Päätös Etelä-Suomi Nro 185/2012/1 Dnro ESAVI/740/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 12.11.2012 ASIA Konnunsuon vankilan jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Lappeenranta. HAKIJA Konnunsuon (entinen) vankila Läykäntie 53 54190 Konnunsuo Innoteam Kiinteistöt Oy PL 47 40521 Jyväskylä Y-tunnus 2051387-4 Konnunsuon vankilan vankilakiinteistön ja siihen liittyvien tuotanto-, ylläpito- ja ulkopuolisten asuinkiinteistöjen omistus on siirtynyt Senaattikiinteistöiltä Royal House Oy perustettavien yhtiöiden lukuun ja puolesta kauppakirjalla, joka on päivätty 22.11.2010. Kaupan kohdekiinteistöjen sekä järjestelmien hallinta siirtyy omistajalle vankilatoiminnan lakatessa 1.1.2012. Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalue on 25.11.2011 siirtänyt Konnunsuon vankilan jätevedenpuhdistamon toimintaa koskevan ympäristöluvan (nro A2019 dnro KAS-2002-Y-691-121) uudelle toimijalle, Royal House Oy:lle. Ympäristölupa siirretään vankilakiinteistön uudelle omistajalle, jotta tämä voisi saada jatkoluvan jätevedenkäsittelylaitoksen saneeraamisen ajalle. Royal House Oy on ilmoittanut 2.4.2012, että se on tehnyt sopimuksen, jolla Konnunsuon varsinaiset vankilarakennukset mukaan lukien Leppälän kaivo ja alueella oleva jätevedenpuhdistamo ovat siirtyneet Innoteam Kiinteistöt Oy:n omistukseen. Näin ollen myös jätevedenpuhdistamoon liittyvä ympäristölupa on siirtynyt Innoteam Kiinteistöt Oy:lle, osoite PL 47, 40521 Jyväskylä. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki
2 LAITOS JA SEN SIJAINTI ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupaa haetaan entiselle Konnunsuon vankilan jätevedenpuhdistamolle, joka sijaitsee kiinteistöllä nro 405-893-99-1 Lappeenrannan kaupungissa, osoitteessa Läykäntie 53, 54190 Konnunsuo. Lupaa haetaan myös käsitellyn jäteveden johtamiselle laskuojan kautta Leppäsjokeen ja edelleen Suokumaanjokeen ja Suokumaanjärveen. Konnunsuon vankila on toimittanut hakemuksen Etelä-Suomen aluehallintovirastoon 30.12.2010. Hakemus koskee jäteveden käsittelyä ja johtamista nykyiselle purkupaikalle. HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Puhdistamolla, joka on tarkoitettu asukasvastineluvultaan vähintään 100 henkilön jätevesien käsittelemiseen, on oltava ympäristölupa ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 13a mukaan. Voimassa olevassa ympäristölupapäätöksessä nro A 2019 on määrätty tekemään lupamääräysten tarkistamista koskevaan hakemus vuoden 2010 loppuun mennessä. Toimivaltainen lupaviranomainen on Etelä-Suomen aluehallintovirasto ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 13 a mukaisesti. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, PÄÄTÖKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Voimassa oleva puhdistamon ympäristölupa Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on päätöksellään nro A 2019, 26.9.2003 myöntänyt Konnunsuon vankilan jätevedenpuhdistamolle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan. Lupapäätöksen mukaan jätevedet on käsiteltävä siten, että vesistöön johdettavan jäteveden BOD 7ATU -arvo on enintään 15 mg O 2 /l ja fosforipitoisuus enintään 1,0 mg P/l sekä näiden poistotehot vähintään 90 % puolivuosikeskiarvona mahdolliset ohitukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien. Vesistöön johdettavan jäteveden laadun ja puhdistamon käsittelytehon on lisäksi täytettävä valtioneuvoston päätöksen 365/1994 vähimmäisvaatimukset; COD Cr -arvo enintään 125 mg O 2 /l ja kiintoainepitoisuus enintään 35 mg/l sekä COD Cr -arvon poistoteho vähintään 75 % ja kiintoaineen poistoteho vähintään 90 % päätöksen edellyttämällä tavalla tarkkailtuna.
Vaasan hallinto-oikeus on 16.12.2004 antamallaan päätöksellään (nro 04/0413/2) hylännyt Joutsenon kunnan ympäristöluvasta tekemän valituksen. 3 Kaavoitus Puhdistamon ja vankilan alueella on Joutsenon kunnanvaltuuston 31.2.1980 hyväksymä yleiskaava. Etelä-Karjalan seutukaava 4:ssä, vahvistettu 14.3.2001, Konnunsuon vankilan alue on merkitty kaavassa erityistoimintojenaluseksi (ER), liikkuminen rajoitettu. Etelä-Karjalan 21.12.2011 vahvistetussa maakuntakaavassa entinen vankilan alue on merkitty maakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi (SL) ja erityisalueeksi (Se 1). TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sijaintipaikka Puhdistamo sijaitsee Lappeenrannan kaupungissa entisen Konnunsuon vankilan itäpuolella. Lähin asutus sijaitsee puhdistamosta noin 300 metriä länteen. Puhdistamon pohjois- itä- ja eteläpuolella on peltoa. Kulku jätevedenpuhdistamolle tapahtuu vankilan portin kautta. Melu ja liikenne alueella Entisen Konnunsuon vankilaan jätevedenpuhdistamolle vievän tien varressa ei ole asutusta, ja normaalina pidettävän liikenteen ääni kuuluu alueella. Luonto ja luonnonsuojelu Puhdistamon läheisyydessä ei ole luonnonsuojelu- tai Natura 2000-alueita. Pohjavesi ja maa- ja kallioperä Purkuvesialue Puhdistamon vaikutusalueella ei sijaitse vedenhankintaan soveltuvia tai muita merkittäviä pohjavesialueita. Puhdistetut jätevedet johdetaan avo-ojaan, joka laskee Leppäsjoen alkupäähän. Leppäsjoki ja pohjoisen suunnasta laskeva Kupinjoki yhdistyvät noin 4,5 km alempana Suokumaanjoeksi, joka laskee noin viiden kilometrin päässä yhtymäkohdasta Suokumaanjärveen. Suokumaanjärvi sijaitsee valtakunnan rajalla siten, että järven kaakkoiskärki sijaitsee Venäjän alueella. Suokumaan järvestä vedet laskevat Saarenojan kautta Venäjän puoleiseen Vuokseen.
Suokumaanjoki ja Suokumaanjärvi, jonka valuma-alue on 217 km 2, ovat voimakkaasti ihmistoiminnan muuttamia vesialueita. Suokumaanjoen yläosaan laskevan Leppäsjokeen puretaan Konnunsuon vankila-alueen puhdistetut jätevedet. Suokumaanjoen yläosaan (Hauksuonoja) vaikuttavat Hauksuon ja Kilteisten kaatopaikkavedet. Suokumaanjoen yläosassa sijaitsee myös Etelä-Karjalan jätehuollon jätekeskus. Suokumaanjoen valuma-alueella kuormittajia ovat lisäksi voimakas peltoviljely, karjatalous, metsätalous, haja-asutus ja ojitetut suoalueet. Vesistön tila ja käyttökelpoisuus Veden laatu Suokumaanjoen vesistö on luonnostaankin rehevä ja sameavesistöinen vesistö, mutta monenlainen ihmistoiminta on muuttanut vesistöä voimakkaasti huonompaan suuntaan. Yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Suokumaanjoen vesistön veden laatu on keskimääräisesti huonoin ylimmällä näytepisteellä Hauksuonojan latvassa. Tämä on näkynyt vedenlaatuparametreissa lukuun ottamatta veden hygieenistä laatua sekä sameusarvoa ja värilukua. Leppäsjoen liittymän jälkeen Suokumaanjoen vesi samenee, fosforipitoisuus kasvaa ja hygieeninen laatu heikkenee selvästi. Veden laatu paranee hieman Suokunmaanjoen luusuaan mentäessä ja selvemmin Suokumaanjärvellä. Suokumaanjärveä rasittaa myös kerrosteneisuusaikoina alusveden voimakas happivaje ja siitä seurauksena oleva fosforin purkaantuminen pohjasedimenteistä. Fosforipitoisuus on kohonnut hieman viime vuosina 2000-luvun alun pitoisuuksiin verrattuna. Suokumaanjärven veden laatu on ollut välttävä. Leppäsjokeen lasketaan Konnunsuon vankilan puhdistetut jätevedet. Lisäksi Leppäsjokea kuormitta voimakas peltoviljely ja muu hajakuormitus. Leppäsjoen vesi on ollut sameaa/erittäin sameaa. Tarkastelujakson aikana 2003-2009 vesi on ollut sameinta vuonna 2009. Vesi on ollut väriltään erittäin tummaa ja väriluku on keskimäärin noussut tarkastelujakson aikana 2003-2009. Erikoista on se, että sekä harvinaisen kuivana vuotena 2003 että harvinaisen sateisena vuotena 2004 vesi on ollut muita tarkkailuvuosia tummempaa. Veden tummuus on ollut seurausta humuspitoisuuden muutoksista, sillä COD Mn pitoisuus on vaihdellut värikäyrän mukaisesti. Leppäsjoen vesi on ollut ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää/ylirehevää. Fosforipitoisuuden maksimi oli vuonna 2009 ja minimi vuonna 2006. Typpipitoisuudella vastaavat vuodet olivat 2003 ja 2008. Ravinnepitoisuudet ovat vaihdelleet voimakkaasti eikä tarkkailujakson pitoisuuksissa ollut nähtävissä selvää kehityssuuntaa. Veden hygieeninen laatu on ollut tyydyttävä tai välttävä. Eterokokkien tiheys oli suurimmillaan vuonna 2009. Suokumaanjoessa vesi on ollut keskimäärin sameaa, erittäin tummaa ja runsaasti humusta sisältävää Vesi oli rehevää ja etenkin typpeä oli erittäin runsaasti. Vesi oli tutkituilta osin keskimääräisesti hygieenisesti välttävää. Leppäsjoen veden laadun huonontuessa myös Suokumaanjoen veden laatu on huonontunut ja päinvastoin. Laatuluokitusindeksi on vaihdellut välttä- 4
vän ja erittäin huonon välillä eli veden laadun vaihtelu on ollut hyvin voimakasta. Laatuluokituksen mukaan tarkastelujakson (vuosina 2003-2009) heikoin veden laatu oli vuonna 2009. Suokumaanjärven vesinäytteet on otettu eri aikaan kuin jokinäytteet, josta syystä vedenlaatuvaihtelut eivät välttämättä noudata jokiveden veden laadun vaihteluita. Lisäksi järvessä veden laatuun vaikuttavat muutkin tekijät kuin tulevan veden laatu. Näitä ovat tuulisuus, alusveden happivaje ja muu sisäinen kuormitus sekä muualta järveen valuma-alueelta tuleva kuorma. Suokumaanjärven syvänteessä alusveden happivaje on ajoittain ollut niin voimakasta, että se on aiheuttanut rautafosfaatin ja typpiyhdisteiden liukenemista alusveteen ja siten lisännyt sisäistä kuormitusta. Happivaje oli näytteenoton mukaan pahimmillaan 2008. Suokumaanjärven vesi on ollut tarkastelujaksolla (vuosina 2003-2009) sameaa. Sameus oli suurinta vuonna 2007. Suokumaanjärven vesi on ollut tummaa ja vesi on ollut viime vuosina tummempaa kuin aiemmin. COD Mn pitoisuus mittaa lähinnä orgaanisen aineen pitoisuutta, joka Suokumaanjärven kaltaisessa järvessä on paljolti liuennettua humusta, mutta myös karkeampaa valuma-alueelta tulevaa ainesta sekä järvessä syntynyttä planktonlevää. Veden värissä ei kuivana vuonna 2003 havaittu poikkeamaa läheisiin vuosiin, mutta COD-pitoisuus oli tuonna vuonna koko tarkastelujakson pienin. Jos vuoden 2003 COD-pitoisuus jätetään huomioon ottamatta, COD-pitoisuudessa kuten väriluvussakin olisi havaittavissa lievää kasvua. Suokumaanjärvi on fosforipitoisuudeltaan selvästi rehevä vesistö. Ajoittain on fosforipitoisuus noussut hapettoman pohjasedimentin purkauksista johtuen ylirehevälle tasolle. Jos maksimivuosi 2003 jätetään pois, fosforipitoisuus on kohonnut hieman viime vuosina 2000-luvun alun pitoisuuksiin verrattuna. Kokonaistyppipitoisuus on myös vaihdellut paljon. Pienimmillään typpipitoisuus oli heti tarkastelujakson alussa vuonna 2003 (noin 1000 µg/l) ja suurin pitoisuus on ollut vuonna 2007 (2540 µg/l). Muutoin pitoisuus on vaihdellut 1100-2000 µg/l ilman minkäänlaista trendiä suuntaan tai toiseen. Veden hygieeninen laatu on Suokumaanjärvessä ollut melko hyvä ja vain satunnaisesti tyydyttävä. Veden laatuluokitus on Suokumaanjärvessä ollut välttävä. Niin suuria veden laadun vaihteluita kuin Suokumaanjoessa ei järvessä ole esiintynyt. Viime vuosina laatuluokituksen mukaan veden laatu on heikentynyt. 5
6 Kalastus, kalasto ja pohjaeläimet Vesialueen muu käyttö Etelä-Karjalan Kalatalouskeskuksessa / Saimaan vesiensuojelu-yhdistyksessä vuonna 1993 laaditun käyttö- ja hoitosuunnitelman tietojen mukaan Konnunsuon vankilan jätevedenpuhdistamon osuus oli Suokumaanjärven ulkoisen kokonaisfosforin- ja kokonaistypen kuormituksen osalta 0,4- ja 1,7 prosenttia, eli puhdistamon osuus järven kokonaisravinnekuormaan on vähäinen. Kalatalouskeskuksen koekalastusten perusteella Suokumaanjärvi on tyypillinen pikkukalavaltainen rehevä järvi, jossa kuitenkin petokaloja ja etenkin kuhaa on runsaasti. Jätevedenpuhdistamon vaikutus kalakantaan on ilmeisesti vähäinen. Alueen tiloilla juomavesi otetaan kaivoista, eikä Suokumaanjärvessä ole vedenottamoita. Suokumaanjärven vettä käytetään mm. uimiseen ja saunavetenä ja järvellä harjoitetaan kotitarvekalastusta. Alueella on merkittäviä virkistyskäytöllisiä arvoja. JÄTEVEDENPUHDISTAMON TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Entiselle Konnunsuon vankilan jätevedenpuhdistamolle on johdettu noin 350 400 asukkaan jätevedet. Puhdistamolle on johdettu vuonna 2011 enää noin 130 asukkaan jätevedet. Puhdistamoa edeltävään pumppaamoon on tyhjennetty perhetapaamon jätevedet (noin 24 m 3 /a ). Vankilaalue on sekaviemäröity, jolloin myös hulevesiä menee merkittävässä määrin puhdistamolle. Keväisin puhdistamolle tulevan veden määrä on kasvanut lumen sulamisvesien vuoksi. Viemäriverkkoa on saneerattu vuosina 2005-2006. Viemäriverkon pituus on noin 9,3 km. Puhdistamolle on tuotu lisäksi saostuskaivolietteitä. Vankilan toiminta on loppunut 31.12.2011 (vangit poistuivat 31.5.2011). Vankien ja vankilan henkilökunnan määrä on vähentynyt huomattavasti sekä karjanpito loppunut kesällä 2010, jotka ovat pienentäneet laitoksen aiheuttamaa kuormitusta. Konnunsuon vankilarakennukset ja sen läheisyydessä olevat Läykän alueen asuinrakennukset on otettu huhtikuun 2012 aikana maahanmuuttoviraston hallinnoiman pakolaisten käyttöön. Näihin rakennuksiin on tässä vaiheessa tulossa 200-300 pakolaista, jotka ovat hakeneet Suomesta turvapaikkaa ja odottavat hakemustensa käsittelyä. Jätevedenpuhdistamon toiminnot sijaitsevat sisätiloissa. Jätevedet käsitellään vuonna 1982 käyttöön otetussa rinnakkaissaostuslaitoksella jossa saostuskemikaalina käytetään ferrosulfaattia. Käsitellyt vedet johdetaan laskuojaan, joka laskee Leppäsjokeen. Laitoksella on oma vedenottamo ja raakavesi otetaan pohjavedestä.
7 Puhdistamolle johdettava kuormitus Konnunsuon varsinaisten vankilarakennusten ja muiden rakennusten sekä entisten henkilökunnan asuntojen jätevedet johdetaan viettoviemäreillä pumppaamoihin ja sieltä edelleen paineviemärin kautta puhdistamolle. Jätevesimäärien kehitys Käsitelty jätevesimäärä on ollut vuosina 2003 2009 keskimäärin 85000 m 3 /a eli noin 232 m 3 /d. Jätevesimäärä on ollut suurin vuonna 2007, keskimäärin 308 m 3 /d. Ohituksia on jouduttu suorittamaan ja se on ollut suurin vuonna 2007, 583 m 3 /a. Puhdistamolla vuoden 2009 suurin viikkovirtaama oli viikolla 16 huhtikuussa 1994 m 3 ja pienin viikolla 53 joulukuussa 576 m 3. Puhdistamo on mitoitettu keskimääräiselle vesimäärälle 480 m 3 /d, joten keskimääräinen vesimäärä on ollut noin 48 % mitoitusvesimäärästä. Vuoden 2009 keskivirtaamat olivat mitoitusvirtaamaa pienempiä. Vuosina 2003 2009 jätevesimäärät ovat vaihdelleet jonkin verran vuosittain, mutta toimintojen supistumisen vuoksi virtaama vuonna 2009 oli vuosien keskiarvoa pienempi 148 m 3. Tulokuormitus ja jäteveden laatu Puhdistamolle tuleva kuormitus vuosina 2003 2009 on esitetty tämän päätöksen kohdassa "Päästöt vesiin" esitetyssä taulukossa. Tuleva BOD 7 - kuormitus on alittanut selvästi mitoitusarvon (105 kg/d) vuositasolla. Vuosina 2003 2009 puhdistamolle tullut kuormitus on ollut orgaanisen aineen, fosforin, typen ja kiintoaineen osalta pääosin samaa suuruusluokkaa lukuun ottamatta vuoden 2007 kuormitusta, jolloin se oli kaikilta osin suurimmillaan. Puhdistamon prosessit, niiden mitoitus ja käyttötapa Prosessikuvaus Jätevedet käsitellään biologisessa rinnakkaissaostusprosessissa. Puhdistamon mitoitusarvot ovat seuraavat: Q kesk 480 m 3 /d Q max 70,0 m 3 /h BOD 7 -kuormitus 105 kg/d ilmastusaltaan tilavuus 120 m 3 selkeytysaltaan pinta-ala 50 m 2 lietteen lahotustilavuus 120 m 3 Puhdistamo on toiminut ympäri vuorokauden, mutta kuormitus on suurinta klo 6.30 22.00. Kemikaalien sekä sähkön ja veden käyttö Saostuskemikaalina on käytetty ferrisulfaattia. Vuonna 2009 kemikaalin kulutus on ollut 5606 kg/a eli 104 g/m 3.
Osa kemikaalista säilytetään puhdistamon vieressä ulkona ja osa kylmävarastossa. Sähköä laitos kulutti vuonna 2009 yhteensä 26047 kwh eli keskimäärin 71 kwh/vrk. Veden kulutus oli 24818 m 3 eli keskimäärin 68 m 3 /vrk 8 PUHDISTAMON PÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN Päästöt vesiin Konnunsuon vankilan (entisen) jätevedenpuhdistamolle tuleva kuormitus ja päästöt vesistöön sekä puhdistusteho vuosina 2003 2009 sekä mitoitusarvot on esitetty seuraavissa taulukoissa. Puhdistamon tulokuorma on kehittynyt vuosina 2003 2009 seuraavasti: 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Q m 3 /d 201 243 282 238 308 206 148 BOD 7 kg/d 59 47 54 66 84 61 26 P kg/d 1,9 1,7 2,1 2,8 3,7 2,7 1,7 N kg/d 9,5 10 12 15 19 16 12 K.a kg/d 39 95 41 70 130 88 33 COD Cr kg/d 99 150 99 130 160 160 60 Puhdistamon mitoitusarvot ja keskimääräinen kuormitusaste 2009 Mitoitusarvo Kuormitus % Virtaama 480 m 3 /d 31 BOD 7 105 kg/d 25 P 4,3 kg/d 40 Vesistöön päätyvä kuormitus on ollut vuosina 2003 2009 keskimäärin seuraava: BOD 7ATU 1,8 kg/d, kokonaisfosfori 0,22 kg/d, kokonaistyppi 6,9 kg/d ja kiintoaine 8,3 kg/d. Puhdistusteho on ollut keskimäärin seuraava: BOD 7ATU 97 %, fosfori 91 %, typpi 45 % ja kiintoaine 85 %. Puhdistamolta vesistöön lähtevät BOD 7 -, fosfori- ja kiintoainekuormitukset ovat pysyneet vuosina 2003 2009 melkolailla samoina. Näiden osalta selvää kehityssuuntaa ei ole havaittavissa. Lähtevä typpikuormitus ja puhdistustehot ovat vaihdelleet vuosien aikana jonkin verran. Lähtevän typpikuormituksen kehityssuunta on tarkkailuvuosina ollut lievästi kasvava. Puhdistamolta lähtevän veden näytteenottokertojen keskimääräiset pitoisuudet sekä puhdistustehot vuosina 2003 2009 on esitetty seuraavassa taulukossa.
9 Saavutetut puhdistustulokset Puhdistamon lähtevän veden pitoisuudet ja puhdistusteho ovat olleet 2003-2009 seuraavat: 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 BOD 7 - ATU % 98 97 95 96 97 96 99 mg/l 4,3 4,8 9 11 5 7 2,6 P % 92 84 93 92 95 84 97 mg/l 0,7 0,95 0,56 0,94 0,58 1,3 0,38 N % 29 49 33 46 60 40 60 mg/l 33 23 27 36 27 31 32 kiintoaine % 85 89 83 82 83 81 94 mg/l 23 34 24 38 28 49 15 COD Cr % 87 90 84 88 90 88 94 mg/l 48 56 58 59 37 61 23 Vuoden 2009 molemmilla puolivuosijaksoilla puhdistamo toimi lupaehtojen mukaisesti. Ohituksia ei vuonna 2009 ollut. Päästöt ilmaan Jätevedenpuhdistustoiminnasta aiheutuu usein jossain määrin hajua ympäristöön. Saatujen tietojen mukaan valituksia jätevedenpuhdistamon aiheuttamista hajuhaitoista ei ole tullut. Puhdistamon toiminnot sijaitsevat rakennuksen sisällä, jolloin hajuhaittoja ei normaalitilanteissa synny tai ne jäävät hyvin pieniksi. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Melu, tärinä ja liikenne Jätevesien käsittely tapahtuu sisätiloissa. Prosessissa käytettävät kemikaalit säilytetään puhdistamon vieressä ulkona ja osa kylmävarastossa. Lietettä ei kompostoida puhdistamoalueella. Haitallisia päästöjä maaperään ja pohjaveteen ei arvioida normaalioloissa aiheutuvan. Viemäriverkostossa ja pumppaamoilla tapahtuvat häiriötilanteet saattavat aiheuttaa jätevesien pääsyn maaperään ja pohjaveteen. Häiriöistä ilmoitetaan valvovalle viranomaiselle ja vika korjataan niin pian kuin mahdollista. Tarvittaessa käynnistetään tarkkailutoimet. Puhdistuslaitteet ovat sisätiloissa ja prosessi on hiljainen. Toiminnasta ei aiheudu merkittävää melua eikä tärinää ympäristöön. Toimintaan liittyvä liikenne puhdistamolle aiheutuu lähinnä huolto- ja henkilöautoliikenteestä. Lietteen kuljetus loka-autolla tapahtuu noin 8 krt/a. Meluhaittoja toiminnasta ei siis synny. Puhdistamolle vievän tien varressa ei ole asutusta, ja normaalina pidettävän liikenteen ääni kuuluu alueella.
10 Selvitys typenpoiston tarpeellisuudesta Pistekuormittajan osuus koko Suokumaanjärven valuma-alueen fosfori- ja typpikuormituksesta on vähäinen. Suokumaanjärven valuma-alueen selvästi suurin kuormittaja on typen ja fosforin osalta ollut maatalous, joka aiheuttaa merkittävän osan kokonaiskuormituksesta. Vuosien 2003 2008 keskimääräinen kuormitus on ollut fosforin osalta 80 kg/a ja typen osalta 2519 kg/a. Konnunsuon vankilan jätevedenpuhdistamossa puhdistettujen jätevesien vesistökuormitus on pienentynyt vuonna 2009, vuosien 2003 2009 keskimääräisestä kuormituksesta. Valtioneuvoston asetuksessa yhdyskuntajätevesistä (888/2006) typenpoistovaatimukset on annettu yli 10 000 avl:n (asukasvastineluku) laitoksille. Konnunsuon vankilan jätevedenpuhdistamon avl on ollut selvästi alle 10 000. Kokonaistypen poistoteho on vuosina 2003 2009 vaihdellut vuositasolla välillä 29 60 % (ollen keskimäärin 45 %). Puhdistusteho on ollut tyydyttävä, joten Konnunsuon vankilan jätevedenpuhdistamon osalta typenpoistoa ei katsota tarpeelliseksi. Puhdistamolla syntyvät jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Puhdistamolla käsiteltiin vuonna 2009 sakokaivolietettä 105 m 3. Laitokselta poistetun lietteen (sis. rasvakaivoliete) määrä oli 111 m 3. Puhdistamolla syntyvä jätevesiliete kerätään mädätysaltaaseen, josta se kuljetetaan noin 8 kertaa vuodessa. Laitokselta poistettu liete kuljetetaan Lappeenrannan Veden, Joutsenon Oravaharjun jätevedenpuhdistamolle. Oravaharjun jätevedenpuhdistamoon toimitetun lietteen määrä on vuosina 2003 2009 vaihdellut välillä 110 200 m 3 /a. Puhdistamolla syntyy lietteen lisäksi vähäisiä määriä muuta jätettä, kuten talousjätettä. Välppäjätettä syntyy vuosittain noin 0,4 m 3, joka toimitetaan muun jätehuollon yhteydessä Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n jätekeskukseen Joutsenon Kukkuroinmäkeen. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset pintavesiin ja niiden käyttöön Arvio jätevesimäärän ja kuormituksen kehittymisestä Konnunsuon vankilan jätevedenpuhdistamolla käsitelty jätevesimäärä on ollut vuosina 2003 2009 keskimäärin noin 232 m 3 /d. Käsiteltävän jätevesimäärä on vähentynyt. Kiinteistön tulevaisuus on osittain avoinna ja tulevaa jätevesimäärää ei voida tarkkaan arvioida. Vuosina 2003 2009 kuormitus on ollut keskimäärin: 0,22 kg/d kok.p ja 1,8 kg/d BOD 7ATU sekä vuonna 2009 0,06 kg/d kok.p ja 0,38 kg/d BOD 7ATU. Haettavien luparajojen mukaisilla pitoisuuksilla ja jätevesimäärällä 480
m 3 /d kuormitus tulisi olemaan suurimmillaan: noin 4,3 kg/d kok.p ja 105 kg/d BOD 7ATU. Arvio vaikutuksista veden latuun ja vesistön käyttöön Konnunsuon jätevedenpuhdistamolla käsitellyt jätevedet on johdettu avoojaa pitkin Leppäsjokeen. Konnunsuon vankilan puhdistettujen jätevesien kuormitus on ollut varsin pieni ja sen vaikutukset kokonaisuutena ovat jääneet tarkkailutulosten mukaan melko vähäisiksi. Avo-ojan, johon jätevedet johdetaan, veden laadussa jätevesien vaikutus on kuitenkin näkynyt mm. ravinnepitoisuuksissa ja bakteerien tiheyksissä. Vaikutukset Suokumaanjärveen ovat melko lieviä ja paikallisia. Pohjan ajoittainen heikko ravinne- ja happitilanne erityisesti loppukesällä sekä kohonneet a-klorofyllipitoisuudet voivat vähäisessä määrin johtua myös Konnunsuon vankilan käsitellyistä jätevesistä. Suokumaanjärven vuosikeskiarvoissa on painotettu pintaveden (1 m) vedenlaatutuloksia, koska matalassa järvessä pintaveden laadulla on suurempi merkitys kuin pienialaisten syvänteiden veden laadulla. Hapen osalta on kuitenkin käytetty alusveden happikyllästenäisyyttä. Suokumaajärveä on käsitelty lyhytviipymäisten järvien tapaan jokivetenä. Joet ja lyhytviipymäiset järvet kestävät paremmin kuormitusta kuin järvet, joissa veden vaihtuvuus on hidasta. Entisen Konnunsuon vankila-alueen jätevesikuormituksen ei arvioida kasvavan. Puhdistetut jätevedet muodostavat vain pienen osan Suokumaanjärven kokonaiskuormituksesta valtaosan kuormituksesta muodostuessa muusta hajakuormituksesta ja ihmistoiminnasta. Suokumaanjärven syvänteessä alusveden happivaje on ajoittain ollut niin voimakasta, että se on aiheuttanut rautafosfaatin ja typpiyhdisteiden liukenemista alusveteen ja siten lisännyt sisäistä kuormitusta. Happivaje oli näytteenoton mukaan pahimmillaan vuosina 2003 sekä 2008. Hapen kuluminen johtuu ilmeisesti rehevyyden aiheuttamasta välillisestä hapen kulumisesta (levien hajoamisesta) eikä suoranaisesti entisen Konnunsuon vankilan jätevedenpuhdistamossa puhdistettujen jätevesien vaikutuksesta. Jätevesillä ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta vesistön rehevyystasoon eikä vesistön käyttöön ja käyttökelpoisuuteen. Suokumaanjärven uimaveden laatua puhdistetut jätevedet eivät näyttäisi vaarantavan. Vaikutukset kalastoon ja kalastukseen Jätevesikuormitus ei vaaranna Suokumaanjärven nykyisiä kalakantoja. Kevätkutuisten kalojen kantoihin jätevesillä ei ole merkittävää vaikutusta. Ravinnekuormituksen aiheuttama lisääntynyt levänkasvu voi lisätä hiukan seisovien pyydysten limoittumista purkualueen välittömässä läheisyydessä. Kalojen käyttökelpoisuuteen kuormituksella ei arvioida olevan vaikutusta. 11
12 Muut vaikutukset Jätevedenpuhdistamolla jätevedet käsitellään keskitetysti ja tehokkaasti. Toiminta ei normaalioloissa vaaranna ihmisten terveyttä. Mahdolliset hajuhaitat rajoittuvat lietteen kuljetukseen. Puhdistamon haju- tai meluhaitoista ei ole tullut valituksia. Toiminnasta ei arvioida aiheutuvan merkittävää hajuhaittaa ympäristöön. Toiminnalla ei arvioida olevan vaikutuksia luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin eikä rakennettuun ympäristöön. Puhdistamolta ei arvioida aiheutuvan normaalioloissa haitallisia päästöjä maaperään ja pohjaveteen. Toiminnasta ei aiheudu häiritsevää melua eikä tärinää ympäristöön. Arvio vahingoista ja niiden korvaamisesta Puhdistamon kuormituksen vesistö- ja kalatalousvaikutukset arvioidaan kokonaisuudessaan sen tasoisiksi, että niistä ei aiheudu korvattavaa vahinkoa. HAKIJAN ARVIO PARHAASTA KÄYTTÖKELPOISESTA TEKNIIKASTA (BAT) JA (BEP) Entisen Konnunsuon vankilan jätevedenpuhdistamo on prosessiltaan rinnakkaissaostuslaitos. Puhdistamon rinnakkaissaostusprosessi on yleisesti vastaavilla laitoksilla käytetty ja toiminnaltaan soveltuva. Vankilatoiminnan lopettamisen vuoksi laitosta ei ole ollut tarpeen saneerata. Laitoksen puhdistustehokkuudet ovat olleet riittävät sekä lähtevän veden pitoisuusarvot täyttävät lupaehtojen vaatimukset. Käytön aikana on tehty tarpeelliset huolto- ja korjaustoimenpiteet. Tällä hetkellä puhdistustekniikka ja laitteet ovat tavanomaisia, hyväksi koettua ja hyväksyttävää tekniikkaa. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Innoteam Kiinteistöt Oy ja Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy ovat 3.4.2012 tehneet sopimuksen Konnunsuon jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailusta vuodelle 2012 (tarkkailuohjelma nro 116/05). Konnunsuon vankilan (entisen) jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailussa on noudatettu tarkkailuohjelmaa, joka perustuu Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen 26.9.2003 annettuun ympäristölupapäätökseen. (Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry No 116/05, 1.3.2005) Käyttö- ja päästötarkkailu Puhdistamolla suoritetaan työpäivittäin puhdistamon hoitajan toimesta käyttötarkkailua puhdistamon toiminnan, jäteveden määrän, ohijuoksutusten, häiriöiden, kemikaalikulutuksen yms. selvittämiseksi. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa.
Käyttötarkkailun yhteenvetolomakkeet (viikkovirtaamat, päivittäiset ohitukset sekä käyttötarkkailun yhteenveto) toimitetaan Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sähköisesti keskuksen hyväksymällä tavalla. Tietojen toimittamiseen voidaan käyttää esim. ympäristöhallinnon Tyvi-palvelua. Käyttötarkkailutiedot toimitetaan keskukselle vuosittain kahden viikon kuluessa laskentajakson päättymisestä. Puhdistamon toiminnasta ei aiheudu tarkkailua edellyttävää melua, tärinää tai päästöjä ilmaan, maaperään tai pohjaveteen. Päästötarkkailua tehdään 4 kertaa vuodessa, 2 kertaa kummankin puolivuosijakson aikana. Tarkkailua suorittaa Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy. Näytteet analysoidaan akkreditoidussa laboratoriossa. Päästöt lasketaan ympäristöviranomaisten ohjeiden mukaisesti ohijuoksutukset huomioon ottaen. Päästöt kirjataan sähköisesti ympäristöhallinnon tietojärjestelmään. Näytteet otetaan puhdistamolle tulevasta ja sieltä vesistöön lähtevästä jätevedestä kokoomanäytteinä työpäivän puitteissa. Ilmastusaltaasta ja palautuslietteestä otetaan kullakin näytteenottokerralla kertanäytteet. Näytteistä tehdään seuraavat määritykset Määritys Tuleva jätevesi Lähtevä jätevesi Lämpötila x Sähkönjohtavuus x x ph x x COD Cr x x BOD 7ATU x x Kokonaisfosfori x x Liukoinen fosfori x Kokonaistyppi x x Ammoniumtyppi x Eterokokit (alust.) 36 o C x Kiintoaine x x Liukoinen rauta x 13 Kaikki määritykset tehdään SFS-standardien mukaisesti ja/tai valvovan viranomaisen hyväksymin menetelmin. Kullakin näytteenottokerralla tulee lisäksi selvittää seuraavat seikat: näytteenottovuorokauden virtaama selkeytysaltaan näkösyvyys ilmastusaltaan lietteen laskeutuvuus kiintoainepitoisuus palautuslietteestä lietteen laskeutuvuus ja kiintoainepitoisuus
Vesistötarkkailu Kunkin puhdistamokäynnin yhteydessä käydään yhdessä läpi puhdistamonhoitajan kanssa läpi käyttötarkkailun päiväkirja ja selvitetään samassa yhteydessä mahdollisten ohijuoksutusten ja häiriöiden syyt. Lisäksi tarkkailussa noudatetaan valtioneuvoston päätöksessä (888/2006) annettuja ohjeita. Vesistötarkkailua tehdään yhteistarkkailuna Lappeenrannan kaupungin Joutsenon Hauksuon kaatopaikan, Metsä-Botnian Joutsenon tehtaiden Kilteisen teollisuuskaatopaikan ja Konnunsuon vankilan jätevedenpuhdistamolle annettujen vesistövaikutustarkkailuvelvoitteiden mukaisesti. Veden laatua tarkkaillaan kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä, otettavin vesinäyttein. Näytteet otetaan kuudelta näytepisteeltä, kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Näytteet otetaan Hauksuonojan latvasta, Hauksuon kaatopaikan alapuolelta (12), Hauksuonojasta, Kilteisen alueen yläpuolelta (13), Hauksuonojasta, Hauklammen yläpuolelta (14), kahdesta Suokumaanjoen näytepisteestä (17 ja 4) sekä Leppäsjoesta (8). Suokumaanjärvestä (6) otetaan näytteet kaksi kertaa, lopputalvesta ja loppukesästä. Näytteistä tehdään seuraavat määritykset: lämpötila, happi, hapenkyllästysaste, sameus, ph, sähkönjohtavuus, väri, COD Mn, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, Na, AOX ja eterokokit. Lisäksi Suokumaanjärvestä määritetään PO 4 -P, NH 4 -N, NNO 3 +NO 2 +NO 3 -N. Kesällä Suokumaanjärvestä määritetään a-klorofylli (kokoomanäyte 0 2 m). Näytteenoton yhteydessä määritetään näkösyvyys, ilman lämpötila ja arvioidaan purkuojan virtaama. Vesistötutkimusten näytteenotossa noudatetaan ympäristöhallinnon ohjeita. Näytteet analysoidaan SFS-standardin mukaisesti tai ympäristöhallinnon hyväksymin menetelmin. Näytekohtaiset vesistötarkkailuraportit laaditaan ja toimitetaan analyysitulosten valmistuttua Konnunsuon vankilalle, Lappeenrannan kaupungin ympäristösuojeluviranomaiselle sekä Kaakkois-Suomen elinkeinoliikenne- ja ympäristökeskuksen, sen ympäristö- ja luonnonvarat yksikölle. Vuosittain vesistötarkkailusta laaditaan vuosiyhteenveto, joka toimitetaan em. tahojen lisäksi. Suokumaan osakaskunnalle ja Kaakkois-Suomen ELYkeskuksen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousosastolle. 14 Menettely poikkeustilanteissa Toiminnanharjoittaja ja tarkkailun toteuttaja ovat velvollisia ilmoittamaan sekä ennakoitavissa olevista että havaituista tapahtumista ja ilmiöistä, joilla voi olla merkitystä ympäristön kannalta, Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lappeenrannan ympäristön-
suojeluviranomaisille. Tarkkailun toteuttajan tulee ilmoittaa poikkeavista havainnoista ja tuloksista viipymättä toiminnanharjoittajalle, Kaakkois- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lappeenrannan ympäristönsuojeluviranomaisille. Mikäli ohjelmasta on poikettu, syyt siihen tulee kirjata muistiin ja ilmoittaa tapahtuneesta välittömästi sekä toiminnanharjoittajalle, Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Lappeenrannan ympäristönsuojeluviranomaisille. Korvaavien tai täydentävien näytteiden ottaminen harkitaan tilanteen mukaan yhdessä tarkkailun toteuttajan, toiminnanharjoittajan ja valvontaviranomaisten kanssa. 15 Raportointi Tarkkailutulokset toimitetaan välittömästi niiden valmistuttua kuitenkin viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta tarkkailuvelvolliselle, Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lappeenrannan ympäristönsuojeluviranomaisille. Kuormitustarkkailutuloksiin liitetään lyhyt lausunto puhdistamon toiminnasta tutkimushetkellä. Mahdolliset toimenpidesuositukset ilmoitetaan laitokselle välittömästi. Yksittäisten kuormitustarkkailukertojen tulokset, jaksotulokset ja kuormitustarkkailun vuosiyhteenvetotulokset toimitetaan Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sähköisessä muodossa keskuksen ohjeiden mukaisesti. Vesistötarkkailun tulokset toimitetaan Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa näytteenotosta sähköisesti suoraan pintavesirekisteriin siirrettävässä muodossa. Tarkkailutulokset raportoidaan vuosittain Konnunsuon vankilan jätevedenpuhdistamon käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailuraportissa ympäristöhallinnon kulloistenkin ohjeiden mukaisesti. Raportit toimitetaan vuosittain maaliskuun loppuun mennessä edellä mainituille tahoille. RISKIT JA POIKKEUKSELLISET TILANTEET Kemikaalikanisterit, annostelupumput ja putkitukset sijaitsevat puhdistamorakennuksessa, jossa sijaitsevat myös kemikaalien annostelupisteet. Mahdolliset kemikaalivuodot eivät pääse maaperään. Jätevedenpuhdistuksen kemikaaleille ei tarvita varsinaista varmuusvarastoa, koska saostuskemikaalien puuttuminen ei edellytä jätevesienkäsittelyprosessin keskeyttämistä. Kemikaaliannostuksen keskeytyessä puhdistustulos tulee heikkenemään. Jätevedenpumppausta ja -käsittelyä on mahdollista ohjata manuaalisesti. Laitoksella ei ole kaukokäyttömahdollisuutta.
Laitteistojen rikkoutumistapauksissa tai tilanteissa, joissa haitallisia aineita on päässyt viemäriin, mahdolliset päästöt puhdistamolta vältetään sulkemalla purku vesistöön. Jäteveden ph:ta seurataan puhdistamon hoidon yhteydessä. Luvan haltija ilmoittaa poikkeuksellisista tarkkailutuloksista, vesistöhaitoista tai niiden uhasta välittömästi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle, jotka päättävät jatkotoimista. 16 ESITYS LUPAMÄÄRÄYKSIKSI Hakija esittää, että lupaehdot pidetään ennallaan, koska laitoksen nykyinen toiminta tulee jatkumaan entisen kaltaisena. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 25.11.2011 ja 2.4.2012. Hakemuksesta tiedottaminen Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tiedottanut asian vireilletulosta kuuluttamalla lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan ja Lappeenrannan kaupungin ilmoitustaululla 28.3. 27.4.2011 sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Paikallislehti Joutseno -nimisessä lehdessä. Hakemuksesta on annettu erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Lappeenrannan seudun ympäristötoimessa Lappeenrannassa. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Lupahakemuksen liittyvä tarkastuskäynti on tehty 29.9.2011. Tarkastusmuistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 36 :n nojalla pyytänyt hakemuksesta lausunnot Kaakkois-Suomen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukselta, sen ympäristö- ja luonnonvarat yksiköltä sekä elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri yksikön kalatalousyksiköltä, Lappeenrannan kaupungilta sekä kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue on toimittanut 18.5.2011 päivätyn lausunnon, jossa esitetään muun muassa seuraava:
17 Konnunsuon vankila on hakenut jätevedenpuhdistamonsa ympäristöluvan KAS-2002-Y-691-121, 26.9.2003, lupamääräysten tarkistamista ympäristöluvan mukaisesti vuoden 2010 loppuun mennessä. Vankilan jätevedenpuhdistamolle on johdettu noin 350 400 asukkaan jätevedet, vuonna 2010 vankien ja vankilan henkilökunnan määrä on vähentynyt huomattavasti ja vuonna 2011 puhdistamolle johdetaan hakemuksen mukaan enää 130 asukkaan jätevedet. Vankilan toiminta loppuu 31.12.2011, kun vangit poistuvat 31.5.2011. Hakija on esittänyt, että ympäristöluvan määräykset pidetään ennallaan, koska jätevedenpuhdistamon nykyinen toiminta loppuu ja puhdistamon tulevaisuus on vielä avoinna. Konnunsuon vankilakiinteistö on ollut Suomen valtion omistama ja Senaattikiinteistöjen hallinnoima kiinteistö, joka on vuokrattu Konnunsuon vankilan käyttöön. Jätevedenpuhdistamon toimintaa koskevan ja nyt tarkistettavan ympäristöluvan haltijana on Konnunsuon vankila. Lausunnonantajan tietoon on tullut, että vankilakiinteistön omistajaksi tulee vuoden 2011 lopussa Royal House Oy, mutta kiinteistön tulevasta käytöstä ei ole vielä tietoa. Hakemuksessa ei ole näin ollen tietoa siitä, miten jätevedenpuhdistamon toimintaa mahdollisesti jatketaan vuoden 2012 alusta eteenpäin eikä siitä, mikä taho vastaa puhdistamon toiminnasta tulevaisuudessa. Lausunnonantaja katsoo, että ympäristöluvan tarkistamishakemus koskee tällä hetkellä vain jätevedenpuhdistamon toimintaa vuoden 2011 loppuun. Lausunnonantaja mielestä Konnunsuon vankilan olisi aiheellista harkita sitä, että jätevedenpuhdistamon toimintaa koskeva ympäristölupa siirrettäisiin kiinteistön uuden omistajan tai uusien toiminnanharjoittajien hallintaan, joiden tulisi osallistua nyt käynnissä olevaan ympäristöluvan tarkistamiseen tarkoituksenmukaisella tavalla. Ympäristöluvan uuden haltijan on ilmoitettava luvanhaltijan vaihtumisesta ympäristösuojelulain 81 :n mukaisesti. Senaattikiinteistöt on teettänyt vuonna 2005 yhdessä Konnunsuon vankilan kanssa yleissuunnitelman vankila-alueen sade- ja jätevesien käsittelystä. Suunnitelman mukaan Konnunsuon jätevesistä aiheutuvia ympäristöhaittoja voidaan vähentää joko peruskorjaamalla nykyinen puhdistamo tai rakentamalla kokonaan uusi puhdistamo tai liittämällä vankilan viemäriverkosto Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n viemäriverkostoon. Vuonna 2005 oli suunnitelmissa Konnunsuon vankilan peruskorjaus, mukaan lukien vankilan vesihuollon järjestelyjen tarkastelu, joko vuoteen 2010 mennessä tai 2010-luvun alussa. Lausunnonantaja katsoo, että kyseistä suunnitelmaa olisi järkevää hyödyntää ympäristöluvan tarkistamisessa. Etelä-Karjalan vesihuollon kehittämissuunnitelman (2000) tavoitteena on Etelä-Karjalan alueella syntyvien jätevesien mahdollisimman keskitetty käsittely ja samalla purkuvesistöjen vähentäminen. Kun otetaan lisäksi huo-
mioon seuraava Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen vesistöasiantuntijan, limnologi Marja Kaupin lausunto Konnunsuon vankilan jätevedenpuhdistamon purkuvesistön tilasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä, lausunnonantaja katsoo, että vankilakiinteistön uudesta käytöstä mahdollisesti muodostuvat jätevedet olisi puhdistettava hyvin tehokkaasti ja jätevesien johtaminen yleiseen viemäriverkostoon olisi paras ratkaisu purkuvesistön kannalta. Konnunsuon jätevedenpuhdistamon purkuvesistön tila Konnunsuon jätevedenpuhdistamon purkuvesistö on Leppäsjoki, joka laskee Suokumaanjokeen ja edelleen Suokumaanjärveen. Näiden vesistöjen valuma-alueella maatalous on hyvin voimaperäistä, mikä ilmenee seuraavasta Suokumaanjärveä koskevasta taulukosta, jossa fosfori- ja typpikuormitus on esitetty kuormitussektoreittain (lähde: Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelma Vuoksen vesienhoitoalueelle vuosille 2010-2015): Ravinne Osuus kokonaiskuormituksesta (%) Kuormitus Maa- Metsä- Las- Luonnon- Haja- Yhdyskunnat (t/a) talous talous keuma huuhtouma asutus Fosfori 68 2 0,6 18 9 3 2 Typpi 61 1 2 28 3 4 74 Taulukon perusteella yhdyskuntajätevesikuormitus on vuodessa 60 kg fosforia ja 3000 kg typpeä. Leppäsjoki ja Suokumaanjoki: Vesienhoitokauden 2010-2015 toimenpideohjelmassa ei ole käsitelty Leppäsjokea eikä Suokumaanjokeajokea, koska pienempien jokien tyypittelyä ja luokittelua ei tehty ensimmäisellä vesienhoitokaudella. Seuraavalla vesienhoitokaudella edetään niiden käsittelyn. Kuitenkin jokien fysikaaliskemiallisen vedenlaadun seurantatietojen perusteella on todettavissa, että kummankin joen tilassa ihmistoiminnan vaikutus näkyy selvästi: Leppäsjoen ja Suokumaanjoen vesi on ravinnepitoisuuksiltaan hyvin rehevää, sameaa ja väriltään tummaa humusvettä. Maatalouden kuormitus on merkittävin Leppäsjoen ja Suokumaajoen tilaa vaikuttava ihmistoiminta. Yhdyskuntajätevesikuormitus on maatalouteen verrattuna vähäinen. Siitä huolimatta yhdyskuntajätevesien käsittelyn Konnunsuon puhdistamolla tulee olla mahdollisimman tehokasta ja fosforin hyvän poistotavoitteen lisäksi tulee tavoitella myös mahdollisimman hyvää typen poistoa. Suokumaanjärvi: Suokumaanjärvi on otettu mukaan meneillään olevaan vesienhoidon toimenpideohjelmaan vuosille 2010-2015. Järvi on tyypiltään runsasravinteinen ja runsaskalkkinen. Sen ekologien luokka on arvioitu välttäväksi vedenlaatuluokituksen ja asiantuntija-arvion perusteella. Suokumaanjärvi on voimakkaasti rehevöitynyt ja tarvitsee lisätoimenpiteitä kuormituksen vähentämiseksi, jotta hyvä ekologinen tila saavutettaisiin. Suokumaanjärvelle on esitetty jatkoaikaa vuoteen 2021 hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi. Suokumaanjärvi tarvitsee kohentuakseen ravinne- ja kiinto- 18
ainekuormituksen vähentämistä ja sisäisen kuormituksen hallintaa. Alueella on erittäin suuri tarve maatalouden ympäristönsuojelutoimenpiteille (Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelma Vuoksen vesienhoitoalueelle vuosille 2010-2015). Suokumaanjärven tila ja sen parantamistavoite edellyttävät myös valuma-alueelta (Leppäsjoki) tulevien Konnunsuon yhdyskuntajätevesien tehokasta ja hyvätasoista käsittelyä, missä sekä fosforin ja typen poisto on tehokasta. Lausunnonantaja katsoo, että ympäristöluvan määräyksiä ei ole tarpeen muuttaa enää vuoden 2011 aikana, koska vankilatoiminta ja siitä aiheutuvien jätevesien käsittely puhdistamolla loppuu sekä vesistökuormitus vankilatoiminnasta vastaavasti päättyy. Edellä esitettyyn viitaten lausunnonantaja pitää tarkoituksenmukaisena, että vankilakiinteistön uusi omistaja tai uudet toimijat osallistuvat nyt käynnissä olevaan ympäristöluvan tarkistamiseen, mikäli uudesta toiminnasta arvioidaan muodostuvan jätevesiä siinä määrin, että ne vastaavat yli 100 asukkaan asumajätevesiä. Vaihtoehtoisesti Konnunsuon vankilan on tehtävä tarvittaessa jätevedenpuhdistamon lopettamissuunnitelma ympäristöluvan määräysten mukaisesti. Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta on toimittanut 10.5.2011 päivätyn lausunnon. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt ympäristöluvan Konnunsuon vankilan jätevedenpuhdistamolle 26.9.2003 (KAS-2002-Y-691-121). Luvan mukaan lupamääräysten tarkistamista oli jätettävä hakemus vuoden 2010 loppuun mennessä. Jätevesikuormituksen pieneneminen vankilan toiminnan vähitellen loppuessa on ilmeisen ohimenevä vaihe, ja on odotettavissa alueen asumiskäytön tai muun jätevesiä tuottavan toiminnan jatkuminen, jolloin jätevesikuormitus taas lisääntyy. Lupahakemuksen jättämisen ajankohdan jälkeen Konnunsuon vankilan alueen kiinteistöjen omistuksessa on tapahtunut muutoksia, jotka vaikuttavat alueen kiinteistöjen käyttöön ja sen seurauksena merkittäviä muutoksia voi aiheutua myös puhdistamon jätevedenkuormituksessa. Kuormitus voi taas lisääntyä, eikä tässä vaiheessa ei vielä ole tietoa kuinka suureksi kuormitus muodostuu. Puhdistamon toimintaa ei ole perusteltua mitoittaa tämän hetken tilanteen mukaisesti. Jätevedenpuhdistamon purkuvedet pilaavat puhdistamolta Leppäsjokeen johtavan ojan veden laatua (purkuoja on ympäristöluvassa määrätty viemäriksi) ja alapuolisen Leppäsjoen veden laatua. Leppäsjoen veden huono laatu heikentää myös Suokumaanjoen veden hygieenistä laatua. Leppäsjoen veden keskimääräinen enterokokkipitoisuus on tarkkailutulosten mukaan ollut usein yli 200 kpl/100 ml, mikä on alkutuotannon kasteluvedelle annettu enimmäispitoisuus. Asumajäteveden puhdistamon vedessä on yleensä myös suolistoinfektioita aiheuttavia mikrobeja, jollei vettä tehokkaasti desinfioida. 19
Ympäristölupahakemuksessa ei ole arvioitu jäteveden desinfioinnin tarvetta. Hakemuksen liitteenä olevassa prosessikaaviossa on esitetty desinfiointivaihe, mutta hakemuksen tietojen mukaan desinfiointikemikaaleja ei ole käytetty. Merkittävältä osin jätevedenpuhdistamolta peräisin olevan, veden korkean mikrobipitoisuuden vuoksi Leppäsjoen vettä ja siihen laskevan ojan vettä ei saisi käyttää sellaisenaan syötävien kasvinosien, esimerkiksi salaattien ja marjojen kasteluun kuten sadetukseen. Puhdistamolta johtava oja sekä Leppäsjoki halkovat muun muassa kasvinviljelyyn käytettäviä alueita, joilla veden käytössä on huomioitava kasteluveden riittävän hyvä hygieeninen laatu terveyshaittojen estämiseksi, jos vettä käytetään edellä mainituilla tavalla kasteluun. Suokumaanjärven länsirannalla Haapaniemessä on kylän uimaranta, joka ei kuulu terveydensuojeluviranomaisen säännöllisen valvonnan ja näytteenoton piiriin, joten uimaveden laadusta ei ole tietoja käytettävissä. Jäteveden puhdistamosta on tehty kuntoarviointi 2001, jossa puhdistamon laitekanta on esitetty uusittavaksi eli laitteet ovat teknisesti tulleet tiensä päähän tai laitekanta on vanhentunutta. Puhdistamon häiriö- ja ylivuototilanteissa jätevedet edelleen ohjataan suoraan vesistöön, eikä vankila ole esittänyt valmiussuunnitelmaa häiriö/ylivuototilanteiden varalle. Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta ilmoittaa ympäristö- ja terveydensuojeluviranomaisen lausuntonaan seuraavaa: Vuoden 2001 selvitysten mukaan puhdistamon laitekanta ei vastannut nykyiseltä kunnolta vaadittua tasoa. Selvitystä laitekannan uusimisesta ei ole. Laitekanta on viipymättä saatava nykyvaatimusten mukaiseksi ja laitekannan uusimisen yhteydessä tulee tarkemmin käydä läpi mahdollisuus siirtää jätevesien käsittely Lappeenrannan kaupungin puhdistamolle. Vankilalta on myös edellytetty selvitystä jätevesien johtamisesta käsiteltäväksi Lappeenrannan kaupungin puhdistamolla. Puhdistamon mitoitus tulee perustua tulevaan arvioituun kuormitukseen. Ylivuoto/häiriötilanteiden varalle tulee puhdistamolla olla allastilavuutta käsittelemättömien jätevesien tilapäiseen varastointiin, josta jätevedet voidaan hallitusti ohjata puhdistusprosessiin. Puhdistamolla on oltava varautumissuunnitelma häiriötilanteiden varalle ja myös riittävät resurssit suunnitelman toteuttamiseen. Jätevesi on käsiteltävä esimerkiksi desinfioimalla tehokkaasti siten, että puhdistetun jäteveden taudinaiheuttajamikrobeista ei voi aiheutua terveydellistä haittaa jäteveden puhdistamon laskuojan tai Leppäsjoen ja sen alapuolisen vesistön vaikutuspiirissä oleskeleville tai ympäristölle. 20
21 Konnunsuon puhdistamon tulee osallistua edelleen Suokumaanjärven yhteistarkkailuun. Suokumaanjärven vedenlaatu ei tällä hetkellä vastaa Vesipuitedirektiivin perusteella asetettuja tavoitteita. Tavoitteisiin pääseminen edelletyttää kaikkien vesistökuormituksen aiheuttavien päästöjen vähentämistä. Valtion 10.12.2009 hyväksymässä Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa tavoitteena on estää vesien tilan heikkeneminen ja vesistön hyvän tilan saavuttaminen vuoteen 2015 mennessä. Lappeenrannan kaupunginhallitus on toimittanut 17.5.2011 päivätyn lausunnon. Lappeenrannan kaupunginhallitus on käsitellyt mainittua asiaa kokouksessaan 16.5.2011 ja päättänyt saattaa pöytäkirjanotteesta ilmenevät Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnan, teknisen toimen ja Lappeenrannan Lämpövoima Oy:n lausunnot Etelä-Suomen aluehallintovirastolle tiedoksi ja huomioon otettavaksi lupamääräysten tarkistamispäätöstä varten. Samalla kaupunginhallitus totesi, että Lappeenrannan vesihuollon kehittämissuunnitelmassa Konnunsuota ei ole määritelty alueeksi, joka tulisi saattaa kaupungin vesihuoltolaitoksen vastuulla olevan viemäri- tai vesijohtoverkoston piiriin. Teknisen toimen lausunto 28.4.2011: Teknisen toimen käsityksen mukaan Konnunsuon vankilan jätevedenpuhdistamon ympäristölupapäätöksen lupamääräysten tulee olla tiukat. Joutsenon kunnanhallitus 16.2.2004 95 on todennut, että Konnunsuon keskusvankilan puhdistamon jätevedet ovat ainoa merkittävä pistekuormittaja Suokumaanjärveen. Suokumaanjärven kunnostushankkeen yhtenä tavoitteena on ollut saada ulkoista kuormitusta alenemaan niin, että syvänteiden hapettamista ja muusta järveen kohdistuvasta kunnostustyöstä saadaan mahdollisimman suuri hyöty järven kunnostuksen ja kehittämisen yhteydessä. Lappeenrannan vesihuollon kehittämissuunnitelmassa Konnunsuon alue on määritelty alueeksi, jossa jätevesihuolto tulisi järjestää viemäriverkoston avulla keskitetysti puhdistettavaksi jätevedenpuhdistamolle. Koska alue ei kuulu Lappeenrannan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeseen, on oma jätevedenpuhdistamo välttämätön. Lappeenrannan Lämpövoima Oy:n lausunto 26.4.2011: Konnunsuon vankilalla on oma vesi- ja viemäriverkosto, vedenottamo ja jätevedenpuhdistamo, ja alue ei kuulu Lappeenrannan Energian vesihuollon
toiminta-alueeseen. Lappeenrannan vesihuollon kehittämissuunnitelmassa Konnunsuota ei ole myöskään määritelty alueeksi, joka tulisi saattaa kaupungin vesihuoltolaitoksen vastuulla olevan viemäri- tai vesijohtoverkoston piiriin. Vesihuoltolaitoksen Joutsenon Oravaharjun puhdistamolla vastaanotetaan käsiteltäväksi sekä sako- että umpikaivolietteitä, ja voidaan ottaa vastaan myös puhdistamolietettä Konnunsuon jätevedenpuhdistamolta. Kullakin lietteellä on erilainen kuormittavuutensa puhdistamon toiminnalle. Tästä syystä on huomattava, että lietteen tuojan tulee aina ilmoittaa tuodun määrän lisäksi lietteen laatu, tässä tapauksessa se, että kyseessä on nimenomaan puhdistamoliete. Muutoin vesihuoltolaitoksen osalta ei ole lausuttavaa Konnunsuon jätevedenpuhdistamon ympäristölupaa koskien. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on 9.6.2011 päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus tulla kuulluksi ja esittää vastineensa ympäristölupahakemuksesta annetuista lausunnoista. Vastineessaan 16.6.2011 Konnunsuon vankila on todennut näistä mm. seuraavaa: Konnunsuon vankilan sulkeutuessa 31.12.2011 toiminnot on vähennetty minimiin. Henkilökuntaa on päivittäin töissä n.30. Vankilan keittiö valmistaa ruoan vain henkilökunnalle. Toiminta-aikoja on supistettu ja ruoan valmistus kesäloman aikana on lopetettu. Teollista toimintaa ei enää ole. Vankilan tuottama jätevesimäärä on pieni ja vähenee vielä vuoden loppua kohti. Asuinalueen viemäriverkostoon liittyneiden käyttäjien määrä on noin 60. Vankilan jätevedenpuhdistamo vaatii peruskunnostuksen. Rikosseuraamuslaitos ei investoi enää mitään Konnunsuon vankilaan. Peruskorjaus jää uuden omistajan päätettäväksi. Konnunsuon vankilan alueviemäriverkoston saneeraussuunnitelmaa (Rambol Oy 8.3.2005) on toteutettu saatujen määrärahojen puitteissa. Saneeraussuunnitelmaa on edellytetty Vaasan hallinto-oikeuden päätöksessä 16.12.2004 Nro 04/0413/2. Senaatti-kiinteistön tekemien selvitysten perusteella vankilan viemärin liittäminen Lappeenrannan tai silloisen Joutsenon kaupungin viemäriverkostoihin ei ollut kannattavaa. Lappeenrannan kaupungin ympäristölautakunta on edellyttänyt suunnitelmaa vankilalta puhdistamon häiriö- ja ylivuototilanteiden varalle. Puhdistamon ohi tapahtuneet juoksutukset ovat olleet vähäisiä. Tarvetta ohijuoksutukseen tulee vain keväisin lumensulamisen aikaan. Vuotovesiä olisi saatu vähennettyä verkoston peruskorjauksella. Mittavien saneerauksien toteuttaminen vankilan lakkautuspäätöksen jälkeen ei ole ollut mahdollista. Lakkauttamispäätökseen ja jäteveden määrän vä- 22