LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 65/2010/1 Dnro LSSAVI/137/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 29.6.2010 ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 55 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista sekä lannan varastointia kasvattamon yhteydessä sijaitsevalla kompostointilaatalla Seinäjoen kaupungin Nurmon kylässä. Pronssimaa Oy/Reijo Penttilä Luomanranta 4 as. 3 60100 Seinäjoki ELÄINSUOJAN SIJAINTI JA TOIMINTA Tilalla on nykyisin 60 000 broilerin kasvattamo. Broilerkasvattamo sijaitsee Seinäjoen kaupungin Nurmon kylässä tilalla Saraanpäänmäki RN:o 8:238, osoitteessa Ukonmäentie 101. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 10 000 broilerille tarkoitettu eläinsuoja. Korkeimman hallinto-oikeuden 31.12.2003 antamassa päätöksessä voimassa olevan ympäristöluvan voimassaoloa ja lupamääräysten tarkistamista koskevat määräajat on määrätty päättymään 31.12.2010. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 a kohdan nojalla eläinsuojan ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto. Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1060 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa www.avi.fi

2 HAKEMUKSEN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskukseen 7.12.2009. VIRANOMAISTA KOSKEVA MERKINTÄ Länsi-Suomen ympäristökeskus on lakkautettu 31.12.2009. Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n mukaan ympäristökeskuksissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastolle, siirtyivät 1.1.2010 vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalle on aikaisemmin Länsi-Suomen ympäristökeskus 20.8.2002 käsitellyt ympäristöluvan (LSU-2002-Y-21). Länsi-Suomen ympäristökeskus on 1.10.2002 antanut erillisen päätöksen ympäristölupapäätöksessä olevan kirjoitusvirheen korjaamisesta (LSU-2002-Y-1469). Ympäristölupapäätöksestä on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen ja Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus on 31.12.2003 antanut päätöksen asiassa. Toiminta sijaitsee haja-asutusalueella maa- ja metsätalousvaltaisella alueella eikä alueella ole voimassa olevaa asema- tai yleiskaavaa. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Broilerkasvattamo sijaitsee Seinäjoen kaupungin Nurmon kylässä noin 4 km:n etäisyydellä Nurmon keskustasta luoteeseen. Eläinsuojan lähiympäristö on metsä- ja peltoaluetta. Lähin naapurin loma-asuntokäytössä oleva kiinteistö sijaitsee noin 400 metrin etäisyydellä kasvattamosta. Muut naapurien asuinrakennukset sijaitsevat yli 600 metrin etäisyydellä. Broilerkasvattamon viereisillä tiloilla sijaitsee muiden toiminnanharjoittajien kaksi lihasikalaa ja yksi broilerkasvattamo. Broilerkasvattamon sijaintipaikka ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin I- luokan pohjavesialue, Isomäen pohjavesialue, sijaitsee noin 7 km:n etäisyydellä ja lähin I-luokan pohjavedenottamo, Munkkilan pohjavedenottamo, noin 6 km:n etäisyydellä broilerkasvattamosta. Martikkalanjärvi sijaitsee noin 500 metrin ja Nurmonjoki noin 2 km:n etäisyydellä. Käyttövesi eläinsuojan toimintaan otetaan Seinäjoen Vesi Oy:ltä.

3 ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Tilalla on nykyisin 60 000 broilerin kasvattamo. Vuodessa kasvatetaan noin 6-7 kasvatuserää. Tuotettava lihamäärä on noin 450 000 kg vuodessa. Kasvattamon poistoilmahormit sijaitsevat katolla. Kesäajan puhaltimet sijaitsevat seinällä kasvattamon länsipäädyssä. Lannan ja jätevesien varastointi Broilerkasvattamossa on noin 2 530 m 2 :n kuivikepohja. Kuivikkeena käytetään turvetta ja kuivikekerroksen paksuus on noin 2,5 cm. Jokaisen kasvatuserän jälkeen kasvattamo tyhjennetään lannasta, pestään ja desinfioidaan. Lannan kuormaus tapahtuu pääasiassa kasvattamon sisällä. Kasvattamon lastausalue on asfaltoitu ja varustettu kaivolla, josta on putkiyhteys jätevesisäiliöön. Kuivikepohja tyhjennetään broilerkasvattamon yhteydessä sijaitsevalle noin 690 m 2 :n kompostointilaatalle, jonka pohja on asfalttibetonia. Laatan yhdellä sivulla on noin 1,2 metrin korkuinen reuna. Kahdella muulla sivulla reunojen korkeudet ovat matalammat. Broilerkasvattamon pesu tapahtuu höyrypesuna. Kasvattamon yhteydessä on noin 50 m 3 :n metallinen säiliö, johon johdetaan kasvattamon desinfiointi- ja pesuvedet sekä sosiaalitilojen jätevedet. Säiliö on kaksoisvaippasäiliö ja se on katettu betonikannella sekä metallikannella. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Jätteet Varastot Tilalla on käytettävissä sopimuspeltoa lannanlevitykseen yhteensä noin 260,52 ha. Hakemuksen mukaan lannan levityspeltoa ei sijaitse pohjavesialueella. Lannan levitys tapahtuu keväällä ja syksyllä. Hakemuksen mukaan toiminnasta syntyvät kuolleet eläimet (noin 2 000 kg/vuosi) toimitetaan raatojen käsittelylaitokselle Honkajoki Oy:lle. Muut jätteet toimitetaan kunnalliseen jätteenkäsittelyyn ja keräilypisteisiin. Tilalla on pakastimet kasvattamon sisätiloissa kuolleiden eläinten tilapäistä varastointia varten. Tilalla on 10 000 litran maanalainen polttoainesäiliö. Polttoainesäiliö on kaksoisvaippasäiliö ja varustettu ylitäytönestimellä. Kasvattamossa käytetään desinfiointiaineita noin 60 litraa vuodessa.

4 Toiminnasta aiheutuva liikenne Toiminnasta aiheutuu liikennettä rehu-, teuras- ja eläintenkuljetusauton käynneistä, turve- ja öljyautojen käynneistä, päivittäisestä hoitoliikenteestä sekä lastausajan liikenteestä. Kompostointilaatalta lantaa ajetaan keväisin ja syksyisin yhteensä noin 60 traktorikuormaa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Hakemuksen mukaan kasvattamossa on käytössä uusinta tekniikkaa olevat laitteet. Tilalla on laadittu maatalousyrityksen pelastussuunnitelma, johon on kirjattu periaatteita onnettomuuksien ehkäisystä ennakolta sekä toimenpiteistä vaara- ja onnettomuustilanteissa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Ympäristölupahakemusta on täydennetty 9.3.2010 ja 10.6.2010. Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristöluvan vireilläolosta on kuulutettu Seinäjoen kaupungin ja Länsija Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla 18.3.- 16.4.2010 välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Seinäjoen kaupungin ympäristöosastolla. Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Lausunnot Lupahakemuksesta on pyydetty lausuntoa Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojelun viranhaltija toteaa lausunnossaan mm, että ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamishakemus on tehty 60 000 broilerille. Kuitenkin hakija on kertonut aiemmin, ettei eläinsuojassa voida kasvattaa 54 000 broileria enempää muuttuneiden eläinmäärä/m 2 vaatimusten vuoksi. Laskennallisesti 60 000 broileria tuottaa lantaa 900 m 3 ja 54 000 broileria 810 m 3. Hakija on ilmoittanut syntyväksi lantamääräksi 600 m 3. Kompostointilaatalle voidaan varastoida lantaa laskennallisesti 1 150 m 3, jolloin kompostointilaatta on riittävä sekä ilmoitetulle lantamäärälle että laskennallisille lantamäärille. Lannanlevitysalaa tulee olla 60 000 broilerille laskennallisesti 222,22 ha ja 54 000 broilerille 200 ha. Hakijalla on sopimuspeltoa 219,02 ha. Seinäjoen ympäristönsuojeluviranomaisen tulkinnan mukaan lannan levitysala

5 on riittävä eläinsuojan todellisen (54 000) eläinmäärän mukaan. Peltolohkokartat hakemuksen yhteydessä ovat kuitenkin epäselvät ja jättävät tulkinnan varaa lannan levitykseen tarkoitettujen peltojen sijainnista. Hakemusta tulee täydentää tarkalla peltolohkoluettelolla pinta-aloineen. Pesuvesien levitykseen on varattu kaksi kiinteistöä, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 2,52 ha. Levitykseen soveltuvaa peltopinta-alaa on kiinteistöllä 1,86 ha. Pronssimaa Oy on myynyt 20.11.2008 kiinteistön 743-404- 32-17 Ruokakeskon Kiinteistöt Oy:lle. Tämän peltolohkon osalta tulee hakemusta täydentää pesuvesien levityssopimuksella tai muulla vastaavalla asiakirjalla. Viranhaltijalla ei ole muuta huomautettavaa asiaan. Etelä-Pohjanmaan ELYn maaseudun ympäristönsuojeluryhmä toteaa lausunnossaan mm, että Pronssimaa Oy:n ympäristölupahakemuksen liitteenä olevat peltokartat ja lannanlevityssopimukset eivät täsmää peltopinta-alojen suhteen. Tilalla olevan Heikki Kuoppalan lannanlevityssopimuksessa olevista peltolohkoista ainakin lohkot 145-00746-22, 145-01406-03, 145-01407-04, 975-00513-90, 975-02175-06, 975-02176-07, 975-02223-54, 145-01399-93, 145-01400-94, 145-01404-01, 145-09315- 55, 145-09316-56, 975-00512-89, 975-02219-50, 975-02224-55, 145-01405-02, 145-01401-95 ja 975-08022-33, ovat lisäksi jo muiden ympäristölupien lannanlevityssopimuksissa. Tilalla tulee olla pelkästään Pronssimaa Oy:n kasvattamon lannanlevitykseen vähintään 222 ha peltoa ja hakijan tulee esittää pelloista selkeät peltokartat. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on kirjeellä 11.5.2010 annettu mahdollisuus antaa vastine annetuista lausunnoista. Hakija on vastineenaan toimittanut uudet lannanlevityssopimukset (yhteensä sopimuspeltoa noin 260,52 ha) ja peltokartat niistä sekä selvityksen kiinteistön 743-404-32-17 omistuksesta. Vastineen mukaan Pronssimaa Oy omistaa ja hallitsee em. kiinteistöä. Kaupasta on tehty esisopimus. Lopullinen kauppa tehdään vasta tulevaisuudessa, jos alueella saadaan kaavamuutos. Kaavavalmistelu ei ole vielä edes alkanut. ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS Ratkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on tarkistanut Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 20.8.2002 Pronssimaa Oy:n broilerkasvattamon toiminnalle myöntämän ympäristöluvan lupamääräykset ja muuttaa ympäristöluvan lupamääräykset kuulumaan seuraavasti:

LUPAMÄÄRÄYKSET 6 Pronssimaa Oy:n broilerkasvattamo sijaitsee Seinäjoen kaupungin Nurmon kylässä tilalla Saraanpäänmäki RN:o 8:238. Broilerkasvattamossa voidaan pitää kasvatuserää kohden enintään 60 000 broileria. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Aluehallintovirasto on päätöksessään ottanut huomioon annetuissa lausunnoissa esille tuodut asiat lupamääräyksistä 1, 2 ja 7 tarkemmin ilmenevällä tavalla. 1. Eläinsuojan ja lantalan rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi Broilerkasvattamossa muodostuva lanta tulee varastoida kasvattamon yhteydessä sijaitsevalla vesitiivistä materiaalia olevalla noin 690 m 2 :n kompostointialustalla siten, että lantaa ei joudu ympäristöön. Eläinsuojan pesu- ja desinfiointivedet sekä eläinsuojan sosiaalitilojen WC-vedet ja muut jätevedet tulee varastoida vesitiiviissä umpisäiliössä. Lannan varastointitilavuutta tulee olla vähintään 900 m 3 (kompostointialustan pohjan ala vähintään 540 m 2 ). Kompostointialustan yhdellä reunalla tulee olla vähintään metrin korkuinen reuna. Kompostointialustan pohja tulee olla muotoiltu siten, että valumia ympäristöön ei synny. Tarvittaessa valumia ympäristöön tulee estää imeyttämällä nesteet esimerkiksi turpeeseen. Kompostointialustalla varastoitavan kuivikelannan kuiva-ainepitoisuus tulee olla vähintään 40 %. Kasvattamon lastausalue tulee olla asfaltoitu ja viemäröity noin 50 m 3 :n jätevesisäiliöön. Eläinsuojan pesu- ja desinfiointivesien sekä eläinsuojan sosiaalitilojen WC- ja muiden jätevesien varastotilavuutta tulee olla yhteensä vähintään 50 m 3 käytettäessä broilerkasvattamon pesussa höyrypesua. Toiminnanharjoittajan tulee varautua käsittelemään eläinsuojan sosiaalitilojen WC-vedet erikseen jätevesiasetuksen (542/2003) mukaisesti viimeistään 1.1.2014 mennessä. Lannan ja jätevesien säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. 2. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Lanta ja eläinsuojan pesu- ja jätevedet tulee hyödyntää pellolla lannoitteena. Lantaa sekä pesu- ja jätevettä voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. Lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään 222,2 hehtaaria.

7 Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Lannan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lantaa, tulee kuljetukset keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty 15.10. - 15.4. välisenä aikana. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10. - 15.4. välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan pintalevitys on kiellettyä pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää pesu- ja jätevesiä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa voidaan levittää muodostumisalueen ja pohjavesialueen rajan muodostamalle välivyöhykkeelle. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 100 metriä leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Eläinsuojan pesu- ja jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lannan kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lannan vastaanottajat ovat tietoisia siitä, mitä lannan levityksestä on määrätty maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa asetuksessa. 3. Hajuhaittojen vähentäminen Broilerkasvattamon kuivikemateriaalina tulee käyttää pääasiassa turvetta. Noin 50 m 3 :n jätevesisäiliö tulee pitää katettuna kiinteällä katteella esim. betonikannella. Eläinsuojan poistoilmahormit tulee olla sijoitettuna eläinsuojan katolle. Lisäksi kasvattamon länsipäädyssä sijaitsevat kesäajan puhaltimet. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lantaan jou-

8 tuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojan sisätilojen yleisellä siisteydellä ja sisäilman lämpötilan mahdollisimman alhaisella tasolla on hajujen muodostuminen pyrittävä pitämään mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojan ja sen lastausalueen, lannan kompostointilaatan ja jätevesisäiliön ympäristö sekä kulkutiet on pidettävä hyvässä ja siistissä kunnossa. Lanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. 4. Jätteet Toiminnassa muodostuvien jätteiden, käytettävien kemikaalien ja rehujen varastointi on järjestettävä siten, ettei niiden varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa, maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle. Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket tulee toimittaa luvan omaavaan ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan. Paperit, pahvit, metallit, muovit, lasit ja muut hyötyjätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. 5. Eläinjätteet Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa hakemuksen mukaisesti Honkajoki Oy:lle tai muuhun ympäristöluvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Eläinjätettä ei saa haudata. Ruhojen ja muun toiminnassa syntyvän eläinjätteen varastointi tulee tapahtua tiiviissä, jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. 6. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja niiden päällä tulee lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Kemikaalit tulee säilyttää lukituissa tiloissa. Mikäli tilalle jatkossa tulee ulkona sijaitsevia maanpäällisiä polttonestesäiliöitä, tulee ne olla kaksivaippaisia tai sijoitettuna suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy

9 suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Polttonestesäiliöt tulee olla varustettuna ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo- ja pelastusviranomaisille. Polttonestesäiliön, jonka tilavuus on 10 m 3 tai yli 10 m 3, tulee täyttää kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen 415/1998 mukaiset vaatimukset. 7. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lannan ja jätevesien säilytystiloja sekä polttonestesäiliöiden kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Lannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Eläinsuojan toiminnasta tulee pitää kirjaa. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: eläinten määrä toiminnassa muodostuva lannan määrä (m 3 /vuosi) lannan toimituspaikat tai vastaanottajat ja ajankohdat kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat lanta-analyysin tulokset tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista uudet tai muuttuneet lannan levitykseen käytettävät peltoalat ja sopimukset Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulee ensisijaisesti laatia käyttämällä sähköistä ItellaTYVI - järjestelmää (www.tyvi.fi).

10 8. Muut määräykset ja toiminnan muutokset RATKAISUN PERUSTELUT Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä valvontaviranomaiselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 :n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja, että pilaantumista voidaan ehkäistä. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa

11 päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Aluehallintovirasto on tällä päätöksellä tarkistanut Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 20.8.2002 Pronssimaa Oy:n broilerkasvattamon toiminnalle myöntämän ympäristöluvan lupamääräykset. Muutetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta eläinsuojan toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti. Ottaen huomioon muutetut lupamääräykset, eläinsuojan sijaintipaikan ympäristön, eläinsuojan eläinmäärän ja eläinsuojan sijainnin naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Lupamääräysten perustelut Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lannan, pesu- ja jätevesien sekä sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM- RMO-C4) mukaan lannan ja jätevesien varastotilojen tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Kompostointialustan yhdellä reunalla tulee olla vähintään metrin korkuinen reuna. Kompostointialustalla varastoitavan kuivikelannan kuivaainepitoisuus tulee olla vähintään 40 %. Lannan kompostointilaatan ja jätevesisäiliön vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. Jätevesiasetuksen (542/2003) mukaan eläinsuojan sosiaalitilojen WCvedet tulee käsitellä erikseen viimeistään 1.1.2014 mennessä siten, että asetuksessa säädetyt vaatimukset täyttyvät. (määräys 1) Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (1.7.2009). Peltopinta-alatarve on vähintään yksi peltohehtaari 270 broileria kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoa lannan

12 levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. Lannan levityksessä tulee ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Vaikka toiminnanharjoittajalla ei ole hakemushetkellä pohjavesialueella peltoa, on aluehallintovirasto katsonut tarpeelliseksi antaa kyseiset määräykset, mikäli levitysaloissa myöhemmin tapahtuu muutoksia. Nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Kuivalantaa voidaan käyttää muodostumisalueen ja pohjavesialueen rajan muodostamalle välivyöhykkeelle. (määräys 2) Määräys turpeen käytöstä kuivikemateriaalina on annettu hajupäästöjen vähentämiseksi. Määräys umpisäiliön pitämisestä katettuna kiinteällä katteella esim. betonikannella on annettu hajupäästöjen vähentämiseksi ja sadeveden pääsyn estämiseksi säiliöön. Eläinsuojan hajupäästöt laimenevat parhaiten, kun ilmanvaihdon poistohormit sijaitsevat eläinsuojan katolla. Tutkimusten mukaan eläinsuojan aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan välttää ylimääräisen valkuaisen antamista eläimille. Lannan matalampi typpiyhdisteiden määrä voi jossain määrin alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuoja viileänä sekä eläinsuojan ja sen lastausalueen, lannan kompostointialustan ja jätevesisäiliön ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. (määräys 3) Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu, koska toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. (määräys 4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (määräys 5)

13 Kemikaalien ja polttonesteiden varastointia koskeva määräys on annettu maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 6) Tarkkailemalla säännöllisesti lannan ja jätevesien varastointitilojen rakenteita sekä polttonestesäiliöiden kuntoa voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnallisista syistä. (määräys 7) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (määräys 8) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 31.8.2020 mennessä. Hakemuslomake täytetään pääosin, kuten ympäristölupaa haettaessa. Hakemuksen liitteinä on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2019 koskeva kirjanpito, viimeisin lanta-analyysi ja suunnitelma toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Korvattavat päätökset Tämä päätös korvaa lainvoimaiseksi tultuaan Länsi-Suomen ympäristökeskus 20.8.2002 myöntämän ympäristöluvan (LSU-2002-Y-21).

14 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Tämä päätös tulee noudatettavaksi sen saatua lainvoiman. Sitä ennen Pronssimaa Oy:n broilerkasvattamon toiminnassa on noudatettava Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 20.8.2002 antamaa ympäristölupapäätöstä. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6-8, 28, 31, 35-38, 41-43, 45-46, 52-56, 58, 96-97, 100, 103 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6 15-19, 21-22 ja 30 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Jätelaki (1072/93) 6, 15, 17, 19, 51 Jäteasetus (1390/1993) 3, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM- RMO-C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 1.7.2009 Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista jakeluasemalla (415/1998) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu 785 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion

15 maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen asetuksen voimaantuloa, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Hakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annettua ympäristöministeriön asetusta (1387/2006), jonka liitteen maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 1 570 euroa. Lupamääräysten tarkistamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 % taulukon mukaisesta maksusta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN MUUTOKSENHAKU Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti Seinäjoen kaupungin ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisella ilmoitustaululla Vaasassa. Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: - luvan hakija; - ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - alueellinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; - muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.

16 Ylitarkastaja Heikki Pajala Ylitarkastaja Maarit Vuorela JAKELU Päätös Hakijalle Tiedoksi Seinäjoen kaupunginhallitus Seinäjoen ympäristölautakunta Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Asianosaiset, joille on annettu erikseen tieto ympäristölupahakemuksesta. LIITTEET Valitusosoitus Sijaintikartta Asemapiirros

17 VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 29.7.2010. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, 65101 Vaasa puhelin: 020 6361 060 telekopio: 06-317 4817 sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.