EU:n tutkimuksen ja innovaatioiden puiteohjelma , Horisontti Eurooppa

Samankaltaiset tiedostot
Ajankohtaista Elintarvikkeet, maatalous, kalatalous ja bioteknologia (KBBE) - ohjelmasta

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Älykäs erikoistuminen. Kristiina Heiniemi-Pulkkinen

Maakunnallisen TKI-kehittämisen lähtökohtia. Maakunnallinen TKI-foorumi Satakuntaliitto

Tekesin innovaatiorahoitus ja Green Growth ohjelma

Biotalouden globaalit näkymät

Maakunnallinen TKIkehittäminen. TKI-foorumi Satakuntaliitto

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes,

HAMK bioeconomy expertise in territorial and global development. Dr Tapani Pöykkö, Regional Development Director, School of Bioeconomy

HORISONTTI OHJELMA SME-INSTRUMENTTI. Maarit Manninen Terveys- ja hyvinvointiaamukahvit

895 M ,26%*

Paikallisen vihreän talouden kehittäminen pohjoismaisessa kontekstissa

Satakunnan TKI-toiminta

Kommenttipuheenvuoro. Antti Vasara Toimitusjohtaja, VTT Oy Finlandia-talo VTT beyond the obvious 1

VTT kohti 2020-lukua. Antti Vasara Toimitusjohtaja, VTT Oy

KONEOPPIMINEN SISÄLLÖNTUOTANNOSSA CASE NESTE

766 M ,83%*

Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa. Tilanne

Horisontti 2020 pkinstrumentti. infotilaisuus. Karin Wikman

EU FP7 EURATOM vuoden 2011 työohjelman valmistelu, mitä tiedetää. ään n? Reaktoriturvallisuus

Vessels for the Future Elina Vähäheikkilä Projektipäällikkö, Meriteollisuus ry

Societal Challenge 5: Climate action, resource efficiency and raw materials

Innovative and responsible public procurement Urban Agenda kumppanuusryhmä. public-procurement

Itä- ja Pohjois-Suomen EU toimiston ajankohtaiskatsaus. Kari Aalto

Maatilayritysten vastuu alueellisesti määräytyvästä kestävyydestä

Teknologian tutkimuskeskus VTT. Energia- ja moottoritutkimus. Nils-Olof Nylund

Uusimaa innovaatiopolitiikan veturina mita edellyttaä? Markku Markkula, maakuntahallituksen pj

Suomalaisten korkeakoulujen osallistuminen EU-Canada-ohjelmaan: Hankkeet (EU-CANADA cooperation in higher education and vocational training)

Ajankohtaisia KBBE -ohjelmasta Raimo Pakkanen Tekes

Yliopistojen tutkimusvararehtoreiden ja opetusja kulttuuriministeriön tapaaminen Suomi globaalinen toimijana kansallista kansainvälisyyttä

EU:n tutkimus- ja innovaatio-ohjelmat

Puun biojalostuksen uudet liiketoimintamahdollisuudet. Pohjois- Savosta puun biojalostuksen piilaakso

Puutuoteteollisuuden rooli biotaloudessa

Millaisia mahdollisuuksia kyberturva tarjoaa ja kenelle? Ja mitä on saatu aikaan?

SHOKkina vaan ei sokkona Horisonttiin

Business Finland kansainvälistä kasvua ja houkuttelevia ekosysteemejä

Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, Kari Keskinen

Nexuksen toteuttaminen Luken kansainvälisessä tutkimusyhteistyössä

EU:N OA- VAATIMUKSET (HORISONTTI 2020) OPENAIRE2020:N GOLD OA PILOTTI OA-REMIX KIMMO KOSKINEN

SUOMALAISET JA EU:N TUTKIMUKSEN SEITSEMÄS PUITEOHJELMA ( )

Maakunnallinen TKIkehittäminen

443 M ,37*

Rikasta Pohjoista 2019 Uudistuva teollisuus Teollisten innovaatioiden tulevaisuus

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia

350 M ,85*

Biotalous-strategian julkistus Bryssel. Sari Tasa Hankepäällikkö (BCK) TEM/ Innovaatiot ja yritysrahoitus-osasto

Geoenergian tulevaisuuden visio. Jari Suominen

Arktinen keskus Johtokunta Timo Koivurova Kokous 2/2016 Paikka: Arktinen keskus, Thule-kokoushuone

FIBIC mahdollisuuksia kaikenkokoisille yrityksille. Pauliina Tukiainen, FIBIC SUOMI ELÄÄ METSÄSTÄ TAAS! Kokkola

EU:n aluetukien ja energiatukien hyödyntäminen Suomessa

Biobased Industries PPP avain tutkimustulosten kaupallistamiseen? Marina Congress Center Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy

Huippuostajat Fiksu kysyntä Suomen kasvun moottoriksi

Meriteollisuudelle sopivat aiheet 2016 hauissa. Elina Holmberg, Tekes EU:n Horisontti rahoitusmahdollisuudet meriteollisuudelle 21.8.

BIOTALOUDESTA BUSINESSTA

PK-INSTRUMENTTI: ARVIOIJAN NÄKÖKULMA FACULTY OF TECHNOLOGY

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Tekesin rahoitus yrityksille ja tutkimusorganisaatioille

ProAgria. Opportunities For Success

639 M ,62*

Ainevirta-analyysi esimerkki Suomen typpi- ja fosforivirroista

Miten strategiset muutokset saadaan parhaiten aikaan - Tunnista myös kompastuskivet

EU:N ITÄMERISTRATEGIA POLITIIKKA-ALA: BIOTALOUS Maatalouden ravinteiden kierrätys. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

FIBIC mahdollisuuksia kaikenkokoisille yrityksille. Christine Hagström-Näsi, FIBIC SUOMI ELÄÄ METSÄSTÄ TAAS! JYVÄSKYLÄ

EU:n tarjoamia mahdollisuuksia

Suunnittelun lähtökohtia tulevaisuuden kaupunkiin

Globaalit megatrendit biotalouden kasvun ajureina. Janne Peljo Sitra

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön

520 M ,08*

Case Otaniemi. Eetu Ristaniemi

Yritykset, kasvuekosysteemit ja kasvuohjelmat. Mika Aalto

Tampere Central Region Smart City with Renewing Industry. Introduction to active projects

Typen ja fosforin alhainen kierrätysaste Suomessa

Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa?

Onko kestävä kehitys aidosti mukana EU:n politiikassa. Salla Ahonen

Alueidenkäytön. suunnittelun ja. elinkeinopolitiikan. yhteistyö. Sari Hirvonen-Kantola Tutkijatohtori Oulun yliopisto

Perheyritysten liitto. Selvitys EU:n Horisontti 2020 ohjelman kiinnostavuudesta perheyritysten innovaatiotoiminnassa

KATSAUS EUROOPPALAISIIN BIOTALOUDEN KEHITYSALUSTOIHIN

Fighting diffuse nutrient load: Multifunctional water management concept in natural reed beds

Karelia ENI CBC-ohjelma/ PÄÄTÖSLUETTELO 1 Pohjois-Pohjanmaan liitto

Julkinen TKI-rahoitus, (viimeisin tilastoitu vuosi) TKI-rahoitus (eur) SOTE-alojen TKI (eur) Koulutus (eur)

OPEN YOUR MIND LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO

520 M ,08*

Horisontti 2020 ja terveysteema bioit-toimijoille Antti Hautaniemi, NCP SUOMEN AKATEMIA

EVE-Electric Vehicle Systems Programme status

Osaamisen ennakoinnin viitekehys

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE

EU:n kaupunkiagenda Digitaalisen muutoksen toimenpideohjelma Urban Agenda Digital Transition partnership / Action Plan

Biotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle

Enterprise Architecture TJTSE Yrityksen kokonaisarkkitehtuuri

Master's Programme in Life Science Technologies (LifeTech) Prof. Juho Rousu Director of the Life Science Technologies programme 3.1.

VTT innovaatiokumppanina

Horisontti 2020 EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma vv Mai Tolonen TEM/Tekes

SUOMALAISET JA HORISONTTI OHJELMA

Metsien vertailutason määrittäminen taustat ja tilanne

Hiilineutraalin Turun toimenpiteet ja haaste Lounais-Suomen yhteinen ilmastohaaste, Rauma Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Olli A

Strategisten tutkimustulosten hyödyntäminen PPP-elinkaarihankkeissa. TkT Tommy Jacobson Toimitusjohtaja CLEEN Oy

Koheesiopolitiikka EU-komission MFF-esityksessä Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Scanfil Kannattavaa kasvua

Transkriptio:

Lausunto 1 (5) Lausuntopyyntö 28.6.2018, TEM/1345/00.06.02/2018 EU:n tutkimuksen ja innovaatioiden puiteohjelma 2021-2027, Horisontti Eurooppa Rahoituksen kriteerit Pyydettynä lausuntona EU:n tutkimuksen ja innovaatioiden puiteohjelma 2021-2027, Horisontti Eurooppa, Metsäteollisuus ry toteaa seuraavaa: Euroopan komissio julkaisi 7.6.2018 ehdotuksensa EU:n tutkimuksen ja innovaatioiden uudeksi puiteohjelmaksi vuosille 2021-2027. Kansainvälisessä kilpailussa mukana olevien yritysten näkökulmasta on tarpeen, että tutkimus- ja innovaatiotoimintaa tehdään parhaiden osaajien kanssa ja EU:n tutkimuspuiteohjelmat ovat tässä erittäin keskeisessä roolissa. On tärkeää, että EU:n tutkimuspuiteohjelman kokoluokka on merkittävä ja rahoitusta käytetään sekä perustutkimukseen, soveltavaan tutkimukseen että innovaatioihin. Suomen tulee kannanotoissaan korostaa tarvetta tehdä EU-tasolla yhteistyötä yli toimialojen, yliopistojen, tutkimuslaitosten ja kaikenkokoisten yritysten välillä. Rahoituksen perusteena pitää olla hankkeiden laatu ja vaikuttavuus, ei esimerkiksi aluekehitys. Jatkossakin rahoituksen keskeisenä muotona pitäisi olla avustukset. Lainaperusteinen tuki ei käytännössä ole monessakaan hankkeessa toimiva muoto. On keskeistä tavoiteltavan kasvun saavuttamiseksi, että myös innovaatiotoimintaan (ml. pilotointi, demonstrointi) on mahdollista saada EU:lta tukea. Yritysten vahva sitoutuminen puiteohjelmaan ja sen toteuttamiseen on ohjelman innovaatiotavoitteiden ja vaikuttavuuden toteutumisen kannalta olennaista. Toimivat PPP instrumentit (public private partnership) ja niiden välinen yhteistyö ovat tässä avainasemassa. Biopohjaisen kiertotalouden erityishaasteisiin vastaava Biobased Industries Joint Undertaking, BBI-JU, on osoittanut toimivuutensa ja kykynsä identifioida ja edistää teollisuuslähtöisiä tutkimus- ja innovaatiotarpeita kuluvan puiteohjelman aikana. Metsäteollisuus tukee vahvasti PPP instrumenttien ja erityisesti BBI-JU:n säilymistä ja edelleen kehittymistä yhtenä rahoitusinstrumenttina uudessa puiteohjelmassa. METSÄTEOLLISUUS RY, SNELLMANINKATU 13, 00170 HELSINKI, PUH. 09 132 61, WWW.METSATEOLLISUUS.FI

Lausunto 2 (5) Ohjelman kokoluokka Ehdotuksen pilarirakenne Yksityiskohtaiset kommentit klusteriin 5, Annex: EU:n puiteohjelmaehdotus on erittäin mittava, yhteensä 94,1 miljardia euroa, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin. Metsäteollisuuden mielestä tämä on kannatettavaa ja Suomen tulisi kannanotossaan tukea kasvatettua budjettia. Lähtökohtana komission esitys kolmesta pilarista on hyvä. Myös rahoituksen jakautuminen pilareiden kesken on sopiva. Keskeistä Eurooppaan tarvittavan kasvun ja työpaikkojen syntymisen kannalta on, että pilari II 'Global Challenges and Industrial Competitiveness' kohdennetaan merkittävä osuus rahoituksesta (esitys 52,7 miljardia euroa). Tästä Suomen on syytä pitää kiinni neuvotteluissa. Komissio on esittänyt pilari II jakautumisen kuuteen eri klusteriin. Jokaiselle klusterille on esitetty oma rahoitusjakautuma. Metsäteollisuudelle keskeisimmät klusterit ovat 3: 'Digital and Industry', '4 Climate, Energy and Mobility' ja 5: 'Food and Natural Resources'. Klustereiden sisällöstä on esitetty yleisluontoiset kuvaukset puiteehdotuksen liitteessä. Metsäteollisuudelle keskeiset tutkimuksen ja innovaatioiden alueet, kuten digitalisaatio, vähähiilisyys, uusien materiaalien kehittäminen jne. löytyvät osittain monesta eri klusterin sisällön kuvauksesta. Tässä korostuu tarve tehdä yli toimialojen yhteistyötä. Biotalous on luonteeltaan horisontaalista ja näin ollen myös ratkaisut löytyvät usean klusterin alueelta. Tämä asettaa haasteita parhaiden ratkaisujen tehokkaalle identifioinnille ja rahoitukselle. Nykyisessä puiteohjelmassa käynnissä oleva BBI JU -Bio-based Industries Joint Undertaking PPP vastaa näihin haasteisiin. Se kerää koordinoidusti työohjelmiinsa biotalouden toimijoiden erityistarpeet ja edistää niissä biotalouden integraatiota muihin toimialoihin kiertotalouden periaatteiden mukaisesti. Metsäteollisuuden mielestä BBI JU instrumenttia pitäisi edelleen jatkaa ja kehittää myös uudessa puiteohjelmassa. Varsinaiset klustereiden tarkemmat työohjelmat on tarkoitus laatia myöhemmin. On keskeistä, että työohjelmien valmistelussa kuullaan ja huomioidaan elinkeinoelämän näkemykset, jotta ohjelmien sisältö vastaisi tarpeita ja innovaatiotoiminta kytkeytyisi läheisesti hankkeisiin. Klusterissa 5 tulisi voimakkaammin nostaa esille biotalouden mahdollisuudet vähähiilisen ja resurssitehokkaan yhteiskunnan saavuttamisessa.

Lausunto 3 (5) sivulle 45 5.1 Rationale lisäys: Meeting the goals of sustainable development, guaranteeing the production and consumption of safe and healthy food and the whole palette of products and services necessary for for human well-being, promoting sustainable practices in... sivulle 45 5.1 Rationale, Section 3:...and enhance the role of terrestrial and aquatic systems as carbon sinks; to increase sustainable growth of biomass and the standing biomass stock, ensure food and nutrition security, providing safe, healthy and nutritious diets; accelerate the transition from a fossil-based linear economy to a resource efficient, resilient, low emission, low-carbon circular economy... Missiot sivulle 47, 5.2.2 Biodiversity and Natural Capital, Broad lines, 5th bullet point: Mainstreaming biodiversity and ecosystem services, such as biomass production, in decision-making frameworks and accounting systems of governments and businesses, as well as quantification of their benefits; sivulle 48, 5.2.3 Agriculture, Forestry and Rural Areas, Broad lines, 10th bullet point: Digital innovations for precision forestry and farming, along value chains and rural areas through the use of remote sensing, data and development of infrastructures, technologies and governance models; sivulle 51, 5.2.6 Bio-based Innovation Systems, Broad lines, 5th bullet point: Circularity of the bio-based economy through technological, systemic, social and business model innovation to radically increase the value generated per unit of biological resources, keeping the value of such resources in the economy for longer and supporting substitution of nonrenewable materials and the principle of the cascading use of sustainable biomass through research and innovation sivulle 51, 5.2.6. Bio-based Innovation Systems lisätä: Bio-based innovation, including technologies, can bring new economic activities and employment to regions and cities, contribute to revitalising rural and coastal economies and strengthen the circularity of the bioeconomy and enhances the transition towards a low carbon, resource-efficient society. Sivulle 51, 5.2.6 Bio-based Innovation Systems uusi, Bio-based value chains for the manufacturing and fabrication industry including new multimaterial and multi-functional concepts and products; Komissio esittää uudenlaista tutkimuksen ja innovaatioiden tekotapaa, missioita. Missioiden muodostus tehtäisiin laajalla konsultaatiolla ja niille luonteenomaista olisi konkretia, mitattavuus, saavutettavuus ja aikataulu.

Lausunto 4 (5) Kumppanuudet Ne vaatisivat usean tahon yhteistyötä, kukaan ei voisi ratkaista ongelmia yksin. Missiot saisivat rahoituksensa pilari II:sta. Missiot ovat metsäteollisuuden näkökulmasta mielenkiintoinen, uudenlainen tapa tarkastella ratkaistavia ongelmia. Missioita valmisteltaessa tulee kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota niiden hallinnointiin ja mahdollisimman joustavaan työtapaan. Metsäteollisuus on yhdessä biotaloustoimijoiden (Suomen biotalouspanelin Biotaloustreffitiimi) kanssa valmistellut esimerkkejä missioista, joihin Suomella olisi erityistä annettavaa ja saavutettavaa. Suomen tulisi missiokeskusteluissa nostaa vahvasti esille biopohjaisen kiertotalouden mahdollisuudet ratkaista ilmastokysymyksiä hyödyntäen digitaalisia ratkaisuja. Ehdotus Suomen missioksi: Mission by 2040: Urban areas transforming into circular biocities: Carbon neutral production and consuming, zero-pollution and zerowaste How to achieve the mission - Closed energy, nutrient and material cycles - Replacing fossil-based materials with renewable - Renewable, clean energy - ICT, digital applications and big data - Optimized material flows - Biotechnology (eg. synthetic biology) Metsäteollisuus näkee, että monet kansainvälisten markkinoiden megatrendit puoltavat innovatiivisten uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä ja niiden kaupallisia hyödyntämismahdollisuuksia älykkään biopohjaisen kiertotalouden toteuttamiseksi. Esimerkiksi kaupungistumisen megatrendi ja kansalaisten pyrkimys parempaan elämään kaupungeissa on jo osoittanut kykynsä tuottaa taloudellista kasvua, mikä luo mahdollisuuden elämän laadun kohentamiseen taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset lähtökohdat yhä paremmin huomioivalla tavalla. Komissio ei ehdottanut puiteohjelmapaketissa kumppanuuksia, mutta eri kumppanuuksien tyyppejä. Metsäteollisuus on vahvasti linkittynyt Euroopan tutkimus- ja innovaatiokenttään ja useat toimijat Suomesta ovat aktiivisesti mukana erilaisissa yhteistyömuodoissa. On tervetullutta, että komissio esittää tietynlaisia pelisääntöjä kumppanuuksiin ja että olemassa olevia kumppanuuksia tarkastellaan.

Lausunto 5 (5) Avoin tiede Puiteohjelman hallinnointi ja osallistuminen Metsäteollisuuden näkökulmasta keskeisiä yhteistyömuotoja tai kumppanuuksia Euroopassa ovat mm. BBI JU -Bio-based Industries Joint Undertaking, Forest-based Technology Platform (FTP) sekä osaltaan myös ERA-NET-toiminta (WoodWisdom-Net, ForestValue ERA-NET Cofund). Näille yhteistyömuodoille tarvitaan jatkoa tulevankin ohjelman puitteissa. Sekä tutkimus- että innovaatiotoiminnassa on myös tarve suojata tietoa, esimerkiksi liikesalaisuuksiin liittyvää tietoa. Tästä pitää huolehtia ohjelman valmistelussa. Byrokraattisuuden minimointi ja erilaisten raportointivelvoitteiden virtaviivaistaminen ovat tarpeen. Nykyisellään pelkkä ohjelmaan osallistuminen tai hakeminen on suuri ponnistus ja mahdollisuuksia menettelyjen keventämiseen pitää tutkia avoimesti ilman että luotettavuus kärsii. Metsäteollisuus ry Timo Jaatinen toimitusjohtaja