KIRKKOHALLITUKSEN TÄYSISTUNNON ASETTAMIEN NEUVOTTELUKUNTIEN JOHTOSÄÄNNÖT

KIRKON KESKUSHALLINNON SÄÄNTÖKOKOELMA KIRKKOHALLITUKSEN TÄYSISTUNNON ASETTAMIEN NEUVOTTELUKUNTIEN JOHTOSÄÄNNÖT Aikuiset ja kirkko -neuvottelukunnan johtosääntö. 2 Kirkon arkistotoimen neuvottelukunnan johtosääntö 4 Kirkon EU-neuvottelukunnan johtosääntö.. 5 Kirkon ihmisoikeuskysymysten neuvottelukunnan johtosääntö 6 Kirkon järjestöyhteistyön neuvottelukunnan johtosääntö.. 8 Kirkon keskusrahaston työkyvyttömyys- ja kuntoutusasioiden neuvottelukunnan johtosääntö... 9 Kirkon kulttuuriperinnön neuvottelukunnan johtosääntö. 11 Kirkon liikunta- ja urheiluneuvottelukunnan johtosääntö. 13 Kirkon taloudellisen neuvottelukunnan johtosääntö... 15 Kirkon tasa-arvokysymysten neuvottelukunnan johtosääntö 16 Kirkon urkuasiain neuvottelukunnan johtosäätö 18 Kirkon valmiustoimikunnan johtosääntö. 20 Kirkon vammaistyön neuvottelukunnan johtosääntö. 22 Palvelevan puhelimen neuvottelukunnan johtosääntö 24 Romanit ja kirkko -neuvottelukunnan johtosääntö 25 Saamelaistyön neuvottelukunnan johtosääntö 27 Seurakuntien kirjanpitoasioiden neuvottelukunnan johtosääntö. 28 Ulkomaantutkintojen neuvottelukunnan johtosääntö 29

Aikuiset ja kirkko -neuvottelukunnan johtosääntö Kirkkohallituksen hyväksymä 20 päivänä marraskuuta 2012 Aikuiset ja kirkko -neuvottelukunta on kirkkohallituksen asettama asiantuntijaelin, jonka tehtävänä on kirkon aikuisten jäsenten näkökulmasta a) jäsentää ja vetää johtopäätöksiä tutkimusten ja selvitysten pohjalta aikuisten jäsenten merkityksestä seurakuntaelämän kokonaisuudessa ja arjen kristillisyyden toteuttamisessa; b) suhteuttaa kirkon seurakuntalaisuudesta ja vapaaehtoistoiminnasta käytävää keskustelua yleiseen keskusteluun kansalaisuudesta ja kansalaistoiminnan kehittymisestä; c) arvioida seurakuntien ja kirkon toimintaa suhteessa aikuisten jäsenten erilaisista elämäntilanteista nouseviin toiveisiin ja mahdollisuuksiin; d) tuottaa ehdotuksia uudenlaisista aikuisten toiminnan, olemisen ja kohtaamisen foorumeista sekä seurakuntalaisuuden että kansalaisuuden täysivaltaisen toteutumisen näkökulmasta; e) luoda ja kehittää uudenlaisia kielellisiä ilmauksia kuvaamaan aikuisten seurakuntalaisten tehtävää, mahdollisuuksia sekä toiminnan ja olemisen muotoja sekä; f) vaikuttaa toimikauden aikana valmisteltaviin kirkon tulevaisuutta koskeviin strategisiin asiakirjoihin aikuisten kirkon jäsenten näkökulmasta. Tehtävänsä toteuttamiseksi neuvottelukunta 1) verkostoituu seurakunta- ja kansalaistoimijoiden kanssa; 2) seuraa tehtäväänsä kuuluvaa ajankohtaista tutkimusta sekä verkossa tapahtuvaa tiedonmuodostusta ja -keskustelua; 3) toimii yhteistyössä kirkkojen, kansalaisjärjestöjen ja ao. viranomaisten kanssa; 4) seuraa kotimaista ja kansainvälistä keskustelua seurakuntalaisuudesta, jäsenyydestä ja kansalaisuudesta; 5) käyttää luovia ja ajatushautomontyyppisiä työskentelytapoja; 6) tukee kirkkohallitusta kansalaisuuteen liittyvässä yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa sekä; 7) tekee esityksiä ja aloitteita sekä antaa lausuntoja kirkkohallitukselle. Neuvottelukuntaan kuuluu kirkkohallituksen valitsemat puheenjohtaja ja enintään (15) jäsentä. Neuvottelukuntaan voidaan kutsua pysyviä tai tilapäisiä asiantuntijoita. Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Neuvottelukunnan sihteereinä toimivat siihen määrätyt Kirkkohallituksen työntekijät. Neuvottelukunta asettaa yhteydessään toimivan vapaaehtoistoiminnan kehittämisryhmän, johon kuuluu neuvottelukunnan jäsenistä nimettävä puheenjohtaja, 1-2 neuvottelukunnan jäsentä sekä muita jäseniä. Kehittämisryhmän sihteerinä toimii Kirkkohallituksen vapaaehtoistoiminnan koordinaatioryhmän puheenjohtaja. Kirkkohallituksen vapaaehtoistoiminnan koordinaatioryhmä toimii kehittämisryhmän tukena asioiden valmistelussa. 2

Neuvottelukunnan toimikausi on neljä vuotta. Neuvottelukunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla. Neuvottelukunnan kokouksista pidetään pöytäkirjaa, johon merkitään käsitellyt asiat ja tehdyt päätökset. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa sihteeri. Neuvottelukunta antaa kirkkohallitukselle vuosittain kertomuksen toiminnastaan. Tämä johtosääntö tulee voimaan 20 päivänä marraskuuta 2012. 7 8 9 3

Kirkon arkistotoimen neuvottelukunnan johtosääntö Kirkkohallituksen hyväksymä 31 päivänä maaliskuuta 2009 Kirkon arkistotoimen neuvottelukunta on kirkkohallituksen asettama neuvottelukunta, joka toimii kirkon asiakirjahallinnon ja arkistotoimen asiantuntijaelimenä Neuvottelukunnan tehtävänä on: 1) seurata asiakirjahallinnon ja arkistotoimen kehitystä ja niitä koskevaa yleistä lainsäädäntöä; 2) edistää hyvän tiedonhallintatavan toteutumista kirkon asiakirjahallinnossa ja arkistotoimessa; 3) antaa tarvittaessa kirkkohallitukselle lausuntoja toimialaansa liittyvissä asioissa; sekä 4) suorittaa muut kirkkohallituksen sille antamat tehtävät. Neuvottelukuntaan kuuluu puheenjohtaja ja 4 5 muuta jäsentä. Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii hallinto-osaston hallintopäällikkö. Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Neuvottelukunnan asioiden valmistelijana ja sihteerinä toimii kirkkohallituksen arkistonhoitaja. Hallinto-osaston johtajana toimivalla kirkkoneuvoksella ja toisella hallintopäälliköllä on neuvottelukunnan kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus. Neuvottelukunnan toimikausi on neljä vuotta. Neuvottelukunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään kaksi jäsentä on saapuvilla. Neuvottelukunnan kokouksissa pidetään pöytäkirjaa, johon merkitään käsiteltävänä olleet asiat ja tehdyt päätökset. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa sihteeri. Pöytäkirjat ja muut neuvottelukunnan asiakirjat säilytetään Kirkkohallituksessa. Neuvottelukunta antaa vuosittain kertomuksen toiminnastaan kirkkohallitukselle. 7 Tämä johtosääntö tulee voimaan 1. päivänä huhtikuuta 2009 ja sillä kumotaan kirkkohallituksen 29 päivänä marraskuuta 1984 hyväksymä kirkon arkistoasiain neuvottelukunnan johtosääntö. 4

Kirkon EU-neuvottelukunnan johtosääntö Kirkkohallituksen hyväksymä 30 päivänä toukokuuta 2001 Kirkon EU-neuvottelukunta on kirkkohallituksen asettama asiantuntijaelin Suomen evankelisluterilaisen kirkon Eurooppaan ja Euroopan unioniin liittyvissä kysymyksissä. Neuvottelukunnan tehtävänä on: 1) toimia neuvoa antavana asiantuntijaelimenä EU:ta koskevissa kysymyksissä; 2) osallistua keskusteluun EU-politiikasta kirkolle tärkeissä kysymyksissä; 3) tehdä tarvittaessa esityksiä kirkkohallitukselle; ja edistää yhteistyötä kirkon ja EU-asioista vastaavien valtion ja kuntien toimielinten sekä kansalaisjärjestöjen kanssa. Neuvottelukuntaan kuuluvat kirkkohallituksen neljäksi vuodeksi valitsemat puheenjohtaja ja enintään kaksitoista muuta jäsentä. Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Neuvottelukunnan sihteerinä toimii Kirkkohallituksen hallinto-osaston lakimies. Kokouksiin voi osallistua myös muita avustavia henkilöitä. Neuvottelukunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on läsnä. Neuvottelukunnan kokouksista pidetään pöytäkirjaa, johon merkitään käsitellyt asiat ja tehdyt päätökset. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa sihteeri. Neuvottelukunta antaa kirkkohallitukselle vuosittain tammikuun loppuun mennessä kertomuksen toiminnastaan. 7 Tämä johtosääntö tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2001. Ensimmäisellä kerralla valituista jäsenistä on puolet erovuorossa arvan perusteella kahden vuoden kuluttua toimikauden alkamisesta. 5

Kirkon ihmisoikeuskysymysten neuvottelukunnan johtosääntö Kirkkohallituksen hyväksymä 19 päivänä tammikuuta 1999 Kirkon ihmisoikeuskysymysten neuvottelukunta on kirkkohallituksen asettama asiantuntijaelin, jonka tehtävänä on seurata ja edistää ihmisoikeuksien kehittymistä Suomessa ja kansainvälisesti ja kehittää Suomen ev.lut. kirkossa tehtävää rauhantyötä sekä tukea seurakuntien ihmisoikeus- ja rauhankasvatusta ja kristittyjen aktiivista osallistumista rauhantyöhön. Tehtävänsä toteuttamiseksi neuvottelukunta 1) toimii neuvoa antavana kirkollisena asiantuntijaelimenä ihmisoikeustilannetta ja ihmisoikeussopimusten toteutumista koskevissa kysymyksissä; (13.8.2008) 2) toimii yhteistyössä kirkkojen, kansalaisjärjestöjen ja ao. viranomaisen kanssa ihmisoikeuksien ja rauhan edistämiseksi; 3) seuraa ja arvioi valtion ihmisoikeuspolitiikkaa ja osallistuu yhdessä kansalaisjärjestöjen kanssa siitä käytävään keskusteluun; (13.8.2008) 4) pyrkii vaikuttamaan siihen, että Suomi ottaa aktiivisesti esille ihmisoikeus- ja rauhankysymyksiä Euroopan unionissa, Euroopan neuvostossa, YK:ssa ja muissa kansainvälisissä järjestöissä; sekä 5) tekee esityksiä ja antaa lausuntoja kirkkohallitukselle ihmisoikeuksia ja rauhaa koskevissa asioissa. (13.8.2008) Neuvottelukuntaan kuuluu kirkkohallituksen valitsemat puheenjohtaja ja enintään kahdeksan jäsentä. Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Neuvottelukunnan sihteerinä toimii siihen määrätty kirkkohallituksen viranhaltija. Neuvottelukunnan toimikausi on neljä vuotta. (14.12.2004) Neuvottelukunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla. Neuvottelukunnan kokouksista pidetään pöytäkirjaa, johon merkitään käsitellyt asiat ja tehdyt päätökset. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa sihteeri. Neuvottelukunta antaa kirkkohallitukselle vuosittain kertomuksen toiminnastaan. 7 6

8 Tämä johtosääntö tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 1999. Johtosäännön 14.12.2004 hyväksytty muutos tulee voimaan 1.1.2005 Johtosäännön 13.8.2008 hyväksytyt muutokset tulevat voimaan 13.8.2008. 7

Kirkon järjestöyhteistyön neuvottelukunnan johtosääntö Kirkkohallituksen hyväksymä 22 päivänä tammikuuta 2002 Kirkon järjestöyhteistyön neuvottelukunta on kirkkohallituksen asettama neuvottelukunta, jonka tehtävänä on kirkollisten järjestöjen ja Kirkkohallituksen yhteistoiminnan kehittäminen ja suunnittelu. Tehtävänsä toteuttamiseksi neuvottelukunta arvioi kirkollisten järjestöjen ja Kirkkohallituksen sopimuksiin perustuvan yhteistoiminnan toteutumista ja kehittää kirkollisten järjestöjen ja Kirkkohallituksen yhteistoiminnan strategisia linjauksia. Neuvottelukuntaan kuuluu kirkkohallituksen nimeämänä puheenjohtaja ja enintään 7 kirkkohallituksen valitsemaa jäsentä. Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Neuvottelukunnan sihteerinä toimii siihen määrätty kirkkohallituksen viran- tai toimenhaltija. Neuvottelukunnan toimikausi on neljä vuotta. Neuvottelukunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla. Neuvottelukunnan kokouksista pidetään pöytäkirjaa, johon merkitään käsitellyt asiat ja tehdyt päätökset. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa sihteeri. Neuvottelukunta antaa kirkkohallitukselle vuosittain kertomuksen toiminnastaan. Tämä johtosääntö tulee voimaan 22 päivänä tammikuuta 2002. 7 8

Kirkon keskusrahaston työkyvyttömyys- ja kuntoutusasioiden neuvottelukunnan johtosääntö Annettu Helsingissä 17 päivänä elokuuta 2005 Kirkkohallitus on vahvistanut 20 päivänä toukokuuta 1966 annetun evankelis-luterilaisen kirkon eläkelain 2 momentin nojalla, sellaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta 2004 annetussa laissa (1296/2004) kirkon keskusrahaston työkyvyttömyys- ja kuntoutusasioiden neuvottelukunnan johtosäännön seuraavasti: Kirkon keskusrahaston työkyvyttömyys- ja kuntoutusasioiden neuvottelukunnan tehtävistä ja kokoonpanosta on voimassa, mitä tässä johtosäännössä määrätään. Työkyvyttömyys- ja kuntoutusasioiden neuvottelukunta ohjaa ja seuraa työkyvyn arviointia ja kuntoutuskysymysten soveltamiskäytäntöä kirkon eläkejärjestelmässä. Neuvottelukunta voi antaa lausuntoja kirkon eläkelain soveltamisesta kyseisissä asioissa ja antaa ratkaisusuosituksia yksittäisessä asiassa. Neuvottelukunta tekee tarvittaessa aloitteita siitä, minkälaisia asioita ja tapauksia se haluaa ottaa käsiteltäväkseen. Neuvottelukunnassa on puheenjohtaja ja neljä muuta jäsentä. Puheenjohtajana tulee olla henkilö, jonka ei voida katsoa edustavan työnantaja- eikä työntekijäetuja. Puheenjohtajan tulee olla hyvin perehtynyt eläkeasioihin ja kirkollishallintoon. Jäsenistä kaksi määrätään kirkon viranhaltijain ja työntekijöiden edustavimpien järjestöjen ehdottamista henkilöistä. Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Jokaisella jäsenellä puheenjohtajaa lukuun ottamatta on henkilökohtainen varajäsen, josta on voimassa, mitä jäsenestä on määrätty. Neuvottelukunnan puheenjohtajan, jäsenet ja heidän varamiehensä valitsee kirkkohallitus neljäksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Jos joku jäsenistä eroaa kesken toimikauden valitsee kirkkohallitus hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi uuden henkilön. Neuvottelukunta on päätösvaltainen, kun läsnä on kokouksen puheenjohtaja sekä lisäksi vähintään kaksi jäsentä, joista vähintään yksi on järjestöjen ehdottamista henkilöistä määrätty jäsen ja yksi muu kuin järjestön ehdottamista henkilöistä määrätty jäsen. Asia ratkaistaan erimielisyyden sattuessa äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan tulee ratkaisuksi se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja on kannattanut. Varapuheenjohtajan valinta edellyttää kuitenkin, että päätös on yksimielinen. 9

Neuvottelukunnassa käsiteltävien asioiden valmistelusta ja esittelystä sekä toimistotehtävistä huolehtii kirkon keskusrahasto. Kirkon keskusrahasto on velvollinen hankkimaan neuvotteluk unnan tarvitsemat selvitykset. Neuvottelukunnan puheenjohtajan, jäsenten, asiantuntijoiden ja sihteerien palkkiot määrää kirkkohallitus. Neuvottelukunnasta on muuten voimassa, mitä kirkollisista komiteoista on määrätty. Tämä johtosääntö on tullut voimaan 17.8.2005 ja sillä on kumottu 27.1.1994 annettu kirkon keskusrahaston varhaiseläkelautakunnan ohjesääntö. 10

Kirkon kulttuuriperinnön neuvottelukunnan johtosääntö Kirkkohallituksen hyväksymä 16 päivänä joulukuuta 2008 Kirkon kulttuuriperinnön neuvottelukunnan tehtävänä on Kirkkohallituksen asiantuntijaelimenä tukea ja edistää kirkollisen kulttuuriperinnön vaalimista ja säilyttämistä jälkipolville ja tutkimuksen käyttöön sekä seurata kulttuuriperintötyön kehittymistä. Kirkollisesta kulttuuriperinnöstä neuvottelukunnan toimialaan katsotaan kuuluvan kirkollinen esineistö, hautausmaakulttuuri ja rakennettu kulttuuriympäristö. Tehtävänsä toteuttamiseksi neuvottelukunta 1) seuraa kulttuuriperintötyön, kirkollisen rakennusalan ja hautausmaa-alan kehitystä; 2) tukee ja edistää seurakuntien kulttuuriperintötyötä sekä edistää kirkollisen kulttuuriperinnön tutkimusta; 3) tekee kirkkohallitukselle esityksiä ja antaa sille tarvittaessa lausuntoja kulttuuriperinnön säilyttämiseen, hautausmaihin sekä kirkollisiin rakennuksiin ja rakennussuojeluun liittyvissä asioissa; 4) valmistelee kirkkohallitukselle ohjeita seurakuntien kulttuurihistoriallisten esineiden säilyttämisestä ja konservoinnista, hautausmaiden suunnittelusta, rakentamisesta ja hoidosta sekä kirkollisesta rakennustoimesta, rakennussuojelusta ja kulttuuriympäristön suojelusta; 5) koordinoi kirkollisen kulttuuriperinnön keräämistä ja tallentamista; sekä 6) toimii yhteistyössä hiippakuntien kanssa. Neuvottelukuntaan kuuluu puheenjohtaja ja vähintään 10 ja enintään 12 muuta jäsentä. Neuvottelukunnan jäsenissä tulee olla museoalan, tutkimuksen, ympäristöhallinnon ja arkkitehtuurin asiantuntijoita. Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii hallinto-osaston johtaja. Neuvottelukunnan asioiden valmistelijoina toimivat hallinto-osaston maankäyttöpäällikkö, museoalan tutkija ja yliarkkitehti kukin omalla toimialallaan. Heillä on kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus. Neuvottelukunnan toimikausi on neljä vuotta. Neuvottelukunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla. 11

Neuvottelukunnan kokouksista pidetään pöytäkirjaa, johon merkitään käsitellyt asiat ja tehdyt päätökset. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa kokoukselle valittu sihteeri. Pöytäkirjat ja neuvottelukunnan muut asiakirjat säilytetään Kirkkohallituksessa. Neuvottelukunta antaa kirkkohallitukselle vuosittain kertomuksen toiminnastaan. 7 Tämä johtosääntö tulee voimaan 1. päivänä tammikuuta 2009 ja sillä kumotaan 29.11.1984 hyväksytty Kirkon hautausmaa-asiain neuvottelukunnan johtosääntö, 27.2.1997 hyväksytty Kirkon rakennusasiain neuvottelukunnan johtosääntö ja 19.1.1999 hyväksytty Kirkon museoasian neuvottelukunnan johtosääntö. 12

Kirkon liikunta- ja urheiluneuvottelukunnan johtosääntö Kirkkohallituksen hyväksymä 3 päivänä kesäkuuta 2008 Kirkon liikunta- ja urheiluneuvottelukunta on kirkkohallituksen asettama toimielin, jonka tehtävänä on edistää liikunnan ja urheilun myönteisiä puolia kirkossa ja käydä vuoropuhelua muun yhteiskunnan kanssa kristillisen ihmiskäsityksen pohjalta. Tehtävänsä toteuttamiseksi neuvottelukunta 1) arvioi kirkon roolia ja tehtävää liikunnan ja urheilun alueella; 2) osallistuu liikunta- ja urheilupoliittiseen keskusteluun etenkin urheilueettisestä näkökulmasta ja tarvittaessa kiinnittää huomiota liikunnan ja urheilun ihmisyyttä uhkaaviin epäkohtiin; 3) pitää esillä liikunnan ja urheilun merkitystä kirkon työssä ja kirkollisten alojen koulutuksessa sekä vahvistaa seurakuntien työntekijöiden ja luottamushenkilöiden myönteisiä asenteita liikuntaa ja urheilua kohtaan; 4) vahvistaa muun yhteiskunnan tietoisuutta liikunnan merkityksestä kirkon toiminnassa; 5) edistää tasa-arvoisen osallistumisen ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden toteutumista liikunnan ja urheilun alueella; 6) pitää yhteyttä toimialansa valtakunnallisiin ja kansainvälisiin yhteistyökumppaneihin; 7) tekee toimialaansa kuuluvissa asioissa esityksiä kirkkohallitukselle. Neuvottelukuntaan kuuluu kirkkohallituksen nimeämä puheenjohtaja ja enintään 10 muuta jäsentä. Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Neuvottelukunnan sihteerinä toimii siihen määrätty Kirkkohallituksen viran- tai toimenhaltija. Neuvottelukunnan jäsenten toimikausi on neljä vuotta. Neuvottelukunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla. Neuvottelukunnan kokouksista pidetään pöytäkirjaa, johon merkitään käsitellyt asiat ja tehdyt päätökset. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa sihteeri. Neuvottelukunta antaa kirkkohallitukselle vuosittain kertomuksen toiminnastaan. 7 13

8 Tämä johtosääntö tulee voimaan 3. päivänä kesäkuuta 2008. 14

Kirkon taloudellisen neuvottelukunnan johtosääntö Kirkkohallituksen hyväksymä 1 päivänä maaliskuuta 1979 (24.2.2004) Kirkon taloudellisen neuvottelukunnan tehtävänä on kirkkohallituksen apuna -seurata kirkon taloudenhoidon suunnittelua ja kehitystä, -lausua käsityksensä talouden tulevasta kehityksestä ja sen vaikutuksesta kirkon talouteen, -tehdä tarvittaessa esityksiä ja antaa lausuntoja kirkon ja seurakuntien taloutta koskevista periaatteellisista ja laajakantoisista kysymyksistä. Neuvottelukunnassa on yhdeksän jäsentä, jotka kirkkohallitus valitsee neljäksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan neuvottelukunnan toimikaudeksi. Arkkipiispalla tai hänen kutsumallaan henkilöllä on oikeus osallistua neuvottelukunnan kokouksiin ja käyttää niissä puhevaltaa. Kirkon keskusrahaston johtajan ja kirkkohallituksen (seurakunta-asiain toimiston) johtajana toimivan kirkkoneuvoksen tulee osallistua neuvottelukunnan kokouksiin, joissa heillä on puhe- ja äänivalta. (15.12.1983) Asioiden valmistelua varten neuvottelukunta voi asettaa jaostoja. Neuvottelukunta voi kutsua jaostoihin jäseniksi, ei kuitenkaan puheenjohtajaksi, neuvottelukuntaan kuulumattomia henkilöitä. Neuvottelukunta ja sen jaosto on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet jäsenistä on saapuvilla. Neuvottelukunnan sihteerinä toimii siihen määrätty kirkkohallituksen virkamies. Kirkkohallituksen luvalla neuvottelukunta voi ottaa itselleen ulkopuolisen sihteerin. Neuvottelukunnan ja sen jaoston jäsenille suoritettavista palkkioista sekä matkakustannusten korvauksesta ja päivärahasta on voimassa, mitä kirkollisten komiteain jäsenille suoritettavista palkkioista ja korvauksista on määrätty. (Ohjesääntö muutettu johtosäännöksi 31.3.1998) 15

Kirkon tasa-arvokysymysten neuvottelukunnan johtosääntö Kirkkohallituksen hyväksymä 21 päivänä lokakuuta 2008 Kirkon tasa-arvokysymysten neuvottelukunta on kirkkohallituksen asettama asiantuntijaelin, jonka tehtävänä on käsitellä naisten ja miesten asemaa koskevia kysymyksiä sekä edistää tasa-arvoa kirkossa. Tehtävänsä toteuttamiseksi neuvottelukunta 1) seuraa tasa-arvokysymyksiä ja tasa-arvon toteutumista kirkossa; 2) edistää tasa-arvotyötä seurakunnissa; 3) edistää nais- ja miestyötä kirkossa; 4) vahvistaa seurakuntien työntekijöiden ja luottamushenkilöiden tasa-arvokysymyksiin liittyvää tietoutta ja tasa-arvon edistämistä; 5) seuraa yhteiskunnan ja kirkon valmisteilla olevia hankkeita sekä antaa niistä lausuntoja kirkkohallitukselle; 6) edistää yhteistyötä toimialansa valtakunnallisten ja kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa ja 7) tekee toimialaansa kuuluvissa asioissa esityksiä kirkkohallitukselle. Neuvottelukuntaan kuuluu kirkkohallituksen valitsemat puheenjohtaja ja enintään kymmenen jäsentä. Neuvottelukunnan sihteerinä toimii siihen määrätty kirkkohallituksen viranhaltija. Neuvottelukunnan toimikausi on neljä vuotta. Neuvottelukunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla. Neuvottelukunnan kokouksista pidetään pöytäkirjaa, johon merkitään käsitellyt asiat ja tehdyt päätökset. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja varmentaa sihteeri. Neuvottelukunta antaa kirkkohallitukselle vuosittain kertomuksen toiminnastaan. 7 16

Tämä johtosääntö tulee voimaan 21.10.2008 ja sillä kumotaan Kirkon naistyön neuvottelukunnan 31.3.1998 hyväksytty johtosääntö. 8 17

Kirkon urkuasiain neuvottelukunnan johtosäätö Kirkkohallituksen hyväksymä 22 päivänä tammikuuta 2002 Kirkon urkuasiain neuvottelukunnan tehtävänä on kirkkohallituksen asiantuntijaelimenä tukea seurakuntien urkujen ja muiden soittimien hankintaa, käyttöä ja suojelua. Tehtävänsä toteuttamiseksi neuvottelukunta 1) seuraa seurakuntien jumalanpalveluselämässä käytettävien soittimien, erityisesti urkujen kehitystä ja tutkimusta; 2) valmistelee ja tekee esityksiä kirkkohallitukselle urkuhankkeiden suunnittelua ja soittimien huoltoa koskeviksi yleisohjeiksi; 3) valmistelee kirkkohallituksen pyytämät urkuhankkeita koskevat lausunnot; 4) antaa seurakunnille yksittäistä urkuhanketta ja sen suunnittelua koskevia ohjeita ja lausuntoja; 5) järjestää toimialaansa koskevaa koulutusta ja neuvontaa yhteistoiminnassa tuomiokapitulien, alan järjestöjen ja oppilaitosten kanssa; sekä suorittaa muut kirkkohallituksen sille antamat toimialaansa kuuluvat tehtävät. Neuvottelukunta on asiantuntijaelin, johon kuuluu kirkkohallituksen neljäksi vuodeksi nimeämät puheenjohtaja ja enintään viisi jäsentä, joista yksi edustaa ruotsinkielistä väestönosaa. Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Jumalanpalveluselämän ja musiikkitoiminnan johtajalla ja kirkkohallituksen yliarkkitehdillä on neuvottelukunnan kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus. (29.11.2005) Neuvottelukunnan sihteerinä toimii siihen määrätty Kirkkohallituksen viranhaltija. Kumottu 29.11.2005. Neuvottelukunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla. Neuvottelukunnan kokouksista pidetään pöytäkirjaa, johon merkitään käsitellyt asiat ja tehdyt päätökset. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa sihteeri. Neuvottelukunta antaa kirkkohallitukselle vuosittain kertomuksen toiminnastaan. 7 18

8 Tämä johtosääntö tulee voimaan 22 päivänä tammikuuta 2002 ja sillä kumotaan Kirkon jumalanpalvelus- ja musiikkitoiminnan keskuksen johtokunnan 22 päivänä marraskuuta 1991 hyväksymä kirkon jumalanpalvelus- ja musiikkitoiminnan keskuksen urkutoimikunnan johtosääntö. 19

Kirkon valmiustoimikunnan johtosääntö Kirkkohallituksen hyväksymä 23 päivänä tammikuuta 1986 Kirkon valmiustoimikunta on kirkkohallituksen asettama ja sen alainen neuvottelukunta, joka toimii asiantuntijaelimenä kirkon valmiussuunnittelua koskevissa kysymyksissä. Toimikunnan tehtävänä on 1) laatia kirkkohallitukselle ehdotus kirkon valmiussuunnitelmaksi ja pitää se ajan tasalla; 2) laatia kirkkohallitukselle ehdotuksia seurakuntahallinnon ja hiippakuntahallinnon valmiussuunnittelua koskeviksi ohjeiksi ja suosituksiksi sekä seurakuntayhtymien ja seurakuntien poikkeusolojen väliaikaista hallintoa koskeviksi määräyksiksi; (21.10.2003) 3) toimia kirkon asiantuntijaelimenä valmiussuunnittelua koskevissa asioissa; 4) seurata valmiussuunnittelun yleistä kehitystä sekä pitää yhteyttä valtion hallintoon ja kuntien keskusjärjestöihin valmiussuunnittelua koskevissa asioissa; sekä 5) suorittaa kirkkohallituksen sille antamat toimialaansa kuuluvat muut tehtävät. (22.1.2013) Toimikunnan jäseniä ovat virkansa puolesta kirkkohallituksen hallinto-osaston johtaja, toiminnallisen osaston johtaja, rekisterijohtaja, diakonia- ja sielunhoito -yksiön johtaja, viestintäjohtaja sekä muina jäseninä seurakuntahallinnon edustaja ja hiippakuntahallinnon edustaja sekä neljä valtionhallinnon tai kunnallishallinnon poikkeusolojen asiantuntijaa. Toimikunnan toimikausi on neljä vuotta. Toimikunnan puheenjohtaja on Kirkkohallituksen valmiuspäällikkö, jona toimii toiminnallisen osaston johtaja. Toimikunta valitsee itselleen varapuheenjohtajan toimikaudekseen. Toimikunnan sihteerinä toimii kirkkohallituksen määräämä viranhaltija. Toimikunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla. Toimikunnan kokouksissa pidetään pöytäkirjaa, johon merkitään käsitellyt asiat ja tehdyt päätökset. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa sihteeri. Pöytäkirjat ja toimikunnan muut asiakirjat säilytetään kirkkohallituksessa. Toimikunta antaa vuosittain kertomuksen toiminnastaan kirkkohallitukselle. 20

7 Tämä johtosääntö tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 1986. (Ohjesääntö muutettu johtosäännöksi 31.3.1998) Johtosäännön 21.10.2003 hyväksytyt muutokset tulevat voimaan 1.11.2003. Johtosäännön 22.1.2013 hyväksytyt muutokset tulevat voimaan 22.1.2013. 21

Kirkon vammaistyön neuvottelukunnan johtosääntö Kirkkohallituksen hyväksymä 20 päivänä marraskuuta 2012 Kirkon vammaistyön neuvottelukunta on kirkkohallituksen asettama toimielin, jonka tehtävänä on auttaa seurakuntia tuomaan kristillinen usko vammaisten ihmisten ja heidän läheistensä elämään sekä tukea kirkon vammaisohjelmien toteutumista. Tehtävänsä toteuttamiseksi neuvottelukunta 1) seuraa tasa-arvoisen osallistumisen ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden toteutumista vammaisten ihmisten elämässä ja yhteisöjen rakenteissa; 2) edistää seurakunnallisten palvelujen saatavuutta; 3) seuraa yhteiskunnan ja kirkon valmisteilla olevia hankkeita sekä antaa niistä lausuntoja kirkkohallitukselle; 4) edistää vammaisten ihmisten hakeutumista kirkollisten alojen koulutukseen ja parantaa heidän työhön rekrytointiaan kirkossa; 5) vahvistaa seurakuntien työntekijöiden ja luottamushenkilöiden vammaistietoisuutta ja myönteisiä asenteita koulutuksen ja tiedotuksen avulla; 6) pitää yhteyttä toimialansa valtakunnallisiin ja kansainvälisiin yhteistyökumppaneihin; ja 7) tekee toimialaansa kuuluvissa asioissa esityksiä kirkkohallitukselle. Neuvottelukuntaan kuuluu kirkkohallituksen nimeämä puheenjohtaja ja enintään 10 muuta jäsentä. Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Neuvottelukunnan sihteerinä toimii siihen määrätty Kirkkohallituksen viran- tai toimenhaltija. Neuvottelukunnan toimikausi on neljä vuotta. Neuvottelukunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla. Neuvottelukunnan kokouksista pidetään pöytäkirjaa, johon merkitään käsitellyt asiat ja tehdyt päätökset. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa sihteeri. Neuvottelukunta antaa kirkkohallitukselle vuosittain kertomuksen toiminnastaan. 7 22

Tämä johtosääntö tulee voimaan 20 päivänä marraskuuta 2012. 8 23

Palvelevan puhelimen neuvottelukunnan johtosääntö Hyväksytty kirkkohallituksen täysistunnossa 17 päivänä elokuuta 1995 Tarkoitus Palvelevan puhelimen neuvottelukunta on kirkon perheasiain toimikunnan asettama työelin, jonka tehtävänä on edistää Palvelevan puhelimen toimintaa. Jäsenet Neuvottelukuntaan kuuluu kuusi jäsentä. Kirkon perheasiain toimikunta valitsee neuvottelukuntaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan puheenjohtajan ja kolme muuta jäsentä. Itseoikeutettuina jäseninä ovat kirkon perheasiain keskuksen johtava sihteeri ja Palvelevan puhelimen sihteeri. Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Neuvottelukunnan sihteerinä toimii Palvelevan puhelimen sihteeri. Kokoukset Neuvottelukunta kokoontuu puheenjohtajan tai tämän ollessa estynyt varapuheenjohtajan kutsusta tarpeen vaatiessa, kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa. Tehtävät Neuvottelukunnan tehtävä on: 1) seurata ja kehittää Palvelevan puhelimen toimintaa sekä tehdä sitä koskevia aloitteita ja antaa suosituksia; 2) seurata ja kehittää Palvelevan puhelimen valtakunnallista koulutusta ja tehdä sitä koskevia esityksiä toimikunnalle; 3) pitää yhteyttä keskusteluapua puhelimitse tarjoaviin järjestöihin ja puhelinliikenteestä vastaaviin viranomaisiin; 4) pitää yhteyttä puhelinpalveluiden kansainväliseen liittoon (IFOTES) ja muihin ulkomaisiin työalan toimielimiin; sekä 5) antaa kirkon perheasiain toimikunnalle lausuntoja työalaan liittyvissä kysymyksissä ja suorittaa muut toimikunnan määräämät tehtävät. Tämä johtosääntö tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1995 ja sillä kumotaan kirkon perheasiain keskuksen johtokunnan 18 päivänä toukokuuta 1987 hyväksymä Palvelevan puhelimen ohjesääntö. 24

Romanit ja kirkko -neuvottelukunnan johtosääntö Kirkkohallituksen hyväksymä 28 päivänä marraskuuta 2006 Romanit ja kirkko neuvottelukunta (Romaseele ta khangari rakkiboskothaan) on kirkkohallituksen asettama asiantuntijaelin, jonka tehtävänä on ylläpitää ja kehittää romanien ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon yhteisiä kysymyksiä sekä osallistua kirkkojen kansainvälisessä yhteydessä käytävään keskusteluun romaneja koskevissa kysymyksissä. Tehtävänsä toteuttamiseksi neuvottelukunta 1) tukee seurakuntien työtä romanien parissa, 2) tukee kirkkohallitusta valtakunnan tason yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa toimialallaan, (3.6.2008) 3) tukee romanien ja heidän parissaan toimivien yhteistyötä, (3.6.2008) 4) tukee tarvittavia hankkeita ja materiaalituotantoa, (3.6.2008) 5) seuraa kansainvälistä ja ekumeenista keskustelua romanien asemasta sekä 6) tekee kirkkohallitukselle toimialaansa koskevia aloitteita ja esityksiä. Neuvottelukuntaan kuuluu kirkkohallituksen valitsemat puheenjohtaja ja enintään kymmenen jäsentä. Neuvottelukuntaan voidaan kutsua pysyviä tai tilapäisiä asiantuntijoita. (3.6.2008) Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Neuvottelukunnan sihteerinä toimii siihen määrätty Kirkkohallituksen viranhaltija. Neuvottelukunta voi valita keskuudestaan työvaliokunnan asioiden valmistelua tai projektiluonteisten asioiden hoitamista varten. Neuvottelukunnan toimikausi on neljä vuotta. Neuvottelukunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla. Neuvottelukunnan kokouksista pidetään pöytäkirjaa, johon merkitään käsitellyt asiat ja tehdyt päätökset. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa sihteeri. Neuvottelukunta antaa kirkkohallitukselle vuosittain kertomuksen toiminnastaan. 7 25

8 Tämä johtosääntö tulee voimaan 1.12.2006. Johtosäännön muutokset, jotka on hyväksytty 3.6.2008, tulevat voimaan 3.6.2008. 26

Saamelaistyön neuvottelukunnan johtosääntö Kirkkohallituksen saamelaistyön neuvottelukunnan tehtävänä on edistää saamelaisten kirkollista työtä. Saamelaistyöstä vastaa saamelaistyön sihteeri, jonka työtä saamelaistyön neuvottelukunta tukee asiantuntijaelimenä. Tehtävänsä toteuttamiseksi neuvottelukunta - tukee ja auttaa seurakuntia ja rovastikuntia kirkollisen työn toteuttamiseksi saamelaisten keskuudessa, - toimii saamelaistyön sihteerin tukena yhteyksien hoitamisessa viranomaisiin ja kouluttaviin laitoksiin sekä järjestöihin, jotka toimivat saamelaisten parissa, - toimii saamelaistyön sihteerin tukena yhteyksien hoitamisessa Norjan, Ruotsin ja Venäjän saamelaisten sekä kyseisten maiden saamelaisten kirkkoneuvostojen kanssa, - järjestää saamelaisuuteen liittyviä koulutus- ja neuvottelupäiviä yhdessä saamelaistyön sihteerin kanssa, - antaa tarvittaessa lausuntoja kirkkohallitukselle saamelaisuutta koskevissa asioissa, - laatii vuosittain toimintasuunnitelman ja -kertomuksen. Kirkkohallitus nimittää neuvottelukuntaan puheenjohtajan ja 9 jäsentä, jotka edustavat tehtäväalueen asiantuntemusta Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa. Neuvottelukunnan sihteerinä ja asioiden esittelijänä toimii saamelaistyön sihteeri. Oulun tuomiokapitulin hiippakuntadekaanilla, saamelaisten papilla ja kirkkohallituksen työalasihteerillä on läsnäolo- ja puheoikeus neuvottelukunnan kokouksissa. Neuvottelukunnan jäsenten toimikausi on neljä vuotta. Neuvottelukunnan kokouksista pidetään muistiota, johon merkitään käsitellyt asiat ja tehdyt päätökset. Muistion allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa sihteeri. Muistiot annetaan tiedoksi kirkkohallitukselle, hiippakuntadekaanille ja tarvittaessa myös Oulun tuomiokapitulille. Tämä johtosääntö tulee voimaan 11 päivänä joulukuuta 2012. 27

Seurakuntien kirjanpitoasioiden neuvottelukunnan johtosääntö Kirkkohallituksen hyväksymä 4 päivänä huhtikuuta 2000 Seurakuntien kirjanpitoasioiden neuvottelukunnan tehtävänä on 1) ohjeiden ja lausuntojen antaminen hakemuksen perusteella kirjanpitolain ja Kirkkohallituksen antamien ohjeiden soveltamisesta seurakuntien kirjanpidossa; ja 2) yleisten neuvojen ja ohjeiden antaminen kirjanpitolain soveltamisesta ja kirjanpidon pitämisestä, tarkoituksena hyvän kirjanpitotavan edistäminen seurakunnissa. Kirkkohallitus valitsee neuvottelukuntaan neljäksi vuodeksi kerrallaan seitsemän jäsentä, jotka edustavat ammattitaitonsa ja kokemuksena perusteella hyvää perehtyneisyyttä julkisyhteisöjen laskentatoimeen. Neuvottelukunta valitsee toimikaudekseen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallinto-osaston johtajalla on neuvottelukunnan kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta. Neuvottelukunnan sihteereinä toimivat Kirkkohallituksen taloussuunnittelupäällikkö ja laskentapäällikkö. Neuvottelukunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kolme muuta jäsentä ovat saapuvilla. Neuvottelukunnalla on oikeus kuulla asiantuntijoita ja hankkia erityisalojen asiantuntijalausuntoja. Neuvottelukunta kokoontuu tarvittaessa. Neuvottelukunnan kokouksissa pidetään pöytäkirjaa, johon merkitään käsitellyt asiat ja tehdyt päätökset. Pöytäkirjan hyväksyy puheenjohtaja ja varmentaa sihteeri. Sihteeri allekirjoittaa neuvottelukunnan lähettämät lausunnot ja muut asiakirjat. Neuvottelukunnan arkisto säilytetään Kirkkohallituksessa. 7 Neuvottelukunta antaa kirkkohallitukselle tammikuun loppuun mennessä kertomuksen edellisen vuoden toiminnastaan. 8 Tämä johtosääntö tulee voimaan 4 päivänä huhtikuuta 2000. 28

Ulkomaantutkintojen neuvottelukunnan johtosääntö Kirkkohallituksen hyväksymä 29 päivänä helmikuuta 1996 Ulkomaantutkintojen neuvottelukunnan tehtävänä on 1) antaa kirkkohallitukselle lausuntoja Euroopan talousalueen valtioiden kansalaisten koulutuksen ja ammatillisen harjoittelun tunnustamisesta annetun lain kansalaisten koulutuksen ja ammatillisen harjoittelun tunnustamisesta annetun lain (1597/92) :ssä tarkoitettujen tutkintotodistusten tai niiden kanssa vastaavaksi määriteltyjen koulutuksesta annettujen asiakirjojen tuottamasta kelpoisuudesta kirkon, seurakunnan tai seurakuntayhtymän virkaan taikka hakijalta määrättävästä kelpoisuuskokeesta ja sopeutumisajasta; 2) antaa kirkkohallitukselle lausuntoja ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta annetussa laissa (531/86) tarkoitettujen tutkintojen tunnustamiseen liittyviä kirkkohallituksen määräämiä tehtäviä 3) suorittaa muita tutkintojen tunnustamiseen liittyviä kirkkohallituksen määräämiä tehtäviä. Kirkkohallitus valitsee neuvottelukuntaan vähintään kuusi jäsentä ja kullekin henkilökohtainen varajäsen. Kirkkohallitus nimeää yhden jäsenistä puheenjohtajaksi. Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan neuvottelukunnan toimikaudeksi. Neuvottelukunnan jäsenten ja varajäsenten toimikausi on neljä vuotta. Neuvottelukunnan sihteerinä toimii neuvottelukunnan keskuudestaan valitsema jäsen tai siihen määrätty kirkkohallituksen viranhaltija. Neuvottelukunta on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on saapuvilla Neuvottelukunta voi kutsua asiantuntijoita kuultavaksi ja pyytää lausuntoja kirkon teologikoulutustoimikunnalta, kanttorikoulutustoimikunnalta, diakoniakoulutuksen neuvottelukunnalta ja kirkon nuorisotyönohjaajakoulutuksen yhteistyöryhmältä. Tämä johtosääntö tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1996. 29