Järjestelmäriskipuskuri Finanssivalvonnalle uusi makrovakausväline 24.10.2017 Rahoitusmarkkinaosasto
Uudistuksen tausta Baselin pankkivalvontakomitean suositukset vuonna 2010 pankkien vakavaraisuus- ja maksuvalmiussääntelyn kiristämisestä Unionin CRD4/CRR paketissa vuonna 2013 luottolaitosdirektiiviin sisältyi optiona järjestelmäriskipuskuri Luottolaitoslain kokonaisuudistuksen yhteydessä vuonna 2014 päätettiin, että puskuria ei oteta lainsäädäntöön johtuen silloisesta suhdannetilanteesta ym. Talousvaliokunta edellytti tuolloin, että VM selvittää puskuriin käyttöönoton tarpeellisuutta ja vaikutuksia Selvitys järjestelmäriskipuskurivaatimuksen käyttöönoton tarpeellisuudesta Suomessa julkaistiin VM:n julkaisusarjassa 4/2016 (suositus ottaa lakiin) 2
Järjestelmäriskipuskuri rajoittaa riskejä Luottolaitosdirektiiviin sisältyvä lisäpääomavaatimus Rajoittaa rahoitusjärjestelmän pitkäaikaisia suhdannevaihteluista riippumattomia rakenteellisia järjestelmäriskejä Koskee riskejä, joita EU:n vakavaraisuusasetus ei kata Jäsenvaltio-optio Suomessa ei ole laissa Suomen lisäksi UK ja Malta eivät ole implementoineet välinettä 3
Vahvistaa oman pääoman minimitasoa Vaatimus voidaan direktiivin mukaan asettaa: kaikille pankeille tai vain osalle niistä yksittäisen pankin tasolla tai kansallisella konsolidointitasolla Vähimmäisvaatimus 1 % on katettava ns. ydinpääomalla eli parhaalla pääomalla Direktiivissä ei ole ylärajaa vaatimukselle Jos pääomavaatimus jää täyttymättä, pankin on rajoitettava voitonjakoa tai viranomainen voi ryhtyä muihin valvontatoimiin 4
Vahvistaa kykyä kestää tappioita Järjestelmäriskipuskurivaatimuksella pyritään vahvistamaan tai ylläpitämään pankkijärjestelmän: kykyä kestää suuria tappioita ja ylläpitää luotonantoa kriisitilanteissa, jolloin tallettajien ja velkojien riski pienenee ja asema paranee Lähtökohtana rakenteellisten järjestelmäriskien torjunta Koko pankkijärjestelmään liittyvät pitkäaikaiset ja pysyväisluontoiset riskit, jotka kasvattavat finanssikriisien todennäköisyyttä tai toteutuvien finanssikriisien haittoja rahoitusjärjestelmälle ja kokonaistaloudelle 5
Mitä rakenteellisia riskejä pankeilla on? Riskejä ja sääntelytarvetta Suomessa on arvioitu Euroopan järjestelmäriskikomitean valitsemien mittareiden valossa: pankkisektorin suuri merkitys kokonaistaloudelle pankkisektorin keskittyneisyys pankkisektorin riskikeskittymät pankkien väliset tartuntariskit (laaja keskinäinen kytkeytyneisyys) Lisäksi on arvioitu nykyisen lainsäädännön riittävyyttä, sääntelyarbitraasin merkitystä ja kansainvälisten markkinaosapuolten luottamusta 6
Vakavarainen, mutta keskittynyt pankkisektori Pankkien vakavaraisuus on nyt vahva Vähimmäisvakavaraisuusvaatimukset ylitetään reilusti 18.9.2017 tiedoilla pankkisektorin ydinvakavaraisuussuhde 20,1 % (minimi n.10,5-12 %) Poikkeuksellisen keskittynyt pankkisektori Kolmen suurimman talletuspankin taseet n. 90 % kaikkien talletuspankkien taseista. Ns. Herfindahl-indeksillä laskettuna kaikista EU-maista keskittynein ja viiden suurimman pankin taseiden pohjalta laskettuna kuudenneksi keskittynein 7
Esityksen pääkohdat Lakiin lisättäisiin säännökset järjestelmäriskipuskurista siten, että: jos Finanssivalvonta päättäisi asettaa vaatimuksen voimaan, olisi luottolaitoksilla laissa muualla säädettyjen pääomavaatimusten lisäksi oltava ydinpääomaa 1-5 prosenttia järjestelmäriskien kattamiseksi vaatimuksen asettamisesta päättäisi Finanssivalvonnan johtokunta Vaatimus ei tulisi suoraan lain nojalla sovellettavaksi, vaan lisäpääomavaatimus olisi makrovakauden valvonnasta vastaavan Finanssivalvonnan harkinnan mukaan käyttöön otettavissa laissa ja sen nojalla annettavassa asetuksessa säädettyjen edellytysten ollessa olemassa Lisäksi teknisiä muutoksia joukkoon muita lakeja 8
Vaikutusten arviointi monimutkaista Lyhyellä aikavälillä Kotitalouksien ja yritysten luottojen hinta voi jonkin verran nousta Tällä olisi negatiivinen vaikutus talouskasvuun Suomalaiset pankit pystyisivät täyttämään nykyistä korkeammat pääomavaatimukset nykyisellä pääoman määrällään Ei edellytä välttämättä siten uutta pääomaa Luottojen marginaalien nousu 0,05-0,15 %, mutta nykyinen luottohinnoittelu historiallisen matala Keskimäärin vaikutukset suhteellisen pienet Pitkällä aikavälillä Oman pääoman korotus vahvistaisi Suomen pankkijärjestelmän häiriönsietokykyä Tämä edistäisi talouden vakautta ja luotonantokykyä sekä laskisi mahdollisen kriisin kustannuksia Vaikutus kokonaistuotantoon -0,1-0,2 % Tallettajien ja velkojien asema paranee Kyky kestää pankkikriisejä vahvistuu 9
Lisätietoja: Miki Kuusinen Neuvotteleva virkamies Puh. 02955 30339 miki.kuusinen@vm.fi www.vm.fi Valtiovarainministeriön viestintä vm-viestinta@vm.fi Mediapalvelunumero (arkisin 8 16) 02955 30500