Seinäjoki 1. Hyvinvointikertomus Kunta Seinäjoki Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta ajanjaksosta Tämä hyvinvointikertomus on terveydenhuoltolain 12 :n mukainen raportti asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin tilasta ja toteutetuista toimenpiteistä. Kertomuksen vastuutaho ja laatijat: Terveyden edistämisen johtoryhmä vastaa hyvinvointikertomuksen laadinnasta. Pääkäyttäjä on terveyden edistämisen johtaja Oili Ylihärsilä ja käyttäjinä kehittämispäällikkö Lea Porola ja apulaiskaupunginjohtaja Harri Jokiranta 2. Hallintokuntien toimenpiteet kunnan vahvistetussa talous- ja toimintasuunnitelmassa Hallintokuntien toimenpiteet vahvistetun talousarvion ja toimintasuunnitelman kehittämiskohteiden ja tavoitteiden mukaan. Vuoden 2012 talousarvion ja 2013-2015 taloussuunnitelman mukaisesti - Väestön kasvuun vastataan palveluiden kehittämisellä - Lisääntyneeseen tontti- ja vuokra-asuntokysyntään vastataan tavoitteellisesti - Kylien elinvoimaisuutta edistetään - Kehitetään lasten, lapsiperheiden ja nuorten palvelukokonaisuuksia monialaisella yhteistyöllä - Pyritään siihen, että kaikki peruskoulunsa päättävät saavat jatko-opiskelupaikan (50% siirtyy lukioon) - Työllistämistoimia kohdistetaan erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden ja nuorisotyöttömyyden vähentämiseen - Lääkäri-hoitaja työparimallin avulla tehostetaan terveydenhuollon avopalveluita - Ikäihmisten kotona asumista turvataan monialaisesti - Tarjotaan mahdollisuuksia omaehtoiseen elinikäiseen oppimiseen, terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä monipuoliseen kulttuurin ja taiteen harrastamiseen 3. Strategiat, ohjelmat ja tavoitteet. Kunnan hyvinvointipolitiikan ja johtamisen tavoitteet ja painopistealueet tällä hetkellä: Seinäjoen kaupungin strategia 2009-2016 Strategia ilmaisee kaupungin tahdon edistää väestönsä hyvinvointia ja terveyttä sekä turvata hyvät ja laadukkaat palvelut. Johtamisen strategiset valinnat: - Kaupunginvaltuustolla, kaupunginhallituksella ja lautakunnilla on selkeät vastuut ja roolit - Kaupungin johtamisjärjestelmän ohjausta ja seurantaa kehitetään vastaamaan kaupunkikonsernin kasvun haasteisiin - Kaupunkilaisten yhteisöllisyyttä sekä osallisuutta kaupungin toimintaan ja päätöksentekoon vahvistetaan
Hyvinvointipolitiikan tavoitteet ovat: 1) Osallisuus lisääntyy ja syrjäytyminen vähenee 2) Hyvinvointi ja terveys lisääntyvät ja hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat 3) Palvelujen laatu, vaikuttavuus ja saatavuus paranevat Keskeiset hyvinvointiin liittyvät asiakirjat ja ohjelmat, joita kunnassa on valmisteltu tai jotka muuten ohjaavat toimintaa: Hallitusohjelma -2012 Taloussuunnitelma 2013-2015 Talousarvio 2012 Toimintakertomus Henkilöstötilinpäätös Asuntopoliittinen ohjelma 2009-2020 Elinvoima ja osallisuus-ohjelma Turvallisuussuunnitelma 2008-2012 Seinäjoen kaupungin mielenterveys- ja päihdestrategia 2009-2012 (päivitetään) Lapsemme ja perheemme voivat hyvin 2015 -toimenpideohjelma Seinäjoen kaupungin lastensuojelusuunnitelma vuoteen 2012 Lapsiperheiden Seinäjoki - Lapsiperhebarometri SAUHU Seinäjoen hyvinvoinnin alueelliset tukiverkostot Meirän vasu Ikääntymispoliittinen tavoite- ja toimenpideohjelma (päivitetään) Päivähoidon esiopetussuunnitelma Seinäjoen kaupungin vammaispolittinen ohjelma vuoteen 2015 Varhaiskasvatuksen linjaukset Liikuntastrategia Seinäjoen kaupungin liikenneturvallisuussuunnitelma (päivitetään) Viestintästrategia -2012 Seinäjoen erityisliikunnan kehittämissuunnitelma -2011 Terveyden edistämisen ohjelma-2012 Työterveyden strategia - 2016 4. Väestön hyvinvoinnin ja palvelujen kuvaus
Väestö- ja perherakenne / yleiset V1 = Vaasa V2 = Pori V3 = Hämeenlinna V4 = Koko maa indikaattori arvo muutos V1 Vaas V2 Pori V3 Häme V4 Koko Ahtaasti asuvat asuntokunnat, % kaikista asuntokunnista Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas 6,8 8,2 7,5 7,8 9 980 1114 992 1008 974 Huoltosuhde, demografinen 2011 52,2 49,8 55,8 56,9 52,9 Koti- ja vapaa-ajan tapaturmiin liittyvät hoitojaksot / 10 000 asukasta 129,7 164,1 170,9 142,3 151,7 Koulutustasomittain 348 370 311 334 335 Kunnan yleinen pienituloisuusaste 2009 12,8 14,4 16,5 13,2 14,8 Lapsiperheet, % perheistä 41,9 39,8 37,9 38,4 40 Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta 2011 Nettomuutto / 1000 asukasta 16 68,6 18,7 27 45,3 8,1 2,9 4,4 6,4 2,6
Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas 24 47,2 19,7 28,4 29,7 Psykiatrian laitoshoidon hoitojaksot / 1000 asukasta 7,91 9,8 9,53 8,12 7,86 Sairastavuusindeksi, ikävakioitu Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, euroa / asukas 97,9 90,9 103,1 95-2817 3389 3014 3228 3103 Väestö 31.12. 2011 58703 60398 83133 67270 5401270 Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 39,2 44,7 44,2 43,4 41 18 19,8 22,4 22,1 20,2
Lapset ja lapsiperheet V1 = Vaasa V2 = Pori V3 = Hämeenlinna V4 = Koko maa indikaattori arvo muutos V1 Vaas V2 Pori V3 Häme V4 Koko Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista Ei yhtään läheistä ystävää, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 2009 Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana / 1000 alle 18-vuotiasta Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17- vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 22,4 28,6 27,4 28,7 29,5 6,5 7,3 9,1 9,6 9,8 42 46,5 113,1 61 69,5 0,9 0,8 1,9 1,5 1,3 Koulukiusatuksi joutuneet, % 8. ja 7,4 6,4 7,5 6,5 8,3 9. luokkalaisista 2009 Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleet 3-5 - vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 63,7 79,7 60,9 59,3 62,9 Lasten pienituloisuusaste 2009 11,3 13 16,9 12,5 14,6 Perusterveydenhuollon lastenneuvolan käynnit yhteensä 3919 3212 2828 2951 2971 / 1000 0-7 -vuotiasta Terveydentila keskinkertainen tai huono, % 8.- ja 9. luokan 16,7 18 18 15,2 16,9 oppilaista 2009
Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet yksinhuoltajakotitaloudet, % 2,3 4,1 1,7 3,5 2,9 toimeentulotukea saaneista kotitalouksista Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä 7,6 11,7 8,2 8,4 8,7 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.-luokan 16,3 13,5 18,9 14,4 16,5 oppilaista 2009 Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.- luokan oppilaista 2009 14,8 15,8 15,6 13,3 15,1 Vanhemmuuden puutetta, % 8.- ja 9.luokan oppilaista 2009 18,9 21 19 23,3 22,3
Nuoret V1 = Vaasa V2 = Pori V3 = Hämeenlinna V4 = Koko maa indikaattori arvo muutos V1 Vaas V2 Pori V3 Häme V4 Koko Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, nuorisopsykiatria / 1 000 13-17- 1072 584 1188 981 682 vuotiasta Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8.- ja 9.-luokan 4,5 8,2 5,7 4,9 6,2 oppilaista 2009 Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden 21,6??? 23,6 25,9 23 21,9 opiskelijoista 2009 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 7,5 9,3 10,7 11,5 11,4 Nuorisotyöttömät, % 18-24- vuotiaasta työvoimasta 13,8 10,9 17,7 14,3 13 Raskaudenkeskeytykset alle 25- vuotiailla / 1000 15-24-vuotiasta 10 17,4 16 15,7 14,6 naista Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2,3 3,6 3,1 3,5 3 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 2009 40,8??? 43,9 43,5 43,6 40,7
Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % lukion 1. ja 2. 20,6 25,8-27,9 25 vuoden opiskelijoista 2009 Tupakoi päivittäin, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. 41,3??? 35,7 41,7 39,9 39,4 vuoden opiskelijoista 2009
Työikäiset V1 = Vaasa V2 = Pori V3 = Hämeenlinna V4 = Koko maa indikaattori arvo muutos V1 Vaas V2 Pori V3 Häme V4 Koko Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 18-64-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutettuja 25-39 -vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 97,8 90,6 99,4 99 94,4 1,2 0,9 1,1 0,9 1,1 3,9 3,5 4,4 4,2 3,9 Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta 9,5 16,7 12,6 8,8 9,3 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 5 5,7 3,8 3,4 3,2 asukasta Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla 2,1 hoidetut potilaat / 1000 asukasta 3,3 6 2,4 3,5 Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 15-49- 1688 vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä 1244 1115 941 1230
Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin 50-64- vuotiaat potilaat / 1000 vastaavanikäistä Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä 614 522 420 398 512 23 16,2 21,4 22,7 20,4 Psykiatrian avohoitokäynnit / 1000 asukasta Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Tuki- ja liikuntaelinten- sekä sidekudosten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat, % 16-64-vuotiaista Työkyvyttömyyseläkettä saavat, % 16-64-vuotiaista 374 407 461 337 301 2 3,2 1,6 2 2,2 1,6 1,2 2,1 1,5 1,8 6,9 5,7 8,5 7,3 7,4 Työttömät, % työvoimasta 9,2 8,3 12,4 10,1 10,2 Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut potilaat / 10 000 asukasta 140,2 149,4 177,2 140,4 154,3
Ikäihmiset V1 = Vaasa V2 = Pori V3 = Hämeenlinna V4 = Koko maa indikaattori arvo muutos V1 Vaas V2 Pori V3 Häme V4 Koko Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, geriatria 500-156 - 14927 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % 14,6 11,4 11,9 12,6 12,4 vastaavanikäisestä väestöstä Koti- ja vapaa-ajan tapaturmiin liittyvät hoitojaksot 65 vuotta täyttäneillä/ 10 000 373,7 512,6 430 336,5 423,5 vastaavanikäistä Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä 89,7 86,7 87,3 88 89,5 väestöstä Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 65 vuotta täyttäneillä / 1000 2531 2226 2239 2028 2409 vastaavanikäistä Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 85 vuotta täyttäneillä / 1000 3231 2781 2675 1741 2793 vastaavanikäistä Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin 75-84- vuotiaat potilaat / 1000 757 856 836 778 846 vastaavanikäistä Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat 75 vuotta täyttäneet, % 4,9 3,7 5,7 4,6 4,6 vastaavanikäisestä väestöstä
Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet 14,1 asiakkaat, % vastaavanikäisestä 10,7 8,6 9,6 11,9 väestöstä Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 2,5 2 2,6 2,6 3,5 Terveyskeskusten 75 vuotta täyttäneet pitkäaikaisasiakkaat 31.12., % vastaavanikäisestä 1,6 3,7 1,9 0,4 1,5 väestöstä Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä 45 45,2 46,1 46,8 45,3 asuntoväestöstä 2009
Muut hyvinvointitiedot Lasten ja nuorten hyvinvointi 6. luokkalaisille tehty terveyskysely vuonna 2011 (617 lasta): 1) Vanhemmuus - 46%:lla lapsista kotiintuloaika oli klo 20 mennessä, viikonloppuisin 20%:lla ei kotiintuloaikaa ollenkaan (125 lasta) - 27% arkisin (viikonloppuisin vain muutama lapsi)nukkumaan ennen klo 22-30% vanhemmista rajoitti lastensa ruutuaikaa, 21% ei ollenkaan - 70%:n kanssa oli keskusteltu kotona alkoholista ja 55%:n kanssa huumeista - 45% sai käyttörahaa aina tarvitessaan 2) Lasten elintavat - 450 (73%) lasta valvoi arkisin yli klo 22-20% liikkui riittävästi joka päivä - toistuvasti kiusattuja oli 10% - 16% oli kokeillut tupakkaa, 16 lasta tupakoi satunnaisesti tai säännöllisesti - noin 60 lasta joi alkoholia satunnaisesti tai säännöllisesti - huumeita oli tarjottu 21:lle, 6 oli käyttänyt, ystäväpiiriin kuului runsaasti erilaisia aineita käyttäviä - 34% söi makeisia ja 54% joi makeita juomia vähintään 3 päivänä viikossa 12-vuotiaiden hampaiden reikiintymistä kuvaava D-indeksi on ollut hitaasti laskeva: vuonna 2007 0,55 ja vuonna 2011 0,45 Vuonna Etelä-Pohjanmaalla D-indeksi keskiarvo oli 0,5 eli keskimäärin joka toisella eteläpohjalaisella 12-vuotiaalla oli yksi paikkaushoitoa vaativa kariesvaurio. Lasten ja nuorten painotilastot Ylipainoisia+ lihavia % samanikäisistä vuonna 2009 ja vuonna 2011 1-vuotiaat v. 2009 8% ja v.2011 3,5% 5-vuotiaat v. 2009 17% ja v.2011 12,5% alakoululaiset v. 2009 17,3% Kouluterveyskysely: 8. ja 9. luokkalaiset v. 2009 15% ja v. 2011 17% lukion 1. ja 2. luokkalaiset v. 2009 18% ja v. 2011 15% Sedun 1. ja 2. vuoden opiskelijat v. 2009 24% Lasten ylipainokehitys alkaa yleensä samaan aikaan, kun lapset siirtyvät syömään samaa ruokaa muun perheen kanssa. Tämä kehitys on 1-5-vuotiaiden osalta kääntynyt myönteiseen suuntaan vuosien 2009-2011 aikana. Tupakointi - Seinäjoen kaupungin henkilöstökyselyn perusteella 14,9% työntekijöistä tupakoi vuonna. Savuttomuuden edistymistä seurataan joka toinen vuosi tehtävällä kyselyllä. Kaupunki julistautui savuttomaksi työpaikaksi1.1.2011. - Päivittäin tupakoivien määrä 8. ja 9. luokkalaista väheni 2009-2011 ( 15% ->13%) samoin lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (10% ->9%). 8. ja 9. luokkalaisten vanhempienkin tupakointi väheni (38%- >36%). Ammatillisesta koulutuksesta on tietoa vain vuodelta 2009, jolloin opiskelijoista tupakoi 41% ja heidän vanhemmistaan 42%. Kouluterveyskysely: Vuoden 2011 kouluterveyskyselyn ilonaiheita olivat myös peruskoulun 8. 9. luokkalaisten ja lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osalta erilaisten oireiden väheneminen ja koetun terveydentilan paraneminen. Koulutyön määrä koettiin myös aiempaa kohtuullisemmaksi ja lukiossa kuulluksi tulemisen kokemus lisääntyi samoin tietoisuus tavoista vaikuttaa koulun asioihin.
Vuoden 2011 kouluterveyskyselyn huolenaiheita peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osalta olivat seuraavia - vanhemmat tiesivät huonommin lastensa viikonlopun viettopaikan (43% ei tiedä) - läheisen alkoholin käytön aiheuttamat ongelmat lisääntyivät(13%) - toistuva rikkeiden teko lisääntyi, 18%:lla toistuvia rikkeitä vuoden aikana - koulun fyysiset työolot koettiin puutteellisemmiksi - koulun työilmapiiri heikkeni - tietoisuus tavoista vaikuttaa koulun asioihin vähentyi - aamupalan syöminen arkisin vähentyi, 47% ei syö joka aamu - kouluruokaa ei syö 33% eikä kotona yhteistä ateriaa iltaisin 43% - humalajuominen lisääntyi 18%:iin - huumekokeilut lisääntyivät 7%:iin - avun saaminen koulunkäynnin vaikeuksiin vähentyi - myöhään valvominen koulupäiviä edeltävinä iltoina yleistyi (muutos tapahtunut pidemmällä aikavälillä), 33% nukkumaan klo 23 jälkeen lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden lintsaaminen lisääntyi, 18% lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana. Turvallisuus: Vuoden 2011 kouluterveyskyselyssä oli ensimmäistä kertaa kysymyksiä, jotka kuvaavat nuorten seksuaalisen väkivallan kokemuksia. Sekä 8.ja 9. luokkalaisista että lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista tytöt kokivat seksuaalista väkivaltaa poikia enemmän eli yli 20%:lla tytöistä oli näitä kokemuksia, pojilla vastaavasti 11-15%:lla Pojat taas olivat kokeneet tyttöjä enemmän fyysistä uhkaa muulla tavalla. Liikennetapaturmia oli vuosien 2005-2009 aikana 833, mikä oli enemmän kuin maassa keskimäärin. Vuonna 2011 tapahtui 464 liikenneonnettomuutta, joissa loukkaantui yhteensä 168 henkilöä.kaksi henkilöä kuoli liikenneonnettomuuksissa. Törkeiden onnettomuuksien osuus oli 4,1% (selkeää vähenemistä vuodesta 2009). Vuonna 2011 poliisin tilaston mukaan rattijuopumusten (295) ja törkeitten rattijuopumusten (462) määrät lisääntyivät edelliseen vuoteen verrattuna, samoin huumausainerikokset (493). Väkivaltaa oli myös aiempaa vuotta enemmän ja perheväkivaltaa kaikista poliisin tietoon tulleista pahoinpitelyistä oli 38,6%. Vuonna katuturvallisuusindeksi oli 100,34 (maakunnassa 132,83). Tilastoituja kaatumis- ja putoamistapaturmia oli vuonna 2009 yhteensä 3029, joista aiheutui 3030 hoitojaksoa. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat kustannukset Seinäjoella olivat tuolloin yhteensä 4 693 000? 75-vuotiaille tehtyjen hyvinvointia edistävien kotikäyntien yhteydessä tehtyjen selvitysten mukaan vuonna 2011 yleisimmät kaatumisen syyt olivat tässä ikäryhmässä ulkona liukkaus (45,7%) sekä oma huolimattomuus (32,6%) ja sisällä terveydelliset syyt (60%). 5. Yhteenveto kunnan hyvinvoinnista ja palvelujärjestelmästä Yhteenveto kunnan hyvinvoinnista ja palveluista. Hyvinvoinnin ja terveyden tila Seinäjoen väestö on monien indikaattoreiden valossa terveempää kuin eteläpohjalainen väestö keskimäärin. Terveyden ja hyvinvoinnin eriarvoistuminen on kuitenkin näkyvissä ja siihen puuttuminen näkyy myös toteutuneissa ja suunnitelluissa toimenpiteissä. Terveyskyselyiden pohjalta näyttää osa vanhemmista tarvitsevan lisätukea vanhemmuuteensa; rajojen asettamiseen ja oman esimerkkinsä tärkeyden ymmärtämiseen lastensa terveellisten ja turvallisten elintapojen omaksumisessa. Vanhemmuuden tukemista toteutetaan päivähoidossa ja kouluissa. Neuvoloissa, kouluterveydenhuollossa ja suun terveydenhuollossa toteutetaan asetuksen mukaisia
terveystarkastuksia, jota kautta yhteistyö koko perheen kanssa on tiivistynyt. Neuvoloiden yhteydessä toimiva perhetyön malli on kehitetty osana KASTE- hanketta. Kansansairauksien ennaltaehkäisyn kannalta positiivista on vuosien 2009 ja 2011 välisenä aikana ylipainoisten ja lihavien pikkulapsien määrässä tapahtunut väheneminen. Neuvoloissa käyttöönotettu Neuvokas Perhe - toimintamallin avulla on tuettu perheiden terveellisten ravitsemus- ja liikuntatottumusten omaksumista, mikä on osaltaan ollut tukemassa tätä kehitystä. Jo 12-13-vuotiailla lapsilla on selkeitä eroja terveystottumuksissa, kuten liikunnan määrässä, nukkumisessa, ruokatottumuksissa ja vapaa-ajan vietossa. Yläkoululaisten (myös heidän vanhempiensa) ja lukiolaisten tupakointi väheni vuonna 2011 vuoteen 2009 verrattuna. Nuoriin ovat osaltaan vaikuttaneet vanhempien vähäisempi tupakointi, koulujen ja nuorisotyötä tekevien tahojen savuttomuustyö sekä yleinen asenneilmaston muutos. Palvelut - Syrjäytymisen ehkäisy Nuorten syrjäytymisen ehkäisyn ja varhaisen puuttumisen keinoja ovat koulupudokkuuden ehkäisytoimet, opiskelun keskeyttämisen minimointi ja nuorten työllistymisen edistäminen. Tässä työssä keskeisiä ovat oppilashuolto, etsivä nuorisotyö, kutsuntaikäisten mahdollisiin ongelmiin tarttuminen (terveystarkastukset ja aikalisätoiminta),steissin ja Pilarin toiminta, KaksKättä työpaja sekä koulujen sisäiset oppilaiden tukijärjestelmät (Kiva-koulu, tukioppilaat, 10-luokka, kerhot). Yläkoululaiset ja lukiolaiset ovat vuonna 2011 kokeneet aiempaa helpommaksi pääsyn kouluterveydenhuollon palveluihin ja lukiossa myös koulukuraattorin vastaanotolle pääsy helpottui. Tällä kehityksellä on merkitystä syrjäytymisen ehkäisyssä ja varhaisessa puuttumisessa. Steissin asiakasmäärä on noussut (267 vuonna 2011), samalla ovat myös huumeasiakkaat lisääntyneet. Huumeiden käyttäjien terveysneuvontapisteen kävijämäärät ovat vuosittain lisääntyneet. Vuonna 2011 siellä kävi 30 eri asiakasta, joista kolme oli 16-vuotiasta. - Terveyserojen kaventaminen Terveyserojen kaventamiseen tähtäävää toimintaa toteuttavat edellä mainittujen lisäksi koko väestön osalta myös äitiys- ja lastenneuvolat, lastensuojelu, TYP, kotihoito, velkaneuvonta, aikuissosiaalityö, työttömien terveydenhuolto, A-klinikka, aikuisneuvolat, hoitaja-lääkäri työparit, Ikäkeskus ja erityistyöntekijät. - Osallisuuden lisääminen Osallisuuden lisäämistä tuetaan eri ikäisten kaupunkilaisten kokoontumisia ja toimintaa mahdollistavien tilojen kehittämisellä, Kansalaisopiston laajalla tarjonnalla, järjestöjen toiminnalla, vapaaehtoistyöllä, tukihenkilötoiminnalla ja kokemusasiantuntijuutta hyödyntämällä. Väestön terveyttä ja hyvinvointia tuetaan palveluiden saatavuuden turvaamisella, liikuntaympäristöjen kehittämisellä ( sisältää uimarantojen, -hallien, kuntosalien tai liikuntatilojen tarkastukset), liikuntaan kannustavilla toimenpiteillä kouluissa ja liikuntatoimessa, työturvallisuus- ja työhyvinvointitoimilla,kaupungin ruokapalveluiden kehittämistyöllä (mm. ruokalistauudistuksilla, suolamittauksilla vanhusten ravitsemustilan mittauksilla), elintapaneuvonnalla, myös laitoksiin ja kouluihin ulottuvalla kulttuuritarjonnalla, kirjastopalveluilla, tupakoinnin vähentämiseen tähtäävällä laajalla yhteistyöllä (sisältää tupakointikieltojen noudattamisen valvonnan), verkostoyhteistyöllä päihteiden käytön vähentämiseksi, liikennetapaturmien ja ikääntyneiden kotitapaturmien monialaisella ehkäisytyöllä,ympäristön turvallisuutta lisäävillä toimenpiteillä ( mm. kadut ja niiden risteykset, koulujen ympäristöt, leikkikentät), lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn tähtäävällä kehittämistyöllä ja hankeyhteistyöllä (KASTEhankkeet, Ehkäise tapaturmat- hanke ym.) Väestön hyvinvoinnin kehittymisen turvaamiseksi ja seuraamiseksi on nimetty ainakin seuraaville alueille laaja-alaisia työryhmiä: Päihde- ja mielenterveystyö, Ikääntyvät, TYP:n toiminta, Liikennetapaturmien ehkäisy, työhyvinvointi, Lähisuhdeväkivallan ehkäisy, Savuton Seinäjoki ja järjestöyhteistyö. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset asukasta kohden vuonna olivat maakunnan toiseksi pienimmät (2817 ) ja lasten päivähoidon nettokustannukset maakunnan suurimmat (473 ).
6. Johtopäätökset yhteenvedosta ja konkreettiset toimenpidenostot Väestön hyvinvoinnin ja palvelujärjestelmän vahvuudet Seinäjoen väestömäärä (31.12.2011 asukasluku 58 703) kasvaa vuosittain; syntyvyys on selkeästi korkeammalla tasolla Etelä-Pohjanmaahan tai koko maahan verrattuna. Syntyvyyden enemmyys vuonna 2011 oli +353. Kokonaisnettomuutto Seinäjoelle on ollut pitkään positiivinen ja väestönkasvu vuonna 2011 oli yhteensä +895 henkilöä. Väestön kasvu vuonna 2011 oli 1,55% (Vaasa 1,33%, Pori 0,11% ja Hämeenlinna 0,66%). Vuonna Seinäjoelle muuttaneista eniten oli 14-24-vuotiaita, sitten 25-63-vuotiaita ja kolmanneksi eniten 0-6-vuotiaita. Seinäjoen väestö painottuu alle 65- vuotiaisiin. Lasten määrä tulee ennusteiden mukaan nousemaan edelleen seuraavien 5 vuoden aikana. 15-64-vuotiaiden määrä koko väestöstä on korkeampi kuin Etelä-Pohjanmaalla tai koko maassa. 65 vuotta täyttäneitä koko väestöstä on 16,1%, joka on maakunnan pienin osuus. Vuonna oli väestön keski-ikä Seinäjoella 39,6 vuotta (naiset 38v ja miehet 41v) ja mediaani-ikä 38 vuotta. Seinäjoen perheistä yli 40% on lapsiperheitä. Perheet asuvat väljemmin kuin aiempina vuosina. Ahtaasti asuvia oli vuonna 15% vähemmän kuin kaikilla vertailualueilla.pientalorakentaminen on lisääntynyt 2000-luvulla ja omakotitaloja oli v. liki 40% asuntokannasta. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien 75-vuotta täyttäneiden määrä (% ikäluokasta) väheni yli 15%:lla vuosien 2005- aikana lähentyen näin koko maan tasoa. Säännöllisen kotihoidon piirissä olevien 75-vuotta täyttäneiden määrä nousi samanaikaisesti yli 15%. taloudellinen huoltosuhde oli vuonna maakunnan alhaisin eli 1,22 (koko maa 1,31). Seinäjoella asuu hyvin koulutettua väestöä. Peruskoulun jälkeen (2009) päätoimisiksi opiskelijoiksi siirryttiin aiempia vuosia enemmän. Väestön koulutustaso on noussut sekä korkea- että keskiasteen koulutettujen osalta. Työkyvyttömyyseläkettä saavia 16-64-vuotiaita oli vuonna yli 5% vähemmän kuin edellisinä vuosina. Entistä harvemmin jäätiin työkyvyttömyys eläkkeelle tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi (vähentymistä yli 10%). Keskimääräinen eläköitymisikä vuonna oli 58,4 vuotta 8koko maa 58,6). Sairastavuusindeksi (ikävakioitu)oli vuonna 97,9, mikä oli alempi kuin Etelä-Pohjanmaalla keskimäärin. Työllisyystilanteessa tapahtui vuoden 2011 aikana voimakkaasti positiivista muutosta, joka kuitenkin heikkeni vuoden lopulla. Lokakuussa 2011 työttömiä työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 7,5% ja joulukuussa 8,6%. Yli 50-vuotiaita työttömiä oli 34,4% ja joulukuussa 33%, mikä oli vähemmän kuin Etelä-Pohjanmaalla keskimäärin. Työllisestä työvoimasta työskentelee julkishallinnon toimialalla 31,8%, kaupan alalla 23,3% ja tieteellisen ja teknisen toimialalla 7,9%. Väestön hyvinvoinnin ja palvelujärjestelmän kehittämiskohteet Lasten määrän nousu ja perheiden enenevä halu käyttää kunnallisia kokopäivähoitopaikkoja tuo lisääntyvää tarvetta päivähoitopaikkojen lisäämiseen. Terveyskyselyiden ja tilastojen valossa näyttää olevan tarvetta edelleen tehostaa perheiden tukemista vanhemmuudessa. Perheiden auttamiseen tarvitaan yhteistyötä päivähoidon,sosiaalityön, koulujen, neuvoloiden, nuorisotoimen, kouluterveydenhuollon ja muiden lapsiperheitä ja nuoria kohtaavien kesken. Tästä yhteistyöstä KASTE-hankkeessa kehitetty Perhetyön malli on hyvä esimerkki. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17-vuotiaiden määrä nousi vuosina 2005- yli 10% ja vaikka nuorten alle 25-vuotiaiden työllisyys onkin parantunut on Seinäjoella muuta Etelä-Pohjanmaata enemmän alle 25-vuotiaita työttömiä (16,4% joulukuussa 2011).
Lukioista valmistuneissa on aiempaa enemmän niitä, joiden jatkosijoittumisesta ei ole tietoa. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden 18-64 -vuotiaiden osuus oli noussut (2009) ollen silloin samaa tasoa muun maan kanssa. Ikääntyneiden koti- ja vapaa-ajan tapaturmat nousivat vuosien 2005- välisenä aikana. Niistä aiheutuvat hoitojaksot lisääntyivät samaan aikaan yli 10%:lla. Liikenneonnettomuuksia ei ole saatu vähenemään, vaikka rakennetut liikenneympyrät ovatkin niissä kohdissa vähentäneet onnettomuuksien määrää selvästi. Humalajuominen lisääntyi vuonna 2011 aiemmista vuosista 8. ja 9. luokkalaisten keskuudessa, myös läheisten alkoholin käyttö aiheuttaa lapsille ongelmia ja huumekokeilut ja käyttö lisääntyivät. Tupakoinnin vähentämiseksi käynnistettiin vuoden 2011 kesällä Savuton Seinäjoki ohjelmatyö. Tavoitteena on, että lapset ja nuoret eivät aloita tupakan polttoa ja mahdollisimman moni tupakoitsija pystyisi lopettamaan tupakoinnin. Masennusta ja diabetesta sairastetaan muuta maata enemmän ja vuosien 2005- aikana nousua oli 5-15%. Keskeisimmät kehittämiskohteet: 1) Vanhemmuuden tukeminen suunnitelmallisesti 2) Nuorten opiskelu- tai työpaikan saannin tehostaminen 3) Tapaturmien ja väkivallan monialainen ehkäisytyö 4) Palveluiden kehittämisessä vaikutusten arvioinnin käyttöön otto 5) Koko väestön terveellisten elintapojen tukeminen (ravitsemus, liikunta, päihteettömyys, savuttomuus) Hallintokuntien toimenpide-ehdotukset ja resurssit edellä mainittuihin kehittämiskohteisiin. - varhaiskasvatuksen rakenteiden kehittäminen - tonttikysyntään vastaaminen tavoitteena 150 omakotitonttia, 10 rivitalotonttia ja 1-2 vuokraasuntotonttia - lääkäri-hoitaja työparimalliin siirtyminen terveyskeskuksen vastaanotolla - Y-taloon muuttamisen tuomat toiminnan kehittämismahdollisuudet perusterveydenhuollon avo-, sairaala- ja kuntoutustoiminnassa - aikuisneuvolatoiminnan sisällöllinen kehittäminen tarvetta vastaavaksi - peruskoulun alkavilla 1. luokilla ryhmäkoko enintään 24 ja 3. luokista eteenpäin 30 oppilasta - kaikki koulunsa päättävät saavat peruskoulun päättötodistuksen - koulurakennusten saneerausohjelman ja koulupihojen kunnostamisen jatkaminen - lukiokoulutuksen keskeyttäviä on alle 2% lukiolaisista - lukion yhteisöllisyyden kehittäminen ja yhteistyön lisääminen muiden oppilaitosten kanssa - suomen kielen opiskelumahdollisuuden tarjoaminen maahanmuuttajille kansalaisopistossa - kylien kulttuuritoiminnan kehittäminen - musiikkikokemusten tarjoaminen lapsille ja nuorille kulttuuritoimessa - ikääntyvien kotona asumisen tukeminen myös liikunnan avulla - nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden kehittäminen nuorisotoimessa - monialaisen yhteistyön kehittäminen toimintaa ohjaavien erillisohjelmien mukaisesti - lastensuojelusuunnitelman mukaisten monialaisten työryhmien perustaminen koskien 0-6-vuotiaita ja heidän perheitään ja 7-18-vuotiaita ja heidän perheitään
7. Hyvinvointikertomuksen hyväksyminen osana kunnan talous- ja toimintasuunnitelman vahvistamista. Valtuuston päättämät kehittämiskohteet, asettamat tavoitteet ja vahvistamat resurssit. Tämä hyvinvointikertomus on raportti Seinäjoen väestön terveyden ja hyvinvoinnin tilasta pohjaten valtuuston hyväksymään strategiaan ja käsitellään erillään talous- ja toimintasuunnitelman laatimisprosessista vuonna 2012. Seinäjoen kaupunki ottaa huomioon kaikessa toiminnassaan kaupunkilaisten terveyden edistämisen (Seinäjoen kaupungin strategia 2009-2016) Strategian mukaisia toimia ovat: - ennaltaehkäisyä ja varhaista puuttumista tukevat toimintakäytännöt - toimivat sosiaali- ja terveyskeskuksen peruspalvelut - kohdennetut terveysneuvontaohjelmat - työllistymistä tukevat ja työmarkkinoilta syrjäytymistä estävät työllistämis- ja kuntoutuspalvelut - sosiaalisen pääoman vahvistaminen kehittämällä kaupunkilaisten omaehtoista läheisvastuuta ja osallisuutta tukevia toimintatapoja ja käytäntöjä - turvallisuuden ja liikkumisen edistäminen kaupunkisuunnittelu-, maankäyttö- ja liikennesuunnittelussa - ruokakulttuurin, ruoan terveysvaikutusten sekä liikunnan esille nostaminen