Mediatilaisuus POHJOLAN VOIMA OYJ

Samankaltaiset tiedostot
Kotimaista säätövoimaa vedestä

Missio ja arvot. Missio

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ

Uudenlainen vesivoimahanke Iijoella Mahdollisuus vai uhka vaelluskaloille. Vaelluskalafoorumi

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Mistä joustoa sähköjärjestelmään?

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia

Energiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta. Helsingissä,

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto

Energiavuosi Energiateollisuus ry Merja Tanner-Faarinen päivitetty:

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Kollaja YVA-seurantaryhmän kokous Kehittämiskeskus Pohjantähti Pudasjärvi

Suomi tarvitsee lisää uusiutuvaa kotimaista säätövoimaa

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

SELVIÄVÄTKÖ LOHEN POIKASET MERELLE JA OSATAANKO KALATIET SIJOITTAA OIKEIN?

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Energiaa kuin pienestä kylästä Keravan Energia Oy. Johanna Haverinen

LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA. Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi

Pohjoisten jokien merkitys vesivoimantuotannossa Voimalaitospäällikkö Janne Ala

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Hiilitieto ry:n seminaari / Jonne Jäppinen Fingrid Oyj. Talvikauden tehotilanne

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Millä Tampere lämpiää?

Primäärienergian kulutus 2010

Vesivoiman merkitys Suomen energiajärjestelmälle ÅF-CONSULT OY

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum

Kohti fossiilivapaata Suomea teknologiamurroksessa

Kokemuksia vesivoimarakentamisen asemasta uudessa vesioikeudellisessa ympäristössä

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä

Kestävä kehitys Fortumissa

TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke

Iijoen otva. Oulu, Mirko Laakkonen

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? Stefan Storholm

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä

Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito. Vaelluskalafoorumi Kotkassa Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj

Teollisuussummit Risto Lindroos. Vähähiilisen sähköntuotannon haasteet voimajärjestelmälle

Kuntien 6. ilmastokonferenssi Alustus paneelikeskustelu, energian tuotanto ja käyttö murroksessa - omistajapolitiikka avainkysymys

Ajan, paikan ja laadun merkitys ylijäämäenergioiden hyödyntämisessä. Samuli Rinne

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi

Luku 3 Sähkömarkkinat

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mitä Otvassa saavutettiin? Iijoki Foorumi, Kierikkikeskus,

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Talvikauden tehotilanne. Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Kemijoki Oy tänään Erkki Huttula Ympäristöpäällikkö. Lapin kalastusaluepäivät

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä Helsinki Jonne Jäppinen

Kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistävät hankkeet

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry,

Kemijoki Oy Vesivoimalaitoksien valaistus

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto

Sähköverkkovisio 2025? 16/03/2016 Jarmo Partanen

Energialähteiden osuus (%) energian kokonaiskulutuksesta Suomessa v. 2010

Kotimainen energiakatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki

SUOMALAISTEN ENERGIA-ASENTEET 2018 Energiateollisuus ry Marraskuu Suomalaisten energia-asenteet 2018

Uudet energiatekniikat

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Energiapoliittisia linjauksia

Ajankohtaiskatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Keski-Suomen energiatase 2016

Sähköjärjestelmän toiminta talven kulutushuipputilanteessa

Lähienergialiiton kevätkokous

Auringosta voimaa sähköautoon -seminaari Kuopio Ari Puurtinen

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Energian tuotanto ja käyttö

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti

Smart Generation Solutions

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

Energiamurros. Nyt! Yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksiä energia-alan kehityksestä. Pohjolan Voima

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Suvilahden energiavarasto / Perttu Lahtinen

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Transkriptio:

Mediatilaisuus 14.2.2018 2 (34)

Markkinaehtoisuus ja vesivoima saavat vahvan tuen Toimitusjohtaja Lauri Virkkunen 5 (34)

Pohjolan Voima täyttää 75 vuotta Tarinamme alkoi vuonna 1943 vesivoimasta, jolla teollisuus varmisti energian saantinsa. Vuosikymmenien aikana toimintamme on laajentunut lämpövoimaan ja ydinvoimaan. Vesivoiman merkitys on suuri myös tulevaisuudessa. 6 (34)

Vesivoima nauttii kansalaisten, päättäjien ja naapuruston luottamusta Vesivoimaa pitäisi lisätä tai määrä on sopiva, % 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Naapurusto Energia-alan vaikuttajat Kansalaiset Lähteet: PVO-Vesivoima Oy Yrityskuvatutkimus 2017, Taloustutkimus; Pohjolan Voiman sidosryhmäkartoitus 2017, Aula Research Oy; Energia-asenteet 2017, Energiateollisuus ry & IROResearch Oy 7 (34)

Vesivoima on välttämätön osa suomalaista energiajärjestelmää Noin 20 prosenttia Suomessa tuotetusta sähköstä on vesivoimaa. Yli puolet uusiutuvilla tuotetusta sähköstä Suomessa on vesivoimaa. Vesivoima on hiilidioksiditonta tuotantoa. Kotimaista energia, jota tuotetaan tehokkaasti, toimintavarmasti, hajautetusti ja ilman veronmaksajien tukea Vesivoima on nopein ja tehokkain tapa tasapainottaa sähkön tuotanto vastaamaan kulutusta (säätövoima) Sähkön tuotanto Suomessa 2017 Lähde: Energiateollisuus ry, Sähkövuosi 2017 8 (34)

MWh 14000 12000 Keskimäärin 70 % vuorokausisäädöstä tehdään vesivoimalla Suomen sähkön tuotanto ja kulutus 20.10.-14.11.2017 10000 8000 6000 4000 2000 0 Ydinvoima CHP teollisuus CHP kaukolämpö Lauhdevoima Tuulivoima Vesivoima Muu tuotanto Kulutus 9 (34)

Eri keinoilla tasapainottaa sähkön kysyntää ja tuotantoa on oma roolinsa sek min tunti päivä viikko kuukausi vuosi Vauhtipyörät Sähköautot Sähkövarastot Kysynnänjousto Pumppuvoimalat Paineilmavarastot Power to Gas Vesivoima Lauhdevoima (hiili, kaasu, bio ) 10 (34)

Naapurusto luottaa vesivoimaan Toimitusjohtaja Pertti Pietinen, PVO-Vesivoima Oy 11 (34)

PVO-Vesivoima lyhyesti Kahdeksan omaa ja neljä voimalaitosta, joissa osaomistus. Tuotanto 1,7 TWh vuodessa ja teho 449 MW. Voimalaitokset rakennettu tai laajennettu vuosina 1949 1997 ja 2016. Laitoksia modernisoitu runsaan 10 vuoden aikana yli 60 milj. eurolla. Kiinteistöverot noin 6 M / v. Ympäristönhoito noin 1,7 M / v. Vesivoimalaitosten käynnissäpito työllistää noin 50 henkilöä. Laitoksia ajetaan Harjavallan keskusvalvomosta. Huolehdimme vesiympäristöstä ja osallistumme aktiivisesti yhteistyöhankkeisiin mm. vaelluskalojen elinolosuhteiden parantamiseen. Voimalohi Oy: kalanviljely ja istutus. Vesivoimalaitos Vesivoimalaitos osaomistus 12 (34) POHJOLAN VOIMA OYJ 14.2.2018

Vesivoimalla on vahva kannatus myös paikallisesti Selkeä enemmistö vesivoiman toiminta-alueen asukkaista mieltää vesivoiman erinomaiseksi sähkön tuotantotavaksi. Myönteisenä nähdään kotimaisuus, uusiutuvuus ja ilmastonmuutosta hillitsevä vaikutus. 13 (34)

Yli puolet asukkaista toivoo vesivoiman osuuden kasvattamista sähkön tuotannossa 14 (34)

Naapurusto suhtautuu yhtiöön myönteisesti Vastaajien yleismielikuva PVO-Vesivoiman tavasta hoitaa ympäristö- ja yhteiskuntavastuuta on varsin myönteinen. Enemmistö vastaajista näkee siinä myös parantumista edellisiin tutkimuskertoihin verrattuna. 15 (34)

Taustadiat 16 (34)

Laitoskantamme Pohjolan Voima tuotantopaikkakunnat 12 vesivoimalaitosta 10 lämpövoimalaitosta 1 ydinvoimalaitos 17 (34)

Pohjolan Voiman sähkön tuotanto 2016 12,4 TWh Pohjolan Voiman sähkön tuotannon osuus Suomen sähkön kokonaistuotannosta oli noin 20 % vuonna 2016. 18 (34)

Pohjolan Voiman vesivoimakapasiteetti Meillä on kahdeksan omaa voimalaitosta ja neljä voimalaitosta, joissa meillä on osaomistus. Voimalaitoksemme on rakennettu tai laajennettu vuosina 1949 1997 ja 2016. Vesivoimalaitosten perusparannuksilla lisää sähköä, tuotantotehoa ja vuosikymmeniä käyttöikää. Iijoella lisää tehoa 20 MW vuosina 2005 2013. Kokemäenjoen Melon voimalaitoksen peruskunnostettiin vuosina 2014 2015. Kokemäenjoen Harjavallassa rakennettiin uusi koneisto ja perusparannettiin voimalaitos 2014-2017. Kemijoen Isohaaran voimalaitoksen automaatio uusittiin 2016 2017 ja Iijoen Raasakan sähkö- automaatiojärjestelmät uusitaan vuonna 2018. Peruskunnostamme voimalaitoksiamme noin 20 vuoden välein. Uudistamme mittavasti eli modernisoimme voimalaitoksiamme 40-50 vuoden välein. Huolehdimme vesiympäristöstä ja osallistumme yhteistyöhön vaelluskalojen luonnonkierron palauttamiseksi. Vesivoimalaitos Vesivoimalaitos osaomistus 19 (34)

Vaelluskalojen palauttaminen: Paras tulos saavutetaan yhteistyöllä, laajalla keinovalikoimalla ja vaiheittain edeten Olemme mukana laajassa Iijoen otva -yhteistyöhankkeessa Iijoen kehittämiseksi ja vaelluskalojen luonnonkierron palauttamiseksi Olemme mukana Iijoen vaelluskalakärkihankkeessa 4,3 M :n hanke, jossa valtion rahoitus 2 M Olemme jättäneet rakennuslupahakemuksen Raasakan älykalatielle aluehallintovirastoon metsähallituksen kanssa Tutkijat selvittävät ja rakentavat smolttien alasvaelluksen mahdollistavia ratkaisuja Haapakosken voimalaitoksella. Haapakosken voimalaitoksen yläpuolelle on aloitettu pienpoikasten istutusohjelma. 20 (34)

Vaelluskalojen palauttaminen: Paras tulos saavutetaan yhteistyöllä, laajalla keinovalikoimalla ja vaiheittain edeten Kehitämme Raasakan vanhaa uomaa yhteistyössä Iin kunnan ja jakokuntien kalastajien kanssa Meneillään on yhteistyöhankkeet Irnin ja Koston virtaamien vapaaehtoisesta sopimisesta Osallistumme Kemi- ja Ounasjoen vesistöalueen hankkeisiin Lapin liiton hallinnoima yhteishanke Kalasydän kehityshanke, jonka käytännön testauksia ja mahdollisesti testijakso voimalaitoksellamme Isohaarassa Padoissamme on kolme kalatietä, kaksi Isohaarassa ja yksi Koston säännöstelypadolla Vastaamme vuosittain yli 3 miljoonan kalanpoikasen istuttamisesta Olemme osallistuneet vuosien aikana lukuisiin vaelluskalojen palauttamista selvittäviin tutkimuksiin, jotka ovat mahdollistaneet Iijoen kärkihankkeen aloittamisen 21 (34)

22 (34)

Suomen sähkönkulutus ja tuotanto, liukuva 12 kk Lähde: Energiateollisuus 23 (34)

Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2017 85,5 TWh Lähde: Energiateollisuus ry, Sähkövuosi 2017 24 (34) 14.2.2018

Uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön määrä ennätystasolla 65,0 TWh Uusiutuvat: 47 % Hiilidioksidineutraalit: 80 % Kotimaiset: 52 % Lähde: Energiateollisuus ry, Sähkövuosi 2017 25 (34) 14.2.2018

Vesivoima on välttämätön osa suomalaista energiajärjestelmää Vesivoimalaitokset tuottavat noin 20 prosenttia Suomessa tuotetusta sähköstä. Vesivoima on tärkein uusiutuvan sähkön lähde Suomessa Yli puolet uusiutuvasta sähköstä tuotetaan vesivoimalla. Vesivoima on kotimaista, uusiutuvaa ja hiilidioksiditonta energiaa, jota tuotetaan tehokkaasti, toimintavarmasti, hajautetusti ja ilman veronmaksajien tukea. Vesivoima on nopein ja tehokkain tapa tasapainottaa sähkön tuotanto vastaamaan kulutusta (säätövoima) Vesivoiman osuus vuorokausitason säädöstä on jopa 70 %. Sään mukaan vaihtelevan tuotannon kasvu lisää säätövoiman tarvetta Uusi teknologia tuo vähitellen uusia keinoja sähköjärjestelmän tasapainottamiseen (älyverkot, kulutusjoustot, varastointi), mutta eivät korvaa vesivoiman säätöominaisuutta Vesivoima mahdollistaa muun uusiutuvan sähkön tuotannon: 1 yksikkö vesivoimaa mahdollista 1,1 yksikköä tuuli- tai aurinkosähköä. Yli 90 % vesivoimasta tuotetaan kuudella joella. Suomen vesivoimalaitosten yhteenlaskettu teho on 3 040 MW. Lähde: Energiateollisuus ry, Sähkövuosi 2017 26 (34) POHJOLAN VOIMA OYJ, Kukka, Larnimaa, Pietinen 14.2.2018

Suomen vesivoimalaitokset Teho on yhteensä 3 040 MW 6 suurinta: 96 % kapasiteetista Vesivoiman osuus, 14,6 TWh, oli 22,5 % Suomen sähköntuotannosta vuonna 2017 Lähteet: Energiateollisuus ry, Voimaa vedestä 2007 27 (34)

Yli 90 % suomalaisista tukee vesivoimaa 28 (34)

29 (34) POHJOLAN VOIMA OYJ 14.2.2018