HE 97/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle rekisterihallintolaiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi rekisterihallintolaki, joka korvaisi voimassa olevan väestökirjahallinnosta annetun lain. Nykyiset väestökirjahallinnon {Jaikallisviranomaisina toimivat rekisteritoimistot muuttuisivat maistraateiksi, jotka kuuluisivat valtion paikallishallintoon kihlakunnanvirastojen yksikköinä tai eräissä suurissa kaupungeissa erillisinä virastoina. Rekisterihallinnon organisaatiota uudistettaessa on otettu huomioon nxkyisille rekisteritoimistoille siirtyneet ja niille siirrettäviksi suunnitellut uudet tehtävät. Rekisterihallinnon palveluita olisi saatavilla rekisteriyksikköjen ohella myös palveluyksiköistä, joten niitä saisi huomattavasti useammasta paikasta kuin nykyisin. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänäjoulukuuta 1996. 351220B
2 HE 97/1995 vp SISÄLLYSLUETTELO ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1 YLEISPERUSTELUT............................................. 3 1. Nykyti~a.:.:...... :.....:..:....................................... 3 1.1. Lamsaadanto ~a kaytänto....................................... 3 1.2. Nykytilan arviointi........................................... 4 2. Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset............................. 4 3. Esityksen vaikutukset............................................ 5 4. Asian valmistelu............................................... 5 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT................................ 6 1. Lakiehdotuksen perustelut........................................ 6 2. Tarkemmat säännökset ja määräykset................................. 7 3. Voimaantulo.................................................. 7 LAKIEIIDOTUS................................................. 8
HE 97/1995 vp 3 YLEISPERUSTELUT 1. Nykytila 1.1. Lainsäädäntö ja käytäntö Väestörekisterikeskus Väestökirjanpidon organisaatiosta säädetään väestökirjahallinnosta annetussa laissa (76/84) ja asetuksessa (183/84). Väestökirjahallinnon tehtävänä on pitää väestötietojärjestelmää ja hoitaa siihen liittyvät tehtävät. Keskusviranomaisena on sisäasiainministeriön alainen väestörekisterikeskus. Viraston henkilökunnan määrä on vuoden 1995 lopussa 88. Henkilöstö on vähentynyt vuodesta 1987 yli 40 prosentilla. Väestötietolain (507 /93) ja väestökirjahallinnosta annetun lain mukaan väestörekisterikeskuksen tehtävänä on kehittää ja ohjata väestökirjahallintoa ja väestötietojärjestelmää. Virasto vastaa väestötietojärjestelmän yleisestä toimivuudesta ja rekisteritoiminto Jen yhtenäisyydestä. Sen tehtävänä on myös valtakunnalhnen tietopalvelu. Väestörekisterikeskukselle kuuluu lisäksi vaaliluetteloiden laatimiseen liittyviä tehtäviä sekä rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien rekisterin ja vihkimisoikeusrekisterin ylläpito. Rekisteritoimistot Paikallisviranomaisina toimivat 59 rekisteritoimistoa, joiden virka-alueina ovat niin sanotut vanhat kihlakunnat. Toimistojen henkilöstömäärä on noin 570. Työllisyysvaroin palkattuja on ollut vuosittain noin 50. Henkilöstömäärältään suurimmat toimistot ovat Helsingin kihlakunnan rekisteritoimisto (95), Turun kihlakunnan rekisteritoimisto (26), Tampereen kihlakunnan rekisteritoimisto (26) ja Espoon kihlakunnan rekisteritoimisto (21 ). Kuudessa henkilöstömäärältään pienimmässä toimistossa on jokaisessa kolme virkamiestä. Väestökirjanpidon paikallisviranomaisina rekisteritoimistot vastaavat virka-alueensa henkilö-, kiinteistö- ja rakennustiedoista ja niiden ylläpidosta sekä alueellisesta tietopalvelusta. Rekisteritoimistot osallistuvat myös vaaliasiakirjojen valmisteluun. Rekisteritoimistot ohjaavat ja valvovat evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakuntia kirkollisen väestörekisterin pitämiseen liittyvissä tehtävissä. Rekisteritoimistoilta voidaan myös hakea oikaisua kirkollisen viranomaisen väestökirjanpitoa koskevaan ratkaisuun. Rekisteritoimistot toimivat kaupparekisterilain (129/79) mukaan kaupparekisterin paikallisviranomaisina. Paikallisviranomaisten tehtäviin kuuluvat lähinnä ilmoitusten vastaanotto, asiakasneuvonta sekä otteiden ja jäljennösten antaminen kaupparekisteristä. Lisäksi rekisteritoimistot päättävät asuntoosakeyhtiöiden perus- ja muutosilmoitusten merkitsemisestä kaupparekisteriin. Rekisteritoimistot ovat yhdistyslain (503/89) mukaan Y,hdistysrekisterin paikallisviranomaisia. Niiden tehtävänä on lähinnä ilmoitusasiakirjojen vastaanotto, asiakasneuvonta sekä otteiden ja jäljennösten antaminen. Rekisteritoimistojen päälliköt, henkikirjoittajat, toimivat viran puolesta julkisina notaareina, julkisina kaupanvahvistajina ja vihkimisviranomaisina. Kun maistraatit lakkautettiin 1 päivänä joulukuuta 1993, niiden kaupparekisteri- ja yhdistysrekisteritehtävät, julkisen notaarm tehtävät sekä painovapauslaissa ja kaivoslaissa (503/65) säädettyjen ilmoitusten käsittelyyn liittyvät tehtävät siirtyivät rekisteritoimistoille. Perukirjojen osakasluettelon vahvistaminen on kuulunut rekisteritoimistoille 1 päivästä SyYskuuta 1994. Rekistentoimistojen yleishallinnollinen ohjaus kuuluu lääninhallituksille. Ne vastaavat tulossuunnitelmien ja talousarvioehdotusten valmistelusta. Lääninhallitukset huolehtivat rekisteritoimistojen virkaehtosopimusasioista, nimittävät rekisteritoimistojen päällikköinä toimivat henkikirjoittajat sekä myöntävät heille virkavapautta, lomaa ja eron. Rekisteritoimistojen henkilöstön edustajat kuuluvat lääninhallituksen virastodemokratiaorganisaatioon, tasa-arvoasiain suunnittelu- ja seurantajärjestelmään sekä työmarkkinakysymysten neuvottelu- ja sopimusjärjestelmään. Lääninhallitukset huolehtivat myös rekisteritoimistojenhenkilöstöhallintojärjestelmästä sekä tilivirastona palkanmaksusta, maksuliikenteestä ja kirjanpidosta. Lisäksi lääninhallitukset huolehtivat eräistä tietohallintotehtävistä.
4 HE 97/1995 vp Rekisterihallinnossa sisäasiainministeriölle kuuluu lähinnä tulosohjaus toimintojen yleisiä suuntaviivoja ja yhteiskunnallisesti merkittäviä hankkeita koskeviita osin. Ministeriö johtaa laaja-alaisia kehittämishankkeita sekä huolehtii säädösvalmistelusta samoin kuin muista eduskunnan ja valtioneuvoston päätöksentekoon liittyvistä valmistelutehtävistä. Oikeusministeriö ja kauppa- ja teollisuusministeriö määrittelevät toiminnan yleiset suuntaviivat oman ministeriönsä hallinnonalaan kuuluvien tehtävien osalta sekä huolehtivat säädösvalmistelusta samoin kuin muista eduskunnan ja valtioneuvoston päätöksentekoon liittyvistä valmistelutehtävtstä. Patentti- ja rekisterihallitus ohjaa rekisteritoimistoja kaupparekisteriin ja yhdistysrekisteriin liittyvissä asioissa. 1.2. Nykytilan arviointi Hallinnon kehittämisen yleisten periaatteiden mukaisesti rekisterihallinnossa hajautetaan tehtäviä ja toimivaltaa paikallistasolle. Rekisteritoiroistoille on siirretty väestötietojärjestelmän ylläpitotehtävät väestörekisterikeskuksesta sekä asunto-osakeyhtiöiden rekisteröinti patentti- ja rekisterihallituksesta. Hajauttamista on tarkoitus jatkaa myös muissa rekisterinpitotehtävissä. Lähivuosille ~oittuvat myös valtion sekä evankelis-luterilatsen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan välillä suunnitellut väestökirjanpitoa koskevat järjestelyt. Rekisteritoimistotlie siirtyvät uudet tehtävät tulee hoitaa ilman henkilöstölisäyksiä nykyisiä toimintoja järkeistämällä, tietojärjestelmiä kehittämällä ja organisaatiota uudistamalla. Nykyinen organisaatio, toimistojen henkilöstövoimavarojen jakautuminen ja virkarakenne eivät ole tarkoituksenmukaisia pyrittäessä palvelujen parantamiseen sekä mahdollisimman suureen asiantuntemukseen, taloudellisuuteen ja tehokkuuteen. 2. Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset Valtion paikallishallinnon toimintoja kootaan yhteen valtion paikallishallinnon kehittämisen perusteista annetun lain (126/92) mukaisesti, jotta voidaan turvata valtionhallinnon paikallisten palvelujen laatu, riittävä ja tasapuolinen saatavuus maan eri osissa sekä niiden taloudellinen tuottaminen. Valtion paikallishallinnon kehittämisen perusteista annetun lain mukaan uudelleenorganisointi koskee aluksi poliisitointa, syyttä Jäntointa, ulosottotointa Ja yleishallintotehtäviä. Rekisterihallinnon paikallisviranomaiset liitettäisiin nyt ehdotetuna rekisterihallintolailla uudistettuun paikallishallintojärjestelmään, kun kihlakunnanvirastot aloittavat toimintansa. Rekisteriviranomaiset toimisivat kihlakunnanvirastojen yksikköinä tai eräissä suurissa kaupungeissa erillisinä virastoina. Ne voisivat asianomaisen ministeriön päätöksellä hoitaa toimialaansa kuuluvia tehtäviä myös läänin toisessa kihlakunnassa. Tällä pyritään siihen, että kullakin paikallisviranomaisella olisi riittävä asiantuntemus ja perehtyneisyys kaikkiin rekisterihallinnon tehtävtin. Tällöin toiminta voitaisiin järjestää mahdollisimman tehokkaasti ja taloudellisesti. Palvelujen saatavuus turvattaisiin riittävällä määrällä palvelupisteitä. Rekistenhallinnon keskusviranomaisena olisi ministeriön alainen väestörekisterikeskus. Se vastaisi edelleenkin väestötietojärjestelmän toimivuudesta, rekisterinpidon ohjauksesta ja yleisestä kehittämisestä sekä valtakunnallisista tietopalvelutehtävistä. Paikallisviranomaiset vastaisivat, kuten nykyisinkin, paikallisesta väestökirjanpidosta sekä toimisivat kaul?parekisterin ja r.hdistysrekisterin paikallisvtranomaisina. Ntillä olisi lisäksi erilaisia palvelutehtäviä. Rekisterihallintolaissa säädettäisiin rekisterihallinnon keskeisistä tehtävistä ja viranomaisista sekä paikallisviranomaisten kuulumisesta valtion paikallishallintoon. Maistraatti-nimen perinteiden ja kansainvälisen luonteen vuoksi rekisteritoimiston nimi ehdotetaan paikallishallintouudistuksen yhteydessä muutettavaksi maistraatiksi. Rekisterihallinnon tulosohjausjärjestelmää selkeytettäisiin ja tiedonkulkua sekä yhteistyötä viranomaisten kesken tehostettaisiin merkittävästi. Ministeriö määräisi muiden keskusviranomaisten kanssa käymiensä neuvottelujen perusteella rekisterihallinnon yleiset toimintalinjat ja keskeiset kehittämishankkeet sekä vahvistaisi väestörekisterikeskuksen tulostavoitteet Lääninhallitus vahvistaisi puolestaan kihlakunnanvirastojen omien tulossuunnitelmien pohjalta ja paikal-
HE 97/1995 vp 5 listasolla käytyjen neuvottelujen perusteella maistraatteja koskevat tulostavoitteet Rekisterihallinnon viranomaisista säädettäisiin tarkemmin asetuksella. Yksityiskohtaisempia määräyksiä annettaisiin lisäksi työjärjestyksellä. 3. Esityksen vaikutukset Rekisterihallinnon J?aikallisviranomaisen or~anisaation uudistammen ja sen yhdistämmen kihlakunnanvirastojärjestelmään mahdollistaisivat osaltaan rekisterihallinnon paikallisviranomaisille lähivuosina siirtyvien uusien tehtävien hoitamisen ilman henkilöstölisäyksiä. Maistraatin virka-alue muodostuisi yhdestä tai useammasta kihlakunnasta ylittämättä kuitenkaan läänirajoja. Kihlakunnanvirastojen Y.hteydessä ja nykyistä suuremmissa ykstköissä varsinkin tietotekniikan hyväksikäyttö ja erilaiset tukitoiminnot tulisivat edullisemmiksi. Palvelupisteinä toimisivat ne nykyiset rekisteritoimtstot, joista ei muodosteta kihlakunnanvirastojen yksikköjä. Lisäksi voitaisiin kaikissa kihlakunnanvirastojen toimipaikoissa sekä muissakin palveluyksiköissä suhteellisen vähäisin kustannuksin antaa rekisterihallinnon palveluita, kuten erilaisia todistuksia. Rekisterihallinnon paikallisviranomaiset toimisivat erillisinä virastoina, jos valtion paikallishallintoviranomaisten toiminta on muutoinkin näin järjestetty. Myös nämä yksiköt olisivat toiminnan taloudellisuutta ajatellen riittävän suuria. Yhdistettäessä rekisteritoimistot kihlakunnanvirastoihin rekisteritoimistojen henkilöstö siirtyisi vastaavantasoisiin tehtäviin uudessa organisaatiossa. Muutoksia tapahtuisi uudistuksen voimaantulovaiheessa lähinnä niiden henkikirjoittajien toimenkuvassa, joiden nykyisin johtamista rekisteritoimistoista ei muodostettaisi kihlakunnanviraston yksikköä eikä erillisenä virastona toimivaa maistraattia. Toimitilajärjestelyistä, tiedottamisesta, koulutuksesta Ja paikallisviranomaisten nimenmuutoksista aiheutuisi alkuvaiheessa vähäisiä kertaluontoisia lisämenoja. 4. Asian valmistelu Hallituksen esityksessä Eduskunnalle laiksi valtion paikallishallinnon kehittämisen perusteista (HE 154/1991 vp) todettiin, että seuraavassa vaiheessa saattaisi olla tarkoituksenmukaista kytkeä väestökirjahallinnolle kuuluvien tehtävien hoitaminen uudistettuun paikallishallintojärjestelmään. Eduskunnan hallintovaliokunta katsoi esityksestä antamassaan lausunnossa (HaVM 1311991 vp), että "mahdollisimman pian lakiehdotuksen hyväksymisen jälkeen on ryhdyttävä, toisessa vaiheessa, samanaikaisesti kun ensimmäistä vaihetta toteutetaan, selvittämään nykyisten kihlakuntien rekisteritoimistojen muidenkin kuin väestökirjatehtävien hmtamista tämän lain mukaisesti". Eduskunnan vastauksessa hallituksen esitykseen laiksi valtion paikallishallinnon kehittämisen perusteista edellytettiin, että hallitus selvittää mahdollisimman pian mahdollisuudet kytkeä ainakin nykyisten rekisteritoimistojen väestökitjatehtävät kihlakunnanvirastojärjestelmään koko maassa. Hallituksen esitys on pääosin saman sisältöinen kuin eduskunnalle annettu samaa asiaa koskenut hallituksen esitys rekisterihallintolaiksi (HE 310/1993 vp ), jota ei ehditty käsitellä eduskunnassa loppuun 14 päivänä maaliskuuta 1995 päättyneellä vaalikaudella.
6 HE 97/1995 vp YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 1. Lakiehdotuksen perustelut 1. Pykälässä säädettäisiin rekisterihallinnon tehtävistä. Rekisterihallinnolle kuuluisi rekisterinp.itotehtäviä ja palvelutehtäviä. Rekistenhallinnon tehtävistä säädetään pääosin väestötietolaissa, kaupparekisterilaissa, yhdistyslaissa ja uskonnonvapauslaissa (267 /22), uskonnonvapauslain täytäntöönpanosta annetussa asetuksessa (334/22), vihkimisoikeusrekisteristä annetussa asetuksessa (421/93) sekä vaalilainsäädännössä. Henkikirjoittajalle kuuluvista palvelutehtävistä säädetään kaupanvahvistaja-asetuksessa (1 080/79), julkisesta notaarista annetussa laissa (287 /60) ja avioliittolaissa (234/29). 2. Väestökirjanpidon keskusviranomaisena toimisi nykymen väestörekisterikeskus. Väestörekisterikeskus vastaa väestökirjanpidon tietojätjestelmien toimivuudesta ja rektsterinpidon yleisestä kehittämisestä, hoitaa eräitä rekisteripalvelutehtäviä, kuten valtakunnallista tietopalvelua, sekä ohjaa paikallisviranomaisia väestötietojärjestelmän ylläpito- ja palvelutehtävissä. Väestörekisterikeskus pitää lisäksi uskonnollisten yhdyskuntien rekisteriä ja vihkimisoikeusrekisteriä sekä vastaa eräistä vaaleihin liittyvistä tehtävistä. 3. Valtion paikallishallinnon kehittämisen perusteista annettu laki koskee poliisitoimen, syyttäjäntoimen, ulosottotoimen ja yleishallintotehtävien järjestämistä. Rekisterihallinnon paikallisviranomaisten kuulumisesta valtion paikallishallintoon säädettäisiin ehdotetussa rekisterihallintolaissa. Tarkoituksena on, että paikallisviranomaiset toimisivat kihlakunnanvirastojen yksikköinä tai erillisinä virastoina silloin, kun valtion paikallishallintoviranomaiset muutoinkin toimivat erillisinä virastoina. Asianomaisen ministeriön päätöksellä ne voisivat hoitaa yleisperusteluissa todetuin tavoin toimialaansa kuuluvia tehtäviä myös läänin toisessa kihlakunnassa. Yleiset säännökset ministeriöiden toimialoista ovat valtioneuvostosta annetussa laissa (78/22) ja valtioneuvoston ohjesäännössä (995/43). Tarkoituksena on, että päätöksen tekee ministeriö, jonka toimialaan väestökirjanpito valtioneuvoston ohjesäännön mukaan kuuluu. Ministeriön ohsi ennen päätöksen tekemistä kuultava lääninhallitusta. Nykyisiä virka-alueita on tarkoitus yhdistää suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Virka-alueita määrättäessä tulee ottaa huomioon eri alueiden erityispiirteet, kuten asukasmäärä, asukastiheys, laajuus, liikenneyhteydet ja kieliolot Lääninhallitus määräisi, missä rekisterihallinnon palveluj?isteet sijaitsevat. Rekisterihallinnon paikallisviranomaisten nimi muutettaisiin maistraateiksi. Pääosa aiemmin toimineiden maistraattien tehtävistä on siirtynyt rekisterihallinnon paikallisviranomaisilfe 1 päivänä joulukuuta 1993. Maistraatti-nimen säilyttäminen paikallishallinnon viranomaisen nimenä on perusteltua sen pitkien perinteiden ja kansainvälisen luonteen vuoksi. Euroopassa maistraatti tunnetaan yleisesti sellaisena paikallishallintoviranomaisena, joka suorittaa rekisteröinti-, vihkimis- ja todistustehtäviä. Eduskunta on vastauksessaan hallituksen esitykseen maistraattien lakkauttamiseen liittyväksi lainsäädännöksi (HE 131/1992 vp) edellyttänyt maistraatti-nimen käyttöön ottamista rekisterihallinnossa. Ahvenanmaan maakunnassa rekisterihallinnon paikallisviranomaisen tehtävät hoitaisi lääninhallitus. 4. Asetuksella säädettäisiin muun muassa väestörekisterikeskuksen ja maistraattien organisaatiosta, rekistenhallinnon tulosohjauksesta, asioiden ratkaisemisesta, virkojen kelpoisuusvaatimuksista ja virkojen täyttämisestä sekä työjärjestyksessä määrättävistä asioista. 5. Pykälässä olisi lain voimaantulosäännös. Ehdotetuna lailla kumottaisiin väestökirjahallinnosta annettu laki. Ehdotettu rekisterihallinnon paikallishallinnon organi-
HE 97/1995 vp 7 saati on uudistaminen ja yhdistäminen valtion paikallishallintoon edellyttävät, että eräisiin toimintoja ja henkilöstöä koskeviin järjestelyihin voidaan ryhtyä jo ennen lain voimaantuloa. 6. Pykälään ehdotetaan otettavaksi tarpeelliset siirtymäsäännökset Jos laissa, asetuksessa tai päätöksessä viitataan väestökirjahallinnosta annetun lain säännöksiin, sovellettaisiin ehdotetun rekisterihallintolain tai sen nojalla annetun asetuksen vastaavia säännöksiä. Mitä muussa laissa, asetuksessa tai päätöksessä säädetään tai määrätään rekisteritoimistosta, koskisi ehdotetussa rekisterihallintolaissa mainittuja paikallisviranomaisia. Uudistuksen yhteydessä rekisteritoimistojen henkilöstö siirtyisi uudessa organisaatiossa vastaavan tasoisiin tehtäviin. Lääninhallitus siirtäisi läänin rekisteritoimistojen virat uuteen organisaatioon ja määräisi samalla ne henkikirjoittajan virat, jotka ovat maistraatin päällikön virkoja. 2. Tarkemmat säännökset ja määräykset Väestörekisterikeskuksesta ja sen tehtävistä samoin kuin maistraateista ja niiden tehtävien järjestämisestä valtion patkallishallinnossa annettaisiin tarkempia säännöksiä asetuksella. 3. Voimaantulo Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä joulukuuta 1996. Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
8 HE 97/1995 vp Rekisterihallintolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Rekisterihallinnolle kuuluu rekisterinpitotehtäviä ja palvelutehtäviä siten kuin niistä erikseen säädetään. 2 Väestökirjanpidon keskusviranomaisena on väestörekisterikeskus. Muista väestörekisterikeskuksen tehtävistä säädetään erikseen. 3 Väestökirjanpidon sekä muun rekisterihallinnon paikallisviranomaisina, sen mukaan kuin erikseen säädetään, ovat maistraatit, jotka toimivat kihlakunnanvirastoissa tai erillisinä virastoina. Asianomaisen ministeriön päätöksellä maistraatti voi hoitaa toimialaansa kuuluvia tehtäviä myös läänin toisessa kihlakunnassa. Ahvenanmaan maakunnassa tässä laissa tarkoitetun rekisterihallinnon paikallisviranomaisen tehtäviä hoitaa lääninhallitus. Ministeriön on ennen 1 momentissa tarkoitetun päätöksen tekemistä kuultava lääninhallitusta. 4 Tarkempia säännöksiä väestörekisterikeskuksen ja maistraatin organisaatiosta ja tehtävistä sekä maistraatin tehtävien järjestämisestä valtion paikallishallinnossa annetaan asetuksella. 5 Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199. Tällä lailla kumotaan väestökirjahallinnosta 20 päivänä tammikuuta 1984 annettu laki (76/84) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. 6 Jos laissa, asetuksessa tai päätöksessä viitataan tällä lailla kumotun väestökirjahallinnosta annetun lain säännökseen, sovelletaan tämän lain tai sen nojalla annetun asetuksen vastaavaa säännöstä. Mitä laissa, asetuksessa tai päätöksessä säädetään tai määrätään rekisteritoimistosta, koskee tämän lain voimaan tultua maistraatteja ja Ahvenanmaan maakunnassa lääninhallitusta. Rekisteritoimistojen henkilöstö siirtyy ja virat siirretään tämän lain voimaan tullessa kihlakunnanvirastoihin ja maistraatteihin. Ahvenanmaan kihlakunnan rekisteritoimiston henkilöstö siirtyy ja virat siirretään kuitenkin Ahvenanmaan - lääninhallitukseen. Virkojen siirtämiseen ei tarvita virkamiehen suostumusta. Lääninhallitus päättää 2 momentissa tarkoitetuista virkojen siirroista sekä määrää maistraatin päällikkönä toimivan henkikirjoittajan. Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1995 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Ministeri Arja Alho