LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 5/2008/1 Dnro LSY 2007 Y 276 Annettu julkipanon jälkeen 12.2.2008 ASIA Viikinmäen jätevedenpuhdistamon ympäristöluvassa edellytetty hajupäästöjen vähentämistä ja tarkkailua koskeva selvitys ja ympäristöluvan täydentäminen, Helsinki SELVITYKSEN ESITTÄJÄ Luvan haltija: Helsingin Vesi PL 1100, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI SELVITYKSEN ESITTÄMISEN AJANKOHTA Selvitys on toimitettu ympäristölupavirastoon 26.9.2007. SELVITYKSEN ESITTÄMISEN PERUSTE Länsi Suomen ympäristölupaviraston 18.10.2004 myöntämän, Vaasan hallinto oikeuden päätöksellä 22.5.2006 nro 06/0137/3 muutetun ympäristölupapäätöksen nro 56/2004/1 lupamääräyksen 3 kolmas kappale ja Länsi Suomen ympäristölupaviraston 13.10.2006 antama päätös nro 21/2006/1 Ympäristönsuojelulain 55 :n 3 momentti VIIKINMÄEN PUHDISTAMON YMPÄRISTÖLUPA Länsi Suomen ympäristölupavirasto on 18.10.2004 antamallaan päätöksellä nro 56/2004/1 myöntänyt Helsingin Veden Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle ympäristöluvan. Päätöksen lupamääräyksiä on muutettu Vaasan hallinto oikeuden 22.5.2006 antamalla päätöksellä nro 06/0137/3 ja Länsi Suomen ympäristölupaviraston 13.10.2006 antamalla päätöksellä nro 21/2006/1. Päästöjä ilmaan koskeva voimassa olevan lupapäätöksen lupamääräys 3, viemärilaitoksen käyttöä ja hoitoa koskeva lupamääräys 5 ja tarkkailua koskevat lupamääräykset 17 ja 19 kuuluvat kokonaisuudessaan seuraavasti:
"Päästöt ilmaan 2 3) Toiminnassa on pyrittävä siihen, että haitallisia päästöjä ilmaan syntyy mahdollisimman vähän. Kattilat ja polttimet on huollettava ja säädettävä riittävän usein, vähintään kaksi kertaa vuodessa. Ennakoitavissa olevat hajupäästöjä aiheuttavat huoltotyöt ja muut toimenpiteet on pyrittävä ajoittamaan ja toteuttamaan siten, että niistä aiheutuva hajuhaitta on mahdollisimman pieni. Luvan saajan on selvitettävä mahdollisuudet hajupäästöjen vähentämiseen haisevien kaasujen muodostuminen ja siihen vaikuttavat toimenpiteet sekä ainakin merkittävimpien kaasujakeiden käsittely huomioon ottaen ja jätettävä 1.10.2007 mennessä ympäristölupavirastolle hakemus hajuhaittojen vähentämistä ja tarkkailua koskevien lisämääräysten antamiseksi. Hakemukseen on liitettävä edellä tarkoitettu selvitys sekä siihen ja ympäristössä suoritettujen hajukartoitusten tuloksiin perustuva toimenpidesuunnitelma toteutusaikatauluineen. Viemärilaitoksen käyttö ja hoito 5) Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että toiminnasta jäteveden viemäröinti ja puhdistamolietteen käsittely mukaan lukien ei aiheudu terveydellistä vaaraa tai haittaa. Puhdistamoa ja sen piirissä olevaa viemäriverkostoa kokonaisuudessaan on käytettävä ja hoidettava siten, että saavutetaan mahdollisimman hyvä puhdistustulos ja että toiminnasta aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Esiselkeytyksestä suoraan mereen johdettavien jätevesien määrä on rajoitettava mahdollisimman vähäiseksi ja kyseiset jätevedet on käsiteltävä vähintään kemiallisesti mahdollisimman tehokkaasti jo ennen lupamääräyksen 1) mukaista käsittelymenetelmän tehostamista. Käyttö ja päästötarkkailu 17) Ilmaan johdettuja päästöjä koskeva käyttö ja päästötarkkailu mädättämökaasun tarkkailu mukaan lukien on toteutettava hakemuksessa esitetyllä tavalla standardimenetelmien mukaisesti. Tarkkailuohjelmaa voidaan tarkistaa Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, tarkkailun kattavuutta tai lupamääräysten valvottavuutta. Ympäristövaikutusten tarkkailu 19) Toiminnasta ympäristöön kohdistuvia hajuvaikutuksia on tarkkailtava vähintään kerran vuodessa tehtävin hajukartoituksin Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Hajukartoitus tulee tehdä ajankohtana, jolloin mahdollinen hajuhaitta on todennäköisesti
3 suurimmillaan. Tarkkailusuunnitelma on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle 1.2.2007 mennessä." Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on jätettävä 1.10.2012 mennessä. SELVITYS Yleistilanne Puhdistamotoiminta tapahtuu pääosin kallioluolastossa. Maan päälle on sijoitettu vain sellaiset toiminnot, joita turvallisuussyistä ei ole katsottu voitavan sijoittaa luolastoon. Näitä ovat räjähdysvaaran vuoksi lähinnä energia asema, kaasukello, lietteen kuivaamorakennuksen yläosa, mädättämöiden yläosat ja mädätetyn lietteen dekantointialtaat. Maan päällä sijaitsevat myös metanolin vastaanottoasema ja päärakennus sekä tuloilman ottorakenteet ja poistoilmapiippu. Puhdistamon poistoilma (110 m 3 /s) johdetaan kokonaisuudessaan ulkoilmaan 50 metriä korkean piipun kautta. Hajukaasuja ei käsitellä. Lietteenkäsittelyn muuttaminen Häiritsevää hajua syntyy etupäässä hapettomissa oloissa tapahtuvasta mikrobitoiminnasta. Tyypillisiä, hajuhaittoja jo pieninäkin pitoisuuksina aiheuttavia yhdisteitä ovat sulfaatista pelkistyvä rikkivety (H 2 S) ja metyylimerkaptaani (CH 3 SH). Hajua aiheuttavista typpiyhdisteistä muodostuu eniten ammoniakkia (NH 3 ). Tietyissä huoltotilanteissa kuten mädättämön laitteistojen ja poistoilmapuhaltimien huolloissa ja saneerauksissa saatetaan ilmaa joutua johtamaan ulos maanpinnan tasolla. Tällöin saattaa ilmetä paikallista, lyhytkestoista hajuhaittaa. Kyseisissä erikoistilanteissa muodostuneita hajukaasuja ei ole mahdollista käsitellä. Varsinaisen puhdistamotoiminnan lisäksi alueella on pistemäisiä hajulähteitä, kuten puhdistamolle johtavien jätevesitunneleiden tuuletusputket ja Viikinmäen pohjoispuolella sijaitseva Pihlajanmäen pumppaamo. Hetkellisiä hajuhaittoja aiheuttaa myös entisen Viikin puhdistamon tontilla sijaitseva sakokaivolietteiden ja umpisäiliöjätevesien vastaanottoasema. Puhdistamoluolaston yläpuolelle on rakennettu ja rakennetaan asuinkerrostaloja. Loppusijoitettavan puhdistamolietteen määrän vähentämiseksi ja uusien sijoitusvaihtoehtojen löytämiseksi on suunniteltu lietteen termisen kuivauksen käyttöönottoa. Suunnittelun lähtökohtana on prosessin hajukaasujen käsittely siten, että ympäristöön kohdistuva hajukuormitus ei kasva nykyisestä. Kuivauksen yhteydessä vapautuville hajukaasuille järjestetään kohdepoistot ja kaasut käsitellään biologisilla hajusuodattimilla. Lopullisia päätöksiä kuivauksen toteuttamisesta ei ole tehty. Prosessi on käytössä aikaisintaan vuonna 2010.
Hajupäästöt ja niiden rajoittaminen 4 Nykyinen päästötaso Puhdistamon laskennalliset, prosessiyksikkökohtaiset keskimääräiset poistoilmamäärät ja hajuyksikköinä (hy) ilmoitetut hajupäästöt ovat vuositasolla seuraavat: Prosessiyksikkö Poistoilman hy/m 3 hy 10 6 /h % määrä, m 3 /s Välppäämö Esiselkeytysaltaat Mädätetyn lietteen välivarastot Välpelavatila 16,5 22,4 5,6 7,4 8 000 4 000 12 000 8 000 475 322 242 213 26,8 18,2 13,7 12.0 Hiekanerotusaltaat Raakalietealtaat Esi ilmastusaltaat Pienpuhdistamo 5 0,7 2 1,2 7 000 25 000 5 000 6 000 126 63 36 26 7,1 3,6 2,0 1,5 Pihlajamäen tulotunneli Nestemäisten jätteiden altaat Muu laitos 0,9 0,1 50 4 500 6 000 1 400 15 2 252 0,8 0,1 14,2 Yhteensä/keskiarvo 111,8 4 400 1 772 100,0 Merkittävimmät hajupäästölähteet ovat välppäämö ja välppeen säilytystilat, esiselkeytys ja mädätetyn lietteen välivarasto. Lämpiminä kausina biologinen hajotustoiminta viemäriverkostossa ja tästä johtuen myös puhdistamon hajupäästöt ovat suurimmillaan. Päästöt tulevaisuudessa Puhdistamon tulokuormituksen kasvaessa myös hajukaasujen määrä kasvaa, mutta muutos on niin pieni, ettei sitä voida havaita. Puhdistamolle suunniteltu terminen kuivaus ei lisää ympäristöön kohdistuvia hajupäästöjä kuivauksen hajukaasujen käsittelyn vuoksi. Muilta osin hajupäästöjä pyritään vähentämään huolto ja saneeraustöistä ja muista syistä johtuvien häiriötilojen ennaltaehkäisyn avulla. Mahdollisuudet hajupäästöjen vähennystoimien tehostamiseen Vuosina 2006 ja 2007 tehtyjen tutkimusten nojalla kesällä 2007 laaditun hajujen hallinnan yleissuunnitelman mukaan koko puhdistamon poistoilmaa ei ole teknisesti mahdollista käsitellä, vaan suunnittelussa on keskitytty arvioimaan hajukaasujen konsentroinnin ja biologisilla hajusuodattimilla suoritettavan käsittelyn vaikutuksia kaikkein haisevimpien kohteiden osalta. Haisevimpien hajukaasujen konsentrointi on mahdollista toteuttaa kotelointien ja katteiden avulla. Suodattimet sijoitettaisiin ulkoilmaan poistoilmapiipun ja mädätetyn lietteen välivaraston väliseen tilaan.
5 Toimenpiteen avulla ympäristöön kohdistuvan hajupäästön kokonaismäärää olisi mahdollista vähentää 30 50 %. Investointikustannukset (alv 0 %) olisivat noin 6 Milj. ja vuotuiset käyttökustannukset noin 50 000. Ilmatieteen laitoksella laaditun mallinnuksen mukaan hajupäästön kokonaismäärän vähentäminen 50 % pienentäisi lyhytaikaisen hajun (30 s) esiintymistä lähialueella 20 30 % ja pitkäaikaisen hajun (1 h) esiintymistä noin 80 %. Hajun esiintyminen puhdistamon ympäristössä Mittaustulokset Mallinnustulokset Toiminnan hajuvaikutuksia arvioidaan kerran vuodessa hajupaneelin avulla tehtävin kartoituksin. 13.9.2006 tehdyssä hajupaneelissa havaittiin puhdistamon toiminnasta aiheutuvaa, selväksi luokiteltua hajua kapealla, noin 100 m x 500 m:n kokoisella alueella 600 1 100 metrin päässä puhdistamosta. Heikoksi luokiteltua hajua havaittiin noin 130 m x 1 500 m:n kokoisella alueella 150 1 600 metrin päässä puhdistamosta. Voimakasta hajua ei havaittu. 24.5.2007 tehdyssä hajupaneelissa havaittiin puhdistamon toiminnasta aiheutuvaa, selväksi luokiteltua hajua kapealla, noin 20 200 m x 1 700 m:n kokoisella alueella 100 1 500 metrin päässä puhdistamosta. Heikoksi luokiteltua hajua havaittiin noin 70 300 m x 1 950 m:n kokoisella alueella 150 1 900 metrin päässä puhdistamosta. Voimakasta hajua ei havaittu. Puhdistamon aiheuttamien hajujen esiintyminen painottuu Ilmatieteen laitoksen selvityksen mukaan vallitsevien tuulensuuntien mukaisesti puhdistamon koillis ja pohjoispuolille. Suurimmat hajufrekvenssien alueet muodostuivat noin 300 400 metrin päässä puhdistamosta koilliseen olevalle asuinalueelle. Haju on pääosin lyhytkestoista (30 s). Pidempiaikaista (1 h) hajujen esiintymistä ei ole tasolla 3 5 hy/m 3 (selkeä, tunnistettavissa oleva haju). Pahimmat pidempikestoiset hajuhaittatilanteet voivat syntyä vain häiriötilanteissa. Arvion mukaan puhdistamon päästöt voivat ajoittain aiheuttaa lyhytkestoista tunnistettavaa hajua nykyisellä, puhdistamon lähellä sijaitsevalla asuinalueella. Tilanne tulisi olemaan sama myös puhdistamon lähelle suunnitellulla uudella asuinalueella. Hajusta tehdyt huomautukset Helsingin Vedellä käytössä olevan sähköisen palautejärjestelmän kautta puhdistamon aiheuttamista hajuhaitoista tehtiin vuonna 2006 yksi ja vuoden 2007 tammi elokuussa kahdeksan valitusta. Suoria
Hajuvaikutusten tarkkailu Kirjanpito ja raportointi Riskit ja poikkeustilanteet 6 hajuvalituksia tehtiin vuoden 2007 tammi elokuussa lisäksi kymmenen. Vuoden 2007 osalta valitukset ajoittuivat heinä elokuulle, jolloin Helsingin Veden sopimusasiakas toimitti puhdistamolle sopimuksen vastaisesti puutteellisesti esikäsiteltyä nestemäistä jätettä. Sopimus on sittemmin purettu. Valvontaviranomaisten, Helsingin ympäristökeskuksen ja Uudenmaan ympäristökeskuksen taholta puhdistamoon on otettu yhteyttä hajuvalitusten vuoksi vain muutaman kerran puhdistamon koko toimintajakson aikana vuodesta 1994 lähtien. Helsingin Sanomien toimesta heinä elokuussa 2007 suoritetussa pääkaupunkiseudun hajulähteiden kartoituksessa puhdistamon hajukuormitusalueelta ei tullut yhtäkään palautetta. Kerran vuodessa tarkkailuohjelman mukaisesti toteutettava hajupaneeli järjestetään tilanteessa, jossa puhdistamo on täydessä toiminnassa. Eri tarkkailukerroilla saadut tulokset ovat yhtenevät ja antavat realistisen kuvan toiminnan vaikutuksista. Tulokset vastaavat hyvin myös leviämismallilla laskettuja tuloksia. Tarkkailuohjelman muutoksiin ei ole tarvetta. Puhdistamon käsittelyprosessien poikkeamat kirjataan Artturikunnossapitopäiväkirjaan. Hajuvalitukset kirjataan lomakkeelle, jonka avulla mahdollisten haittojen alkuperää ja syitä on mahdollista kartoittaa. Puhdistamolla on sääasema, jonka tiedot tallentuvat Metso raportointijärjestelmän tietokantaan. Säätietoja voidaan hyödyntää hajun leviämiseen liittyvissä ongelmatapauksissa. Erityisesti hajupäästöihin liittyviä merkittäviä riskitekijöitä ei juurikaan ole. Poikkeuksen muodostavat satunnaispäästöt tilanteissa, jolloin ilmanvaihtoilmaa ei saada johdettua poistoilmapiippuun. Käyttöhäiriötilanteiden vähentämiseksi ja niiden kestoajan lyhentämiseksi puhdistamolla on panostettu mm. mallinnukseen, käyttöhäiriösuunnitelmien laadintaan, prosessiautomaation kehittämiseen ja koulutukseen. ASIAN KÄSITTELY Tiedottaminen Asia on ympäristönsuojelulain 38 :n nojalla annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Helsingin kaupungissa 17.10. 16.11.2007. Kuuluttamisesta on ilmoitettu erikseen asianosaisille.
7 Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 36 :n nojalla pyytänyt hakemuksesta lausunnot Uudenmaan ympäristökeskukselta, Helsingin kaupungilta ja Helsingin kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta. Lausunnot 1) Uudenmaan ympäristökeskus on todennut, että puhdistamon lähialueiden olosuhteet eivät ole muuttuneet merkittävästi puhdistamon ympäristölupahakemuksen vireillä olosta. Puhdistamon lähiympäristöön suunnitellaan lisää asuinalueita, mutta hajun leviämisselvitysten perusteella voimakkaimpien hajuhaittojen alueet ovat ennallaan asuinalueiden osalta. Toimintaa on edelleen harjoitettava niin, että siitä ei aiheudu hajua, joka aiheuttaa kohtuutonta viihtyisyyshaittaa puhdistamon ympäristössä. Koko poistoilman käsittely ei ole mielekästä, mutta hajujen hallinnan yleissuunnitelmassa esitetty hajulähteiden spesifiointi, erilliskeräys, ja keskitetty käsittely suodattimilla on keino, joka on otettava käyttöön, jos viihtyisyyshaitta realisoituu ja todentuu esimerkiksi hajuvalitusten määrän merkittävänä kasvuna. Haisevimpien poistoilmajakeiden erilliskäsittely on toteutettava viimeistään silloin, kun puhdistamolla aloitetaan lietteen terminen käsittely. Hajua tuottavien häiriöiden varalle puhdistamolla on oltava toimenpidesuunnitelma hajuntorjuntaan käytettävistä keinoista ja siitä, miten hajuista, niiden kestosta ja hajujen johdosta toteutettavista toimenpiteistä tiedotetaan vaikutusalueen asukkaille. Ympäristöluvan hajuja koskevat määräykset olisi ulotettava koskemaan myös jäteveden viemäröintiä. 2) Helsingin kaupunginhallitus on pitänyt hajujen hallinnan yleissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden kustannuksia korkeina saavutettavaan hyötyyn nähden ja katsonut, että puhdistamon ympäristössä esiintyvää normaalitoiminnan aiheuttamaa hajua olisi tarkoituksenmukaisinta vähentää prosessin ajoa kehittämällä, puhdistamon yleistä hallittavuutta parantamalla ja pyrkimällä mahdollisimman pieneen käyttöhäiriöiden määrään. Hajupäästöjen vähentämistoimenpiteet voidaan toteuttaa vähitellen. Lisäksi kaupunginhallitus on katsonut, että nykyisen ympäristöluvan edellyttämä tarkkailu on riittävä. Jatkossa puhdistamon hajuvaikutusten tarkkailu olisi hyvä järjestää siten, että vuosittainen tarkkailu kattaa riittävästi myös puhdistamon länsi ja luoteispuolella olevat uudet asuinalueet. Asukaspalautetta tulee jatkossakin hyödyntää. 3) Helsingin kaupungin ympäristölautakunta, joka on myös Helsingin kaupungin terveydensuojeluviranomainen, on katsonut, että puhdistamon ympäristössä esiintyvää normaalitoiminnan aiheuttamaa hajua on vähennettävä. Hakemuksessa esitysten selvitysten mukaan hajun esiintymistä voidaan vähentää merkittävästi kohtuullisin kustannuksin. Koska haitat eivät ole vakavia, vähentämistoimen
Helsingin Veden vastine 8 piteet voidaan toteuttaa vähitellen. Tavoitteena tulisi olla, että selvää hajua esiintyy puhdistamon ympäristön asuin ja virkistysalueilla enintään 3 % ajasta. Hajupäästöjä aiheuttavat poikkeukselliset tilanteet on minimoitava. Hajuvaikutusten tarkkailu on järjestettävä jatkossa siten, että vuosittainen tarkkailu kattaa riittävästi myös puhdistamon länsi ja luoteispuolelle sijoittuvat uudet asuinalueet. Helsingin Vesi on 15.1.2008 toimittanut ympäristölupavirastolle vastineen lausuntojen, muistutusten ja mielipiteiden johdosta. Helsingin Vesi on todennut, että toiminnan laajuuteen ja ympäristönsuojelulliseen merkittävyyteen nähden esiintyneitä hajuhaittoja ei voida pitää suurina. Lähialueiden asukkaiden kokema todellinen hajuhaitta on pieni ja jo nykyiselläänkin hyvin hallittu. Todennettuihin hajuhaittoihin puututaan nykyisinkin välittömästi. Prosessitekniset hajulähteet paikannetaan ja normaalista poikkeava hajun muodostus pyritään estämään tai katkaisemaan mahdollisuuksien mukaan. Myös ulkopuolisten jätteiden käsittelyyn liittyvien hetkellisten hajuongelmien osalta tapauksiin on puututtu välittömästi ongelman tultua ilmi. Hajupäästöjen ollessa nykyisen kaltaisia, satunnaisia ja kestoltaan hyvin lyhytaikaisia, niistä tiedottaminen erikseen vaikutusalueen asukkaille ei ole tarkoituksenmukaista. Käytännössä mahdollinen hajuhaitta on todettavissa vasta jälkikäteen, ja hajun kulloinenkin leviämisalue on mahdollista määrittää vain mallintamalla. Tällöinkin tunnistettava hajuaistimus on todennäköisesti syntynyt vain osalle asukkaista. Mahdollisen pitkäkestoisen ja todennetun hajupäästön kohdalla hajuhaitasta on mahdollista tiedottaa Helsingin Veden internetsivuilla. Lisäksi vakavissa, pitkäkestoisissa hajuhaittatilanteissa on mahdollista harkinnan mukaan käyttää esimerkiksi postin osoitteetonta ykkösjakelua. Erikseen tiedottaminen on kuitenkin tarpeen vain äärimmäisissä poikkeustapauksissa. Viikinmäen puhdistamon ympäristölupaan ei tule liittää viemäriverkostoa ja sen mahdollisia hajupäästöjä koskevia määräyksiä, koska ne ovat hajujen muodostumisen ja syntymekanismien kannalta erillisiä prosesseja, ja koska puhdistamolla tehtävien toimenpiteiden avulla ei voida vaikuttaa hajujen muodostumiseen viemäriverkostossa. Nykyisen ympäristöluvan lupamääräyksen 19 mukainen tarkkailu on sellaisenaan riittävä. Nykyiset seurantamenetelmät ottavat jo huomioon myös uuden asuinalueen puhdistamon länsi luoteispuolella, koska tutkimukset toteutetaan aina vallitsevien tuuliolosuhteiden mukaisesti.
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU 9 Ympäristölupavirasto täydentää ympäristölupaviraston 18.10.2004 antamaa päätöstä nro 56/2004/1 siten, että päätöksen lupamääräykseen 3 lisätään seuraava kappale: Ennakolta tiedossa olevista pitkäkestoisista, yli 12 tunnin mittaisista poikkeuksellisista hajupäästöistä, niiden syystä ja todennäköisestä kestoajasta on ilmoitettava etukäteen alueen asukkaille tarkoituksenmukaisella tavalla erityistiedonantona ja/tai yleisissä tiedotusvälineissä. Samoin on vastaavalla tavalla ilmoitettava mahdollisimman nopeasti ennalta arvaamattomien hajupäästöjen syistä, mahdollisista vaikutuksista terveyteen sekä tilanteen vielä jatkuessa todennäköisestä kestoajasta. RATKAISUN PERUSTELUT Saadun selvityksen mukaan puhdistamotoiminnasta aiheutunut haju ympäröivillä asuinalueilla on ollut satunnaista, lyhytaikaista ja verraten vähäistä, eikä hajusta ole aiheutunut naapureille kohtuutonta rasitusta. Tiedoksi annetun, hakijan toimittaman selvityksen ja toimenpide esityksen johdosta ympäristölupavirastolle ei tehty yhtään muistutusta. Poikkeuksellisista hajupäästöistä ilmoittaminen esitetyllä tavalla on perusteltua alueen asukkaiden tiedonsaannin turvaamiseksi ja asukkaiden varautumiseksi tilanteessa mahdollisesti tarvittaviin toimenpiteisiin. Muilta osin lupamääräykset sisältävät riittävät velvoitteet mm. luvan haltijan esittämien, hajua aiheuttavien häiriötilanteiden välttämisen osalta, ja määräyksiä on tarkoituksenmukaista tarkistaa ja täydentää viimeistään 1.10.2012 mennessä jätettävän, lupamääräysten tarkistamista koskevan hakemuksen johdosta annettavassa päätöksessä. VASTAUS LAUSUNTOIHIN Ympäristölupavirasto on ottanut huomioon lausunnoissa esitetyt vaatimukset päätöksestä ilmenevällä tavalla. Vastauksena yksityiskohtaisiin vaatimuksiin ympäristölupavirasto viittaa ratkaisun perusteluihin. Lupamääräyksen 5 mukaisia yksityiskohtaisempien määräysten antamiseen jätevesien viemäröinnistä muualla aiheutuvien hajupäästöjen osalta ei ole tämän asian käsittely yhteydessä ilmennyt tarvetta.
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET 10 Ympäristönsuojelulaki 43 ja 55 Ympäristönsuojeluasetus 37 Laki eräistä naapuruussuhteista 17 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän päätöksen käsittelymaksu on 1 314 euroa. Maksu perustuu ympäristönsuojelulain 105 :ään ja ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen (1388/2006) 2 :ään. Maksu on 30 % asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesta, asukasvastineluvultaan yli 50 000 asukasvastineluvun jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan käsittelymaksusta (4 380 ).
MUUTOKSENHAKU 11 Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Liite Valitusosoitus Aino Turpeinen Markku Mäkelä Hannu Kokko Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet johtaja Aino Turpeinen sekä ympäristöneuvokset Markku Mäkelä ja Hannu Kokko (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt ympäristöneuvos Markku Mäkelä. MM/sn
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 13.3.2008. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: 020 490 121 (vaihde) telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.