2. Kaupunginhallitus^^ 322 XV Olympia Helsinki 1952 -yhdistykseltä 139 576 mk:n hintaisen leivänleikkuukoneen, siten ettei maksua suoritettaisi käteisellä, vaan käytettäisiin kaupungin saatavien kuittaamiseen ja ostamaan Havulinna Oy:ltä 88 144 mk:n hintaisen Truvox-merkkisen suurteholattiankiilloituskoneen sillä ehdolla, että maksu suoritettaisiin vasta v. 1953 (Khn jsto 24.9. 6 195, 19.11. 6 472, 3.12. 6 528 ). Vielä oikeutti yleisjaosto elintarvikekeskuksen ostamaan 10 hopeaista kalavatia ja 10 hopeaista lihavatia, joista aiheutuva lasku oli aikanaan toimitettava kaupunginhallitukselle (Khn jsto 9.7. 5 933 ). K^U ton_myynti. Oy. Primula Ab. oikeutettiin ostamaan elintarvikekeskuksen käytöstä poistettu pata 10 000 mk:n hinnasta ja Hobart-merkkinen yleiskeittiökone 25 000 mk:n hinnasta (Khn jsto 22.10. 6 329 ), 14. TEOLLISUUSLAITOKSIA KOSKEVAT ASIAT Teollisuuslaitosten tilinpäätös. Kaupunginhallitus päätti, että teollisuuslaitosten v:n 1951 tilinpäätökset oli jätettävä viimeistään helmikuun 29 p:nä (7.2. 430 ). Sanoma- ja_^kakauslehuen tilaaminen. Teollisuuslaitosten, lautakunnan sanoma- ja aikakauslehtien tilaamista koskeva alistettu päätös saatiin panna täytäntöön siten muutettuna, että teollisuuslaitoksia varten saatiin päivälehtiä tilata yhteisesti vain yksi vuosikerta ja että kaasulaitosta varten saatiin tilata aikakauslehtiä vain yksi vuosikerta (3. 12. 3 203 ). T eolli s_uus laito s_t e n taksojen _ta k.is tam ine n. Kaupunginhallitus päätti kehoittaa teollisuuslaitosten lautakuntaa kiireellisesti tarkistamaan alaistensa laitosten menot ja tulot sekä tekemään tarpeellisiksi osoittautuvat esitykset laitosten kannattavaisuudesta (13.11. 2 987 ). Kive^nkadun _tontui_n:_o _5 _luovuttaminen_ teollisuus_laitost n_jiallintoon Kaupunginhallitus päätti, että korttelissa n:o 473 oleva Kivelänkadun tontti n:o 5 luovutettaisiin teollisuuslaitosten lautakunnan hallintoon ja että tontin pääoma-arvona oli pidettävä 13.974 milj. mk (13.3. 833 ). Kun teollisuuslaitosten lautakunta sittemmin oli tehnyt esityksensä mainitun kiinteistön isännöitsijän ja talonmiehen tointen hoitamisesta ja palkkalautakunta antamassaan lausunnossa ehdottanut kiinteistön luovuttamista kiinteistötoimiston hallintoon, joka hoitaisi mainittujen viranhaltijain palkkaamisen, tahi että teollisuuslaitosten kassa- ja tilivirasto hoitaisi tehtävät ilman eri isännöitsijää, kaupunginhallitus päätti, että Kivelänkatu 5 pysytetään edelleen teollisuuslaitosten lautakunnan hallinnossa sekä että talon isännöitsijälle, apulaiskaapeliinsinööri R. Sarvanteelle saatiin suorittaa isännöitsijän toimesta 6 000 mk:n kuukausipalkkio helmikuun 1 p:stä sekä talonmiehelle, autonkuljettaja A. Timoselle 16 725 mk:n kuukausipalkkio tammikuun 1 p:stä siten, että talonmiehen työsopimukseen kuulumattomat työt saataisiin toistaiseksi suorittaa tuntitöinä. Samalla kaupunginhallitus päätti oikeuttaa teollisuuslaitosten lautakunnan ylittämään mainittujen palkkojen maksamiseksi kaasulaitoksen määrärahoja Palkat enintään 144 000 mk ja sähkölaitoksen vastaavia määrärahoja enintään 168 000 mk (15.5. 1 385 ). Kivelänkatu 5-7:n vuokrat. Teollisuuslaitosten lautakunnan esitettyä kaupunginhallituksen joulukuun 13 p:nä 1951 tekemän päätöksen muuttamista, sikäli kuin se koski Kivelänkatu 5-7:ään asumaan määrättävien muiden kuin ns. päivystäjäin maksettavia vuokria (ks. v:n 1951 kert. I osan s. 215) kaupunginhallitus päätti, ettei lautakunnan esitys antanut aihetta muihin muutok-
2. K au pungi nfc ai1i tus 317 siin, kuin että sellaisille viranhaltijoille ja työntekijöille, joille ei ollut syytä määrätä virka-asunnoksi heille Kivelänkatu 5-7:ssä myönnettyä asuntoa, vuokra vahvistettaisiin 180 mk:ksi m^:ltä kuukaudessa sillä edellytyksellä, että he sitoutuisivat varsinaisen työajan ulkopuolella olemaan laitoksen käytettävissä olematta silti varsinaisia päivystäjiä sekä että heidän oikeutensa asuntoon lakkaisi heti, jos he siirtyvät pois kaupungin palveluksesta (17. 1. 183 ). Talon Kivelänkatu 5-7 vastaanottotarkastukseen nimettiin kaupungin edustajaksi kaupunginarkkitehti L. Björk tai hänen määräämänsä (Khn jsto 5. 3. 5 364 ). Vesilaitos Virat. Teollisuuslaitosten lautakunta oikeutettiin julistamaan vesilaitoksen 45. palkkaluokkaan kuuluvat I putkiverkkoinsinöörin ja suunnitteluinsinöörin virat haettaviksi hakijain esittämin palkkavaatimuksin. Kun virkoihin valitut henkilöt eivät olleet suostuneet palkkalautakunnan ehdottamaan 47. palkkaluokan mukaiseen palkkaan ja teollisuuslaitosten lautakunta oli. esittänyt heille maksettavaksi heidän vaatimansa 52. palkkaluokan mukaisen palkan joko sellaisenaan tahi Rakennusinsinööriyhdistyksen ja kaupungin välillä käydyissä neuvotteluissa mahdollisesti toisin muutettuna, kaupunginhallitus päätti lähettää lautakunnan mainittuja palkkoja koskevan esityksen palkkaluokituskomitean harkittavaksi muiden viranhaltijain palkkojen järjestelyn yhteydessä (9.4. 1 061 ja 31. 7. 2 066 ). Vesilaitoksen tilapäisen vahtimestarin palkka päätettiin korottaa 15. palkkaluokkaan (4.9. 2 326 ). P^kan_suo ittaminen ^lyi^mvalm^nuksen jajalta^ Vesilaitoksen putkenasentajalle H. Palolle päätettiin myöntää täydet palkkaedut hänelle olympiavalmennus.ta varten myönnetyn loman ajalta tammikuun 14 p:stä 19 p:ään (27.3. 957 ). Lo_makorvausta Jc^teya_valitus. Vesilaitoksen kamreeri K. J. Söderlund oli erotessaan maaliskuun 31 p:nä 1951 anonut, että hänelle suoritettaisiin lomakorvaus v. 1946 vahvistetun virkasäännön mukaisesti (ks. kunn. as.kok. s. 295) täyttä vuosilomaa vastaavana. Kun mainittu määräys oli kumoutunut v. 1948 tehdyllä muutoksella (ks. kunn. as. kok. s. 13), oli valittajan lomakorvaus maksettu hänen eroamisaikanaan voimassa olleiden määräysten mukaisesti, joiden mukaan viranhaltijoille ei myönnetty mitään valintamahdollisuuksia, kun valituksenalainen päätös lisäksi ei loukkaa valittajan yksityistä oikeutta eikä ole syntynyt laista poikkeavassa järjestyksessä eikä mene palkkalautakunnan toimivaltaa ulommaksi eikä muutoinkaan ole lain tai asetuksen vastainen, kaupunginhallitus päätti kunnallislain 17 5 ja 179 :n nojalla hylätä valituksen (3.4. 1 000, ks. myös v:n 1948 kunn. as. kok. s. 220 ja 221). Tyytymättömänä kaupunginhallituksen päätökseen oli kamreeri Söderlund valittanut asiasta lääninhallitukseen, jolle annettavassa lausunnossaan kaupunginhallitus päätti esittää asian hylättäväksi, koska valittajan vuosilomakorvaus oli katsottava oikein maksetuksi (5.6. 1 621 ). Lääninhallitus hylkäsi sittemmin valituksen (2. 10. 2 567 ). Määräraha-L Kaupunginhallitus päätti oikeuttaa vesilaitoksen käyttämään eräitä v:n 1951 ja 1952 talousarvion tuloa tuottavien pääomamenojen pääluokkaan kuuluvia siirtomäärärahojaan laitoksen tekemän esityksen mukaisesti (31.1. 344, 13.2. 532, 9.4. 1 063, 24.4. 1 175, 26.6. 1 854,
jlg Kaupun.sirifcai 1 i?.us 18. 9. 2 420, 2. 10. 2 570, 30. 10. 2 846 ja 27. 11. 3 136 ). Viikin alueen ve s i j oht o s uunnit e lm a. Viikin alueen rakennustoimikunnan tiedusteltua mitenkä toimikunnan laadituttama mainitun alueen vesijohtosuunnitelma soveltui kaupungin vesijohtoverkoston rakennussuunnitelmiin sekä miten alueen välttämätön vedensaanti saataisiin turvatuksi, kaupunginhallitus päätti ilmoittaa rakennustoimikunnalle teollisuuslaitosten lautakunnan esityksen mukaisesti, että Viikin alueen sisäisen vesijohtoverkoston rakennussuunnitelma soveltui vesilaitoksen johtoverkon vastaisiin laajennussuunnitelmiin ja ettei ollut estettä verkoston rakentamiseen valtion toimesta ja kustannuksella erinäisin ehdoin (21.8. 2 182 ). Tapanilaan rakennettavan uuden mielisairaalan ve i-_ ja viemr_ikysymy. Vesilaitoksen ja rakennustoimiston tehtäväksi annettiin kiireellisesti selvittää, miten ja millaisin kustannuksin vedensaanti ja viemärikysymys voitiin järjestää uutta mielisairaalaa varten suunnitellulla alueella Tapaninkylässä (21. 5. 1 494 ). Hagalundin_ves johtoverkoston ji itt ä^jn n_ot a n i eme n_ pä äj o ht oo n. Kaupunginhallitus päätti tehdä Asuntosäätiön kanssa sopimuksen vesijohdon rakentamisesta ja veden toimittamisesta Hagalundin alueelle seuraavin ehdoin: 1) Hagalundin alueelle tulevan vesijohtoverkon vaiheittainen rakentaminen, lukuunottamatta verkkoon sisältyvien.12 M läpimittaisten johtojen putkitöitä, tapahtuu säätiön toimesta ja kustannuksella, ollen putkityöt annettava vesilaitoksen tehtäväksi laskutyonä. Putkitöihin sisältyy putkien ja johtoihin tulevien varusteiden hankinta ja asennus. Töiden laskutus tapahtuu omakustannushintaan. 2) Säätiö neuvottelee kaupungin viranomaisten kanssa riittävän ajoissa edellisessä kohdassa mainittujen töiden kulloinkin suoritettavasta laajuudesta. 3) Säätiön vesijohtoverkko siirtyy korvauksetta kaupungin omistukseen sitä mukaa kuin kukin johto-osa valmistuu. Kaupunki on oikeutettu säätiön omistamalla maalla suorittamaan ne työt ja ryhtymään kaikkiin niihin toimenpiteisiin, jotka aiheutuvat vesijohtojen käyttämisestä tai ovat tarpeellisia niiden kunnossapitoa ja korjausta varten. 4) Alueelle tulevan vesijohtoverkon vuotuisen kunnossapidon ja hoidon suorittaa kaupunki ilman korvausta. 5) Säätiö sitoutuu täten korvauksetta luovuttamaan kaupungille sen sopivaksi katsomalta paikalta vesilaitoksen hoitohenkilökunnan asuntotarkoitusta ja tarvittavaa varastotilaa varten noin 1 500 m :n suuruisen tontin, jolle on tarkoitus rakentaa noin 1 000 m^ käsittävä rakennus. 6) Niinikään säätiö sitoutuu korvauksetta luovuttamaan kaupungille alueelle rakennettavaa vesitornia varten korttelin n:o 168 pohjoisosasta noin 4 000 m^:n suuruisen tontin vesitornin rakentamista varten sekä osallistumaan rakennuskustannuksiin suhteellisesti sen vedenkulutuksen mukaan, mikä alueella tulee olemaan verrattuna siihen kokonaiskulutukseen, jota varten vesitorni tulee rakennettavaksi. 7) Alueen vedenkulutuksen veloittaminen tapahtuu kaupungin vesilaitoksen toimesta suoraan ao. kiinteistönomistajilta. Kulutuksen veloittamista varten vesilaitos asentaa kaikkiin kiinteistöihin omat vesimittarinsa. 8) Veden hinta samoin kuin vesimittarien vuokrat ym. vesilaitoksen taksaan sisältyvät maksut ovat alueella olevaan vesijohtoverkkoon liittyville kuluttajille 50 % vesilaitoksen kulloinkin voimassa olevaa taksaa korkeammat. Jos alue liitetään Helsingin kaupunkiin, alenevat maksut taksan mukaisiksi.
2. Kaupunginhallitus ^^ 319 9) Säätiö on oikeutettu, jos niin haluaa, vesijohtoverkkonsa rakentamiseen sidotun pääoman kuoletuksesta ja korosta johtuvien kustannustensa peittämiseksi kantamaan alueensa kuluttajilta kohtuullisen, kulutusmäärään perustuvan lisämaksun, jonka määrä vahvistetaan yksissä neuvoin kaupunginhallituksen kanssa, ja säätiö saa tätä varten vesilaitokselta luettelon kussakin kulutuspaikassa vuosineljänneksittäin tapahtuneesta vedenkulutuksesta. Lisämaksu poistetaan, kun alue liitetään Helsingin kaupunkiin. 10) Veden toimituksessa ja vesijohtojen rakentamisessa noudatetaan edellä mainittuja poikkeuksia lukuunottamatta vesilaitokselle vahvistettua taksaa ja vesijohtojen rakentamisesta annettuja määräyksiä sekä taksaan ja määräyksiin myöhemmin mahdollisesti tehtäviä muutoksia. 11) Siinä tapauksessa, että Hagalundin alue tulee myöhemmin mahdollisesti liitetyksi kaupunkiin sekä tämän johdosta kaupungin ja säätiön välisen edellisen mukaisen sopimussuhteen perusteet muuttuvat, ei säätiö tule esittämään mitään korvausvaatimuksia tämän sopimuksen perusteella kaupungin omistukseen jo luovutettuun vesijohtoverkkoon tai muuhun omaisuuteen nähden. 12) Espoon kunnassa olevan Hagalundin alueen vesijohtoja rakennettaessa on samanaikaisesti rakennettava viemärijohdot tai, ellei viemäriä vielä tarvita, kalliokanavat louhittava niin leveiksi, että niihin voidaan viemäri myöhemmin laskea tarvitsematta suorittaa vesijohtoa vaarantavaa louhintaa. 13) Vesi- ja viemärijohdot on sijoitettava katuun siten, että talojohtojen liittäminen kumpaankin johtoon on helppoa, ja niin, että johtojen vastainen uusiminen voidaan suorittaa toisen johdon sijainnin työtä vaikeuttamatta. 14) Säätiön on huolehdittava siitä, että viemärivedet tulevat ennen mereen johtamista tehokkaasti puhdistetuiksi. Edelleen kaupunginhallitus päätti esittää Otaniemen Säätiölle, että se antaisi seuraavan suostumuksen: Otaniemen Säätiö suostuu täten siihen, että Hagalundiin suunniteltu vesijohtoverkosto yhdistetään Otaniemen pääjohtoon 12" läpimittaisella johdolla, jonka Helsingin kaupunki ja Asuntosäätiö rakentavat. Kaupunki on oikeutettu Otaniemen Säätiön omistamalla maalla suorittamaan ne työt ja ryhtymään kaikkiin niihin toimenpiteisiin, jotka aiheutuvat vesijohdon käyttämisestä tai ovat tarpeellisia sen kunnossapitoa ja korjausta varten (21. 8. 2 183, ks. s. 97). Vielä kaupunginhallitus päätti myöntää tuloa tuottavien pääomamenojen pääluokan lukuun Vesilaitos kuuluvista käyttövaroistaan 7. 5 milj. mk kaupungin ja Asuntosäätiön väliseen sopimukseen perustuvan Hagalundin syöttövesijohdon rakentamista varten (2.10. 2 569 ). V:n 1951 talousarvion yleisten töiden pääluokkaan kuuluvista käyttövaroistaan kaupunginhallitus päätti myöntää 69 203 mk kesävesijohdon vetämisestä Pelastusarmeijan Mustikkamaalla sijaitsevaan päiväsiirtolaan aiheutuneiden kustannusten suorittamiseksi (7. 2. 431 ) sekä kertomusvuoden vastaavalta tililtä 200 000 mk Laajalahdentie 12:n tarjoilujohdon uusimista varten (9. 10. 2 684 ). Tuloa tuottavien pääomamenojen pääluokan lukuun Vesilaitos kuuluvista kaupunginhallituksen käyttövaroista myönnettiin erinäisin ehdoin seuraavat määrärahat: 1. 2 milj. mk vesijohdon rakentamista varten Paraistentiehen (18. 9. 2 419 ); 150 000 mk yleisen vesipostin rakentamista varten Lielahdentielle Lauttasaareen (24.4. 1 168 ); 750 000 mk Gyldenintien vesijohdon jatkamista varten ja 1.65 milj. mk Lielahdentien vesijohdon rakentamista varten (27.3. 954 ); 1. 5 milj. mk Lauttasaaren Isokaaren vesijohdon jatka-
320 2* KaupunkiniuO I iv.i miseksi korttelissa n:o 31076 olevan tontin n:o 1 kohdalle sekä 1.45 milj.mk vesijohdon rakentamista varten Tallbergintiehen Otavantieltä Ilaahkantien tontin n:o 2 kohdalle (27.11. 3 141 ja 3 142 ); 1.45 milj. mk vesijohdon rakentamista varten kunnalliskodin Oulunkylässä olevaan haaraosastoon (3. 12. 3 198 ); 900 000 mk 9 yleisen vesipostin rakentamista varten Oulunkylän syöttöjohdon varteen (27.3. 953 ); 300 000 mk vesipostin rakentamista varten Leankadulle ja Susannankadulle (21.8. 2 179 ); 980 000 mk vesijohdon rakentamista varten Pitäjänmäen kansakoulun kohdalta Knuutintien tontille n:o 10 (13. 11. 2 998 ); 900 000 mk 9 yleisen vesipostin rakentamista varten Puistolan Nummitielle ja Valtatielle (27.3. 952 ); 600 000 mk kesävesijohdon rakentamiseksi Suomenlinnan ns. Kyhlenbeckin mukavuuslaitokseen (12. 6. 1 731 ) ja 400 000 mk Suomenlinnan matkustajapaviljonkiin rakennettavaa talvivesijohtoa varten (10.7. 1 949 ). Tuloa tuottavien pääomamenojen lukuun Satamat kuuluvista kaupunginhallituksen käyttövaroista myönnettiin 950 000 mk Suomenlinnan matkustajapaviljonkiin rakennettavan talvivesijohdon kanavatöitä varten (10.7. 1 949 ). Tuloa tuottamattomien pääomamenojen pääluokkaan kuuluvista käyttövaroistaan kaupunginhallitus myönsi 300 000 mk tarjoilujohdon rakentamista varten kunnalliskodin Oulunkylässä olevaan haaraosastoon (3. 12. 3 198 ). Työkeskus Toimelan Tukiyhdistys oikeutettiin rakentamaan omalla kustannuksellaan vesijohto vesilaitoksen ohjeiden mukaisesti Rakuunatieltä vuokraalueelleen ja pitämään sitä korvauksetta paikalla toistaiseksi, irtisanomisaika 6 kk (2. 10. 2 571 ). Huoneistot. Talossa Kivelänkatu 5 vapaana oleva huoneisto päätettiin luovuttaa vesilaitoksen katuj ohto-osaston II putkime Starille O. Lindgrenille (25. 9. 2 509 ). Vesilaitoksen 75-vuotisjuhla. V:n 1951 talousarvion teollisuuslaitosten pääluokan lukuun Vesilaitos kuuluvista kaupunginhallituksen käyttövaroista myönnettiin 13 735 mk vesilaitoksen 75-vuotisjuhlasta aiheutuneiden kustannusten peittämiseksi (Khn jsto 9. 1. 5 074 ). Hautaj^sjnlai^uus^ Vesilaitoksen I putkimestarin U. Heleniuksen hautajaistilaisuuteen osallistuville kahdelle työntekijälle päätettiin suorittaa ao. palkkatililtä täydet palkkaedut 4 tunnin työajalta (18. 12. 3 359 ). Kaasulaitos V^anhaltijat^ Kaupunginhallitus päätti kehoittaa painatus- ja hankintatoimistoa julistamaan kaasulaitoksen apulaisjohtajan viran haettavaksi 1 kuukauden hakuajalla siten, että kuulutuksessa oli mainittava, että viran muodollisena pääsyvaatimuksena oli diplomi-insinööritutkinto ja että hakijat saivat esittää omat palkkavaatimuksensa (31.1. 346 ja 24.4. 1 177 ). Vielä kaupunginhallitus päätti määrätä kaasulaitoksen putkiverkkoinsinöörin G. T. Bergin oman virkansa ohella hoitamaan mainittua virkaa maaliskuun 5 pistä toistaiseksi ja korkeintaan siihen saakka, kunnes virkaan valittava ottaisi sen vastaan (27.3. 955 ). Kaasulaitokselle sallittiin kesäkuun 1 pin ja joulukuun 31 p:n väliseksi ajaksi palkata tilapäinen 26. palkkaluokkaan ja I kielitaitoluokkaan kuuluva ulkomaisten kielten kirjeenvaihtaja, jolla olisi englannin ja saksan kielten kirjeenvaihtotaito (29.5. 1 542 ). Seuraaville kaasulaitoksen työntekijöille päätettiin myöntää täydet palkkaedut olympiavalmennukseen myönnetyn loman ajaltai asentaja A. Pystyselle
2. Kaupunginhallitus ^^ 321 20 773 mk (9.4. 1 060 ja 17.7. 1 983 ) ja putkenasentaja V. Pyykköselle 37 398 mk (12. 6. 1 724 ). M^rärahat. Kaupunginhallitus päätti oikeuttaa kaasulaitoksen käyttämään eräitä tuloa tuottavien pääomamenojen pääluokkaan kuuluvia siirtomäärärahojaan laitoksen esityksen mukaisesti (28.2. 654 ). V:n 1951 talousarvion yleisten töiden pääluokkaan kuuluvista käyttövaroistaan kaupunginhallitus myönsi 1 504 903 mk kaasulaitoksen talossa Fredrikinkatu 54 olevan asennuspajan huoneiston kunnostamista varten (7. 2. 431 ). Teollisuuslaitosten pääluokan lukuun Kaasulaitos kuuluvista kaupunginhallituksen käyttövaroista myönnettiin 40 000 mk kaasulaitoksen Sörnäisten aseman puhelinvaihteen kojeistohuoneen oviaukon suurentamista varten (17.4. 1 125 ). Nc^maalivar ^t omenetelmän s ov elt amine n_ tain varasto on^ Kaupunginhalli - tus päätti oikeuttaa kaasulaitoksen kirjanpidossaan siirtymään kertomusvuoden alusta käyttämään hiilivaraston osalta normaalivarastomenetelmää vastaavaa kirjaustapaa. Edelleen kaupunginhallitus päätti määrätä varaston suuruudeksi 75 000 tonnia ja sen hinnaksi 3 000 mk tonnilta. Vielä kaupunginhallitus päätti kehottaa kaasulaitosta ottamaan tämän huomioon v:n 1951 tilinpäätöksessään (21.2. 594 ). Kaasulaitoksen turvehiiltämölaitosten myynti. Perusteilla olevan osakeyhtiön puolesta oli johtaja R.O.A. Kassari tarjoutunut ostamaan kaasulaitoksen Myllykoskella ja Malmilla sijaitsevat turvehiiltämölaitokset sekä Malmin hiiltomorakennuksen yhteensä 11 milj. mk:n hinnasta. Kun johtaja Kassari ei kuitenkaan ollut saapunut allekirjoittamaan sopimusta, katsottiin asia rauenneeksi (Khn jsto 20.6. 5 866, 31.7. 2 077 ja 30.10. 2 845 ). K aa sjalaitoks e_n J.iUtyinln nje^l i^in Jlnli^^^iaitten Yhdi tyksen_ jäseneksi. Kaupunginhallitus päätti oikeuttaa kaasulaitoksen liittymään Helsingin Hiilikauppiaitten Yhdistyksen jäseneksi sekä myöntää teollisuuslaitosten pääluokan lukuun Kaasulaitos kuuluvista käyttövaroistaan 70 000 mk kertomusvuoden jäsenmaksun sekä myydystä koksista suoritettavan maksun suorittamista varten (10. 1. 81 ). Auton in^yntij^ Kaasulaitoksen Chevrolet-merkkinen henkilöauto päätettiin myydä 77 000 mk:n hinnasta, mikä oli korkein sanomalehti-ilmoituksen perusteella saatu tarjous (Khn jsto 8.10. 6 273 ). Sähkölaitos Virat. Sähkölaitokseen päätettiin tammikuun 1 p:stä 1953 joulukuun 31 p:ään palkata 4 tilapäistä sähkömestaria 34. palkkaluokan mukaisella palkalla (2. 10. 2 568 ). Kaupunginhallitus päätti, että sähkölaitoksessa työskentelevät autonkuljettajat S. Ekström, J. Nyström ja A. Wahlroos saisivat lukea työsopimussuhteessa palveltuun aikaan myös laskuajossa työskentelemänsä ajat (20. 3. 879 ). Ai^opäiyy^täjien_ lukumä rän Lisääminen. Kaupunginhallitus päätti, että sähkölaitoksen autopäivystyks e en ennestään osallistuneiden neljän autopäivystäjän lisäksi velvoitettaisiin autonesimies V. Autio ja kuljettaja L. Raitala osallistumaan päivystykseen siten, että he olisivat velvolliset vuorollaan oleskelemaan asunnossaan, josta heidät voitaisiin tarvittaessa kutsua työhön. Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa teollisuuslaitosten lautakuntaa saattamaan asian päivystyskorvauksen vahvistamista varten palkkalautakunnan käsiteltäväksi (31.1. 342 ).
322 2 Kau uru ;i nhal 1 i tu u Lomat. Kaupunginhallitus päätti kumota teollisuuslaitosten lautakunnan alistetun päätöksen vuosiloman myöntämisestä toimitusjohtaja U. Rytköselle sekä kehottaa lautakuntaa myöntämään mainitun loman muulloin kuin heinäkuun 7 p:n ja elokuun 3 p:n välisenä aikana (12.6. 1 726 ). Sähkölaitoksen varastomiehelle A. Kähköselle päätettiin asianomaiselta palkkatililtä maksaa täysi palkka hänelle olympiavalmennukseen myönnettyjen lomien ajalta, eli yhteensä 56 126 mk (21.2. 587, 8.5. 1 311, 17.7. 1 984, 21. 8. 2 177 ja 2. 10. 2 565 ). M^rärahaL Tuloa tuottavien pääomamenojen pääluokan luvun Sähkölaitos kaupunginhallituksen käyttövaroista myönnettiin 8 milj. mk Munkkisaaren teollisuusalueen kaapeliverkon täydentämistä varten (13. 11. 3 000 ). Sanomalehtien^ tilaaminen. Kaupunginhallitus päätti, että sähkölaitoksen sanomalehtien tilaamista koskeva alistettu päätös saatiin panna täytäntöön (3. 12. 3 203 ). Vi ka-asunnot. Kaupunginhallitus teki joukon sähkölaitoksen virka-asuntojen määräämistä koskevia päätöksiä, määräten eräissä tapauksissa mm. niistä perittävän vuokran suuruuden (17.1. 181, 7.2. 428, 24.4. 1 183 ja 23. 10. 2 780 ). Im_at an Voima_Oy:n_ kaupungille hankkimaa ähkötehoa^koskeva J^itus^. Merkittiin tiedoksi, että korkein hallinto-oikeus oli hylännyt kaupunginhallituksen valituksen, joka koski Imatran Voima Oy:n toimittaman sähkövoiman supistamisesta kaupungille aiheutuneen vahingon korvaamista valtion varoista (3. 12. 3 205 ). V ar asto_-j a_ kone paja ra ke nnukse n_ ra kerit a m inen ja_kam pin _ase m ar akennu k- sessa_ Kaupunginhallitus päätti antaa yleisten töiden lautakunnan tehtäväksi kiireellisesti laadituttaa Hämeentien ja Viikinkadun väliselle alueelle rakennettavan sähkölaitoksen asentajainkeskuksen piirustukset kustannusarvioineen. Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa teollisuuslaitosten lautakuntaa irtisanomaan ka-upungin ja Sähköntarkastuslaitoksen välillä tehdyn, Kampin ala-asemarakennuksen huoneistoja koskevan sopimuksen sekä aikanaan luovuttamaan huoneistot sähkölaitoksen omiin tarkoituksiin (7. 2. 424 ). Malmin_ erään_ muuntoasem_an ^irtämin^n^ Pukinmäen tiehoitokunnan anomus Kartanontien rakentamisesta sekä Malmin Sähkölaitos Oy:n Erottajantien ja Kartanontien kulmauksessa olevan muuntoaseman siirtämisestä ei antanut aihetta muihin toimenpiteisiin, kuin että mainittu muuntoasema siirrettäisiin kaupungin kustannuksella sähkölaitoksen määräämänä aikana sen määräämään paikkaan (21. 2. 592 ). Sähkölamppujen myynti. Jännitteen korotuksen yhteydessä sähkölaitoksen haltuun joutuneet käytetyt 125 voltin sähkölamput päätettiin myydä revisiotoimiston kanssa sovittavia hinnoitteluperusteita noudattaen (Khn jsto 5. 3.5 363 ). Suvilahden ^sähköasema. Kaupunginhallitus päätti, että Suvilahden jäähdytysvesijohdon rakentamisesta aiheutuvat kustannukset saatiin suorittaa kokonaisuudessaan tuloa tuottavien pääomamenojen pääluokan lukuun Satamat kuuluvista Laiturit, väylät, rautatiet ja kadut määrärahoista. Samalla kaupunginhallitus päätti, että sähkölaitoksen v. 1951 johdon rakentamisesta suorittamat kustannukset 9 913 693 mk + 16 % oli otettava huomioon tonttien lunastuksia ja vuokria määrättäessä (21.8. 2 175 ).