päätöksen saa hakea oikaisua Etelä-Suomen aluehallintovirastosta. Oikaisuvaatimusosoitus on liitteenä. Johtava kalatalousasiantuntija Mikko Koivurinta Kalastusmestari Juhani Salmi JAKELU Kokemäenjoen-Loimijoen kalastusalue ProAgria Länsi-Suomi ry / Satakunnan kalatalouskeskus ry Lupien haltijat Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri ry

Kalatalousmaksun käyttösuunnitelma Varsinais-Suomi Pvm Dnro 8.10.2018 2282/5722/2015 Asia: TUORIJOEN VESISTÖALUEEN TURVETUOTANNON KALATALOUSMAKSUN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUOSILLE 2015 2020 LUPIEN HALTIJA Vapo Oy PÄÄTÖKSET Luvansaaja/ Hanke Päätökset Määrätty Maksu indeksivelvoitekoodi maksu korjattuna v. 2015 Vapo Oy Heitonneva LSYLV 85/2009/4, 28.10.2009 430 473 02-567 TAUSTAA Maksujen laskutus on aloitettu vuonna 2011. Maksu tulee lupapäätöksen mukaan käyttää vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan metsä- ja pelto-ojien kautta Lauttijärvenjokeen ja edelleen Lauttijärveen. Sieltä vedet virtaavat Salmen, Vähäjärven, Taipaleenjoen kautta Tuorijokeen ja edelleen Merikarvianjokeen. Lauttijärvenjoen ja Lauttijärven vesi on hyvin humus- ja rautapitoista ja suoperäisyydestä johtuen ajoittain erittäin hapanta. Lauttijärvessä on lisäksi esiintynyt happivajeita. Koska kuivatusvesiä vastaanottavat lähimmät vesistönosat ovat vedenlaadultaan välttäviä tai huonoja, kalatalousmaksuilla tehtävät toimenpiteet on perusteltua keskittää Tuorijokeen. Mikäli Tuorijoen vesistöalueella tulee voimaan uusia kalataloudellisia maksuvelvoitteita sisältäviä lupapäätöksiä, maksuvelvoitteet voidaan sisällyttää tähän käyttösuunnitelmaan. VÄLITOIMENPITEET Kalatalousmaksujen käyttösuunnitelmasta on 2.7.2015 pyydetty lausunto kalastusalueelta, kalastusjärjestöiltä ja luvanhaltijalta. Lausuntoja ei annettu. VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS, Kalatalouspalvelut www.ely-keskus.fi etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi Y-tunnus 2296962-1 Aluetoimistot: PL 236 20101 TURKU Puh. 029 502 2500 PL 1041 45101 KOUVOLA Puh. 029 502 9000 PL 36 00521 HELSINKI Puh. 029 502 1000 PL 131 65101 VAASA Puh. 029 502 8500

KÄYTTÖSUUNNITELMA VUOSILLE 2015 2020 Varsinais-Suomen ELY-keskus käyttää vuotuiset kalatalousmaksut vuosina 2015 2020 Tuorijoen kalataloudellista kehittämistä tukeviin toimenpiteisiin. Merikarvianjoella on käynnissä kunnostushanke, jonka puitteissa tehdään kalataloudellisia kunnostustöitä joen eri koskialueilla ja yhtenä osakohteena ohjelmassa on myös Tuorijoen kunnostus. Tavoitteena Tuorijoen osalta on taimenen lisääntymisolosuhteiden parantaminen ja poikastuotannon lisääminen. Heitonnevan kalatalousmaksut käytetään Merikarvianjoen-Tuorijoen kunnostushankkeen tavoitteita tukeviin taimenistutuksiin, jotka kohdistetaan Tuorijoen koskialueille. Istutuksissa käytetään Isojoen kantaa olevia vk-poikasia ja/tai eväleikattuja 1-v poikasia. Kalatalousmaksuja voidaan lisäksi käyttää muihin Tuorijoen ja Merikarvianjoen vesistöalueen kalakantoja vahvistaviin ja kalataloutta edistäviin toimiin, erilaisiin kalataloudellisiin selvityksiin sekä edellä esitettyjen toimien vaikutusten seurantaan ja raportointiin Kalatalousmaksuvaroilla voidaan rahoittaa hankkeita, joiden tavoitteina on mm. kalakantojen vahvistaminen ja kalatalouden edistäminen kyseisissä vaikutusvesistöissä. Maksuja voidaan käyttää myös osana EU-hankerahoitusta, etenkin jos EU-rahoituksen avulla on mahdollista parantaa ja laajentaa hoitotavoitteiden vaikuttavuutta. Kalatalousmaksujen käyttöä suunnitelma-alueella hallinnoi kalatalousviranomainen (nykyisin Varsinais-Suomen ELY-keskus). Käyttösuunnitelman käytännön toteutuksesta voi vastata kalatalousviranomainen tai ulkopuolinen toimija. PERUSTELUT Taimen on arvokas ja tavoiteltu kalastajien keskuudessa. Istutukset tukevat ja edesauttavat kunnostushankkeiden tavoitteiden toteutumista. Tuorijoen vesistöalueen kalatalousmaksujen käyttösuunnitelma on laadittu yhtenä suunnitelmana, koska vesistöalueen sisällä kalatalousmaksujen käytön tulee olla joustavaa menetelmien ja myös käyttökohteiden osalta vesistön ominaispiirteet ja tarpeellisiksi koetut toimet huomioiden. Kalatalousmaksuvaroja ei ole välttämätöntä tai aina mahdollistakaan kohdistaa suoraan kuormitettuun vesistön osaan. Tämä käyttösuunnitelma saatetaan voimaan valituksista huolimatta. Päätös on luonteeltaan sellainen, ettei sen toimeenpanoa voi lykätä. Päätös on voimassa toistaiseksi. Pieniä muutoksia suunnitelmaan voidaan tehdä ilman uutta päätöstä (mm. vesistöihin istutettavat kalalajit). TOIMENPITEIDEN SUORITTAJAT Merikarvianjoen kalakierros / Merikarvian kalastusalue / osakaskunnat / muu Elykeskuksen ja kalastusalueen yhdessä sopima taho. RAPORTOINTI ELY-keskus raportoi tarvittaessa käyttösuunnitelman toteutuksesta kalastusalueelle, luvanhaltijalle sekä osakaskunnille. Kaikista istutuksista laaditaan istutuspöytäkirja. TULOKSELLISUUDEN SEURANTA

Velvoitehoidon tuloksellisuutta seurataan tarkkailuvelvoitteiden perusteella. Johtava kalatalousasiantuntija Mikko Koivurinta Kalastusmestari Juhani Salmi JAKELU Merikarvian kalastusalue Vapo Oy ProAgria Länsi-Suomi ry / Satakunnan kalatalouskeskus ry Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri ry Merikarvianjoen kalakierros

Kalatalousmaksujen käyttösuunnitelma Varsinais-Suomi Pvm Dnro 8.10.2018 2284/5722/2015 Asia: TURUN SEUDUN KALATALOUSMAKSUJEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUOSILLE 2016 2020 LUPIEN HALTIJAT Finnfeeds Finland Oy, Fortum Power and Heat, Neste Oil Oyj, Paraisten kaupunki, Turun Satama, Turun Seudun Puhdistamo Oy PÄÄTÖKSET Luvansaaja/ Hanke Päätökset Määrätty Maksu indeksivelvoitekoodi maksu korjattuna v. 2016 Finnfeeds Naantalin tehdas 110 YLO, 4.12.2008 720 792 Finland Oy 02-552 Fortum Power Naantalin LSYLV 36/2004/2, 21.12.2004 840 700 and Heat Oy voimalaitos VHO 06/0061/3, 1.3.2006 02-395 KHO 3576, 27.12.2006 Neste Oil Oyj Naantalin LSYLV 45/2007/2, 20.11.2007 3 100 3 410 02-585 öljynjalostamo VHO 09/0021/1, 21.1.2009 KHO 308, 19.2.2010 Paraisten Paraisten LSYLV 24/2008/1, 30.5.2008 2 500 2 750 kaupunki jätevedenpuhdistamo 02-546 Turun Satama Sataman kunnossa- LSYLV 99/2009/2, 3.12.2009 12 000 13 200 02-560 pitoruoppaus VHO 11/0116/1, 10.5.2011 KHO 1763, 21.6.2012 Turun Seudun Kakolanmäen ESAVI 57-60/2013/2, 19.3.2013 55 000 55 000 Puhdistamo Oy jätevedenpuhdistamo 02-562 VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS, Kalatalouspalvelut www.ely-keskus.fi etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi Y-tunnus 2296962-1 Aluetoimistot: PL 236 20101 TURKU Puh. 029 502 2500 PL 1041 45101 KOUVOLA Puh. 029 502 9000 PL 36 00521 HELSINKI Puh. 029 502 1000 PL 131 65101 VAASA Puh. 029 502 8500

TAUSTAA Luvanhaltijoiden kuormitus keskittyy 10 15 km:n säteelle Turun keskustasta, ja etenkin Ruissalosta/Hirvensalosta. Kalatalousmaksut ja toimenpiteet tässä suunnitelmassa ovat tämän takia tarkoituksenmukaista keskittää yhdeksi kokonaisuudeksi. Kalatalousmaksujen vuosittainen kertymä on n. 76 000. Mikäli Turun seudulla tulee voimaan uusia lupapäätöksiä, joihin sisältyy kalataloudellisia maksuvelvoitteita, niiden käyttö sisällytetään Turun seudun kalatalousmaksujen käyttösuunnitelmaan. VÄLITOIMENPITEET Kalatalousmaksujen käyttösuunnitelmasta on 7.6.2016 pyydetty lausunto kalastusalueilta, kalastusjärjestöiltä, kuntien ympäristönsuojeluviranomaisilta ja luvanhaltijoilta. Lausunnon antoivat Airiston-Velkuan kalastusalue, Paraisten kaupunki, Turun Satama Oy ja Neste Oyj. Lausunnoissa todettiin: - Kalatalousmaksuja on suunnattava silakan lisääntymisalueiden kunnostushankkeisiin Pohjois-Airiston alueella. - Tutkimukseen perustuva suunnitelma meritaimeneen liittyvistä potentiaalisista kunnostus- ja istutuskohteista sekä tulosten seuranta. - 2-vuotiaita vaelluspoikasia ei tulisi istuttaa ennen kuin istutusveden lämpötila on 8-12 astetta ja istutuksissa tulisi palata 1980-1990-luvun käytäntöihin. - Merialueella jatkokasvatetut ja Saaristomeren olosuhteisiin kotiutetut kolmikesäiset meritaimenet tulisi huomioida kalatalousmaksujen käyttöä suunniteltaessa. - Kameravalvontaa Halistenkoskelle sekä Rautatiesillan ja Koroisten alueelle. - Siikaistutuksissa tulisi käyttää sisäsaaristosta pyydettyjen vaellus- ja karisiikaemojen poikasia. Maksuja tulisi käyttää siikaemojen keräilyyn. Kesänvanhoja siikoja tulee olla mahdollista hankkia mainittujen kasvatuspaikkojen lisäksi myös muista Airiston- Velkuan kalastusalueen kasvatuspaikoista. KÄYTTÖSUUNNITELMA VUOSILLE 2016 2020 Varsinais-Suomen ELY-keskus käyttää vuotuiset kalatalousmaksut Turun edustan merialueelle ja jokikohteisiin kohdistuviin toimenpiteisiin vuosina 2016 2020 seuraavan suunnitelman mukaisesti: Istutukset: Meritaimenistutuksiin käytetään vähintään 20 cm:n pituisia (tavoitekeskipituus 220 mm), 2-vuotiaita, rasvaeväleikattuja Isojoen/Aurajoen kantaa olevia vaelluspoikasia. Vk-poikasia istutetaan saatavuuden mukaan. Myös merilohet istutetaan 2-vuotiaina vaelluspoikasina. Istutuksissa käytetään saatavuuden mukaan Nevan kantaa tai Perämeren jokien lohikantoja. Siikaistutuksiin käytettävät siikakannat ovat Bengtsårin karisiika ja Kokemäenjoen vaellussiika. Siiat istutetaan 1-kesäisinä. Istukashankintaa monipuolistetaan siten, että kesänvanhoja poikasia hankitaan myös Rymättylän ja Velkuan verkkoallaskasvatuksesta. Istukkaiden pituuden tulee olla vähintään 10 cm. Varsinais- Suomen ELY-keskus hankkii istukkaat vesiviljely-yrityksiltä julkisista hankinnoista annetun lain 348/2007 mukaisesti. Meritaimenet ja lohet istutetaan keväällä ja 1- kesäiset siiat istutetaan syksyllä. Meritaimenen ja merilohen 2v-poikaset istutetaan sekä Aurajokeen että Airiston alueelle. Meritaimenen vk-poikasia istutetaan Aurajoen latvaosiin sekä Mynä- ja Laajokeen. 1-kesäiset vaellus- ja karisiiat istutetaan Turun edustan merialueelle.

Paraisten jätevedenpuhdistamon velvoitemaksu käytetään 1-kesäiseen karisiikaan. Istutuspaikasta sovitaan erikseen kaupungin ja kalastusalueen kanssa. Osa vuosittaisista ja kertyneistä maksuista käytetään kalojen merkintöihin ja virtavesien kunnostuksiin. Vuosittaiset ohjeelliset kustannukset käyttökohteittain ovat seuraavat: Aurajoen vesistöalue: Meritaimen, 2-v n. 8 000 kpl 11 000 Meritaimen, vk n. 50 000 kpl 5 000 Merilohi, 2-v n. 3 000 kpl 6 000 Vaellussiika n. 50 000 kpl 15 000 Karisiika, 1k n. 55 000 kpl 16 500 Parainen: Karisiika, 1k n. 10 000 kpl 2 750 Mynäjoki: Meritaimen, vk n. 15 000 kpl 2 000 Laajoki: Meritaimen, vk n. 15 000 kpl 2 000 Muut toimenpiteet: Turun seudun virtavesissä suunnitellaan ja toteutetaan kalataloudellisia kunnostuksia, joiden tavoitteena on meritaimenen lisääntymiseen ja poikastuotantoon sopivien elinympäristöjen luominen ja parantaminen sekä taimenen kotiuttaminen ja kannan vahvistaminen kunnostetuilla alueilla. Varoilla pystytään toteuttamaan pienimuotoisia kohteita lähinnä talkootyyppisinä kunnostuksina. Kohteet valitaan Turun seudun virtavesien kalataloudellisen kunnostustarvekartoituksen perusteella. Kunnostuksiin on vuosittain käytettävissä 10 000. Erilaisia tutkimuksia, selvityksiä ja esim. kalamerkintöjä varten on varattu käytettäväksi 18 500 suunnittelukauden aikana. Kalatalousmaksuja voidaan lisäksi käyttää muihin vesistöalueen kalakantoja vahvistaviin ja kalataloutta edistäviin toimiin, erilaisiin kalataloudellisiin selvityksiin sekä edellä esitettyjen toimien vaikutusten seurantaan ja raportointiin Kalatalousmaksuvaroilla voidaan rahoittaa hankkeita, joiden tavoitteina on mm. kalakantojen vahvistaminen ja kalatalouden edistäminen kyseisissä vaikutusvesistöissä. Maksuja voidaan käyttää myös osana EU-hankerahoitusta, etenkin jos EU-rahoituksen avulla on mahdollista parantaa ja laajentaa hoitotavoitteiden vaikuttavuutta. Kalatalousmaksujen käyttöä suunnitelma-alueella hallinnoi kalatalousviranomainen (nykyisin Varsinais-Suomen ELY-keskus). Käyttösuunnitelman käytännön toteutuksesta voi vastata kalatalousviranomainen tai ulkopuolinen toimija. PERUSTELUT Meritaimen ja siika ovat kalataloudellisesti arvokkaita ja toivottuja saalislajeja kalastajien keskuudessa.

ISTUTUSTEN VASTAANOTTAJAT JA SUORITTAJAT Meritaimenen vk-poikasten istuttaminen varsinaisen haitta-alueen ulkopuolelle on perusteltua Aurajoen rajallisen tuotantopotentiaalin vuoksi. Luonnontuotannon aikaansaaminen myös muissa jokikohteissa on perusteltua myös kyseisten lajien uhanalaisuuden takia. Istutustoiminnan laajentamisella voidaan hyödyntää muiden jokien tuotantopotentiaalia ja saada toiminnalle parempi tuotto kuin yhteen vesistöön keskittymällä. Kalataloudellisilla kunnostuksilla virtakutuisen kalojen luonnollista lisääntymiskiertoa tuetaan ja siten kantojen kestävää hoitoa. Turun seudun kalatalousmaksujen käyttösuunnitelma on laadittu yhtenä suunnitelmana, koska vesistöalueen sisällä kalatalousmaksujen käytön tulee olla joustavaa menetelmien ja myös käyttökohteiden osalta vesistön ominaispiirteet ja tarpeellisiksi koetut toimet huomioiden. Kalatalousmaksuvaroja ei ole välttämätöntä tai aina mahdollistakaan kohdistaa suoraan kuormitettuun vesistön osaan. Tämä käyttösuunnitelma saatetaan voimaan valituksista huolimatta. Päätös on luonteeltaan sellainen, ettei sen toimeenpanoa voi lykätä. Päätös on voimassa toistaiseksi. Pieniä muutoksia suunnitelmaan voidaan tehdä ilman uutta päätöstä (mm. vesistöihin istutettavat kalalajit). VARELY / Turun seudun kalastusalueet (Parainen, Lounais-Suomi, Airisto-Velkua)/ osakaskunnat/ muu Ely-keskuksen ja kalastusalueen yhdessä sopima taho. Meritaimen vk-poikasten istutuksien ja seurannan toteuttamisesta sovitaan Lounais-Suomen kalastusalueen kanssa. RAPORTOINTI ELY-keskus raportoi tarvittaessa käyttösuunnitelman toteutuksesta kalastusalueelle, luvanhaltijoille sekä osakaskunnille. Kaikista kalojen istutuksista laaditaan istutuspöytäkirja. TULOKSELLISUUDEN SEURANTA Velvoitehoidon tuloksellisuutta seurataan tarkkailuvelvoitteiden perusteella. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki 57, Vesilaki 3: 14, 15, Hallintolainkäyttölaki 31. MUUTOKSEN HAKU Tähän päätöksen saa hakea oikaisua Etelä-Suomen aluehallintovirastosta. Oikaisuvaatimusosoitus on liitteenä. Johtava kalatalousasiantuntija Mikko Koivurinta Kalastusmestari Juhani Salmi

JAKELU Finnfeeds Finland Oy Fortum Power and Heat Neste Oil Oyj Paraisten kaupunki Turun Satama Turun Seudun Puhdistamo Oy Turun kaupunki Raision kaupunki Naantalin kaupunki Paraisten kalastusalue Lounais-Suomen kalastusalue Airisto-Velkuan kalastusalue Åbolands Fiskarförbund rf L-S Kalatalouskeskus ry Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajat ry Saaristomeren Ammattikalastajat

Kalatalousmaksujen käyttösuunnitelma Varsinais-Suomi Pvm Dnro 8.10.2018 2285/5722/2015 Asia: UUDENKAUPUNGIN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUSMAKSUJEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUOSILLE 2016 2020 LUPIEN HALTIJAT Uudenkaupungin kaupunki, Yara Suomi Oy, Liikennevirasto PÄÄTÖKSET Luvansaaja/ Hanke Päätökset Määrätty Maksu indeksivelvoitekoodi maksu korjattuna v. 2016 Uudenkaupungin Häpönniemen LSYLV 9/2007/1, 23.3.2007 8 800 9 680 kaupunki jätevedenpuhdistamo VHO 08/0027/3, 21.1.2008 02-480 Uudenkaupungin Makeavesialtaan LSVO -64, 9.6.1964 1 682 6 728 kaupunki perustaminen KHO 1375/75, 3.4.1975 02-014 Yara Suomi Oy Uudenkaupungin LSYLV 85-87/2008/2, 29.12.2008 37 000 40 700 02-581 lannoitetehdas VHO 10/0332/1, 22.12.2010 Liikennevirasto, Uudenkaupungin ESAVI 42/2011/4, 8.3.2011 5 000 5 000 Uudenkaupungin väylä ym. VHO 12/0022/1, 24.1.2012 kaupunki, KHO 1910, 10.6.2013 Yara Suomi Oy 02-583 päättynyt 2017 TAUSTAA Suuri osa em. luvanhaltijoiden kuormituksesta keskittyy melko pienelle alueelle Uudenkaupungin edustan merialueelle, joten kalatalousmaksuilla tehtävät toimenpiteet on tässä suunnitelmassa keskitetty yhdeksi kokonaisuudeksi. Kalatalousmaksujen vuosittainen kertymä on n. 57 000. Käytettävissä on lisäksi edellisiltä vuosilta säästyneitä varoja n. 60 000. Mikäli Uudenkaupungin edustan VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS, Kalatalouspalvelut www.ely-keskus.fi etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi Y-tunnus 2296962-1 Aluetoimistot: PL 236 20101 TURKU Puh. 029 502 2500 PL 1041 45101 KOUVOLA Puh. 029 502 9000 PL 36 00521 HELSINKI Puh. 029 502 1000 PL 131 65101 VAASA Puh. 029 502 8500

merialueelle tulee voimaan uusia kalataloudellisia maksuvelvoitteita sisältäviä lupapäätöksiä, maksuvelvoitteet voidaan sisällyttää tähän käyttösuunnitelmaan. VÄLITOIMENPITEET Kalatalousmaksujen käyttösuunnitelmasta on 7.6.2016 pyydetty lausunto kalastusalueilta, kalastusjärjestöiltä, kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja luvanhaltijoilta. Lausunnon antoivat Yara Suomi Oy ja Uudenkaupungin kalastusalue. Lausunnoissa varojen käytöstä esitettiin seuraavaa: - Ehdotetaan meritaimenistukkaiden merkintää kannattavuuden arviointia varten. - Siika istutuksissa pitäisi suosia Vohdensaaren salmeen nousevaa siikakantaa. - Ehdotetaan karisiian kutupaikkojen kunnostamista kalatalousmaksuilla. - Varoja tulisi ohjata vuosittain siianmädin hankintaan. KÄYTTÖSUUNNITELMA VUOSILLE 2016 2020 Varsinais-Suomen ELY-keskus käyttää vuotuiset kalatalousmaksut Uudenkaupungin edustan merialueelle ja makeavesialtaaseen kohdistuviin toimenpiteisiin vuosina 2016 2020 seuraavan suunnitelman mukaisesti: Istutukset: Meritaimenistutuksiin käytetään vähintään 20 cm:n pituisia (tavoitekeskipituus 220 mm), 2-vuotiaita, Isojoen kantaa olevia meritaimenia. Kaikki 2-v meritaimenet ovat rasvaeväleikattuja. Siian osalta istutustoimintaa voidaan monipuolistaa istuttamalla lammikkokasvatettujen poikasten ohella verkkoaltaissa kasvatettua 1-kesäistä paikallista karisiikaa tai Kokemäenjoen kantaa olevaa vaellussiikaa. Kuhaistutuksissa käytetään 1-kesäisiä ja vähintään 7 cm:n pituisia istukkaita. Varsinais-Suomen ELY-keskus hankkii istukkaat vesiviljely-yrityksiltä julkisista hankinnoista annetun lain 348/2007 mukaisesti. Meritaimenet ja vk-poikaset istutetaan keväällä, 1-kesäiset siiat ja kuhat istutetaan syksyllä. Vuosittaiset ohjeelliset istutusmäärät, -paikat sekä istutuksiin käytettävät rahamäärät ovat seuraavat: Meritaimen, 2-v n. 8 000 kpl 11 000 Karisiika/vaellussiika, vk n. 1 000 000 kpl 6 000 Karisiika/vaellussiika, 1k n. 150 000 kpl 45 000 tarvittaessa Kuha, 1k n. 70 000 kpl 15 000 Yhteensä 62 000 /v 1-kesäisen vaellussiian osalta istutuspaikat ovat makeavesialtaan tiepenger Vohdensaaren sulun kohdalla sekä Lepäisten eteläkärki. Vaellussiian vk-poikaset istutetaan Vohdensaaren sulun edustalle. Meritaimenten mahdolliset istutuspaikat ovat Pleikilän venesatama tai Kustavin Vuosnainen. Meritaimenen osalta vaikutusalueen ulkopuolelle tehtyjen istutusten perusteena on isojokelaisen meritaimenen pohjoiseen suuntautuva vaelluskäyttäytyminen. Mikäli vastakuoriutuneita tai 1-kesäisiä siikoja ei ole riittävästi saatavilla, suunniteltuja istutuksia täydennetään tarpeen vaatiessa 1-kesäisillä kuhilla. Kuhat istutetaan Hangontien penkereeltä sekä Sundholman alueelle.

Tarkemmat istutusajankohdat ilmoitetaan tarvittaessa kalastusalueelle ja luvanhaltijoille ennen istutustapahtumaa. Muut toimenpiteet: Mm. emokalapyynnin yhteydessä saatujen tietojen mukaan vaellussiiat nousevat Vohdensaaren sulun kautta makeavesialtaaseen kudulle. Kutualuetutkimuksen avulla selvitetään, onko vaellussiialla lisääntymismahdollisuuksia makeavesialtaassa tai Sirppujoessa. Varoja ohjataan myös mahdollisten kutupaikkojen kunnostukseen. Varoja voidaan käyttää myös Vohdensaaren sulun kalatien suunnitteluun ja rakentamiseen, mikäli sillä arvioidaan olevan merkitystä siian lisääntymisen kannalta. Vaellussiian kutualuekartoitus Sirppujoen alajuoksulla/edustalla 10 000 Kutualueiden kunnostus 5 000 Vohdensaaren sulun kalatien suunnittelu 15 000 Vohdensaaren sulun kalatien toteutus 20 000 YHTEENSÄ 50 000 Kalatalousmaksuja voidaan lisäksi käyttää muihin vesistöalueen kalakantoja vahvistaviin ja kalataloutta edistäviin toimiin, erilaisiin kalataloudellisiin selvityksiin sekä edellä esitettyjen toimien vaikutusten seurantaan ja raportointiin Kalatalousmaksuvaroilla voidaan rahoittaa hankkeita, joiden tavoitteina on mm. kalakantojen vahvistaminen ja kalatalouden edistäminen kyseisissä vaikutusvesistöissä. Maksuja voidaan käyttää myös osana EU-hankerahoitusta, etenkin jos EU-rahoituksen avulla on mahdollista parantaa ja laajentaa hoitotavoitteiden vaikuttavuutta. Kalatalousmaksujen käyttöä suunnitelma-alueella hallinnoi kalatalousviranomainen (nykyisin Varsinais-Suomen ELY-keskus). Käyttösuunnitelman käytännön toteutuksesta voi vastata kalatalousviranomainen tai ulkopuolinen toimija. PERUSTELUT Meritaimen, kuha ja eri siikamuodot ovat kalataloudellisesti arvokkaita ja toivottuja saalislajeja niin vapaa-ajan- kuin ammattikalastajien keskuudessa. Kutualueselvitykset ja kunnostukset sekä mahdollisesti myös kalatien rakentaminen ovat tarpeen, jotta velvoitehoidossa voidaan tähdätä pysyviin tuloksiin. Uudenkaupungin edustan merialueen kalatalousmaksujen käyttösuunnitelma on laadittu yhtenä suunnitelmana, koska vesistöalueen sisällä kalatalousmaksujen käytön tulee olla joustavaa menetelmien ja myös käyttökohteiden osalta vesistön ominaispiirteet ja tarpeellisiksi koetut toimet huomioiden. Kalatalousmaksuvaroja ei ole välttämätöntä tai aina mahdollistakaan kohdistaa suoraan kuormitettuun vesistön osaan. Tämä käyttösuunnitelma saatetaan voimaan valituksista huolimatta. Päätös on luonteeltaan sellainen, ettei sen toimeenpanoa voi lykätä. Päätös on voimassa toistaiseksi. Pieniä muutoksia suunnitelmaan voidaan tehdä ilman uutta päätöstä (mm. vesistöihin istutettavat kalalajit). ISTUTUSTEN VASTAANOTTAJAT VARELY / Uudenkaupungin ja Velhoveden-Ruotsinveden kalastusalueet / osakaskunnat / muu Ely-keskuksen ja kalastusalueen yhdessä sopima taho.

RAPORTOINTI ELY-keskus raportoi tarvittaessa käyttösuunnitelman toteutuksesta kalastusalueelle, luvanhaltijoille sekä osakaskunnille. Kaikista kalojen istutuksista laaditaan istutuspöytäkirja. TULOKSELLISUUDEN SEURANTA Velvoitehoidon tuloksellisuutta seurataan tarkkailuvelvoitteiden perusteella. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki 57, Vesilaki 3: 14, 15, Hallintolainkäyttölaki 31. MUUTOKSEN HAKU Tähän päätöksen saa hakea oikaisua Etelä-Suomen aluehallintovirastosta. Oikaisuvaatimusosoitus on liitteenä. Johtava kalatalousasiantuntija Mikko Koivurinta Kalastusmestari Juhani Salmi JAKELU Uudenkaupungin kaupunki Yara Suomi Oy / Uudenkaupungin tehtaat Liikennevirasto Uudenkaupungin kalastusalue Velhoveden-Ruotsinveden kalastusalue L-S Kalatalouskeskus ry Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajat ry