Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki
KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista. Kolminaisuusopin perusnäkökulmat ovat kaikille kristillisille kirkoille yhteisiä. Kolminaisuusoppi eli käsitys Jumalasta kolmessa persoonassa... ISÄ - POIKA - PYHÄ HENKI...näkyy erityisesti jumalanpalvelusten lauluissa, rukouksissa, teksteissä ja virsissä sekä uskontunnustuksissa ja muissa teologisissa määritelmissä kirkosta, uskosta, pelastuksesta jne. Apostolinen tervehdys: Herran Jeesuksen Kristuksen armo ja [Isän] Jumalan rakkaus ja Pyhän Hengen osallisuus olkoon kaikkien teidän kanssanne. (2. Kor. 13:13)
KUKA JEESUS OLI (TAI ON)? Erilaisia näkökulmia Jeesukseen ovat... HISTORIALLINEN JEESUS, jonka mukaan Jeesus oli noin 2000 vuotta sitten elänyt ihminen. Hän opetti uudenlaista käsitystä Jumalan ja ihmisen välisestä suhteesta. Hänen vaikutuksensa myöhempään historiaan on ollut suuri. ESIKUVALLINEN JEESUS, jonka mukaan Jeesus edustaa korkeita moraali-ihanteita (esim. lähimmäisenrakkauden ihannetta, oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa). USKON KOHTEENA OLEVA JEESUS, jonka mukaan Jeesus on Jumalan poika, jolla on pelastushistoriallinen tehtävä maailmassa. Jeesus on syntien sovittaja ja lunastaja.
JEESUS KRISTUS, JUMALAN POIKA, VAPAHTAJA Jeesuksesta puhuttaessa teologit käyttävät mm. seuraavanlaisia ilmauksia... KRISTOLOGIA tarkoittaa Kristuksen persoonaan ja tehtävään liittyvää oppia. MESSIAS -sana tulee hepreasta ja tarkoittaa voideltua eli tulevaa lopunajallista pelastajaa tai odotettua hyvää hallitsijaa. INKARNAATIO on Kristuksen lihaksitulemista eli ihmisenä olemista. KAKSILUONTO-OPPI tarkoittaa sitä, että Jeesus Kristus oli sekä tosi Jumala että tosi ihminen. Kristuksen kolme virkaa ovat PROFEETTA, YLIPAPPI ja KUNINGAS.
JEESUS KRISTUS - USKON KOHTEENA USKONTUNNUSTUSTEN mukaan Kristus on Tosi Jumala (Jumalan poika, Herra), Tosi ihminen (Marian poika), Syntien sovittaja (meidän edestämme) ja Kuoleman voittaja (ylösnousemuksessa). Kohdat 1. ja 2. viittaavat KAKSILUONTO-OPPIIN, johon liittyvät myös sellaiset käsitteet kuin PRE-EKSISTENSSI (ennaltaoleminen) ja INKARNAATIO (lihaksituleminen). Kohdat 3. ja 4. kuvaavat PELASTUSTAPAHTUMAA eli SOVITUSTA: Kristus kärsi rangaistuksen ihmiskunnan puolesta eli Jumala uhrasi itsensä ja voitti synnin vallan - sekä LUNASTUSTA: Jumala vapautti (osti) ihmiset vapaiksi synnin vallasta. Jeesuksen elämän, opetusten ja ristinkuoleman keskeisin sanoma liittyy YLÖSNOUSEMUKSEEN, jonka jälkeen on alettu puhua PARUUSIASTA eli Jeesuksen toisesta tulemisesta (ja sen odotuksesta).
PYHÄ HENKI eli KOLMAS PERSOONA Eri kirkkokunnat ovat lähes yksimielisiä Jumalan ja Kristuksen ominaisuuksista ja olemuksesta. Pyhästä Hengestä eri kirkoissa ajatellaan hieman eri tavoin. Tästä ovat seurauksena erilaiset käsitykset kirkosta, Jumalan sanasta (eli Raamatun tulkinnasta), sakramenteista, armosta ja uskosta. Jo idän ja lännen kirkkojen eroon vuonna 1054 liittyi opillinen riita Pyhästä Hengestä. U s k o n t u n n u s t u k s e n P y h ä ä H e n k e ä käsittelevään osaan lännen kirkko teki ns. filioque -lisäyksen, jonka mukaan Pyhä Henki lähtee Isästä ja Pojasta. Vanhassa testamentissa Pyhän Hengen ajatellaan olevan Jumalan Henki, joka on elämän antaja ja ylläpitäjä. Uudessa testamentissa Jeesus lupasi (Joh. 14:26) Totuuden Hengen vaikuttavan opetuslasten keskuudessa. Pyhän Hengen vuodattaminen tapahtui helluntaina eli kirkon syntymäpäivänä (Apt. 2:1-4).
PYHÄ HENKI - USKON KOHTEENA Kristillinen käsitys Pyhästä Hengestä on useimmissa kirkoissa ymmärretty yleensä seuraavasti... Pyhä Henki toimii ihmisten keskuudessa. Pyhän Hengen vaikutus näkyy kirkon olemassaolossa ja historiassa. Raamatun tekstit ovat syntyneet Pyhän Hengen inspiroimina. Muita Pyhän Hengen vaikutuksia ajatellaan olevan... pelastuksen sanoman esillä pitäminen, uskon syntyminen, kirkon opin pysyminen puhtaana, karismat eli armolahjat, kristittyjen yhteys Kristukseen, kristittyjen keskinäinen yhteys sekä opetus, johdatus, lohdutus ja esirukous.
JUMALAN OMINAISUUDET TEISMI on 1700-luvulta peräisin oleva ajattelutapa, jossa pyritään määrittelemään Jumalan ominaisuudet ja vastaamaan kysymykseen: Millainen Jumala on? Klassisen (valistuksen ajalta peräisin olevan) määritelmän mukaan Jumala on... KAIKKIVALTIAS, KAIKKITIETÄVÄ (myös ennaltatietävä), IKUINEN ja ÄÄRETÖN, LUOJA sekä HYVÄ. Onko Jumala todella edellä kuvatun kaltainen? Puhe Jumalasta on yritys puhua asiasta, joka ei ole ihmisen ymmärryksen ja kokemuksen rajoissa eli yritys kuvata kuvaamatonta ja selittää selittämätöntä. (Jos ihminen tietäisi kaikki Jumalan salaisuudet, ihminen olisi Jumalaa mahtavampi.) Onko tarpeellista pohtia Jumalan ominaisuuksia? Esim. Vanhan testamentin yhden keskeisen kohdan (2. Moos. 3:14) mukaan Jumalan tärkein ominaisuus on olemassaolo. Ominaisuuksia, nimityksiä ja muita uskonnollisen kielen ilmaisuja tarvitaan ainakin siksi, että ihmiset voisivat puhua heille tärkeistä asioista.