Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista.. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Tanja Witick tanja.witick@soite.fi Organisaatio, jota vastaus edustaa Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtym ä Mahdollinen tarkennus Soite 2. 2. Onko vastaaja Kunta Erityishuollon kuntayhtymä Muu kuntayhtymä Ministeriö Muu valtion viranomainen Järjestö Yksityishenkilö, vammaispalvelujen käyttäjä Muu yksityishenkilö mikään edellä mainittu, edustan 3. 3. :ssä säädetään lain läpileikkaavista periaatteista. Kattaako säännös vammaispalveluille asetetut tavoitteet?
4. 4. Muita huomioita :n sisältöön. vastauksia. 5. 5. Onko 2 :n perusteella selvää, missä tilanteissa sovelletaan erityislakia? 6. 6. 2 :n 3 momentissa säädetään soveltamisalan rajauksesta. Onko rajaus selkeä? 7. Onko rajaus tarpeellinen?
8. 7. Muita huomioita 2 :n sisältöön. - Ikäryhmien ja sen mukaan asiakasryhmän rajaus on erittäin tervetullut. Asiakkaiden yhdenvertaisen kohtelun näkökulmasta olisi tärkeää että uuden lain mukaiset linjaukset voidaan ottaa käyttöön, myös vanhojen asiakkuuksien osalta, välittömästi lain tultua voimaan. Teksti momentissa: sairauden takia, aiheuttaa nähdäksemme laajennuksen soveltamisalassa. Tätä laajennusta kohderyhmässä ei ole huomioitu kustannuslaskelmissa. 9. 8. Arvioikaa momenttien tarpeellisuutta lain soveltamisen kannalta. Palvelutarpeen arviointi sekä palvelujen suunnittelu, toteuttaminen ja toteutumisen seuranta on tehtävä yhteistyössä vammaisen henkilön ja sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (82/2, jäljempänä asiakaslaki) 9 ja :ssä tarkoitetuissa tapauksissa vammaisen henkilön ja hänen laillisen edustajansa taikka omaisen tai muun läheisen kanssa. Tarpeellinen Tarpeeton. Asiakkaan oikeudesta saada selvitys toimenpidevaihtoehdoista säädetään asiakaslain 5 :ssä sekä asiakkaan itsemääräämisoikeudesta ja osallistumisesta asiakaslain 8, 9 ja :ssä. Asiakkaan osallistumisesta palvelutarpeen arviointiin sekä asiakassuunnitelman laatimiseen säädetään sosiaalihuoltolain (3/24) 36, 39 ja 4 :ssä. Tarpeellinen Tarpeeton
. Vammaisen henkilön osallistumista on tuettava hänen toimintakykynsä, ikänsä ja elämäntilanteensa edellyttämällä tavalla. Vammaisen henkilön on voitava käyttää hänelle soveltuvaa viestintä- ja kommunikointikeinoa ja häntä on tarvittaessa tuettava tiedon saannissa, oman mielipiteen muodostamisessa ja ilmaisemisessa sekä oman tahdon toteuttamisessa. Tarpeellinen Tarpeeton 2. Lapsen ja nuoren mielipiteen selvittämisestä säädetään sosiaalihuoltolain 32 :ssä. Lapselle ja nuorelle on järjestettävä riittävä apu ja tuki tiedonsaantiin, kommunikaatioon ja vuorovaikutukseen. Tarpeellinen Tarpeeton
3. 9. Muita huomioita 4 :n sisältöön. - Laissa tulisi tarkentaa aikuisen kehitysvammaisen itsemääräämisoikeutta suhteessa vanhempiinsa, huoltajaan tai muuhun hänen asioita hoitavaan henkilöön. 4. Asiakkaan oikeudesta saada selvitys toimenpidevaihtoehdoista säädetään asiakaslain 5 :ssä sekä asiakkaan itsemääräämisoikeudesta ja osallistumisesta asiakaslain 8, 9 ja :ssä. Asiakkaan osallistumisesta palvelutarpeen arviointiin sekä asiakassuunnitelman laatimiseen säädetään sosiaalihuoltolain (3/24) 36, 39 ja 4 :ssä. Tarpeellinen Tarpeeton 5. Vammaisen henkilön palvelutarpeen arvioinnista säädetään sosiaalihuoltolain (3/24) 36 ja 37 :ssä.
6. Asiakassuunnitelman tekemisestä ja omatyöntekijästä säädetään sosiaalihuoltolain 39 ja 42 :ssä. 7. Palvelutarpeen arvioinnin ja asiakassuunnitelman yhteydessä tehtävässä monialaisessa yhteistyössä ja palvelujen yhteensovittamisessa noudatetaan, mitä sosiaalihuoltolain 4 :ssä säädetään. 8.. Muita huomioita 5 :n sisältöön. - Laissa tulisi tarkentaa mitkä asiakasryhmät kuuluvat erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden ryhmään iästä huolimatta.
9. 2. Arvioikaa seuraavia päätöksentekoon ja palvelujen toteuttamiseen liittyviä väittämiä. Yhteensä Keskiarvo Päätöksentekoon liittyvä sääntely on riittävä. Päätösten toimeenpanon sääntely on riittävä. Palvelujen laadun määrittämisen ja 2 arvioinnin sääntely on riittävä. Lasten ja nuorten huomioon ottamisen sääntely on riittävä. Yhteensä 3 4,25 2. 3. Muita huomioita 6 :n sisältöön. - Säännöksiä laadun määrittämiseen ja arviointiin tulisi tarkentaa valinnanvapauslainsäädännön määräyksillä. Onko tarkoitus tehdä perheen palvelukokonaisuudesta erillinen päätös, eikö tehty kokonaisuuden huomioiva asiakassuunnitelma ja yksilöllisen päätökset ole riittävä, tarvitaanko vielä juridinen päätös. 2. 4. Täydentääkö säännös asianmukaisesti ehdotetussa laissa säädettyjä muita erityispalveluja? 22. 5. Onko selvää, milloin sovelletaan ehdotetun lain mukaista valmennusta ja tukea koskevaa säännöstä ja milloin sosiaalihuoltolain (3/24) tai muun lain säännöksiä? (Esim. sosiaalihuoltolain 7 :n mukaista sosiaalista kuntoutusta koskevaa säännöstä)?
23. 6. Muita huomioita 8 :n sisältöön. - Laissa tulisi tarkemmalla tasolla selventää sosiaalisen kuntoutuksen sisältöä suhteessa valmennukseen ja tukeen. Valmennus ja tuki sekä sosiaalinen kuntoutus voivat olla täydentävä kokonaisuus, mutta toisaalta myös palveluketjussa toisiaan seuraavia palveluita. On hyvä että valmennus ja tuki on määritelty määräaikaiseksi palveluksi, palvelun tavoitteellisuutta tulisi vielä korostaa. Valmennuksen ja tuen uuden palvelukokonaisuuden käyttöönotto merkitsee lisäresursointi tarvetta maakunnille. 24. 7. Onko säännös tarkoituksenmukainen?
25. 8. Huomioita 9 :n sisältöön. vastauksia. 26. 9. Onko säännös tarkoituksenmukainen? 27. 2. Huomioita :n sisältöön. - Joissakin tilanteissa henkilökohtaisen avun tuottaminen henkilökohtaisella budjetilla voisi olla tarkoituksenmukaista. Henkilökohtaisen avun tuottaminen päiväaikaisessa toiminnassa ryhmäavustajien avulla tulisi mahdollistaa kustannustehokkaana tapana käyttää henkilöstöresurssia 28. 2. Onko säännös tarkoituksenmukainen?
29. 22. Huomioita :n sisältöön. vastauksia. 3. 23. Onko säännös tarkoituksenmukainen? 3. 24. Huomioita 2 :n sisältöön. - Tarkoituksenmukaista ja epäselvyyksiä vähentävää olisi laissa tarkentaa että palveluasumisen tuottama asumispalvelu ja hoito ja huolenpito on maksutonta asiakkaalle. Asiakkaalta voitaneen kuitenkin edelleen periä ylläpitomaksu ja muut esimerkiksi ruokahuollosta koituvat kustannukset. Toisaalta näemme asiakasryhmien yhdenvertaisuuden näkökulmasta että myös vammaispalvelulain mukaisessa asumisessa, joka siis toteuttaa sosiaalihuoltolain mukaista asumista, noudatettaisi samoja maksukäytäntöjä kuin esimerkiksi vanhusten vastaavassa palveluasumisessa. Kolmas momentti: Tulee selkeyttää palveluasunnon ja oman asunnon määritelmää. Teksti tulisi muuttaa muotoon: Asumisen tuki ja palvelut voidaan toteuttaa myös muualle kuin palveluasumiseen. 32. Vammaisten lasten asumisesta kodin ulkopuolella olisi säädettävä ehdotetun lain mukaisena palveluna. Samaa mieltä Eri mieltä
33. Vammaisten lasten asumisesta kodin ulkopuolella olisi säädettävä lastensuojelulain mukaisena avohuollon sijoituksena ilman huostaanottoa. Samaa mieltä Eri mieltä 34. Vammaisten lasten asumisesta kodin ulkopuolella olisi säädettävä sekä ehdotetussa laissa että lastensuojelulaissa siten, että ehdotettu laki on ensisijainen. Samaa mieltä Eri mieltä 35. Vammaisten lasten sijoittaminen kodin ulkopuolelle olisi tehtävä ilman huostaanottoa avohuollon sijoituksena myös pidemmäksi aikaa. Samaa mieltä Eri mieltä
36. Vammaisten lasten sijoittaminen kodin ulkopuolelle olisi aina tehtävä lastensuojelulain periaatteiden ja säännösten mukaisesti. Samaa mieltä Eri mieltä 37. 26. Mitä muuta haluaisitte tuoda esiin liittyen tilanteisiin, joissa lapsi asuu erossa vanhemmistaan tai huoltajistaan? - Ensisijaisesti tulisi voida käyttää sosiaalihuoltolain 3, lapsen asuessa kodin ulkopuolella 38. 27. Onko säännös tarkoituksenmukainen?
39. 28. Huomioita 4 :n sisältöön. vastauksia. 4. 29. Onko lyhytaikainen huolenpito tarpeellinen palvelu? 4. 3. Onko selvää, milloin sovelletaan ehdotetun lain mukaista lyhytaikaista huolenpitoa koskevaa säännöstä ja milloin sosiaalihuoltolain (3/24) säännöksiä (esim. SHL:n 9 :n mukaista kotipalvelua koskevaa säännöstä) tai omaishoidon tuesta annettua lakia?
42. 3. Huomioita 5 :n sisältöön. - Lyhytaikaisen huolenpidon säännöksen, sosiaalihuoltolain ja omaishoidon tuesta annetun lakien ensisijaisuus on epäselvä. 43. 32. Onko säännös tarkoituksenmukainen? 44. 33. Huomioita 6 :n sisältöön. - Henkilökohtainen palvelu tulee määritellä sisällöltään ja toteuttamistavoiltaan tarkemmin. Myös sen yhtymäkohdat sosiaaliseen kuntoutukseen tulisi selkiinnyttää. 45. 34. Turvaako säännös vammaisen henkilön liikkumisen?
46. 35. Muita huomioita 7 :n sisältöön. vastauksia. 47. 36. Onko säännös tarkoituksenmukainen? 48. 37. Huomioita 8 :n sisältöön. vastauksia. 49. 38. Huomioita 9 :n sisältöön. vastauksia. 5. 39. Huomioita 3 luvun säännöksiin. vastauksia. 5. 4. Huomioita 4 luvun säännöksiin. vastauksia. 52. 4. Mitä muuta haluaisitte tuoda esiin lakiesitykseen liittyen? - Uudistettu lakikokonaisuus tulee ilmeisesti voimaan..29. Maakunnille pitäisi antaa mahdollisuus ottaa laki täysimääräisesti käyttöön taloudellisten säästötavoitteiden toteutumiseksi. Palvelusuunnitelman päivittäminen ja uudistaminen tulisi olla mahdollista myös maakunnan aloitteesta ilman muutosta asiakkaan palveluntarpeessa.